TAMPEREEN RAKENTAJAKILLAN KILTALEHTI 5/2015
Raksan tupperware -kutsut Vuosijuhlat Lappeenrannan excursio Isäntä paljastaa: Viisi syytä vihata joulua
Sisältö: s. 2
Sisältö ja pääkirjoitus
s. 3
Puheenjohtajan palsta
s. 4-5
Emännän palsta
s. 6
Betonipäivät
s. 7
TEK-terkut
s. 9-13
TARAKI 48v
s.14-15
Lappeenrannan excursio
s. 16-17
Viisi syytä miksi joulu on perseestä
s. 19
Taavin turinat
Julkaisija
Pääkirjoitus
Toimitus ja taitto
Niin se taas kääntyi tämäkin vuosi ehtoopuolelle ja viimeinen lehtikin on nyt saatu pihalle. Vuosi on kulunut vauhdilla, mutta voin varmasti tuoda esille sen seikan mitä kaikki lukuvuositoverini allekirjoittavat; takana on ehkäpä tähänastisen opiskelu-uran raskain vuosi. Välillä on tuntunut siltä, että aika ei riitä mihinkään kaikkien niiden viikkotehtävien, momenttitestien sekä harkkatöiden jälkeen. Viimein alkaa näkyä valoa tunnelin päästä ja saa alkaa huokaisemaan helpotuksesta, sillä kanditutkinnon massiivisimmat kurssit on saatu pikkuhiljaa selätettyä ja kevään lukujärjestyksessä on jopa tyhjiä päiviä! Ehkä jätän ne tyhjiksi ja nautin, kerrankin kun saa.
Tampereen Rakentajakilta, TARAKI TARAKI/TTY Korkeakoulunkatu 5 33720 TAMPERE taraki@tut.fi
Juho Vastapuu juho.vastapuu@tut.fi
Paino
Pirkan Painotuote Ky Painosmäärä 100kpl
Kansikuva
Sulkavan suursoudut Sakari Tohmo
Näin joulun alla ja veronpalautusrahojen tultua onkin mukava selailla hieman SkyScanneria sekä nautiskella isännän palstan vinkkien mukaisesti glögiä. Niin ja aukenihan se vaihtohakukin jo, eli ei muuta kuin papereita sinnekin suunnalle vetämään. Laittakaahan te muutkin! Juho
Taraki -lehti on Tampereen teknillisen yliopiston Tampereen rakentajakillan jäsenlehti. Lehti jaetaan TTY:n kiltahuoneille, rakennustekniikan laitokselle ja ylioppilaskunnalle. Lisäksi lehti postitetaan TARAKIn vanhoille puheenjohtajille, Wanhoille Kähmyille sekä kiltaa tukeneille yhteistyökumppaneille. Lehti julkaistaan myös killan internetsivuilla osoitteessa www.taraki.fi Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Lisäksi kesällä ilmestyy uusille opiskelijoille postitettava fuksinumero.
22
Sisältö Sisältö & & Pääkirjoitus Pääkirjoitus
Puheenjohtajan Palsta Niin se syksy ja ehkä talvikin kohta alkaa jo saapua Suomeen! Ainakin kalenterin mukaan. Viimeiset tentit tälle vuodelle kolkuttavat ovella, viimeiset pikkujoulut on kohta järjestetty ja ansaittu loma häämöttää edessä. Myös tämän puheenjohtajan vuosi killan johdossa alkaa lähenemään loppuaan. Vuosi on ollut kiireinen ja täynnä toinen toistaan parempia tapahtumia. Takki on melko tyhjä ja mieli on melkein haikea. Kohta tämä vuosi on ohi. Vuoteen on mahtunut paljon niin ylä- kuin alamäkiäkin, mutta päivääkään en vaihtaisi.
On tullut aika kiittää koko hallitusta kuluneesta vuodesta, jota en tule ikinä unohtamaan. Myös suuri kiitos kuuluu kiltamme jäsenistölle, koska te olette se, minkä vuoksi hallitus vuosi toisensa jälkeen järjestää tapahtumia ja pyrkii kehittämään toimintaa. TARAKIn puheenjohtaja Marko Laitinen
Tätä juttua kirjoittaessani mielessäni pyörii rästiin jääneet koulutehtävät, opintopisteet jotka odottavat hakijaansa. Kalenteri on täyteen ängetty erilaisia tapahtumia, kokouksia ja tapaamisia. Deadlinet painavat ja luennoitsijat ilmoittavat, ettei kannata tenttiin yrittää ellei ole harkkatyö tehtynä. Kuitenkaan en anna sen haitata, koska asioilla on tapana järjestyä ja kiltatoiminta on todellakin sen arvoista.
▼ Tampereen Rakentajakilta kävi lahjoittamassa Sulkavan suursoudun tuotot - 1297,11e - TAYS:n Lastenpsykiatrian poliklinikalle
Emännän
palsta
Ensilumi peitti vihdoin Hervannan mustan maan tuoden talven tullessaan. Tosin kuinka kauan se pysyy maassa sulamatta, on vaikea sanoa. Nyt siitä kannattaa ottaa kaikki ilo irti. Lapset tekevät lumiukkoja pihoille ja kynttilät loistavat ikkunoista. Kaupoissa joululaulut ovat soineet jo marraskuun alusta asti. Yhtäkkiä huomaa että joulu onkin jo lähellä. Opiskelijoille joulu tarkoittaa vihdoinkin lomaa pitkän syksyn jälkeen. Toisille se on aikaa perheen kanssa ja toisille töitä joulun sesonkien aikana. Loma voi myös tarkoittaa reissuja ulkomaille taikka vaikka laskettelemaan, mutta se voi olla myös rauhallista olemista vanhempien luona ilman kummempia ohjelmia. Useille ennen joulua kuitenkin iskee paniikki joululahjojen ostamisesta. TARAKI järjesti pienen avun tähän hätään järjestämällä Tupperware kutsut 12.11. kiltahuoneella. Torstaina 12.11. TARAKIn kiltahuoneelle kokoontui noin kymmenen opiskelijaa kuuntelemaan Tupperware esittelijän kertomuksia erilaisista kipoista, kupeista ja ruuanlaitto vuoista. Kutsut alkoivat lasillisella kuohuvaa, jonka jälkeen esittelijä Sanni Lehto alkoi kertomaan tuotteista sekä työstään esittelijänä. Puolitoista tuntia sujui kuin siivillä, kun yhtäkkiä olikin aika täytellä tilauslomakkeita. Ainakin TARAKIn emännillä oli hankaluuksia päättää mitä sitä sitten tarvitsisikaan, täytyyhän leipomistarvikkeita olla aina tarpeeksi ja ehkä vähän liikaakin. Ja jos sitä tilaisikin jotain joululahjaksikin. Pohdintojen ja kuvaston selaamisen jälkeen saatiin tilauslomakkeita palautettua. Positiiviseksi yllätykseksi kilta sai itsellensä
jopa lahjan: mikrokannun, jossa jäsenistö voi esimerkiksi laittaa ruokaa kiltahuoneella. Sitten oli aika herkutella. Vieraille oli tarjolle sekä suolaisia että makeita leivonnaisia, jotka emännät olivat leiponeet. Jos näistä herkuista jäi paitsi, on mahdollisuus tehdä niitä kotona tämän palstan ohjeiden mukaan. Leivokset sopivat hyvin tarjottavaksi illanistujaisiin taikka vaikka pikkujouluihin. Oikein mukavaa joulun odotusta! Iina Ruutiainen Killan emäntä
Vuohenjuustosarvet 10 kpl voitaikinalevyjä 200 g kirsikkatomaatteja 50 g pehmeää vuohenjuustoa 1 dl silputtua rukolaa Valmistus 1. Laita uuni päälle 225 asteeseen 2. Sekoita rukola ja vuohenjuusto tahnaksi 3. Leikkaa huoneenlämmössä sulaneet voitaikinalevyt kahtia kolmion malliseksi 4. Kauli kevyesti taikina levyä leveämmäksi 5. laita noin ruokalusikallinen vuohenjuusto-rukola tahnaa keskelle leveään päähän kolmiota 6. Leikkaa kirsikkatomaatit neljäksi lohkoksi ja laita tahnan päälle 7. Kostuta kylmällä vedellä kolmion reunat 8. Rullaa täytteet taikinan sisään aloittaen leveämmästä päästä kolmiota 9. Laita uuniin noin 10-15 minuutiksi tai kunnes pinta on kullanruskea
Sitruunamuffinit 100 g voita 1 ½ dl sokeria 1 muna 200 g sitruunarahkaa 3 dl vehnäjauhoja 2 tl leivinjauhetta 1. Laita uuni päälle 200 asteeseen 2. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri 3. Vatkaa kananmuna joukkoon 4. Lisää rahka 5. Sekoita vehnäjauhoihin leivinjauhe ja lisää taikinaan 6. Sekoita taikina nopeasti tasaiseksi 7. Jaa taikina muffinivuokiin 8. Laita uunin keskiosaan noin 15-17 minuutiksi Kuorrute 60 g pehmeää voita 5 dl tomusokeria 1 tl vaniljasokeria 1 rkl sitruunamehua 100 g maustamatonta tuorejuustoa 1. Vatkaa kaikki aineet tasaiseksi kreemiksi 2. Levitä tai pursota kreemi jäähtyneiden muffineiden päälle
Emännän palsta
5
Betonipäivät 29.10. Varhaisena lokakuun aamuna yksinäinen bussi täynnä unisia opiskelijoita aloitti matkansa kohti Helsingin Messukeskusta. Tunnelma oli hiljainen, eivätkä kaikki matkaanlähtijät olleet aivan vielä hereillä. Minäkin mietin vajaata tuntia aikaisemmin herätessäni, että mihin sitä oli taas tullut lähdettyä. Innostus päivän agendasta antoi odottaa itseään Hämeenlinnan eteläpuolelle asti. Tähän mennessä jokainen oli onneksi saanut nukuttua aamunokosensa, minkä jälkeen lähestyimme jo kovaa vauhtia määränpäätä. Ensimmäiseksi Messukeskuksen Kokoustamoon saavuttuamme pääsimme nauttimaan pikaisen aamukahvin, minkä jälkeen olikin aika siirtyä kuulemaan päivän tervetulosanat ja päivän ensimmäiset luennot. Päivän puheenjohtajina ja haastattelijoina olivat Betoniyhdistyksen Tarja Merikallio ja Betoniteollisuuden (TTY:ltäkin tuttu) Jussi Mattila. Avauspuheenvuoron piti meidän oma Matti Pentti. Päivän aiheet olivat mielenkiintoisia ja omasta mielestäni yllättävän monipuolisia ottaen huomioon, että päivän aiheena oli vain yksi rakennusmateriaali, betoni. Päivän aikana käsiteltiin hyvinkin uutta aihetta kuin kiertotalous sekä miten sitä voidaan hyödyntää betonialalla, betonilaattojen haasteita ja mahdollisuuksia sekä betonialan uusimpia suuntauksia. Erityisen mielenkiintoista oli kuulla Destamaticin uudesta innovaatiosta, puukivestä, jossa oli yhdistetty betonia ja jätepuuta. Luennoitsijoiksi oli saatu ammattilasia eri puolilta rakennussektoria, mikä toi mukavasti vaihtelua näkökulmiin. Paikan päällä julistettiin myös betonijulkisivukilpailun voittaja, mutta voittoisa arkkitehti ei kerennyt paikalle kuin vasta myöhemmin. Muut hankkeeseen osallistuneet voittajat onneksi paikkasivat. Lounastakin tarjoiltiin luentojen välissä, joten nälkä ei päässyt asiaa kuunnellessa yllättämään. Betoniyhdistys täytti tänä vuonna 90 vuotta, ja se näkyi myös päivän ohjelmassa. Iltapäiväkahvien aikaan saimme nimittäin päivittäisen kofeiiniannoksen lisäksi synttärikakkua. Oli erittäin maukasta, sen voin sanoa. Tästä alkoikin päivän rennompi osuus, kun itse asia oli saatu käsiteltyä, ja oli aika siirtyä 90-vuotisjuhlaohjelmaan. Kun vihdoin oli saatu julkisivukilpailun voittaneen arkkitehdinkin kommentit ja kiitospuhe, päästiin juhlaohjelmaan. Aluksi julkistettiin betonivalokuvauskilpailun voittajat, joista paras sai viedä kotiinsa useamman kilon painoisen veistoksen. Liekö yhteisvoimin kannettu autoon, omilla voimilla se ei kyllä maasta voittajalta noussut. Juhlaohjelmaan kuului myös tv-persoona/yrittäjä/ kirjailija Henkka Hyppösen motivointipuhe. Hyppönen
6
Tarina fuksiviikoista Betonipäivät
▲ Betonipäivien tarjoilua motivoi puheessaan keksimään uusia ratkaisuja ja innovaatioita betonialalle. Erityisesti mieleen jäi puheen päätteeksi soitettu Queenin Bohemian Rhapsody, jonka tarkoituksena oli kuvata miten koko kuusiminuuttinen kappale saatiin päättäväisyydellä radiosoittoon asti, vaikka siihen aikaan sen piti olla mahdotonta. Illan virallisen osuuden päätti tohtori Risto Mannosen juhlapuhe. Mannosen aloittaessa 70 kalvon sementtikemiaa koskevan esityksensä, yleisöstä kuitenkin kajahti. Mikrofoniin huudahdettiin: “Lopeta jo Risto se paskan jauhaminen!” ja lavalle yleisön eteen pamahti Retuperän WPK:n soittokunta, joka viihdytti meitä muutaman kappaleen ajan. Korvat torvisoitinten äänistä vielä kajahdellen oli hyvä siirtyä luentosalista takaisin Kokoustamon aulaan juhlabuffetille. Pirskahtelevan alkumaljan jälkeen WPK jatkoi soittoaan aulassa, ja taisin jopa erottaa Paljon onnea vaan sävelet viiniä maistellessani. Kauan ei kerennyt bufetissa santsata, kun olikin jo lähdön aika. Viimeiset vielä kiersivät tiskin kautta ja sitten alkoi paluumatka kotoiseen Hervantaan. Aamun tulomatkaan verrattuna bussissa oli paljon vireämpi meno. Taidettiin sitä muutama laulukin laulaa ennen kuin perille kerettiin. Oma kokemus Betonipäivistä oli mukava, asiaa oli sopivasti sekä aiheesta että sen vierestä. Oli myös mielenkiintoista nähdä alaa myös yliopistomaailman ulkopuolelta. Kannatti kyllä siis hyödyntää mahdollisuus vaihtaa vähän maisemaa, vaikkakin vain päiväksi. Essi Rekilä 3. vuosikurssi
Tuolla se meidän TEK-ukko taas grillaa. Mietin hetken mennäkö vai ei, lopulta kuitenkin uskaltaudun massan mukana kävelemään hänen luokseen ja pyytämään makkaraa. Sinappipurkkia puristaessani en pysty ajattelemaan enää mitään muuta. Ensimmäistä haukkausta niellessäni meinaan tukehtua syyllisyyden tunteesta. En ole varma, olenko minä oikeasti TEKin jäsen. Ei hätää, sillä asian voi varmistaa alle minuutissa (allekirjoittanut kellotti ajan 35,48 sekuntia). Jos et ole varma jäsenyydestäsi, mene TEKin sivuille tek.fi ja sieltä Jäsenyys => Omat jäsentietosi => Käyttäjätunnus & salasana => Tilaa uusi salasana. Jos sähköpostiin ei kilahda uutta salasanaa, olet liittyessäsi käyttänyt jotain toista sähköpostiosoitetta tai et ole jäsen. Jos et vielä ole TEKin jäsen, voit liittyä helposti osoitteessa http://liity.tek.fi/ Vanha sananlasku sanoo, että jäsenyys se on, joka kannattaa. TEKin jäsenyys tuo mukanaan kaikenlaista, mutta haluan ottaa juhani tammismaisesti pari nostoa framille:
napsahtaa kohdalle – ja usko minua, jollekin meistä se napsahtaa – on suuri helpotus, että liiton lakijanarit ovat selkäsi takana tukena. Jo ihan pelkästään oman selustan turvaamiseksi kannattaa olla TEKin jäsen. Oikeasti. Urapalvelut TEKin urapalvelut ovat monipuoliset, mutta ajankohtaisena aiheena tartutaan tällä kertaa Teekkarin työkirjaan. Asteikolla nollasta Nobeliin tämä julkaisu on about samaa tasoa Tapio Salmen trilogian kanssa eli todella kovaa settiä! Niin kuumoittavalta kuin se kuulostaakin, kesätyöhaun valmistelu starttaa ihan kohta. Teekkarin työkirja on jälleen apunasi. Kirja ilmestyy joulukuun alussa painettuna kampukselle ja nettiin http://www.teekkarintyokirja.fi/fi Otapa sieltä parhaat tipsit käyttöön! Semmosia tällä kertaa. Tulkaa rohkeasti kiltahuoneella juttusille, lätistään TEKistä tai vaikka sorsanmetsästyksestä. Menestystä opintoihin ja hyvää loppuvuotta! Jukka Uusitalo TEK-kiltayhdyshenkilö
Jäsenedut.fi Täältä tekkiläinen saa alennuksia vaikka mihin: autokauppoihin, erotiikkaliikkeisiin, koru- ja kellokauppoihin… Itselläni olisi jäänyt hienot kollarit ostamatta ilman pientä fiksailua jäsenetujen kanssa. Lakipalvelut (opiskelijalle ilmaiset, luonnollisesti) Näitä lakihommia ei voi painottaa liikaa. Usein ihminen tekevät sitä wörkkiä miettimättä liiemmin oikeudellisia asioita, eikä arjessa tarvitsekaan miettiä. Mutta sitten kun se ikävä tilanne joskus
Tarina fuksiviikoista TEK-terkut
7
KAIKKI ON PAREMMIN*
KUHA ON RILLISSÄ *Ja jos ei kaikki, niin ainakin saamasi edut. Lue lisää osoitteesta www.ril.fi
Rakennetun ympäristön ammattilaiset
TTampereen Rakentajakilta 48 -vuotta 31.10.2015 Tekstit: Sanni Papinkivi, Otto Saksala ja Juho Vastapuu Kuvat: Emmi Veistonen
Perinteiseen tapaan Tampereen rakentajakillan vuosijuhlat alkoivat cocktail –tilaisuudella Rambollin tiloissa Pakkahuoneenaukion maastossa, jossa kutsuvieraat muistivat killan raatia toinen toistaan erikoisimmilla ja omaperäisimmillä lahjoilla. Pikaisten skumppien sekä kokkaritikkujen nautiskelun jälkeen olikin aika siirtyä pääjuhlaan Ravintola Attilaan, joka sijaitsikin kätevästi heti kulman takana, joten erillistä bussikyyditystä ei tarvittu. Itse pääjuhla toteutuikin perinteisellä sitsiteemalla, tietenkin höystettynä erilaisilla raksalaisille perinteisillä tapahtumilla, kuten esimerkiksi uuden Taavin julistamisella. Illan lähestyessä puoltayötä siirtyi juhlaporukka jatkamaan kestejä Kalevassa sijaitsevaan Laulumajaan, josta sitten vielä ahkerimmat lähtivät yön pikkutunteina tuttuun Teekkarisauna Mörrimöykkyyn ottamaan viimeisetkin pohjat pois juhlinnalta. Juhlat jatkuivat sunnuntaiaamuna silliksellä samaisessa paikassa. Kaavaltaan siis hyvin perinteiset vuosijuhlat tälle killalle. Vuosijuhlajuttua miettiessäni halusin tuoda vähän uutta perspektiiviä muuten niin kaavoihin kangistuneeseen kirjoitteluun. Onneksi erinäisten sattumusten kautta Automaatiotekniikan killan oma poika Otto Saksala lupautui (joutui) kirjoittamaan lyhyehkön vujuraportin. Lisäksi oma Lappeenrannan vaihto-oppilaamme ja ex-päätoimittaja Sanni Papinkivi suostui tuomaan tuoreen ensihoitajaopiskelijan näkökulmaa tähän printtiin. Kiitos heille mainioista jutuista! Juho Vastapuu
Vuosijuhlat
9
Yksi vuoden kohokohdista oli käsillä, kun lokakuun viimeinen päivä koitti ja juhlakansa saapui Tampereen Rakentajakillan 48. vuosijuhliin Juveneksen Ravintola Attilaan. Tänä kiireisenä ja pimeänä aikana vuodesta TARAKIn vuosijuhlat loi meille tilaisuuden rentoutua yhden viikonlopun ajaksi ja tavata opiskelutovereita muissakin kuin harjoitustöiden merkeissä. Nämä juhlat olivat itselleni erityislaatuiset kahdesta syystä. Edellisvuonna juhliin oman mausteen toivat puheenjohtajan velvollisuudet – miten suorittaa yhtälö cocktailtilauus + avauspuheenvuoro (vastaus: laita varapuheenjohtaja korkkaamaan kaikki lahjapullot), osaako avec käyttäytyä arvovaltaisessa pöydässä, hukkuvatko käädyt? Tänä vuonna ei vastuista ollut tietoakaan, joten juhlapöytään sai istua kuin kuka tahansa vastuuton juhlavieras.
Vuosijuhlat etenivät tutun kaavan mukaan. Seremoniamestarina hääräsi meidän Hannu Ikonen ▲ Ruoka maistui ja laulut raikuivat. Entisen puheenjohtajamme Riikka Rautavaaran juhlapuhe oli piristävästi vastavalmistuneen entisen kiltatoimijan näkökulmasta pidetty – ja se muistutti siitä, miten paljon TTYn sisällä tapahtuvasta toiminnasta on mahdollista saada irti. Koskettavia hetkiä koettiin myös Taavi XXX:n julkistamisessa, kun nakkilaisena ahkeroinut toisen vuosikurssin TARAKIlainen Aleksi Jokela ► ei ollut uskoa korviaan tultuaan valituksi tuohon Wanhojen Kähmyjen hienoon joukkoon.
10
Vuosijuhlat
Toinen ero aiempaan oli, että ensimmäistä kertaa juhlin TARAKIn vuosijuhlia olematta kuitenkaan killan jäsen. Sain myös nousta ken ompi fuksi –laulussa kahdesti: kerran tutusti vuoden 2011 säkeistössä, ja sitä ennen vuoden 2015 kohdalla. Viimeaikoina tapahtuneiden pienten muuttujien ansiosta oma opiskelupaikkani on vaihtunut Saimaan Ammattikorkeakouluun, josta toivon mukaan neljän vuoden opiskelun tuloksena ovat ensihoitajan paperit. TTYllä opiskellessaan kun ehti kokea jo lähes kaiken muun mitä opiskelijaelämällä on tarjota tutkintotodistusta lukuun ottamatta.
Vuosijuhlien tiimellyksessä huomasin, että oma irtautumiseni teekkarielämästä (joka on tosin tehty aika pienin askelin), on saanut minut toisaalta nauttimaan näistä teekkariperinteisiin kuuluvista juhlahetkistä entistä enemmän, mutta toisaalta arvostamaan sitä, että elämässä on nykyään jotain muutakin. Yksi tärkeä asia jonka olen ymmärtänyt, on että siinä missä teekkareilla on paljonpuhuttu teekkarihenki, löytyy sitä henkeä muistakin yhteisöistä.
Meillä Lappeenrannassa vallitsevat Skinnarilan henki sekä ensihoitajien yhteishenki tarkoittavat ehkä eri asioita, mutta yhtä lailla nekin saa ihmiset tekemään ja kokemaan yhdessä. Opiskelijatoimintaa ja mahtavia tyyppejä on joka puolella, joskin edelleen olen sitä mieltä että teekkarikulttuurissa kaikkine tempauksineen ja vaikkapa juuri vuosijuhlineen on jotain ainutlaatuista. Missään muualla en ole törmännyt ihmisiin jotka suurella sydämellä käyttävät lukemattoman määrän tunteja sellaisten asioiden eteen, jotka ulkopuolisesta näyttäytyvät monesti aika päättömiltä.
Vuosijuhlat
11
Päättömästä puheen ollen voidaan jättää pääjuhlan jälkeiset jatkot tässä tekstissä käsittelemättä, ja siirtyä suoraan seuraavaan päivään. Marraskuun ensimmäinen ei valjennut juhlakansalle turhan aurinkoisena, mutta haastavasta sängyn ja Teekkarisaunan välisestä matkasta selvittyään juhlijat palkittiin. Ylioppilaskunnan vuosijuhlalahjaksi saama palju oli kuumana, eikä emännistö ollut taaskaan pettänyt tarjoiluja suunnitellessaan: siipiä riitti myöhäisemmillekin saapujille ja kohmeloinen kansa saatiin tyytyväiseksi. Siinä missä pääjuhlassa tulee noudattaa tiettyä etikettiä, silliksellä taas kaikki on mahdollista. Iltapuvun sijaan päälle saa vetää haalarit tai vaikka eläinasun. Toisaalta pakko ei ole pukea mitään, mutta tällöin on toivottavaa pysyä saunan puolella. Juoda saa vaikkei laulattaisi, ja itse asiassa silliksen laulupuolesta huolehtikin ihastuttava duo sunnuntaipäivään täydellisesti soveltuvilla kappaleilla.
12
Vuosijuhlat
Monet juhlat käyneenä olen edelleen sitä mieltä, että mikään ei voita silliksen tunnelmaa. Aika pysähtyy, tai oikeastaan sillä ei ole mitään merkitystä. Kuohujuoma saattelee ne, joilla pelikuntoa ja intoa vielä on jäljellä, rennon onnelliseen tilaan. Maanantai tulee, mutta hetken saa leikkiä että se on peruttu. Ja kun jalat jossain kohtaa palaavat maahan, pää kolahtaa seinään ja tekemättömien töiden painolasti lysähtää harteille, tiedetään että arki on palannut. Mutta se tarkoittaa vain sitä, että taas voidaan hetki hengähtää ennen kuin aletaan odottaa seuraavaa vuotta! Haluan kiittää kaikkia vuosijuhlien järjestämiseen osallistuneita, erityisesti emäntää Iina Ruutiaista ja hänen apuaan Janina Hakasta. Kiitos myös kaikille vuosijuhliin osallistuneille jälleen yhdestä palasesta teekkarielämää. Sanni Papinkivi
Autekin vujuraportti
Tero Holopainen, Otto Saksala ja Markus Hirvonen.
Juhlin TARAKIn vuosijuhlia täysin mukavuusalueeni ulkopuolella. Kravatti ja vyö kiristi, ja kohteliaisuussäännöistä piti pitää kiinni. Pöydässäni istui arvokkaasti pukeutuneita ihmisiä, ja kanssaedustajallani oli frakki, jolle huonosti istuva rippipukuni jäi ehkä hieman varjoon. Mutta kuten sanotaan, hauskuus on katsojan korvassa, ja alkoholin voimalla pystyin nauttimaan yllättävän paljon. Olin kuin felix-lintu, ja nousin kaiken epämukavuuden yläpuolelle. Samaan aikaan puuduttavan mutta viihdyttävän cocktailtilaisuuden jälkeen alkoivat sitsit. Aloin hiljalleen nauttia tapahtuman arvokkuudesta, ja muistin jopa muutaman käytöstavan. Mukavassa pöytäseurassa huuli lensi kuin spitaalisten pikkujouluissa. Varsinkin ruokailun alettua ja laulujen tauottua juhlat muuttuivat mieleisikseni. Ruoka oli hyvää. Jatkot menivät varsin mallikkaasti, enkä sitonut kravattia päähäni. Yllätyin itsekkin. Bulkkiruoka maittoi ja bändi soitti hyvin. Jatkopaikan ilmastointi ei kuitenkaan riittänyt ja koko tila oli varsin kuuma. Siirryimmekin Blebeijien saunalle, jossa viina virtasi. Aamulla heräsin kotoa. Silliksellä maittoi halpa skumppa ja lämmin palju. Otto Saksala Autekin edustaja vujuilla
Vuosijuhlat
13
Rankka-rento-XQ Itä-Suomen helmeen
Lappeenrantaan
Kuvat ja teksti: Anne Sailaranta Kun viikonloppuna oli juhlittu 48 vuotiasta Tampereen Rakentajakiltaa, jatkettiin tiistaina juhlia excursiolla! XQ kesti kaksi päivää ja yhden yön, joka vietettiin Lappeenrannan Asinsaaren leirikeskuksessa, jossa oli loistavat puitteet nukkumiseen, saunalaulantaan ja RILli-makkaran paistoon. XQ:n aikana käytiin niin infrarakentamisen, korjausrakentamisen kun uudisrakentamisen kohteissa yritysvierailuilla Tampereella, Lappeenrannassa ja Lahdessa. Excursion ensimmäinen kohde löytyi Tampereen Amurista. Amurin kansainvälisellä koululla on käynnissä peruskorjaus ja laajennustyöt. Pääsimme tutustumaan koulun toisen osan remonttiin. Koska koulunkäynti jatkuu normaalisti koulun muissa osissa, on työmaan läheisyydessä paljon lapsia, mikä tekee kohteesta normaalia haastavamman. Esimerkiksi ajamista työmaalle, eli koulun sisäpihaan, oli rajoitettu, ja on entistä tärkeämpää pitää työmaa-alue suljettuna, etteivät lapset pääse vahingossa välitunnilla alueelle. Viisikerroksinen koulurakennus oli mielenkiintoinen kohde, sillä kerrokset olivat vähän eri vaiheissa, joten työn edistymisen pystyi näkemään selvästi. Lappeenrannassa kävimme Destian toimistossa kuuntelemassa, miten paikkatietojärjestelmiä voidaan käyttää hyväksi työmaan mittaustöissä. Sen jälkeen päästiin vielä työmaalle, sille samalle mistä oli alle kuukausi sitten löytynyt sodan aikainen pommi, tutustumaan, miten järjestelmä käytännössä toimii. Työmaalla toimivan kaivurin kauha on paikannettu, ja kaivurin kuski näkee tabletin kokoisesta näytöstä ohjaamosta kauhan, sen ympäristön ja minkälainen alue pitäisi kaivaa. Lopuksi kaikki halukkaat pääsivät kokeilemaan kaivurin kauhan ohjaamista ohjaamosta käsin!
14
Lappeenrannan excursio
▲ Exculainen Roosa Leino kaivurin kahvoissa Destian kohteessa Lappeenrannassa
Asinsaaren leirikeskukseen kävi hyvin synkkä tie, mutta sen päässä odottivat pienet mökit iloisia exculaisia! Mökkien lämpiämistä odotellessa, ehdimme pelata Saimaan ammattikorkeakoulussa ensihoitoa opiskelevien opiskelijoiden kanssa muutamat seurapelit ja käydä pulahtamassa Saimaaseen upean tähtitaivaan alla. Aamupalan turvin päästiin Lahteen ja YIT:n kohteisiin. Ensiksi käytiin tutustumassa keskustassa Aleksanterinkadulla asuinrakennuksen puitteisiin. Rakennuksessa on Suomen ainoa robottiparkkihalli, joka vie auton paikalleen hyllylle. Automatisoituna parkkihalliin mahtuu tuplasti enemmän autoja kuin normaaliin halliin. Vuokrapaikka hallista maksaa noin sata euroa kuukaudessa. Asuntoihin ja parkkihalliin voi käydä tutustumassa YIT Kodin Youtube-kanavalla (Lahden Aleksanterinkatu 11), vaikka asuntojen hinnat eivät ainakaan omaan budjettiin (varmaan ikinä) sovi.
Ennen kotiinlähtöä käytiin vielä XQ:n viimeisellä työmaavierailulla. Lahdessa on rakenteilla YIT:n palveluasumisen yksikkö. Asunnot olivat tarkoitettu asukkaille, joiden liikkuminen on hyvin vaikeaa. Tämä oli otettu huomioon esimerkiksi käytävillä kaiteina sekä kylpyhuoneissa lattiakaadoissa ja kahvoina. Kyseisessä palvelutalossa ei ole kynnyksiä, vaan kun oven sulki, sen ala-reunasta laskeutui levy lattiaan asti, joka hoiti kynnyksen asemassa äänierityksen. XQ:n tunnelma oli ainutlaatuinen, ja kaamosmasennus jäi Lappeenrantaan niin kuin luvattiin. Kohteissa oli esillä uutta rakennustekniikkaa, ja voisi melkein sanoa, että XQ tehtiin tulevaisuuteen. Keskiviikkoiltana Tampereelle saapui bussillinen kotiin jääneitä opiskelijatovereitaan viisaampia ekskulaisia. Anne Sailaranta 2. vuosikurssi
XQ-Tiimin tervehdys Tiistain alkuilta on seesteinen. Täpötäysi linja-auto kaartaa Rakennustalon takapihalle. Sinisiin haalareihin somistautunut väki alkaa pyyhkiä unihiekkoja silmistään. Jotain suurta on tulossa päätökseen. Niin kuin kaikki hyvä aikanaan, on myös excursiobussi saapuva päätepysäkilleen. Huikeat seikkailut on tämän vuoden osalta seikkailtu, ja paljon uutta on taas opittu. Siinä missä koulun penkillä kovalla työllä saavutetaan korkeatasoinen teoreettinen pohja työelämää varten, edustavat excursiot oppimisen toista ääripäätä. Näiden kahden tekijän summana saavutetaan kokonaisvaltaisen oppimisen kautta korkea tieto- ja osaamistaso. Käytännönläheisen ja opettavaisen luonteensa ansiosta nämä retket ovat kuluneen vuoden ajan nauttineet suurta suosiota. Vain minuuteissa loppuunmyydyt retket ovat olleet hauskuudestaan huolimatta erittäin opiskelijahintaisia; tästä iso kiitos kuuluu yhteistyökumppaneillemme! Lukkoon lyöty päivämäärä lähestyy vääjäämättä. Aika käy vähiin kuin alati sulava mannerjää. Excurisotiimin elintila käy ahtaaksi kuin jääkarhulla, kun yrityskohteet, bussifirmat ja majoituskohteet viivyttävät vastauksiaan. Pulleat hikikarpalot kimaltelevat matkanjärjestäjien ohimoilla. Vyyhti on syvä kuin sote-uudistus.
PS: Exculla oli myös jonkin verran parrua tarjolla, mutta valitettavasti todisteet kyseisistä tapahtumista eivät päässeet toimituksen tiukkaakin tiukemman sensuurin läpi.
Niin kuin aina, myös tällä kertaa ahkera työ palkitaan ja bussi starttaa ajallaan. Eräs excursioiden järjestämisen hohdoista on ollut nimenomaan vaihtelevat tilanteet, kun luovuus saa (osittain pakon edessä) vallan. Erilaiset bussiolympialaiset, kilpailut, XQ-levyt sekä aikakausilehtien ääneen lukeminen bussin mikrofoniin on ollut mieleenpainuvaa. Yritykset ovat ottaneet kymmenet opiskelijat avosylein vastaan tutustumaan hankkeisiinsa, toimiihan yritysvierailu myös oivana markkinointikanavana molempiin suuntiin. Kaiken kaikkiaan tästä kaikkia osapuolia monipuolisesti hyödyttävästä upeasta toiminnasta ja sen järjestämisestä on jäänyt erittäin hyvä maku! Pirteä pakkanen pistelee poskipäillä auringon vasta noustessa. Armottoman aikaisen herätyksen tahdittaman aamun täyttää odotuksen ja jännityksen ilmapiiri. Lämmin palaneen dieselin hönkä nousee bussin pakoputkesta, kun viisikymmentä opiskelijaa vaappuu possujunassa sisään bussiin. On jälleen aika käydä matkaan. Rakastava excursiotiimi kiittää lämpimästi kaikkia malttinsa säilyttäneitä kuskeja, excuille osallistuneita, kohdeyrityksiä sekä yhteistyökumppaneita. Tästä eteenpäin Vesa ja Julia istuvat matkustajien penkillä! XQ-tiimi Julia&Vesa
TARAKIn isäntä paljastaa:
viisi syytä joiden takia joulu on perseestä!
Joululaulut Tarvitseeko tätä kohtaa edes avata? Joululaulut raikaa ostoskeskuksissa ja kaupungilla jo lokakuusta asti, ja aattoon mennessä alkaa pää hajota.
Jouluvalot Varsinkin helmikuussa.
Paskat lahjat Taas villasukat.
Shoppailu Kai niitä lahjoja pitäisi hankkia, mutta väenpaljous ainoastaan lisää stressiä. Ja koska tänäkin vuonna lahjojen ostaminen jäi liian myöhäiseksi, ovat tuotteetkin loppu.
6 16
Tarina Isännän fuksiviikoista palsta
No, on joulussa jotain hyvääkin. Ainakin pikkujoulut! Saa taas ryypätä liikaa ja nolata itsensä. Bonuksena se, että kaverit pääsevät nauramaan kustannuksellasi. Eivät ne joululaulutkaan niin pahoja ole. Jokaiselta todennäköisesti löytyy oma suosikki niistäkin; oli se sitten ”Joulupuu on rakennettu”, tai herkempi ”En etsi valtaa loistoa”. Shoppailua helpottaa sen ajoissa aloittaminen. Usein myös lahjan vastaanottaja arvostaa itse tehtyä lahjaa enemmän kuin sitä perinteistä lahjakorttia. Ja lahjoista valittaminen.. Vanha sananlasku kertoo, että ”ajatus on tärkein”. Taitaa lukea raamatussakin. Jos ei lue, niin pitäisi. Jos ei köyhää opiskelijaa lämmitä jouluaattona lompakon sisältö, niin ainakin uudenkarheat villasukat pitävät kylmyyden poissa.
Jos ei muuta positiivista löydä, niin ainakin jouluna pääsee viettämään laatuaikaa sukulaisten ja läheisten kanssa. Jouluruoka on hyvää, ja sitä on yleensä paljon. Ei niistä lisäkiloista kannata murehtia kun kerrankin saa syödä kunnolla. Kesäkuntoon 2020 jne. Ei se joulu ehkä ookaan ihan niin perseestä. Siitä päästäänkin klikkiotsikon mukaisesti viimeiseen kohtaan:
Joulu on vaan kerran vuodessa
Mukavaa joulun odotusta kaikille, ja koittakaahan hoitaa tenttiviikot ja harkat kunnialla läpi! TARAKIn Isäntä Markus Valtonen
Suomen talvi jouluineen on pimeä ja masentava. On sittenkin ehkä pelkästään hyvä asia, että ihmiset jaksavat vaivautua koristelemaan parvekkeita ja pihojaan jouluvaloilla. Onhan ne nyt siistejä kun on panostettu!
Tässä vielä perinteinen isännän resepti glögiä varten, helpottamaan hetkiä jolloin ahdistus koulun suhteen ylittää sallitut standardit:
0,75l Tähti Glögi
– valmissekoitus Alkosta (8,79€). Terästys oman maun mukaan.
Tarina Isännän fuksiviikoista palsta
17 7
Taavin turinat On taas se aika vuodesta. Kauppojen hyllyt täyttyvät toinen toistaan tarpeellisemmista tavaroista. Pahviin pakattua suklaata saa ainakin sadassa eri muodossa ja kaiuttimista kuuluu ”Kulkuset” tai joku vastaava ylipirteä, teeman mukainen teos. Joulun odotus on tosiasia. Ihmiset valmistautuvat vuoden rauhallisimpaan juhlaan massiiviset mittasuhteet saavuttavalla hössötyksellä. Koti valaistaan sähkövalojen sijasta pelkästään kynttilöillä (olkaa varovaisia niin säästytään monelta joulutunnelman latistavalta uutiselta). Sähkönkulutus on kuitenkin tasapainotettava parvekkeen tai terassin lisäksi koko naapuruston valaisevilla valoköynnöksillä. Olohuoneen nurkkaan haetaan naapurin metsästä isoin kuusi, joka ovesta suinkin mahtuu ja se koristellaan sadoilla palloilla, kirkkailla nauhoilla sekä koko komeuden kruunaavalla tähdellä. Kaikille lähetetään joulukortti jossa on tonttuja, lahjoja ja lunta. Juuri ennen jouluaattoa mennään suureen tavarataloon ostamaan peräkärryllinen joululahjoja. Ikävä kyllä sama on mielessä myös tuhansilla muilla. Itse vietän joulua rauhallisissa tunnelmissa, sukulaisten seurassa. Ennustan oman joulunviettoni yksityiskohtaisesti jo nyt, jotta kaikki sujuu varmasti suunnitelmien mukaan eikä sisäinen autistini kohtaa liian suuria yllätyksiä. Torstai 24.12.2015: Herään 10.08 ja katson ulos ikkunasta. Takapihalla on lunta 50 cm ja aurinko paistaa, pakkasta on -4,5 °C. Kömmin ylös sängystä, katson telkkarista jouluista lastenohjelmaa ja menen isän kanssa saunaan. Suunnilleen puolilta päivin menemme mummolaan syömään siskoni suurinta herkkua, riisipuuroa. Mahdollisesti löytyvä manteli on nieltävä väräyttämättä viiksikarvaakaan. Isä kertoo mantelin onnellisen löytäjän saavan tiskivuoron.
Puuron jälkeen hyppäämme autoihin ja ajamme Tampereen Pispalaan setäni luokse. Kuusivuotiasta serkkupoikaa jännittää joulupukin odottelu niin paljon, että hän sinkoilee levottomasti ympäri taloa kiusaten molempia kissoja. Jännityksen maksimoimiseksi täytyy sanoa tontun tai joulupukin vilahtaneen ikkunassa vähintään joka 23. minuutti. Ennen joulupukin tuloa syömme 2 kuutiota kinkkua ja muita jouluherkkuja. Ruokajuomana toimii täysin tuntematon punaviini, josta mummo osaa kertoa enemmän kuin minä syksyn opinnoista. Kun maha on täytetty, pukin tuomat lahjat avattu ja metrin korkuinen lahjapaperipino heitetty roskiin, alkaa armoton, pikkutunneille kestävä canastan pelaaminen, jonka yhteydessä nautitaan opiskelijalle aivan liian kallista XO-konjakkia. Kun joululaulut hiljenevät tammikuussa, alkaa opiskelun lisäksi vuoden suurin odottelu. Teekkarien tärkeintä juhlaa, Wappua odotetaan joulua suuremmalla innolla sillä joulun ollessa joka vuosi on Wappu vain kerran vuodessa. Oispa Wappu! Lumisin terveisin, piparin makuun vain jouluna pääsevä Taavi XXX
Taavin turinat
19
Tulevat tapahtumat 21.12 - 10.1. Joululoma 18.1. Rakennustekniikan vaihto-opiskelu -info 27.1. Rakennusalan yritystapahtuma sekä suuntautumisinfo 12.2. Rakennusalan sählyturnaus