wappumankeli

Eräänä wapun perjantai-iltana Kikessä alkoi tuoksua hyvältä, kun hellalla valmistui pastakastikkeet. Ensimmäisten pyöräilijöiden saapuessa pastakattiloiden ääreen ilmassa oli myös innostusta ja jännitystä. Seuraavana päivä oli luvassa jo pari kuukautta odotettu Wappumankeli. Historian ensimmäinen pyöräilytempaus Hervannasta Otaniemeen. Illan mittaan pyöräilijät kävivät tankkaamassa energiaa ja loppuun kuunneltiin vielä Finnmap Infran esitys, tietysti aiheeseen sopivasti, kylätiekokeilusta eli kuinka vähäliikenteisempiä kyläteitä voisi suunnitella pyöräilijöille ystävällisemmäksi. Aihe aiheutti luonnollisesti keskustelua ja kiinnostusta, ja toivottavasti ensi vuonna nähdään reitillä useampi kylätiekokeilun osuus. Illan hämärtyessä pyöräilijät lähtivät unille, jotta aikainen herätys ei tuntuisi aivan niin aikaiselta.

Raikas wappumankelin aamu valkeni. TARAKIn kiltahuoneella runsas aamupala oli jo valmis ja viimehetken tankkaus pitkää pyöräilypäivää varten oli paikallaan. 37 pyöräilijää saatiin ryhmäkuvaan, viimeiset ohjeistukset selvennettyä ja nopeusryhmät jaettua, ja viimein klo 6:20 oli aika polkaista historiansa ensimmäinen Wappumankeli käyntiin! Aamu oli viileä, mutta äärettömän kaunis eikä päivälle ollut luvattu kuin parempaa säätä. Nopeusryhmissä haettiin ryhmän keskeistä rytmiä ja ajomuodostelmaa sekä sopivaa vauhtia. Ensimmäiselle taukopaikalle ei kestänyt aikaakaan, koska alun pyöräilyvauhdissa näkyi innostuskerroin ja huoltoautotkin kurvasivat paikalle. Tauon jälkeen päivä alkoi toden teolla lämpenemään, niin kuin jalat ja kroppa pyöräilyyn. Maisemat vaihtuivat tiheään ja kilometriluku kasvoi vauhdilla.

Niin kuin mikään seikkailu, ei Wappumankelikaan säästynyt kommelluksilta. Jo ennen ensimmäistä taukoa ryhmän keskinäisessä kolarissa huomaamattomaksi jäänyt takavaihtajan korvakkeen taipuminen pamautti vaihtajan tiukassa mäessä mutkalle. Samalla osuudella toisen pyöräilijän rengasrikko oli onneksi tuonut huoltoauton jo valmiiksi paikalle. Kierros hämeenlinnalaisessa pyöräkaupassa ei auttanut vaihtajan korjaamisessa ja pyöräilijä joutui keskeyttämään ja ottamaan junan kotiin. Koska päivän tavoitteena oli saavuttaa Otaniemi, muut jatkoivat sillä välin kohti lounasta. Hämeenlinnan ABC tarjosi kaikille mahdollisuuden täydentää energiavarastot ja vesipullot. Päivän tärkeimmiksi osoittautuivat ne pyöräilijät, joka oli muistanut pakata aurinkorasvan mukaan.

Lounaan jälkeen ryhmät eivät enää kohdanneet ennen Otaniemeä ja huoltoautoilla oli työnsä pysyä mukana kaikkien ryhmien saavutettavissa. Huoltoautojen energiajuomat, sipsit, banaanit ja vihreät kuulat teki kauppansa lounaan jälkeisillä pysähdyksillä, kun yksi kerrallaan pyöräilijät hyppäsivät omaan tuntemattomaan, eli pisin pyörälenkki kasvoi kilometri kilometriltä. Vaikka väsymys alkoi painaa itse kutakin, ryhmähenki oli silti korkealla ja juttu kulki. Järjestäjänä ja ryhmän vetäjänä ei voinut olla kuin ylpeä ja onnellinen kaikkien puolesta, jotka uskalsivat lähteä mukaan hyppäämään tuntemattomaan. Viimeisten kymmenien kilometrien aikana tunnelma alkoi olla jo malttamaton, pizzan ja saunan kutsu Otaniemessä kuului jo kehä kolmosen ulkopuolelle!

Kaupunkisuunnistuksestakin selvittyä, kiitos ryhmän paikallisoppaiden, löydettiin itsemme rullailemasta viimeisiä kilometrejä Otaniemeen. Aalto Open Airin musiikki vahvisti, että olimme saapuneet oikeaan paikkaan. Pyöräilijöiden hymyä ja helpotusta päivän saavutuksesta ei voinut olla huomaamatta! Viimeisetkin pyöräilijät saapuivat omaan tahtiin saunomaan ja palauttavan pizzan ääreen. Perille saapui kaikki, lukuun ottamatta yhtä epäonnekasta keskeyttäjää, ja kunnosta ei olisi sekään jäänyt kiinni. Iloinen puheensorina täytti Ossinsaunan ja kaikki päivän aikana tapahtuneet käytiin muiden ryhmien kanssa läpi. Wappumankeli edusti myös Nyyti ry:n Opiskelijoiden mielenterveysviikon kampanjaa, ja vaikka 210 kilometrin polkeminen ei ajatuksena välttämättä kuulosta ”kohtuullisuus” -teeman mukaiselta, oli päivän pyöräily aikamoinen irtiotto arjesta, mahdollisuus liikkua sekä uskallusta tehdä jotain uutta ja hypätä tuntemattomaan.

Kiitos kaikille osallistujille, teitte päivästä upean ja ikimuistoisen! Kiitos huollolle kaikesta mahdollisesta avusta! Kiitos Bikepoli, että lähditte mukaan ja järjestitte Wappumankelin meidän kanssa! Sekä kiitos kaikille Nyyti ry:n opiskelijoiden mielenterveyden palvelujen kehittämiselle lahjoittaneille!

Jenni Leskinen

Siniset sitsit

Heipparallaa! Niin se kevät vain pyörähti, ja nyt on aika katsoa vähän taaksepäin, että mitä sitä tulikaan oikein tehtyä. Kevään aikana ehdittiin järjestää paljonkin tapahtumia, ja kaikkien tapahtumatiimin järjestämien tapahtumien yhteenlaskettu osallistumismäärä on huimat 560 osallistujaa! Tähän juttuun on poimittu kolme osallistujamäärältään suurinta, mutta näiden lisäksi vuoden alussa järjestettiin leffailta sekä after ski -teemaiset Kolmioetkot M@nagerin kanssa. Annamme kiitoksen kaikille osallistujille, varsinkin heille, jotka ovat antaneet palautetta tapahtumista, on se sitten ollut posia tai negaa. Hyvin annetun palautteen kautta osaamme aina järjestää parempia tapahtumia.

Nyt pidämme tiimin kanssa hetken lomaa, ja palaamme tapahtumiin loppukesästä kesätapon merkeissä. Kesätappo järjestetään 12. elokuuta Varalan urheiluopistolla. Toivottavasti nähdään siellä!

Tapahtumatiimin puolesta, Tapahtumavastaava Laura Tertsunen

Siniset sitsit

TARAKI ja OKA yhdistivät sitsikulttuurinsa ja täyttivät Bommarin iloisilla sitsaajilla maaliskuussa. Illan aikana saatiin maistiaiset sekä perinteisistä teekkarisitseistä että opettajaopiskelijoiden sitseistä. Pukukoodina oli totta kai siniset haalarit sekä yläosa, jotka taisivat melkein kaikilta osallistujilta löytyäkin. Pienenä huomautuksena erityisesti teekkariosallistujille: OKAlaiset osasivat kunnioittaa meidän kulttuuriamme, muistammehan mekin kunnioittaa heidän.

Yleisarvosana: 4

Tunnelma: 5

Teeman toteutuminen: 5

Käyttäytyminen: 3