Vaihto-opiskelijamme Henrike Grigoleit ja Anouk Tellenbach

Moi, me olemme Henrike ja Anouk ja olemme vaihto-oppilaita sveitsistä ja saksasta. Se oli vähän erilainen vaihto vuosi koska Koronaviruksen, mutta meillä oli tosi hienoa aika tässä suomessa ja todella nautimme sen. Nyt vaihto vuosi menee loppuun ja me olemme todella surullinen, että me lähdemme. Tässä lyhyessä tekstissä, me halusimme kertoa teille meidän vaihto vuodestalle.

Henrike: Kun minä tulin suomeen 19. Syyskuuta minulla oli vielä mahdollisuus, tavata uusi henkilöt, olla normaali koulussa ja alkaa pelata käsipalloa kunnes koulu ja kaikki sulkeutui joulukuun ja huhtikuun välillä. Minä muistan minun ensimmäinen päivää koulussa ja miten jännittynyt minä olin. Se oli todella erilainen saksan koulusta, kaikkin tekniikkan kanssa ja miten opiskelijat ja opettajat toimivat keskenään ja tuki kaikkilta.

Minä olin tosi suurulinnen, kun se meni etäkoululle. Aika etäkoululla ei ollut minun paras aika aikana vaihto vuosia, koska minä olin aina kotona ja minulla ei oli paljon tekemistä mutta minä tein ainakin joitakin asioita minun isäntäperheen kanssa, ninku luistelu, hiihto, kelkkailua ja rakentaa lumiukkot, mitä myös oli tosi hauska.

Minun perhessa on minun isäntä äiti, minun isäntä iskä, minun sisko Anni(6) ja minun veli Liinus(2). Ja minä olen todella onnellinen tavata heille ja asuin heidän kanssa ja olen kiitollinen kaikkia me tekimme yhdessä.

Sitten koulu alkoi huhtikussa udestan se oli niin hämmästyttävä ja se tuntui ninku toiselta ensimmäiseltä koulupäivältä. Kaikki oli paljon helpompaa ymmärtää ja se oli paljon parempi, että sinä voisit vihdoin puhua ihminen kanssa ja olla paremmin mukana ja ei kuulla heitä vain tietokoneelta. Myös minun käsipalloharjoitukset alkoi udestan, joka minä olen myös todella kiitollinen ja minä sain koska toin myös tilaisuus oppia toisen uudeen kielin koska he puhuvat ruotsia siellä.

Nyt viimeinen 2 kuuta meni tosi nopeasti koska minulla oli paljon hämmästyttävä päiväät ja kokemukset, koska kaikki avaa udestan ja nyt minä olen todella suurullinen, minulla on enää 1 kuu kunnes minä menen saksaan takaisin, koska minä todella alkanut rakastaa se tässä ja se tuntuu ninku minä tulin juuri muutama viikot tähän.

Minun ystävät, minun perhe, käsipallo, koulu, kaikki oli erilainen ja tosi mielenkiintoinen. Miten ihminet toimivat keskenään, paljon erilainen aktiviteetit, talvi paljon luntaan ja kylmän sään kanssa, kaunis luonto, sitoutuminen ihmisillä on tällä koulussa ja juuri ilmapiiri ja tuki sinä voit tuntea kaikkilta. Nuo ovat juuri pieni asiat mutta erityisesti nuo asiat tekee se niin erityinen ja erilainen.

Minä tulen kaipaamaan nuo ja kaikki muutoin paljon, niin että minä tulen varmasti takaisin suomeen jossain vaiheessa. Minä haluan sanoa myös kiitos paljon kaikkille, kuka tukivat minua aikana tämä aika ja tekee minun vuosi, sellainen kuin se oli. Se oli hämmästyttävä kokemuksia, joka minä en koskaan unohda. Anouk:

I arrived on the 8th of January and at this time, school was still in distance learning. Unfortunately, the distance school continued until April, so during my first three months here, I didn’t get to see so much of the school. The weekly lunch packet pick ups enabled me at least to see the school from the inside and get to know my school way. At first, I didn’t know anyone from the school and due to distance school, it was harder to meet new people. But I have gotten a lot of support from my class teacher, other teachers and even some students who have written me messages. I really

appreciate that and it has helped me a lot to get through this time. In general, I want to thank everyone who has supported me during my exchange. Beside the distance school, I luckily was able to do quite a lot of stuff together with my host family and get to know Finland better. My host family consists of two host sisters and my host parents. My host sisters are 15 and 17 years old and I got along

well with them ever since I came. I am really grateful for my host family and all the stuff that they have done with and for me. In winter, I tried cross country skiing for the first time and I really liked it and did it quite often.

In April, I was finally able to go to school for the first time. I remember how excited and nervous I was on this day. But I was also really looking forward to it. I like normal school much more than distance school and it was so nice to experience real Finnish school. I like the way school works here, especially the atmosphere in the school and between students and teachers. I also like the special events at school, for example the Tapiola Race. I am really thankful that I have had the chance to do this exchange year and that I got to know so many wonderful people. It is sad that I already have to leave now, it feels like my adventure has just started. But I want to thank everyone who has been a part of my exchange, I am going to miss a lot from here.

Nyt meidän vaihto loppuu ja me haluamme sanoa kiitos paljon kaikille, kuka teki se sellainen mahtavaa kokea meille. Me todella nautimme meidän aika Tapiolan Lukiossa ja me emme koskaan unohda sen.