Tutkimukset tuovat esiin ongelmia
Opinnäytetyössään Nainen insinöörinä Anni-Mari Mustonen kertoo, että ”Haastattelemani naiset olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä työpaikkoihinsa. Ilman ongelmia kaikki haastateltavat eivät kuitenkaan olleet selvinneet; työpaikoilla oli koettu esimerkiksi seksuaalista häirintää, tytöttelyä ja jatkuvaa todistelua osaamisesta.” Journalisti Kirsi Haapamatin haastattelussa Jyväskylän yliopiston tutkija Emilia Kangas sanoo, että naisten rooli työpaikoilla yhä kahvinkeittäjän ja kirjurin. Naisiin liitetään stereotypioita, jotka heikentävät naisen asemaa, kun taas miehiin liitetään johtajuuteen sopivia ominaisuuksia. Vaikka naisen asema työyhteisöissä on parantunut paljon -ja nainen voi olla presidentti siinä missä mieskin- Kangas kehottaa miettimään, tekevätkö naisiin liitettävät ominaisuudet naisesta aina työpaikan joulukorttivastaavan tai kahvinkeittäjän. Tekniikan akateemiset TEK:n tutkimuksen mukaan sukupuolesta johtuvaa syrjintää tai epäasiallista kohtelua työpaikalla oli havainnut kaikista vastaajista 14 %, naisista 32 %. Itse syrjintää tai epäasiallista kohtelua oli kokenut viimeisen vuoden aikana kaikista vastaajista 17 %, miehistä 11 % ja naisista 29 %. Kaksi yleisintä työpaikan tilannetta, joissa syrjintää tai epäasiallista kohtelua oli havaittu viimeisen vuoden aikana olivat sijoittuminen erilaisiin tehtäviin ja uralla eteneminen (20 %) ja epäviralliset keskustelut esimerkiksi kahvitauoilla 19 %. Jako miesten ja naisten työpaikkoihin alkaa jo opiskeluvaiheessa. Yhdeksän kymmenestä terveys- ja hyvinvointialojen koulutuksen ja kasvatustieteiden koulutuksen suorittaneista on naisia, kun taas miehet muodostavat lähes vastaavan enemmistön tekniikan ja ICT-alan suorittaneista (SVT: Väestön koulutusrakenne 2017). Tätä juttua varten on haastateltu viittä naista, joilla on takanaan pitkä kokemus miesvaltaisista työpaikoista, lähinnä toimistotyöympäristöissä. Lainausmerkeissä olevat kommentit ovat eri ikäisiltä naisilta jotka ovat työuransa eri vaiheissa. Naiset eivät halunneet esiintyä jutussa nimillään. Vastaavia kokemuksia löytyy epäilemättä myös miehiltä, jotka työskentelevät naisvaltaisilla aloilla, mutta tällä kertaa juttu ei käsittele heitä. Juttu on kärjistetty eikä pyrikään kertomaan koko totuutta. Pääosin miesvaltaisissa työyhteisöissä viihdytään – nyt helpommin kuin ennen
Pidemmän työuran tehneet naiset ovat sitä mieltä, että moni asia on muuttunut parempaan suuntaan. Naisten ja miesten asenteet ovat muuttuneet, tasa-arvoa sekä odotetaan että vaaditaan. Kuitenkin palkka-tasa-arvossa nähtiin vielä epäkohtia, ja naisten uralla eteneminen nähtiin joissain paikoissa miehiä vaikeammaksi. Nykyisin kolme-nelikymppiset ja sitä nuoremmat miehet ja naiset pitävät pääosin itsestään selvänä sitä, että kaikkien henkilökohtaista koskemattomuutta (niin sanallista kuin fyysistä) kunnioitetaan. Keskusteluporukat muodostuvat enemmän yhteisten puheenaiheiden kuin sukupuolen mukaan. Vitsitkin sovitetaan kaikkia naurattavalle tasolle.
Työpaikan harrasteryhmissäkään sukupuoli ei vaikuta osallistumiseen. Perhe-elämä on itsestään selvästi tärkeää myös nuorille miehille, ja siitä puhutaan avoimesti. Lapsista puhuminen ei todellakaan kuulu työpaikalla enää vain naisille, kuten ei moottoripyöristä puhuminenkaan kuulu vain miehille. Vanhempainvapaiden jakautumisessa käytäntö on kirjavaa, kaikilla työpaikoilla miesten vapaalle jäämistä ei vieläkään hyväksytä. Naiset toivoisivat, että miesten vanhempainvapaat yleistyisivät, paitsi siksi, että se monessa tapauksessa on koko perheen etu, myös siksi, että perheen kasvamisen kulut jakaantuisivat tasaisemmin molemmille työnantajille. Perheelliset naiset kokivat myös ongelmaksi sen, että lapsen sairastaessa isän saattoi olla vaikea jäädä hoitamaan lasta, koske työpaikalla se katsottiin perheen äidin tehtäväksi.
kopioipa tyttö nuo Naisten ulkonäön kommentointi on jo harvinaista. Tosin naiset kokivat, että joillekin ”jäärille” aseman mukana annetaan oikeus käyttäytyä huonosti, kommentoida ulkonäköä ja aliarvioida osaamista. Yli neljäkymmentävuotiaalle naiselle osoitettu tokaisu ”kopioipa tyttö nuo” ei juurikaan kerro arvostuksesta. Mauttomia vitsejä ja henkilöön käyviä kommentointiakin vielä kuulee, ja joskus niitä käytetään ikään kuin testaamaan naisen sietokykyä. Näyttää siltä, että tasa-arvoon kasvaneista nuorista nousee johtoon sekä miehiä että naisia, joilla on edellisiä sukupolvia paljon syvällisempi tunne tasa-arvosta ja ymmärrys moninaisuuden eduista myös työpaikkojen johdossa. ”Eri sukupolvista tuntuma on, että pojasta polvi paranee: nuoret ovat fiksumpia ja käyttäytyvät paremmin, ovat yhteistyökykyisiä rakentavalla tavalla.” Naisten kommenteista muodostui vinkkilista, jonka avulla nainen voi hallita miesvaltaisen työyhteisön kulttuuriset kiemurat. Vinkkejä saa toki soveltaa kaikille työpaikoille. 11
►