Secretarius 4 2015 by taitto.secretarius

4/2015

Sihteeriyhdistyksen ammattilehti

www.sihteeriyhdistys.fi

Anna meidän helpottaa työtäsi.

Adotte on enemmän. Adotte hoitaa ilmoittautumiset ja järjestelyt puolestasi. • Kokoukset • Seminaarit • Asiakastilaisuudet

Adotte Oy +358 10 3253 850 | adotte@adotte.fi | www.adotte.fi

• Road showt • Koulutukset • Pikkujoulut

ja muut tapahtumat

Yritysten hotellivaraukset helposti ja kustannustehokkaasti

Helppo käyttää Tukee matkustussääntöjen noudattamista Pitää kustannukset hallinnassa

hotelzon.com on ainutlaatuinen ratkaisu yritysten hotellivarauksien hallintaan. Helppokäyttöisen työkalun avulla varaat juuri oman yrityksesi tarpeisiin sopivan hotellin helposti ja kustannustehokkaasti. Järjestelmämme kattaa lukuisia hotelleja ympäri maailmaa ja varauksen teet jopa alle minuutissa. Keskitä yrityksesi hotellivaraukset hotelzon.com –järjestelmään ja vältät turhat varaus-, muutos- ja peruutusmaksut. Lue lisää tai ota yhteyttä niin näytämme miten hotelzon.com-varaustyökalu auttaa säästämään aikaa ja rahaa työmatkojen järjestämisessä.

info@travelporthotelzon.com

hotelzoncom secretarius nov 2015.indd 1

www.travelporthotelzon.com

2.11.2015 15:36:58

pääkirjoitus

Haaste ja toive

5 2 . V U O S I K E RTA

4/2015

arjo Keskikastari on tehnyt ansiokasta Secretarius -ilmoitusmyyntityötä ja saanut erinomaisesti mainoseuroja kasaan.

Marjon siirryttyä kokopäiväiseen työhön, hän jättää ilmoitusmyyjän pestin.

7.12.2015

Kustantaja

Sihteeriyhdistys - Sekreterarföreningen ry sähköposti: sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki

Päätoimittaja

Leena Koistinen paatoimittaja.secretarius@gmail.com

Taitto

Katja Högman taitto.secretarius@gmail.com Anne Stolt anne.stolt@kolumbus.fi

Toimitussihteeri ja mediamyynti Sari Ollikainen sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi

044 369 7810

Anna Ääri Pirjo Koponen Päivi Kuokkanen Sari Alismaa

säästöpossuun. Yhdistyksen kassatilanne ei ole kukoistava, joten jokainen euro on tärkeä. Haastankin nyt sinut, juuri sinut arvoisa lukija, keräämään ilmoituksia ammattilehteemme. Yhdistyksessämme on yli tuhat jäsentä, joista sinä olet yksi. Jos meistä jokainen hankkii vuodessa yhden, vaikka sen halvimman, ilmoituksen, niin hyvin pärjätään. Höristele ja katsele ympärillesi, sinunkin sidosryhmässäsi on varmasti tahoja, jotka voisivat Secretariukseen mainoksen laittaa.

050 466 1108 040 705 6052

Pienimmän neliväri-ilmoituksen hinta on 150 euroa. Mediakortin, josta löydät kaikki ilmoituskoot ja -hinnat sekä ilmestymispäivät, saat yhdistyksen nettisivulta tai Sari Ollikaiselta. Mietipä vielä kerran, jospa sinusta löytyisikin sen verran myyntinaista,

040 094 9878

että voisit ryhtyä ilmoitusmyyjäksi. Marjo on kehittänyt mainion konseptin, jonka pohjalta sinun on hyvä ponnistaa. Lisätietoa saat Sari Ollikaiselta.

Ilmoitushinnat ja mediakortti 2016: www.sihteeriyhdistys.fi Toimittajat

Secretariuksen tuomista mainoseuroista on jäänyt joku euro yhdistyksen

Meillä on erinomainen Secretarius -työryhmä, johon olet lämpimästi tervetullut mukaan! Työryhmän ponnistuksen tulos on kädessäsi. Marraskuun puolessa vä-

050 583 3365 040 571 4391 040 844 0890 044 349 9497

lissä oli Turussa yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous, jonka jälkeen vietettiin Turun jaoston 40-vuotisjuhlaa. Kokouksen antiin ja juhlatunnelmiin pääset mukaan, kun käännät sivulle 29. Yrityksen turvallisuuteen verkossa ja fyysisesti voi meistä jokainen vaikut-

Secretarius-yhdyshenkilöt Anna Ääri Anita Rummukainen Anne Juvonen Ida Bruins Slot Irmeli Vuorenmaa Kaisa Heinonsalmi Marja Konsti Minna Kronberg Päivi Anttila Sari Kiiskinen

Tilaukset ja osoitteenmuutokset: Sari Ollikainen sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486

Painopaikka

ta omilla teoillaan. Ei tarvitse muuta kuin maalaisjärkeä ja varovaisuutta. Esi050 583 3365 050 312 7450 050 555 2320 050 348 6016 040 517 3317 040 582 4759 040 801 1770 040 594 5188 040 703 0835 040 487 6067

040 094 9878

merkkejä rikollisten toiminnasta ja yritysturvallisuusvinkkejä saat sivulta 18. Tiedätkö mikä on Kelleslehmä ja Ripakissa? Enpä tiennyt minäkään ennen kuin luin kokouspaikkaesittelyssä olevan jutun Noormarkun viehättävästä Ruukkialueesta (sivu 32). Vielä kerran iso ja kaunis kiitos, johon yhtyy koko toimituksen työryhmä, Marjolle upeasta yhteistyöstä! Pimenevässä talvi-illassa tuikkivalle tähdelle lähetän toiveen: Voisinpa esitellä ensi vuoden ykkösnumerossa uuden ilmoitusmyyjän.

Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: G-print, 115 g

Leena Koistinen Seuraava lehti ilmestyy 7.3.2016

päätoimittaja

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

Yritystilaisuuksien ja kokousjärjestäjien vuosittainen päätapahtuma

KE 13.4.2016 klo 9.30-16.30 TO 14.4. 2016 klo 9.30-16.00 Finlandia-talo, Helsinki

Tervetuloa mukaan päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi. Kongressimessut on ammattitapahtuma, joka on maksuton kohderyhmään kuuluville kutsuvieraille. Ei opiskelijoille tai yksityishenkilöille.

Assistentti 2016

Ilmoittaudu! www.kongressimessut.fi

Sihteeriyhdistyksen jäsenille etuhinta! Kysy lisää yhdistyksestä.

20.–21.1.2016 – Royal at Crowne Plaza, Helsinki Riko rajasi – varmista tulevaisuutesi! Vuosittainen Assistentti 2016 -tapahtuma on täydellinen ja tiivis paketti sinulle, joka haluat päivittää osaamisesi tulevaisuuden työelämää varten.

Katso ohjelma: talentumevents.fi/assistentti

Tässä numerossa:

Turvallisesti verkossa

Joko olet mukana LindedIn:ssä?

Sometan, olen siis olemassa

10 Sykettä sydämeen, kipinää kinttuihin 13

50 vuotta sitten:

Miten esimes taltutetaan?

14 Tunnetaidot siivittävät menestykseen 18 Maalaisjärjen käyttö voi pienentää turvallisuusriskejä 22 EU-tietosuojauudistus luo haasteita toimijoille

24 Kauppalehden päivä 25 Pipoista Royal Ascotin upeisiin luomuksiin 28

Tervetuloa yhdistykseen

Hanna Lehto

Kansi: Turun jaostolaisia jaoston 40 -vuotisjuhlassa Kuva: Minna Lundelin 5

29 Syyskokouksen päätöksiä 30 Turun jaosto 40 vuotta 32 Kiva kokouspaikka Nautintoja Noormarkun ruukkialueella 35

Kolumni

Kaikki on suhteellista 36 Kommunikointikompastelua 37 Itseaiheutettua hyvinvointia 38 Kiitos juttupalautteista 39 Merkittävää merenkulkua

Teksti: Pirjo Koponen kuvat: pixabay.com, pirjo koponen

Joko olet mukana ? LinkedIn on suosittu sosiaalisen median palvelu sekä eri alojen ammattilaisten verkottumisväline ja -paikka. Vuonna 2014 LinkedIn-käyttäjiä Suomessa oli yli 700 000 ja maailmalla reilut 300 miljoonaa eli se on toiseksi suosituin somepalvelu Facebookin jälkeen.

äyttäjä luo LinkedIniin oman profiilin, joka vastaa CV:tä. Päivityksiä tehdään ammatillisista asioista, kuten kiinnostavista seminaareista ja artikkeleista. Ei siis kissakuvia eikä mikä eläin olisit -kyselyitä! LinkedIn-käyttäjät verkostoituvat liittymällä erilaisiin ryhmiin, joissa käydään keskusteluja, esimerkkinä työnhakuryhmät. Nykyään myös monet työnantajat etsivät uusia työntekijöitä LinkedIn-profiilien perusteella.

LinkedIn-profiili on kuin sähköinen CV, johon voit lisätä kaikki tähänastiset tiedot vaikka yhdellä kertaa. LinkedIn lähettää ilmoituksia kontakteillesi, kun päivität omaa profiilia. Jos lisäilet tietoja pikkuhiljaa, voit halutessasi säätää julkisuusasetuksia ja valita asetuksen, jolloin tekemistäsi muutoksista ei lähde ilmoituksia. Kun haluat jälleen lähettää ilmoituksia muutoksista, voit jälleen muuttaa asetusta.

Miten otan LinkedIn-profiilin käyttöön?

Nykyään myös monet työnantajat etsivät uusia työntekijöitä LinkedIn-profiilien perusteella.

Aloita www.linkedin.com -sivulla luomalla käyttäjätili, jolle annat LinkdIniä varten luomasi salasanan. Myöhemmin LinkedIn voi kysyä sähköpostisi salasanaa, jolloin pyynnön hyväksymällä LinkedIn saa luvan hakea sähköpostistasi kontaktitietoja, joille voit lähettää kutsun LinkedIn-käyttäjiksi. Voit ohittaa pyynnön valitsemalla ”skip”. LinkedIn on englanninkielinen ja useimmiten suomalaiset tekevät profiilinsa englanniksi, koska LinkedInhakuja tehdään englanninkielisin termein. Toki voit kirjoittaa myös suomeksi, tai tehdä vaikka useamman erikielisen profiilin. Profiilia ja asetuksia voit muuttaa tarpeen ja tilanteen mukaan.

Mitä tietoja minun kannattaa kertoa? LinkedIn on ammatillinen foorumi, jossa verkostoituminen ja näkyvyys ovat tavoiteltavia asioita. Se ei ole varsinaisesti työnhakupaikka, mutta LinkedIn-verkosto on hyvä väline laajentaa omaa kollegaverkostoa ja saada sitä kautta mahdollisia työtarjouksia tai löytää työntekijöitä. LinkedInin käyttö on ilmaista, mutta jos haluaa muuttaa tilin maksulliseksi,

voi käyttää esimerkiksi LinkedIinin sisäisiä viestejä. Työnhakuun riittää hyvin ilmainen tili. Nimen, kuvan, nykyisen työpaikan tai tehtävän lisäksi tiivistelmä on erityisen tärkeä kohta profiilissa. Tiivistelmään voit linkittää nettisivuja tai yhteisöjä, jotka tukevat asiantuntijuuttasi. Lisäksi voit liittää kuvia ja esityksiä. Tiivistelmässä voi olla sekaisin englantia ja suomea, mutta esimerkiksi avainsanat kannattaa olla englanniksi, jotta ne tarttuvat hakuihin. Profiilissa on otsikoita, joissa voi kertoa koulutuksesta, osaamisesta, taidoista, luottamustoimista ja harrastuksista. Lisäksi voit kertoa, mitä yrityksiä tai yhteisöjä seuraat ja ylipäänsä tuoda esille, missä asioissa olet aktiivinen ja että seuraat aikaasi. LinkedInissä voit pyytää kirjallisia suosituksia ja suositella muita. Suositusten lisäksi LinkedInissä voi ”pikasuositella” eli peukuttaa kollegan osaamista tai taitoa. Hyvä tapa on vastata pikasuosituksiin ja olla niissä itsekin aloitteellinen.

Työpaikat siirtyvät someen Jos olet aktiivisesti hakemassa työpaikkaa ja haluat uusia haasteita, kerro siitä profiilissasi. Etsi sopivia keskustelufoorumeita, esimerkiksi Ta-

lent Pool Finland, liity niihin ja osallistu keskusteluihin. Työn hakeminen on kokopäivätyötä, joten voit luoda uuden työpaikan tittelillä ”Looking for a job/Etsin työtä” ja kertoa, millaista työtä haet ja miksi olisit siinä hyvä. Työpaikkailmoituksia julkaistaan verkkopalveluissa ja jaetaan somessa. Linkedin-profiili on ammattilaisen käyntikortti verkossa. LinkedInissä rakentuu ammattilaisten verkosto, jota myös headhunterit käyttävät etsiessään sopivia työntekijöitä. Tänä päivänä myös työnantajat googlettavat työnhakijoita, koska se on nopea tapa selvittää, millainen profiili työnhakijalla on somessa. Joillakin aloilla somessa olevat tiedot voivat paljastaa hakijasta jopa mahdollisen tietoturva- tai imagoriskin. Se, että hakijalla on LinkedIn-profiili, voi joskus olla juuri se ratkaiseva tai erottuva seikka, kun työnantaja vertailee hakemuksia. Profiilin olemassaolo kertoo osaltaan siitä, että hakija on alansa ammattilainen, koska avoimesti kertoo osaamisestaan ja työkokemuksistaan. Profiilissa voi myös olla aiempien työnantajien suosituksia, jotka osaltaan tuovat osaamistasi näkyviin. Lähteitä: www.slideshare.net/tomlaine/linkedin-tynhaussa-pikaopas www.raukola.fi/blogi/nain-teet-linkedin-profiilin

VL_MersedezBentz_215x140mm 4.9.2013 14:29 Page 1

Kaikki kohdallaan

Vanajanlinna on monipuolinen palvelukokonaisuus, joka tarjoaa mukavuutta, laatua, viihtyvyyttä ja hyvää palvelua. Tervetuloa nauttimaan kaikilla aisteilla!

HOTEL & RESTAURANT

| GOLF & COUNTRY CLUB

www.vanajanlinna.fi, vanajanlinna@vanajanlinna.fi

Teksti: Anna Ääri Kuva: Pixabay.com

Sometan, olen siis olemassa Sosiaalinen media tunkee lähes jokaisen arkeen työn, vapaa-ajan ja harrastusten kautta. Myös Sihteeriyhdistys on ajassa ja somessa mukana.

aikka Facebookin kerrotaan olevan nuorten keskuudessa jo out, niin moni jäsenkunnastamme päivittää profiiliaan ja hakee tietoa sieltä.

Miten jaostot näkyvät? Tällä hetkellä kahdeksalla jaostolla kymmenestä on Facebook-sivut. Lisäksi Instragramissa ovat Pohjois-Suomen jaoston ja Secretariuksen profiilit. Hastageilla #sihteeriyhdistys ja #ilotoimiayhdessä löytyy useita osumia joka kanavalta. Syyskuisessa yhdistyksen hallituksen kokouksessa linjattiin, että Instagramiin panostettaisiin jatkossa. Tavoitteena tunnelmien ja hetkien jakamisessa on näkyvyyden lisääminen ja näkyminen kanavassa, joka profiloituu nuorempaankin kohderyhmään. Some-kanavan käyttäjänä jokainen voi vaikuttaa yhdistyksen näkyvyyteen. Esimerkiksi jaostojen tapahtumista kannattaa jakaa päivityksiä tai kuvatunnelmia ja kirjoittaa julkaisun perään asiasanoja risuaidan kera. Tällöin asiasanasta tulee linkki, jota klikkaamalla näkee mitä kaikkea muuta samalla hastagilla on jo julkaistu. Samassa yhteydessä mainituilla muilla asiasanoilla on mahdollisuus saada omalle asiasanalle enemmän näkyvyyttä.

Yhdistyksen ja jaostojen nettisivut Yhdistyksen nettisivuilta löytyy tärkeät perustiedot, ajankohtaiset yhdistyksen ja jaostojen infot sekä erittäin

mielenkiintoinen, kaikkien jaostojen yhteinen tapahtumakalenteri. Facebookissa on suurimmassa roolissa kokemukset vierailuista ja tapaamisista. Osa jaostoista tekee aktiivisesti tapahtumia sinne ja toiset ovat aktiiveja myös ajankohtaisten uutisten jakamisessa. On hyvä, jos sivustolle tuottaa sisältöä useampikin jaoston hallituksen jäsen, jolloin saadaan eri tyylejä ja näkemyksiä mukaan.

Miksi näkyä? Avoimella viestinnällä tavoitetaan omat jäsenet, yhteistyökumppanit ja potentiaaliset uudet jäsenet. Omalle porukalle tämä on keino viestiä siitä, mitä jaostossa tehdään, millaisia tapahtumia on ollut ja mitä on tulossa. Parhaimmillaan tämä voisi olla myös keino vinkkien kyselyyn, kenties keskustelufoorumi, toki rajallisesti ja eettisyysnäkökulmat huomioiden. Yhteistyökumppaneille tämä on keino löytää meidät. Yhteistyökumppanit saavat näkyvyyttä vierailujemme ja tutustumiskäyntiemme jälkeen. Toiveena on, että mahdollisimman moni alueen potentiaalinen jäsen löytäisi sivuston ja nähdessään toimintaamme innostuisi lähtemään siihen mukaan. Näpsyttele näitä hastageja aktiivisesti: #sihteeriyhdistys #ilotoimiayhdessä #secretarius10 #sy_ps_jaosto #tampereenjaosto

Case Pori Törmätessäni Sihteeriyhdistykseen helmikuussa 2014 löysin Porin jaostoon liittyvää tietoa mielestäni liian vähän, ja senkin yhdistyksen nettisivuilta. Olisin kaivannut enemmän; mitä, missä ja milloin eli uskonko saavani jäsenmaksulle vastinetta tapahtumien myötä? Vuosi sitten syyskokouksessa tulin valituksi hallitukseen ja tahdoin ehdottomasti Porille lisää näkyvyyttä sekä Facebookiin että yhdistyksen nettisivuille. Tammikuussa sitten olimme facessa, kiitos myötämielisen hallituksen. Päivityksiä on ollut kuukausittain useita ja niillä on tavoitettu parhaimmillaan lähes 600 henkilöä. Erityisen mieltä lämmittävää

oli historiaa selatessa, että ensimmäinen päivitys, sivuston julkaisemisesta, oli tavoittanut yli 200 henkilöä, joka on kahdeksankertaisesti oma jäsenmäärämme! Olen varma, että näkyvyys tekee tehtävänsä tunnettavuudessa ja yhteistyökumppaneiden kiinnostuksen herättäjänä. Jaoston jäseniltä on tullut kiitosta. On ollut kiva palata päivitysten ja kuvien myötä tapahtumien tunnelmiin tai katsella ja kuulla mitä tapahtumassa on ollut, ellei itse päässyt mukaan. Onpa eräältä jäseneltä tullut kiitosta myös siitä, että hänen ystävänsä ovat löytäneet sivut ja seuraavat niitä – tervetuloa mukaan! Anna Ääri

Teksti: Katja Högman Kuvat: Pixabay.com

Virtuaalinen personal trainer

Sykettä sydämeen, Huono yöuni takana, liikunta ei kiinnosta ja aktiivisuus vetelee viimeisiään. Ehkäpä aktiivisuusranneke toisi lisäpontta liikuntaan ja yöunen tasojen toteaminen patistaisi illalla aiemmin täkin alle?

os seuraa liikuntatapojaan ja urheiluaan jonkin mobiilisovelluksen, kuten esimerkiksi Sports Trackerin avulla, näkee ohjelmasta käytetyn ajan lisäksi kuljetun matkan ja laskennallisesti poltetut kalorit. Moniin sovelluksiin, joita älypuhelimen kauppapaikka pursuaa, voi yhdistää sykemittaridatan, jolloin seurantatulos alkaa kelvata jo tositreenaajallekin. Jos kännykän mukana kuljettaminen ja sovelluksen päälle napsauttaminen tuntuu työläältä ja orjuuttavalta, niin elämäntaparemontin tai vain tapojen seurannan vaihtoehdoksi löytyy runsas valikoima aktiivisuusmittareita.

Seurannassa yötä päivää Aktiivisuusranneke tuntuu löytäneen tiensä naisten ranteisiin. Ulkoisesti se on kellon ja korurannekkeen välimuoto. Kellosta poiketen aktiivisuusranneke kerää vuorokauden ympäri tietoa askeleista, aktiivisuustasosta, kalorinkulutuksesta, yöunen laadusta ja siitä, kuinka paljon päivän aikana istuu aloillaan. Tieto puretaan tabletilla tai puhelimessa olevaan sovellukseen laitteesta nappia painamalla, kunhan nettiyhteys on käytettävissä ja vastaava sovellus ladattuna päätelaitteelle. Tuloksia seuraamalla oma hyvinvointi on helppo nähdä projektina, johon voi vaikuttaa. Aktiivisuusranneke sopii oikein hyvin elintapojaan kohentavalle. Kun valitsee mallin, johon voi yhdistää sykevyön, ranneke täyttänee myös himoliikkujan tarpeet. Aktiivisuusrannekkeen etu on siinä, että se seuraa käyttäjäänsä koko ajan, ei vain silloin, kun lenkkei-

Mobiililaite toimii motivaattorina, joka kannustaa liikkumaan ja seuraamaan omaa hyvinvointia monella eri tasolla - liikuntaa, kalorinkulutusta ja yöunen laatua.

kipinää kinttuihin lee ja muistaa laittaa valitsemansa mobiilisovelluksen päälle. Puhelimessa toimivien mobiilisovellusten plussa puolestaan on, että ne pystyvät seuraamaan kartalla ulkoilureittiä ja matkaa.

Ranneke sopii vaikka unilukkariksi Olen käyttänyt aktiivisuusranneketta yli puoli vuotta. Kun mieheni ehdotti, että ostaisi minulle lahjaksi digitaalisen personal trainerin, suhtauduin aluksi siihen varauksellisesti. Rannekkeen käyttö on kuitenkin osoittautunut mielekkääksi ja motivoivaksi. Ohjelma on toiminut hyvin myös jo jonkin aikaa projektinani olleen henkilökohtaisen unikoulun tukena. Ilman mittaamistakin tiesin, että alle kuusi tuntia unta on liian vähän. Kun laite näyttää erikseen levollisen ja levottoman unen määrät, niin kyllä siinä kovapäisempikin motivoituu yön tunteja lisäämään. Seuraan myös päivän aktiivisuustasoa. Koska en ole kovin kurinalainen persoona, en masennu vaikka aktiivisuuspalkki toisinaan jää vajaaksi tavoitteesta. Toisaalta, kun illalla huomaa, että pokaalitason saavuttaminen on alle puolen tunnin liikunnan päässä, niin tulee helpommin lähdettyä lenkille. Mittaaminen näyttää selkeästi, miten kovatempoisempi liikunta todella antaa tulosta nopeammin kuin tavanomainen kävely. Olen jopa innostunut hölkkäämään ja hyppimään trampoliinilla tytön kanssa. Erityisesti minua ilahduttaa, että kaikki päivän touhut tulevat huomioiduksi. Paitsi, olin kyllä aika pettynyt, kun kesäinen tavanomaista pidempi pyöräilylenkki tuotti passiivisuusmerkinnän, eikä crosstrainerilla hikoileminenkaan ihan huimasti pisteitä nosta. Innokkuuteni näihin lajeihin onkin laskenut, vaikka harjoittelupäiväkirjaan voi netissä lisätä harjoituksen, jota aktiivisuusranneke ei joko osannut mitata tai jäi pois käytöstä. Loop-rannekkeen tukena käytän tabletiltani Polar Flow -sovellusta.

Kannustusta kaipaavalle Sekä aktiivisuusrannekkeista että mobiilisovelluksista löytyy vaihtoehtoja, joissa voi myös jakaa tavoitteet ja saavutukset netissä, jolloin vertaistuki tai tarvittaessa ryhmäpaine saattaa motivoida terveellisiin ratkaisuihin silloinkin, kun oma motivaatio yksin ei riitä. Monissa sovelluksissa liikunnan seuraamisen voi yhdistää painonhallintaan myös tarkkailemalla ruokailutottumuksia ja -remontteja. Tarjonta eri sovelluksista ja laitteista on laaja. Oikean löytämiseksi on hyvä ensin miettiä, mihin tarkoitukseen ohjelmiston haluaa: onko tavoitetreenaaja vai elämäntapojen sparraaja? Tarkoitukseen sopivan laitteen ja sovelluksen avulla voi saada sitä paljon kaivattua lisäpontta omaan motivaatioon. Pyöräilijälle rannekemallinen mittari ei ole paras mahdollinen, koska rannekemalli mittaa suoritusta käden liikkuessa. Hyötyliikunnasta pitävälle rannekemalli voi on palkitseva ja aktivoiva liikunnan sparraaja. Osa sovelluksista on aktiivisempia patistamaan liikkeelle, mutta ehkei ole suotavaa, että laite alkaa piipittää käskevästi kesken kokouksessa istumisen? Toisaalta, jatkuvan terveysmittaamisen tuloksena, ehkä vihdoin kävelypalaverien tyyppiset ratkaisut yleistyvät myös työelämässä.

Katja Högman

Leikkeen kokosi: Sari Ollikainen kuva: pixabay.com

Tiedotussihteeri nro 1/1964

Miten esimies taltutetaan

uuan toimistoelämän varjopuolia on se, että ystävättäresi työskennellessä ystävällisen, hienotunteisen, kärsivällisen ja miellyttävän esimiehen alaisena juuri Sinun osallesi on tullut epäystävällinen ja kärsimätön työnantaja. Amerikkalainen Harold Froy antaa neuvoja näiden hankaluuksien helpottamiseksi. Mahtavatkohan ne päteä myös meillä?

Kun hän on kireä… Jos esimiehelläsi on tapana tämän tästä hyökkäillä huoneestaan kuin tömistelevä puhveli heiluttaen paperiliuskaa, johon olet puhtaaksikirjoittaessasi tehnyt pienen lyöntivirheen, sinun on viisainta juosta puolestasi yhtä mittaa hänen huoneeseensa – ikään kuin olisit vastaavasti emäpuhveli – heiluttaen nenäliinaasi ja kirkuen. Mikäli sitten et katso paremmaksi tehdä hänelle jalkakampea ovensuussa!

Kun hän on saita… Pitämällä jatkuvasti samaa pukua voit saada esimiehesi huomaamaan, että palkankorotus olisi aiheellinen. Saat-

taa kuitenkin kulua seitsemän vuotta ennen kuin hän tajuaa, ettei vaatevarastosi olekaan niin täydellinen kuin sen pitäisi olla. Silloin on kenties parasta, että pukeudut uuteen hienoon luomukseen: non-iron kankaasta tehtyyn jauhosäkkiin, jossa on syvään uurrettu selkä ja köydenpätkä vyönä, yksityiskohtiin mennäksemme. Tällaisen asun puuttuessa voit tehdä tilanteen selvemmäksi asettamalla eteiseen tinakupin ja sen viereen kortin: ”Sihteerille. Kiitos!”

Pitämällä jatkuvasti samaa pukua voit saada esimiehesi huomaamaan, että palkankorotus olisi aiheellinen. Kun hän viljelee voimasanoja… Jos esimiehelläsi on tapana kiroilla, hänet on saatava pyytämään anteeksi sanojaan heti kun hän on avannut likaisen suunsa. Ei kestä kauankaan, kun hän jo nielaisee rumat sanansa.

Kun hän on levoton… Kun esimiehesi sanellessaan sinulle kulkee levottomana edestakaisin huoneessaan, sinun on parasta tehdä samoin: kulkea hänen jäljessään askel taaempana, tehdä käännökset omaan tahtiisi ja astua hänen kantapäilleen tämän tästä. Tosin esimiehesi saattaa olla niin paksunahkainen, ettei ole huomaavinaankaan tätä vihjettä, mutta kirjeet ainakin lyhenevät.

Kun hän vaatii liikaa… Jos esimiehesi rakastaa liikaa numeroita ja vaatii aina numerotietoja nähtäväkseen – hänen on saatava niitä kurkkuaan myöten. Hänen vaatiessaan läpileikkausta edellisen vuoden tuotannosta hänelle on annettava niin musertavan perinpohjaiset tiedot, että hän vikisee armoa, kun jono uupuneita tutkimustyön suorittajia tunnollisen sihteerin johdolla työntää hänen huoneeseensa asiakirjapinoon toisensa jälkeen täynnä analyysejä, taulukkoja, tilastoja, graafisia käyriä, karttoja ja tiliotteita. Näiden pikkuneuvojen avulla pystyt varmaan pitämään puolesi esimiestäsi vastaan.

Teksti: Kaisa Heinonsalmi Kuva: Marjo Keskikastari

Tunnetaidot siivittävät menestykseen Suomalaisesta maatalouspainotteisesta yhteiskunnasta on siirrytty tunneyhteiskuntaan, josta siirrytään viisauden tai empatian yhteiskuntaan.

iten työ dynaamisessa toimintaympäristössä tulee muuttumaan? Stressitekijöitä on enemmän kuin koskaan aiemmin. Näin jokainen sukupolvi aina kokee. Konfliktit tulevat lisääntymään, henkilökohtaisista suhteista johtuen. ––Ihmiset kokevat pettymyksiä ja loukattuja tunteita entistä enemmän, koska emme tiedä tarkkaan, mitä meiltä työntekijöinä vaaditaan. Esimiehiltä vaaditaan syväjohtamista, joka pyrkii motivoimaan alaisia, Aalto-yliopiston lehtori Pia Lappalainen kertoo.

Työn muuttuvat funktiot Aivotyössä ihmisiltä vaaditaan entistä enemmän kykyä suunnitteluun ja ongelmanratkaisuun. Nykyprosesseissa vaaditaan toiminnallisuutta tai sitten haastetaan luovuuteen, joka synnyttää uusia prosesseja, palveluja tai tuotteita työelämäinnovaatioiden kautta. Painopiste on voimakkaasti myös itsenäisessä toiminnassa. Työntekijältä vaaditaan paneutuvuutta ja laatuhakuisuutta sekä tehokkuutta ja tuloshakuisuutta. Kaiken tämä lisäksi hyvällä työntekijällä pitäisi olla loista-

Aalto-yliopiston lehtori Pia Lappalainen muistuttaa 8+8+8-säännöstä: unta, työtä ja vapaa-aikaa samassa suhteessa.

vat yhteistyötaidotkin, kyky rakentavaan viestintään, neuvontaan ja kuunteluun. Johtajan rooliksi jää suunnannäyttäminen, inspirointi ja resursointi. ––Työ ja sen vaatimukset ovat muuttuneet, samoin kuin sen sosiaalinen ympäristö. Työntekijöiltä vaaditaan uudenlaista osaamista, henkistä pääomaa, työyhteisötaitoja ja työelämätaitoja, Lappalainen sanoo.

Tunnemme tuhansia, joiden mielestä tapahtumien järjestäminen on helppoa.

Tunnetaitojen osa-alueet Tunnetaidot ovat kehitettäviä, opittavia ja opettavia taitoja. Tunnetaidot voidaan jakaa kahteen eri osa-alueeseen: intrapersoonalliseen ja interpersoonalliseen. Intrapersoonalliset taidot sisältävät itsetuntemusta, itsehallintaa ja itsemotivointia, esimerkiksi kykyä ymmärtää omia tunteitaan, asenteitaan, motiivejaan ja ajattelumallejaan sekä muuttaa niitä. Interpersoonalliset taidot taas pitävät sisällään sosiaalista tietoisuutta ja sosiaalisia taitoja, ylipäätään siis kykyä ymmärtää muita ihmisiä ja ihmisten välisiä suhteita. Tunnetaitoja voi kehittää loputtomiin, mutta on muistettava, että vuorovaikutuksemme saa vaikutteita myös persoonallisuudestamme. Tunneosaamista tutkitaan enenevässä määrin. Esimerkkeinä tunneosaamisen hyödyistä ovat, että se vähentää psyko-sosiaalisia riskejä, tukee fyysistä terveyttä, vahvistaa asenteita ja motivaatiota, tukee esimies-alais-suhteita ja vahvistaa positiivia tunteita niin työpaikalla kuin kotona. Sanotaan jopa, että tunneosaamista hyödyntävät elävät pidempään. ––Tämä johtuu siitä, että stressitilanteessa tunneosaamisen hallitseva ihminen alkaa erittää adrenaliinia eikä kortisolia, Lappalainen tarkentaa. Yrityskin hyötyy monella tapaa työntekijöidensä tunneosaamisesta, sillä se korreloi suoraan organisaation toiminnan kanssa siivittäen yrityksen menestykseen. Tunneosaaminen nostaa tuottavuutta ja vaikuttaa pääoman tuottoon. Työelämän laatu korreloi tuottavuuden kanssa, sillä tyytyväiset työntekijät ovat myös selvästi tyytymättömiä tuottavampia. Toki tähän vaikuttaa myös työntekijän oma vastuu pitää huolta itsestään. ––Karrikoidusti voisi sanoa, että ohjenuoralla kahdeksan tuntia työtä, kahdeksan tuntia vapaaaikaa ja kahdeksan tuntia unta, ihminen pitää itsestään parhaiten huolta, Lappalainen kertoo.

Mitä mieltä sinä olet? Vuosittain tuhannet Lyytin käyttäjät ottavat vastaan miljoonia ilmoittautumisia ympäri maailmaa. Ne ovat tarinoita onnellisista osallistujista, menestyksekkäistä neuvotteluista ja iloisista kohtaamisista. Lyytin automaattinen tapahtumanhallinta antaa sinulle aikaa keskittyä osallistujiisi. Ilman kiirettä.

Työntekijän tärkeimmät ominaisuudet Lappalaisen omissa tutkimuksissa on noussut esille muutamia tärkeitä ominaisuuksia hyvälle työntekijälle. Hän on luotettava ja myöntää virheensä. Hyvä työntekijä osaa tarvittaessa myös pyytää anteeksi ja vastaanottaa kriittistä palautetta. Hyvä alainen hallitsee myös ajankäyttönsä ja noudattaa aikatauluja. Hän omaa käytännön kokemusta alalta ja sekä uskoo itseensä että suhtautuu itseensä realistisesti.

Olisiko aika unohtaa vanhat menetelmät?

Lähde: Pia Lappalaisen luento Tunnetaidoista kilpailuetua Sihteeriyhdistyksen Helsingin seudun jaoston 40-vuotisjuhlaseminaarissa 17.4.2015

Tutustu ilmaiseen 30-päivän kokeiluun osoitteessa www.lyyti.fi

Tampere tarjoaa kulttuuria ja elämyksiä Tampere tunnetaan Suomessa ja jopa sitä laajemmin kaupunkina, jolla on rento, mutta samaan aikaan jämäkkä ja rohkea ote asioiden eteenpäin viemisessä. Tamperelaiset ihmiset ovat tunnettuja paitsi suorasta huumoristaan ja aitoudestaan myös ennakkoluulottomuudestaan uusien asioiden ja näkökulmien suhteen. Tampere on kansainvälisesti vetovoimainen kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailukaupunki. Tämä näkyy monipuolisina kokous-, majoitus-, tapahtuma ja ravitsemuspalveluina niin kaupungin keskustan sykkeessä kuin sen ympäristössäkin. Keskeinen sijainti ja hyvät

kulkuyhteydet tekevät Tampereesta suositun kokoontumispaikan. Tampereella kaikki on lähellä. Useimmat hotellit, illanviettokohteet ja ostospaikat ovat kävelyetäisyyden päässä toisistaan. Rikas teatteri-, taide- ja konserttitarjonta, lukuisat urheilu- ja muut tapahtumat ja monenlaiset festivaalit tarjoavat Tampereella kokoustaville runsaasti mahdollisuuksia myös vapaa-ajanviettoon. Tampere on täydellinen sekoitus busineselämää, huvittelua ja kulttuuritapahtumia. Tervetuloa viihtymään ja kokemaan elämyksiä!

Ravintola Valtatie 30 Uusi ja upea Valtatie 30 sijaitsee Tampereen keskustassa, Hatanpään valtatien varrella. Valtatie 30:n tilat soveltuvat moniin eri tilaisuuksiin – kokouksiin, juhliin ja koulutuksiin. Onnistunut kokouspäivä on meille kunnia-asia. Tervetuloa!

Fazer Valtatie 30

Hatanpään valtatie 30, 33100 Tampere puh. 044 710 9464, valtatie30@fazer.fi

Hämeenpuisto 28

Kuva: eu2006.ﬁ

Uusi kulttuurikeskus 15 min. Tampereelta

Kokoukset, juhlat ja tilaisuudet 30–500 henkilölle Armas Galleria&Keittiö ja Kimmo Pyykkö -taidemuseo palvelevat Arkkitehtuurin Finlandia -ehdokas 2015

Uusi korkeatasoinen kaupunkihotelli tuo Lapin taianomaisen tunnelman Tampereelle liikematkustajien ja kokousvieraiden koettavaksi. Hotellimme viisi modernia kokoustilaa tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen 10–200 henkilölle.

Tervetuloa maistamaan Lapin aidot maut! Ruokalistaltamme löytyy esimerkiksi kalaa Inarijärvestä, poroa, riistaa, friteerattua jäkälää sekä pohjoisen sieniä ja marjoja. Tutustu ja varaa pöytä osoitteessa: Dabbal.fi LOUNAS MA-PE KLO 11-14 KITCHEN & BAR

9,90 €

Kysy lisää: 050 300 1391, myyntipalvelu@kangasala-talo.fi KANGASALA-TALO Kuohunharjuntie 6, Kangasala, www.kangasala-talo.fi

Yliopistonkatu 44, 33100 Tampere | +358 (0)3 383 0000 tampere@laplandhotels.com | LaplandHotels.com

Teksti: Jari Stolt Kuvitus: Anne Stolt

Yritysturvallisuus

Maalaisjärjen käyttö voi pienentää turvallisuusriskejä Yrityksiin kohdistuu rikosriskejä, joista useimmat on vältettävissä omalla toiminnalla. Jokainen voi pienillä teoilla vaikuttaa työpaikkansa turvallisuuteen. Rikosriskien minimointi ei vaadi sankarillisia tekoja, vaan pelkästään tekoja.

Rikollinen voi tekeytyä kasvottomaksi työntekijäjoukossa ja ujuttautua muiden mukana sisään yritykseen. Yleensä perässä tulijalta ei kysytä, onko hän töissä yrityksessä, vaan hänelle jäädään pitämään ovea auki.

ritysturvallisuuden heikoin lenkki on usein ihminen. Parhaatkaan tekniset ratkaisut, kuten aitaukset, vartiointi, kulunvalvonta, murtosuojaukset ja lukitukset, eivät yksinään voi estää rikoksia.

Sinä vai Joku Muu Ihmiset toimivat mielellään mukavuusalueellaan, epämiellyttävänä koetut asiat siirretään mieluusti toisille. Henkilöstön puhelinluettelosta ei löydy työntekijää nimeltä Joku Muu, joten ei voida odottaa hänen tekevän asioita puolestasi. Kun huomaat käytävän lattialla kahvilammikon, miten toimit? Otatko rätin käteen ja pyyhit kahvin, vai toteatko, että Joku Muu siivoaa sen. Kun Liisa liukastuu kahvilammikkoon ja lyö päänsä lattiaan, oletko sinä vastuussa vai Joku Muu. Todennäköisesti pyyhkisit kahvin, mutta sama vastuuntunto ei aina toteudu kaikissa asioissa.

Asiattomat liikkujat Kun toimistoon ilmaantuu tuntematon henkilö, tunnistusvastuu siirretään liian helposti toisille. Sen sijaan, että itse kävisimme selvittämässä, kuka henkilö on ja millä asioilla hän liikkuu, jätämme selvittelyn Jollekin Muulle. Astetta haastavammaksi tilanne muuttuu, kun tuntemattomalla henkilöllä on tumma puku tai huoltomiehen haalarit. Suomessa on useita esimerkkejä siitä, kuinka pukumiehen vierailun jälkeen huomataan omaisuutta kadonneen. Mukaan on saattanut lähteä lompakoita, kannettavia tietokoneita, matkapuhelimia tai tärkeitä asiakirjoja. Usein varkaat toimivat hyvin

röyhkeästi. He laskevat sen varaan, ettei kukaan kysele heiltä, millä asioilla he liikkuvat.

Lähesty rohkeasti Helpoin tapa tällaisissa tilanteissa on kysyä tuntemattomalta: ”Anteeksi, voinko auttaa, etsittekö jotain henkilöä?”. Usein huomion kohteeksi joutuminen toimii estävänä tekijänä ja mikäli henkilö on oikealla asialla, olemme olleet avuliaita.

Tu n k e u t u j a k ä y t t ä ä hyväkseen ihmisten ystävällisyyttä ja avuliaisuutta, olisihan töykeää vetää ovi kiinni nenän edestä. Yksi hyvä tapa estää asiattomia liikkujia on henkilökorttien pitäminen näkyvillä sekä vierailijakorttien käyttö. Kaikki vierailijat asiakkaista huoltomiehiin ohjataan ilmoittautumaan vastaanottoon, jossa heille annetaan vierailijakortti toimitiloissa asioimisen ajaksi. Henkilökorttia tulisi käyttää koko henkilöstön aina ylimmästä johdosta työntekijöihin. Näin on helpompi havaita asiattomat liikkujat.

Perässä kulkijat Yksinkertainen tapa päästä yritykseen sisään kulunvalvonnasta huolimatta on pyrkiä kulkemaan ovista työntekijän perässä luottaen siihen, etteivät yrityksen työntekijät kysy perässä tulijalta, minne hän on matkalla. Yleensä perässä tulijalta ei kysytä, on-

ko hän töissä yrityksessä, vaan hänelle jäädään pitämään ovea auki. Ongelma on sitä suurempi, mitä enemmän henkilöstöä yrityksessä on ja mitä vähemmän eri osastot ovat tekemisissä keskenään. Tunkeutuja käyttää hyväkseen ihmisten ystävällisyyttä ja avuliaisuutta, olisihan töykeää vetää ovi kiinni nenän edestä. Paras tapa toimia onkin kysyä, minne henkilö on matkalla tai ohjata henkilö vastaanottoon. Hyvin valmistutunut tunkeutuja osaa nimetä esimerkiksi johdon henkilön, ketä on menossa tapaamaan tai muun hyvän syyn. Tällöin vieraan henkilön saattaminen kyseisen henkilön luokse on hyvä toimintamalli tai isännältä voi puhelimitse varmistaa odottaako hän vierasta. Tunkeutuja pääsee rakennuksesta helposti ulos, sillä laki velvoittaa, että hätäpoistumisteitä pitkin tulee voida poistua ilman avaimia tai kulkutunnisteita.

Verkkourkinta Nopeasti rahaksi vaihdettavien tavaroiden lisäksi yrityksissä on myös muita kohteita, jotka kiinnostavat rikollisia. Henkilöiden yhteystiedot ja organisaatiokaaviot ovat kullan arvoisia henkilölle, joka haluaa päästä sisälle yritykseen. Rikollinen voi käyttää tietoja hyväksi monella tapaa. Yrityksen sisäisen puhelinluettelon käsiinsä saanut rikollinen onnistui hankkimaan käyttäjätunnukset ja salasanan yrityksen tietojärjestelmään hyvin yksinkertaisesti. Hän soitti sihteerille esittäytyen nimellä yhtiön erittäin autoritaariseksi tiedettynä tietoturvallisuuspäällikkönä, kertoen tekevänsä selvitystä väärinkäytöksistä yrityksen tietojärjestelmässä. Hän

pyysi sihteeriä kertomaan käyttäjätunnuksensa, jotta voi varmentaa, ettei niiden haltija ole syyllistynyt vakavaan rikokseen. Tämän jälkeen hän ilmoitti ”autentikoivansa” käyttäjän salasanan ja pyysi kertomaan salasanan. Haukkumisen pelossa sihteeri antoi pyydetyt tiedot.

Haukkumisen pelossa sihteeri antoi pyydetyt tiedot. Tämä tietojenkalastelutekniikka tunnetaan nimellä phishing ja se on yksi verkkourkinnan yleisesti käytettyjä keinoja. Tiedonhankinta voi tapahtua myös puhelimitse tai sähköpostitse, joista hyvänä esimerkkinä on pankkien nimissä laaditut huijauskirjeet, joilla pyritään saamaan haltuun uhrin pankkitunnukset ja avainlukutiedot.

Varmistu henkilöstä Yleisenä ohjeena voidaan sanoa: älä luovuta tietoja kenellekään, ellet ole varma, kenen kanssa keskustelet. Yksi näppärä tapa on pahoitella soittajalle, että juuri nyt ei voi keskustella ja pyytää puhelinnumero, jotta voi soittaa takaisin. Hyvä varmistuskeino on pirauttaa yrityksen keskukseen ja pyytää yhdistämään kyseiselle soittajalle. Keskuksesta voi selvitä, ettei yrityksen palveluksessa ole sen nimistä työntekijää. Eräässä tapauksessa soittaja esittäytyi yhtiön kiinteistöpäälliköksi, ja pyysi lähettämään laskutustietoja gmail-osoitteeseen. Tämän hän perusteli sillä, ettei juuri nyt pääse omaan työsähköpostiinsa, koska lomaili Lapissa. Pyyntö oli erikoinen ja epämääräinen, varsinkin kun henkilöä ei löytynyt yhteyshenkilöluettelosta. Varmistussoitto keskuksen kautta kiinteistöpäällikölle paljasti, ettei hän ole koskaan tuollaista pyyntöä soit-

tanut. Hämäyspuhelu oli tullut prepaid-liittymästä, joten todellisen soittajan henkilöllisyys jäi hämärän peittoon.

Urkkija voi jättää muistitikun vaikkapa kokoushuoneeseen tai pysäköintihallin lattialle. Sosiaalinen urkinta Sosiaalinen urkinta tunnetaan myös termillä social engineering. Urkintaa voi tapahtua esimerkiksi messuilla, jossa urkkija heittäytyy tuttavalliseksi ja pyrkii saamaan tietoa yrityksestä. Urkkija kertoo sepitettyä luotta-

muksellista tietoa edustamastaan yrityksestä ja olettaa keskustelukumppanin kertovan vastaavaa todellista luottamuksellista tietoa omasta yrityksestään. Urkkija onnistuu tässä usein, sillä harvoin oletetaan keskustelukumppanin liikkuvan epärehellisissä aikeissa. Urkkija voi esittäytyä merkittävän asiakkaan edustajana tai yrityksen johtoon kuuluvana henkilönä, jolloin hän pyrkii hyödyntämään esitettävän auktoriteettia kohdehenkilöön. Tilanne voi vaikuttaa hyvinkin sattumanvaraiselta, vaikka tosiasiassa kaikki on suunniteltua. Yritys saattaa olla tietojenkalastelun ja urkinnan kohteena useista syistä, esimerkiksi tuotekehitys, yrityskaupat tai fuusiot. Yritystä kohtaan

voidaan olla myös valmistelemassa tietoverkkojen kautta tehtävää hyökkäystä tai yritysvakoilua.

Ups, unohditko USB-tikun Mikä olisi helpompi tapa saada yrityksen tietoverkkoon haitta- tai vakoiluohjelma kuin antaa työntekijälle USB-muistitikku, jolle on jo valmiiksi asennettu vakoiluohjelma? Työntekijän laittaessa muistitikun tietokoneeseen vakoiluohjelma asentaa itsensä tietokoneelle. Vakoiluohjelma alkaa toimia ohjelmoidulla tavalla, esimerkiksi etsien €-merkin sisältäviä dokumentteja. Se voi kaikessa hiljaisuudessa lähettää käyttäjän huomaamatta sähköposteja tai tekstidokumentteja.

ÄLÄ ANNA ASIAKIRJOJEN PÄÄTYÄ ASIATTOMILLE.

Monta saastutustapaa Kokouksessa tai messuilla saamassasi muistitikussa voi olla esitteen tai hinnaston lisäksi ilkeä haittaohjelma. Jos rikolliselle ei ole merkitystä, kenelle muistitikku joutuu, voi urkkija jättää muistitikun vaikkapa kokoushuoneeseen tai pysäköintihallin lattialle. On hyvin todennäköistä, että henkilö kytkee löytämänsä muistitikun tietokoneeseen, vain katsoakseen, mitä se sisältää tai käyttääkseen sitä tiedonsiirtoon. Vähintäänkin tulisi varmistaa yrityksen ICT-vastaavalta, että yrityksen tietokoneet on suojattu viruksilta, vakoiluohjelmilta ja muilta haittaohjelmilta. Tietoturvaohjelma tulisi asettaa tutkimaan myös muistitikut, kun niitä liitetään koneeseen, jotta ikäviltä yllätyksiltä vältyttäisiin. Maalaisjärjellä ja normaalilla varovaisuudella jokainen voi tehokkaasti pienentää yritysturvallisuusriskejä.

Löydä paras Encore Tietoturvapalvelun paketti osoitteesta paperinkerays.fi

Kirjoittaja on PSG Turva Oy:n turvallisuusasiantuntija

Teksti: Päivi Kuokkanen Kuvat : Pixabay.com

Järjestelmien sopeuttaminen on syytä aloittaa ajoissa

EU-tietosuojauudistus luo haasteita toimijoille Euroopan unionin ajanmukaisen ja yhtenäisen tietosuojakehyksen työstäminen on loppusuoralla. Asetuksen myötä rekisteröityjen henkilöiden oikeuksia tehostetaan ja rekisterinpitäjille säädetään uusia velvollisuuksia. Lopullisen muodon pitäisi olla selvillä tämän vuoden lopussa. Velvoitteet astuisivat voimaan vuonna 2018.

ilminnäkijä -ohjelman toimittaja testasi omien tietojensa suojauksen antamalla kolmelle henkilölle luvan kaivaa yksityisiä tietojaan. Henkilöt onnistuivat lyhyessä ajassa saamaan toimittajan henkilötunnuksen, terveyshistorian sekä sähköpostin ja Facebookin salasanat. Viranomaiset sanovat, että lähtökohtaisesti he luottavat siihen, että yhteydenottaja on se, joka hän väittää olevansa. Tietosuojan vuotamisen seuraukset voivat kuitenkin olla jopa hengenvaarallisia esimerkiksi perheväkivaltatapauksissa. Identiteettivarkaudet ovat tuttuja Suomessakin. Henkilökohtaisia tietoja hyödyntäen varas voi ottaa pikavippejä, ostaa matkapuhelinliittymiä ja autoja. Tieto on valtaa, mutta myös bisnestä. Esimerkiksi Väestörekisterikeskus tuottaa palveluja kansalaisille väestötietojärjestelmän tietojen pohjalta.

Asetusta sovelletaan, jos organisaatio on EU:n alueella tai jos henkilötietoja käsitellään unionin alueella. Sitä sovelletaan myös, jos henkilötiedon subjekti asuu EU:ssa, vaikka rekisterinpitäjä ei olisi EU-alueen toimija. Asetus tulee olemaan pakottavaa lainsäädäntöä Suomessa. Suomen säännökset henkilötietojen käsittelystä voivat kuitenkin olla myös jatkossa voimassa, esimerkiksi viranomaistoiminnan tietosuojaa määritettäessä.

Oikeus olla unohdettu Rekisteröidyllä on oikeus saada kopio rekisterinpitäjän käsittelemistä tiedoista, oikeus saada tiedot oikaistua, oikeus tietojen poistamiseen ja tietojenkäsittelyn vastustamiseen.

Yhtenäinen sääntely Digitaaliseen aikaan mukautettu EUtietosuoja-asetus koskee henkilö-, työntekijä- ja asiakastietojen käsittelyä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Se yhdenmukaistaa eurooppalaista tietosuojasääntelyä, joka tällä hetkellä muodostuu 28 jäsenvaltion epäyhtenäisestä sääntelystä.

Jokaisella on oikeus tulla unohdetuksi eli velvoittaa rekisterinpitäjä tuhoamaan itseään koskevat tiedot, jos ne eivät ole enää välttämättömiä siihen tarkoitukseen, johon ne kerättiin. Asetus sisältää rajoituksia henkilötietojen automaattiselle käsittelylle, profiloinnille, jossa arvioidaan työsuoritusta, taloudellista tilannetta, terveyttä ja henkilökohtaisia mieltymyksiä.

Toiminta on todennettava Uudistuksessa korostetaan rekisterinpitäjien ennakoivia ja päivittäiseen toimintaan rakennettuja henkilötietojen suojakäytäntöjä. Ei riitä, että organisaatio noudattaa lakia, vaan sen on pystyttävä todentamaan, että tie-

tosuojasäännökset huomioidaan toiminnassa. Uutta on myös yksityisyyden vahva oletusarvo. Henkilötiedot on kerättävä ja käsiteltävä lainmukaisesti, tiukoin edellytyksin ja oikeutettuihin tarkoituksiin. Suostumuksen tietojen käsittelyyn on oltava yksiselitteinen. Sen voi myös perua koska tahansa.

Henkilötiedot on kerättävä ja käsiteltävä lainmukaisesti, tiukoin edellytyksin ja oikeutettuihin tarkoituksiin.

Kielletyt henkilötiedot Rodun, etnisen taustan, poliittisen mielipiteen, uskonnon, ammattiliiton jäsenyyden, terveydentilan, seksuaalielämän, rikostuomion ja siihen liittyvien toimien käsittely on paljastavaa tietoa, joka on kielletty. Poikkeuksena on tieto, joka on välttämätön työnantajavelvoitteiden täyttämiseksi tai pakottavan lain vuoksi. Tieto ja sen säilyttämisaika pyritään minimoimaan. Esimerkiksi hakukone Google joutuu poistamaan

hakutuloksistaan tiedot, kun ne eivät ole asianmukaisia tai ne eivät enää ole olennaisia. Google tarjoaa jo nyt työkalua, jolla voi pyytää omien tietojen poistamista hakutuloksista.

Merkittävät sanktiot Rekisterinpitäjien tulee toteuttaa aiheelliset turvaamistoimenpiteet ja ilmoittaa viivytyksettä tietoturvaloukkauksista valvontaviranomaisille ja henkilöille, joille loukkauksella voi olla merkittäviä seurauksia. Organisaatiossa ei ole pakollista nimetä tietosuojavastaavaa, ellei kansallisesti niin ole säännelty. Suomessa asetusta valvova viranomainen olisi tietosuojavaltuutettu. Velvoitteensa laiminlyöville yrityksille voidaan langettaa maksuseuraamuksia. Kattoraja sanktioitavien tekojen ensimmäisessä luokassa on 250 000 euroa, toisessa 500 000 euroa ja kolmannessa miljoona euroa. Tieto on arvokas ja voimakkaasti kasvava tuotannontekijä. Laiminlyönnit voivat olla uhkana liiketoiminnalle ja vahingoittaa brändiä. Kuluttajien mielikuva siitä, miten heidän henkilötietojansa käsitellään, saattaa vaikuttaa heidän ostopäätöksiinsä.

Aikaa vievä prosessi Asetuksen käsittely on vielä kesken ja siihen voi tulla muutoksia. Toimintatapojen läpikäynti ja sopeuttaminen vastaamaan uutta asetusta on kuitenkin aikaa vievä prosessi, joten työhön on syytä tarttua ajoissa. Henkilötietoa kannattaa tarkastella sen elinkaaren näkökulmasta: tiedon syntymistä, käsittelyä ja poistamista. Lisäksi tulee selvittää tiedon siirtäminen edelleen alihankkijoille ja yhteistyökumppaneille. Uusien määräyksien edellyttämien ominaisuuksien rakentaminen tietoturvajärjestelmiin jälkikäteen on vaikeaa ja kallista. Muutostyö kannattaa aloittaa varhaisessa vaiheessa, jolloin siitä aiheutuvat kustannukset jaksottuvat pidemmälle ajalle. consilium.europa.eu Kalliolaw’n Pekka Kiviniemi lexia.fi valtioneuvosto.fi viestintavirasto.fi yrittajat.fi

Teksti: Arja Jouhki Kuva: Elisa Lehtonen

Kauppalehden päivä Helsingin seudun jaostolaisia kävi kurkkaamassa, millainen on Kauppalehden toimituksen arkipäivä.

auppalehdessä henkilöstöä on noin 140, joista puolet naisia ja puolet miehiä. Uutistoimitus vastaa tuotannosta ja uutispainotuksista. Taittoryhmä vastaa lehden ulkoasusta, ja graafikot ja kuvatoimittajat hoitavat kuvituksen. – Nykyään digikehitys on kasvava alue. Printtilehden levikki on noin 50 000 ja digilehden noin 30 000 kappaletta, Jari Saario Kauppalehden toimituspäällikkö kertoo. Saarion mukaan Kauppalehti on Suomen johtava talous- ja päättäjämedia sekä yksi tunnetuimpia mediabrändejä. Lehti tarjoaa kaikki tärkeimmät julkaisukanavat: printin, netin, tabloidin ja mobiilin. – Kauppalehden pääkohderyhmät ovat päättäjät, sijoittajat, yrittäjät ja ostovoimaiset kuluttajat.

Toimituksen päivä Kello 7.30 saapuvat uutispäällikkö sekä etusivun ja markkinauutisten tuottajat. Päivän edetessä saapuvat aamu-, päivä- ja iltavuorolaiset, kukin ajallaan. Kello 9.30 pidetään ensimmäinen uutiskokous, jossa käydään läpi missä eilen onnistuttiin ja missä oli parantamisen varaa. Iltapäivän uutiskokous pidetään kello 14, jolloin käydään vielä jutut läpi. Iltavuorolaiset tarkistavat jutut kertaalleen. Lehti suljetaan kello 19.30 jolloin painatus alkaa. Netissä uutisia ajastetaan loppuillasta varhaisaamuun. Kauppalehden periaatteena on se, että uutiset julkaistaan ensin painetussa lehdessä ja sen jälkeen ne vasta viedään sähköiseen mediaan. – Poikkeuksia voi tietysti tulla, jos on todella tärkeä uutinen viestittävänä, Saario sanoo.

Toimituksen apuna on eri puolilla maailmaa olevia kirjeenvaihtajia, jotka päivittävät uutisia nettiin yön aikana. Ja yhteistyökumppaneina ovat Reuters ja Bloomberg.

Kauppalehti kuuluu Alma Media -konserniin, Talousmedia ja yrityspalvelut -yksikköön, joka tuottaa eri kanavissa taloudellista informaatiota ja yrityspalveluja sekä asiakas- ja yritysjulkaisuja. Yksikköön kuuluvat Kauppalehti Oy, Objektvision Ab ja JM Tieto Oy. Yksikköä luotsaa Alma Median Talousmedia ja yrityspalvelut -segmentin johtaja, Kauppalehden toimitusjohtaja Juha-Petri Loimovuori. Alma Media Oyj:ssä on neljä raportointisegmenttiä: Digitaaliset kuluttajapalvelut, Talousmedia ja yrityspalvelut, Valtakunnallinen kuluttajamedia ja Alueellinen media.

Teksti: Anita Rummukainen Kuvat: Anita Rummukainen, Pixapay.com

Pipoista Royal Ascotin upeisiin luomuksiin Punaista, sinistä, mustaa, ruskeaa, rusettia, ruusuketta, nauhaa, harsoa, pörröistä, sileää, pehmeää, lipallista ja lipatonta – hattuja löytyy joka päähän oululaisen Hattuateljee Saaran valikoimista.

odisti Liisa Paasimaan osaavissa käsissä syntyy toinen toistaan upeampia päähineitä, kun hän tottuneesti pyörittää hattutukkia. Materiaalit taipuvat turbaaneiksi, myssyiksi, pillerihatuiksi tai hiuskoristeiksi. ––Suunnittelemme ja valmistamme oman mallistomme lakit ja hatut. Materiaaleina käytämme kangasta, huopaa ja turkiksia. Kesähatuissa käytämme keveämpiä materiaaleja, Paasimaa kertoo.

Etiketin mukaan hattu kuuluu naisen asuun kaikissa kirkollisissa tilaisuuksissa, niin häissä kuin hautajaisissa.

Hattuateljee Saara tekee päähineitä myös asiakkaan toiveiden mukaan. Onpa heillä tehty hattuja jopa Royal Ascotin -laukkakilpailuun. Liikkeessä on kattava valikoima oman maahantuonnin valmislakkeja naisille ja miehille sekä erilaisia huiveja. Liisa Paasimaa on tullut töihin vuonna 1989. Hän on oppinut hattujen valmistamisen työtä tekemällä sekä suorittamalla modistin ammattitutkinnon. – Nykypäivänä etiketit ovat väljentyneet, mutta etiketin mukaan hattu kuuluu naisen asuun kaikissa kirkollisissa tilaisuuksissa, niin häissä kuin hautajaisissa. Myös kaikissa perhejuhlissa voi käyttää hattua, Paasimaa opastaa. jatkuu seuraavalla sivulla

Naiset voivat pitää asuun kuuluvaa juhlapäähinettä myös juhla-aterialla ja tanssiessaan. Hattu on osa naisen juhlaeleganssia eikä sitä tarvitse riisua illan kuluessa, kertoo myyjä Jaana Salopaju Hattuateljee Saarasta.

Juhla-asun kruunu Kaikki hää- ja juhlavieraat saavat käyttää hattua. Se voi olla lierihattu, pikkuhattu tai hiuskoriste. Häihin ei kuitenkaan saa mennä ränsistyneessä juhlahatussa tai liian arkisessa olki-, aurinko- tai rantahatussa. Etiketin mukaan morsiusparin äideiltä edellytetään hattua tai ainakin näyttävää hiuskoristetta juhlistamaan asua. – Jos morsiamen äiti ei laita tyttärensä häihin hattua, saavat sulhasen äiti ja muut vieraan näin tehdä, Paasimaa sanoo.

Häävierailla ei toivota olevan kokonaan valkoista tai mustaa juhlaasua tai hattua, sillä puhtaan valkoinen on varattu häissä morsiamelle. Sen sijaan värillisen asun kanssa voi käyttää luonnonvalkoisia tai mustia asusteita, myös hattua.

Iltatilaisuuden etiketti Kun häät tai juhlatilaisuus alkaa päivällä tai iltapäivällä ja jatkuu iltaan, ei hattua tarvitse etiketin mukaan ottaa pois päästä kellon lyötyä 18. Halutessaan hatun voi riisua.

Kello 18 jälkeen alkavissa valtion virallisissa juhlatilaisuuksissa ja suurissa iltapukujuhlissa ei käytetä lierillisiä juhlahattuja. Sen sijaan kaikissa epävirallisissa ja vapaamuotoisissa, myös kello 18 jälkeen alkavissa, kesä-, puutarha- ja perhejuhlissa sekä häissä saa käyttää hattua myös pitkän juhlaleningin kanssa.

Suruhattu on osa asua Hautajaisiin sopiva päähine voi olla lierihattu, pikkuhattu tai hiuskoriste. Suruhatun ei tarvitse olla musta, se

voi olla myös tummansininen tai harmaa. Lähiomainen, puoliso, äiti, tytär tai sisar, voi käyttää suruhattua harsoineen. Naisilla hattu kuuluu asukokonaisuuteen, joten se pidetään päässä koko hautajaisten ajan: siunaustilaisuudessa, haudalla ja myös muistotilaisuudessa. Hautajaispäähine valitaan asun ja vuodenajan mukaan. – Kannattaa ottaa juhla-asu kenkineen ja muine asusteineen liikkeeseen mukaan. Etsimme asiakkaan kanssa asuun sopivan hatun tai hiuskoristeen, Paasivaara lupaa.

Hattuateljee Saara on perustettu vuonna 1963. Nykyinen omistaja, modisti Liisa Paasimaa on liikkeen kolmas ”Saara”. Hattuateljee Saara on koko toimintansa ajan toiminut samassa liikehuoneistossa Oulun keskustassa. Nykyisin se on ainoa alan liike Oulussa. Lisätietoa Hattuateljee Saarasta löytyy Facebookista.

PIILOPAIKKA KUTSUU! Vanha Villamme ja koko pihapiiri haluaa ottaa sinut lämpimästi vastaan yrityksesi aivoriiheen tai henkilökunnan virkistykseen, nauttimaan rauhaisasta, tunnelmallisesta yksityishuvilan ilmapiiristä. Piilopaikan löydät kauniin Sääksmäen sillan kupeesta Vanajaveden ääreltä. Tilamme muuntautuvat pienimuotoisten seminaarien, työpajojen sekä jooga- ja harrasteleirien järjestämiseen. Piilopaikassa voi yöpyä vuodenajasta riippuen 14-18 henkeä, majoittuen 2 hengen huoneisiin. Makoisat löylyt lämpiävät rantasaunassamme tai tähtitaivaasta nauttivalle kuumennamme puilla lämmitettävän pihapaljun. Herkullisista räätälöidyistä aterioista vastaavat paikalliset taitajat, käyttäen lähitilojen huolella kasvatettuja puhtaita raaka-aineita. Alueeltamme löytyy monia lähi-, luomu- ja biodynaamisen ruoan tuottajia. Lisätietoja ja tarjouksia saatte osoitteesta mari@villahideout.fi Lämpimästi Tervetuloa!

www.villahideout.fi

Tervetuloa yhdistykseen

Hanna Lehto

Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ja hänen sihteerinsä pastori Hanna Lehto.

Kuka ja mistä olet Olen Hanna Lehto ja olen työskennellyt yli puoli vuotta Kuopion hiippakunnan piispan Jari Jolkkosen sihteerinä. Minulla on neljä aikuista tytärtä ja muutin perheineni Savoon kuusi vuotta sitten. Aiempaa työkokemusta minulla on seurakuntien talouspäällikön töistä ja kiinteistö- ja maahantuontipalveluiden sihteeritehtävistä.

Mitä teet työksesi Piispan kalenterin hoito vie suuren osan työajasta. Kyse ei ole yksin hänen kalenteristaan, vaan sen sovittamisesta yhteistyökumppaneiden kalentereihin ja tässä muut sihteerit ovat tärkeitä yhteyshenkilöitä. Seurakuntien, maallikoiden ja muiden yhteistyökumppaneiden yhteydenpito piispaan hoituu paljolti minun kauttani ja merkittävä osa työstä on myös piispantarkastusten valmistelu. Sihteerin tehtävä on moninainen. Toimitaan suodattimena ja valmistelijana. Omaan työhöni kuuluu myös piispan toimittamien jumalanpalvelusten ja muiden kirkollisten toimitusten valmistelu yhdessä niiden tahojen kanssa, joiden luona tilaisuudet toteutetaan.

Mitkä ovat vahvuutesi sihteerinä Organisointikyky ja pehmeä tiukkuus. Yhteistyötaho pitää kohdata ystävälli-

sesti, mutta kuitenkin esimiehen puolia pitäen. Toimistoomme tulee myös paljon yhteydenottoja, jotka kuuluisivat oikeastaan seurakuntiin tai jonnekin muualle, mutta pyrimme kohtaamaan kaikki ihmiset kuunnellen, nähden ja ymmärtäen ja tarvittaessa ohjaamaan heidät kääntymään muiden tahojen puoleen. Priorisointi- ja paineensietokyky ovat hektisissä tilanteissa etu. Tunnen tarvitsevanikin jonkinlaisen työpaineen ollakseni hyvässä työvireessä. Vaikka perhe on mainittu CV:ssä kohdassa henkilötiedot, sopisi taannoinen neljän alle neljävuotiaan kotiäitiys myös kohtiin työkokemus, opinnot ja luottamustoimet.

Sihteerin työtä ei voi tehdä yksin. Yhteistyöverkosto nopeuttaa ja helpottaa toimimista. Mitä harrastat Käyn aamuisin ja iltaisin naapurin metsästyskoiran kanssa lenkillä ja tykkään laittaa ruokaa. Kielten opiskelu on kiinnostavaa ja lukeminen kannattaa aina, mutta olen huomannut painottavani sitä, että myös kuunteleminen kannattaa aina. Lukemisesta sain kyllä hetkellisen yliannostuksen, kun suoritin teologian maisterin tutkinnon melko no-

peassa tahdissa työn ohessa. Nykyisessä mediamyllytyksessä tulemme lukeneeksi huomaamattamme suuria määriä tekstiä.

Mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit yhdistykseen Eräs sihteeriyhdistyksen jäsen kysyi kesällä tutustuessamme, että kuulunko yhdistykseen. Vastasin silloin kieltävästi, mutta asia jäi kypsymään mieleeni ja päätin tulla mukaan toimintaan. Sihteerin työtä ei voi tehdä yksin. Yhteistyöverkosto nopeuttaa ja helpottaa toimimista. Kun on tavannut henkilön oikeasti, on helpompaa soittaa tai laittaa sähköpostia ja tulee ehkä myös helpommin kuulluksi kun on ”se tuttu sihteeri”. Ammatillisia valmiuksia en niinkään yhdistyksestä hae, mutta kaikenlaiset verkostot toimintaympäristöön ovat tervetulleita ja tärkeitä. Oman haasteensa on luonut myös se, että olemme muuttaneet muualta, joten struktuuri ei ole tullut äidinmaidossa mukana.

Mitä toivot yhdistykseltä Säännöllisiä tapaamisia ja tutustumista toisiin sihteereihin. Vertaistukea, sen antamista ja saamista.

Sääntömääräisen syyskokouksen päätöksiä Sihteeriyhdistyksen sääntömääräiseen syyskokoukseen 14.11.2015 osallistui 40 jäsentä. Kokouksessa vahvistettiin yhdistyksen toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsen- ja liittymismaksut vuodelle 2016 seuraavasti. Jäsenmaksuihin ei tullut korotuksia. 20 euroa liittymismaksu 42 euroa opiskelijajäsenmaksu 85 euroa jäsenmaksu 170 euroa kannattajajäsenmaksu 42 euroa seniorijäsenmaksu Opiskelija- ja kannattajajäsenyyteen ei liity liittymismaksua. Syyskokous valitsi yhdistyksen hallituksen kokoonpanon sekä toiminnantarkastajan ja varatoiminnantarkastajan. Anne Brandt, puheenjohtaja, Anu Laakso, varapuheenjohtaja Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa: Maria Nyblom, varsinainen jäsen; Elina Haapakoski, varajäsen Helsingin seutu: Arja Porvali, varsinainen jäsen; Arja Jouhki, varajäsen Jyväskylä: Niina Häkkinen, varsinainen jäsen; Pia Högberg, varajäsen Kuopio ja Kymenlaakso: Sisko Atrokoski, varsinainen jäsen; Tuula Matikainen, varajäsen Pohjois-Suomi: Saara Mård, varsinainen jäsen; Niina Ojaniemi, varajäsen Tampere: Katja Huiko, varsinainen jäsen; Minna Anttila, varajäsen Turku ja Pori: Päivi Anttila, varsinainen jäsen; Suvi Sinisalo varajäsen Toiminnantarkastajana toimii Tilitoimisto Suuronen Oy:n Nina Suuronen Turusta ja hänen varanaan koulutustarkastaja NTM Hannele Häli Kokkolasta. Syyskokouksen pöytäkirja löytyy Sihteeriyhdistyksen nettisivuilta www.sihteeriyhdistys.fi/fi/yhdistys/materiaalisalkku/yhdistys

Yhteistyökumppanit Kokous pidettiin luonnonkauniilla paikalla meren äärellä Ruissalossa. Osallistujien saapumista Ruissaloon helpotti Ruissalon Kylpylän järjestämä bussikuljetus Turun keskustasta. Tuulia Alanen-Brandt, Primadea, piti luennon aiheesta Tyylin taikaa. Hän kertoi hyviä vinkkejä tyylin rakentamiseen, mistä lähteä liikkeelle, väreistä ja mitä niillä viestin sekä käytännön neuvoja vaatekaapin järjestykseen. Minna Heikkinen, Minnagent, kertoi kuulumisia Virosta. Kokouspaikoiksi kannattaa miettiä upeaa Vihulan kartanoa tai Laulasmaa spa- ja konferenssihotellia Tallinnan ulkopuolella. Tallinnasta löytyy Minnan edustamat Tallinn Seaport Hotel ja Hotell Euroopa sekä Suomesta Haikon Kartano. Minnaan kannattaa ottaa yhteyttä, kun on suunnittelemassa kokouksia tai matkoja Viroon. www.ruissalospa.fi www.primadea.fi www.minnagent.fi

Kuvat: Päivi Anttila

Tunnelmia Turun jaoston 40-vuotisjuhlasta ihteeriyhdistyksen tarkoituksena oli perustamishetkellä olla ammatillinen, kasvatuksellinen ja virkistystoiminnallinen yhdysside, joka pyrki kohottamaan sihteerien ammattitaitoa. Yhdistyksen tuli olla puolueeton, epäpoliittinen ja ammattiyhdistyksiin kuulumaton sekä taloudellista etua tavoittelematon. Tätä samaa olemme yhä edelleen. Sihteerin ammattiarvostuksen nostaminen oli 40 vuotta sitten tärkeässä asemassa. Ammattiarvostusta tuli kohottaa niin omassa piirissä kuin suuren yleisön silmissä. Tämän suuren työn vaatinut tehtävä on toteutunut: emme ole konekirjoittajia, toimistoapulaisia saati sihteerikköjä. Olemme esimiestemme työpareja, työyhteisöjemme erilaisia organisaattoreita ja käveleviä tietosanakirjoja – ammattitaitoisia ja työstämme ylpeitä osaajia. Sihteeri on perinteisen toimenkuvansa vuoksi pitänyt matalaa profiilia, toiminut taustalla ja turhankin vaatimattomana hoitanut tunnollisesti työnsä. Kysymys on kuitenkin kovan luokan asiantuntijuudesta. Siksi sihteerin on syytä oppia arvostamaan omaa ammattilaisuuttaan ja tuoda se myös esille! Omien vahvuuksien tunnistaminen ja rohkeus tuoda esille omia ideoitaan ovat hyviä tapoja asiantuntijuutensa haltuun ottamisessa. Kyse on terveestä itsensä kunnioittamisesta. On motivoivaa, kun sihteeri saa työssään tyydytettyä ihmisen kolme psykologista perustarvetta: omaehtoisuuden, kyvykkyyden ja yhteisöllisyyden. Omaehtoisuus toteutuu parhaiten työn itsenäisyydessä ja kyvykkyys aikaansaamisessa ja siinä, että osaa ja pystyy suoriutumaan työstään, saa onnistumisen kokemuksia. Kolmas tarve yhteisöllisyys, se on olla osa välittävää yhteisöä, ja että voi tehdä muille hyvää. Sihteereistä on tullut assistentteja ja monen alan asiantuntijoita. Tulevaisuudessa nousee entistä tärkeämmäksi erikoisasioiden tietämys, asiantuntemus ja työparityöskentelyn mallit. Verkostojen avulla ja muutosmyönteisyydellä tämän päivän sihteerit ja assistentit voivat muovata itsensä raudanlujiksi ammattilaisiksi. Vaikka sihteereiden lukumäärä vähenee, tarvitaan silti Sihteeriyhdistystä. Tärkeässä osassa ovat verkostosta ja yhdistyksen kautta tulleet ystävyyssuhteet. Niille, jotka uskaltavat ja haluavat toimia luottamuselimissä, se on antanut paljon enemmän.

Teksti on lyhennelmä Turun jaoston puheenjohtajan Minna Lundelinin 14.11.2015 pitämästä jaoston 40-vuostisjuhlapuheesta.

Kiva kokouspaikka

Teksti: Sari Ollikainen Kuva: A. Ahlström kiinteistöt, ANNE KAUPPI

Nautintoja Noormarkun ruukkialueella Ripakissa ja Kelleslehmä? Ei, ne eivät kuulu eläinkuntaan, vaikka nimet siihen viittaisivatkin. Tämän oppivat Helsingin seudun jaostolaiset vieraillessaan A. Ahlströmin Noormarkun ainutlaatuisella ruukkialueella.

hlströmin suku on kestinnyt vieraita, kuninkaallisia, taiteilijoita ja valtiovieraita Noormarkun ruukkialueella jo 1800-luvulta alkaen. Noormarkun ruukki nousi kukoistukseensa vuonna 1870, kun se siirtyi Ahlströmin suvun omistukseen. Alueen historialliset rakennukset ovat juhla-, ravintola-, kokous- ja majoitustiloina. Lisäksi alueella on myös yksityistä asutusta.

päivänä nauttia taitavien keittiömestareiden loihtimista makuelämyksistä sekä henkilökunnan laadukkaasta palvelusta. Kokoustiloissa on valinnan varaa. Suurin kokoustila vetää lähes 160 henkilöä. Myös pienempiin kokoustarpeisiin löytyy runsaasti vaihtoehtoja. Vaikka paikka tulviikin historiaa, kokoustiloissa on nykyaikainen kokousvälineistö.

Sadonkorjuun antimia ja monipuolisia kokoustiloja

Ripakissa ja Kelleslehmä

Upeiden puutarhojen ympäröimällä alueella on aina eletty vuodenaikojen mukaan ja kartanon keittiössä hyödynnetään edelleenkin sadonkorjuun antimia. Ruukkialueella voi tänäkin

Kokous- tai vierailupäivän päätteeksi voi suunnistaa patikointi- tai melontaretkelle tai resiinasafarille. Ulkoilun jälkeen voi rentoutua saunassa ja virkistäytyä joessa tai lekotella kylpytynnyrissä. Makoisat unet saa Sahalan maalaisromanttisissa huoneissa.

Sahamuseo on ainutlaatuinen ja mielenkiintoinen paikka. Siellä ovat edelleen tallella kaikki 1800-luvun loppupuolelta olevat koneet ja laitteet. Sahan esineistö sekä osa koneistosta on konservoitu. Näyttelyssä havainnollistetaan sahausprosessin kulkua ja puutavaran jatkojalostusta. Multimediaesitys kertoo sahatyöläisten arjesta. Sahalla on työskennellyt, erityisesti sodan aikana, myös naisia. Ripakissa ja Kelleslehmä olivat pelkästään naistyöntekijöiden nimikkeitä. Ripakissan raskaaseen työhön kuului rimojen siirtely ja heittely. Kelleslehmä viittaa kelteisiin eli puun pintaosista tehtyihin sahatuotteisiin. Työpäivät olivat jopa 12-tuntisia. Myös lapsityövoimaa käytettiin sahalla.

jatkuu seuraavalla sivulla

Vierailukokemuksia Helsingin seudun jaostolaiset olivat tyytyväisiä vierailuunsa ja kokivat oppineensa paljon alueen historiasta. Myös alueen palvelutarjonta yllätti monet. ––Kokonaisuus puhutteli, ympäristön kauneus ja palvelun laatu. Asioita on todella mietitty ja halutaan jatkuvasti kehittää vanhaa perinnettä kunnioittaen. Tämä on vaikuttavaa. Henkilökunnan paneutuminen tehtäviinsä on esimerkillistä. Turvallisin mielin voisin ajatella tilaisuuden järjestämistä ruukkiin. ––Monipuolisuus, idylli maisema, hieno ja mielenkiintoinen historia, paikka joka kuitenkin elää. Vanhat talot ja Villa Mairea olivat elämys, jota täydensi emäntien ja isäntien paneutuminen palveluun ja asiakkaisiin. ––Paikka sopii monipuolisuutensa vuoksi melkeinpä kaikille, erityisesti jos kaivataan omaa tilaa, missä voi olla rauhassa. ––Paikka sopii myös satunnaisille matkailijoille, kulttuurista kiinnostuneille, edustavaa juhlapaikkaa hakeville.

Noormarkun ruukkialueen historiaa Noormarkun ruukin perusti kenraaliadjutantti Carl Constantin de Carnall, joka sai privilegio-oikeudet rautapajan perustamiseen v. 1806. Sahateollisuutta alueella oli ollut jo 1600-luvulta alkaen. Kauppaneuvos Antti Ahlström hankki Noormarkun ruukin omistukseensa v. 1870. Noormarkun ruukkialue on pääosin rakentunut Ahlströmien aikana, sillä silloin on alueelle rakennettu kolmen perättäisen sukupolven kodit: Isotalo (1882), Havulinna (1901) sekä maailmankuulu Villa Mairea (Alvar ja Aino Aalto, 1939). Ahlströmien aikana on rakennettu myös upeat keltaiset virkailijavillat sekä edelleenkin A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n pääkonttorina toimiva Pääkonttori (1916) ja Noormarkun Klubi (1924), joka on nykyisin lounas- ja juhlaravintola. Jokaisella asuinrakennuksella on oma puutarhansa, joka on suunniteltu tukemaan rakennuksen arkkitehtuuria. Niinpä esimerkiksi Villa Mairean puutarha tukee valkoisen funktionaalisen rakennustaiteen helmen arkkitehtuuria varsin selkeälinjaisesti. Aluetta halkoo Noormarkunjoki, jonka Makkarakosken rannalla sijaitsevat alkuperäiset teollisuuslaitokset rautapaja ja saha. Sahamuseo avattiin keväällä 2014. Noormarkun ruukkialue kuuluu nykyään Museoviraston määrittelemiin Valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Villa Mairea puolestaan kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosten valikoimaan. Lähde: www.ahlstrominruukit.fi

Kolumni

Kaikki on suhteellista Suomalaisessa yhteiskunnassa kuohuu, liikkuu ja velloo. Meillä on samanaikaisesti yllättäen satoja uusia maahanmuuttajia maassamme ja hallitus, joka räätälöi, leikkaa, leikkaa ja leikkaa. Pakolaistilanne on sama kaikkialla muuallakin Euroopassa. Ihmiset ovat ihmeissään. Pitäisikö minun olla suvaitsevainen ja olenko minä huono ihminen, jos löydänkin itsestäni pienen, pikkuriikkisen rasistin? Kävin ajelulla pakolaisten vastaanottokeskuksen alueella ja huomasin, miten siellä oli paljon miellyttävän näköisiä nuoria miehiä lenkillä. He olivat nauravaisia, hyvin pukeutuneita ja tervehtivät iloisesti. Maahanmuuttajiahan ne. Pikku rasistiminäni istui toisella olkapäälläni ja ivasi. Eivät nuo nyt näytä kovin avun tarpeessa olevan: hienot uudet toppatakit, älypuhelimet ja tuliterät lenkkarit. Ja vieläpä hymyilevät koko ajan. Suvaitsevainen minäni puolusteli toiselta olkapäältäni. Sehän on hyvä, että ovat iloisia ja ovat saaneet lämpimät vaatteetkin. Onhan heidän paljon parempi integroitua Suomeen, kun ovat hyvällä mielellä. Mitä siitäkin seuraisi, jos heitä kohdeltaisiin huonosti, siitähän saattaisi nousta vihaa ja levottomuuksia. Totta. Olin aika lailla häpeissäni ja yllättynyt, että löysin itsestäni myös suvaitsemattomuutta. Ehkä tämä tilanne on vain niin outo. Kaikki tässä elämässä on loppujen lopuksi niin suhteellista. Se, mikä meille Suomen lintukodossa eläville esiintyy vaikeuksina, on esimerkiksi Syyrian sodan pakolaisille luksusta. Vaikka meillä on taloudellisesti tiukkaa ja joudumme venyttämään senttiä kuukaudesta toiseen, niin meillä on kuitenkin katto päämme

päällä, ainakin useimmilla, ja ruokaa. Jos vielä olemme niin onnellisia, että meillä on rakkaita läheisiä turvanamme, niin olemme todella onnekkaita verrattuina vaikka Syyrian, Irakin ja Pohjois-Afrikan pakolaisiin. Nyt sitten jotkut muistavat mainita, että vaikka meillä on asiat jotakuinkin hyvin, niin se ei oikeuta toisia ottamaan meiltä pois etuisuuksia. Miksi kaikkien pitäisi kärsiä samassa suhteessa? Meidän on autettava niitä, jotka tarvitsevat apua juuri nyt. Euroopassa, Balkanilla rämpii kylmässä mudassa suuri joukko pakolaisia muovipussit jalkojensa suojana. He ovat todella pakolaisia sanan täydessä merkityksessä, ei ole merkkivaatteita, älypuhelimia, ruokaa, lämpöä, ei mitään. Heidän silmistään kuvastuu tyhjyys ja ehkä vihakin, koska rajat on suljettu. Vaikka heidän hätänsä on suurempi suhteessa näkemiini hyväkuntoisiin maahanmuuttajiin, niin yhtä lailla he kaikki tarvitsevat apua, kotia ja turvaa. On ollut aika yllättävää ja silmät avaavaa huomata ystäväpiirissäni olevien henkilöiden oikea karva, kun puhe on kääntynyt pakolaisasiaan. Kaikki ystäväni eivät olekaan jakaneet kanssani samoja arvoja, sen sain karvaasti kokea. Eivätkö Maija ja Matti olekaan suvaitsevaisia, lempeitä, maailmaa syleileviä ihmisiä? Ei todellakaan, kun pitäisi antaa jotain omastaan tai auttaa pakolaisia. Omalle takapihalleen ei kukaan tunnu heitä haluavan. Varmaan tämäkin kolumni saa jonkun suutahtamaan ja se ilkeämielinen minä olkapäällä syytää moitteita. Entäpä jos huitaisemme sen pois olkapäältämme kuin jonkun roskan? Eihän siitä ole kuin 70 vuotta kun Suomesta lähti tuhansia pakolaisia 35

muihin maihin, etupäässä Ruotsiin sotaa pakoon. Entä jos Ruotsi olisikin vain sulkenut rajansa? Tai entä jos emme olisi vastaanottaneet Karjalasta saapuneita evakkoja? Vaikea edes kuvitella sellaista mahdollisuutta, mutta niin vain nyt tehdään Euroopassa. Ihmiset jätetään yksin kylmään ilman suojaa. Verkossa esiintyy entistä enemmän vihapuhetta ja valitettavasti se ei aina jää edes puheeksi. Mitä me siis voisimme kukin osaltamme tehdä? Mielestäni yksi hyvä keino olisi esittää asiat myönteisesti, eikä mennä mukaan rasistiseen vihapuheeseen. Muistan kuinka 1970-luvulla Suomeen tuli pakolaisia Chilestä ja kuinka meillä silloin vallitsi aivan toisenlainen auttamisen halu ja hyväksyntä suomalaisten keskuudessa. Chileläiset pakolaiset nähtiin jännittävinä, mielenkiintoisina, apua tarvitsevina ihmisinä. Yksi mieleenpainuvista kohtaamisista pakolaisen kanssa olikin se, kun lukioaikana luokassamme vieraili eräs chileläismies, joka kertoi elämästään ja pakonsa syistä Chilessä. Voi, kuinka me kaikki olimme innostuneita kuulemaan lisää ja auttamaan osaltamme häntä ja hänen kohtalotovereitaan. Ehkä meidän pitäisi nytkin päästä kuulemaan pakolaisia paremmin, tavata heidät kasvokkain. Voisimme löytää itsestämme pienen solidaarisuuden siemenen, ehkä. Tuulikki Rosendahl

Teksti: Kaisa Heinonsalmi Kuva: Marjo Keskikastari

Kommunikointikompastelua Oletamme helposti muiden olevan samanlaisia kuin itse olemme ja käyttäytyvän samoin kuin me käyttäydymme. Ymmärtääksemme toista meidän täytyy ensin päästä sisään hänen maailmaansa.

almentaja, NLP-kouluttaja Ilkka Koppelomäen mukaan paremman ymmärryksen luomiseksi voisimme tietoisesti viedä yksinkertaisia ja konkreettisia keinoja mukanamme. Asenteet, motivaatio ja tunne kulkevat mukanamme. ––Prosessina tämä matka, että oppii ymmärtämään toisia, on koko elämän mittainen. Koskaan ei ole perillä, Koppelomäki sanoo. Ymmärrys ja hyvä yhteistyö alkaa siitä, että annetaan jokaisen olla sellainen kuin hän on, myös itsemme. Jokainen meistä on omanlainen ihminen ja uskoo toimivansa parhaalla mahdollisella tavalla joka hetki.

Kaksi tekijää Meillä kaikilla on kaksi syytä, miksi olemme sellaisia kuin olemme. Olemme ensinnäkin harjoitelleet olemaan senkaltaisia ihmisiä, joita olemme. Tämä sisältää fyysisen olemuksen ja tietynlaisen ajattelutavan sekä tavan toimia. Näihin voimme vaikuttaa itse.

Joustavuus on avain toisen ihmisen maailman ymmärtämiseen. Toinen vaikuttava tekijä on ympäristö. Minkälaisia ihmisiä meillä on

ympärillämme, missä olemme töissä ja missä asumme. Toisaalta meidän tulee kuitenkin myös joustaa siitä, keitä itse olemme, sillä joustavuus on iso avain toisen ihmisen maailman ymmärtämiseen.

Vastuu omista tunteista Tunneyhteydellä ja kommunikoinnilla rakennetaan ymmärrys ihmisten välille. Yhteyteen ja ymmärtämiseen vaikuttavat niin työssä kuin kotona tunteet, ajatusmaailmat, läsnäolo ja kuuntelu, ajankäyttö ja mielensäännöt.

Valmentaja, NLP-kouluttaja Ilkka Koppelomäen mukaan hyvä yhteistyö tulee siitä, että annetaan jokaisen olla oma itsensä ja muistetaan, että jokainen toimii parhaalla mahdollisella tavalla koko ajan.

––Jokainen on itse vastuussa omista tunteistaan. Toisen ärsyttävät piirteet on vain hyväksyttävä, että pääsee toisen ajatusmaailmaan sisään. Vallitseva tunnetila vaikuttaa kommunikointiin ja viestin ymmärtämiseen, esimerkiksi ollessaan rento tai stressaantunut, kommunikoi hyvin eri tavalla. Jaksaminen vaikuttaa myös siihen, miten jaksaa vastaanottaa toisen viestiä, selventää Koppelomäki.

Vallitseva tunnetila vaikuttaa kommunikointiin ja viestin ymmärtämiseen, esimerkiksi ollessaan rento tai stressaantunut, kommunikoi hyvin eri tavalla.

Itseaiheutettua hyvinvointia Aina kun huomaat puhuvasi kielteisesti itsellesi, vedä syvään henkeä ja riko noidankehä.

Mieti yksi asia, josta olet kiitollinen, ja puhu siitä itsellesi puoli minuuttia. Siten katkaiset kielteisen ajatusketjun.

Valitse yksi ominaisuus, josta itsessäsi pidät. Kuvaile sitä. Miten se leimaa sinun tekemisiäsi? Kuinka se rikastuttaa muiden elämää? Millainen vaikutus sillä on asuinalueellasi, ammatissasi, koko maailmassa?

Jokainen meistä toimii omasta maailmastaan käsin. Unohdamme usein, että jokaisella on oma erilainen ajatusmaailma. Aina ei ehkä ole aikaa olla läsnä toiselle ja tämä on molempien osapuolten otettava huomioon. Yhteinen aika on tietoisesti etsittävä, jos sitä ei itsestään löydy. Muutenhan ei voi koskaan oppia toisen tavoille ja tuntemaan toista. ––Jokaisella on työn lisäksi myös oma elämä. Onko sitä soveliasta tuoda työpaikalle? Osa sen kuitenkin tuo. Jokaisella on myös ajatus siitä miten asioiden tulisi mennä. Onko samat säännöt itselle ja muille, Koppelomäki kysyy.

Mistä olet kaikkein ylpein? Luo asiasta selkeä mielikuva, ja kerro siitä itsellesi.

Mitä tulevaa tapahtumaa odotat kiihkeimmin? Kuvaile se itsellesi elävästi ja yksityiskohtaisesti. Nauti mielikuvasta väreissä ja stereona. Uppoudu siihen. Elä se.

Viestintävastuut Koppelomäen mukaan viestin lähettäjällä on vastuu viestin perille menosta. Vastaanottajalla on vastuu auttaa lähettäjää, kuinka hänelle tulee kommunikoida, jotta viesti tulee oikein perille. Kun otamme tietoa vastaan toisen puheesta, aivot alkavat tulkitsemaan tietoa yhdistämällä sitä aiempiin kokemuksiimme, lisäten jotain ja jättäen jotain pois. Vastaanottajalla on myös vastuu ilmoittaa, mikäli hän ei ymmärtänyt viestiä. –– Jos minä puhujana ymmärrän toista, mutta kuulija ei ymmärrä minua, on kuulijan tehtävä viestittää minulle, että ymmärrystä ei ole. Minä en voi tietää, ettei sitä ole, koska itse koen, että yhteinen ymmärrys on. Lähde: Ilkka Koppelomäen luento Parempaa ymmärrystä työyhteisöön Sihteeriyhdistyksen Helsingin seudun jaoston 40-vuotisjuhlaseminaarissa 18.4.2015

Pidä saatavilla kirja tai cd, johon voit turvautua, kun negatiivisuus painaa päälle.

Itsensä kannustaminen ei ole kohtuutonta. Eihän kukaan innostu tukemaan eikä auttamaan sinua, ellet suhtaudu itseesi positiivisesti. www.positiivarit.fi

• kokoukset • koulutukset • juhlat

TILAISUUTESI JÄRJESTÄÄ:

Katistentie 91, 13210 Hämeenlinna puh. 03 6568 200 katistenkartano@katistenkartano.fi www.katistenkartano.fi

kuva: Katja Högman

Kiitos juttupalautteista.

Scandic -majoituslahjakortin voitti AnneMaria Melkko – onnittelut Anne-Marialle! Minua ilahdutti suuresti artikkelit Tiimityöllä työnteko sujuu ja Tuunaa työtäsi. Muutos ei ole aina uhka, vaan se voi tuoda tullessaan uusia mahdollisuuksia ja uusia tehtäviä. Yhteistyöllä päästään tuloksiin. Eriparia työkaverin kanssa oli myös mielenkiintoinen artikkeli, sillä meillä on ollut työyhteisössä paljon ristiriitoja. Artikkeli vaan vahvisti omia ajatuksiani asiasta. Riitta Soinola

Secretarius -lehden mielenkiintoisin artikkeli oli: Digitaalinen vallankumous mullistaa maailmaa. Jaana Ojapelto

Innostavin juttu oli Lasista taidetta. Oli ihan mentävä yrityksen nettisivuille katsomaan, mitä kaikkea kaunista lasista saakaan aikaiseksi. Kuvat saivat unelmoimaan, mitä lasiratkaisuja voisi toteuttaa omassa ympäristössä. Jutunaiheeksi ehdottaisin artikkelia työhuone- ja avokonttoriratkaisujen eduista ja haitoista tämän päivän työelämässä. Siitä, kun avokonttoreita, ns. ”maisemakonttoreita”, aikoinaan lanseerattiin, sen aikaisilla hyötynäkökohdilla, ovat työtavat ja välineet muuttuneet rutkasti. Minkälaisessa työympäristössä tämän päivän työ tutkitusti sujuisi parhaiten ja toisaalta, mitkä ovat työntekijöiden kokemukset ja toiveet asiassa. Nimim. Lasienkeli

Tiimityöllä työnteko sujuu. Tosin valinta oli vaikea koska niin monta hyvää juttua!! Anna Kononen

Paras juttu oli sivulla 14-15 Tietoinen läsnäolo rentouttaa. Rentoutusta, stressin lievitystä. Mervi Tervakangas

Paras juttu oli mielestäni Aivojen treenaaminen on pääasia. Paljon oli taas mielenkiintoista luettavaa tässä numerossa, kiitos! Katri Suhonen

Kiitos hyvästä lehdestä. Paras juttu tässä lehdessä oli minusta Bock’s Corner Brewery sivulla 32-33. Hauskasti kirjoitettu. Hilkka Ilomäki

Mielestäni mielenkiintoisin juttu Secretarius -lehden numerossa 3/2015 oli Aivojen treenaaminen on pääasia. Perustelut: Aihe koskee meitä kaikki iästä riippumatta. Nimim. Sirkkis

En yleensä vastaile näihin lukijakyselyihin, mutta nyt oli aivan pakko, koska lehdessä oli niin paljon mielenkiintoista luettavaa! Tuunaa työsi -jutusta kiitokset, sain siitä hyvän vinkin oman työnhyvinvointimme kehittämiseen. Hyvä sihteeri vuonna 1965 näytti, että assistentin työ ei ole kovinkaan paljon muuttunut. Vaikka mindfulnessista on puhuttu jo monta vuotta, pidin silti sitä koskevasta selkeästä artikkelista. Lasista taidetta oli aivan huippuhieno! VTT:n assistenttitiimistä oli mielenkiintoista lukea. Nämä siis ne parhaimmat, mutta koko lehti oli kyllä kokonaisuudessaan tällä kertaa aivan loistava! Kristiina Ahovuori

Tykkäsin erityisesti jutusta Hyvä sihteeri vuonna 1965. Eeva-Leena Savolainen

Kiinnostavin juttu lehdessä oli Aivojen treenaaminen on pääasia. Työelämä vaatii, että kykenemme työskentelemään keskittyneesti, päättäväisesti ja motivoituneesti. Hajamielisyys tulee kalliiksi niin työntekijälle kuin työnantajallekin. Anne-Maria Melkko Kiinnostavin juttu Secretarius -lehdessä nro 3/2015 oli Aivojen treenaaminen on pääasia. Elina Pelto

Pidin eniten sivun 8 aiheesta Digitaalinen vallankumous mullistaa maailmaa/Jyrki J. Kasvi, sen mielenkiinnon ja ajankohtaisuuden vuoksi. Tietty taustalla on vielä muistikuva Kasvin erinomaisesta esityksestä Helsingin jaoston 40-vuotisseminaarissa. Arja Porvali Kiitos todella tuhdista ja antoisasta lukupaketista. Kivasti olitte tuoneet lehteen samoja teemoja kuin syksyn Sihteeri & assistentti -messuilla. Vedän nyt kuitenkin kotiinpäin ja totean, että juttu Saara Tannermäestä ja hänen näkemyksensä Sihteeriyhdistyksen toiminnasta oli viihdyttävä ja iloa tuova: Saara on hyvä mainoskasvo yhdistyksellemme ja toiminut tiedottajan tehtävässään todella hienosti. Kiitos jutusta! Olisi joskus mielenkiintoista lukea sihteeri & esimies -juttu, missä sihteerin tehtäviä tarkastellaan myös esimiehen vinkkelistä. Tällaisia on ollut ennenkin, mutta mielenkiintoinen työpari on aina mielenkiintoinen jutunaihekin. Jutun voisi tehdä myös yliopiston johdon sihteereiden vuosittaisesta tapaamisesta ja heidän verkostoitumisestaan. Satu Lassila

Oikaisu

Secretariuksen numerossa 3/2015 olivat Arja Silvennoisen ja Kirsi Sellin kuvat vaihtuneet. Pahoittelemme virhettä. Nettilehdessä kuvat ovat oikein.

Kerro, mikä 4/2015 lehden jutuista veti erityisesti puoleensa, kiinnosti tai sai sinut iloiselle mielelle. Vastaa viimeistään pe 15.1.2016 paatoimittaja.secretarius@gmail.com. Palkintona arvomme tuotepalkinnon.

Teksti: Sari Mäläskä Kuva: Anita Rummukainen

Oulun satama

Merkittävää merenkulkua Navakan syystuulen kolisuttaessa kokoushuoneen kattoa, on mukava uppoutua sinisen tuolin syövereihin kuuntelemaan Oulun sataman mielenkiintoisesta huiskeesta. Hyörinää piisaakin, onhan Oulu Pohjois-Skandinavian suurin kaupunki, jonka satamassa pyörähtää vuosittain noin 550 alusta.

ululla on yli 400-vuotinen kansainvälisen merenkulun, kaupan ja teollisuuden historia. Meri-, rautatie-, maantie- ja lentoyhteydet kaupunkiin ovat erinomaiset. Oulun satamalla on merkittävä vaikutus koko Pohjois-Suomelle. ––Se on Suomen suurin sellun ja kemikaalin tuoja ja Perämeren suurin konttisatama. Vihreäsaaren sataman kautta tuodaan muun muassa sementtiä ja polttoaineita pohjoisen Suomen tarpeisiin. Oritkarista viedään pohjoisen Suomen metsäteollisuustuotteita kuten paperia ja sahatavaraa, Oulun Satama Oy:n hallintopäällikkö Päivi Vähänikkilä-Kuronen sanoo.

Kaiken keskellä sihteeri

Eri alojen ammattilaisia

Herman Andersson Oy:n vientisihteeri Marja Ailinpietin työ on mielenkiintoista, koska laivaukset ovat erilaisia. ––Työni on monipuolista. Siihen kuuluu muun muassa laivatilan varaaminen ja laivojen manifestointi, konossementtien (merikuljetusasiakirjojen), Liner Waybillien (merirahtikirjojen) sekä vientiselvitysten ja tulli-ilmoitusten teko ja maantiekuljetusten järjestäminen. Marjan toimenkuvaan kuuluu myös laskutus, lastimäärien hallinta ja selvittäminen sekä asiakaspalvelu. Säännöllisten linjalaivojen lisäksi kulkee irtotavaralaivoja, kuten sahatavara- ja sellulaivoja. Marjan mukaan vientisihteerit ovat yhteydessä asiakkaisiin, huolitsijoihin, tulliviranomaisiin sekä laiva- ja konttivarustamoihin.

Oulun Satama Oy:n satamasihteeri Tuula Ylisuutarin työpäivä alkaa sähköpostien läpikäymisellä, niihin vastaamisella ja muilla kiireellisillä tehtävillä. Suurin osa päivästä kuluu myyntilaskutuksen parissa. Vierailuja ja muita tapahtumia varten Tuula tilaa tarjottavat, järjestää kuljetukset ja huolehtii muut käytännön asiat. Hän on mukana OuluPort-asiakaslehden toimituskunnassa. Oulun Satama Oy:n palveluksessa on hallinnon henkilöiden lisäksi satamavalvojia, kunnossapitotyöntekijöitä, sukelluspari ja nosturinkuljettajia. Satama-alueella työskentelee satamaoperaattorin henkilökuntaa kuten ahtaajia, huolintatyöntekijöitä ja laivameklareita, laivan muonittajia, sekä öljy-yhtiöiden ja sementtiaseman henkilökuntaa.

Oulun Satama on Pohjois-Suomen suurin suuryksikkösatama. Vuonna 2014 Oulun Satama Oy:n tavaraliikenne oli 3 438 050 tonnia. Merkittävin vientituote on metsäteollisuustuotteet. Tuonnin kaksi suurinta tavararyhmää ovat nestemäiset polttoaineet ja metsäteollisuuden raaka-aineet. www.ouluport.com Herman Andersson Oy on Pohjois-Suomen logistiikka-ammattilainen, joka tarjoaa täyden palvelun satamatoimintaa. Kattavan palveluvalikoiman ansiosta alusten satamakäynti sujuu mutkattomasti ja lastit jatkavat matkaansa sovitulla tavalla, sovitussa ajassa. www.hermanandersson.fi

Oulun Satama Oy ylläpitää ja kehittää korkeatasoista infrastruktuuria sekä tarjoaa ammattitaitoista ja kilpailukykyisiä alus-, nosturi-, jäänmurto- ja hinauspalveluja, Oulun Satama Oy:n satamasihteeri Tuula Ylisuutari esittelee.

Suomen monipuolisin

OHJELMA-, TAPAHTUMA- JA TOTEUTUSTOIMISTO

ESIINTYJÄT JA OHJELMAT

TAPAHTUMATUOTANTO

MESSUOSASTOT

TEKNINEN TOTEUTUS

MagnumLive on palvelukonseptiltaan ja laajuudeltaan ainutlaatuinen toteutustoimisto. Olemme omavarainen kaikissa palveluissamme. Säästämme asiakkaidemme aikaa ja rahaa sekä takaamme palveluiden korkean laadun, tuottavuuden ja tavoitteiden toteutumisen.

KI IN NO ST UI TK O? OTA YH TE YT TÄ !

Katso uudistuneet nettisivumme: magnumlive.fi MagnumLive Oy: yhteys@magnumlive.fi I 010 3965 000 I

magnumliveoy