2018 syt faktaa

SYT-fakta 2018 Työttömyysturvaa yrittäjälle, kevytyrittäjälle, osakkaalle ja yrittäjän perheenjäsenelle.

Pidä yhteystietosi ajan tasalla!

Täytä tietojenpäivityslomake sivulla 21 tai päivitä kotisivujemme eAsioinnissa jäsentietoihisi puhelinnumerosi ja sähköpostiosoitte, joista varmasti tavoitamme sinut.

4 tim sparv Urheilijan perikuva

8 Vuosi yksinyrittäjänä Mari Wileniuksen vinkit aloitteleville yrittäjille

12 työttömäksi jääneen yrittäjän askelmerkit Milloin yrittäjä voi saada päivärahaa?

Tietoa yrittäjän työttömyysturvasta | www.syt.fi | Suomen yrittäjäin työttömyyskassa 2018

Sisällys Työttömyysturvaa yrittäjälle vuodesta 1995 lähtien......................... 3 Tim Sparv – Urheilijan perikuva ................................................................. 4

4 tim sparv – urheilijan perikuva

SYT- kassan jäsenyys kannattaa jo vähimmäistasollakin .............. 6 Miksi kannattaa kuulua SYT-kassaan? ...................................................... 7 Työttömyysturva­järjestelmä Suomessa ................................................... 7 Mari Wilenius: Vuosi yksinyrittäjänä ...................................................... 8 Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa? ................................................... 9 Vaikuta itse ansiopäivärahasi tasoon ................................................... 10

Miten valitsen kassan vakuutustason? .................................................. 10 Kuinka paljon jäsenyys maksaa ja mitä sillä saa ................................. 10 Huojennettu jäsenmaksu ............................................................................. 11 Työttömäksi jääneen yrittäjän askelmerkit ...................................... 12 Milloin yrittäjä voi saada päivärahaa? .................................................... 12 Osaomistajan työskentelyn päättyminen yrityksessä .................... 13 Yrittäjän perheenjäsenen oikeus työttömyysturvaan .................... 13 Työttömyysturvan aktiivimalli ................................................................... 14

12 Työttömäksi jääneen yrittäjän askelmerkit Yrittäjän työssäolo- ja vakuutusehto ...................................................... 15 Miten yrittäjän ansiopäiväraha lasketaan? .......................................... 16

16 Miten yrittäjän ansiopäiväraha lasketaan?

Ansiopäivärahaa yrittäjyyden alkukuukausina .................................. 18 Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa ....................................... 19 Valitus SYT-kassan päätöksestä ................................................................ 19 Mitä päivärahan jälkeen? ............................................................................. 20 Henkilötietojen suoja .................................................................................... 20

Ansiopäivärahan kesto .................................................................................. 16 Omavastuuaika ja myyntivoiton jaksotus ............................................ 16 Sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaan ............................................... 17 Oikeus soviteltuun päivärahaan ............................................................... 17 Liikkuvuusavustus ........................................................................................... 17 Sivutoiminen yritystoiminta ....................................................................... 18

20 päivärahan jälkeen

Tietojenpäivityslomake syt-kassaan .................................................... 21 SYT – Rohkeutta yrittää ............................................................................... 24

Julkaisija: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa

Painopaikka: Grano Vaasa Painosmäärä: 25 000 kpl

Palaute ja juttuideat: toimitus@syt.fi

Päätoimittaja: Merja Jokinen

Jakelu: SYT-kassa.

Verkkosivut: www.syt.fi

Toimitusneuvosto: Merja Jokinen, Pekka Salokoski

Postitetaan kassan jäsenille ja sidosryhmille. Lehti julkaistaan myös verkkoversiona osoitteessa: www.syt.fi

ISSN: 2242-492X (Painettu)

Taitto: Staart Oy / Annika Tenho Kannen kuva: www.timsparv.com

2 Rohkeutta yrittää

2323-9654 (Verkkojulkaisu)

Yhteystiedot SYT-kassa, PL 999, 00101 Helsinki Puh. (09) 622 4830 Faksi (09) 622 4840 toimitus@syt.fi

Työttömyysturvaa yrittäjälle vuodesta 1995 lähtien Muutaman viime vuoden aikana SYT:n rooli jäsenten toimeentulon turvaajana on noussut isoon merkitykseen. Olemme vuosien 2015– 2017 välisenä aikana maksaneet etuuksia lähes 43 000 000 euroa.

Etuuksia on maksettu tänä aikana vuosittain yli 1 600 SYT:n jäsenelle.

SYT-kassa perustettiin vuonna 1995 dramaattisten lamavuosien jälkimainingeissa, kun vihdoin tunnustettiin yrittäjien lähes lain­ suojaton asema.

Kassan jäsenmäärän kasvu oli alkuvuosina hidasta, mutta nyt olemme jo vuosia panostaneet jäsenhankintaan ja tämä aktiivisuus on tuonut tulosta. SYT-kassaan kuuluu nykyisin yli 24 000 jäsentä.

Luku on kuitenkin vaatimaton siihen nähden, että Suomessa on yli 300 000 sellaista yrittäjää, kevytyrittäjää, maatalousyrittäjää, yrityksen osa-omistajaa tai perheenjäsentä, jotka voisivat kuulua SYT-kassaan.

Kassan olemassaolo on edelleen isolle joukolle yrittäjistä tuntematonta, ja tämän tunnettavuuden lisäämiseksi teemme systemaattista tiedotus- ja markkinointityötä niin kentällä kuin eri medioissa.

23-vuotisen historiamme aikana yrittäjän työttömyysturvan saamisehdot ovat kehittyneet oleellisesti, vaikka järjestelmässä on edelleenkin eroja yrittäjien ja palkansaajien välillä. Myös työttömyysturvan rahoituksessa on merkittäviä eroja. Yrittäjäkassalle maksetaan valtion osuutena kustakin ansiopäivärahasta peruspäivärahaa vastaava määrä (32,40 euroa v. 2018) ja lopusta rahoituksesta vastaa yrittäjäkassa itse.

Palkansaajakassalle maksetaan valtion osuus sekä työttömyysvakuutusrahaston osuus. Palkansaajankassan vastuulle jää 5,5 prosenttia ansiopäivärahasta, kun taas yrittäjäkassan vastuulle jää noin 40 prosenttia. Tästä syystä yrittäjäkassan jäsenmaksu on korkeampi verrattuna palkansaajakassan jäsenmaksuun.

SYT-kassa on tehnyt vuosia väsymätöntä työtä kehittääkseen yrittäjän työttömyysturvan saamisehtoja. Viime vuosina olemme onnistuneet mm. siinä, että yrittäjän perheenjäsen voidaan lomauttaa, yrittäjän työssäoloehto on lyhentynyt 15 kuukauteen aiemmasta 18 kuukaudesta ja yritystoiminnan loppumiseen liittyvän myyntivoiton tasetarkastelun alarajan on noussut 10 000 eurosta 20 000 euroon.

Tämä opus on SYT:n vuosijulkaisu, johon on koottu fakta-asiaa yrittäjän työttömyysturvasta. Tietopaketti on hyvä jättää piirongin laatikkoon koko vuodeksi säilytettäväksi.

Päivitämme aktiivisesti nettisivujemme www.syt.fi sisältöjä, ja kaikki kassan jäsenyyteen, etuuksiin ja niiden hakemiseen liittyvät asiat löytyvät parhaiten sieltä. Tähän julkaisuun on kerätty kompaktisti näitä yrittäjän työttömyysturvan pääasioita. Lähetämme julkaisun jokaiselle jäsenellemme sekä sidosryhmille, jotka tapaavat yrittäjiä erilaisilla foorumeilla.

SYT-kassan toimistossa työskentelee 13 asiantuntijaa, ja olemme Teitä varten kaikissa työttömyysturvaan liittyvissä, välillä hyvinkin kimuranteissa, kysymyksissä. Ja toisaalta Te olette meidän parhaita markkinoijiamme kentällä ja tiedon välittäjiä tuttava-yrittäjillenne.

Mukavia lukuhetkiä tämän tietopaketin parissa.

Lukuterveisin, Merja Jokinen kassanjohtaja

Rohkeutta yrittää

3

TIM SPARV Oravaisista lähtöisin oleva jalkapalloilija, sivutoiminen yrittäjä ja kolumnisti, joka pelaa ammatikseen Tanskassa.

Tim Sparv:

Sparv lähti 16-vuotiaana Englantiin Southamptoniin, jossa hän pelasi vuoteen 2006 asti juniori- ja reservijoukkueissa.

Sparv on pelannut jalkapalloa ammatikseen Hollannissa, Ruotsissa, Saksassa ja Tanskassa.

urheilijan perikuva Vuonna 2011 julkaistun Auli Pekkalan Mestaruus pääomana -väitös­ kirjan mukaan urheilijoita ja yrittäjiä yhdistää usein muutama tyypillinen piirre: aktiivisuus, kilpailuhenkisyys, omistautuneisuus, into­himo sekä sinnikkyys. Yrittäjän ja urheilijan pitää joka päivä antaa kaikkensa, loukkaantumisriskin tai sairastumisen uhalla, jotta myös tulevaisuudessa on töitä tiedossa. Heille itsensä ylittäminen on lähestulkoon päivittäistä. Kun jokin homma tulee hoidettavaksi, niin sehän myös tehdään ja aina annetaan vähän enemmän mitä vaaditaan. Sekä huippu-urheilijana että yrittäjänä tarvitaan sitkeyttä ja kykyä oppia virheistään.

Urheilijoille kertyy kuin varkain arvokkaita ominaisuuksia, joita tarvitaan tässä ja nyt sekä urheilu-uran jälkeisessä elämässä – huippu-­ urheilijaksi ei synnytä vaan kasvetaan.

Urheilussa kehittymiseen vaikuttavat harjoittelun, unen ja ravinnon lisäksi monet muutkin tekijät. Esimerkiksi kokeet, testit, matkustelu, sairastelu tai ylipäätään liian kiireinen ja stressaava elämäntilanne voivat haitata kehittymistä. Urheilijan elämään kuuluu myös ideointia, markkinointi- ja liiketoimintasuunnitelmien laatimista, julkisia esiintymisiä, sosiaalisen median hallintaa, sponsori- ja mediayhteistyötä ja taloudenhallintaa – huippu-urheilijoilla onkin kaikki eväät lähteä yrittäjiksi urheilu-uransa jälkeen.

4 Rohkeutta yrittää

Valittiin vuoden jalkapalloilijaksi 2015.

Kirjoittanut kolumnia sanomalehti Pohjalaiseen vuodesta 2014 lähtien.

Timiä voi seurata Instagramissa nimellä timsparv ja Twitterissä @timsparv, sekä kotisivuilla timsparv.com

Oravaislähtöinen Tim Sparv on pelannut jalkapalloa ammatikseen kohta 15 vuotta. Hän tiedostaa, että nykyistä uraa ei ole enää montaa vuotta jäljellä. Miten hän valmistautuu urheilu-uran jälkeiseen elämään?

Rohkea päätös – 16-vuotiaana maailmalle

Vuonna 2003 16-vuotias jalkapalloilijan alku Tim Sparv teki suuren ja rohkean päätöksen, hän päätti lähteä heti peruskoulun jälkeen kokeilemaan siipiensä kantavuutta perinteikkääseen englantilaisen jalkapalloseura Southamptonin kivikovaan junioriakatemiaan. 15 vuotta myöhemmin Tim pelaa edelleen jalkapalloa – hänestä kasvoi ja kehittyi jalkapalloammattilainen.

Sparv on edennyt huipulle kovalla työllä, yrittäjämäisellä luonteellaan ja huippu-urheilijan elämäntavoilla. Intohimoisesti lajiin suhtautuva Sparv on kuvaillut itseään jalkapallonörtiksi. Hän on aina ymmärtänyt työnteon merkityksen; myöhemmin rajallisuutensa jalka­ palloilijana ja jalostanut vahvimmat ominaisuutensa äärimmilleen.

– Jo nuorena päätin, että minusta tulee isona ammattijalkapalloilija.

Olin tosi motivoitunut ja päämäärätietoinen, ja kun kaverit lähtivät ulos viikonloppuisin, minä lähdin metsään lenkille. Kesäisin harrastin futiksen lisäksi yleisurheilua ja talvisin salibandya. Olen varma, että olen päässyt näin pitkälle, koska harjoittelin enemmän kuin muut.

Sivutoimisten yrittäjien määrä Suomessa kasvaa jatkuvasti. Nykyisin Suomessa toimii kymmeniä tuhansia sivutoimisia yrittäjiä.

Sivutoiminen yrittäjyys sopii moniin elämäntilanteisiin.

Osa-aikaisen tai kausiluonteisen toiminnan kautta voi hyödyntää omaa osaamistaan, hankkia lisäansioita ja kokeilla yrittäjyyttä. Osalle sivutoiminen yrittäjyys voi olla väylä päätoimiseksi yrittäjäksi. Työttömyyskassa kannattaa aina valita päätoimen mukaan.

Jos toimit sekä yrittäjänä, että palkansaajana voit valita kuulutko yrittäjä- vai palkansaajakassaan. Tällöin vain toinen työ kerryttää oikeutta ansiosidon­naiseen päivärahaan. Päätoiminen yrittäjä voi olla palkansaajakassan jäsen vain jälkisuoja-ajan eli 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta lähtien. Jos aloittava yrittäjä siirtyy SYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä, ansioturvaan ei tule katkosta.

Southamptonin junioriakatemiaan pääseminen oli iso juttu nuorelle pojalle. Samassa akatemiassa pelasivat silloin mm. nykyisin Real Madridissa pelaava Gareth Bale, Evertonin Theo Walcott ja Liverpoolin Adam Lallana. He ovat kaikki maailmanluokan tähtiä esim. Real Madrid maksoi Balesta yli 100 miljoonaa euroa.

– Southamptonin akatemiassa merkittävä asia mitä vaalitaan, on nuorten pelaajien kasvattaminen myös ihmisinä – Southampton ei pyri kehittämään pelkästään jalkapallotaitoja.

– Akatemiassa oppi myös nöyryyttä ja arvostamaan jalkapallo­ ammattilaisia. Pelaamisen ja harjoittelun lisäksi teimme muunlaista työtä, esimerkiksi kiillotimme edustusjoukkueen pelaajien ja valmentajien kenkiä, siivosimme pukukoppeja ja vessoja.

Sparvin mukaan tie huipulle ei ole suora ja helppo, vaan täynnä vastoinkäymisiä.

– Tämä pitää sisäistää ja ymmärtää kun tähtää ammattilaiseksi.

Pitää olla nöyrä, mutta itsevarma ja uskoa tulevaisuuteen. Jos haluat päästä pidemmälle kuin muut, sinun pitää treenata enemmän kuin muut. Mielestäni on tärkeää keskittyä jokapäiväiseen tekemiseen. ­Keskity siihen, mitä haluat tehdä, minun tapauksessani jalkapalloon.

Sparv ei 3,5 Southamptonissa vietetyn vuoden aikana lunastanut paikkaa Englannin valioliigasta, mutta on tehnyt sittemmin hienon uran maajoukkueen lisäksi Ruotsissa, Hollannissa, Saksassa ja Tanskassa.

Esimerkillinen johtaja

Sparv on ollut viime vuosina yksi Suomen jalkapallon A-maajoukkueen ehdottomasti tärkeimmistä pelaajista ja suurimmista onnistujista.

Sparvin luotettavuus ja peräänantamattomuus ovat tuoneet myös kapteeninnauhan miehen käsivarteen kaikissa ikäkausimaajoukkueissa.

Suomen Palloliitto valitsi Sparvin nuorten maajoukkueen parhaaksi pelaajaksi vuonna 2007 ja Vuoden jalkapalloilijaksi vuonna 2015.

Hänet valittiin myös tanskalaisen FC Midtjyllandin parhaaksi pelaajaksi kaudella 2014–2015.

Sparv nauttii pelikavereidensa kunnioitusta ja on ansainnut sen seka pelillisillä, että kentän ulkopuolisilla asioilla.

– Olen saanut kunnian toimia kapteenina kaikkien ikäluokkien maajoukkueissa. Kapteenina oleminen on minulle iso juttu ja suuri kunnia.

Minun roolini on kommunikoida, ohjata ja johtaa peliä kentällä.

– Haluan uskoa, että meidän pelissä näkyy se, olenko kentällä vai en. Asennekysymys on aina ollut minulle tärkein. En ole maailman teknisin pelaaja tai maalinsylkijä. Vahvuuteni ovat eri osa-alueilla. Minulle tärkeintä on se, että kaikki tekee parhaansa, kaikilla on asenne kohdallaan ja kaikki pelaa aina joukkueen eteen. Jokainen pelaaja ja yksilö on tärkeä joukkueen kannalta. Tämä pitäisi sisäistää ja tiedostaa myös yritysmaailmassa.

Mitä sitten kun ura päättyy? Uusi ura yrittäjänä?

Sparv jätti nuorena poikana opintien peruskoulun jälkeen. Nyt hän on kuitenkin alkanut miettiä myös elämää futiksen jälkeen. Hän suoritti

juuri lukion etäopintoina ja tulevaisuudessa tähtäimessä on päästä opiskelemaan johtamista yliopistoon. Hän on myös lähtenyt osakkaaksi vaasalaiseen yritykseen, jonka suunnitelmissa on rakennuttaa Vaasan sisäsatamaan kelluva terassiravintola.

– Tällä hetkellä pelkkä jalkapallo ei enää riitä minulle. Olen elänyt ja hengittänyt jalkapalloa koko elämäni. Olen viime vuosien aikana alkanut miettiä ja suunnitella mitä tekisin uran jälkeen ja yritän nyt valmistautua siihen. Pienin askelin kohti jotain kiinnostavaa.

– Yrityksen osakkaaksi päädyin, kun vaasalainen yrittäjä Christoffer Wiik soitti kesällä 2016 ja kysyi että lähtisinkö mukaan Bryggan-­ nimiseen hankkeeseen. Rakennutamme Vaasan sisäsatamaan kelluvan terassiravintolan, jonne tulee myös muutama premium-tason sauna, joista on näkymä suoraan merelle. Tarkoituksenamme on saada Bryggan avattua tämän kesän aikana. Minun ja Wiikin lisäkseni hankkeessa ovat mukana vaasalaiset yrittäjät Mats Carlsson ja Manu Korkman.

Sparvin elämää jalkapalloilijana voi seurata hänen Instagram-tilinsä välityksellä. Hän on myös ahkera twiittaaja ja kolumnien kirjoittaja.

– Vuodesta 2014 lähtien olen kirjoittanut kolumnia sanomalehti ­ Pohjalaiseen. Lisäksi minulla on oma kotisivu www.timsparv.com, jossa jaan ajatuksiani ja mielipiteitä lukijoilleni. Kirjoittaminen on ollut minulle erittäin mielekästä puuhaa.

Sparvin on kuitenkin vaikea kuvitella, että hän jättäisi jalkapallomaailman kokonaan heti uran päättymisen jälkeen. Tulevaisuudessa hän haluaa keskittyä opiskeluun ja yrittämiseen, mutta sen jälkeen myös nuorten valmentamien kiinnostaa.

– Rakastan jalkapalloa yli kaiken, ja tiedän olevani onnekas, kun sain harrastuksesta itselleni maailman parhaan ammatin. Peliuraani on jäljellä vielä muutamia vuosia. Nykyinen sopimukseni Midtjyllandin kanssa päättyy kesällä 2018.

– Tässä vaiheessa en vielä osaa sanoa peliurani jatkosta. Olen todella tyytyväinen elämääni Tanskassa. Kaikki vaihtoehdot ovat vielä olemassa ja toivottavasti saamme Brygganin avatuksi Vaasaan tämän kesän aikana. Aika myös näyttää tuleeko minusta joskus päätoiminen yrittäjä ja sitä kautta kenties myös SYT:n jäsen.

Rohkeutta yrittää

5

SYT:n jäsenenä turvaat tulevaisuutesi Yrityselämä käy läpi jatkuvaa muutosprosessia, suhdanteet vaihtelevat ja tämän päivän menestysbisnes voi olla huomenna jo mennyttä aikaa.

Työttömyyskassan jäsenyys on yksi tapa hallita yrittäjyyden riskejä ja turvata toimeentulo työttömyyden sattuessa omalle kohdalla. Jos sinulla ei ole ennustajan lahjoja, on SYT-kassaan kuuluminen helppo tapa henkilökohtaiseen riskien hallintaan. ”Taloyhtiöstä tuli ilmoitus julkisivuremontista, ja koko talo huputettiin. Pikkukahvilani sijaitsi kivijalassa ja asiakasvirta lopahti saman tien ja minun oli pakko lopettaa kahvilatoiminta. Onneksi olin SYT:n jäsen, niin pääsin ansiosidonnaiselle päivärahalle ennen kuin käynnistin toiminnan uudelleen remontin jälkeen.”

Tämä on yksi hyvä esimerkki siitä, mitä hyötyä SYT-kassan jäsenyydestä voi olla. Vaikka nyt elämme talouden nousukautta, niin kaiken kaikkiaan yhteiskunnalliset muutokset ovat nopeita ja yritystoiminta entistä epävarmempaa. Työttömyyskassan jäsenyys on helppo ja yksinkertainen tapa varmistaa oma ja perheensä talous, mikäli yritystoiminta pitää syystä tai toisesta lopettaa.

Yritystoimintaan kannustetaan entistä enemmän. Ja koska yritystoimintaan aina liittyy riskinsä, niin kassajäsenyys on hyvä varmistuskeino ja rohkaisu, että vaikka yritystoiminta ei lähtisikään kunnolla kannattamaan, niin ei ainakaan putoa tyhjän päälle. Kun päivärahaa maksetaan 400 päivältä eli noin 1,5 vuotta, niin sinä aikana ehtii hyvin

6 Rohkeutta yrittää

pohtia uusia suuntia elämälleen ja oma talous on ainakin kohtuullisesti turvattuna.

Vaikka yrittäjä olisi kuinka hyvä ja pätevä omalla toimialallaan, niin välillä ulkoiset muutokset asettavat toiminnalle kohtuuttomia vaatimuksia. Lakimuutokset, kilpailun sääntely tai vapauttaminen, markkinatilanne, kansainvälisyys, digitalisaatio tai verkkokauppa – nämä vain muutamana esimerkkinä yritystoimintaan kohdistuvista paineista.

Kaiken lisäksi yrittäjä on yksilö ja ihminen, jonka jaksaminen on tärkeää. Jaksamisesta pitää huolehtia, ja jos yritystoiminta muuttuukin liian raskaaksi, SYT:n jäsenyys mahdollistaa lopettamisen.

Vuoden 2017 lopussa SYT-kassan kuului 24 146 jäsentä, joista miehiä oli 13 929 ja naisia 10 217. Maaliskuussa 2018 ansiosidonnaista päivärahaa maksettiin 713 SYT:n jäsenelle. Vuoden 2017 aikana SYT maksoi päivärahaa noin 13 000 000 €, yhteensä 1 662 kassan jäsenelle.

Keskimääräinen päiväraha oli noin 59,65 €.

Miksi kannattaa kuulua SYT-kassaan?

Työttömyysturva­ järjestelmä Suomessa

Yritystoiminta on aina riskialtista ja yrittäjäkin kannattaa vakuuttaa itsensä työttömyyden varalta.

Työttömyyden aikaista toimeentuloa turvataan joko työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella. Työttömyyspäiväraha voi olla joko ansiopäivärahaa tai peruspäivärahaa. Kansaneläkelaitos huolehtii perusturvan eli peruspäivärahan ja työmarkkinatuen maksamisesta.

Työttömyyskassassa vakuutettuna olevalle työttömyyspäiväraha maksetaan ansiopäivärahana.

Pääsääntöisesti palkansaajakassat vakuuttavat palkansaajat ja yrittäjäkassat vakuuttavat yrittäjät. Kahden kassan jäsen ei voi olla samanaikaisesti. Työttömyyskassa kannattaa valita aina päätoimen mukaan.

Jos henkilö toimii sekä yrittäjänä että palkansaajana voi hän valita kumpaan kassaan kuuluu. Tällöin vain toinen työ kerryttää oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan. Päätoiminen yrittäjä voi olla palkansaajakassan jäsen vain jälkisuoja-ajan eli 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta lähtien. Jos aloittava yrittäjä siirtyy SYT-kassaan kolmen kuukauden sisällä yrittäjäksi ryhtymisestä, ansioturvaan ei tule katkosta. Lue lisää www.syt.fi → Jäseneksi → Palkansaajasta yrittäjäksi – mahdollisuus katkottomaan työttömyysturvaan.

Työttömyysturvassa yrittäjäksi luetaan henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden. Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esim. freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ eli ns. kevytyrittäjät). Työttömyysturvassa yrittäjiä ovat YEL- ja MYEL -vakuutettujen yrittäjien lisäksi tietyin edellytyksin yrityksessä työskentelevät TyEL-­ vakuutetut osaomistajat sekä yrittäjän perheenjäsenet. Huom. pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää.

Testaa katsotaanko sinut yrittäjäksi työttömyysturvassa www.syt.fi → Jäseneksi → Testaa oletko työttömyysturvassa yrittäjä.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä kun hän työllistyy siten että hänen eläkevakuutuksen (YEL-,MYEL-vakuutettu yrittäjä tai TyELvakuutettu yrittäjän perheenjäsen/yrityksen osaomistaja) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 576 euroa vuodessa.

Työttömyysturvaa sääntelee vuonna 2002 annettu työttömyysturvalaki. Laki sisältää säännökset Suomessa asuvan työttömän työnhakijan työnhaun taloudellisten mahdollisuuksien ja työmarkkinoille pääsyn ja paluun edellytysten parantamisen turvaamiseksi, korvaamalla työttömyydestä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä työttömyyspäivärahalla tai työmarkkinatuella.

Työttömyysturvaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä ja valmistelusta vastaa Sosiaali- ja terveysministeriö.

T yöttömyyskassan mahdollistama työttömyysvakuutus on edullista ja simppeliä riskien hallintaa.

Palkansaajasta yrittäjäksi ryhtyvälle mahdollisuus katkeamattomaan työttömyysturvaan, jos hän siirtyy palkansaajakassasta SYT-kassaan kolmen kuukauden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta lukien.

SYT:n jäsenmaksu alkaen 12,71 € kuukaudessa.

Jäsenmaksu on verovähennyskelpoinen henkilökohtaisessa verotuksessa SYT:n jäsenyys kannattaa jo vähimmäistasolla (vuosityötulo 12 576 €). Päiväraha on vähimmäistasolla 157,60 €/kk enemmän kuin Kelan maksama työttömyyskorvaus eli noin 854,20 €/kk.

SYT mahdollistaa jäsenilleen ansiosidonnaisen työttömyys­ päivä­­rahan lapsikorotuksineen Kassan jäsen voi saada oikeuden ansiosidonnaiseen päivärahaan 15 kuukauden jäsenyydellä ja yrittäjyydellä SYT-kassan jäsenenä voit saada työttömäksi jäätyäsi ansio­ sidonnaista päivärahaa valitsemasi vakuutustason mukaan pääsääntöisesti enintään 400 päivän ajalta.

Työttömyyden ajalta maksetaan huojennettua jäsenmaksua 5 €/kk.

Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta voi korotettua päivä­rahaa saada enintään 200 päivän ajan. Tältä ajalta maksetaan työttömyysetuuden lisäksi verotonta kulukorvausta, jonka suuruus on 9 tai 18 euroa arkipäivältä.

Voit saada liikkuvuusavustusta n. 700 €/kk, jos vastaanotat työttömänä ollessasi kokoaikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia. Osa-aikatyöhön liikkuvuusavustusta maksetaan tehdyiltä työpäiviltä. Liikkuvuusavustusta voit saada jo ennen varsinaisen työn alkua, jos aloitat vähintään kaksi kuukautta kestävään työsuhteeseen liittyvän koulutuksen.

Rohkeutta yrittää

7

Jutun kirjoittaja Mari Wilenius Taidearviointi kultainen Valööri www.valoori.fi

Vuosi yksinyrittäjänä Toissa vuoden syksyllä viimeistelin liiketoimintasuunnitelmaani. Siinä konkretisoitui kirjallisessa muodossa, kuinka itseni tulevaisuudessa elätän. Oli perhosia vatsassa, kuten yritykseni uudessa logossakin.

Päivät olivat kuluneet tutustuessani laskutusohjelmiin, kirjanpito­ yrityksiin, web-hotelleihin ja domain-tarjoajiin. Valmennuskeskuksen järjestämän yrittäjäkurssin ”vertaisryhmän” ja siellä solmittujen suhteiden avulla sparrasimme toinen toisiamme. Yksin yrittäminen tulisi olemaan yksinäistä puuhaa, joten verkostoituminen kannattaa. Verkostoitumisen voimaa ei korosteta koskaan liikaa. Verkostoon kuuluvat paitsi oman ammattialan piiriin kuuluvat tahot, myös lähiverkosto eli oma perhe ja ystävät.

Olin tuskaisen tietoinen siitä, että minua tullaan ensimmäisenä lähestymään lähinnä laskujen merkeissä. Vakuutusyhtiö; YEL ja vastuu­vakuutukset. Markkinointiin upposi oma siivunsa, verkkosivut ja käyntikortit tosin saivat tässä vaiheessa riittää. Käännätin sivuni myös ruotsiksi ja suppeammin englanniksi, sillä alallani on hyvä pystyä palvelemaan vähintään myös toisella kotimaisella. Useista pienehköistä kuluista kertyy helposti sievoinen summa aloituskustannuksia, joihin pitää olla varautunut. Erilaiset markkinointitahot alkavat soittelemaan ja tarjoamaan palveluitaan – näistä on löydettävä jyvät akanoista. Enimmäkseen on valitettavasti niitä akanoita, joten kannattaa pitää pää kylmänä ja muotoilla ystävällisen jämäkkä ”ei kiitos” -fraasi jo valmiiksi.

Viranomais- ym. tahot ohjaavat asiakaskontaktit mielellään verkkoon, mikä on luonnollista. Surffaaminen netissä tietoja etsiessä oli välillä hieman sekavaa ja aikaa vievää, mutta tarvittaessa olen aina löytänyt myös puhelinnumeron, josta olen saanut henkilökohtaista palvelua. NewCo Helsingin konsultaatiota ja sparrausta kiitän. Arvostan suuresti, kuinka mahtavaa palvelua Helsingin kaupunki tarjoaa yrittäjilleen. NewCo:ssa on jatkuvasti tarjolla erilaisia verkostoitumisja koulutustilaisuuksia.

Vuoden varrella toimeksiantoni ovat olleet hyvin vaihtelevia. Liiketoimintasuunnitelma on elänyt valtavasti. Jotkut todennäköisiksi ajattelemani asiakasryhmät eivät olekaan osoittautuneet omikseni. Olen todennut, ettei kannata jumiutua liikaa siihen, mitä on suunnitellut.

On jatkuvasti oltava avoinna uusille mahdollisuuksille. Uusi asiakassuhde on saattanut löytyä yllättävältä taholta, joka etukäteen ei ollut käynyt edes mielessä. Silti suunnitelmallisuus on hyvä, suorastaan ehdoton edellytys yrittäjänä toimimiselle.

Löydä hyvä kirjanpitäjä

Kaikki tuntemani yrittäjät korostivat etukäteen hyvän kirjanpitäjän merkitystä. Tämä siis niille, jotka haluavat käyttää työaikansa omaan

8 Rohkeutta yrittää

osaamisalueeseensa ja jättää kirjanpidon sen ammattiosaajalle. Kävin etukäteen tutustumassa pariin tilitoimistoon kirjanpidon merkeissä.

Tunsin jo etukäteen kokeneen kirjanpitäjän, joka myös on yksityis­ yrittäjä ja jonka kanssa olimme alun perin keskustelleet yhteistyöstä.

Onneksi päädyin tähän tuttavaani, alansa ammattilaiseen, joka itsekin yksityisyrittäjänä pystyi samaistumaan tilanteeseeni ja lisäksi oli todellakin kilpailukykyinen hinnoitellultaan. Olen tämän vuoden varrella tullut läheiseksi kirjanpitäjäni kanssa ja saanut rahanarvoisia neuvoja, myös jämäköitä ohjeita erilaisissa itselleni hankalissa tilanteissa. Saamani neuvon – Hyvä kirjanpitäjä on yrittäjän parhaita ystäviä – allekirjoitan painavalla musteella.

Pidä arkirytmisi normaalina

Yksinyrittäjänä olen tullut huomaamaan, kuinka yksin olen arjen keskellä. On hyvä pitää arkirytmi mahdollisimman normaalina ja säännöllisenä. Työni luonteen vuoksi saattaa usein olla töitä, kun muut ovat jo kotona. Arki olisi silti hyvä saada rytmittymään muun maailman menon mukaiseksi. Omasta kunnosta, terveydestä ja jaksamisesta huolehtiminen on erityisen tärkeää. Liikunta, ulkoilu ja sosiaaliset kontaktit ystäviin – sekä vanhoihin että uusiin – ovat itselleni olleet henkireikiä.

On myös suuri etuoikeus tehdä töitä erilaisissa paikoissa ja poikkeaviin aikoihin. Kahviloissa kirjoittaminen on inspiroivaa, yhteistyökumppanin tapaaminen lounaan tai aamiaisen merkeissä, ulkoilu keskellä päivää ja suuntaaminen asiakkaan luo, kun normityöaika päättyy ovat yrittäjyyden parhaita puolia. Kohta taakse jäävä vuosi yrittäjänä on antanut paljon ja opettanut itsestäni. Parhaimmillaan, yrityksen ja erehdyksen kautta, ehkä myös muutaman huonosti nukutun yön jälkeen, saattaa löytää itsenä unelmatyössään, jossa huomaakin tekevänsä juuri sitä, minkä parhaiten osaa ja pystyvänsä keskittymään sellaisiin työtehtäviin, jotka itselle ovat erityisen mie­ lekkäitä. Toivotan kaikille rohkeutta ja ennakkoluulottomuutta ottaa askeleet kohti yrittäjyyttä!

Olethan oikean kassan jäsen?

Kuka on yrittäjä työttömyysturvassa?

Työttömyysturvalain mukaan yrittäjä on henkilö, joka työskentelee yrityksessä, josta hän itse tai hän yhdessä perheensä kanssa tai perhe omistaa laissa määritellyn osuuden.

Yrittäjänä pidetään myös henkilöä, joka tekee ansiotyötä olematta työ- tai virkasuhteessa (esimerkiksi freelancer ja laskutusyhteisöjen kautta tehtävä työ eli ns. kevytyrittäjät).

Pelkkä yrityksen tai sen osan omistaminen ei vielä tee sinusta yrittäjää. Jos toimit palkkatyössä ja yritystoimintasi on sivutoimista, kannattaa työttömyysturva yleensä järjestää palkansaajakassan kautta.

Lisätietoja palkansaajakassoista www.tyj.fi.

Yrittäjä on työttömyysturvan piirissä kun hän työllistyy siten että hänen eläkevakuutuksen (YEL-,MYEL-vakuutettu yrittäjä tai TyEL-­ vakuutettu yrittäjän perheenjäsen/yrityksen osaomistaja) perusteena oleva työtulonsa on vähintään 12 576 euroa vuodessa.

Työttömyysturvassa yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka

on YEL- tai MYEL-vakuutusvelvollinen (poislukien apurahansaaja) Yrittäjäksi katsotaan myös TyEL-vakuutuksen piiriin kuuluva yrityksen osaomistaja ja yrittäjän perheenjäsen, jos hän

työskentelee johtavassa asemassa (tj, hallituksen jäsen) yhtiössä josta hän itse omistaa vähintään 15 %, tai josta hänen perheensä (tai hän yhdessä perheensä kanssa) omistaa vähintään 30 % (tai jossa hänellä/heillä on muutoin vastaava määräysvalta). työskentelee ilman johtavaa asemaa yhtiössä josta hän itse, hänen perheensä (tai hän yhdessä perheensä kanssa) omistaa vähintään 50 % (tai jossa hänellä/heillä on muutoin vastaava määräysvalta).

Perheenjäseniksi katsotaan yrittäjän kanssa samassa taloudessa asuva puoliso (myös avopuoliso), lapset ja vanhemmat.

Johtavassa asemassa työskenteleväksi katsotaan yrityksen toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen sekä tasaomisteisen yhtiön yhtiömiehet, joiden omistusosuus on yli 15 %.

Pienissä yrityksissä ja yhteisöissä, joissa omistus jakaantuu tasaisesti, johtava asema voi muodostua myös (henkilön muodollisesta asemasta riippumatta) pelkän omistamiseen liittyvän määräysvallan kautta. Käytännössä työttömyysturvan kannalta olennaista päätösvaltaa käyttää tällöin yrityksen tai yhteisön osakkaiden tai jäsenten kokous.

Tiesitkö, että myös perheyrityksessä työskentelevät yrittäjän perheenjäsenet sekä yrityksen osaomistajat ovat työttömyysturvassa usein yrittäjiä? Tarkista, missä kassassa sinä voit vakuuttaa itsesi.

Eläkevakuutus vähintään 12 576 €/v

TyEL-vakuutettu osaomistaja, yrittäjän perheenjäsen

YEL- tai MYEL vakuutettu yrittäjä

Työntekijä omistus: 50 % oma tai perheen kanssa

Johtava asema (Tj, tai hallituksen jäsen) omistus: 15 % oma, 30 % perheen kanssa

Huom! Myös yrittäjän puoliso omistus 0 %, jos puoliso omistaa vähintää 50% yrityksestä, jossa perheenjäsen työskentelee

Siten esimerkiksi osuuskunnassa, jossa on enintään kuusi jäsentä ja kunkin jäsenen omistus on siten yli 15 %, on kaikkia osuuskunnan jäseniä pidettävä yrittäjinä.

Huom! Mikäli yhtiömiehen päätösvaltaa ei ole yhtiömiesten sopimuksella olennaisesti rajoitettu, henkilöyhtiön (käytännössä avoimen ja kommandiittiyhtiön) jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä katsotaan lähtökohtaisesti aina olevan vähintään 50 % vastaava määräysvalta (vaikka yhtiömiehiä olisi esim. 3–6).

Tämä johtuu siitä että, ellei henkilöyhtiön yhtiösopimuksessa ole muuta sovittu, henkilöyhtiön jokaisella vastuunalaisella yhtiömiehellä yleensä on oikeus ryhtyä yhtiötä koskeviin hallintotoimiin, oikeus edustaa yhtiötä ja lisäksi kielto-oikeutensa nojalla oikeus kieltää toista yhtiömiestä ryhtymästä yksittäiseen toimenpiteeseen. Mikäli yhtiö­ sopimuksessa ei ole muuta sovittu, on olennaiset päätökset yleensä tehtävä yhtiömiesten yksimielisillä päätöksillä.

Tästä johtuen myös vastuunalaisen yhtiömiehen puoliso, joka työskentelee yhtiössä, katsotaan yleensä yrittäjäksi.

Välillinen omistus

Yrittäjämääritelmän mukaiseen omistusosuuteen voidaan laskea mukaan myös välillinen omistus toisen yrityksen kautta. Välillinen omistus toisen yrityksen kautta lasketaan mukaan, jos henkilö omistaa itse tai yhdessä perheensä kanssa väliyhtiöstä vähintään 50 %.

Rohkeutta yrittää

9

Vaikuta itse ansiopäivärahasi tasoon Määrittelet itse kassaan sen vakuutustason, jota käytämme jäsenmaksulaskutuksen ja työttömyyspäivärahan perusteena. Vakuutustason tulee olla tänä vuonna vähintään 12 576 euroa vuodessa ja se voi olla korkeintaan yhtä suuri kuin oman eläkevakuutuksesi vuosityötulo SYT:n jäsenyys kannattaa jo vähimmäistasolla. Päiväraha on vähimmäistasolla 157,60 €/kk enemmän kuin Kelan maksama työttömyyskorvaus. Yli 20 prosentin korotus vakuutustasoon vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta. Työttömyysvakuutusta ei voi ottaa suurempana kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-työtulo on.

SYT-kassa ei saa automaattisesti muuttuneita vuosityötulotietoja, joten jokaisen kassan jäsenen on itse huolehdittava oman työtulonsa muuttamisesta. Vakuutustasoa voi muuttaa esim. nettisivujemme lomakkeella. Jäsenten vakuutustasot on tarkistettu vuosittain 1.1.2016 lähtien palkkakertoimella (YEL-/MYEL–vakuutettujen osalta). Halutessasi voit kieltää tasosi päivittämisen vapaamuotoisella ilmoituksella esim. sähköpostilla neuvonta@syt.fi Miten valitsen kassan vakuutustason?

1. YEL- ja MYEL-vakuutettu yrittäjä YEL- tai MYEL-vakuutuksen vuosityötulo on enimmäismäärä, jonka mukaan yrittäjä voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. YEL- ja MYELvakuutetulla ratkaisevaa on vakuutusyhtiön kanssa sovittu laskennallinen työtulo. YEL-ja MYEL-työtulot ja yrittäjäasemassa tehty TyEL-palkka voidaan laskea yhteen työttömyyskassan vakuutustasoa valittaessa. Huomioithan, että työtuloon eivät vaikuta osingot tai yksityisotot, eikä myöskään verotuksessa vahvistettu ansiotulo.

2. TyEL-vakuutettu yrityksen osaomistaja tai yrittäjän perheenjäsen TyEL-vuosipalkka on enimmäismäärä, jonka mukaan osaomistaja tai yrittäjän perheenjäsen voi vakuuttaa itsensä SYT-kassassa. TyEL-­ vakuutetulla tämä tarkoittaa todellisuudessa maksettuja eläkevakuutuksen alaisia palkkoja. Jos sinulla on lisäksi YEL- tai MYEL-työtuloja, voit laskea ne yhteen, kun valitset kassan vakuutustason.

Jäsenmaksujen verovähennyskelpoisuudesta

SYT-kassan jäsenmaksut ovat vähennyskelpoisia henkilökohtaisessa verotuksessasi. SYT lähettää tiedot maksetuista jäsenmaksuista suoraan verottajalle.

Vuotuisen jäsenmaksun voit maksaa joko yhdessä, neljässä tai kahdessatoista erässä. SYT-kassa lähettää valmiit pankkisiirrot postitse.

Halutessasi voit vaihtaa paperisen laskun e-laskuksi, joka lähetetään suoraan verkkopankkiisi. Ilmoitathan kassaan, mikäli teet e-lasku­ sopimuksen kesken laskutuskauden, jotta tiedämme lähettää sinulle e-laskut uusintalaskuina.

Jäsenyyden ja jäsentietojen luottamuksellisuuden turvaamiseksi toimitamme e-laskut ainoastaan henkilökohtaiseen verkkopankkiisi, emme esimerkiksi yrityksesi verkkopankkiin.

Lisätietoa e-laskusta saat pankistasi.

Kuinka paljon jäsenyys maksaa ja mitä sillä saa

Vakuutusmaksut määrätään suhteessa riskiin. Pienellä vuotuisella investoinnilla saa työttömyyden sattuessa monikymmenkertaisen tuoton. Vakuutusmaksut voi yrittäjä vähentää henkilökohtaisessa verotuksessaan, mikä leikkaa niistä jopa puolet pois. Kuten kaikki vakuutukset, työttömyysvakuutus on kallis maksettaessa, mutta halpa vahingon sattuessa.

SYT-kassan jäsenmaksu on noin 1,4–2,6 % yrittäjän ottaman työttömyysvakuutuksen tasosta.

Jäsenmaksun suuruus on 2,25 % vakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 5 800 euron ylittävästä osasta.

Voit valita itsellesi enimmillään eläkevakuutuksen (YEL, MYEL, TyEL) vuosityötulotasoasi vastaavan vakuutuksen tason. Summa voi olla siis mikä tahansa valitsemasi euromäärä, joka ylittää 12 576 euroa.

Työttömyysvakuutus kannattaa ottaa heti samansuuruisena kuin YEL-, MYEL- tai TyEL-tulo on. Myöhemmin tehty yli 20 prosentin korotus vaikuttaa täydellä teholla vasta 15 kuukauden kuluttua korotuksesta.

Esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta 1.1.2018 Työtulo €/v Jäsenmaksu €/kk Jäsenmaksu €/v Pväraha €/arkipvä Pväraha €/kk

12 576 12,71 152,46 39,73 854,20 15 000 17,25 207,00 43,98 945,57 18 000 22,88 274,50 49,22 1 058,23 20 000 26,63 319,50 52,7 1 133,05 25 000 36,00 432,00 61,42 1 320,53 26 000 37,88 454,50 63,17 1 358,16 30 000 45,38 544,50 70,15 1 508,23 35 000 54,75 657,00 78,87 1 695,71 40 000 64,13 769,50 84,62 1 819,33 45 000 73,50 882,00 88,49 1 902,54 50 000 82,88 994,50 92,37 1 985,96 60 000 101,63 1 219,50 100,12 2 152,58 70 000 120,38 1 444,50 107,87 2 319,21 80 000 139,13 1 669,50 115,63 2 486,05 90 000 157,88 1 894,50 123,38 2 652,67

Ansiosidonnianen pväraha vs. peruspväraha kk €/kk 157,60 248,97 361,63 436,45 623,93 661,56 811,63 999,11 1 122,73 1 205,94 1 289,36 1 455,98 1 622,61 1 789,45 1 956,07

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huolettavana alle 18-vuotias lapsi, maksetaan päiväraha korotettuna lapsikorotuksella, jonka suuruus yhdestä lapsesta on 5,23 €, kahdesta lapsesta yhteensä 7,68 € ja kolmesta tai useammasta lapsesta yhteensä 9,90 €.

10 Rohkeutta yrittää

Päiväraha on vähimmäis­ tasollakin 157,60 €/kk enemmän kuin Kelan maksama työttömyyskorvaus.

SYT-kassan maksama yrittäjäpäiväraha koostuu perusosasta, ansioosasta ja mahdollisesta lapsikorotuksesta. Perusosan suuruus vuonna 2018 on 32,40 euroa. Ansio-osan suuruus on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %.

Alla olevassa taulukossa on esimerkkejä työtulosta, jäsenmaksusta ja päivärahasta. Jos YEL -työtulosi on esimerkiksi 21 850 euroa vuodessa, voit valita SYT:n vakuutustasoksi minkä tahansa euromäärän välillä 12 576–21 850.

Huojennettu jäsenmaksu

Onko YEL-/MYEL-työtulosi tai TyEL-palkkasi alle 12 576 euroa vuodessa? Saatko sairaus-, osasairaus-, tai äitiyspäivärahaa? Hae huojennettua jäsenmaksua.

Jos eläkevakuutuksen perusteena oleva vuosityötulosi on 1.1.2018 jälkeen alle työttömyysturvalain mukaisen vähimmäistason 12 576 €/v tai eläkevakuutuksesi on kokonaan päättynyt tai loppunut, voit hakea kassasta huojennettua jäsenmaksua.

Voit hakea huojennettua jäsenmaksua myös yli kuukauden kestävän sairausloman, vanhempainloman, hoitovapaan tai päätoimisen opiskelun ajalta. Toimita tällöin kassaan päätös Kelan tai vakuutusyhtiön maksamasta päivärahasta tai todistus oppilaitokselta kouluun hyväksymisestä ja opintojen arvioidusta kestosta.

Huojennetun jäsenmaksun suuruus vuonna 2018 on 5 € kuukaudessa eli 60 € vuodessa.

Huojennettu jäsenmaksu voidaan myöntää kerrallaan kalenteri­ vuoden ajaksi. Jos tilanteessasi tapahtuu muutoksia (nostat eläkevakuutuksen perusteena olevan vuosityötulon 12 576 € tai sen yli), ilmoita siitä välittömästi kassaan.

Yrittäjästä palkansaajaksi

Työttömyyskassa kannattaa aina valita päätoimen mukaan. Jos siirryt yrittäjätyöstä palkkatyöhön, sinun kannattaa liittyä palkansaajan työttömyyskassaan, koska SYT-kassassa ei voi kerryttää palkansaajan päivärahaoikeutta. Palkansaajan työssäolo- ja vakuutusehto on nykyisin 26 viikkoa (6 kk). Jos siirryt palkansaajakassaan niin varmista, että jäsenmaksusi meillä on kunnossa eropäivään saakka. Maksut ovat kunnossa, kun olet maksanut jäsenmaksulaskusi eropäivään asti. Jotta kerryttämäsi ansioturva säilyy voimassa kassasta toiseen siirtyessäsi, kassajäsenyyksien väliin ei saa jäädä yli kuukauden vakuuttamatonta jaksoa.

Yrittäjäkassassa kerrytetty päivärahaoikeus säilyy myös palkansaajakassassa. Lisätietoja palkansaajakassoista www.tyj.fi.

Oletko siirtynyt eläkkeelle?

Jos sinulle on myönnetty täysi työeläke, SYT-kassan jäsenyys ei enää ole sinulle ajankohtainen. Tällaisessa tilanteessa sinun kannattaa erota kassasta kirjallisella ilmoituksella. Työeläkkeellä sinulle ei voida enää maksaa työttömyyspäivärahaa kassasta.

Rohkeutta yrittää

11

Työttömäksi jääneen yrittäjän askelmerkit Milloin yrittäjä voi saada päivärahaa?

Voiko yrittäjä olla työtön? Tähän on yksinkertainen vastaus: kyllä.

Yrittäjällä on oikeus päivärahaan, kun hän on täyttänyt yrittäjän työssäoloehdon ja on lopettanut yritystoimintansa todisteellisesti.

Yritystoiminta katsotaan lopetetuksi, kun yritys on myyty, asetettu konkurssiin, selvitystilaan tai muun kuin osakeyhtiön yhtiömiesten kesken on tehty sopimus yhtiön purkamisesta.

Pääsääntöisesti yritystoiminta katsotaan lopetetuksi myös, kun tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on päättynyt ja yrittäjä on luopunut eläkevakuutuksestaan, jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen yrityksen poistamiseksi ennakko- ja työnantajarekisteristä ja jättänyt Verohallinnolle ilmoituksen joko yrityksen poistamiseksi arvonlisä­ verovelvollisten rekisteristä tai yritystoiminnan keskeytymisestä.

Yritys saa jäädä kaupparekisteriin.

Päivärahaa maksetaan ilman yritystoiminnan lopettamista, jos henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti, jos yritystoiminta on luonnonolosuhteista johtuen kausiluontoista tai jos yrittäjä on palkansaajaan rinnastettava, harvalukuisille toimeksiantajille työskentelevä henkilö, jolla ei ole kiinteää osto- tai myyntipaikkaa tai vastaavaa toimipaikkaa toiminnan harjoittamista varten.

Yrittäjä ei voi lomauttaa itseään töiden vähyyden takia, mutta perheenjäsenen lomautus on mahdollista, mikäli yrityksestä on lomautettu perheenjäsenen lisäksi yksi ulkopuolinen työntekijä.

TE-toimisto selvittää työttömyyspäivärahan maksamisen työvoima­ poliittiset edellytykset, ts. onko yritystoiminta lopetettu ja yrittäjä työtön ja antaa asiasta työttömyyskassalle sitovan työvoimapoliittisen lausunnon.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan yritystoiminnan päättyminen

1) tuotannollinen ja taloudellinen toiminta on työnhakijan luotettavana pidettävän ilmoituksen mukaan päättynyt tai muuten on ilmeistä, ettei toimintaa enää jatketa; ja 2) henkilö on luopunut mahdollisesta yrittäjän eläkelain tai maatalous­yrittäjän eläkelain mukaisesta eläkevakuutuksesta.

12 Rohkeutta yrittää

jos jäät työttömäksi: Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon

Ei työttömyyskassan jäsen

Työttömyyskassan jäsen

Hae peruspäivärahaa Kansaneläkelaitokselta

Hae ansiopäivärahaa työttömyyskassasta

Esimerkki:

Esimerkki:

YEL: 25 000 € (2 083,33 € / kk) Jäsenmaksu: 0 € / kk.

Työttömyyspäiväraha: 696,60 € / kk.

YEL: 25 000 € (2 083,33 € / kk) Jäsenmaksu: 36,00 € / kk (jäsenmaksu verovähennyskelpoinen) Työttömyyspäiväraha: 1 320,53 € / kk.

Enintään 400 päivää.

Enintään 400 päivää.

Työttömäksi jääneen yrittäjän tulee ilmoittautua työ- ja elinkeino­ toimistoon työttömäksi työnhakijaksi. Paikallinen työvoimaviranomainen antaa kassalle lausunnon yrittäjän työttömyydestä. Kassa ei voi tehdä TE-toimiston lausunnosta poikkeavaa päätöstä.

Osaomistajan työskentelyn päättyminen yrityksessä

Jos olet työskennellyt yrityksessä, josta olet omistanut osuuksia, voit saada päivärahaa, kun yritystoiminta on kokonaan päättynyt tai olet luopunut osuuksista tai asemasta yrityksessä, etkä näin ollen enää täytä työttömyysturvalain mukaista yrittäjämääritelmää. Päivärahaa voit saada esimerkiksi tilanteessa, jossa olet myynyt omistamasi osakkeet tai omistusosuutesi on alle 50 % ja joudut eroamaan toimitusjohtajan tehtävistä, edellyttäen, että et myöskään ole yrityksen hallituksen varsinainen jäsen.

Yrittäjän perheenjäsenen oikeus työttömyysturvaan

Yrittäjällä on oikeus työttömyysetuuteen, kun hän on todisteellisesti lopettanut yritystoimintansa. Yrittäjän perheenjäsenen osalta lähtökohta on sama, kuin varsinaisella yrittäjällä eli työttömyysturvan saamiseksi tulisi lähtökohtaisesti koko yritystoiminta lopettaa. Pelkkä yrittäjän perheenjäsenen työskentelyn lopettaminen ei siis riitä.

Yritystoiminnan lopettamista ei yrittäjän perheenjäsenen osalta kuitenkaan edellytetä, jos 1. henkilön työkyky on alentunut pysyvästi ja olennaisesti (saanut enimmäisajan sairauspäivärahaa, hänen katsotaan edelleen olevan terveydellisistä syistä kykenemätön työhönsä yrityksessä ja hänen työkyvyttömyyseläkehakemuksensa on vireillä tai hylätty); 2. yritystoimintaa on pidettävä kausiluonteisena (yritystoiminta, jota luonnonolosuhteista johtuen on mahdollista harjoittaa keskimäärin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan vuodessa) ja toimintakausi on päättynyt; 3. henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja hän on työllistynyt päätoimisesti yritystoiminnassa enintään kuuden kuukauden ajan kahden vuoden tarkastelujakson aikana; 4. henkilön työskentely yrityksessä on päättynyt ja työskentely on johtunut yksinomaan työllistymistä edistävään palveluun osallistumisesta tai muihin omaehtoisiin opintoihin liittyvästä harjoittelusta; 5. henkilön työ on loppunut tuotantosuunnan lopettamisen tai vastaavan syyn johdosta; 6. henkilö on lomautettu kokoaikaisesti (yhdenjaksoisesti vähintään yhdeksi kalenteriviikoksi ma–su, tai tätä pidempään) ja yrityksestä on lomautettu taikka irtisanottu taloudellisista tai tuotannollisista syistä vuoden tarkastelujakson aikana vähintään yksi työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen; 7. henkilön työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet kokonaan työsopimuslain 2 luvun 12 §:n 2 momentin ensimmäisessä virkkeessä tarkoitetusta syystä (työntekijä on estynyt tekemästä työtään työpaikkaa kohdanneen tulipalon, poikkeuksellisen luonnontapah­ tuman tai muun sen kaltaisen hänestä tai työnantajasta riippumattoman syyn vuoksi) ja yrityksessä on myös vähintään yksi muu työntekijä, joka ei ole yrittäjän perheenjäsen ja jonka työnteko ja palkanmaksu ovat keskeytyneet samasta syystä; 8. henkilön työ on loppunut yritystoiminnan edellytysten pysyväis­ luonteisen heikentymisen johdosta ja yritystoiminnasta siinä työskentelevää henkilöä kohti syntyvä tulo on vähemmän kuin työttömyysturvalaissa tarkoitettu yritystoiminnan olennaisuutta osoittava työtulon määrä (v. 2018 1048 €/kk,) eikä yrityksessä työskentele muita kuin yrittäjän perheenjäseniä.

Edellä mainittuja poikkeuksia 3–8 sovelletaan perheenjäseneen, jolla itsellään ei ole eikä kahden edellisen vuoden aikana ole ollut vähintään 15 prosenttia yrityksen osakepääomasta tai osakkeiden tuottamasta äänivallasta eikä muutoinkaan vastaavaa määräysvaltaa yrityksessä. Edellä mainittujen poikkeusten 6 ja 7 soveltaminen edellyttää lisäksi, että perheenjäsen on vakuutettu muun lain kuin yrittäjän eläkelain tai maatalousyrittäjän eläkelain mukaisesti.

Kehotamme tiedustelemaan TE-toimiston tarvitsemista selvityksistä TE–toimistosta!

Rohkeutta yrittää

13

Työttömyysturvan aktiivimalli Työttömyyskassat alkavat 1.1.2018 lähtien seurata päivärahan­ hakijan aktiivisuutta 65 maksupäivän jaksoissa. Aktiivisuutta tarkastellaan takautuvasti, jolloin ensimmäisen kerran aktiivisuutta tarkastellaan huhtikuun alussa. Aktiivimalli tarkoittaa sitä, että työttömyyspäivärahan hakijan täytyy osoittaa olevansa aktiivinen olemalla työssä, työllistymistä edistävässä palvelussa tai harjoittamalla yritystoimintaa. Jos hakija ei ole ollut laissa säädetyllä tavalla aktiivinen, päivärahan tasoa alennetaan 4,65 %.

Alennus tehdään täysimääräiseen työttömyyspäivärahaan.

Päivärahaa alennetaan vain kerran, jolloin maksun suuruus seuraavan 65 päivän maksujakson jälkeen joko palautuu täysimääräiseksi tai jatkuu samansuuruisena. Alenema ei siis lisäänny, vaikka aktiivisutta ei olisikaan, vaan päiväraha pysyy samana, kunnes aktiivisuusedellytys seuraavalla 65 päivän jaksolla täyttyy.

Yhdenjaksoisena aikana 65 päivää vastaa noin kolmea kuukautta.

Olet tarkoitetulla tavalla aktiivinen, kun:

o let tarkastelujakson aikana työssä yhteensä vähintään 18 tuntia eli niin paljon, että työ yhden kalenteriviikon aikana tehtynä luettaisiin palkansaajan työssäoloehtoon. Opetus­­ alalla 8 tunnin työskentelyä tarkastelujaksolla olet tarkastelujakson aikana ansainnut yritystoiminnassa yhteensä vähintään 23 prosenttia yrittäjän työssäoloehtoon vaaditusta kuukausiansiosta (1 048 € x 0,23 = 241,04 €) olet viisi päivää työllistymistä edistävässä palvelussa olet viisi päivää muussa työvoimaviranomaisen järjestämässä työllistymisedellytyksiä parantavassa palvelussa tai toiminnassa olet viisi päivää muussa työpaikalla tai työllistymiseen liittyen toteutettavassa rekrytointia tukevassa toiminnassa, jonka ajalta sinulle maksetaan päivärahaa.

Aktiivisuusedellytys on siis täytettävä esimerkiksi joko tekemällä työtä tai osallistumalla työllistymistä edistäviin palveluihin, ei sekä että. Alennettuna maksettu päiväraha palautuu täysimääräiseksi, kun täytät työssäoloehdon sinulla on yli kaksi viikkoa kestävää yritystoimintaa sinulla on yli kaksi viikkoa kestävää palkkatyötä päivärahasi hylätään joko työajan ylittymisen tai työajan valvonnan puuttumisen vuoksi päivärahasi hylätään tulojen perusteella sinulle määrätään korvaukseton määräaika (ns. karenssi) tai työssäolovelvoite Tietyissä tilanteissa etuutta saavan aktiivisuutta ei seurata eikä etuuden tasoa myöskään alenneta. Aktiivisuusedellytyksen ei tarvitse täyttyä, jos sinulla on vireillä työkyvyttömyyseläkehakemus työskentelet omais- tai perhehoitajana saat työkyvyttömyyden tai vamman perusteella myönnettyä sosiaalietuutta yhdenjaksoinen päivärahan saanti kokoaikaisen lomautuksen tai lyhennetyn työviikon perusteella kestää alle 65 maksupäivää.

14 Rohkeutta yrittää

Päivärahan saamisen ehdot:

S YT-kassa maksaa ansiosidonnaista päivärahaa työ- ja elinkeino­ toimistonlausunnon perusteella.

Päivärahaa saadaksesi sinun on ilmoittauduttava työnhakijaksi TE-toimistoon, jossa tutkitaan yritystoimintasi tai työllistymisesi päättyminen.

Vakuutusehtona on, että olet ollut SYT-kassan jäsenenä sekä toiminut yrittäjänä vähintään 15 kuukautta ja eläkevakuutuksesi (YEL, MYEL tai TyEL) on ollut voimassa vähintään minimitasolla 12 576 euroa/vuosi.

Ehto täyttyy, jos sinulle on kertynyt 15 yrittäjyyskuukautta ja kassan jäsenyyttä edellisten 48 kuukauden kuluessa. Tämä on ns. yrittäjän työssäoloehto. Huom! Mm. sairaus- äitiys- ja isyyspäiväraha-aika ei kerrytä yrittäjän työssäoloehtoa. Sairauspäivärahan maksaa Kela tai vakuutusyhtiö.

Uudella yrittäjällä voi olla päivärahaoikeusjälkisuojan perusteella.

Jälkisuoja on voimassa korkeintaan 18 kk yritystoiminnan aloittamisesta lähtien.

Mahdollinen myyntivoiton jaksottaminen voi siirtää päivärahan maksamisen aloittamisajankohtaa.

Ansiopäivärahaa tulee hakea kolmen kuukauden kuluessa työttömyyden alkamisesta.

Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada korkeintaan 65-vuotiaaksi saakka.

Jos saat työttömänä ollessasi muita sosiaalietuuksia, etuuksilla voi olla vaikutusta ansiopäivärahaan. Osa etuuksista estää ansiopäivä­ rahan saamisen, osa vähentää täysimääräisesti ansiopäivärahan määrää ja osalla ei ole vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin.

Jos jäät työttömäksi:

P äivärahan maksaminen edellyttää myönteistä TE-toimiston lausuntoa sekä työssäoloehdon täyttymistä.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan viideltä arkipäivältä viikossa pääsääntöisesti enintään 400 päivän ajan. Omavastuuaika on viisi arkipäivää.

Päiväraha muodostuu peruspäivärahasta ja ansio-osasta, jonka suuruus on 45 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta. Jos kuukausitulo on yli 3 078 euroa, ansio-osa on sen ylimenevältä osalta 20 %.

Päivärahat ovat veronalaista tuloa.

Työttömyyspäivärahan saajalle, jolla on huollettavanaan alle 18 vuotta nuorempia lapsia, maksetaan lapsikorotuksia. Lapsikoro­ tukset ovat 5,23 euroa yhdestä, 7,68 euroa kahdesta ja 9,90 euroa kolmesta tai useammasta alle 18-vuotiaasta huollettavasta.

Päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päivärahan perusteena olevasta työtulosta.

Työttömyysajalta maksetaan huojennettua jäsenmaksua 5 €/kk.

Työtön voi tehdä osa-aika- tai kokopäivätyötä. Osa-aikatyötä tekevälle maksetaan nk. soviteltua päivärahaa. Sovitellussa päivärahassa on 300 € suojaosuus. Tehty työ säästää työttömyyspäiviä.

Mahdollista saada liikkuvuusavustusta lapsikorotuksineen, jos vastaanotat työttömänä ollessasi kokoaikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kolme tuntia tai osa-aikatyön, jonka edestakainen työmatka on yli kaksi tuntia. Osa-aikatyöhön liikkuvuusavustusta maksetaan tehdyiltä työpäiviltä.

Yrittäjät eivät pääse ns. eläkeputkeen. Jos päivärahaa on jo maksettu enimmäisaika, ei ns. lisäpäiviä ennen vanhuuseläkettä makseta.

Päivärahat ovat veronalaista tuloa.

Puolison tulot eivät vaikuta päivärahaan.

Kela maksaa sairauspäivärahaa

Jos sairastut, hae Kelasta sairauspäivärahaa. SYT-kassa ei maksa sairauspäivärahaa.

Työkyvytön yrittäjä voi saada Kelan maksamaa sairauspäivärahaa YEL-työtulojensa perusteella, kun hänellä on työkyvyttömyyden alkamispäivänä voimassa pakollinen tai vapaaehtoinen yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen eläkevakuutus. Yrittäjän sairauspäiväraha alkaa toisena päivänä sairastumisesta.

Päivärahan perusteena on tavallisimmin viimeksi vahvistetun verotuksen YEL-työtulo, jonka määrän Kela saa verottajalta suoraan.

Vuonna 2018 käytetään siis vuoden 2016 verotietoja. Jos yrittäjä on korottanut verotuksen jälkeen YEL-työtuloaan, hän voi esittää kuuden kuukauden tulona korotetun työtulonsa.

YEL-vakuutetulla sairauspäivärahan omavastuuaika on yksi päivä.

Sairauspäivärahan enimmäismaksuaika on 300 arkipäivää.

SYT-kassan jäsenillä on mahdollisuus hakea huojennettua jäsenmaksua yli kuukauden pituisilta sairausjaksoilta. Oikeus huojennettuun jäsenmaksuun alkaa seuraavasta täydestä kalenterikuukaudesta.

Huojennettuun jäsenmaksuun oikeuttavalta ajalta ei kerry yrittäjän työssäoloehtoa.

Lisätietoja sairauspäivärahasta Kelan verkkosivuilta www.kela.fi.

Yrittäjän työssäolo- ja vakuutusehto

Yrittäjän työssäoloehto täyttyy, kun yrittäjä on työskennellyt SYTkassan jäsenyysaikana päätoimisena yrittäjänä vähintään 15 kuukautta siten, että lakisääteisen eläkevakuutuksen vuosityötulo on ollut vähintään 12 576 euroa. Jos yrittäjä ei ole täyttänyt yrittäjän työssäoloehtoa jäädessään työttömäksi ja yritystoiminta on kestänyt alle 18 kuukaut­ta, kassa selvittää, onko yrittäjän oikeus palkkaperusteiseen päivärahaan (ns. jälkisuojaoikeus) vielä voimassa.

Työssäoloehtoon luetaan kaikki vähintään neljä kuukautta kestäneet yrittäjyysjaksot. Kukin työskentelyjakso voidaan lukea työssäoloehtoon vain kerran. Työssäoloehtoon ei lueta työtä, jota olet tehnyt osasairauspäivärahaa saadessasi eikä työssäoloehto kerry lähtökohtaisesti sairauspäivärahan, äitiys-, isyys- tai vanhempainrahan, alle 3-­vuotiaan lapsen hoidon tai päätoimisen opiskelun ajalta. Näiltä ajoilta voit hakea huojennettua jäsenmaksua.

Neljän vuoden tarkastelujaksoa voidaan pidentää enintään seitsemällä vuodella. Pidennys tehdään, mikäli syy työmarkkinoilta poissaololle on jokin seuraavista: sairaus, laitoshoito tai kuntoutus asevelvollisuus tai siviilipalvelus päätoimiset opinnot lapsen syntymä tai enintään 3-vuotiaan lapsen hoito apurahakausi muu näihin verrattava hyväksyttävä syy Jos olet työskennellyt osasairauspäivärahaa saadessasi tai ollut työllistymistä edistävässä palvelussa, tarkastelujaksoa pidennetään vastaavasti. Tarkastelujaksoa pidentäviltä ajoilta voit hakea huojennettua jäsenmaksua.

Rohkeutta yrittää

15

Pääsääntöisesti yrittäjänä työskentelevä henkilö voi kerryttää työssäoloehtoa, mikäli hänellä on voimassaoleva YEL-, MyEL- tai TyELvakuutus. Selvitä siis kassasta mahdollisuutesi kerryttää työssäoloehtoa osatyökyvyttömyyseläkkeen, osakuntoutustuen, kotihoidontuen, opintotuen tai apurahan saamisen ajalta ja omais- tai perhehoidon ajalta. Osasairauspäivärahan saamisen ajalta ei voi kerryttää työssäoloehtoa.

Työssäoloehdon voimassaolo

Voit säilyttää kerryttämäsi työssäoloehdon maksamalla kassan vakuutustasoon/työtuloon perustuvan jäsenmaksun tai hakemalla huojennettua jäsenmaksua.

Työmarkkinoilta voi olla poissa ilman laissa mainittua hyväksyttävää syytä enintään kuusi kuukautta menettämättä oikeuttaan työttömyyspäivärahaan. Oikeus koskee kertynyttä työssäoloehtoa tai jäljellä olevia työttömyyspäivärahapäiviä.

Sinun katsotaan olleen työmarkkinoilla, jos olet ollut: työssäoloehtoon luettavassa työssä tai työllistynyt yritystoiminnassa tai omassa työssä työvoimapoliittisessa toimenpiteessä tai työttömänä työnhakijana Työ- ja elinkeinotoimistossa Sinulla katsotaan olleen hyväksyttävä syy työmarkkinoilta poissaololle: sairauden, laitoshoidon, kuntoutuksen asevelvollisuuden, siviilipalveluksen päätoimisten opintojen apurahakauden lapsen syntymän / enintään 3-vuotiaan lapsen hoidon tai muun näihin verrattavan syyn johdosta.

Miten yrittäjän ansiopäiväraha lasketaan?

Yrittäjän ansiosidonnainenpäiväraha koostuu perusosasta, ansioosasta ja mahdollisesta lapsi-korotuksesta.

Ansiopäiväraha lasketaan siitä eläkevakuutustasosta tai niiden tasojen keskiarvosta, mistä olet itsesi vakuuttanut viimeisten 15 kuukauden aikana ennen yrittäjyyden lopettamista, viimeksi kuluneen 48 kuukauden jakson kuluessa.

16 Rohkeutta yrittää

Kun päiväraha määritellään, verrataan SYT-kassan vakuutustasoa ja eläkeyhtiön vakuutustasoa samalta ajalta. Päiväraha määritellään alemmasta tasosta. Pienin eläketulon määrä, josta päiväraha voidaan määrittää, on 12 576 €/vuosi. Mikäli eläkevakuutustulo ja/tai SYTkassaan ilmoitettu tulo ovat vaihdelleet, päivärahaa maksetaan työttömyyttä edeltäneen 15 kk:n työtulojen kuukausikeskiarvon perusteella.

Työtulossa voidaan työttömyysturvalain mukaan ottaa huomioon enintään 20 % korotus. Jos kassan vakuutustasoa nostaa enemmän kuin 20 %, korotettua tasoa tulee ylläpitää vähintään 15 kuukautta, jotta myös 20 % ylittävä osuus otetaan ansiopäivärahan perusteeksi.

Päivärahan suuruus lapsikorotuksineen saa olla enintään 90 % päivä­rahan perusteena olevasta työtulosta.

Ansiopäivärahan kesto

Ansiopäivärahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa ja pääsääntöisesti enintään 400 työttömyyspäivältä. Kun ansiopäivärahaa maksetaan 5 päivältä viikossa, 400 päivää täyttyy aikaisintaan noin 18 kuukaudessa.

Jos työttömäksi jääneellä on työhistoriaa alle 3 vuotta, päivärahan enimmäismaksuaika on 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan maksaa ansiopäivärahaa 500 päivää.

Yrittäjillä ei ole lisäpäiväoikeutta kuten palkansaajilla. Enimmäisajan täytyttyä yrittäjänä toimineet voivat hakea Kelasta työmarkkinatukea. Ansiosidonnaista päivärahaa voi saada korkeintaan 65-vuotiaaksi saakka. Enimmäisajan täytyttyä yrittäjänä toimineet voivat hakea Kelasta työmarkkinatukea.

Omavastuuaika ja myyntivoiton jaksotus

Omavastuuaika on aina viisi (5) arkipäivää. Ansiopäivärahaan ei ole oikeutta ajalta, jolle yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan. Yrityksen käyttöomaisuudesta tai muista pitkäaikaisista sijoituksista saatua myyntivoittoa pidetään yrityksen lopettamiseen liittyvänä myös silloin, kun se on saatu kuuden kuukauden aikana ennen yrityksen lopettamista.

Myyntivoittoa voi syntyä esimerkiksi osakkuuden, yhtiöosuuden, liiketoiminnan tai yritysomaisuuden myynnistä. Huomionarvoista on, että myös myymättä jääneestä tai omaan käyttöön otetusta yritysomaisuudesta voi syntyä ”myyntivoittoa”.

Yritystoiminnan päätyttyä sinun tulee toimittaa kassalle selvitys mahdollisesta myyntivoitosta, vaikka yritystä ei olisikaan myyty. Jos yrityksen viimeisen täyden tilikauden tase veloilla vähennettynä on ollut yli 20 000 euroa, tutkitaan, onko yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä jäänyt ns. myyntivoittoa. Mahdollisesti jäänyt myyntivoitto jaksotetaan siten, että katsotaan kuinka pitkän ajan työtuloa myyntivoitto vastaa. Jaksotus saattaa siirtää päivärahan maksamisen alkamispäivämäärää eteenpäin.

Lue lisää: www.syt.fi → Yrittäjän työttömyysturva → Päivärahan määrittely ja maksaminen → Tasetarkastelu ja myyntivoiton jaksotus Myyntivoittoa ei jaksoteta seuraavissa tilanteissa: Yritystoiminta on kestänyt enintään 18 kuukautta Yrityksen viimeisen tilikauden taseen loppusumma vähennettynä yritystoiminnan veloilla on enintään 20 000 euroa.

Yritystoiminta on päättynyt konkurssiin Hakija on yrityksessä työskennellyt TyEL-vakuutettu perheenjäsen eikä hän omista yrityksestä mitään Myyntivoitto jaksotetaan ansiopäivärahan perusteena olevan työtulon perusteella Yritysomaisuuden myyntivoitto jaksotetaan enintään 24 kuukauden ajalle. Jaksotus lykkää ansiopäivärahan enimmäiskauden alkamisajankohtaa.

Sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaan

Työttömyysturvan tarkoituksena on korvata työttömyydestä johtuvaa ansiotulojen menetystä. Jos saat työttömänä ollessasi muita sosiaalietuuksia, etuuksilla voi olla vaikutusta ansiopäivärahaan. Osa etuuksista estää ansiopäivärahan saamisen, osa vähentää täysimääräisesti ansiopäivärahan määrää ja osalla ei ole vaikutusta kassan maksamiin etuuksiin.

Ansiopäivärahan saamisen estäviä etuuksia ovat muun muassa useat eläkkeet, sairaus- tai osasairauspäiväraha, äitiys-, isyys- tai vanhempainraha taikka kuntoutusraha.

Ansiopäivärahaa vähentäviä etuuksia ovat muun muassa osatyökyvyttömyyseläke tai valtion eläkelain mukaiset eläkkeet, joita maksetaan normaalia alemman eläkeiän perusteella. Osittainen vanhuuseläke ei estä työttömyysturvan saamista, eikä se vähennä työttömyyspäivärahan määrää.

Lasten kotihoidontuki alle 3-vuotiaan lapsen hoidosta on vähentävä etuus, joka huomioidaan perhekohtaisesti. Tämä tarkoittaa, että myös puolison saama kotihoidontuki vähennetään ansiopäivärahasta, ellei puoliso itse hoida lasta ja ole tämän vuoksi poissa työmarkkinoilta.

Osittainen varhennettu vanhuuseläke ei estä työttömyyspäivärahan maksamista eikä pienennä sen suuruutta.

Voit tarkistaa nettisivuiltamme, kuinka eri sosiaalietuudet vaikuttavat päivärahan maksamiseen: www.syt.fi → Yrittajan työttömyysturva → Ansiotulojen ja sosiaalietuuksien vaikutus päivärahaan → Sosiaali­ etuuksien vaikutus päivärahaan.

Korvaukseton määräaika

TE-toimisto voi asettaa työvoimapoliittisesti moitittavasta menettelystä henkilölle korvauksettoman määräajan (karenssi). Työttömyyspäivärahaa ei makseta karenssiajalta. Työvoimapoliittisesti moitittavia menettelyjä ovat esimerkiksi työstä eroaminen tai tarjotusta työstä kieltäytyminen työllistymistä edistävästä palvelusta kieltäytyminen tai palvelun keskeyttäminen työllistymissuunnitelman laatimisesta tai toteuttamisesta kieltäytyminen.

Ei oikeutta työttömyyspäivärahaan

Jos työttömyyspäivärahaoikeuden edellytykset eivät täyty, henkilöllä voi kuitenkin olla oikeus peruspäivärahaan tai työmarkkinatukeen.

Nämä etuudet ovat samansuuruisia (32,40 €/päivä vuonna 2018) ja niiden hakemisesta voi tiedustella Kelasta osoitteesta www.kela.fi.

Oikeus soviteltuun päivärahaan

Työttömyyden aikana voit tehdä työtä siten, että SYT maksaa samanaikaisesti soviteltua päivärahaa. Soviteltua päivärahaa saadaksesi sinun on oltava TE-toimistossa työttömänä työnhakijana.

Liikkuvuusavustus Liikkuvuusavustus korvaa työn vastaanottamisesta aiheutuvia työmatka- ja muuttokuluja. Liikkuvuusavustusta voidaan 1.1.2018 alkaen maksaa myös työhön liittyvän koulutuksen perusteella. Liikkuvuusavustusta voidaan maksaa, jos otat vastaan vähintään 2 kuukautta kestävän työsuhteisen työn tai osa-aikatyön, jossa päivittäinen työmatka kestää yli 3 tuntia (osa-aikatyössä 2 tuntia). Avustuksen saa vain toteutuneilta eli tehdyiltä työpäiviltä.

Osa-aikatyöksi katsotaan työ, jossa työaika on enintään 80 prosenttia alan enimmäistyöajasta. Jos enimmäistyöaika on 37,5 tuntia viikossa, työ on vielä osa-aikainen 30 viikkotunnin työajalla. Liikkuvuusavusta voi myös saada työhön liittyvään koulutukseen, jos koulutus liittyy vähintään kaksi kuukautta kestävään työhön. Koulutuksen täytyy olla työnantajan järjestämä tai työnantajan muualta hankkima koulutus.

Liikkuvuusavustuksen maksaminen edellyttää, että sinulla on oikeus työttömyyspäivärahaan juuri ennen työn tai työhön liittyvän koulutuksen aloittamista työmatkasi tai työhön liittyvä koulutusmatkasi on kokoaikatyössä yli kolme tuntia päivässä tai osa-aikatyössä yli kaksi tuntia päivässä Työsuhde kestää vähintään kaksi kuukautta Työmatka-ajaksi ja koulutusmatka-ajaksi lasketaan asuin­ paikasta työpaikalle kuluva aika yleisiä liikenneväyliä pitkin.

Matka-­­ajassa huomioidaan mahdolliset kulkuvälineiden vaihdot odotusaikoineen. Matka-aika lasketaan nopeimman käytettävissä olevan kulkuvälineen mukaan. Jos sinulla on käytössäsi auto, työmatkan pituus tarkastellaan automatkan kilometrimäärästä.

Voit myös muuttaa lähemmäs työpaikkaa ja saada liikkuvuusavusta, jos työmatkan pituutta koskevat edellytykset täyttyvät muuttoa edeltäneestä tosiasiallisesta asuinpaikasta laskettuna.

Työn kesto vähintään 2 kk 3 kk 4 kk

Avustuksen kesto 30 päivää 45 päivää 60 päivää

Liikkuvuusavustusta maksetaan peruspäivärahan (32,40 €) verran päivää kohti. Liikkuvuusavustukseen maksetaan myös lapsikorotusta alle 18-vuotiaista huollettavista lapsista.

Lapsikorotus on 5,23 euroa yhdestä, 7,68 euroa kahdesta ja 9,90 euroa kolmesta tai useammasta huollettavasta lapsesta.

Liikkuvuusavusta maksetaan 4,74 eurolla korotettuna, jos työ- tai koulutuspaikka sijaitsee yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta.

Kokoaikatyöhön sekä työhön liittyvän koulutuksen ajalta liikkuvuusavustusta maksetaan viideltä päivältä viikossa. Sen sijaan osa-aikatyössä avustusta maksetaan vain työpäiviltä.

Liikkuvuusavustuksen maksujakso on kiinteä, joten avustusaikaa ei voida pidentää, vaikka avustusta maksettaisiin vain yksittäisiltä päiviltä tai avustusajalle sisältyisi aika, jolta avustusta ei makseta.

Liikkuvuusavustusta ei tarvitse 1.1.2018 lähtien hakea etu­ käteen, vaan sitä voi hakea kolmen kuukauden määräajan sisällä, samoin kuin työttömyyspäivärahaakin. Liikkuvuus­ avustus maksetaan maksukausittain jälkikäteen Jos luulet, että sinulla voisi olla oikeus liikkuvuusavustukseen, ota yhteyttä kassaan. Liikkuvuusavustusta haetaan erillisellä lomakkeella. Lomake löytyy esim. kotisivuiltamme www.syt.fi → Tietoa jäsenille → Julkaisut ja ohjeet

Rohkeutta yrittää

17

Ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna, jos olet työllistynyt osittain.

Tämä tarkoittaa, että täydestä ansiopäivärahasta vähennetään puolet siitä työtulosta, joka ylittää kuukaudessa 300 euron suojaosan.

Sovitellun päivärahan maksaminen osa-aikatyön, enintään kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön, että työtä tehdään enintään 80 % alan enimmäistyöajasta. Jos teet osa-aikatyötä tai enintään kaksi viikkoa kestävää kokoaikatyötä, työaikaa tarkastellaan joko neljän kalenteri­ viikon tai kuukauden jaksolla.

Yli kaksi viikkoa kestävän kokoaikatyön ajalta ei makseta ansiopäivärahaa. Maksujakson työttömyyspäiviltä maksetaan tällöin täyttä ansiopäivärahaa, ellei maksamiselle ole muita esteitä.

Jos aloitat yritystoiminnan työttömänä ollessasi, voit saada ansiopäivärahaa neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloittamisesta. Jos yritystoiminnasta kertyy tuloa, ansiopäiväraha maksetaan soviteltuna.

Jos yritystoiminta jatkuu ja katsotaan neljän kuukauden jälkeen sivutoimiseksi, voidaan ansiopäivärahaa edelleen maksaa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun oikeus ansiopäivärahaan lakkaa.

Jos yritystoimintasi kestää enintään kaksi viikkoa, yrittäjyyden pää- tai sivutoimisuutta ei tutkita.

Sivutoiminen yritystoiminta

Sivutoimista yritystoimintaa harjoittavalla yrittäjällä voi olla oikeus soviteltuun työttömyysetuuteen, jonka määrässä huomioidaan yritystoiminnasta saatavat tulot.

Yrittäjä voi osoittaa, ettei yritystoiminta tai oma työ ole esteenä kokoaikatyön vastaanottamiselle tekemällä yritystoimintaa, tai omaan työhön liittymätöntä kokoaikatyötä vähintään kuusi kuukautta edellyttäen, ettei yritystoiminnan laajuudessa tapahdu muutoksia.

Yritystoiminta voidaan katsoa sivutoimiseksi myös toiminnan vähäisyydestä kertovalla muulla selvityksellä. Soviteltavaa ansiosidonnaista päivärahaa voi saada kassan jäsen, joka on täyttänyt työssäoloja vakuutusehdon. Lisäksi hakijan tulee olla työttömänä työnhakijana, työkykyinen ja työmarkkinoiden käytettävissä. Kehotamme tiedustelemaan asiaa TE-toimistosta www.te-palvelut.fi Ansiopäivärahaa yrittäjyyden alkukuukausina

Työttömänä aloitetun uuden yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei vuoden 2018 alusta lukien arvioida neljän ensimmäisen kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta. Työtön voi näin ollen jatkossa saada ansiopäivärahaa ainakin neljän kuukauden ajan yritystoiminnan aloitettuaan.

18 Rohkeutta yrittää

Yritystoiminnan tulot vähentävät ansiopäivärahan määrää sovittelua koskevien säännösten mukaisesti. Jos yritystoiminta katsotaan neljän kuukauden jälkeen sivutoimiseksi, voidaan ansiopäivärahaa edelleen maksaa. Päätoimiseksi yrittäjäksi katsotun oikeus ansiopäivärahaan lakkaa.

Uusi neljän kuukauden päivärahamahdollisuus koskee työttömänä aloitettua yritystoimintaa, joka alkaa aikaisintaan 1.1.2018 tai sen jälkeen.

Starttirahaa ja ansiopäivärahaa/soviteltua päivärahaa ei myönnetä samanaikaisesti, jolloin jatkossa hakija käytännössä valitsee kumpaa etuutta hakee. Lisätietoja voi kysyä Te-toimistoista.

Päiväraha työllistymistä edistävien palveluiden ajalta = korotettu päiväraha

TE-toimisto voi ohjata työnhakijan työllistymistä edistäviin palveluihin, joiden ajalta maksetaan työttömyyspäivärahaa. Päivärahaa saavalla henkilöllä voi olla oikeus korotettuun ansio-osaan työllistymistä edistävän palvelun aikana. Työttömyysetuutta voidaan maksaa korotettuna työllistymistä edistävän palvelun ajalta, jos palvelusta on sovittu työllistymissuunnitelmassa tai sitä korvaavassa suunni­ telmassa.

Korotettu ansio-osa on 55 % päiväpalkan ja perusosan erotuksesta.

Jos vuositulo ylittää taitekohdan (36 936 € vuonna 2018), ansio-osa on ylimenevältä osalta 25 %.

Korotettua ansio-osaa maksettaessa ansiopäiväraha lapsikorotuksineen voi olla enintään päivärahan perusteena olevan palkan suuruinen. Ansiopäiväraha on tällöinkin kuitenkin vähintään lapsi­ korotuksilla korotetun peruspäivärahan suuruinen.

Korotettua ansio-osaa maksetaan enintään 200 päivän ajalta.

Työttömyysetuutta maksetaan työllistymistä edistävien palvelujen ajalta karenssiajasta huolimatta. Myös omavastuuaika kuluu työllistymistä edistävien palvelujen aikana, eli etuutta maksetaan omavastuuajasta huolimatta.

Päivärahaa voidaan myöntää myös työttömyysuhan alaiselle yrittäjälle, vaikka yritystoimintaa ei olisi lopetettu. Silloin tuki maksetaan peruspäivärahan suuruisena.

Useimpien työllistymistä edistävien palvelujen ajalta maksetaan työttömyysetuuden lisäksi verotonta kulukorvausta. Kulukorvauksen suuruus on 9 tai 18 euroa arkipäivältä.

Työllistymistä edistävien palveluiden ajalta maksettavat päivärahat vähentävät työttömyyskorvauksen enimmäisaikaa.

Työllistymistä edistäviä palveluita ovat esimerkiksi: Työnhakuvalmennus Uravalmennus Kokeilu: koulutuskokeilu ja työkokeilu Työvoimakoulutus Työttömyysetuudella tuettu työnhakijan omaehtoinen opiskelu Kotoutumisen edistämisestä annetun lain 22–24 §:ssä tarkoitettu omaehtoinen opiskelu Kuntouttava työtoiminta Rekrytointikokeilu, joka on käytössä v. 2017–2018, ei ole työllistymistä edistävä palvelu. Siitä ei makseta korotusosaa eikä kulukorvausta.

Lisätietoja saat TE-toimistoista www.te-palvelut.fi Jos siirryt kokoaikatyöhön

Työttömyyspäivärahalla oleva kassan jäsen voi tehdä kokoaikaista työtä menettämättä oikeutta työttömyyspäivärahaan. Vaihtoa SYT-kassasta palkansaajakassaan kannattaa tällöin selvittää.

Jos kokoaikatyö kestää yli kaksi viikkoa, ei päivärahaa makseta työskentelyajalta. TE-toimistoon ilmoitetaan työsuhteen alkamisesta ja ilmoittaudutaan uudestaan työnhakijaksi, kun palkkatyö loppuu.

Jos kokoaikatyö on vakituinen työ tai pidempi määräaikainen, voi kassanvaihto SYT:stä palkansaajakassaan olla ajankohtainen.

Yrittäjäkassasta palkansaajakassaan siirtyvällä on myös jälkisuojaoikeus. Jälkisuoja-aika on kassanvaihdosta käytännössä siihen saakka kunnes palkansaajan työssäoloehto (26 viikkoa) on kertynyt. Jos palkkatyö loppuisi ennen kuin palkansaajakassan jäsenyysaika täyttyisi ja uusi päivärahaoikeus olisi syntynyt, voi palkansaajakassa maksaa päivärahaa jälkisuojan perusteella.

Päivärahahakemus toimitetaan siihen palkansaajakassaan, jossa on jäsenenä. Päiväraha maksetaan tällöin yrittäjäsäännösten mukaan.

Maksava kassa pyytää tarvittavat tiedot SYT-kassasta.

Työttömyyspäiväraha on veronalaista tuloa

SYT-kassan maksamat etuudet ovat veronalaista tuloa. Saamme palkkaa varten lasketut ennakonpidätystiedot suoraan verottajalta, joten sinun ei tarvitse toimittaa automaattisesti kotiin saamaasi verokorttia kassaan.

Verottajan automaattisesti kotiin postittamaa palkkaverokorttia ei tarvitse toimittaa SYT-kassaan, koska työttömyyskassat saavat nämä samat tiedot suoraan verottajalta. Jos ansiosidonnaisen päivä­rahasi verotuksessa käytetään palkkaverokorttia, veroa pidätetään aina vähintään 25 %, vaikka korttiin merkitty veroprosenttisi olisi tätä pienempi. Jos toimitat SYT-kassaan etuutta varten annetun muutosverokortin, vero pidätetään muutosverokortin mukaisesti.

Muutosverokortin tiedot eivät välity SYT-kassaan automaattisesti, joten muutosverokortti täytyy lähettää tai postittaa SYT-kassaan.

Muutosverokortti tulee toimittaa kassaan alkuperäisenä esim. eAsioinnin kautta.

Kätevimmin uuden muutosverokortin saa tilattua osoitteesta www.vero.fi/verokortti. Verkkopalvelussa voit, joko tulostaa verokortin itse tai tilata verokortin suoraan SYT-kassaan. Jos tilaat verokortin suoraan SYT-kassaan, se ei ole kassassa saman tien, koska se lähetetään postitse. Tämä kannattaa ottaa huomioon, sillä postinkulku voi kestää pari päivää. Lisätietoja verohallinnon sivuilta www.vero.fi.

Valitus SYT-kassan päätöksestä

Kaikki kassan antamat myöntö- ja epäämispäätökset ovat valituskelpoisia. SYT-kassan päätökseen voi hakea muutosta valittamalla sosiaaliturvan muutoksenhakulautakuntaan, jonka antamasta päätöksestä voi valittaa edelleen vakuutusoikeuteen. Valitus tulee kuitenkin aina toimittaa kassaan, joka toimittaa sen eteenpäin valitusasteen käsiteltäväksi.

Valitus on tehtävä kirjallisesti ja se on toimitettava alkuperäisenä asiakirjana valitusajan kuluessa kassalle.

Jos valituksenalainen päätös perustuu työ- ja elinkeinotoimiston työttömyyskassaa sitovaan työvoimapoliittiseen lausuntoon, työttömyyskassa toimittaa valitusasiakirjat aina työ- ja elinkeinotoimistoon vastinekierrokselle ennen kassan oman lausunnon kirjoittamista ja asiakirjojen toimittamista valitusasteeseen.

Rohkeutta yrittää

19

Mitä päivärahan jälkeen?

1.1.2017 tulleen lakimuutoksen myötä ansiopäivärahaa maksetaan enintään 400 päivän ajalta. Jos henkilöllä on enintään kolme vuotta työhistoriaa, enimmäismaksuaika on 300 päivää. Niille henkilöille, jotka ovat täyttäneet ansiopäivärahan edellytyksenä olevan työssäoloehdon täytettyään 58 vuotta, ja jotka ovat työskennelleet vähintään viisi vuotta edellisen 20 vuoden aikana, voidaan edelleen maksaa ansiopäiväraha enintään 500 päivän ajalta.

Enimmäismaksuajan lyhentäminen koskee niitä henkilöitä, joiden enimmäismaksuajan maksaminen alkaa 1.1.2017 tai sen jälkeen. Maksamisella tarkoitetaan tässä tosiasiallista päivärahan maksamisajankohtaa esim. omavastuuajan tai taloudellisen kertakorvauksen jälkeen.

Kun ansiopäivärahaa maksetaan 5 päivältä viikossa, 400 päivää täyttyy aikaisintaan noin puolessatoista vuodessa (400 päivää / 5 = 80 viikkoa).

Yrittäjäpäivärahaa saavalla hakijalla ei ole oikeutta enimmäisajan jälkeen ns. lisäpäiviin ennen vanhuuseläkettä. Jos päivärahan enimmäismaksuaikasi täyttyy ja työttömyys kuitenkin vielä jatkuu, voit hakea työmarkkinatukea Kelasta.

Jos aloitat palkkatyön, sinun kannattaa liittyä heti palkansaajakassaan. SYT-kassan jäsenenä ei voi kerryttää palkansaajan työssäoloehtoa. Lisätietoa palkansaajakassoista löydät Työttömyyskassojen yhteisjärjestön sivuilta.

Kun päivärahaoikeutesi päättyy, SYT-kassa lähettää päätöksen asiasta. Toimita päätös työ- ja elinkeinotoimistoon. TE-toimisto antaa asiasta lausunnon Kelalle ja voit hakea Kelasta työmarkkinatukea.

Päivärahaoikeutesi enimmäisajan jälkeen, voit säilyttää jäsenyyden maksamalla huojennettua jäsenmaksua. Huomioithan, että kassan jäsenyyden säilyttäminen ei kerrytä uutta työssäoloehtoa.

Jos et halua säilyttää SYT-kassan jäsenyyttä, voit ilmoittaa erosta esim. nettilomakkeella. Nettilomakkeilla voit ilmoittaa myös tiedot jäsenrekisteriä varten, mikäli aloitat uudelleen yrittäjänä.

Jos aloitat uuden yritystoiminnan, alkaa yrittäjän työssäoloehto (15 kk) kertyä uudelleen SYT -kassassa. Yrittäjän työssäoloehtoon luetaan tänä vuonna sellaiset kuukaudet, joina henkilön YEL- tai MYELtyötulo on vähintään 12 576 euroa vuodessa tai TyEL-vakuutetun yrityksen osaomistajan ja yrittäjän perheenjäsenen palkka on vähintään 1 048 euroa kuukaudessa.

henkilötietojen suoja Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa (SYT-kassa) hoitaa työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja siihen liittyvien korvauksen järjestämisen jäsenilleen. Tämän tehtävän hoitamiseksi SYT-kassa ylläpitää ja käsittelee henkilötietoja jäsenistä ja etuudensaajista.

Henkilötietojen käsittelyn tarkoitus on työttömyyskassalle työttömyyskassalaissa (603/1984) ja työttömyysturvalaissa (1290/2002) määrättyjen tehtävien hoitaminen.

SYT-kassa kerää henkilötietoja jäsenyyden hakijoilta, jäseniltä ja etuudenhakijoilta sekä työnantajilta, toimeksiantajilta tai muilta työn teettäjiltä, työllistymistä edistävien palveluiden tuottajilta, muilta viranomaisilta ja julkista tehtävää hoitavilta yhteisöiltä. Lisäksi tietoja kerätään sellaisista viranomaisrekistereistä, joihin SYT-kassalla on laillinen käyttöoikeus.

SYT-kassa kerää henkilötietoja vain edellä mainittuihin tarkoituksiin ja vain siinä laajuudessa kuin se on tarpeen. SYT-kassa pyrkii varmistamaan tietojen oikeellisuuden, täydellisyyden ja ajantasaisuuden. SYT-kassa käyttää tunnisteena henkilötunnusta tai jäsennumeroa. Etuuksia myönnettäessä voidaan käsitellä myös arkaluonteisia kuten esimerkiksi terveydentilaa koskevia tietoja.

Henkilötietojen käsittely perustuu henkilötietolain (523/1999) 2 luvun 8 §:n momentin 4 kohtaan ja 3 luvun 12 §:n 1 momentin 5 kohtaan sekä 13 §:ään. 25.5.2018 tulee voimaan Eu:n tietosuoja-asetus 2016/679, joka korvaa henkilötietolain.

Henkilötietojen käsittelystä säädetään työttömyysturvalaissa.

SYT-kassan rekisterissä olevia henkilötietoja voidaan luovuttaa esimerkiksi työvoimahallinnolle (TE-toimistot) Eläketurvakes-

20 Rohkeutta yrittää

kukselle, Kansaneläkelaitokselle, Finanssivalvonnalle, Verohallinnolle, Työttömyysvakuutusrahastolle ja muille viranomaisille, joilla on lain mukaan oikeus saada kassalta tietoja. Tietoja ei luovuteta ulkopuolisille eikä käytetä suoramarkkinointiin. SYT-kassa voi palvelutoiminnassaan käyttää alihankkijoita, joille esimerkiksi postitusta varten luovutetaan tietoja. Alihankkijoilta edellytetään vaitiolositoumuksen antamista.

SYT-kassa ei siirrä tietoja EU:n tai ETA:n ulkopuolelle, mikäli voimassaolevasta laista tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta ei muuta johdu.

SYT-kassan henkilökuntaa koskee vaitiolovelvollisuus lain nojalla. Lisäksi SYT-kassan työntekijät allekirjoittavat työsuhteen alkaessa vaitiolositoumuksen.

SYT-kassan sisäisessä tietoverkossa on korkeatasoinen tietoturva. Henkilötietojen siirtämiseen yleisessä tietoverkossa käytetään riittävän turvallista salaustekniikkaa.

Digitaalinen jäsen- ja etuusrekisteri on suojattu työttömyyskassan käyttämien ICT-toimittajien järjestämällä vahvalla suojauksella ja palomuurilla.

Manuaalinen aineisto säilytetään turvalukitussa ja hälytysjärjestelmällä varustetussa tilassa.

Kaikilla rekisteröidyillä jäsenillä on oikeus henkilötietolain mukaisesti tarkistaa itseään koskevat tiedot ja pyytää mahdolliset virheet korjattaviksi. Tarkastusoikeus perustuu henkilötietolain 6 luvun 26 §:ään. Tarkastusoikeus on maksuton.

Tietosuoja -ja rekisteriselosteeseen voi tutustua osoitteessa www.syt.fi → Tietoa jäsenille → Henkilötietojen suoja

tietojenpäivityslomake syt-kassaan Lomakkeen voi myös täyttää netissä: www.syt.fi

Nimi: Henkilötunnus:

Omistusosuus ja äänivalta: Ei omistusosuutta

Lähiosoite:

Oma omistusosuus %

Postinumero ja -toimipaikka:

Muiden perheenjäsenten omistusosuus yhteensä %

Puhelin:

Äänivalta jos eri kuin omistusosuus %

Sähköposti:

Oma äänivalta %

Yrityksen nimi ja/tai Y-tunnus:

Perheenjäsenten yhteensä %

Oma yrittäjyys alkanut vuonna (uudet yrittäjät myös kk ja pvä):

Lisätietoja:

Yhtiömuoto:

Toiminim

Osakeyhtiö

Avoin yhtiö

Ammatin- tai liikkeenharjoittaja

Kommandiittiyhtiö

Osuuskunta

Kevytyrittäjä

Eläkevakuutukseni: YEL

TyEL

MYEL

Eläkeyhtiöni: Työskentelen yrityksessä:

Eläkevakuutukseni perustana oleva vuositulo €/v:

En johtavassa asemassa

Hallituksen jäsen

Ky:n äänetön yhtiömies

Osuuskunnan jäsen

Vakuutustason valinta ja jäsenmaksu

Toimitusjohtaja

Ky:n vastuunalainen yhtiömies

Valitsen SYT:n vakuutustasoksi €/v (minimi 12 576 €/v,

Avoimen yhtiön yhtiömies

maksimi eläkevakuutuksen perustana oleva vuosityötulo):

Haluan maksaa SYT:n jäsenmaksun: Yhdessä erässä

Vakuutan antamani tiedot oikeiksi. Päivämäärä ja allekirjoitus:

Neljässä erässä

12 erässä

Lisätietoja: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. 09 622 4830, fax 09 622 4840

SYT-kassa hoitaa työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja siihen liittyvien korvauksen järjestämisen jäsenilleen. Tämän tehtävän hoitamiseksi SYT ylläpitää ja käsittelee henkilötietoja jäsenistä ja etuudensaajista. Henkilötietojen käsittelystä säädetään työttömyys­turvalaissa. Tutustu rekisteriselosteeseen syt.fi-sivuilla.

Taita lomake tästä ja nido kiinni.

Port Payé Finlande 116435 Posti Oy

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa Tunnus 5002944 00003 Vastauslähetys

Anna ilmi suomen uhkarohkein yrittäjä!

Maailma muuttuu. Työelämä muuttuu. Suomi tarvitsee lisää uhkarohkeita yrittäjiä, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja toteuttaa omaa yritysideaansa.

Kerro 30.6.2018 mennessä, kuka on mielestäsi Suomen uhkarohkein yrittäjä ja voit voittaa lipun Nordic Business Forumiin! www.uhkarohkeinyrittaja.fi

SYT – Rohkeutta yrittää Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan (SYT-kassa) toiminta alkoi vuonna 1995, kun lainsäädäntö mahdollisti yrittäjille suunnatun työttömyyskassan perustamisen.

SYT-kassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka tarkoituksena on työttömyysturvalaissa tarkoitetun ansioturvan ja julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa tarkoitetun ansiotuen sekä muiden kassan toimialaan kuuluvien etuuksien maksaminen jäsenilleen kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

SYT-kassaa hallinnoivat kassan jäsenet. SYT:n ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous, johon jokaisella jäsenellä on oikeus osallistua.

Kassan hallitus vastaa siitä, että kassan asioita hoidetaan lakien, kassan sääntöjen ja kassan kokouksen päätösten mukaisesti. Kassan säännöt voi ladata nettisivuiltamme www.syt.fi.

SYT-kassa on tarkoitettu yrittäjille, kevytyrittäjille, maatalousyrittäjille, yrittäjän puolisoille, yrityksen osaomistajille ja ammatinharjoittajille toimialasta ja yritysmuodosta riippumatta. SYT-kassassa on tällä hetkellä yli 24 000 jäsentä. SYT-kassa on aatteellisesti ja poliittisesti sitoutumaton yrittäjien oma työttömyyskassa, jonka toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

Yrittäjän onkin viisasta kuulua tähän Suomen suurimpaan yrittäjäkassaan, koska yrittäjä voi menettää osan yrityksensä liikevaihdosta itsestään riippumattomista syistä esimerkiksi kilpailutilanteen muuttuessa. Tapaturma, sairaus tai elämän muut muutokset voivat myös viedä pohjan yrittäjän toimeentulolta. Yrittäjä voi myös luopua vapaaehtoisesti yritystoiminnastaan.

Yrittäjän ansiosidonnainen työttömyysturva perustuu vapaaehtoiseen työttömyysvakuutukseen. Sen avulla yrittäjä voi yritystoiminnan päätyttyä rauhallisin mielin harkita, mihin jatkossa ryhtyy.

Yrittäjän on työttömyysturvansa kannalta tärkeää hahmottaa, katsotaanko hänet yrittäjäksi vai palkansaajaksi.

Yrittäjän käsite työttömyysturvassa on laaja, ja sellainenkin yrittäjän perheenjäsen, joka ei omista pienintäkään osaa yrityksestä tai jolla ei itsellään ole hallinnollista asemaa yrityksessä, katsotaan usein yrittäjäksi työttömyysturvan näkökulmasta. henkilö, joka katsotaan yrittäjäksi työttömyysturvassa voi olla palkansaajakassan jäsenenä vain 18 kuukauden ajan päätoimisen yrittäjyyden alkamisesta lähtien.

Kassan yleiset ehdot ja työttömyysturvan taso on määritelty työttömyyskassa- ja työttömyysturvalaissa.

Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan toimintaa valvoo Finanssivalvonta.

SYT-kassan asiantuntijat palvelevat ja neuvovat yrittäjän ja yrittäjän perheen työttömyys­turvaan liittyvissä asioissa.

Puhelimitse (09) 622 4830 ma–to klo 9–12 ja ti klo 13–15 Toimistossa arkisin klo 9–14 Mannerheimintie 76 A, 4.krs Helsinki

Internetissä: neuvonta@syt.fi www.syt.fi www.facebook.com/syt.fi

Postiosoite: Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassa PL 999, Mannerheimintie 76 A, 00101 Helsinki Puh. (09) 622 4830 fax (09) 622 4840 neuvonta@syt.fi