Karvas pala -käsiohjelma by Tampereen Työväen Teatteri

KARVASÂ PALA

DAVID MAMET

KARVAS PALA (Bitter Wheat)

SUOMENNOS MICHAEL OHJAUS MILKO

BARAN LEHTO

LAVASTUSSUUNNITTELU

JANNE SILTAVUORI PUKUSUUNNITTELU PAULA VARIS KAMPAUKSIEN JA MASKIEN SUUNNITTELU

EMMI PUUKKA VALOSUUNNITTELU TJ MÄKINEN ÄÄNISUUNNITTELU NIKLAS VAINIO TUOTTAJA HEIDI KOLLANUS APULAISTUOTTAJA ELISE RICHT ROOLEISSA

Pohjoismainen kantaesitys 21.1.2020 Tampereen Työväen Teatterissa Eino Salmelaisen näyttämöllä Tekijänoikeudet Näytelmäkulma – Nordic Drama Corner Oy Kesto noin 2 tuntia väliaikoineen

David Mamet on Yhdysvaltain tunnetuimpia näytelmäkirjailijoita, jonka tuotanto sisältää myös televisio- ja elokuvakäsikirjoituksia. Vuonna 1947 syntynyt Mamet teki läpimurtonsa 1975 näytelmällä American Buffalo. Elokuvakäsikirjoittajana Mamet on ollut kahdesti Oscar-ehdokkaana, vuonna 1982 elokuvasta Ratkaisun hetki (The Verdict) ja 1997 Wag the Dog - häntä heiluttaa koiraa. Wag the Dog kertoo poliittista todellisuutta härskisti manipuloivasta elokuvatuottajasta, joka kompastuu samoihin voimiin, joiden palvelukseen astuu. David Mamet on saanut Pulitzer-palkinnon näytelmällään Greangarry Glen Ross ( 1984). Hänen tunnetuin ja kiistellyin teoksensa on kuitenkin Oleanna (1992), jossa seksuaalista ahdistelua käsitellään yliopistokontekstissa. Viime vuosina huomiota on herättänyt, että Mamet julkaisemassaan esseessä vuonna 2008 sanoutui dramaattisesti irti aiemmasta liberaaliksi ja poliittisesti korrektiksi kutsumastaan ajattelustaan.

TEKNINEN TOTEUTUS Tekninen päällikkö MIKA LEHTINEN Näyttämömestarit ANTTI LAUTTAMÄKI, HANNU ALANEN Apulaisnäyttämömestari KARI KOSKIRANTA Kuiskaaja JUHA ÄYSTÖ Tarpeiston suunnittelija OLGA SUUTARI Järjestäjä-tarpeistonhoitaja PIIA MÄKI Pukija TEIJA HYRKÄS Valoajot TJ MÄKINEN / TERO KOIVISTO Ääniajot NIKLAS VAINIO Kampaukset ja maskeeraus SARI RAUTION johdolla EMMI PUUKKA (teosvastaava) sekä TIINA RYYNÄNEN Peruukkien valmistus TIINA RYYNÄNEN Pukujen valmistus EILA JOUTTUNPÄÄN johdolla HELI TAPPER (teosvastaava) sekä TAIJA-LEENA AUTIO, SATU ERIKSSON, PÄIVI HATANPÄÄ, INESSA TAPALA Tarpeiston valmistus VIRPI ANTILA, HANNA MATTILA Lavasteiden valmistus AATU RANTASEN johdolla KARI KOKKONEN, HELI LUUKKANEN, TONI PALANDER, MARIANNE RAUTIAINEN, RAINO SAASTAMOINEN, KARI TOIVONEN, SEIJA VUORINEN. Valokuvat KARI SUNNARI Graafinen suunnittelu ANNE SILLANAUKEE Käsiohjelman toimitus HANNA SUUTELA

Sondra | SUVI-SINI PELTOLA

Barney Fein – Aimo Räsänen

Barney Fein | AIMO RÄSÄNEN

Älkää sanoko, ettei teitä ole varoitettu Tämä näytelmä on ärsyttävä. Sen voisi tiivistää: vain ihminen, joka on saanut kaiken, voi menettää kaiken. Sillä jos maailma on pohjimmiltaan eriarvoinen, niin yhteiskunnassa voi kyllä kohota tai laskea kuin ongenkoho heinäpoutaisella järvenpinnalla, mutta pohjalta ei voi pudota alemmas, alemmas voi pudota vain se, jolla on jotakin menetettävää. Ja eniten menetettävää – ei ainoastaan jotain, vaan kaikki – on sillä, joka on rahakas, vallakas, mahakas, keski-ikäinen, valkoinen amerikkalainen mies. Hänellä on maine, ja maine on se, joka pitää huolen rahasta, vallasta ja mahasta, sillä kaikkein mahtavin maine on niillä, jotka tekevät muiden maineet. Sellainen mies on Karvaan palan Barney Fein. Barney Fein on rikas, lihava, keski-ikäinen amerikanjuutalainen elokuva-alan ravintoketjun huipulla, mutta Barney Feinia ei ole olemassa. Hänet on keksitty pilkan välineeksi, pilkkaajana rahakas, vallakas, menestynyt, keski-ikäinen amerikanjuutalainen näytelmäkirjailija David Mamet. Tämä kuulostaa hieman ummehtuneelta umpiolta näin kerrottuna, mutta se johtuu vain siitä, että siltä kuulostavaksi Mamet on sen tarkoittanutkin. Karvas pala on näytelmä, joka ei ala eikä lopu näyttämöllä, eikä edes katsojan korvien välissä, vaan sitä on esitetty jo kauan aikaa mielikuvamaailmassa, joka ei ole mielikuvitusmaailma, muttei täysin todellisuuskaan, eikä sitä edes esitetä, vaan se tapahtuu oikeasti. Mamet ei suuntaa nuoltaan suoraan pilkkaan, vaan jättää sen ilmaan jousen ja maalin väliin. Ärsyttävää! Näytelmä ei edes oikeastaan ala mistään eikä lopu mihinkään, vaan kertoo, miten on aina ollut. Suomen kantaesityksemme aikaan Harvey Weinstein joko on menossa vankilaan tai sitten ei. Siis todella... ärsyttävää. Voiko olla ärsyttävämpää väittää, että se, jolla on aina ollut, on menettämässä enemmän kuin se, jolla ei ole koskaan ollut mitään? Paitsi kunniansa? Kuinka Mamet kehtaa!

Kiusallisin asia Karvaassa palassa ei edes ole se, että kirjailija, joka sysää tapahtumat liikkeeseen, on samaa maailmaa kuin se, mistä hän kertoo vain vaivoin verhotuin vertauskuvin. Karvaassa palassa ärsyttää kaikki ja sen vuoksi se kertoo tästä maailmasta. Ärsyttävin asia on se, että todellinen maailma on todellisuudessa ärsyttävä. Koska kun katsomme maailmaa, näyttämöllä tai sen ulkopuolella, joudumme katsomaan itseämme. Jos vain ne, jotka ovat saaneet kaiken, voivat menettää kaiken, niin mikä on se, mitä me katsomon puolella olemme menettämässä ärsyyntyessämme? Miksi tätä on niin kiusallista katsoa? Kyse ei ole siitä, kuinka samastuttavia näyttämön henkilöt ovat tai kuinka vastenmielisiä he ovat. Kyse ei ole siitäkään, että näytelmä paljastaisi jonkin inhottavan valtarakenteen. Olisikin! KAIKKIHAN tiesivät, että elokuvamogulit käyttävät nuoria naisia hyväkseen ja nämä vastaavasti nousevat reittä pitkin tähtirooleihin. (Älkää sanoko, nuoret naiset, ettei teitä ole varoitettu.) No ei ehkä kaikki tähtöset eikä kaikki mogulit, mutta ei kyse ole mistään yksittäistapauksesta. Miksi nostaa yksi mies tikun nokkaan? Ei, vaan: miksei kukaan tehnyt mitään? Ja #metoo, sehän on jo muuttanut maailmaa, sehän on naisten oma emansipaatioliike, vihdoinkin naisia kuullaan, vihdoinkin hyväksikäytetyt saavat äänen. MILLÄ OIKEUDELLA kirjailija Mamet tulee sotkemaan selvää asiaa? Näin Bitter Wheatin esityksen Lontoossa kesällä 2019 ennen kuin arvostelut olivat ehtineet edes internetiin ja olin vaikuttunut Barney Feinista ennen kuin tiesin, mitä mieltä hänestä siis tulisi olla. Tämä pahis ei ikinä olisi päässyt huipulle, ellei hän olisi älykäs, härski, taitava ja vallanhimoinen. Vähemmän älykkäät jäävät lähtötelineisiin.

Vähemmän härskit poljetaan jalkoihin. Vähemmän taitavat eivät osaa tuottajan hommia tarpeeksi hyvin. Ja vähemmän vallanhimoiset, no, he eivät voi olla maailman mahtavimpia miehiä aloillaan. Kyllä, miehiä, koska ala, tämä maineenrakennusala nyt vain on sellainen. Sellainen, että nainen voi hävitä maineensa, hups vain, milloin vain, koska naisen maine nyt on sellainen, häviäväksi tehty alun alkaen ja jos näin on, asia ei ole naisen omissa käsissä, vaan siitä päättää... Barney Fein.

Älkää sanoko, ettei... Barney Feinin on oltava lihava, koska hänellä on oltava jokin mailin päähän pömpöttävä vääjäämätön vaje, jolla selittää, että naiset eivät halua häntä, muutenhan kyllä. Oikeastaan hän ei edes haluaisi naisiaan, vaan hän haluaa toteuttaa itseään ja elämäntapaansa, johon kuuluu se, että hän voi antaa naisille sen, mitä nämä haluavat. Kriitikot kesällä 2019 Lontoossa eivät oikein tienneet mitä mieltä olla. Oli ja on tärkeää olla poliittisesti korrekti ja sitähän Karvaassa palassa ei olla. Voiko olla vaikuttunut sellaisesta? Näytelmässä on aivan liian paljon häiritsevää – ärsyttävää - jotta siitä voisi olla vain jotakin mieltä. Sellaisia ovat näytelmistä kiinnostavimmat. Ne hämmentävät. Ne pitää nähdä ja ne pitää kokea, koska ne kertovat maailmasta ja meistä. Meistä, joilla on jotakin menetettävää. Sen meille näyttävät Barney Feinit. Kyllä, sellainen on hyvin ärsyttävää ja kiusallista. Eikä kukaan sanonut, että taiteen tehtävä olisi mitään muuta. Sitä muuta varten ovat olemassa ne elokuvat, joita harvey weinsteinit tuottivat - ennen kuin he menettivät kaiken, ennen kuin esirippu nousi, sillä aina kun esirippu nousee, jotain paljastuu, jotain muuttuu, eikä se muutos jää vain rampin yhdelle puolelle. Vai onko Barneyn & Harveyn maailma sittenkin jo menneisyyttä ja kun esiripun laskeuduttua valot syttyvät, rampin tällä puolen Frozenprinsessat pitävät huolta toinen toisistaan, oman elämänsä tuottajina? Markus Leikola Kirjoittaja on keski-ikäinen, valkoinen, mahakas mies. Ja näytelmäkirjailija.

Yung Kim Li | YOKO TAKEDA

Lääkäri Wald | TOMMI RAITOLEHTO

KÃ¤sikirjoittaja |

Roberto |

JANNE KALLIONIEMI

JARI AHOLA

Tässä on jotain tuttua Ei ole sattumaa, että David Mamet mainitsee näytelmässä Karvas pala Henrik Ibsenin näytelmän Hedda Gabler. Ei myöskään ole sattumaa, että Barney Fein mainitsee useampaan kertaan elokuvan Tuulen viemää. Tragediansa Hedda Gabler (1891) kautta oman aikansa suurin näytelmäkirjailija Henrik Ibsen tuli pohtineeksi kysymystä aitoudesta ja näyttelemisestä. Hedda oli kirjoitettu diivateatterin huippukaudella näyttelijättärille, jotka nimiroolissa pääsivät kerrankin todella näyttämään, mitä teknisesti osasivat ja mitä näyttelijäntaide voi olla. Hedda Gablerin haaste ja ansio oli aikanaan, että näytelmä saa katsomaan näyttelemistä sekä teatterissa että sen ulkopuolella. 1800-luvun moraalikäsitysten mukaisesti näytelmä jätti kuitenkin leijumaan kiusallisia kysymyksiä – kuten pohdinnan siitä, mistä näyttelemisessä on kysymys. Onko sosiaalinen näytteleminen erityisesti naisten tekemänä jotenkin erityisen paha asia vai välttämätön selviytymiskeino ajan yhteiskunnassa? Onko Hedda syyllinen johonkin vai jonkin uhri? Onko näyttelijän ammatti rehellisin vai epäluotettavin kaikista? David Mametin Barney Feinin taustalla leijuu Hedda Gablerin haamu ja sosiaalisten tilanteiden diivana Barney Fein osoittautuu Hedda Gablerin veroiseksi. Barney Fein on näyttämöllinen arvoitus, joka tekijöiden täytyy ratkaista. Elokuvan Tuulen viemää (Gone with the Wind, 1939) legendaan kuuluu olennaisena osana tarina oikean Scarlett O’Haran etsimisestä. Prosessi kesti aikanaan yli kolme vuotta ja käytännössä kaikki ajan Hollywoodin näyttelijättäret olivat mukana pitkittyneissä pohdinnoissa. Kaikkiaan 75 000 Margaret Mitchellin romaanin fania lähetti studiolle ehdotuksiaan siitä, kenelle rooli tulisi antaa. Kun kävi ilmi, että tuotantoyhtiö mahdollisesti halusi rooliin uudet kasvot, tuhannet kokemattomat ja tuntemattomat tytöt esittäytyivät studiolle kirjeitse ja avoimissa koekuvauksissa toivoen saavansa roolin. Tuotantoyhtiöllä ei todellakaan ollut valmiina Scarlettin roolin esittäjää, mutta prosessista tuli myös yksi kuuluisimmista julkisuustempuista, joilla tuottaja koskaan on yleisöä elokuvaan sitouttanut.

Scarlett O’Hara on monipuolinen ja kompleksinen, viatonta ja viekasta, hyvää ja pahaa yhdistävä henkilöhahmo, joka poikkesi monista aikakauden elokuvien naiskuvista. Roolin sai lopulta Vivien Leigh, jota ensin yleisesti pidettiin vääränä näyttelemään ikonista Etelän kaunotarta, sillä hän oli Intiassa syntynyt englantilainen. Hänen muodonmuutoksensa ja aksentinvaihdoksensa saivat huomion kuitenkin kiinnittymään hänen näyttelijäntaitoihinsa ja lopulta Vivien Leigh sai vastaanottaa roolityöstään ensimmäisen Oscar-palkintonsa. Populaarikulttuuriin jätti pysyvän jäljen Scarlett O’Haran sinnikkyys ja kyky aloittaa aina alusta. Sama sinnikkyys on Barney Feinin leimallinen luonteenpiirre. Myös Barney pystyy tahdonvoimallaan kuvittelemaan itsensä ja maailman yhä uudestaan tavoittelemansa fantasian mukaiseksi. Karvas pala on näytelmäkirjallisuuden ja elokuvan traditioista äärimmäisen tietoinen teos, jossa kirjailijan lopullista vastausta tai asennettakaan on haastavaa päätellä. Sukupuolen, etnisyyden ja sosiaaliluokankin kysymykset on sohittu keskinäyttämölle yhdessä näyttelijäntyön mysteerin kanssa. Ongelmia esitetään, mutta kuinka esittää ne, on näyttelijöiden ongelma. Hanna Suutela

Charles Arthur Brown | JOES TEKA

#metoo on seksuaalista ahdistelua vastustava kampanja, jonka saattoi laajempaan tietoisuuteen näyttelijä Alyssa Milanon twiitti lokakuussa 2017. Milano tarttui twiitissään ystävänsä kehoitukseen jakaa kokemuksia seksuaalisesta häirinnästä aihetunnisteella #metoo. Nopeasti maailmanlaajuiseksi ilmiöksi levinnyt liike aloitti laajentuvan keskustelun seksuaalisesta häirinnästä työpaikoilla. Erityisen voimakkaasti #metoo ravisutti pian elokuva-alaa ja keskustelu jatkuu edelleen. #metoo on lyhyessä ajassa muuttanut kulttuuriamme ja tapaa tarkastella avoimesti aiemmin vaiettuja vallan, häpeän ja alistamisen käytäntöjä.

Tämä

VALTAVALT ä ä t t y ä n trilogia

e a ja teke LONPOIKA pen ojast JEPPE NII e J n e e n u j nina, a ytää samm ista paro v o Paroni lö h ä ä r e h yt en. Jeppe oppo on n ihmiskoke aansa. Ju m e s a n e e y uut . heittäyty juovuttaa ja valta , s a i t l a v LA lumoama KARVAS PA asemansa n a m o hän sen n o in n peli ja o a Barney Fe m l i a a e m uli, joll viihdemog oittaja. u sovitt v etukäteen i nen tutki BLONDI talaisnai u HITLER JA u j s a i t o la, 83-vu ään. Seela Sel iä itsess r e l t i H a t s i l mahdol eos, enäinen t tä on its s i m l e t a y ä o suus, j k näistä n , kokonai Jokainen n ä m m e n e a ja ä ne ovat seurauksi ja yhdess en makua, s , a a m e s ta-a kuvaa val töksiä. y llisuuden ä väärink lle mahdo i ö j i l ä e t t aina kest vat näy ka eivät Ne tarjoa t o j , ua. n i h o ompi t rj motiivei a on help k h samaistua u u t t e st oa; tunni ttää! päivänval hieno esi a i s k i h a p n a Ja onh to Otso Kaut

ttt-teatteri.fi