Rikas Mongolia?

Mongolia on luonnonvaroiltaan maailman rikkaimpia maita. Harvaan asutusta maasta löytyy sekä kuparia, kultaa että kivihiiltä useitten satojen vuosien tarpeeseen. Ongelmana on näitten rikkauksien hyödyntäminen. Mongoliasta puuttuu sekä infrastruktuuri, kuten teitä ja rautateitä, että tarvittava know-how ja kaivostekniikka. Näin ollen Mongolia on myöntänyt toimilupia ulkomaalaisille yhtiöille tuotannon alkuun saattamiseksi. Tunnetuin näistä yhtiöistä on brittiläis-australialainen Rio Tinto, jolla on 66 %:n osuus Mongolian suurimmasta kaivosprojektista Oyu Tolgoi (Khanbogd-sumissa). Projektin suurisuuntaiset kehityssuunnitelmat ovat kuitenkin herättäneet paljon vastustusta Mongoliassa.

On pidetty arveluttavana, että niin suuri osa Mongolian rikkauksista on luovutettu ulkomaisiin käsiin. Viime aikoina myös luonnonsuojelunäkökohdat ovat tulleet yhä tärkeämmiksi. Kaivostoiminta on nimittäin jo nyt aiheuttanut suurta vahinkoa. 1990-luvun lopulta lähtien 30 % Mongolian joista ja vesistöistä on kuivunut, pääosin kaivostoiminnan johdosta. Kaivostoiminnassa nimittäin tarvitaan paljon vettä. Koska kolmasosa mongoleista elää yhä

Tsingis-kaanin aukion ympäristö 15 vuotta sitten (pieni kuva) ja sama aukio tänään.

Ronny Rönnqvist

nomadielämää, maan kuivuminen vaikuttaa kohtalokkaasti laiduntamiseen. Perhekunnilla on aina vain enemmän eläimiä, mutta laidunmaita on yhä vaikeampi löytää. Tästä syystä Mongolian ympäristöministeriössä on tänä keväänä aloitettu kampanja miljoonan puun istuttamiseksi uhanalaisille alueille.

Vaikka maanalaiset rikkaudet ovat mongoleille ilonaihe, ne eivät ainakaan vielä ole hyödyttäneet suurinta osaa kansasta. Noin 40 % elää yhä köyhyysrajan alapuolella. Mongoliasta on tullut miljardöörien ja kerjäläisten maa, kuten eräs kriitikko asian ilmaisi. Kun rikkaat elävät ylellisesti upeine autoineen ja asuntoineen, kansan valtaosa on vielä varsin köyhää.

Päättäjillä on dilemma: Miten jakaa potentiaalinen varallisuus tasan kansan kesken? Uusi pääministeri Saikhanbileg keksi kysyä kansalta, miten kaivosasiassa pitäisi edetä. Tulisiko kaivostoimintaa lisätä vai rajoittaa? Rajoittamista kannatti 56 %. Tosin vain 10 % väestöstä osallistui kyselyyn. Toisaalta maan kehittäminen vaatii luonnonrikkauksien hyödyntämistä ja uusia investointeja. Taloudellisista intresseistä päättävät loppujen lopuksi poliitikot, ei kansa. Tulevaisuus näyttää, mihin suuntaan mennään.