Suomen jätealan kehitys lukuina

Suomen jätealan kehitys lukuina Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Tervetuloa jätetiedon äärelle!

Valtakunnallisen jätesuunnitelman (VALTSU) toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan määrällisten ja laadullisten indikaattorien avulla.

Tämä tietopaketti esittelee vuoteen 2027 ulottuvan valtakunnallisen jätesuunnitelman seurannan määrälliset indikaattorit. Indikaattorien avulla seurataan pitkien ajanjaksojen kehityssuuntia.

Indikaattorien valinnassa on hyödynnetty tietoja, joita kerätään olemassa oleviin säädöksiin perustuen.

Tämä turvaa seurantatietojen saannin myös tulevaisuudessa. Keskeisenä tietolähteenä on muun muassa Tilastokeskuksen jätetilasto.

Ympäristöministeriö vastaa Valtakunnallisesta jätesuunnitelmasta ja Suomen ympäristökeskus koostaa jätesuunnitelman indikaattoritiedot.

Lue lisää https://ym.fi/valtakunnallinen-jatesuunnitelma

K UVA: S Y K E K UVAT

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Yleisen kehityksen indikaattorit

Jätehuollon yleinen kehitys Yleistä kehitystä, kuten jätemäärien sekä kierrätyksen kehitystä, seurataan seuraavien indikaattorien avulla: • Jätemäärät toimialoittain • Jätteiden käsittelymäärät ja -tavat • Vaarallisten jätteiden määrät toimialoittain • Vaarallisten jätteiden käsittelymäärät ja -tavat • Maasta viedyt ja tuodut jätemäärät jätelajeittain • Pakkausjätteiden kierrätysasteet jätelajeittain • Jätteiden kuljetusmaksujen hintakehitys • Jätehuollon, kierrätyksen ja muun ympäristönhuollon liiketoiminnan arvonlisäys • Jätehuollon, kierrätyksen ja muun ympäristönhuollon liiketoiminnan työllisyys

K UVA: K AI W I D EL L

4

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Yleisen kehityksen indikaattorit

Jätemäärät toimialoittain Kokonaisjätemäärä on kasvanut ajanjaksona 2015–2019.

Suomi on kaivannaisteollisuusmaa, mikä näkyy kokonaisjätemäärissä.

Kaivostoiminnan ja louhinnan lisäksi jätteitä syntyy erityisesti rakentamisessa.

Näissä toiminnoissa syntyy pääosin mineraalijätteitä, jotka ovat lähinnä erilaisia maa- ja kiviaineksia.

Pienempi osa mineraalijätteistä on tuhkaa, tiiltä ja betonia. Tuhkaa syntyy myös energiatuotannosta.

Kotitalouksien ja palveluiden jätteiden osuus kaikesta syntyvästä jätteestä on hyvin pieni.

Väestömäärään suhteutettuna Suomen jätemäärä oli vuonna 2018 EU:n toiseksi suurin.

ä

Su

tt

Kotitaloudet 2 227 Jätteenkäsittely, kierrätys 357 Palvelut 144 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 1 150 Romun ja jätteen tukkukauppa 1 889 Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 1 402 Mineraalien kaivu 86 743 Teollisuus 9 050 9 yhteensä noin 116 1 0 2 m Rakentaminen 13 667 na iljoo uon naa v i ty to n y nn as ia s s jät e e om 120 000

100 000

80 000

60 000

20 000

0

1000 tonnia/v

40 000

2015

2016

2017

2018

2019

Lähde: Tilastokeskus 5

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Yleisen kehityksen indikaattorit

Jätteiden käsittelymäärät ja käsittelytavat Kaikista syntyneistä jätteistä valtaosa käsitellään sijoittamalla kaatopaikoille.

Suurin osa käsiteltävästä jätteestä oli kaivosalueille läjitettävää mineraalijätettä.

Kaatopaikoille sijoitetaan kuitenkin vain sellaisia jätteitä, joiden hyödyntäminen on teknistaloudellisesti pulmallista.

Yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoitus on lähes loppunut.

Tehdasteollisuudessa syntyneistä ja käsitellyistä jätteistä valtaosa hyödynnetään joko energiana tai materiaalina.

Kaivannaistoiminnan ja rakentamisen mineraalijätettä hyödynnetään muun muassa maanrakentamisessa.

Materiaalihyödyntäminen 8 194

Muu loppukäsittely, kuten allastaminen 19 139

Hyödyntäminen energiana 5 725

o Vu

nn

9 01 a2

k

t on

Kaatopaikkasijoitus 80 112

nia

j ät

et

tä

120 000

100 000

80 000

60 000

40 000

20 000

0

1000 tonnia/v

Hävityspoltto 105

hteensä yli 113 milj oon ltiin y e t i aa äs

2015

2016

2017

2018

2019

Lähde: Tilastokeskus 6

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Yleisen kehityksen indikaattorit

Vaarallisten jätteiden määrät toimialoittain Vaarallisia jätteitä syntyi vuosina 2015–2019 eniten teollisuudessa, mineraalien kaivussa sekä rakentamisen alalla. Valtaosa vaarallisista jätteistä on mineraalijätteitä.

Teollisuuden aloista eniten vaarallista jätettä syntyi metallien jalostuksessa ja metallituotteiden valmistuksessa.

Kuitenkin vuosina 2015–2018 teollisuuden vaarallisten jätteiden määrä vähentyi juuri metalliteollisuudessa.

Vaarallisia jätteitä kuten elektroniikkaa, lääkejätteitä ja jäteöljyä kertyy myös pieniä määriä kotitalouksissa ja palvelualoilla.

a nn o u

v 19 0 2

jä llisia a r aa

tteitä ker tyi yhteensä yl

Romun ja jätteen tukkukauppa 47 Kotitaloudet 9 Palvelut 21 Teollisuus 1 161

i 2,5

mi lj o on aa

to

n

a ni

V

Jätteenkäsittely, kierrätys 111 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto 192 Vesi-, viemäri- ja jätehuolto 186

2 000

1 500

500

0

1000 tonnia/v

1 000

2015

2016

2017

2018

2019

Rakentaminen 287 Mineraalien kaivu 464 Lähde: Tilastokeskus 7

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Yleisen kehityksen indikaattorit

Vaarallisten jätteiden käsittelymäärät ja käsittelytavat Valtaosa vaarallisesta jätteestä käsitellään sijoittamalla vaarallisen jätteen kaatopaikoille.

Vaarallisten jätteiden hyödyntäminen materiaalina tai energiana on melko vähäistä.

Suomessa vaarallista jätettä poltetaan Riihimäellä, Tampereella, Oulussa, Leppävirralla ja Kokkolassa sijaitsevissa vaarallisen jätteen polttoon luvitetuissa jätevoimaloissa. Osaa vaaralliseksi luokitelluista jätteistä, kuten kyllästettyä puuta tai öljyjätettä voidaan polttaa muissakin polttolaitoksissa, mikäli ympäristölupa sen sallii.

Materiaalihyödyntäminen 197

Muu loppukäsittely, kuten allastaminen 395

Hyödyntäminen energiana 113

19

on

aa

to

n

2 000

1 500

1 000

500

0

1000 tonnia/v

n on

0 a2

Kaatopaikkasijoitus 1312

a ni

Vu

Hävityspoltto 50

tä käsiteltiin yhteen jättei sä y a i s li 2 lli a r mi lj o vaa

2013

2014

2015

2016

2017

2018

2019

Lähde: Tilastokeskus 8

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Jätehuollon yleinen kehitys

Maasta viedyt* jätemäärät jätelajeittain

350 000

Suomesta viedään ja Suomeen tuodaan monenlaisia jätteitä. Pääsääntöisesti jätteiden siirtoon maasta toiseen tarvitaan jätesiirtolupa.

Poikkeuksena tästä on esimerkiksi vaarattomien, ns. vihreiden jätteiden siirto OECD:n sisällä hyödyntämistä varten.

300 000

250 000

Muut Paloituksessa syntyneet ei-rautametallijätteet Katalyyttijäte Rakennus- ja purkujäte Jäteperäiset polttoaineet (RDF) Yhdyskuntajäte, kaupallinen alkuperä Muovijäte Yhdyskuntajäte Y47 Lyijyä sisältävä jäte Y1020 Lyijyakut A1160 Puujäte AC170 Metallipitoinen jäte A4100, AA010

200 000

150 000

50 000

0

Tonnia/v

100 000

* JSA:n mukainen jätesiirtolupa 2016

2017

2018

2019

2020

Lähde: SYKE

Maahan tuodut* jätemäärät jätelajeittain

180 000

Vuonna 2020 Suomeen tuotiin eniten puujätettä.

Se käsiteltiin hyödyntämällä energiana.

160 000

Muut PCB- ja dioksiinipitoiset jätteet Raudan ja teräksen valmistuksessa muodostuva kuona Jätteiden poltosta syntyneet jätteet Paloituksessa syntyneet ei-rautametallijätteet Jäteöljy A3020 Puujäte

140 000 120 000 100 000 80 000

* JSA:n mukainen jätesiirtolupa 60 000

20 000 0

Tonnia/v

40 000

2016

2017

2018

2019

2020

Lähde: SYKE 9

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Jätehuollon yleinen kehitys

Pakkausjätteiden kierrätysasteet jätelajeittain vuonna 2019

120

100

Pakkausjätteiden kierrätysasteet vaihtelevat materiaaleittain. Korkeimmat kierrätysasteet on kartonki-, lasi- ja metallipakkauksilla.

80

Tilastotiedot perustuvat tuottajavastuujärjestelmässä raportoituihin tietoihin.

EUn uudet kierrätystavoitteet asettavat haastetta muovi- ja puupakkausten kierrätyksen lisäämiseen.

Pakkausjätteiden kierrätysasteen laskentamenetelmä on uudistumassa vuodesta 2020 alkaen. Siksi viime vuosien kierrätysasteet eivät ole suoraan verrattavissa uusiin tavoitetasoihin.

Kierrätysaste (%) = kierrätettyjen pakkausjätteiden määrä jaettuna markkinoille saatettujen pakkausten määrällä. * Metallipakkauksille asetetut tavoitteet koskevat rautametallia ja alumiinia.

Puu

Muovi

Metalli*

0

EU tavoite 2025 EU tavoite 2030

Lasi

20

Kierrätysaste %

40

Paperi, pahvi ja kartonki

60

Lähde: Pirkamaan ELY-keskus

Jätteiden kuljetusmaksujen hintakehitys

120

Sekajätteiden kuljetusmaksujen hintakehitys on vuosina 2015–2019 ollut nouseva.

Kehitys on ollut samansuuntaista sekä Suomessa että EUssa keskimäärin.

110

Hintatiedot Suomen osalta kerätään edustavimmista kaupungeista ja niissä edustavimmista toimitsijoista. Näitä voivat olla paikallisesti edustavuuden mukaan joko kaupungin itse tuottama palvelu, sen kilpailuttama toimitsija tai yksityinen yritys. Tiedonkeruussa huomioidaan alueelle tyypillisin jätesäiliö, -koko ja tyhjennysväli.

100

90

70

60

Indeksi, viitevuosi 2015

80

Suomi EU 27 maat

2011

2015

2020

Lähde: Tilastokeskus ja Eurostat 10

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Jätehuollon yleinen kehitys

Jätehuollon, materiaalien kierrätyksen ja ympäristöhuollon liiketoiminnan arvonlisäys

750

Yhdyskunta- ja rakennusjätteiden erilliskeräyksen lisääntyminen heijastunee myös alan arvonlisäykseen lähitulevaisuudessa.

700

650

600

Arvonnousu miljoonaa € vuodessa

800

Vuosina 2012–2020 jäte- ja ympäristönhuollon toimialan arvonlisäys on kasvanut ja supistunut.

Tarkastellut toimialaluokat (TOL 38-39) kattavat jätteiden keruuta, materiaalien kierrätystä ja jätteiden käsittelyä, mutta myös maaperän ja vesistöjen kunnosta ja muuta ympäristönhuoltopalvelua.

Tiedot on peräisin Tilastokeskuksen ympäristöliiketoimintatilastosta, joka kuvaa Suomessa harjoitettua ympäristöön liittyvää liiketoimintaa. Ympäristöliiketoiminnalla tarkoitetaan tuotantoa, joka estää ympäristön pilaantumista tai säästää luonnonvaroja. Tuotanto voi olla tuotteiden, palveluiden tai teknologian tuottamista. Ympäristöliiketoimintatilasto on osa kansainvälistä ympäristötilinpidon tilastointikehikkoa, joka tarkastelee ympäristön ja talouden vuorovaikutusta.

2012

2020

Lähde: Tilastokeskus

Jätehuollon ja kierrätyksen liiketoiminnan työllisyys Jätehuollon ja kierrätyksen toimialaluokat (TOL 38-39) kattavat jätteiden keruuta, materiaalien kierrätystä ja jätteiden käsittelyä, mutta myös maaperän ja vesistöjen kunnosta ja muuta ympäristönhuoltopalvelua.

8000

Jäte- ja ympäristönhuollon työllisyys on pääsääntöisesti kasvanut vuosittain ajanjaksolla 2012–2020.

7500

6500

6000

Henkilötyövuotta

7000

2012

2020

Lähde: Tilastokeskus 11

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Yhdyskuntajätteet

Yhdyskuntajätteet Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan näiden indikaattorien avulla: • Syntyvä yhdyskuntajätemäärä • Yhdyskuntajätemäärä asukasta kohden vuodessa Suomessa ja EUssa • Yhdyskuntajätemäärän kehitys suhteessa BKT:n kehitykseen • Yhdyskuntajätteen käsittelyn osuudet • Yhdyskuntajätteen loppukäsittely- ja energiahyödyntämismäärät Suomessa ja EU27-maissa asukasta kohden vuodessa

K UVA: K AI W I D EL L

12

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Yhdyskuntajätteet

Syntyvä yhdyskuntajätemäärä

3 500

Yhdyskuntajätteellä tarkoitetaan asumisessa syntyvien jätteiden lisäksi niihin rinnastettavia kaupan, teollisuuden ja palveluiden jätteitä.

Yhdyskuntajätettä syntyy yli 3 miljoonaa tonnia vuodessa.

3 000

Arvion mukaan 65 prosenttia yhdyskuntajätteestä syntyy kotitalouksissa ja loput 35 prosenttia hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnassa.

Pitkällä aikavälillä yhdyskuntajätemäärät ovat nousseet.

2 000

1000 tonnia/v

2 500

1 500 1997

2010

2020

Lähde: Tilastokeskus ja SYKE

Yhdyskuntajätemäärä asukasta kohden Suomessa ja EU:ssa

600

Vuonna 2020 yhdyskuntajätemäärä asukasta kohden oli lähes 600 kilogrammaa.

550

Yhdyskuntajätteen kertymät Suomessa asukasta kohden ovat kasvaneet jyrkästi vuosina 2017–2020. Määrät ovat ylittäneet jo EUn keskiarvon.

500

Jätetietojen vertailtavuus maittain on hankalaa tiedonkeruun erovaisuuksien ja muiden tekijöiden johdosta. EU27 keskiarvo kätkeekin sisälleen hyvin erilaisia maita. Tilaston mukaan vuonna 2020 yli 600 kilogrammaa yhdyskuntajätettä asukasta kohden mitattuna tuottivat Tanska, Luxembourg, Norja, Sveitsi, Saksa, Malta ja Kypros.

450

400

300

Kiloa/asukas/vuosi

350

Suomi EU 27 maat

2000

2010

2020

Lähde: Eurostat 13

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Yhdyskuntajätteet

Yhdyskuntajätemäärän kehitys suhteessa BKT:n kehitykseen

140

Yhdyskuntajätteen määrä on vuonna 2020 noussut noin 30 prosenttia vuoden 2010 tasoon nähden. Bruttokansantuotteen nousu on ollut maltillisempaa.

130 120

Yhdyskuntajätteen määrän kehitys on kytköksissä talouskehitykseen.

110

Suomi ei ole onnistunut aikaansaamaan tavoiteltua irtikytkentää, jossa jätemäärät kehittyisivät irrallaan talouskasvusta.

100

80 70 60

Indeksi, viitevuosi 2010

90

Uudet kiertotalouden toimintamallit voivat luoda hyvinvointia ja tuottaa vähemmän jätettä.

Jätteen synnyn ehkäisy ei tällöin liity toiminnan volyymien supistumiseen.

2005

Yhdyskuntajätemäärä, indeksi BKT markkinahintaan, indeksi

2010

2020

Lähde: Tilastokeskus

Yhdyskuntajätteen käsittelyn osuudet

100

Suomen yhdysjätehuollossa on tapahtunut vuosien 2006–2019 aikana iso murros. Kaatopaikalle sijoittaminen on lähes loppunut ja tilalle on tullut energiana hyödyntäminen. Tähän on vaikuttanut merkittävimmin vuonna 2016 voimaan tullut orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto.

Materiaalina hyödyntäminen eli kierrätys on kasvanut vain hieman.

80

60

20

0

Osuus yhdyskuntajätemäärästä, %

40

Tulevaisuuden haaste yhdyskuntajätehuollossa onkin kierrätyksen lisäämisessä. Sekajätteen joukossa päätyy edelleen energiana hyödyntämiseen kierrätyskelpoista biojätettä, muovia ja kartonkia.

2006

Kompostointi ja mädätys Hyödyntäminen materiaalina Hyödyntäminen energiana Kaatopaikkasijoitus ja muu käsittely

2020

Lähde: Tilastokeskus 14

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

350

Yhdyskuntajätteet

Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittely- ja jätteenpolttomäärät asukasta kohden Yhdyskuntajätteen kaatopaikkakäsittely asukasta kohden vuodessa oli vuonna 2020 Suomessa 3 kiloa ja EU27-maissa 115 kiloa.

Vastaava jätteen polttomäärä oli Suomessa 345 kiloa ja EU27-maissa 137 kiloa. Valtaosassa yhdyskuntajätteen poltosta Suomessa jätteen sisältämä energia otetaan talteen.

300

250

150

Indikaattori kuvaa yhdyskuntajätemäärää, joka ei ole päätynyt kierrätykseen, vaan jonka materiaali on menetetty polttoon tai loppukäsittelyyn.

Lisäksi indikaattori osoittaa jätteenpolton ja kaatopaikkakäsittelyn välisen suhteen kehitystä.

100

Kierrätyksen näkökulmasta molempien käyrien pitäisi olla laskusuunnassa.

50

0

Kiloa/asukas/vuosi

200

2010

Jätteenpoltto Suomi Jätteenpoltto EU-27 Kaatopaikkasijoitus ja muu hävitys Suomi Kaatopaikkasijoitus ja muu hävitys EU-27

2015

2020

Lähde: Eurostat

15

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto

Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan näiden indikaattorien avulla: • Yhdyskuntien biojätteen kierrätysaste • Elintarvikejätteen määrä • Mädätetyn jätteen määrä • Kompostoidun jätteen määrä • Biokaasulaitosten lukumäärä

K UVA: T UUL I M Y L LY M AA

16

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto

Yhdyskuntien biojätteen kierrätysaste ja asetettu tavoitetaso Yhdyskuntien biojätteellä tarkoitetaan biohajoavia keittiö- ja ruokalajätteitä sekä puutarhajätteitä.

Tavoitetaso

70

60

50

Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteen mukaan vuonna 2027 yhdyskuntien biojätettä tulisi kierrättää vähintään 65%. Määrä oli vuonna 2020 noin 477 725 tonnia, mikä vastaa noin 45 prosenttia syntyneestä yhdyskuntien biojätemäärästä.

40

Kierrätettyyn määrään sisältyy myös arvio kotitalouksissa kompostoidun ruokajätteen määrästä.

30

Tavoitteeseen yltäminen edellyttää merkittävää biojätteen kierrätyksen lisäämistä.

Kierrätysaste = Kierrätetyn yhdyskuntien biojätteen määrä suhteessa syntyneeseen yhdyskuntien biojätteeseen, %

10

0

Kierrätysaste %

20

2016

2017

2018

2019

2020

Lähde: Tilastokeskus ja SYKE

2027

Elintarvikejätteen määrä vuonna 2019

300 000

Elintarvikejätteellä tarkoitetaan alun perin ei-syötäväksi tarkoitettua ruokaa (kuten luut ja hedelmien kuoret) ja syötäväksi tarkoitettua ruokaa, jota ei hyödynnetä esimerkiksi ihmisravintona tai rehuna.

250 000

Vuonna 2019 elintarvikejätettä syntyi Suomessa noin 641 500 tonnia vuodessa. Määrä ei sisällä peltoon jäävää satoa.

200 000

Elintarvikejätteen määrästä lähes puolet (46 %) syntyy kotitalouksissa. Teollisuuden osuus elintarvikejätteestä on 25 %, ravitsemuspalveluiden 12 %, kaupan 9 % ja alkutuotannon 8 %.

150 000

Luonnonvarakeskus Luken laatima elintarvikejätetilasto vuodelle 2019 koskee ajanjaksolla 2012–2019 kerättyä tutkimustietoa tuotannon eri ketjuvaiheista. Kustakin ketjusta Luke tekee eri vuosina neljän vuoden välein tarkemmat tutkimukset. Nelivuotiskauden koostetiedot Luke raportoi vuosittain Euroopan komissiolle.

Alkutuotanto

Kauppa

Ravitsemispalvelut

Teollisuus

0

Tonnia/v

50 000

Kotitaloudet

100 000

Lähde: Luonnonvarakeskus LUKE 17

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto

Mädätetyn jätteen määrä

700

Biologisen käsittelyn määrä on pitkällä aikavälillä kasvanut merkittävästi. Viime vuosina erityisesti mädätys biojätteen käsittelymenetelmänä on lisääntynyt.

600

500

Mädätyksestä saadaan biokaasua polttoainekäyttöön sekä kierrätysravinteita lannoitteeksi, viherrakentamiseen ja raaka-aineeksi teollisuuteen. Vuoden 2020 määrästä puuttuvat vielä muiden kuin yhdyskuntajätteen määrät.

400

300

Muu kuin yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte

100

0

1000 tonnia/v

200

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Lähde: Tilastokeskus

Kompostoidun jätteen määrä

700

Kompostointilaitokset ovat korvautumassa biokaasulaitoksilla. Mädätysjäännös yleensä jälkikompostoidaan. Mädätys- ja kompostointikuvissa olevat käsittelymäärätiedot ovat tästä syystä keskenään osin päällekkäisiä.

600

500

Vuoden 2020 määrästä puuttuu vielä muiden kuin yhdyskuntajätteiden kompostointimäärä.

Muu kuin yhdyskuntajäte Yhdyskuntajäte

400

300

100

0

1000 tonnia/v

200

2015

2016

2017

2018

2019

2020

Lähde: Tilastokeskus 18

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Biohajoavat jätteet ja ravinteiden kierto

Toiminnassa olevien biokaasulaitosten lukumäärä

80

Biokaasulaitosten määrä on lähes kaksinkertaistunut vuosien 2009–2020 aikana.

70

Biojätteitä käsitellään biokaasulaitoksissa yhdessä lantojen, teollisuuden biohajoavien jätteiden ja puhdistamolietteiden kanssa.

60

Maatilalaitos Yhteiskäsittelylaitos Jätevedenpuhdistamolaitos

50 40 30

10 0

Lukumäärä

20

2009

Lähde: Suomen biokaasulaitosrekisteri, YLVA-tietojärjestelmä, ympäristöministeriö, ely-keskukset ja VALTSU-seuranta 2020

19

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan näiden indikaattorien avulla: • Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden uudelleenkäytön valmistelu • Sähkö- ja elektroniikkaromun hyödyntäminen

K UVAT: K AI W I D EL L W I L M A H UR S K AI N EN

20

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Sähkö- ja elektroniikkalaiteromu

Sähkö- ja elektroniikka (SE) -laitteiden uudelleenkäytön valmistelumäärät

3500

Vuonna 2019 noin 2,6% kotimaan markkinoille toimitetuista SE-laitteista päätyi uudelleenkäytön valmisteluun. Valtaosa näistä oli pieniä, alle 50 cm kokoisia SE-laitteita.

3000

Uudelleenkäytön valmistelulla tarkoitetaan jätteen tarkistamista, puhdistamista tai korjaamista, jolla käytöstä poistettu tuote tai sen osa valmistellaan uudelleenkäyttöön.

2500

Muut SE-laitteet Lämmitys- ja jäähdytyslaitteet

2000

Sähkö- ja elektroniikkalaitteita koskevat tilastotiedot perustuvat tuottajavastuujärjestelmässä raportoituihin tietoihin.

Näyttöpäätteet yli 100 cm2

1500

Pienet tieto- ja teletekniset laitteet 1000

0

Suuret laitteet yli 50 cm Pienet laitteet alle 50 cm Tonnia/v

500

Tuottajavastuujärjestelmän tiedonkeruussa on tapahtunut muutoksia. Vuodesta 2019 lähtien on raportoinnissa otettu käyttöön uusi SE-laiteluokitus.

2019

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus

Sähkö- ja elektroniikkaromun (SER) hyödyntäminen

70

Vuonna 2019 sähkö- ja elektroniikkalaiteromua hyödynnettiin noin 66 700 tonnia.

Siitä pääosa kierrätettiin materiaalina.

Energiana hyödynnetty

60

Kierrätetty

SER-romussa on hyödyntämispotentiaalia.

Jätevirta sisältää tavanomaisten jätemateriaalien lisäksi strategisia ja kriittisiä raaka-aineita ja arvokkaita materiaaleja.

50

Energiana hyödyntäminen on soveltuva käsittely osalle SER:n muovimateriaaleja niiden sisältämien haitallisten aineiden takia.

40

30

10

0

1000 tonnia/v

20

2019

Lähde: Pirkanmaan ELY-keskus 21

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Rakentamisen jätteet

Rakentamisen jätteet Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan näiden indikaattorien avulla: • Rakentamisen toimialalla syntynyt jätemäärä jätetyypeittäin • Rakentamisen toimialalla syntynyt jätemäärä jätelajeittain • Rakennus- ja purkujätteen hyödyntäminen materiaalina

K UVAT: SY KE K UVAT | O L L I - P EK K A P I E T I L ÄI N EN

Rakentamisen toimialalla syntynyt jätemäärä jätetyypeittäin

16 000

Vuonna 2019 rakentamisen jätteitä syntyi noin 13 670 000 tonnia.

Määrästä noin 2 % oli vaarallista jätettä.

14 000

Rakennus- ja purkujätteellä tarkoitetaan rakennuksen tai muun kiinteän rakennelman uudis- ja korjausrakentamisessa ja purkamisessa, maa- ja vesirakentamisessa sekä muissa rakennus- ja purkutoiminnoissa syntyvää jätettä.

12 000 10 000

Rakentamisen jätemäärät vaihtelevat yleisen taloudellisen tilanteen ja siten rakentamisen määrän mukaan.

8 000 6 000

Tavanomaiset jätteet Vaaralliset jätteet

2 000 0

1000 tonnia/v

4 000

2015

2016

2017

2018

2019

Lähde: Tilastokeskus 22

Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta

Rakentamisen jätteet

Rakentamisen toimialalla syntynyt jätemäärä jätelajeittain

16 000

Valtaosa eli 96% rakentamisen jätteistä on mineraalijätteitä. Seuraavaksi eniten (2,5%) syntyy puujätettä, jonka määrä oli vuonna 2019 noin 400 000 tonnia.

15 000

Noin 10 prosenttia rakentamisen jätteistä on peräisin talonrakentamisesta. Arvion mukaan korjaus- ja purkutoiminnan jätemäärät muodostavat pääosan talonrakentamisen jätteistä.

14 000

Muut jätteet Metallijätteet Puujätteet Mineraalijätteet ja lietteet

13 000

11 000

1000 tonnia/v

12 000

10 000 2018

2019

Lähde: Tilastokeskus

Rakennus- ja purkujätteen hyödyntäminen materiaalina

70

Vuonna 2019 rakennus- ja purkujätteitä hyödynnettiin materiaalina noin 720 000 tonnia, joka vastaa 48 prosenttia syntyneestä rakennus- ja purkujätemäärästä. Määrään sisältyvät myös maantäyttöön ohjautuneet rakennus- ja purkujätemäärät, joiden osuus on noin 9 100 tonnia.

60

50

Tavoite on että vuoteen 2027 mennessä rakennus- ja purkujätteestä tulee hyödyntää materiaalina vähintään 70 prosenttia.

40

Rakentamisen jätetilastoinnissa materiaalina hyödyntämisen kokonaismäärään sisältyvä uudelleenkäytön valmistelun määrä on arvioitu suuntaa-antavasti. Vuodesta 2017 alkaen tilastointi on tarkentunut maantäyttöön ohjautuneiden jätemäärien osalta. Vuosien 2015–2016 arviot maantäytön jätemääristä olivatkin todellista suurempia, mikä selittää materiaalina hyödyntämisasteen laskun.

20

10

0

Hyödyntämisen %-osuus

30

Tiedonkeruuta ja tilastointimenetelmiä kehitetään vastaamaan EU velvoitteita tavoitteena laadukkaampi tieto rakennus- ja purkujätteestä.

2015

2016

2017

2018

2019

Lähde: Tilastokeskus 23

Tämä tietopaketti on toteutettu SYKEn, Circwaste-hankkeen ja ympäristöministeriön yhteistyönä CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta on seitsenvuotinen (2016-2023) hanke, joka edistää materiaalivirtojen tehokasta käyttöä, jätteen synnyn ehkäisyä ja materiaalien kierrätystä.

Tavoitteena on luotsata Suomea kohti kiertotaloutta ja toteuttaa valtakunnallista jätesuunnitelmaa. CIRCWASTEn koordinaattorina toimii Suomen ympäristökeskus.

Hanke saa suuren osan rahoituksesta Euroopan komission LIFE-ohjelmasta.

LIFE15 IPE FI 004 Circwaste-hanke saa EU:lta rahoitusta, jolla hankkeen materiaalit on tuotettu. Materiaaleissa esitetty sisältö edustaa kuitenkin ainoastaan hankkeen omia näkemyksiä, joista EU:n komissio ei ole vastuussa.

LIFE15 IPE FI 004 Circwaste-project receives financial support from EU for the production of its materials. The views reflected within the contents are entirely the project’s own and the EU commission is not responsible for any use of them.

LIFE15 IPE FI 004 Cirwaste-projektet får finansiering av EU för produktion av material i projektet. Synpunkter som framkommer ur materialet är helt och hållet projektets egna och är inte EU-kommissionens ansvar.

KA NNEN KU VA : T EEM U H ELO N H EI M O | G RAAF I T / TAI T TO: AH OY