Page 1

Toimistoammattilaisten oma lehti

1/2017

Meissä on temperamenttia! Rita Kostama

ja kolme muuta tarinaa

URAPOLKUJA


www.onnela.com

Rantatie 34 04310 Tuusula p. (09) 258Â 821 myynti@onnela.com

Suurille saavutuksille

Tuusulanjärven rannalla


Pääkirjoitus

54. VUOSIKERTA 1/2017 8.3.2017

KANSI RITA KOSTAMA KANNEN KUVA HEIKKI HUUSKONEN

Julkaisija Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki p. 040 094 9878 info@sihteeriyhdistys.fi www.sihteeriyhdistys.fi Päätoimittaja Heljä Majamaa, p. 040 176 6338 paatoimittaja.secretarius@gmail.com Ulkoasu ja taitto Anne Stolt anne.stolt@kolumbus.fi www.annestolt.net Toimitus Kristiina Dammert Päivi Kuokkanen Eva-Lisa Nurminen Sari Ollikainen Riitta Soinola Jaostojen Secretarius-yhdyshenkilöt Etelä-Pohjanmaa Irmeli Vuorenmaa Helsingin seutu Tiina Pitkäaho Jyväskylä Pia Saikkonen Keski-Pohjanmaa Jenni Ahola Kuopio Hanna Kinnunen Kymenlaakso Katja Waldén Pohjois-Suomi Minna Juntunen Pori Anna Ääri Tampere Minna Kronberg Turku Päivi Anttila Ilmoitusmyynti paatoimittaja.secretarius@gmail.com sari.ollikainen@secretarius.fi www.sihteeriyhdistys.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset Sari Ollikainen 040 094 9878 sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen ISSN 0356-7486 Painopaikka Hämeen Kirjapaino Oy, Tampere Paperi: MultiArt Silk, 130 g Ilmoitushinnat ja mediakortti 2017: www.sihteeriyhdistys.fi Seuraava lehti ilmestyy 5.6.2017

Sihteeriyhdistys mukana Suomi 100 -teemavuodessa

S

uomi 100 -juhlavuoden teema on yhdessä. Ihana sana, joka kuvaa myös meidän toimintaamme yhdistyksenä. Meillä on ilo toimia yhdessä. Yhdessä olemme ja saamme aikaan enemmän. Tästä olen saanut jo lukuisia kokemuksia, vaikka puheenjohtajakauttani on kulunut vasta muutama kuukausi. Tiedän, että monta upeaa yhteistyön aikaansaannosta on vielä edessä. Olemme käynnistäneet Sihteeriyhdistys 100 valokuvaa -hankkeen, joka yhdessä Secretarius-lehden kanssa taltioi Suomen ajankuvaa toimistotyön ammattilaisten näkökulmasta. Osallistumme myös Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaan jaostojen omilla Sihteeriyhdistys tekee hyvää -tapahtumilla. Hyvä me! Tehdään tapahtumista ikimuistoisia. Tärkeintä on säilyttää ja saada uusia jäseniä sekä yhdistyksen näkyvyyden lisääminen. Molemmat ovat kaikessa haasteellisuudessaankin ihanan helppoja tavoitteita, sillä molempiin voimme omalla panoksellamme vaikuttaa. Meillä on yhtä monta Sihteeriyhdistyksen käyntikorttia kuin on jäsentäkin! Laitetaan hyvä kiertämään ja kerrotaan toiminnastamme. Uskon, että näin saamme positiivista pöhinää myös jäsenkehitykseen. Lämmin kiitos Anne Brandt ja Leena Koistinen ansiokkaasta ajastanne hallituksen puheenjohtajana ja lehden päätoimittajana! Tästä on minun ja Heljän hyvä jatkaa. Kiitokset myös kaikille entisille ja nykyisille luottamustoimijoille: hienoa, että osallistut ja olet mukana kehittämässä yhdistystoimintaamme. Laulaja Suvi Teräsniskan sanoin ”Me ollaan erilaisia, mut samanlaisia, omalla tavalla erinomanlaisia” toivotan nautinnollisia lukuhetkiä Secretariuksen parissa. Monta erinomanlaista tarinaa luettavaksi. Anu Laakso Sihteeriyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja

4041 0209 Painotuote HÄMEEN KIRJAPAINO OY

3


Kotimaailman kalustettuja asuntoja yrityksille jo 14. paikkakunnalla! Myös työmatkalla voi asua viihtyisästi, tilavasti ja kodinomaisesti – ja vieläpä edullisesti. Kotimaailman kalustetut asunnot sijaitsevat aina keskeisellä paikalla palveluiden läheisyydessä. Työt sujuvat, kun aina voi saapua kotiin – tien päälläkin. Kalustetut asunnot sopivat erinomaisesti myös tilapäismajoitukseen esimerkiksi vesivahingon aiheuttaman remontin tai putkiremontin ajaksi. Kalustetut asunnot ovat niin ikään loistava vaihtoehto perinteiselle hotellille. Majoitusaika voi vaihdella parista päivästä moniin kuukausiin, juuri asiakkaan tarpeen mukaan. Kotimaailman kalustetut asunnot ovat aina täysin kalustettuja ja varusteltuja, sekä sijaitsevat aina kävelyetäisyyden päässä kaikista palveluista. Kalustetut asunnot sopivat niin työmatkailijalle, remontin ajaksi majoitusta tarvitsevalle, tai muuten vain reissaavalle asiakkaalle.

Lue lisää www.kotimaailma.com Varaukset ja tiedustelut: yritysmyynti@kotimaailma.com tai p.050 377 6705


sisältö 1/2017

Kuva Heljä Majamaa

14

Temperamenttien erilaisuus on rikkaus, mutta sääntöjä tarvitaan

Urapolkuja 8 Taija Koskinen urapolulla työssäoppimisen vimmalla

6

11 Rita Kostama arvostaa mahdollisuutta opiskeluun

18 Jaostot toimivat

12 Päivi Kuuvan työkaluina stand up ja temperamentti

20 Sielunmaisemani Lofootit

25 Isonkyrön ihme – Kyrö Distillery Company

22 Vuosikymmenten takaa

29 Tervetuloa yhdistykseen Heidi-Marie

26 Kiitos lukijapalautteesta

8

18

Yhdistyksen syystapahtuma Oulussa

25

5


TEKSTI MINNA JUNTUNEN, POHJOIS-SUOMEN JAOSTO KUVAT POHJOIS-SUOMEN JAOSTO

Sihteeriyhdistyksen syystapahtuma Oulussa

Voidaan hyvin yksin ja yhdessä Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous 19.11.2016

Oulun Hotelli Scandiciin kokoontui 34 yhdistyksen jäsentä. Ilahduttavaa oli, että paikalle oli tullut osallistujia mukavasti jaostoista eri puolilta Suomea. Tilaisuuden avasi Sihteeriyhdistyksen ihana ja sympaattinen yhdistyskoordinaattori Sari Ollikainen. Tervehdysten jälkeen järjestäydyttiin pitämään yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous. Syyskokouksen esityslistalla oli puheenjohtajan ja varapuhteenjohtajan vaalit. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Anu Laakso Tampereelta. Kokouksessa tehtiin historiaa, sillä yhdistyksen 50-vuotisella kaudella ei ole kertaakaan aiemmin äänestetty varapuheenjohtajasta. Ehdokkaita oli nyt kolme, ja suljetussa lippuäänestyksessä varapuheenjohtajaksi tuli valituksi Saara Mård Pohjois-Suomen jaostosta.

Olemme itse vastuussa

Päivän ensimmäisen ja erittäin energisen sekä ajatuksia herättävän puheenvuoron piti life coach, personal trainer ja liikunnanohjaaja Ride Sarpola. Ride kertoi rohkeasti ja avoimesti omaa elämäntarinaansa valottaen miten voimme kääntää negatiivisetkin asiat voimavaroiksi. Arvotamme paljon itseämme sen mukaan, mitä muut sanovat meidän olevan – sellaiseenko meidän pitäisi uskoa ja elää sen mukaisesti?

Annetaan itsellemme lupa innostua!

Riden kokemuksen mukaan jokainen on itse vastuussa siitä, mitä haluaa olla. Ja meistä jokainen on hyvä jossain. Ride on kirjoittanut päiväkirjaa ja julkaissutkin omastaan otteita. Hän kannusti meitäkin pitämään päiväkirjaa ja listaamaan sinne omia unelmiamme. Tulisiko unelmista sillä tavoin itsellekin konkreettisempia? Alkaisinko toimia unelmieni toteuttamiseksi? Olisikohan tämä kokeilemisen arvoinen asia? Ride rohkaisi meitä antamaan itsellemme luvan innostua! On ihan sama, mistä innostuu. Kaikkea voi kokeilla ja kaikesta kokemastaan voi oppia. Loppusanoiksi Ride halusi sanoa: Kaikilla on rajat. Taivas on rajat, voitte itse määritellä missä se on!

Yhdistyksen kokouspaikoiksi valitaan hyväksi todettuja kohteita jaostojen toiminta-alueilla. Kokouspäivän ohjelmaan sisältyy aina myös järjestävän jaoston valmistelemaa ohjelmaa. Marraskuun kokouspäivässä mukana olivat personal trainer Ride Sarpola ja työhyvinvointivalmentaja Päivi Kuuva, molemmat oululaisia toimijoita. Suosittelemme! Personal trainer Ride Sarpola kehotti kirjaamaan unelmat ja kulkemaan niitä kohti.

6


Meissä on temperamenttia!

Iltapäivällä vauhtiin pääsi työhyvinvointivalmentaja Päivi Kuuva. Osallistujat saivat tehdä pikaisen temperamenttityyppitestin. Testi perustuu Tony Dunderfeltin kirjoittamaan kirjaan Tunnista temperamentit. Jos osallistuja kuvitteli lounaan jälkeisen luennon raukaisevan, niin erehtyipä pahan kerran! Päivi veti osuutensa ronskilla huumorilla hersytellen – onhan Päivi myös stand up -koomikko. Ihmisten temperamenttierot tulivat esiin hauskasti ja osuvasti Päivin esimerkkien avulla. Mikäli uteliaisuutesi heräsi, pääset tutustumaan aiheeseen: https://www. ps-kustannus.fi/tunnistatemperamentit. Päivän päätös rennoissa tunnelmissa

Lue lisää työhyvinvointivalmentaja Päivi Kuuvan urapolusta tämän lehden sivulta 12.

Kokouspäivän päätti rennon mukava Oulun jaoston 30-vuotisjuhlailta ravintola Rauhalassa. Herkullisen illallisen lomassa Päivi Kuuva hauskutti stand up -esityksellään, mikä kirvoitti kuulijoissa raikuvia naurunremahduksia ja spontaaneja aplodeja. Jälkiruoan päätteeksi meidät hurmasi trubaduuri Timo Kurkela pehmeä-äänisellä laulullaan ja soitollaan. Kiitos kaikille mukana olleille! Teitte tapahtumasta unohtumattoman ja mieleenpainuvan. www.ravintolarauhala.fi

Pohjois-Suomen jaoston 30-vuotisjuhlaa vietettiin iloisissa tunnelmissa ravintola Rauhalassa.

Pohjois-Suomen jaosto perustettiin 1986. Jaosto on toiminta-alueeltaan yhdistyksen suurin, onhan jäseniä mukana Ylivieskasta Raahen ja Oulun kautta Rovaniemelle asti. Jaoston kokonaisjäsenmäärä on pysytellyt sadan henkilön tuntumissa. Trubaduuri Timo Kurkela hurmasi yleisönsä.

7


Teksti Taija Koskinen Kuvat Taija Koskinen perhealbumi

Jokaisen oven takana erilainen tulevaisuus Urapolkua työssäoppimisen vimmalla

– Kirjoitan työhakemusta. Miten vaiheikas työura minulla onkaan ehtinyt olla! Kiitos ja kirous kait siinä, että menin töihin suoraan peruskoulusta. Olen kartuttanut työkokemusta jo 26 vuotta, ja taas uuden edessä.

8


A

loitin työnteon jo yläasteikäisenä, kun pääsin viikonloppuisin siivoamaan ja järjestämään antikvariaatin hyllyjä sekä pesemään ikkunoita. Tuolloin vielä sai käydä töissä alle 15-vuotiaana. Peruskoulun päätyttyä tein muutaman sairaala-apulaisen tuurauskeikan mielisairaalassa, miesten suljetulla osastolla, sekä kävin kokeilemassa siivousliikkeessä siivoojan hommaa. Antikvariaatissa tein muutaman määräaikaisen apulaisen jakson niin, että loppujen lopuksi olin siellä yksin töissä. Se oli hienoa aikaa! Nautin pölyisten kirjojen tuoksusta ja kanta-asiakkaiden kanssa jutustelusta. Vähemmän mukavia muistoja on mm. siitä nuoresta herrasta, jota kielsin lueskelemasta aikuisviihteen lehtiä hyllyjen välissä. Herrahan suivaantui kiellosta ja uhkasi olla odottamassa liikkeen sulkemisaikaan. Ei ollut, onneksi. Myyntityö ja asiakaspalvelu – osa minua

Jossain vaiheessa heitin myös muutaman DJ-keikan, mutta rakkaus ja syntymäkaupungin huono työtilanne veivät kohti pääkaupunkia. Pääsin kassatyöntekijäksi sekatavarataloon. Pian olin kassavastaava ja koulutin uusia kassatyöntekijöitä, lopulta huolehdin myös kenkätilauksista. Ai että meillä oli hieno työyhteisö! Mahtavia tyyppejä ja kivoja muistoja! Paitsi se

juopuneen herran tapaus, jossa estin miestä varastamasta ja hän uhkasi tappaa meidät kaikki. 20-vuotiaana menin naimisiin ja muutimme ulkomaille, New Orleansiin, reiluksi puoleksi vuodeksi. Paluun jälkeen myin viikkolomaosakkeita ja pyöritin alusvaatekauppaa. Lopulta päädyin sihteerin tehtäviin

– ja siinä se sitten oli! Halusin oppia koko ajan lisää ja lisää. Sain yhä haastavampia työpaikkoja. Jokaisessa paikassa opin aina jotakin lisää, alkaen niinkin yksinkertaisesta asiasta kuin tuleeko piste heti virkkeen viimeisen sanan loppuun vai tuleeko ensin välilyönti ja vasta sitten piste. Tai kun liimaa osoitetarroja kuoreen, niiden pitää olla suorassa. Pieniä, mutta tärkeitä asioita. Halu oppia uutta vei markkinoinnin pariin

Uutta ahmimalla etenin kauppakeskusassistentiksi. Se oli ihana ja monipuolinen työ. Avustin sekä omaa toimistoväkeä että neuvoin ja autoin yrittäjiä. Osallistuin myös markkinointiin, ja ai että

tykkäsin! Vuokrasin esittelypisteitä ja avustin markkinointipäällikköä tapahtumajärjestelyissä. Kuuden assistenttivuoden aikana sain lapsen ja opiskelin kaksi tutkintoa, toimistosihteerin tutkinnon ja sihteerin ammattitutkinnon. Janosin kuitenkin haastavampiin markkinoinnin tehtäviin. Löytyi ihanan asiakaslähtöinen koulutussihteerin työ! Koulutuksia, tilavarauksia ja markkinointia. Ensimmäisen vuoden aikana opiskelin itselleni markkinoinnin ammattitutkinnon. Tämä elämänvaihe toi kuitenkin myös kipeitä muistoja. Työ oli ihanaa, mutta työantaja ei. Työn ohessa opiskelu, talon rakentaminen, lapsen menettäminen, kolmannen lapsen syntymä. Pyöritin tuolloin myös omaa toiminimeä myyden naisten vaatteita kotikutsujen muodossa. Ajoin itseni loppuun. Lopetin myynnin ja etsin uuden työn. Lykästi! Pääsin rakennusliikkeeseen ja tunsin viihtyväni. Suorastaan rakastin uutta esimiestäni ja työkavereitani! Tuntui että nyt olen löytänyt paikkani. Sain vastata yhden toimialueen markkinoinnista, tehdä sihteeri-assistentin tehtäviä ja olla mukana vuokraneuvotteluissa. Töihin oli mahtavaa mennä eikä yksikään päivä tuntunut liian pitkältä. Sitten muutettiin koko perhe miehen työn perässä ulkomaille, Lähi-itään. Vahvoin odotuksin matkasin mukaan, ajatellen että kyllä tekijälle

Taija Koskinen ja vain taivas rajana. 9


KE 29.3.2017 klo 9.30-16.30 TO 30.3.2017 klo 9.30-16.00 Finlandia-talo, Helsinki

työtä löytyy, kun on kovin kasvava ja kehittyvä aluekin. Eipä löytynyt. Alun asettumisten ja lasten koulun käynnistyshankaluuksien jälkeen ryhdyin työn hakuun. Muutama mielenkiintoinen paikka olisi ollut tarjolla, mutta en ollut valmis tekemään niin pitkiä päiviä, että olisin nähnyt lapsia vain yhtenä päivänä viikossa. Palasin lasten kanssa Suomeen. Onneksi pääsin samaan työpaikkaan, mistä olin haikeana lähtenyt, kylläkin eri tehtäviin. Työssä on oltava haastetta

Aloitin työmaasihteerinä. Sydämestä sanon, että se tehtävä taistelee parhaimman työpaikan tittelistä! Aivan mahtavaa porukkaa. Työtehtävä vain oli minulle tylsä ja turhauttava. Tarkistat yritysten ja ihmisten papereita ja kirjaat ne ylös. Jos joku ei ole oikein, pistät pihalle, kunnes paperit ovat kunnossa. Mutta palkitsevaa se voi olla. Eräänkin kerran sihteeritarkkuuteni paljasti väärennetyn paperin, ja yksi verot maksamatta jättänyt yritys jäi kiinni. Reilun vuoden jälkeen pyysin siirtoa konttorille. Pääsin, samalle osastolle ja samaan hommaan kuin ennen ulkomaille lähtöä, tosin esimies oli uusi, samoin työkaverit. Tykkäsin silti. Työtä todellakin riitti! Tein ensimmäisten neljän kuukauden aikana neljän ihmisen työt, sillä olin työmaasihteeri, markkinointiassistentti, projektipäällikkö ja osastosihteeri. Lomien loputtua työmaasihteerin hommat siirtyivät onneksi kokonaan pois. Nautin työstäni, mutta koska töitä oli koko ajan todella paljon, huomasin ahdistuvani, sillä koin etten ehdi tehdä tarpeeksi. Mutta eipä vähät mitään. Vain muutaman kuukauden kuluttua minua pyydettiin ottamaan vastuulle myös markkinointipäällikön tehtävät äitiysloman sijaisena. Ja minähän tietenkin suostuin! Sitten tulivat YT:t ja ei muuta kuin kortistoon.

– Miten tästä työhakemus? Tiivistää kaikki osaaminen ja kokemus työnantajaa kiinnostavaksi niin, että lukija unohtaa puuttuvan virallisen koulutuksen. Markkinointi-instituutin ammattitutkintoja ei niihin valitettavasti lasketa. – Tosin, nythän voin kirjoittaa uuden luvun elämään. Hieman jopa pelottaa, sillä olen 26-vuotisen urani ajan mennyt koko ajan eteenpäin valtavalla työssäoppimisen vimmalla, ja yhtäkkiä olen käytävällä, jossa jokaisen oven takana odottaa erilainen tulevaisuus. Haenko rakastamani markkinoinnin pariin, opiskelenko virallisen ammatin vai vaihdanko alaa? Yhtäkkiä asiat eivät olekaan niin itsestään selviä. Mutta tiedän että selviän, on ratkaisuni mikä tahansa. 10

Yritystilaisuuksien ja kokousjärjestäjien vuosittainen päätapahtuma TERVETULOA mukaan päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi.

Ilmoittaudu NYT! www.kongressimessut.fi Kongressimessut on ammattitapahtuma, joka on maksuton kohderyhmään kuuluville kutsuvieraille. Ei opiskelijoille tai yksityishenkilöille.


Teksti Riitta Soinola Kuva Heikki Huuskonen

Vuoden 2016 pakolaisnainen

Rita Kostama arvostaa mahdollisuutta opiskeluun Rita Kostama saapui Suomeen kiintiöpakolaisena 1998. Takana oli neljän vuoden pako Ruandasta Kongon demokraattisen tasavallan ja Kenian kautta Senegaliin, jossa hän sai pakolaisstatuksen ja tuli valituksi Suomen pakolaiskiintiöön.

P

akolaisstatuksen saaminen ei ollut yksinkertaista. Keniassa hakemukseni hylättiin ja Senegalissa vasta toinen hakemukseni hyväksyttiin. Neljä vuotta elämästäni kului jatkuvaan pakenemiseen, Rita kertoo. Kun saapuu Suomeen oppivelvollisuusiän ylittäneenä vailla kielitaitoa ja verkostoja, ei uuden aloittaminen ole vaivatonta. Rita arvosti kuitenkin mahdollisuutta opiskeluun, ja hän aloitti välittömästä suomen kielen opiskelut. Rita päätti, ettei luovuta, vaikka keskittymistä hankaloitti epätietoisuus muiden perheenjäsenten kohtalosta. Lapsuudenperhe elää edelleen hajaantuneena eri puolille maailmaa. Rita on opiskellut suomen kieltä ja liiketaloutta. Hän valmistui ensin yo-merkonomiksi, jatkoi opiskelua ammattikorkeakoulussa valmistuen tradenomiksi ja perusti oman tilitoimiston. Rita haluaa kehittää koko ajan itseään ja hän on aloittanut alkuvuodesta suomen kielen jatko-opinnot Järvenpään lukiossa.

toimii koulun vanhempainyhdistyksen kirjanpitäjänä ja auttaa turvapaikanhakijoita. Aktiivinen Rita on aloittanut myös mallin työt. Rita on naimisissa suomalaisen miehen kanssa, heillä on kaksi tytärtä ja perhe asuu Järvenpäässä. Ritan harrastuksiin kuuluvat muun muassa avantouinti ja luistelu. Hän päätti opetella luistelutaidon voidakseen itse opettaa sen kahdelle tyttärelleen. Nykyään Rita tekee yhteistyötä Järvenpään kaupungin kanssa ja opettaa luistelua turvanpaikanhakijoille ja kaikille, jotka haluavat oppia luistelemaan.

Mukaan vapaaehtoistyöhön

Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta ja Rita on ollut Suomessa 19 vuotta. Mitä Suomen itsenäisyys merkitsee Ritalle? —— Suomessa on ihmisiä eri kulttuureista ja kaikille annetaan mahdollisuus rakentaa yhdessä maata ja sopeutua yhteiskuntaan, vastaa Rita. Maa voi päättää itsenäisesti asioistaan ja täällä on turvallista asua. Suomi tarjoaa hyvän koulutusjärjestelmän ja sosiaalijärjestelmä on myös erittäin hyvä. Asia, mitä ei löydy monesta muusta maasta. Rita kannustaa maahanmuuttajia osallistumaan yhteiskunnan rakenta-

—— Menin ensin yhteisvastuukerääjäksi. En ymmärtänyt koulutuksessa paljon mitään, mutta opettelin tärkeimmät lauseet ja lähdin jakamaan yhteisvastuukeräyksen tilisiirtolomakkeita ovelta ovelle. Vapaaehtoistyö on keino osoittaa kiitollisuutta kaikesta siitä, mitä Suomi on minulle antanut. Nyt Rita kiertää kouluissa Suomen Pakolaisavun vapaaehtoisena kertomassa pakolaisten tilanteesta, vetää seurakunnan kerran kuukaudessa kokoontuvaa kansainvälistä olohuonetta, hoitaa taitoluisteluseuran taloutta,

miseen, kouluttautumaan ja harrastamaan. Osallistumalla oppii uudesta yhteiskunnasta ja saa ystäviä. Rita sai Suomen kansalaisuuden vuonna 2006 ja vuonna 2016 Suomen Pakolaisapu valitsi Ritan vuoden pakolaisnaiseksi. —— Erittäin arvokas kunnianosoitus, josta olen todella ylpeä. Se on minulle kannustus, että olen tehnyt hyvää työtä. www.kirjanpitopalvelua.fi http://www.clamos.com/models/model/156 Lähteet: Haastattelu Rita Kostama 12.1.2017, Turun Sanomat, Kaupunkimedia Aamuset

Naisten ja miesten tasaarvo on todella hienoa. Se mahdollistaa, että sekä naiset että miehet voivat mennä kouluun ja tehdä töitä.

11


Teksti Minna Juntunen, Pohjois-Suomen jaosto Kuva Juha Säkkinen

Päivi Kuuvan työkaluina

Stand up -komiikka ja temperamentti Päivi on kotoisin Oulun pohjoispuolelta, Simosta, josta hän lukion jälkeen lähti töihin sihteeriksi Teknilliseen korkeakouluun Helsinkiin. Poliisin ammatista haaveillut reipas nuori neito toimi jonkin aikaa myös yksityisetsivänä! Biologia kuitenkin kiinnosti ja Päivi palasi Ouluun opiskelemaan biologian ja maantiedon opettajaksi. Työelämä veikin IT-alan erilaisiin tehtäviin kymmenen vuoden ajaksi. Miten innostuit stand up -komiikasta?

Eräs kaverini alkoi tuottaa Oulussa Ookko Nää Nauranu -klubia. Stand up oli tuolloin vielä aika lailla tuntematon käsite Oulussa. Kaverini pyysi minua tulemaan koeyleisöksi eräälle keikalle ohjeistaen, että kun koomikko sanoo jotain hauskaa, alan taputtaa. Ja niinpä minä opetin yleisöä olemaan yleisö, eli taputin hauskan jutun kuultuani ja toivoin yleisön seuraavan mukana. Muutaman näkemäni ”ei ihan kympin” keikan jälkeen sanoin, että kyllä minäkin tuohon pystyn ja seuraavana syksynä olin itse lavalla esittämässä stand upia. Aluksi lavalla pelotti ajatus siitä, saanko ihmiset nauramaan. Onhan ihan eri asia olla nokkela kaveriporukassa kuin lavalla mikrofoni kädessä. Ajattelin vain, että miten muistan sanoa kaiken mitä olin suunnitellut. Aluksi en juuri huomannutkaan mitä 12

Opiskelit vielä valmentajaksi?

Minulla on aina ollut halu tuottaa ihmisille hyvää, haluan että ihmisillä on hyvä fiilis.

yleisössä tapahtui. Nyt osaan jo ottaa yleisön huomioon ja pystyn keikoilla reagoimaan yllättäviinkin tilanteisiin. Minulla on klassisen laulun päättötodistus Oulun konservatoriosta, ja on tosi kiva yllättää yleisö vetäisemällä pätkä liediä tai aariaa!

Työtehtävät IT-alalla toimivan yrityksen työhyvinvoinnissa kerryttivät monenlaista kokemusta. Työn sisältöä olivat työyhteisön toiminnan kehittäminen ihmiset osallistamalla, tiimien valmentaminen ja erilaisten tilaisuuksien järjestäminen. Minulla on aina ollut halu tuottaa ihmisille hyvää, haluan että ihmisillä on hyvä fiilis. Lähdinkin opiskelemaan työhyvinvointivalmentajaksi Oulun ammattikorkeakouluun. Nykyisessä roolissani pystyn hyödyntämään kokemustani toiminnankehittäjän tehtävistäni Nokialla, jossa viimeisimpänä tittelinä oli Process Development Manager. Työhyvinvointivalmentajan työ on palkitsevaa ja mielekästä. On ollut jännä huomata, että nyt voin hyödyntää hienosti opettajan koulutustani, vaikkei se aikanaan mikään unelma-ammatti ollutkaan.


Vuonna 2013 aloitin sekä stand up -uraa että ensimmäisiä temperamenttityyppikoulutuksia. Seuraavan vuoden aikana osallistuin Naurun Tasapaino -nimiseen tv-ohjelmaan. Tuolloin ihmiset oppivat tuntemaan minut koomikkona ja sain lisää stand up -keikkoja. Mitä työhyvinvointi on?

Tänä päivänä ihmisillä on töissä kiirettä ja stressiä. Yritykset järjestävät henkilöstölleen liikuntaseteleitä ja erilaisia yhteisiä virkistystapahtumia. Vaikka nämäkin teot tukevat työhyvinvointia, minusta se ei riitä. Työhyvinvointi toteutuu aidosti vasta silloin, kun se on osa yrityksen strategista suunnittelua. Luodaan erilaisia mittareita, ja myös yrityksen johto sitoutuu työhyvinvoinnin kehittämiseen. Kuitenkin jokaisen olisi hyvä miettiä omia henkilökohtaisia asenteitaan, mitä ne tuovat työhyvinvointiin ja työilmapiiriin.

Mietitään mitä tunneilmapiiriä MINÄ tuon aamulla töihin tullessani. Hyvä työyhteisö kannustaa meitä ja saa aikaan yhteisöllisyyttä; mitä me voimme tehdä ja saada aikaan yhdessä. Olet työskennellyt myös sihteerinä, mitä haluaisit sanoa tälle ammattikunnalle?

Omasta sihteerin työn kokemuksestanikin tiedän, että sihteereillä ja assistenteilla on hurja määrä eri tehtävänimikkeitä ja työtä tehdään paljon yksin. Olisiko onnistumisen kokemuksesta vielä enemmän iloa, kun sen voisi kokea yhdessä? Miksi et seuraavan kerran jotain asiaa pähkäillessäsi kilauttaisi kollegalle ja sopisi, että tehdään yhdessä. Iloitkaa ja innostukaa YHDESSÄ! www.koomikkokuuva.com

13


Teksti Päivi Kuokkanen Kuva Heljä Majamaa

Erilaisuus on rikkaus – sääntöjä silti tarvitaan

Temperamentin tunnistamisesta on hyötyä Kirjassaan Hyvät tyypit – temperamentti ja työelämä psykologian emeritaprofessori Liisa Keltikangas-Järvinen sukeltaa mielenkiintoiseen maailmaan, jota pyörittää temperamenttien värikäs kirjo. Maailmaan, joka aukeaa meidän jokaisen työpaikalla.

T

emperamentti kertoo, miten äänekkäästi ihminen saapuu huoneeseen tai miten nopeasti hän tarttuu pöydällä oleviin papereihin. Se ei kerro mitään hänen tavoitteistaan, osaamisestaan tai työnsä lopputuloksesta. Korkea aktiivisuus voi tarkoittaa vain äänekästä touhottamista ilman merkittävää aikaansaannosta. Miksi aktiivisuus, ulospäin suuntautuneisuus ja sosiaalisuus määrittävät ”hyvän tyypin” ja tekevät hänestä ylivertaisen työntekijän? – Työelämässä käsitys näiden ominaisuuksien ennustearvosta ihmisen tulevan käyttäytymisen kannalta on virheellinen, sanoo Keltikangas-Järvinen, joka on tutkinut vuosikymmeniä persoonallisuuden yhteyttä erilaisiin ilmiöihin.

14

Työelämä on nostanut esiin nuo kolme temperamenttipiirrettä, joiden avulla ihmiset eroavat toisistaan yksilöinä, mutta miten temperamentti, persoonallisuus ja käytös eroavat toisistaan? Kuvittele itsesi taloksi

Pohjakerros on temperamentti. Se sisältää rakennusmateriaalin, joka luo rakennukselle reunaehdot, mutta ei kerro, minkälainen talosta tulee. Asuinkerros on persoonallisuus. Täällä asetetaan tavoitteet, tehdään päätökset ja ratkaisut. Ylimmäisenä kerroksena on käytös. Siellä edellisen kerroksen ratkaisut muuttuvat toiminnaksi. Se myös näkyy kauimmaksi ulospäin.

Temperamentti on persoonallisuuden raakamateriaalia, mutta sen pohjalta voi vain rajallisesti ennustaa persoonallisuuden kehittymistä. Persoonallisuus ei ennusta ihmisen käytöstä, vaikka sitä selittääkin. Nopeus on itseisarvo

Antiikin lääkärin Galenoksen aikaan ”hyvä ihminen” oli sopiva sekoitus koleerikkoa, flegmaatikkoa, sangviinikkoa ja melankolista ihmistä. Meidän aikanamme se on aktiivinen ja sosiaalinen ekstrovertti. Aktiivisuus on ihmisen tapa toimia, se ei tarkoita aikaansaamista ja aloitekykyä. Korkean aktiivisuuden vaatimus on yleistä. Persoonallisuus-


testeissä on aikaraja, koska nopeudesta on tullut itseisarvo. Kaupan kassalle nopeudesta on etua, mutta vaativammassa asiantuntijatehtävässä siitä voi olla vain haittaa. Tieteessä ja taiteessa on oivallettu, että luovuus vaatii hitautta. Harvemmin näin ajatellaan muussa työelämässä. Ekstrovertti voittaa

Ulospäin suuntautunut ekstrovertti voi olla impulsiivinen, äkkipikainen ja uhkarohkea tai sosiaalinen, impulsiivinen ja huoleton. Työpsykologiasta ei löydy tutkimusta, joka osoittaisi ekstrovertin introverttia paremmaksi. Tutkimukset silti osoittavat, että haastatteluun perustuvassa rekrytoinnissa voittaa useammin ulospäin suuntautunut hakija kuin pätevämpi, mutta hiljaisempi introvertti. Ekstrovertin arvostus on sisäänrakennettu nykypäivän työelämään. Esimiehen unelma

Sosiaalinen ihminen on myönteinen ja muista kiinnostunut. Seurallisena hän juo viinilasillisensa mieluummin yhdessä terassilla kuin yksin rantalaiturilla. Jääkiekkopeli porukassa on hänelle mieluista jaettua toimintaa. Pääministerin päätösten tuomitseminen yhdessä lähentää hänen mielestään ihmisiä. Henkilökohtaisena loukkauksena hän kokee, jos joku vastustaa kokouksessa hänen mielipiteitään. Päätöksenteossa hän voi olla sujuva takinkääntäjä. Suosion verkossa sukkuloinnin vuoksi hän ei ole yleensä rohkea eikä omaperäinen. Jos omaperäisyyttä ei tarvita, hän on esimiehen unelma: joustava ja mukautuvainen työntekijä, joka työskentelee jaksamisensa äärirajoilla saadakseen kiitosta. Matala sosiaalisuus ei vähennä sosiaalisia taitoja, mutta se vähentää tarvetta toimia ympäristön odotusten mukaan. Hänelle yksinolo ei ole vaikeaa. Lörpöttelevä kampaaja vaihtuu nopeasti. Junassa hän syventyy sanomalehteen. Hän on itsenäinen ja riippumaton toisten mielipiteistä. Sosiaalinen edustaminen on hänelle stressi, joten jos työ sitä vaatii, niin sosiaalisuuden arviointi on haastattelussa tärkeää.

Rytmikästä elämää

Nopearytminen ihminen herää ja väsähtää aina samaan aikaan. Hän tarvitsee lounaan määräaikaan tai saa päänsäryn. Hänen sisäinen kellonsa ei jousta, joten kesäaikaan siirtyminen stressaa. Työhuoneessa esineet ovat paikallaan, ajatukset päässä järjestyksessä. Aikataulut ovat hallinnassa, eikä hän myöhästele. Matalarytmisellä ihmisellä ei ole sisäistä kelloa, hänen tapansa ovat juuri päinvastaiset. Se tarkoittaa myös joustavuutta, joka helpottaa elämää. Rytmisyys on silti vain toimintatapa. Työhuoneen siisteys ei korreloi ihmisen vastuuntuntoon eivätkä rutiinit velvollisuudentuntoon. On työnsä erinomaisesti hoitavia ihmisiä, joiden työhuoneessa on kaaos. Jatkuva myöhästely on epäkohteliasta, mutta se ei kuitenkaan osoita, että ihminen olisi työssään vastuuton. Joustaminen verottaa

Jos ihmisen sopeutuvuus on korkea, hänelle käy työssä kaikki. Hidas sopeutuja viivyttelee viimeiseen saakka, kun on otettava uusi kone tai työmenetelmä käyttöön. Työpaikka ilman omaa työpistettä on kauhistus. Hän joustaa pakosta, mutta se verottaa sekä työtehoa että työviihtyvyyttä. Muutosvastarinta ei siis ole kaikkien ihmisten perusominaisuus. Se liittyy vain matalaan sopeutumiseen. Monologin pitäjät

Sensitiivinen ihminen tulkitsee pienimmänkin vihjeen. Hän loukkaantuu helposti, koska ylitulkitsee vähäisenkin kritiikin, senkin, jota ei kritiikiksi ole edes tarkoitettu. Hän aistii herkästi, jos hänestä ei pidetä. Hän elää toisten ilot ja surut. Korkean sosiaalisuuden ja ekstroversion omaava ihminen, jolla on lisäksi matala sensitiivisyys, ei ole helppo tapaus työyhteisössä. Hän osallistuu kaikkeen, tulee lähelle, ei anna muille suunvuoroa, vaan kertoo laajalti omista asioistaan. Hän ei kykene lukemaan vihjeitä, kun muut siirtyvät vähitellen kauemmas eikä näe kokouksessa kyllästyneitä katseita jatkaessaan loputtomiin omaa monologiaan.

Suppea tunnelinäkö

Korkea häirittävyys on keskittymiskyvyn puutetta. Ihminen siirtyy asiasta toiseen, vain keskeyttääkseen edellisen toiminnan. Hän ei kykene seuraamaan pitkiä ohjeita, koska väliin voi iskeä häiriö, joka vie ajatukset muualle. Tyypillinen esimerkki: puhelin soi, kun hän on laittamassa lounasrasiaa jääkaappiin. Hän vastaa ja unohtaa rasian pöydälle. Kun häirittävyys on matala, ihminen syventyy työhönsä. Häntä saa kutsua useamman kerran ennen kuin hän havahtuu. Keskeytys tekee hänet kärsimättömäksi. Jos kuljet toisen kerran tällaisen työtoverin huoneen läpi, hän kokee, ettei hän voi työskennellä, koska hänet keskeytetään jatkuvasti. Hyvää keskittymiskykyä pidetään etuna, mutta se voi merkitä suppeaa tunnelinäköä: yksi asia varastaa huomion muilta asiaan vaikuttavilta näkökohdilta. Työelämä vaatii nopeaa havainnointia. On siirryttävä nopeasti tehtävästä toiseen ja muutettava käytöstä tilanteen mukaan. Läpi harmaan kiven

Sinnikäs ihminen jää junnaamaan mielestään keskeneräisiin asioihin. Pedanttisuus ja perfektionismi vievät läpi harmaan kiven. Työhuoneen saisi siivottua parissa tunnissa, mutta hän tekee sitä pari päivää. Hän on täydellisyyden tavoittelija ja uuvuttava vastustaja. Sinnikäs saa usein haluamansa päätöksen työelämässä. Matalan sinnikkyyden omaavalta jää asioita kesken, vaikeat asiat täysin hoitamatta. Kokouksessa hänen mielenkiintonsa lopahtaa helposti: hän alkaa surfata netissä. Hän on kuitenkin joustava sekä mielipiteissään että kyvyssään siirtyä uusiin tilanteisiin. Lahjakkuutta hukataan

Temperamentti ja persoonallisuus ovat kohtuuttoman suuressa asemassa taitojen ja suoritusten sijaan. Tutkijan mielestä persoonallisuustesti on kallis ja turha satsaus, joka johtaa pahimmillaan virhevalintoihin. Huonoin vaihtoehto on perinteinen haastattelu, joka mittaa vain haastattelijan ja haastateltavan yhteensopivuutta.

15


– Yhteiskunta hukkaa lahjakkuutta suvaitsemattomuuden vuoksi. Tämä rasismi kohdistuu heihin, jotka ovat introvertteja tai ujoja, kärjistää Keltikangas-Järvinen. Työpaikkailmoituksessa voisi mieluiten lukea: ”Ei silmiinpistävän sosiaalinen, vaan sellainen kuin suurin osa ihmisistä on.” Työhistoria paljastaa

Hakijan työhistorian tarkka selvittäminen voi korvata haastattelun ja minimoida temperamentin vaikutuksen. Työhaastattelussa pitäisi kysyä, miten hakija on toiminut työssään ja ratkaissut vastaan tulleet ongelmat kolmessa viimeisessä työpaikassaan. Lisäksi työpaikalla itsellään on Keltikangas-Järvisen mielestä parhaat edellytykset haastatella työnhakijoita. Siksi rekrytoinnin ulkoistaminen on haasteellista. Pelisäännöt pelastavat

Aktiivisuus, sosiaalisuus ja ekstroversio ovat synnynnäisiä temperamenttipiirteitä. Ne selittävät ihmisen käytöstä ja käytöksessä ilmeneviä eroja. Huonoa käytöstä selitetään joskus temperamentilla. – Mikään temperamentti ei kuitenkaan aiheuta huonoa käytöstä eikä anna kenellekään erivapautta käyttäytyä huonosti, Keltikangas-Järvinen korostaa. Työpaikan pelisäännöt on tehty kaaoksen välttämiseksi ja siksi, että meidän ei tarvitse olla temperamenttimme johdateltavana. Ekstrovertti oppii, että mielipiteitä ei räiskitä toisten kasvoille. Ujon ei tarvitse piilotella, vaan hän voi löytää oman tapansa toimia. On myös muistettava, että piirteiden ilmenemisessä on paljon päällekkäisyyttä. Maisemakonttori sotii

Temperamentin tunnistaminen auttaa ymmärtämään, miksi joku työkaveri synnyttää positiivisen ja toinen negatiivisen ensivaikutelman. Miksi joku ihminen tuntuu heti tutulta, toinen vaikeasti ymmärrettävältä. Tietoa voi hyödyntää työympäristön suunnittelussa. Jotkut kärsivät toisia enemmän hälystä ja ihmisten jatkuvasta läsnäolosta. Sosiaalinen ekstro-

16

Työpaikan pelisäännöt on tehty kaaoksen välttämiseksi ja siksi, että meidän ei tarvitse olla temperamenttimme johdateltavana. vertti käyttää aikansa jutteluun, toisen työteho kärsii virikkeiden tulvasta. Keltikangas-Järvinen toteaa, että yhteiset työtilat ovat järkeviä vain silloin, kun töitä oikeasti tehdään koko ajan yhdessä, ja kun koko ajan on tiedettävä, mitä työkaverin pöydällä tapahtuu. Omien työtilojen poistaminen sotii pahasti temperamenttitutkimusta vastaan. Itsetuntemuksen avain

Jos ihminen on syntynyt huolehtijaksi, hän ei kykene stressaamatta elämään elämää, joka on jatkuvaa riskinottoa. Jos ihmisen joustavuus on matala, hän ei elä onnellisena, jos hän ei tiedä, mitä seuraavana päivänä tapahtuu. Temperamentti selittää, miksi ihminen jännittää kokouksessa puheenvuoron pitämistä. Temperamentti onkin itsetuntemuksen perusavain. Se tekee ihmisestä yksilön ja rakentaa pysyvän ytimen, niin että ihminen ei vaihda jokaisen trendin myötä suuntaa. Käytöstään ihminen voi kyllä sopeuttaa. Oman temperamentin tunteminen on myös stressinhallinnan väline. Auttaa esimiestyössä

Työelämässä toimitaan osaamisen ja asiantuntijuuden pohjalta. Keltikangas-Järvisen mukaan menestyvä ihminen on hän, joka tekee työnsä hyvin ja velvollisuudentuntoisesti. Temperamenttierojen ymmärtäminen auttaa esimiestä tulkitsemaan sekä omia reaktioitaan että oman käytöksensä vaikutusta muihin. Se auttaa ymmärtämään, miksi jotkut asiat ovat joillekin vaikeampia kuin toisille. Ymmärtäminen ei tarkoita sitä, että työolot räätälöidään kaikille sopivaksi, vaan yleisten käytäntöjen luomista, jolloin

yksilöllisen temperamentin merkitys minimoidaan. Työpaikka tarvitsee temperamentin kirjoa. Esimiehen ja jokaisen yksilön vastuulla on huolehtia erilaisuutta sallivan ja kunnioittavan kulttuurin syntymisestä. Hiljainen kummajainen

Persoonallisuuden kirjo kapeutuu, jos ”hyvät tyypit” valitsevat työkavereikseen samanlaisia ”hyviä tyyppejä”. Samankaltaisuus leviää lumipalloefektinä. Utopia voisi olla, että työyhteisössä kaikki ovat pelkästään positiivisia, kokoukset venyvät, kaikki käyttävät puheenvuoroja – eikä kukaan kuuntele. Kukaan ei myöskään halua tehdä ikäviä päätöksiä tai kyseenalaistaa uudistuksia. Tällaisessa yhteisössä hiljaa puurtavasta ja harkitsevasta työkaverista, joka ei levittele yksityiselämäänsä työssä eikä facebookissa, tulee kummajainen. Sosiaalisuus on päivän sana, joka kertoo ajastamme ja yhteiskunnastamme. Liisa Keltikangas-Järvinen kertoo kirjassaan huvittavan esimerkin näkemästään ilmoituksesta Helsingin Sanomien myytävänä-palstalla. Siinä luki: ”Myytävänä sosiaalisia kissanpentuja.” Lähde: Liisa Keltikangas-Järvinen: Hyvät tyypit – temperamentti ja työelämä (WSOY, 2016).


Valtatie 30 täyttää kokoustoiveesi! Valtatie 30:stä löydät modernit ja viihtyisät tilat niin muutaman hengen kokouksiin kuin suuriin, jopa satojen henkilöiden tilaisuuksiin. Käytössä on 20 erikokoista neuvottelutilaa, saunatilat sekä yli 200 henkilön auditorio. Laadukkaat ja monipuoliset kokoustarjoilut saat ravintolastamme. Valtatie 30 sijaitsee Tampereen keskustan läheisyydessä hyvien kulkuyhteyksien varrella. Tervetuloa!

Fazer Valtatie 30 Hatanpään valtatie 30, 33100 Tampere puh. 044 710 9464, valtatie30@fazer.fi

MAAILMANPERINTÖKOHDE

VERLAN PuuHIOMO

jA PAHVITEHDAs Tervetuloa tutustumaan Verlan ainutlaatuiseen tehdasmuseoon sekä idylliseen miljööseen. Verlassa voit viettää niin kiireetöntä kesäpäivää koko perheen kesken kuin tyky- tai kokouspäivää työporukalla.

Tehdasmuseo on avoinna 2.5.–23.6. ti–su 10–17 26.6.–31.7. joka päivä 10–18 1.8.–30.9. ti–su 10–17 Tiedustelut ja varaukset museum.verla@upm.com 02041 52170 Verlantie 295, Kouvola www.verla.fi


OULUSSA ja helsingissä Jaostot toimivat

Teksti Saara Mård, Pohjois-Suomen jaosto sekä toimitus Kuva Forenom

P

ohjois-Suomen jaostolaiset kävivät 30-vuotisjuhliensa pääsponsorin Forenomin vieraina Oulun keskustassa Forenom Aparthotel Uusikadulla. Alkuinfo maukkaiden tarjoilujen kera, ennen huoneisiin tutustumista, pidettiin Oskarin Kellarissa. Aluemyyntipäällikkö Juha-Pekka Leskelä antoi kuulijoilleen aimo annoksen tietoa niin Forenomin ho-

tellista kuin Valkean tornitalon vuokrattavista kohteista. Leskelä kertoi Forenomin aktiivisesti hakevan uutta valikoimaa asiakkailleen, ja sitähän Oulussa riittää kaupungin kasvamisen myötä generoituvan jatkuvan rakentamisen ansiosta. Helsingin seudun jaostolaiset vierailivat Forenomin Helsinki Cityn huoneistohotellissa Eerikinkadulla. Kohdetta esitel-

lyt aluemyyntipäällikkö Sami Viitala totesi, että kohteessa on kaikki lähellä. Ja todella, talon 9. kerroksessa jopa taivas ja taivaalliset kattonäkymät, kuten oheinen kuva kertoo. www.forenom.fi

Taito SHOPISSA

Teksti ja kuva Katja Walden, Kymenlaakson jaosto

K

ymenlaakson jaosto vieraili joulun alla Kouvolan Taito Shopissa, jossa perinteinen suomalainen himmeli-käsityö saattoi jaostolaisten mielet paitsi jouluun, myös Suomi100 -juhlavuoteen. Emäntänä toimi Taito Kymenlaakso ry:n toiminnanjohtaja Tarja Laakso, joka kertoi, että Taito Kymenlaakson kursseille ja kutomoon voi tulla harjoittelemaan kädentaitoja ryhmänä tai ihan vain itsekseen.  Vieraat valmistivat tähtimall isen himmelin, jossa yllättäen vaikeimmaksi osoittautuikin solmujen teko. – Miesporukoilla kursseja pidetään mm. teemalla Taivutellaan rautalangasta, kertoi Tarja Laakso. Kuvassa Kymenlaakson jaoston puheenjohtaja Tiina Laine himmelikurssilla. www.taitokymenlaakso.fi

minimessuilla

Teksti ja kuva Taina Torvinen, Tampereen jaosto

K

okouspisteen Minimessukiertue käynnistyi maanantaina 30.1.2017 Lapland Hotel Tampereessa. Sihteeriyhdistyksen toimintaa messuilla esittelivät Sari Ollikainen ja Tampereen jaoston puheenjohtaja Taina Torvinen. Solmimme monta uutta tuttavuutta ja vaihdoimme kuulumisia tuttujen jäsenten kanssa. www.kokouspiste.fi

18


Jaostot toimivat Helsingin jaostolaiset keskittyvät maalaamiseen Vallilan Tähtipajoissa.

Rentotaide-tunneilla

Teksti Arja Jouhki, Helsingin seudun jaosto Kuva Sari Ollikainen

T

aiteella ja rentoutuksella on positiivisia vaikutuksia ihmisen hyvinvointiin. Asahi-ohjaaja Eveliina Rusi ja diplomitaideterapeutti Riikka Riipinen päättivät yhdistää hierojan ja taideterapeutin osaamisen. Rentotaide-tunneilla liikutaan kevyesti kiinnittäen huomio kehon oikeaan asentoon ja hengitykseen. Maalaamises-

sa käytetään akvarellivärejä. Aikaisempaa maalauskokemusta ei tarvita, vain utelias mieli ja rennot vaatteet. Tärkeintä on kokemus ja aistimus, tavoitteena kehon ja mielen rentous. Rentotaide sopii kaiken ikäisille, kursseja järjestetään myös yritysryhmille. Yhteystietoja voi kysyä Sihteeriyhdistyksen toimistolta.

koulutuksessa

Teksti Päivi Anttila, Turun jaosto

Onko sähköinen arkistointisi hallinnassa?

T

urun jaosto järjesti jäsenilleen koulutusillan sähköisestä arkistoinnista. Liikearkistoyhdistyksen Mikko Hyvärisen vetämän koulutuksen aiheita olivat sähköpostin arkistointi, sosiaalisen median ja verkkosivujen arkistointi, sähköisen aineiston säilytyspaikat sekä digitointi ja skannaus arkistoinnin näkökulmasta. Lopuksi keskusteltiin vielä arkistoidun materiaalin säilytysajoista. Aiheeseen palataan Secretariuksen seuraavissa numeroissa.

www.liikearkistoyhdistys.fi

svenska klubbenilla

Teksti ja kuva Päivi Anttila, Turun jaosto

O

heinen kuva on Turun jaoston iloisesta joulujuhlasta Turun Svenska Klubbenilla. Reilun puolen sadan jäsenen tilaisuuden ohjelma oli perinteinen: puheenjohtajan tervehdys, palkittiin eniten tilaisuuksiin osallistunut sekä huomioitiin uudet jäsenet. Tilaisuudessa pidettiin myös arpajaiset, joiden tuotosta osoitettiin joulutervehdys lapsiperheitä tukevalle Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:lle. www.svenskaklubbenturku.fi www.hopeyhdistys.fi 19


Sielunmaisemani

Teksti ja kuvat Riitta Soinola

Lofootit

– jumalten saaret Tein yläkoulussa esitelmän Norjassa sijaitsevasta saariryhmästä Lofooteista. Esitelmäni kuva-aineisto sai minut päättämään, että vielä joskus matkustan Lofooteille ihailemaan upeita maisemia. Haave kypsyi vuosia, ja vihdoin ja viimein se toteutui kesällä 2016.

L

ofootit sijaitsevat Pohjois-Norjassa ja työntyvät pitkänä niemekkeenä Norjan merelle. Lofooteille on tyypillistä jylhät tunturit, kuvaukselliset kalastajakylät tuntureiden välissä ja kiemurtelevat tiet. Lofooteille on kiinteä maantieyhteys mantereelta, tie E10. Huikein ajokokemus oli noin seitsemän kilometriä pitkä tunneli meren alitse. Ajoimme myös useiden kilometrien verran vuorien läpi. Saarella on kaksi lentokenttää ja monia laivayhteyksiä mantereelta, mutta oma auto oli kätevin vaihtoehto saarella kulkemiseen. Matkamme alkoi Rovaniemeltä, josta ajoimme Pellon kautta Ruotsiin. Yövyimme 110 asukkaan pientaajamassa Kiirunan Abiskossa. Näimme Kiirunan vielä vanhalla paikallaan, sillä kaupungin keskustaa joudutaan siirtämään, kun malmikaivos on ulottunut sen alle ja tästä on aiheutunut romahdusvaara.

20

Norjassa E10 erkani Narvikin kaupungin liepeillä kohti lounasta, kauemmas Atlantille ja seuraili Ofotfjorden-vuonon rantoja. Jo tässä vaiheessa maisemat saivat haukkomaan henkeä. Voiko näin kauniita maisemia olla? Perillä olimme valinneet tukikohdaksemme pienen kalastajakylän Nusfjordenin (kuvassa). Mökkimme oli rakennettu paalujen varaan meren päälle. Kun astuit ovesta ulos, meri oli heti alapuolella ja ruokakin, sillä kalapäivällisen olisi voinut onkia heti kotiovelta. Lomailimme saarilla neljä päivää, mikä aika riittää hyvin saariryhmän näkemiseen. Teimme päivittäin matkoja pitkin saarta. Paikoittain tiet olivat todella kapeita ja sivutiet huonokuntoisia. Yhtenä päivä ajoimme Lofoottien länsipäähän Å-nimiseen kylään Moskenesøyn saarella, jonne E10 päättyy. Kylää pidemmälle ei Lofooteilla pääse.

Tästä matka olisi jatkunut laivalla avomerelle ja kohti Amerikkaa, ehkä… Sään puolesta olimme varautuneet sateeseen ja tuuleen Coretex-vaattein. Valtameren rannikko on aina sateinen, ja näillä leveysasteilla meren äärellä on harvoin yli +20 astetta heinäkuussakaan. Bikinit oli jätetty kotiin, sillä emme uskoneet näkevämme aurinkoa tai uskaltavamme uida hyisessä Atlantissa. Aluksi sää oli sateinen, mutta puolessa välissä matkaa aurinko tuli esiin. Auringon valo sai maisemat vielä kauniimmiksi ja meren siniseksi ja turkoosiksi. Välillä tuntui, että ikään kuin joku olisi tiputtanut värinapin vuonojen välisiin vesiin, sillä värit olivat sanoin kuvaamattomia. Oli vaikea uskoa olevansa Pohjois-Norjassa, rannan hiekkakin oli valkoista kuin Mauritiuksella ikään. Yli tuhannen vuoden ajan saariryhmä on ollut hyvä turskanpyyntipaikka


Sielunmaisemani ja kuivuvat turskat olivat tyypillinen näky pitkin saarta. Tuore kala ja äyriäiset olivat parasta ruokaa ja niitä yleensä söimmekin. Pääsimme maistamaan myös valaanlihaa carpaccion muodossa. Valaanliha on tummaa ja mureaa, ja sitä myytiin paikallisissa kalakaupoissa, vaikka valaanpyynti on yleisesti kielletty. Olimme varautuneet suureen turistimäärään, mutta määrä ei ollut häiritsevä. Heinäkuun lopun pääasialliset lomailijat olivat suomalaiset, norjalaiset ja ruotsalaiset sekä muutama

saksalaisryhmä bussimatkalla. Suurin osa lomailijoista liikkui asuntoautolla tai -vaunulla. Erinomainen vaihtoehto, sillä näin saattoi valita yöpymispaikan toinen toistaan sykähdyttävämpien maisemien ääreltä tai vaikka ihan merenrannalta. Paluumatkalla teimme hurjan ajomaratonin Haaparannan kautta Suomeen ja kohti Etelä-Suomea. Lähdimme ajamaan Lofooteilta aamulla yhdeksältä ja olimme iltakymmeneltä Haaparannassa, jossa yövyimme. Vaikka matka ei ole kilometreinä pitkä, Lo-

footeilla tiet ovat sen verran kiemuraisia ja hitaita ajaa, että aikaa kului. Kaiken kaikkiaan ajokilometrejä matkalta kertyi noin 3000 km. Viikingit kutsuivat Lofootteja jumalten saariksi. En voi olla muuta kuin samaa mieltä. Sanat ja matkakuvat eivät riitä kuvaamaan sitä kauneutta ja upeutta, mitä saariryhmä tarjoaa. Sydämeni jäi Lofooteille. Suosittelen lämpimästi Lofootteja matkakohteeksi, kun haluat nauttia upeista maisemista, merestä, rauhasta, juuri pyydetystä kalasta ja äyriäisistä.

21


Vuosikymmenten takaa

teksti Virpi-Varpu, Secretarius toukokuu 1973

”Miten pysyisin ajan tasalla työssäni” sanoi Ropposen Riitta, kun soitin hänelle hyvää talven jatkoa.

K

ävipä läheltä! Ensimmäinen vilpitön reaktioni oli, että ”enhän minä enää!” Minä, isoäidin ikäinen, päällikkönäni 15 vuotta nuorempi TT, 90 prosenttia työtovereistani lasteni ikäisiä, osastomme työkenttänä yhtymän i d e o i n t i ja minun teoreettinen koulutukseni, se joka antaa ihmiselle opillisen identiteetin, sodanaikaista tasoa! Yhtymämme omaksuma job rotation -politiikka on tehnyt osastostamme samalla nuorten ihmisten koulutusinstanssin, ja työpöydälläni oleva, ”asemiin ajaneitten” entisten työtovereitteni valokuvajono vain kasvaa, ja samalla kasvaa ikäero uusiin työtovereihini. Minusta on hyvää vauhtia tulossa R & D:n yleis-Jantunen, instituutio! Miten pysyisin ajan tasalla? On pakko myöntää, että nykyajan nuoret ovat fiksuja! Äsken taloon tullut Birgitta, vastaleivottu DI Åbo Akademista (”med utmärkelse”) sanoi, että ”en mä vaan tiedä”, kun kysyin häneltä, mitä kybernetiikka on. Me menimme Ison Tietosanakirjan äärelle yhdessä opettelemaan kybernetiikan määritelmää, vaikkemme siitä paljoa viisastuneetkaan. Miten nuoruudessani ei kukaan vastaleivottu DI olisi kehdannut myöntää, ettei tiedä. Ainakaan sihteerille. Eikä liioin sihteeri toiselle (…kyllä mä siitä olen lukenut, mutten juuri nyt satu muistamaan…) Mielestäni tässä on koko ongelman ydin: lukkiutunut, kasvonsa menettämistä pelkäävä asenne tai avoin, kaikelle uudelle myönteinen. Tai niin kuin kiinalainen sananlasku sanoo: ”Se joka kysyy, on tyhmä vain hetken. Se joka ei kysy, on tyhmä koko ikänsä”. Jokaisella meillä on erilainen työkenttä ja erilaiset vaatimukset. Oppimiskapasiteettimmekin on erilainen – se jopa vaihtelee elämämme eri vaiheina iästä

22

ja terveydentilasta riippuen. Näille vaihtelutekijöille ei mahda mitään. Niihin on alistuttava, tuntui miltä tuntui. Toisaalta informaatiota tulvii nykyisin niin, ettei kenenkään tarvitse jäädä ilman. Ongelma on pikemminkin, miten rajoittaa, miten osata valikoida, ja miten innostua johonkin antavaan teokseen. Nuoret työtoverit ovat taivaan lahja tässä mielessä. Mutta siitä huolimatta kokee helposti avuttomuutta vyöryvän eturintaman edessä, kun ammoin opitun merkkivalot

”… menimme Ison Tietosanakirjan äärelle yhdessä opettelemaan kybernetiikan määritelmää… ” eivät enää riitä. Eikä riitä sekään, että tajuaa oman riittämättömyytensä. On rohkeasti inventoitava omat oppimismahdollisuutensa ja tehtävä niistä mitä voi. On myöskin lakattava lyömästä päätänsä mahdottomuuden seinään. Eihän millään enää voi omaksua kaikkea sitä, mitä nuorille nyt opetetaan. Mutta elämänkokemuksen avartaman assosiaatiokenttänsä avulla vanhempikin pystyy oppimaan yhtä ja toista, joka myös on heti käyttökelpoista pääomaa eikä teoreettista käytännön elämään jäsentymätöntä tietoa. Tämä on oikeastaan aika rohkaiseva havainto! Voi suorastaan valita omat intressikohteensa ja seurata niillä alueilla tarjottavaa tietoa ja

jättää ulkopuolelle kaikki se, mihin pohjakoulutus ei enää riitä. Työpöytäni yläpuolella on kuva Katharine Hepburnista. Näin hänet Coco Chanel’ina juuri silloin, kun itse podin 50-vuotispäiväni aiheuttamaa syvää melankoliaa. Katharine oli meikattuna ikänsä näköinen: 65 vuotta, mutta tapa, jolla hän julisti elämänrohkeuden evankeliumia, sisukkuutta tappioista huolimatta ja itsenäiseen persoonallisuuden voimaan kaavamaisuuden edessä, oli unohtumaton. Kuva naisesta, joka pysyi aikansa tasalla! Mutta jos Sinä Riitta tarkoitit kysymykselläsi sitä, miten päästä kursseille, jotka ovat kalliita ja työaikana, tai miten opiskella iltaisin, kun ihmisestä on veto lopussa, tai miten käyttää vuosiloma toisensa jälkeen opiskeluun lepoa ajattelematta, niin silloin en enää tiedä. Muutaman vuoden jaksaa, mutta ei loputtomiin. Sen asenteenmuutoksen on tultava esimiehille! Kunpa te rohkeat, ennakkoluulottomat, avoimet nuoret saisitte sen vihdoin aikaan!

Secretarius toukokuu 1973


Zen -henkinen ajatus

Zen ajatuksen kokosi Minna Kronberg kuvat tiina salmela ja pixabay.com

ZEN-henkinen tarina lapsille ja lapsenmielisille

M

ies meni viidakkoon.

Vastaan tuli tiikeri. Mies juoksi pakoon, tiikeri tuli perässä. Mies tuli rotkon laidalle ja huomasi toisella puolella kielekkeen. Hän hyppäsi kielekkeelle tiikeriä pakoon. Siellä hän huomasi ihania maukkaita mansikoita ja alkoi syödä niitä. Tiikeri hyppäsi miehen perässä ja ahmaisi miehen suuhunsa. Miehen viimeinen ajatus oli: ”Olipa ihana mansikka.” Tiikeri putosi rotkoon ja kuoli. Tiikerin viimeinen ajatus oli: ”Olipa ihana ihminen.” Dinosaurus söi tiikerin ja kuoli sukupuuttoon. Sen viimeinen ajatus oli: ”Olipa ihana tiikeri.” Mato söi mädäntyneen dinosauruksen. Sitten lintu sieppasi madon. Madon viimeinen ajatus oli: ”Olipa ihana dinosaurus.” Lintu meni puuhun ja mies ampui sen. Linnun viimeinen ajatus oli: ”Olipa ihana mato.” Mies meni viidakkoon. Vastaan tuli tiikeri...

kuusi.blogspot.fi

24


Teksti Irmeli Vuorenmaa, Etelä-Pohjanmaan jaosto Kuvat Kyrö Distillery Company

Ruis raaka-aineena

Kyrö Distillery Company rynnii huipulle Kuinka joku “perähikiän” tulokas rynnii suoraan maailman huipulle? Isonkyrön ihme: 90 vuodessa Oltermannista viskiin ja giniin.

U

usi tislaamo ampaisi otsikoihin vuonna 2015, kun sen valmistama gini voitti kansainvälisen kilpailun ja ohitti sekä isot tekijät että vanhat konkarit. Voitto tuli gin & tonic-sarjassa ja kyseessä oli Napue Gin. Palkintoja on tullut muillekin tuotteille, pakkauksille ja viimeksi myös yritykselle. Mikä Napue Ginissä on erikoista?

Gini syntyi jo 1600-luvulla, ja katajanmarjalla maustettu juoma tislataan yleensä ohratisleen päälle, mutta Kyrössä käytössä on kotimainen ruis. Maku tulee 16 yrtistä ja mukana on kotoisasti naapuritontilta koivunlehti, mesiangervo ja karpalo. Napue Gin – drinkin tunnistaa siitä, että lasissa ei ole perinteinen sitruuna vaan muutama karpalo ja rosmariinin oksa. Kyrö Distillery on oikeasti ruistislaamo, joka tekee niin giniä kuin ruisviskiäkin. Mutta viskiä pitää kypsyttää vähintään kolme vuotta, joten odotusaikana ”viskipojat” päättivät kehitellä

ginin. Vienti on avautunut, ja maailmalle tyrkätään suomalaisella pieteetillä tehtyjä tuotteita ruotsalaisella markkinointi-innolla. Vientimaita on jo 27. Miten viskin maku syntyy?

Viskin maku syntyy tammitynnyreistä sekä kotimaisesta, mallastetusta rukiista. Pitkä kypsytys kertyy neljässä tuotantovaiheessa – tislauksiakin on kaksi – ja omintakeisuutta lisäävät suomalaiset yrtit ja marjat, nekin sieltä naapurin pihalta. Tislaamo on hyvä käyntikohde

Tislaamo on hyvä käyntikohde, oheisohjelma ja ruokailupaikka. Anniskeluravintola toimii tilauksesta 50 ruokailijalle tai 100 cocktail-vieraalle. Ravintola on yleisölle avoinna tislaamokierroksen kera kerran kuukaudessa. Rakennus on entinen Isonkyrön Osuusmeijeri, jonka kuva on edelleen Oltermanni-juuston paketissa. Yritys sijaitsee maisemaisen Kyrönjoen ran-

nalla, valtatie 18 varrella, Seinäjoen ja Vaasan puolivälissä. Ruista rummuttaa myös yrityksen varsinainen toiminimi Rye Rye Oy. Mainoskuvan paljaat peput ruispellolla henkivät yrityksen arvoja kuten huumorintaju ja surrealistisuus. Mitä on nimen Napue takana?

Nimen takana on 300 vuotta sitten käyty ”Kyrön tappelus”, Napuen taistelu, Suuren Pohjan sodan verinen loppukoitos. Tällöin paikalliset, tukenaan Ruotsi-emämaan vähäiset karoliinit, hävisivät Venäjän kasakoille. Siihen päättyi Ruotsi-Suomen mahti ja alkoi isonvihan aika. www.kyrodistillery.com

Valtatie 18 varrella, Seinäjoen ja Vaasan puolivälissä kannattaa pysähtyä tutultakin tuntuvan näköisessä Kyrö Distilleryn tislaamossa. Aiemmin juustomeijerinä toimineen rakennuksen kuva on edelleen Oltermanni-juuston paketissa.

25


Lukijapalautteet

Kiitos lukijapalautteista!

S

ecretarius-lehden toimittajat ja yhdyshenkilöt kokoontuivat suunnittelupalaveriin Helsingissä 4.2.2017. Palaverissa arvottiin edellisen lehden 4/2016 lukijapalautetta lähettäneiden kesken Scandic-hotellien majoituslahjakortti. Kuvassa yhdistyskoordinaattori Sari Ollikaisen apuna ja arvonnan onnettarena toimittaja Riitta Soinola Helsingistä, vierellä Etelä-Pohjanmaan jaoston tiedottaja ja Secretarius-yhdyshenkilö Irmeli Vuorenmaa Vaasasta. Yhden yön yöpymisen kahdelle hengelle oikeuttava lahjakortti matkaa Riitalle Jyväskylään. Onneksi olkoon!

www.scandichotels.fi

Secretariuksessa 4/2016 koin tärkeimmäksi jutun ”Ole läsnä, älä vain tyydy ilmestymään paikalle”. Hetkessä elämisen ja keskittymisen taito on monelta hukassa, mikä näkyy niin työ- kuin perhe-elämässä. Kaija

Yksi lehden kiinnostavimmista jutuista oli ”Assistentti oliivipuussa”. Juttua lukiessani pystyin niin näkemään myös itseni vastaavassa tilanteessa. Odotellaan muutama vuosi ja katsotaan, mihin puuhun tämä assistentti päätyy. Leena

Mielenkiintoisin artikkeli oli Anna Perhon ”Miksi heräsit tänään”. Just do it, to do -listat ja ennakkosuunnittelu kaikilla elämänalueilla helpottavat stressiä ja parantavat elämänlaatua. Näitä ohjeita olen noudattanut ja to do -listoja laatinut kansainvälisessä yrityksessä johdon sihteerinä yli 40 vuotta ja nyt jo kohta 3 vuotta eläkkeelläkin olleena. Pirjo 66 v.

Minua lehdessä kiinnosti eniten juttu ”Ole läsnä, älä vain tyydy ilmestymään paikalle”. Minua on jo pitkään kiinnostanut tietoinen läsnäolo ja sen mukana tuleva elämän tasapaino ja hyvinvointi. Joogassa käynkin viikottain. Mindfulnessiakin olen opetellut, mutta keskittyminen omaan itseen on edelleen niin vaikeaa.... Ansku

26

Kiinnostavin juttu oli s. 28-29 ”Assistentti oliivipuussa”. Mervi Paras juttu vuoden viimeisessä lehdessä oli ”Himoksella on menoa ja meininkiä...” Hyvä kokonaisuus kiinnostavasta ja ajankohtaisesta aiheesta. Nimimerkki Seuraava loma Himoksella? Minun mielestäni kiinnostavin juttu oli ”Erityisherkän haasteet toimistotyössä”. Riitta Minusta mielenkiintoisin juttu lehdessä nro 4 on sivulla 8 oleva Anna Perhon kirjoitus ”Miksi heräsit tänään”.


Lehti on todella käynyt läpi hienon muodonmuutoksen, ja joka lehdessä on tämäkkää asiaa huvittelupuolta unohtamatta. Minuun kolahti artikkeli ”Aistit ovat sielumme ikkunoita”. Aistit ovat läsnä jokapäiväisessä elämässämme ja niillä on suuri merkitys siihen miten koemme ja tunnemme asiat. Kirsikka Jopas meitä lukijoita nyt hemmoteltiin, roppakaupalla mielenkiintoisia juttuja, kuten ”Erityisherkän haasteet toimistotyössä”, ”Monitoimitilan riemuja ja rasitteita”, ”Zen-henkinen ajatus”, ”Assistentti oliivipuussa” ja ”Aistit ovat sielumme ikkunoita”. Eikä muutkaan jutut olleet sen huonompia, kaikki tuli luettua.

Ihanaa, että meillä on näin tasokas lehti! Anne-Maria Numerossa 4/2016 kiinnostavin juttu oli Minna Kronbergin ”Ole läsnä, älä vain tyydy ilmestymään paikalle”. Aihe sai minut pysähtymään ja miettimään omia tekemisiäni. Päällimmäisenä jäi mieleen, miten tärkeää on löytää tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä. Tässä on itselleni haastetta tälle vuodelle. Arja Porvali Mielestäni Secretariuksen tämän numeron paras juttu on s. 12-13 ”Ole läsnä, älä vain tyydy ilmestymään paikalle”. Todella hyvä kirjoitus ja antoi näkökulmia tärkeään asiaan. Jooga on erittäin hyödyllistä pehmeää liikuntaa, josta jokainen saa itselleen haastavan tai lempeän lajin harrastaa. Olen aivan hurahtanut joogaan, erikoisesti Hot Jooga auttaa myös rentouttamaan lihakset lihaskuntoharjoittelun jälkeen. Samalla kun mieli ja keho rentoutuu, saavuttaa tasapainon rasituksen ja levon välillä. Se on tärkeää tässä hektisessä arjessa. Mielenrauhaa – Suosittelen! Kaisa

Monta hyvää juttua tässäkin lehdessä mutta minuun kolahti parhaiten ”Ole läsnä, älä vain tyydy ilmestymään paikalle” sekä Anna Perhon ”Miksi heräsit tänään”. Riitta Secretarius-lehden vuoden 2016 viimeisen numeron mielenkiintoisin juttu oli ”Balmuir - luksusta arkeen”. Oli mielenkiintoista lukea suomalaisen alansa vaihtaneen naisen perustamasta ja menestyvästä luksustuotteita myyvästä Balmuirista. Menestystä jatkossakin Heidi Jaaralle. Nimimerkki Sirkkis Lehdessä oli parikin tosi kiinnostavaa juttua, jotka käsittelivät erittäin ajankohtaista aihetta: ”Miksi heräsit tänään?” sekä ”Ole läsnä, älä vain tyydy ilmestymään paikalle”. Molemmissa oli hyviä neuvoja, jotka aion ottaa käyttöön heti: Ajankäytön tiedostaminen ja parempi suunnittelu, sekä pyrkimys elää tässä hetkessä ja nyt – kiitollisena siitä. Nimimerkki Satu

Liity jäseneksi toimistoammattilaisten Sihteeriyhdistykseen! Mitä saat! Saat paljon tapahtumia ja tilaisuuksia. Tapaat ammattikollegoja, löydät ystäviä; verkostoidut ja vaikutat; osallistut vierailuihin ja matkoihin. Saat neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Secretariuslehden. Lisäksi sinun on mahdollista osallistua vapaaehtoisena ammattitaustaiseen yhdistystoimintaan, mikä on kilpailuetu työelämässä ja ansioluettelossa! Miten liityt! Sihteeriyhdistyksen jäseneksi haetaan täyttämällä jäsenhakemus kotisivuilla www.sihteeriyhdistys.fi / Tule jäseneksi. Vuosijäsenmaksu on 85 euroa ja liittymismaksu 20 euroa. Jäsenmaksu maksaa itsensä takaisin jo parin osallistumiskerran jälkeen. Jäsenenä olet enemmän!

27

Lukijapalautteet

Hän kirjoittaa mm. että mikään ei vähennä stressikuormaa niin nopeasti ja helposti kuin ikävän velvollisuuden hoitaminen pois alta. Se on just näin eli tee aina ensin heti aamusta sellainen työtehtävä pois alta mikä tuntuu vastenmieliseltä, niin päiväsi on pelastettu ja olosi huomattavasti keveämpi. Tämän ”ohjeen” olen kokenut todella käyttökelpoiseksi. Nimimerkki Aino


Sihteeriyhdistyksen hallitus Laakso Anu, puheenjohtaja, Tampere Mård Saara, varapuheenjohtaja, Pohjois-Suomi Anttila Minna, varsinainen jäsen, Tampere Anttila Päivi, varsinainen jäsen, Turku (ja Pori) Häkkinen Niina, varsinainen jäsen, Jyväskylä Korhonen Berita, varsinainen jäsen, Kuopio (ja Kymenlaakso) Porvali Arja, varsinainen jäsen, Helsingin seutu Ojaniemi Niina, varsinainen jäsen, Pohjois-Suomi Rönnqvist Seija, varsinainen jäsen, Etelä-Pohjanmaa (ja Keski-Pohjanmaa) Airaksinen Helena, varajäsen, Helsingin seutu Kaari Nina, varajäsen, Jyväskylä Matikainen Tuula, varajäsen, Kymenlaakso (ja Kuopio) Pääskylä, Rita, varajäsen, Pohjois-Suomi Sorvisto-Harju Mari, varajäsen, Keski-Pohjanmaa (ja Etelä-Pohjanmaa) Torvinen Taina, varajäsen, Tampere Ääri Anna, varajäsen, Pori (ja Turku)

Jaostojen hallitukset Etelä-Pohjanmaa Rönnqvist Seija, puheenjohtaja Koivula Anna Poti Anne-Mari Saikkonen Taina Helsingin seutu Porvali Arja, puheenjohtaja Airaksinen Helena Asikainen Elizabeth Grönlund Hanne Jehkonen Harriet Jouhki Arja Pitkäaho Tiina Rissanen Tuija Jyväskylä Kaari Nina, puheenjohtaja Kuuri Leena Kononen Anna Melkko Anne-Maria Ravattinen Ulla Saikkonen Pia ViinikkaTaija Keski-Pohjanmaa Sorvisto-Harju Mari, puheenjohtaja Ahola Jenni Kauppinen Paula Nyblom Maria Uusipaikka Maarit Kuopio Räisänen Anne, puheenjohtaja Kinnunen Hanna Savolainen Eeva-Leena Markkanen Kirsikka Korhonen Berita

Kymenlaakso Laine Tiina, puheenjohtaja Aalto Sini Vihervuori-Akkanen Mari Waldén Katja Pohjois-Suomi Mård Saara, puheenjohtaja Juntunen Minna Pääskylä Rita Mustonen Sirkku Ojaniemi Niina Virta-Kangas Liisa Pori Sinisalo Suvi, puheenjohtaja Irjala Satu Joensuu Eija Kulmala Kirsi Stenroos Paula Ääri Anna Tampere Torvinen Taina, puheenjohtaja Alanen Leena Kronberg Minna Lehtonen Minna Paltila Johanna Ranta Riitta Tuokko Kristiina Turku Manni Nina, puheenjohtaja Anttila Päivi Huttu Raija Laukka Heli Pihlstedt Tiina Suhonen Ann-Christin Ulén Riitta

Sihteeriyhdistyksen hallituksen ja jaostojen toimijoitten yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.sihteeriyhdistys.fi

28

KAIKILLE JAOSTOILLE KAIKILLE JÄSENILLE

Kutsu hyvän tekemiseen! Yhdistyksen jaostot järjestävät jäsenilleen 23–30.4.2017 välisenä aikana tapahtumia, joissa ollaan mukana ilahduttamassa lähimmäisiä. Kukin jaosto ideoi omat tapahtumansa. Yhteisenä ajatuksena on antaa jakamaton huomio lähimmäiselle, jakaa ilon pirskahduksia ja tuoda piristystä lähimmäisen arkeen. Osallistutaan, otetaan tavaksi auttaa! Hanke on osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Yhdistyksen hallitus


Tervetuloa yhdistykseen Tervetuloa yhdistykseen

Heidi-Marie Savela Kuka olet ja mistä Olen Heidi-Marie Savela Vantaalta. Sukujuureni ovat Lapissa. Koulutukseltani olen restonomi. Olen naimisissa ja minulla on kaksi kouluikäistä lasta. Kesällä tulee kuluneeksi 20 vuotta siitä, kun aloitin työurani S-ryhmässä; hotellivirkailijana. Siitä olen eri vaiheiden ja tehtävien kautta edennyt nykyiseen työhöni. Olen kiitollinen, että urallani on ollut monenlaisia mielenkiintoisia ja erilaisia assistenttitehtäviä erilaisissa tiimeissä ja organisaatioissa.    Mitä teet työksesi  Työskentelen SOK:lla pääjohtajan assistenttina. Olen myös Jollas-säätiön asiamies. Työni on kiinnostavaa ja moniulotteista, pidän siitä tosi paljon. Pääsen näkemään ja osallistumaan monin tavoin eri asioihin. Tärkeintä tehtävässäni assistenttina on valmistella asiat esimiehelleni niin pitkälle ja hyvin kuin mahdollista. Vastuulleni kuuluvat mm. esimieheni kokouksiin ja tilaisuuksiin liittyvä asioiden kokonaiskoordinointi, tiedonhankinta, asioiden valmistelu jne. Jollas-säätiön asiamiehenä vastaan säätiön stipendinhakuun liittyvästä prosessista ja olen säätiön hallituksen sihteeri. Mikä on vahvuutesi sihteerinä  Suurin vahvuuteni lienee se, että tykkään todella työstäni ja se varmaan näkyy asenteessani ja sitä kautta työntuloksissa. Minulla on kaksi mottoa ”kaikki asiat hoidetaan” ja ”neuvottomaksi ei saa jäädä”. Niihin sisältyy paljon. Työskentelytapaani – itseni johtamista – rytmittää asioiden ennakointi, kokonaisuuksien organisointi ja systemaattinen eteneminen. Arjessa tilanteet muuttuvat ja elävät – suh-

taudun muutoksiin luontevasti ja ratkaisukeskeisesti. Vahvuuteni on myös se, että olen luontaisesti hyvin kehitysorientoitunut, etsin aktiivisesti uusia ja tehokkaampia tapoja tehdä töitä. Uuden oppiminen on innostavaa. Kiitosta olen saanut aikaansaavasta työskentelytavasta, kehitysmyönteisyydestä sekä ratkaisukeskeisestä ja myönteisestä asenteesta. Mitä harrastat Olen aina harrastanut liikuntaa eri muodoissa. Vajaa 10 vuotta sitten huomasin löytäväni itseni yhä useammin lenkkipoluilta. Kilometrikestävyyttä on kertynyt sen verran, että puolimaratonin olen juossut muutaman kerran ja tavoite ensi kesälle on taas tehty. Fiilis juoksutapahtumissa on mahtava. Mielelläni teen myös valokuvakirjoja. Lapissa lomaillessani nautin luonnossa liikkumisesta. Mistä sait tietoa Sihteeriyhdistyksestä ja miksi liityit mukaan  Minusta on hienoa, että sihteereille ja assistenteille on tällainen upea verkosto, jossa voi tavata kollegoita eri yrityksistä. Koen mukanaolon tärkeäksi. Ajatustenvaihto ja keskustelu kollegoiden kanssa on aina antoisaa. Mitä toivot yhdistykseltä Tilaisuuksia ja tapahtumia, joissa pääsee tutustumaan aivan uusiin erilaisiin asioihin sekä tutustuu uusiin ihmisiin. Toivon monipuolisesti kehittävää ja inspiroivaa ohjelmaa.

29


Merkitse aika kalenteriisi!

S2017-seminaari

Perjantai 22.9.2017 Tampere Congress & Culture Centre Puistotorni

Kokouskutsu Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry:n sääntömääräinen kevätkokous

Sihteeriyhdistys ry – Uudistuen eteenpäin sihteeriyhdistys.fi

Aika: lauantai 29.4.2017 klo 12.00 Paikka: Hyvinvointikartano Kaisankoti, Bodomintie 37, 02740 Espoo   Käsiteltävät asiat: Yhdistyksen sääntöjen 13 §:ssä mainitut asiat, ilmoitusasiat   Ilmoittautumiset kevätkokoukseen yhdistyksen www-sivujen kautta (Sihteeriyhdistyksen tapahtumat), sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi tai puhelimitse 040 094 9878 viimeistään 13.4.2017.

Kaikille jaostoille

Kutsu Sihteeriyhdistys 100 valokuvaa -kampanjaan!

M

eitä on kymmenen jaostoa. Kerätään kustakin jaostosta 10 kuvaa, jotka valottavat tämän päivän sihteerin, assistentin, toimistoammattilaisen työtä! Kuvien ottamisesta yhteiseen arkistoon tehdään vielä tarkat ohjeet, mutta jo alkujaan: Muistakaa kysyä jokaiselta kuvattavalta kirjallinen lupa, että kuvaa saa käyttää yhdistyksen eri kanavissa! Merkitkää myös talteen (ei kuvaan!) mihin kuva-aihe mahdollisesti liittyy. Sovitaan vielä miten julkaisemme kuvat yhtenä teoksena, esimerkiksi yhdistyksen syyskokouksessa, alustavasti 18.11.2017. Julkaisuun ei tule kuvatietoja. Kuvainnostusta! Yhdistyksen hallitus

30

Haluatko tietää miten kasvatat tapahtumasi tuottoa, säästät tapahtumakuluissa ja parannat osallistujakokemusta?


Mediatiedot 2017

- Sihteeriyhdistyksen jäsenlehti Secretarius on ainutlaatuinen toimistotyön tekijöitten ammattilehti, jolla tavoitat eri toimialojen sihteerit ja assistentit valtakunnallisesti. Sihteerit ja assistentit ovat kiinnostuneita työnsä, työpaikkansa ja itsensä jatkuvasta kehittämisestä. Heillä on intoa tutustua tapahtuma-, catering- ja majoituspalvelujen tuottajiin sekä toimiston työvälineiden ja yrityslahjojen toimittajiin. He vastaavat usein myös matkahankinnoista sekä taloushallinnon, viestinnän ja markkinoinnin osa-alueista. Sihteerit ja assistentit laajentavat aktiivisesti yhteistyöverkostoaan ja suosittelevat mielellään palvelujen tuottajia yhdistyksensä jäsenistölle.

ILMOITUSKOOT

1/1

1/2 vaaka

1/2 pysty

1/3 vaaka

1/3 pysty

1/4

1/8

1/16

185 x 260

185 x 125

90,5 x 258

185 x 80

58 x 258

90,5 x 125

90,5 x 60

90,5 x 30

210 x 297

210 x 140

100 x 297

210 x 95

68 x 297 *)

*) painopinta-ala marginaaleineen, näihin lisätään 3 mm leikkuuvarat

ILMOITUSHINNAT, euroa

ILMOITUSVARAUKSET JA -TRAFIIKKI

Sivu 1/1 1/2 1/3 1/4 1/8 1/16

4-väri 1 140 760 680 600 390 150

Ilmoitusmyynti, tilavaraukset paatoimittaja.secretarius@gmail.com tai sari.ollikainen@sihteeriyhdistys.fi

1 320 1 320 1 350 800

ILMESTYMISAIKATAULU JA TEEMAT

mv 980 630 540 460 360 150

Etusisäkansi Takasisäkansi Takakansi Liitteet (koko < A4)

Hintoihin ei lisätä arvonlisäveroa. Ilmoitusten tilavaraukset viimeistään viikko ennen aineistopäivää. Painos Painosmäärä 1 400 kpl Tilaushinta 40 euroa/vuosikerta

TEKNISET TIEDOT Lehden koko A4, 32–36 sivua Painomenetelmä Offset Kuvalaatu 240–300 dpi Paperi G-print, 115 g

Valmis ilmoitusaineisto toimitetaan painopdf-tiedostona: paatoimittaja.secretarius@gmail.com

Nro 1/2017 2/2017 3/2017 4/2017

Aineisto 27.1. 28.4. 25.8. 27.10.

Ilmestyy 8.3. 5.6. 2.10. 4.12.

Teema Suomi 100 vuotta koko vuoden teema

TOIMITUS Julkaisija Sihteeriyhdistys – Sekreterarföreningen ry Kalevankatu 26 A 8, 00100 Helsinki 0400 949 878

Päätoimittaja Heljä Majamaa paatoimittaja.secretarius@gmail.com 040 176 6338

Paino Hämeen Kirjapaino, Tampere

Secretarius ISSN 0356-7486

www.sihteeriyhdistys.fi


RAVINTOLA

www.murudining.fi

www.pastis.fi

Fredrikinkatu 41, 00120 Helsinki varaukset@murudining.fi â&#x20AC;˘ tel 0300 472335

Pieni Roobertinkatu 2, 00130 Helsinki varaukset@pastis.fi â&#x20AC;˘ tel 0300 472336

MYYNTIPALVELU PALVELEE ARKISIN KLO 9-15.30

Haluamme antaa Sinulle lahjaksi Murun keittokirjan. Varaa oma kirjasi murudining.fi/sihteeri

Secretarius 1 2017  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you