TAMPEREEN RAKENTAJAKILLAN KILTALEHTI 5/2016
Laitoksen johtajan terveiset
V
uosi 2016 on ollut Rakennustekniikan laitokselle tuloksekas. Perusopetuksen tulokset jatkavat huipputasolla. DI-tutkintoja valmistuu viime vuoden tavoin reippaasti yli 100. Jatko-opintokulttuurin muutos muutama vuosi sitten alkaa nyt tuottaa hedelmää, laitoksen ohjauksessa valmistuu 8 väitöstä, ja meidän perinteinen heikko kohtamme, kansainvälisten tieteellisten julkaisujen määrä, on saatu selkeälle kasvu-uralle. Rakennustekniikkaan, vuonna 2017 siis rakennustekniikan laboratorioon, liittyvät vielä teknillinen mekaniikka ja liikenne- ja kuljetustekniikka Verne, joten jatkossa olemme entistä vahvempia. Kun meneillään oleva professorin täyttö saadaan päätökseen, tulee professoreja olemaan yhteensä 16. Rahoitus on ollut viime vuosina tiukkaa, eikä tulevaisuus näytä siltä osin paremmalta. Perusrahoituksen taso on alhainen suhteessa opetusvolyymiin ja alan tutkimustyön edellyttämien laboratorioiden kustannuksiin. Luotan silti, että henkilökunnan yleinen opiskelijamyönteinen asenne säilyy ja pystymme edelleen tarjoamaan alan osaamistarpeisiin hyvin vastaavan tutkinnon sisällön ja opetuksen. Vaikka kolmen korkeakoulun fuusiovalmistelut pantiinkin TTY:n päätöksellä jäihin, T3-yhteistyön valmistelu substanssiasioissa jatkuu. Uskon, että valmistelemamme rakennustekniikan tutkinto-ohjelmien syvälle menevä yhteistyö TTY:n ja TAMKin kesken tulee toteutumaan. Aikataulua en tässä uskalla arvioida.
Uudessa tiedekuntamallissa laitosjohtajan tehtävä lakkaa ja toiminnasta ja taloudesta vastaa dekaani. Olen lupautunut jatkamaan ns. laboratorion vetäjän tehtävässä rakennustekniikan asioita ja yhteistyötä koordinoivana henkilönä. Kiitokset opiskelijoille erinomaisesta yhteistyöstä vuonna 2016! -Matti Pentti, Rakennustekniikan laitoksen johtaja
Pääkirjoitus
Y
hden ajanjakson päätös on taas käsillä, kun vuosi 2016 lähestyy loppuaan. Koska laitoksen johtaja (yllä) ja kiltamme puheenjohtaja (seuraava aukeama) käsittelevät ansiokkaasti kuluvaa vuotta ja kaavailevat tulevaa, lienee se aihealue jo kattavasti käsitelty. Sen sijaan voisin pitäytyä nykyhetkessä ja toivottaa ansaittua joululomaa niille, joilla tentit ja harkkatyöt ovat selätettyinä. Muille, joilla tehtävää vielä riittää, toivotan onnea ja menestystä urakkaan. Vanhempien tieteenharjoittajien mukaan yhdessä tekemällä koulutyötkin sujuvat jouhevammin. Toivotusten lisäksi haluaisin myös omalta osaltani kiittää juuri sinua, joka tätä lehteä selailet: kiitos yhteistyöstä! Lehti ei ole mitään ilman lukijoitansa. :) -Matias Hirvikoski, päätoimittaja
2
5/2016 TARAKI
TARAKI-lehti 5 / 2016
“
Julkaisija
The best way to predict the future is to CREATE it! - http://prkele.prk.tky.fi/~anilakar/txt/pohinaa.txt
Tampereen Rakentajakilta TARAKI/TTY Korkeakoulunkatu 5 33720 TAMPERE taraki@tut.fi
Toimitus ja taitto Päätoimittaja: Matias Hirvikoski Toimitus: Janina Hakanen Miika Hämäläinen Roosa Leino Tomi Rantanen Paino Pirkan Painotuote Ky Painosmäärä 100kpl
Kansikuva
Lauri Nopanen
SIVU 21 Tulevaisuuden teknologiat SIVU 8-9 VÄLIVUOSIraksalla RAUHANTURVAANAJA
@Rakentajakilta TARAKI
?
KILPAILUKYKY & UUDISTUMINEN SIVUT 20 TULEVAT TAPAHTUMAT
@TARAKIofficial
SIVU 9-12 RAKSAN TULEVAISUUS
Taraki -lehti on Tampereen teknillisen yliopiston Tampereen rakentajakillan jäsenlehti. Lehti jaetaan TTY:n kiltahuoneille, rakennustekniikan laitokselle ja ylioppilaskunnalle. Lisäksi lehti postitetaan TARAKIn vanhoille puheenjohtajille, Wanhoille Kähmyille sekä kiltaa tukeneille yhteistyökumppaneille. Lehti julkaistaan myös killan internetsivuilla osoitteessa www.taraki.fi Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kesällä ilmestyy uusille opiskelijoille postitettava fuksinumero.
SIVU 6-7 VUOSIJUHLAT SIVUT 14-15 TARAKIn vaellus SIVUT 18 MYSTEERI-XQ
TARAKI 5/2016
3
“
Se, että kiltahuoneen suurin ongelma on ajoittain tiskialtaaseen kertyvät likaiset kahvikupit, puhukoon puolestaan.
Puheenjohtajan Palsta Ulkona on 300 astetta pakkasta. Vaakatasossa puhaltava viiltävä tuuli pieksee kasvoja brutaalilla voimallaan. Jokainen sisäänhengitys tuntuu pippurikaasulta. Nenästä vuolaana virtana valuva räkä sotkee kaikki vaatteet piposta villasukkiin. Duon kulman alkuasukkaat ovat vaipuneet karhujen tavoin talviunille. Eri puolilta Hervannan koloista ja onkaloista nousevat tuulilasinpesunesteen tuoksuiset korisevat höyrypilvet paljastavat alkuasukkaiden talvehtimispaikat. Ilmassa on joulun tunnelmaa. Täytyy mennä pintaa syvemmälle nähdäkseen opiskelijan arkeen. Lukukauden loppua kohti alati kiristyvät deadlinet ja aktiivinen opiskelijatoiminta kukoistaa eloisuudellaan. Paljon on tapahtunut ja on vielä tapahtuva ennen joululomien alkamista. Onkin hyvä hetki pysähtyä hetkeksi ja katsoa kulunutta vuotta taaksepäin. TARAKIn perinteisten tapahtumien lisäksi killassa on ollut vuoden aikana paljon hyvää pöhinää. Sosiaalisen median käytössä kilta on ottanut rohkeita ja onnistuneita askelia suosittujen SOME –kisojen kanssa. Sopoa ja kopoa nostettiin pöydälle kahden iltakoulun muodossa keväällä ja syksyllä. Yritysyhteistyötä vietiin kohti käytännönläheisempää muotoa erilaisten yritysinfojen muodossa. Raatitoiminnan avoimuutta pyrittiin parantamaan koko jäsenistölle avoimella raadin kokouksella. On ollut suuri ilo ja kunnia toimia kiltamme puheenjohtajana kulunut vuosi. Henkilökohtaisesti työ on ollut helppoa ja miellyttävää, tästä kiitos kuuluu oma-aloitteiselle ja aktiiviselle raadille. Ilman hyvin käyttäytyvää jäsenistöä kiltamme olisi saattanut mennä helvettiin. Se, että kilta
4
5/2016 TARAKI
huoneen suurin ongelma on ajoittain tiskialtaaseen kertyvät likaiset kahvikupit, puhukoon puolestaan. Laittakaa ne silti sinne koneeseen jatkossa >:( Kirjoitan viimeistä puheenjohtajan palstaani myöhässä kuten tavanomaista, ja haikein mielin. Samalla kuitenkin oloni on turvallinen, kun tiedän kiltamme olevan ensi vuonna hyvissä käsissä. Tahdon saatesanoina kiittää koko Tampereen Rakentajakiltaa kuluneesta vuodesta ja onnitella ensi vuoden hallitusta. Ajatukseni tiivistyvät kauniiseen runomuotoon, jonka on kirjoittanut profeetta Kahlil Gibran vuonna 1923. Sinun lapsesi eivät ole sinun lapsiasi. He ovat itseensä kaipaavan elämän tyttäriä ja poikia. He tulevat sinun kauttasi, mutta eivät sinusta, ja vaikka he ovat sinun luonasi, he eivät kuulu sinulle. Voit antaa heille rakkautesi, mutta et ajatuksiasi, sillä heillä on heidän omat ajatuksensa. Voit pitää luonasi heidän ruumiinsa, mutta et heidän sielujaan, sillä heidän sielunsa asuvat huomisessa, jonne sinulla ei ole pääsyä, ei edes uniesi kautta. Voit pyrkiä olemaan he idän kaltaisensa, mutta älä yritä tehdä heistä itsesi kaltaista, sillä elämä ei kulje taaksepäin eikä takerru eiliseen. Sinä olet jousi, josta sinun lapsesi lähtevät kuin elävät nuolet. Kun taivut jousimiehen käden voimasta, taivu riemulla.
Vesa Taskinen, TARAKIn puheenjohtaja
Tekniikan akateemiset TEK Heipä hei rakkaat kiltalaiset!
Tässä on erään aikakauden päätös käsillä, niinpä rohkenen ottaa oikeuden omiin käsiini ja kuluttaa liiton palstatilaa henkilökohtaisen tason jorinoihin. Onneksi jutussa on mukana myös TEKin asiaa edistävää juonta – menetän todennäköisesti vain huonomman käteni pikkurillin. Vajaa kaksi vuotta takaperin TARAKI haki uutta TEK-kiltayhdyshenkilöä. Hetken asiaa mietittyäni ja hyvää kaveriani, YKIn entistä kyhiä jututettuani päätin hakea kyseiseen pestiin. Tulin valituksi. Nyt kaksi vuotta myöhemmin voin käsi sydämellä vannoa, että tuo tammikuinen hakemuksen lähettäminen oli yksi niistä loistavista päätöksistä, joita opiskelujen aikana on tullut tehtyä. Olen saanut kosketuspintaa ammattiliiton asioihin ja ymmärrän TEKin merkityksen paljon paremmin, olen kartuttanut esiintymistaitojani, verkostoitunut ja pitänyt hauskaa. TEK-kiltayhdyshenkilön hommat antavat todellakin enemmän kuin mitä ottavat. Nyt on kuitenkin tullut aika päästä irti. Opinnot alkavat olla, uskokaa tai älkää, loppusuoralla ja joku muu pääsee tilalleni ohjaksiin. Tämän numeron ilmestyessä KYH-haku on mennyt kiinni ja kuka tietää, ehkä jatkajanikin on jo valittu. Hänelle toivotan roppakaupalla menestystä. Sinä nuorempi tieteenharjoittaja, joka tätä luet: seuraavan kerran kun kiltayhdyshenkilön paikka on auki, hae! Et tule katumaan. Sitä ennen pidä TEK mielessä ja housut jalassa.
Oli minulla jotain oikeaa asiaakin: Jaksan aina painottaa tähän aikaan vuodesta näitä kahta samaa juttua, vaikka aiheita piisaisi. Nämä ovat kuitenkin erittäin keskeisiä ja henkilökohtaisesti ajattelen, että kiltalaisen on parempi olla hyvin kartalla parista tärkeästä pointista kuin että yrittäisin murjoa kaiken tiedon paperille ja sitä kautta teidän aivojen perukoille.
1. 2.
Teekkarin työkirjan tuorein painos on jälleen saatavilla ja se löytyy painettuna versiona killasta, sähköisenä osoitteesta http://www.teekkarintyokirja.fi/. Käykää tsekkaamassa parhaat vinkit koko työnhakuprosessiin ja hommaa itsellesi hyvä kesäduuni! TEKin jäsenyys kannattaa monesta syystä (eikä vähiten sen takia, että se on OPISKELIJALLE ILMAISTA), mutta erityisen muikea etu on ilmaiset lakipalvelut, jotka ovat kattavat. Luepa tuolta lisää https://www.tek.fi/fi/laki. Muistathan, että esimerkiksi oikeusturva-asioissa sinun tulee olla TEKin jäsen jo 6 kuukautta ennen kuin raastupa kutsuu.
So long and thanks for all the fish! Jukka
Jukka Uusitalo
TARAKIn TEK-kiltayhdyshenkilö jukka.uusitalo@student.tut.fi 044-3500036
TARAKI 5/2016
5
Vuosijuhlat järjestäjän näkökulmasta eli toisin sanoen tämän emännän ensimmäinen ja viimeinen palsta
Vuosijuhlien järjestäminen on opettavainen ja merkittävä kokemus. Tapahtumaa järjestäessä on varauduttava siihen, että kaikki mikä voi mennä pieleen, menee pieleen. Vaikka kaiken olisi suunnitellut ja valmistellut viimeiseen saakka, vuosijuhlia edeltaviin päiviin mahtuu vielä useita haasteita. Koitoksesta selvinneenä on kuitenkin mahtava muistella koko projektia hymyssä suin. TEKSTI: ROOSA LEINO KUVAT: LAURI NOPANEN Vuosijuhlien järjestäminen alkoi ahkeralla Pinterestin selailulla ja juhlapaikan metsästämisellä. Maaliskuun alussa hätähuutoihin vastattiin ja löysimme täydellisen juhlapaikan arvokkaalle 49-vuotiaalle TARAKIlle. Juhlapaikan ja jatkopaikan varmistuttua päästiinkin täyteen vauhtiin. Kun kaksi äärettömän innokasta ja sekavaa naista yhdistetään, on vuosijuhlien ja häiden suunnittelun ero veteen piir-
6
4/2016 TARAKI
retty viiva. Kutsuja askarrellessa kiltahuoneen vieressä meiltä kysyttiin muutaman kerran, onko joku menossa naimisiin, minkä jälkeen peruutimme kokkareille varaamamme kirkon. Mitä lähemmäs vuosijuhlat tulivat, sitä pidemmäksi tekemättömien asioiden lista tuntui kasvavan. Törmäyksiltä todellisuuteenkaan ei vältytty, sillä matka Etelä-Helsinkiin alkoi mustan jään jättämällä pikku yllätyksellä ja löysimme itsemme moottoritien rampin aidasta jo ennen Lempäälää. Pu-
nainen paholainen ei kuitenkaan pettänyt eikä pieni säikähdys emännistön menoa estänyt. Laivaan selvittiin ehjin nahoin ja kohta oltiin jo Tallinnassa pakkaamassa punaviiniä ja koskenkorvaa pakettiautoon verrattavissa olevaan tilaihmeeseen. Perjantaina päivää ennen vuosijuhlia herättiin aikaisin aamulla jännittyneinä, innokkaina ja ehkä hieman pelokkaina. Saimme kokkariruuat valmistettua ja vietyä ne sekä skumpat kokkaripaikalle ja kaikki meni hyvin.
Tämän jälkeen lähdimme etsimään pakettiautoa, joka nakkilaisilla olisi lauantaina käytössään. Pakettiautosta ei kuitenkaan tiedetty missään mitään, eikä sitä ollut löytyä. Paniikin poikanen alkoi sykkiä emännistön sisällä, kunnes meidät pelasti salainen apuri (jota taidettiin kiittää jatkoilla muutaman oluen muodossa). Pääsimme jatkamaan matkaa. Tallinnan matkalla kovia kärsinyt autoparka lastattiin niin täyteen kuin saatiin ja lähdimme kohti pääjuhlapaikkaa. Viinan täyteinen (ja tuoksuinen) auto kurvasi Bravo Plazan pihaan päivän kääntyessä iltaan. Reippaan auton purkamisen lomassa pääsi käymään niin, että valmiiksi huterasta kärrystä irtosi yksi rengas ja kaikki kyydissä olleet juomat putosivat. Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta muutama viinipullo ja skumppapullo rytäkässä menetettiin. Ei hätää, paikan omistaja lupasi tuoda hajonneille pulloille korvaavat tilalle. Lasti saatiin purettua ja paikka koristeltua ja epäonninen emännistö pääsi jatkamaan matkaansa. Ei kahta ilman kolmatta vai mitä? Viikon verran lyhyitä yöunia ja melkoinen määrä stressiä alkoivat painaa, kun pääsimme jatkopaikalle. Avain oli haettu jo aiemmin ja tarkoitus oli käydä siirtämässä muutama lava bändiä varten paikalleen. Pahaa aavistamatta jätimme auton kauas ja menimme luottavaisin mielin jatkopaikan ovelle. No eihän se jumalauta auennut sillä avaimella. Puolentunnin autossa lämmittelyn jälkeen saatiin emännistön kyseenalaisten boomariyhteyksien
avulla selville, ettei kahdella rakennustekniikan opiskelijalla riittänyt älli humanistien hienoille etälukulukoille. Saimme lavat paikalleen ja suuntasimme kaasu pohjassa kohti Hervannan Kotipizzaa. Ei ole muuten pizza maistunut ikinä niin hyvältä kuin sinä iltana.
“Kun kaksi äärettömän innokasta ja sekavaa naista yhdistetään, on vuosijuhlien ja häiden suunnittelun ero veteen piirretty viiva.”
Lauantaina oltiin toivuttu perjantain itkupotkuraivareista ja tukahdutetuista kyyneleistä. Emännistön hyvinvoinnin turvaaminen varmistettiin meikkaajalla ja kampaajalla, eikä lauantaina tarvinnutkaan mistään enää stressata. Vuosijuhlien järjestäminen on ollut tähän mennessä elämäni opettavaisin kokemus ja myöntämättä kuohuviinillä olleen asiaan osaa tai arpaa, pääsi pääjuhlan alussa Näsinneulan korkuisten kiitosten kajahtaessa korville emännältä melkein itku. Ilo pitkästä itkusta ja juhlien edetessä kaikilla (lue: emännistöllä) ainakin vaikutti olevan hauskaa.
nakkilaisille, TARAKIn raadille, juhlapaikkojen edustajille, emännistön kärsivällisille aveceille, juhlavieraille, ja Näsinneulaakin korkeampi kiitos tulevalle emännälle Julialle, jota ilman ei tästä matkasta olisi selvitty. Haluankin toivottaa vielä suuret tsempit Julialle ensi vuotta varten: pidä mojitotarvikkeet ja kotipizzan numero lähettyvillä, äläkä annan minkään lannistaa innokkuutta, minkä avulla ensi vuoden juhlista saadaan kaikkien aikojen parhaat! Lämmintä ja piparintuoksuista joulua rakkaudella toivottaen Emäntä Roosa Leino
P.S. Lisää kuvia vuosijuhlista löytyy osoitteesta taraki.kuvat.fi :)
Iso Kiitos entisille emännille, kaikille
TARAKI 4/2016
7
Välivuosi rauhanturvaajana TEKSTI: TOMI RANTANEN
Omasta toiminnasta johtuen eteeni tupsahti hieman erilainen välivuosi, kun minut kutsuttiin rauhanturvaajan koulutukseen tavoitteena lähteä marraskuussa kohti Libanonia. Aloitin kuitenkin reippaasti opinnot syksyllä, mutta eihän siitä mitään tullut, kun lopulta seitsemän viikon koulutus esti pääsyn yhteenkään tenttiin. Pakkasin siis koulukirjat kaapin perälle ja menin kiltahuoneelle juomaan kahvia. Omasta mielestä meni aika hyvin. Marraskuun lopulla oli hymy herkässä, kun astelin sisään lentokoneeseen yhdessä uusien kavereiden kanssa. Päästään jätkien kanssa skippaamaan Suomen talvi! Siitä alkoi hyvin erilainen arki koulumaailmaan nähden. Elämä täyden ylläpidon tukikohdassa on helppoa ja stressitöntä. Seuraavan viikon työajat tulevat edellisen viikon lopulla, joten minkäänlaiset harkkatöiden dedikset tai usean muuttujan integraalit eivät mieltä paina. Oma arki koostuu partioinnista,
8
5/2016 TARAKI
tukikohdan vartioinnista tai nopean valmiuden osastossa päivystämisestä. Työt eivät juurikaan katso kelloa, joten välillä aika menee melko vauhdilla, jos viikkoon osuu esimerkiksi muutama yöpartio unirytmiä sekoittamaan.
valvomme Libanonin ja Israelin välistä aselevon rajaa, minkä takia me varsinaisesti täällä olemmekin.
Libanonissa tilanne on todella rauhallinen ja vakavimmat tilanteet ovat olleet lähinnä nyrkkitappeluita. Kerran yksi Partiot ovat 4-5 tunnin toriralleja ympä- kaveri Suomessa kysyi, montako kertaa ri kyliä poikaporukalla. Juttelemme pai- on pelottanut. Täh, no ei kertaakaan. Koko ajatus tuntui ylipäätään hassulta, että täällä muka pelkäisi jotain. Se ei saa “Se ei saa kuitenkaan sukuitenkaan sumentaa mieltä, vaan vielä mentaa mieltä, vaan vielä viimeisilläkin viikoilla täytyy jaksaa olla viimeisilläkin viikoilla täytyy jaksaa olla skarppina ja skarppina ja tehdä oikeita asioita kunnioittaen paikallisia tapoja. Paikallisilla tehdä oikeita asioita menee välillä kuppi nurin niin ihmeelkunnioittaen paikallisia lisistä asioista, ettei kannata turhaan tapoja.” pelleillä. kallisille, käymme kahvilla tai syömässä, kuuntelemme musiikkia ja jauhamme paskaa. Sitä samaa mitä jotkut tekevät Suomessa viikonloppuisin. Tosin Suomessa jaloissasi ei pyöri rynnäkkökivääri ja autot harvemmin ovat panssaroituja G-Mersuja. Kaiken kivan lisäksi toki
Opinnot? Juuh elikkäs. Hatun nosto heille, jotka täällä jaksavat opiskella. Itse en ole siihen ryhtynyt, kun kavereiden kanssa on niin paljon muutakin hauskaa tekemistä. Kyllä sitä ehtii opiskelemaan. Vapaa-aikana tulee usein urheiltua tai katsottua leffoja kavereiden kanssa. Surkean netin vuoksi aikaa tulee kulutettua
paljon ihan vain porukalla hengaten. Opintojen kannalta vuoden reissu marraskuun lähdöllä ei todellakaan ole paras mahdollinen ja alkuun harkitsin vain puolen vuoden keikkaa, jolloin olisin tullut jo toukokuussa takaisin. Päätin kuitenkin olla koko rahan edestä kun kerran tänne asti on tultu. Ennen lähtöä kävin opinto-ohjaajan juttusilla ja reissun kannalta ei ollut mitään ongelmia. Ilmoittauduin vain poissaolevaksi. Takaisin paluu lienee sitten hieman mielenkiintoisempi… Päätin jatkaa opintoja vasta kevätlukukaudelta, joten kotiutumisen jälkeen täytyy ensitöiksi käydä opintoneuvojan juttusilla. Näin operaation loppupuolella vuoden kohokohtia muistellessa tulee päällimmäisenä mieleen Halloween-juhlat kanttiinissa, wappu vartiotornissa, papinretket Tyrokseen ja Khiamiin, helireccet, joukkuepäivä Tyros Resortissa sekä päivä jolloin löysimme kameleontin. ”Tää on mun elämäni paras päivä.” Lisäksi matkan varrella on saanut monia todella hyviä ystäviä, joiden kanssa tulee oltua yhteydessä myös jatkossa. Hieno reissu alkaa olla jo hiljalleen takana ja siviilielämää odottaa jo innolla. Matkasta jäi kuitenkin sen verran paljon hyviä muistoja, että todennäköisesti jossain vaiheessa tulee haettua myös uudestaan johonkin operaatioon. Jahka aika on kullannut myös ne paskat hetket. Vuoteen rauhanturhaajana mahtuu monenlaisia hetkiä: Omista harrastuksista oli hyötyä; en olisi muuten päässyt mukaan helirecceen. Onnistuneen harjoituksen jälkeen jaksoi hymyilyttää helteestä huolimatta. Chilli kameleontti piristi sotilaiden päivää. C-17 rahtikone tarjosi astetta paremman kyydin normaaleihin lomalentoihin verrattuna. Vapaa-aika kului usein eri tavoin urheillessa.
TARAKI 5/2016
9
ILMIÖ
DIGITALISAATIO JARGONIN PARAS KAVERI?
IOT
PAKETOITU KOKONAISUUS?
TUTKIMUS
KASVUHAKUISUUS RISKINOTON OIKEUTUS? VR & AR
PALVELUT
VISIONÄÄRI
ITSEOPPIMINEN
TUOTTEISTAMINEN
TEKOÄLY
MUUTOSVOIMAT
10
5/2016 TARAKI
TEKNOLOGIA VOIMAANNUTTAJA?
MOTIVAATIO LUOVUUS
MYYNTITAIDOT
TULEVAISUUS
ODOTUKSET JA TARPEET
VISIO UTOPIA?
KOULUTUS
SKAALAUTUVUUS
Uusia tuulia vai tuttua ja turvallista Valtakunnan tasolla mediassa toistuvat tietyt fraasit ja termit, kun kyse on kilpailukyvystä ja sen ylläpitämisestä. Asiaan liittyy monia näkökulmia ja yhtä monia mielipiteitä. Miten rakennusalalla menee uudistumisen näkökulmasta? Aikoinaan roomalaiset keksivät betonin – ja se unohdettiin vuosisadoiksi; onko rakennusalan kehitys saanut vauhtia viime vuosina? Taraki haastatteli YIT:n kehityspäällikkö Arto Niemistä ja Skanskan kehitysjohtajaa Ilkka Romoa, kysyi rakennusalan suuntaviivoista ja otti oppia. TEKSTI: MIIKA HÄMÄLÄINEN
Onko rakennusala hidas uudistumaan? ”Voidaan sanoa, että rakennusala on ollut hidas uusiutuja muihin toimialoihin nähden. Nykyään meitä ravistelevat samat muutosvoimat ja ilmiöt kuin muitakin toimialoja. Tämä vauhdittaa myös rakennusalan ja YIT:n uusiutumista. Muutosvoimien keskiössä on mielestäni digitalisaatio, joka muuttaa erityisesti asiakkaiden odotuksia ja tarpeita. Kyvykkyys ymmärtää asiakasta on onnistumisen edellytys”, kertoo Arto Nieminen. Digitalisaation ulkopuolelta Ilkka Romo mainitsee uuden urakkamuodon Allianssin,
Mutta onko digitalisaatio kuitenkin se päivän sana; syntyykö muuallakin kuin digitalisaation saralla uusia, käyttökelpoisia ideoita rakennusalalle? Rakennusalan kehittymisen kannalta digitalisaatiolla on merkittävä rooli, mutta se ei ole ainoa muutoksen vauhdittaja. Rakentamisen ympäristöystävällisyys ja elinkaariajattelu korostuvat tulevaisuudessa. Uudet rakennukset ovat monimutkaisempia ja älykkäämpiä kuin aiemmin. Teknologian ja laitteiden määrä kasvaa rakennuksissa ja tämä muutos on kyettävä huomioimaan myös rakentamisessa. Uusi teknologia avaa meillä mahdollisuuksia vastata asiakkaidemme tarpeisiin ja tarjota heille parempaa elinympäristöä. - Arto Nieminen
Kuinka rakennusliikkeet ottavat käyttöön uusia ideoita? Olemme ottaneet käyttöön tietomallit (BIM) käyttöön kaikissa omissa projektikehityshankkeissamme, sekä suunnittelussa että työmailla, lisäksi meillä on jo aika paljon
mobiililaitteita (tabletteja) ja sovelluksia niihin työmaiden työnjohtajien käytössä. Olemme olleet myös aktiivisia näissä uusissa allianssihankkeissa. Infrarakentamisen osalta voisi mainita esimerkiksi koneohjauksen voimakkaan lisääntymisen viime vuosina. - Ilkka Romo Mielestäni YIT on Suomessa edelläkävijä uusien ideoiden hyödyntämisessä toiminnassaan. Tietomallinnusta (5D), tietojärjestelmiä ja mobiililaitteita hyödyntäen pyrimme siirtämään nykyiset toimintatapamme uudelle tasolle. - Arto Nieminen
Tekeekö yrityksenne innovaatiotoimintaa? Jos tekee, onko se ollut kannattavaa – tullaanko sitä lisäämään? YIT panostaa nyt ja jatkossakin tutkimus- ja kehitystoimintaan. YIT:llä on uuden strategiamme myötä luotu hyvä pohja innovaatioille. Suhtaudumme myönteisesti uusien ideoiden ja työskentelytapojen kokeiluun ja kehittämiseen. YIT:n toiminnan pohjana on arvomme ”askeleen edellä”, jonka pohjalle rakentuu innovointia tukeva ilmapiiri ja kulttuuri. - Arto Nieminen Teemme toki kokoajan Suomessakin, mutta kansainvälisenä yrityksenä meillä on mahdollisuus hyödyntää myös muissa maissa kuten Ruotsi, Englanti ja Yhdysvallat tehtyä innovointia. Esimerkiksi muualla tutkitaan betonin printtausta ja robottien käyttöä ja voimme jakaa tätä osaamista eri maiden kesken - Ilkka Romo
TARAKI 5/2016
11
STARTUP? Jokainen on varmasti kuullut startupeista ja Slush-tapahtumasta. Viime vuosina onkin ollut monenlaista ”pöhinää” (sitä vihattua ja rakastettua), eikä rakennusalakaan ole täysin välttynyt uudenlaisilta yrityksiltä. Näitä ovat esimerkiksi ryhmärakentamista kehittävä FIRA, visuaalis-digitaaliseen kiinteistömarkkinointiin perustuva Unrealer sekä tässä haastatellut Congrid ja Framery.
CONGRID tarjoaa pilvipalveluohjelmistoja räätälöitynä yrityksen laadun- ja turvallisuuden hallintaan. Congridin toimitusjohtaja Timo Makkonen kertoo ajatuksistaan liittyen yritykseensä:
Kokeeko yrityksenne olevan startup?
oma tuote on asiakkaan luottamuksen arvoinen. Mahdollisuuksia on tarjolla, jos konsepti on kohdallaan.
Kyllä. Olemme alusta asti lähteneet rakentamaan Congridia startup mentaliteetilla. Sama meno jatkuu edelleen.
Onko yrityksenne ainoaa laatuaan Suomessa?
Kuinka yritys tulee kehittymään jatkossa? Yrityksemme pyrkii laajentamaan kokonaisuutta palvelemaan rakentamisen ketjua entistä paremmin ja laajemmin asiakkaita kuunnellen. Tunnustamme, että kaikkea ei kannata tehdä itse joten erilaiset yhteistyömallit tulevat yleistymään. Tähtäämme myös ulkomaan markkinoille.
Onko rakennusala hidas muutoksille – vai onko tämä vain perinteinen stereotypia?
Kilpailua on alkanut kehittyä, mutta me tarjoamme parhaat ratkaisut työmaalle ja pyrimme tekemään niin jatkossakin.
Miten seuraatte alanne kehitystä maailmalla? Tuotteko uusia ideoita Suomeen? Seuraamme kehitystä eri lähteistä ja pyrimme tarjoamaan uusimmat teknologiat asiakkaidemme käyttöön osana normaalia kehitystyötä. Päivitämme kehityksen roadmappia aktiivisesti asiakkaiden tarpeita kuunnellen.
Kyllä ja ei. Rakennusala on konservatiivinen, mutta muutoksiin ollaan valmiita ja uusia ideoita otetaan hyvin vastaan. Uusien asioiden läpiviennissä yrityksen prosesseihin menee oma aikansa, mutta tämä pätee varmasti jokaisella toimialalla.
Miten rakennusalalla muutokset lyövät läpi, miten esim. startup pystyy todistamaan olemassaolon oikeutuksensa? Muutokset vievät aikaa ja vaativat kokeiluja. Näen, että rakennusalalla ollaan hyvin vastaanottavaisia Startupien tarjontaan ja ideoihin. Startupin tehtäväksi jää todistaa, että
12
5/2016 TARAKI
KUVA:Congrid Oy
FRAMERY on tamperelainen startup, joka valmistaa äänieristettyjä design-puhelinkoppeja ja pieniä työtiloja avokonttoreihin. Framery on voittanut useita design-palkintoja, ja sen asiakkaina on maailman suurimpia yrityksiä: Uber, Microsoft, Deloitte, ja Dow Jones. Frameryn perustaja, COO Samu Hällfors pohdiskeli Tarakin pyynnöstä startup-yrittäjyyttä:
Kokeeko Framery olevansa startup?
Framery on startup, toki nyttemmin jo toimiva liiketoimintamalli on löytynyt. Startup-identiteetti ja ideologia on kuitenkin vahvasti Frameryn tekemisessä. Eniten se näkyy valtavana teknologiavelkana, koska kaikki prosessit pitää rakentaa itse alusta asti. Olemme tehneet myös ns. siemenrahoituskierroksen ja A-rahoituskierroksen, ja siten myös Frameryn rahoituspuoli noudattaa aika perinteistä startup-yrityksen kehityskulkua.
Minkäluontoista porukkaa tarvitaan, jotta uusi idea saadaan toteutumaan - esimerkiksi juuri yrityksen muodossa?
te on. Onnistunut tuote ratkaisee ongelman huomattavasti paremmin tai huomattavasti halvemmalla kuin sen kilpailijat. Mutta se ei yksin riitä. Usein kuulee sanottavan, että suomalaiset eivät osaa markkinoida ja myydä, ja että se on syy, miksi me jäämme aina kakkoseksi Ruotsiin verrattuna. Väitän vastaan: kyllä Suomesta hyviä myyjiä löytyy. Ihan samaa tasoa kuin muualtakin, mutta markkinoinnin osalta meillä on yksi merkittävä heikkous: me emme malta tuotteistaa asioita loppuun asti. Unohdetaan että tuote pitää olla helppo kuljettaa, helppo asentaa, helppo huoltaa, helppo käyttää, sen edut on helppo selittää, ja ennen kaikkea se on helppo ostaa. Tuote asettaa maksimipotentiaalin myyjille, myyjät yrittävät saada kaiken sen potentiaalin huödynnettyä. Siksi yritys ei koskaan voi olla parempi kuin tuotteensa - ja siksi tuote on kaikki kaikessa.
Tärkein tekijä startupin perustamisessa on ihmiset. Optimaalinen porukka on mielestäni 2-4 henkilöä, joista kaksi on johtavassa roolissa. Yksin taakka on helposti liian raskas, ja toisaalta kaksin tulee parempia päätöksiä, kunhan tiimin dynamiikka ja keskinäinen haastaminen toimii. Tärkeää on myös huolehtia, että omistuspohja on järkevä. Jos yritysidean isä ei ole 100% mukana perustamisessa, niin mielestäni yli 30% omistuksesta ei voi olla operatiivisen johdon ulkopuolella. Omistuksen pitää olla jaettu niin, että se tuottaa kehitystä maksimaalisella tavalla - passiivinen takapiru (vaikka olisikin idean isä) ei tuota mitään yritykseen. Pelkällä idealla erittäin harvoin on kovin paljon arvoa. Tärkeintä tiimissä on tekeminen, pelottomuus ja sitoutuminen. Puolipäiväisyys tai toisen työn tekeminen startupin rinnalla ei yksinkertaisesti käy. Se ei vain toimi. Yrittäjien tulee olla valmiita tekemään kaikkensa, että yritys lähtee lentoon. Kun soppaan hämmennetään sopivasti kiireen tuntua, rapatessa roiskuu -asennetta ja älykkyyttä, niin yrityksellä on selviytymismahdollisuuksia. Kun on kerran perustanut startupin, niin onnistumistodennäköisyys tuplaantuu seuraavilla kerroilla. Tämä kannattaa pitää mielessä kun rakentaa tiimiä, ja varsinkin jos yrittäjäkokemusta ei ole tiimissä.
Mitä onnistunut tuote vaatii?
Yritys voi olla maksimissaan vain niin hyvä kuin sen tuo-
KUVA: Framery Acoustics
TARAKI 5/2016
13
n e n i n n a H i t t Ma
Tarakilainen työelämässä Vuoden viimeisessä Tarakilainen työelämässä -jutussa esittelyssä on Uudellamaalla työskentelevä työnjohtaja Matti Hanninen. Yhteistyössä YIT:n kanssa on edellisissä lehdissä esitelty jo resurssikoordinaattori sekä hankintainsinööri.
Opiskeluajat oppimisen opettelua Hanninen aloitti opinnot TTY:llä syksyllä 2007 suuntautuen talonrakentamiseen ja myöhemmin rakennustuotantoon ja -talouteen. Opinnot kestivät reilut seitsemän vuotta ja lopulta Hanninen valmistui kevättalvella 2015. Opiskeluaikoja Hanninen muistelee lämmöllä: “Vaikka opiskeluala olikin nykyisiin tehtäviin nähden ”väärä”, niin erityisesti tiedonhankinta, projektinhallinta, suunnitelmallisuus ja esiintymistaidot ovat auttaneet nykyisissä tehtävissä paljonkin.” Hänestä koulussa tuli luotua hyvä pohja työelämälle, jossa pääsee opettelemaan ja oppimaan kulloistenkin tehtävien vaatimat asiat. Hanninen ei jätä huomiotta myöskään opiskelujen aikaisia opiskelutovereita: “Tietysti opiskeluajoista jäi myös
14
5/2016 TARAKI
monta hyvää kaveria, joita tänä päivänä tapaa sekä töissä että vapaa-ajalla.” Haalariharjoittelun kautta työelämään Ensikosketuksen rakennusalan töihin Hanninen sai YIT:llä haalariharjoittelussa keväällä 2011. Työmaana oli tuolloin kerrostalotyömaa Riihimäellä. Töiden piti jatkua myös seuraavana kesänä samassa yksikössä, mutta käynnissä olevia työmaita ei lopulta kesäksi 2012 löytynytkään. Niinpä kesä kului pienemmässä Hämeenlinnalaisessa rakennusliikkeessä rakennusmiehenä. Kyseiset kesätyöt jatkuivat talven yli aina seuraavaan kevääseen saakka. Takaisin YIT:lle Hanninen siirtyi keväällä 2013. Harjoittelupaikka vaihtui työmaasta HR:ään Käpylän pääkonttorille, jossa kesän työt liittyivät harjoittelijatoiminnan kehittämiseen. “Kesän aikana tuli muun muassa ke-
rättyä harjoittelijapalautteet noin 250:lta harjoittelijalta. Kesän loppupuolella sovittiin myös diplomityön tekemisestä HR:ään”, Hanninen kertaa. Diplomityön tekemisen hän aloitti syksyllä 2013 ja alkuvuodesta 2015 diplomityö oli lopulta valmiina. Työtehtävät YIT:llä jatkuivat työmaalla, jonne Hanninen oli siirtynyt pääkonttorilta: “Valmistumista edellisenä keväänä siirryin takaisin työmaalle työnjohtoharjoitteluun. Harjoittelupaikka löytyi Espoosta maanteiden kunnossapidon työmaalta. Ja sillä samalla tiellä ollaan vieläkin.” Tilanteet kentällä muuttuvat nopeasti Hannisen nykyinen pesti on YIT:n Infrapalveluissa, maanteiden kunnossapidossa Espoon Hoidonjohtourakassa työnjohtajana: “Olemme
vastuussa valtion tieverkosta länti- Haasteita kuitenkin riittää, koska pe- puolestaan omat haasteensa aiheuttaa sellä Uudellamaalla. Urakan laajuus rinteisestä rakennustyömaasta poi- Hannisen mukaan se, että tiet on pion noin 1000km maanteitä sisältäen keten työmaa-alue on erittäin laaja dettävä liikennöitävässä kunnossa kaimuun muassa läntiset päät kehäteistä, eikä työmaata (eli tiestöä) ole suljettu ken aikaa. Suunnitellut työt keskeytyTurunväylän ja Länsiväylän.” Työnku- ulkopuolisilta. Lisäksi suuri osa töistä vät hyvinkin useasti jonkin äkillisen vaan hän kertoo kuuluvan esimerkiksi tehdään hiljaisen liikenteen aikaan, eli hoitotyön takia. “Esimerkkinä voisi päivittäinen työnjohto, eli olla vaikka kuortöiden suunnittelu, hanma-auton lavalta “Valmistumisen jälkeen on töissä tullut vastaan kinta, seuranta ja rapormoottoritielle tiptointi, sekä päivystykset, punut tiiliskivi. useampia asioita, joista opiskeluaikoina oli viranomaispalvelutehtäTällöin käynnissä vakaasti sitä mieltä ettei näitä tule koskaan vät ja erilaiset yksikön keolevat työt keskeytarvitsemaan. Nyt niitä on sitten työtehtävien hityshankkeet. tetään välittömästi ohessa joutunut opettelemaan. Eli ihan vinkkinä ja lähdetään hakekaikille, koskaan ei tiedä mitä tulevaisuudessa Aloittaessaan infrapalmaan liikennettä tulee tekemään työkseen. Kannattaa ainakin veluissa Hannisen kaikki vaarantavaa estetperusteet opetella mahdollisimman monesta aikaisempi rakentamitä tieltä pois.” seen liittyvä työkokemus turhaltakin vaikuttavasta asiasta silloin, kun oli talopuolelta, alkuun Hanninen kertoo, ympärillä on muitakin, jotka samoja asioita ihmetystä herätti teiden että tilanteiden opettelevat!” kunnossapitoon liittyvä muuttuminen on työmäärä: kuinka paljon t ö i t ä öisin. “Tämä aiheuttaa omat haasteen- enemmänkin sääntö kuin poikkeus: yleensäkään liittyy siihen, että tiet sa töiden seurannalle ja valvonnalle. “Näiden muutaman vuoden aikana, pystytään pitämään ajettavassa kun- Työt ovat käynnissä 24/7 ja yksittäiset mitä itse olen nykyisellä työmaalla olnossa. työkohteet voivat olla tunnin ajomat- lut, viikko-ohjelma ei ole toteutunut kan päässä toisistaan,” Hanninen sel- kokonaisuudessaan vielä kertaakaan. Nyt muutaman vuoden työkokemuk- keyttää. Tämä tekee tosin työstä samalla miesen jälkeen Hanninen kertoo asioiden lenkiintoista. Aamulla ei todellakaan luonnollisesti hieman selkeytyneen. Töiden tehokkaaseen toteutukseen tiedä mitä päivä tuo tullessaan.”
KUVA: YIT - Espoon hoidonjohtourakka (Katso lisää Facebookista)
TARAKI 5/2016
15
Uusi opintoneuvoja Olen Janina Hakanen, 22-vuotias 3. vuoden raksaopiskelija. Olen rakennustekniikan uusi opintoneuvoja. Opiskelen pääaineenani rakennesuunnittelua ja tämän vuoden keväällä olisi tarkoitus valmistua kandiksi. Sydäntäni lähellä on kaikenlainen luonnossa liikkuminen, rennot koti-illat, hyvä ruoka sekä leffaillat ystävien kanssa. Ryhdyin avoimin mielin opintoneuvojaksi. Toivon, että voin auttaa mahdollisimman monia opiskelijoita eteenpäin opinnoissaan. Opintoneuvojana päivittäiseen työnkuvaani kuuluu opiskelijoiden auttaminen askarruttavissa asioissa sekä henkilökohtaisten opintosuunnitelmien tarkastaminen. Saa siis rohkeasti tulla autan ylipäätään HOPSien tekemiseskyselemään, jos on jotain opintoihin sä sekä olen mukana erilaisissa opinliittyvää mielen päällä. Lisäksi järjes- toja koskevissa tapahtumissa. tän jokavuotisen suuntautumisinfon,
Joulun aikaan käyttöikätavoite on kaksi viikkoa, hyötykuormaan lasketaan ranskan pastillit ja purkuhommiin löytyy varmasti tekijät.
Minut löytää raksatalon K-siiven huoneesta RK213. Tulkaa moikkaamaan! Terveisin, Janina
Toimitusjohtajat tentissä Seminaarissa kuusi toimitusjohtajaa keskusteli opiskeluajoista ja toimitusjohtajuuden vaatimista taidoista. Tilaisuuden juonti kiltamme puheenjohtaja Vesa yhdessä TTYY:n puheenjohtajan Marian kanssa.
Sweco-ilta. Sweco järjesti tarakilaisille mahdollisuuden tutustua toimintaansa kampusareenalla 25.10. Tilaisuudessa esittelyssä oli erityisesti rakennetekniikan, sekä projektinjohdon ja rakennuttamisen toimialat. Opiskelijaystävällisesti tarjolla oli myös Tex Mex -buffet.
Killan yleiskokous. Kokouksessa 10.11 valittiin vuoden 2017 raati ja linjattiin tulevaa toimintaa toimintasuunnitelman muodossa. Tuleva vuosi on TARAKIn juhlavuosi − täyttäähän kilta jo 50 vuotta.
TARAKI 5 /2016
17
Huhujen mukaan kuva on exqulta. Kohteena lienee Sunny Car Centerin kaltainen menestystarina.
Mysteeri-XQ Syksyn excursio oli tavallisesta poiketen täysi mysteeri kaikille osallistujoille − kohteita tai edes ilmansuuntaa ei ennen bussiin astumista paljastettu. Etukäteen jaossa oli vain arvoituksia, jotka toki oman elämänsä Sherlock Holmesit ratkaisivat. Alla arvoitukset, jotka valaisevat excursion kohteita ja sisältöä. Muu jääköön arvoitukseksi:)
1. Excun nuotiopaikka on sen joen suvannon rannassa, jolta on reilu puolet poronkusemasta Salkkariroolin nimikkolammelle.
2.Tästä kohteesta vesistön toisella puolella voit nähdä vapaaehtoisilla excujatkoilla 70-luvulla ensimmäisen albuminsa julkaisseen artistin.
4.Tämän virkistyspaikan kuntaan rakennetaan samanlainen erityinen kampus, kuin on jo Oulua pohjoisempana
18
4/2016 TARAKI
3.Exculla voi ruokailla sen symbolin äärellä, johon Brahen perustaman alueen lätkäkin voidaan liittää.
Taavin palsta Hellurei kaikki. On taas se aika vuodesta kun uuden Taavin, eli minun, on aika purkautua paperille. Onneksi tällä kertaa riittää kun teen sen näin tietokoneen ja tekstinkäsittelyohjelman välityksellä. Mietin pitkään mistä kirjoittaisin, välillä jopa unohtaen koko palstan. Heräsin kuitenkin todellisuuteen päivä deadlinen jälkeen päätoimittajan laittaessa minulle aamulla viestin, jossa hän kyseli tekstin tilaa. Nopean hätävalheen jälkeen päädyin kertomaan totuuden ja armollisuudessaan Matias antoi minulle muutaman päivän lisäaikaa. Aiheen valintaa se ei tosin helpottanut yhtään. Lopulta pitkän pohdiskelun jälkeen mieleeni tuli pohdiskella paljon puhuttua teekkarihenkeä ja sitä mitä se minulle henkilökohtaisesti merkitsee. Olen lyhyen teekkariurani aikana kerennyt olla jo monessa mukana. Olen toiminut mm. kiltamme raadissa sekä erilaisissa harrastekerhoissa. Asia johon olen kiinnittänyt huomiota, on ihmisten halu tehdä töitä yhteisen hyvän eteen ilman minkäänlaista materiaalista korvausta. Tällaista ”pyyteetöntä tekemisenmeininkiä” ei näe enää juurikaan piiriemme ulkopuolella. Nykymaailma on
menossa kovasti siihen suuntaan, että mitään ei haluta tehdä ilmaiseksi vaan kaikesta pitäisi saada korvaus. Talkoolaisten saaminen erilaisiin tapahtumiin on vaikeutunut huomattavas-
Asia johon olen kiinnittänyt huomiota, on ihmisten halu tehdä töitä yhteisen hyvän eteen ilman minkäänlaista materiaalista korvausta. Tällaista ”pyyteetöntä tekemisenmeininkiä” ei näe enää juurikaan piiriemme ulkopuolella ti, silti teekkareiden ”nakkikilkkeet” täyttyvät vuosi toisensa jälkeen uusilla, innokkailla tekijöillä. Mielestäni hyvä esimerkki, missä kiteytyy koko pyyteettömyys, on juuri loppunut NääsPeksi-raina. Tämän vuotinen Naamat Taulussa -produktio oli itselleni toinen raina ja edelleen ihmisten innostus ja talkoohenkisyys jaksaa ihmetyttää ja yllättää. Produk-
tion koko on huima, sen tekemiseen osallistuu rainan aikana yli 150 ihmistä ja kaikki näistä tekevät sitä ilman minkäänlaista korvausta menetetystä vapaa-ajasta, jota osalta rainan tekemiseen menee huomattavia määriä. Omalta osaltani ajankäytöllisesti haastavinta oli esityskausi. Kerrat jolloin liian lyhyiden unien jälkeen noustiin 03 aamuyöstä pakkaamaan tekniikkaa pakettiautoon ja toistuvasti liian pitkän suoja-ajan ja tehokkaan pakkaamisen jälkeen päädyimme Autekille pelaamaan pleikkaria, viideltä aamulta. Viimeinen esitys ja samalla koko produktio saatiin haudattua kunnialla ja väsymyksestä toipumiseen saattaa kulua muutama päivä, sen jälkeen alkaa kuitenki kuumeinen odottelu ja niin kutsuttu ”speksityhjiö”, joka raukeaa vasta kun ensi vuoden rainan kanssa puuhastelu alkaa ensi syksynä. Olisi kurjaa huomata jossain vaiheessa, setäytymisen jälkeen, että nuorempi polvi ei ole enään kiinnostunut talkoista ja pyyteettömyydestä. Ainakaan vielä uusi sukupolvi ei ole näyttänyt merkkejä talkoohengen hiipumisesta, vaan uudet fuksit ovat omaksuneet teekkariuden kulmakiven hyvin. Talkoohenkistä joulun odotusta kaikille. Vähemmän mielenkiintoisen nimen omaava Taavi XXXI
TARAKI 4/2016
19
Tulevat tapahtumat 10.1. 18.1. 26.1. 26.1. 26.1. 31.1. 17.2.
Laitoskahvit kiltahuoneella NCC korjausrakentamisen excursio Rakennusalan yritystapahtuma Rakennustekniikan suuntautumisinfo Svanten kierroksen aloitus Rakennesuunnittelun suuntautumissauna Rakennusalan sählyturnaus