Page 1

Fab

Fab

FUTURE, I N N OVAT I O N S & BUSINESS

Nro 2 2017

F U T U R E , I N N OVAT I O N S & B U S I N E S S

@TekstiiliMuoti |

facebook.com/suomentekstiilijamuoti/

2/2017

E t e l ä r a n ta 1 0 | 0 0 1 3 0 H e l s i n k i | s tj m . f i

Vihreän kullan metsästäjät: Puusta vaatteita

Mittaavat ­housut & muut älykkäät tekstiilit

Futuristin parhaat bisnesneuvot


Lentokoneet, junat ja veneet Verhoilut, istuinsuojat, käytävämatot, runkorakentei­ den komposiitit, veneissä purjeet ja pressut

2.

O

T UL

A U TO J E N R U N K O I H I N J A V E R I S U O N T E N K A S VAT TA M I S E E N .

VA AT T E I S I I N J A S I S U S T U S T U OT T E I S I I N , K U T E N VA I K K A

T E K S T I I L I Ä K ÄY T E TÄ Ä N PA L J O N M U U H U N K I N K U I N

1.

11.

SSA

! 3D-tekstiili­ rakenteet

Tulostettavat 3D-tekstiilit (kehitys­ asteella): esimerkiksi kolmi­ulotteiset pinnat tai vetoketjun vahvikkeet

12.

Hygienia­tuotteet Kosteus­pyyhkeet, vaipat, liivin­suojat, kerta­käyttöiset pyyhintä­tuotteet, vanulaput, harsot, inkontinenssi­tuotteet, meikinpuhdistus­liinat

3. Tuulivoimalat Siipien lapojen komposiitit

9. Terveydenhuolto Vuode­tekstiilit, potilas­vaatteet, henkilö­kunnan vaatteet, leikkaussali­ tekstiilit, hygienia­ tekstiilit, haava­ tekstiilit, vaipat, sidetarpeet

Maatalous

MU U TAMI A M AINI TAKSEMME

10.

Ihmiskeho Verisuonet, nivel­ siteet, jänteet ja sydänläpät (kasvate­ taan ihmisen soluista tekstiilirakenteiden ympärille), kudos­ vahvikeverkot, haavanompelu­langat, Goretex-­kalvo sydä­ men paikkauksessa

Maidon­ suodattimet, puhdistustekstiilit, lehmien utare­liivit, verkko­aitaukset, suoja- ja komposti­ peitteet, köydet, hihnat, säkit

Rakentaminen

4. 7.

Autot Verhoilut, matot, turva­vyöt, turva­ tyynyt, renkaat, letkut, hihnat, eristeet, runko­rakenteiden komposiitit (tekstiili tuo komposiitteihin keveyttä ja lujuutta)

6. Teollisuus

Ulkotilat

5.

Ääni- ja lämpö­eristeet, akustiset levyt, suojaverkot, tapetit ja lattia­materiaalit, kuitu­lujitteiset komposiitit kuten jäte­ vesisäiliöt, putket ja la­ vuaarit, kosteus­suojat, ilmastoinnin suodatti­ met, aluskatteet, talo­ jen rakenteiden osat, kalvomateriaalit

Aurinkosuojat, markiisikankaat, terassikalustei­ den komposiitit, teltat, makuu­ pussit ja alustat, lastenrattaat, sateenvarjot

J AT K U U TA K A K A N N E S S A   >

Teollisuuden proses­ sessit, kuten viirat ja puristin­huovat paperinvalmistuksessa, kaasujen, nesteiden ja hiukkasten suodattimet, pehmeät varastosiilot ja tankit, nesteiden imeytys­tekstiilit. Busi­ ness to business -tuot­ teet, kuten laminaattien tuki­verkot, komposiit­ tien vahvikkeet, tiivisteet ja suodattimet

>   J AT K U U E T U K A N N E S TA

8.


future, i n n o vat i o n s & business

Fab

nro

2

2017

s.3 i d e o i ta :

Uusia ajatuksia­, innovaatioita ja ­ideoita. Suoma­ laisen tekstiili­ maailman kiinnostavimmat poiminnat.

s.13 k o h ta a m i s i a :

2037 – 14 Futuristi Elina Hiltunen ja Suomisen toimitusjohtaja Nina Kopola vievät meidät tulevaisuuteen. Sporttiteoria – 22 Urheiluvaatteiden ­tyyli ja äly. Muutoksen tuntu – 30 Uusien materiaalien seitsemän oikein.

Edessä loistava ­tulevaisuus – 36

Spinnovan Janne Porasen ja bisnesenkeli Leena Niemistön rahoitusopit.

Vaativat vaatteet – 42 Työvaatteet ovat funktionaalisuuden huippuja. Käyttäjät kertovat.

Hei hei hukkapalat – 48

Muotiprofessori Timo Rissanen ja Pure Wasten Jukka Pesola panevat tekstiiliylijäämälle stopin.

VK

s.53 onnistumisia:

Viisasten kerho: Suomalaisten menestyjien opit.

1

Fab


Fab PÄÄKIRJOITUS

”Tekstiili­alalla on käyn­nissä­ ­myönteinen ­murrosvaihe.” Fab on Suomen ­Tekstiili & ­Muoti ry:n kustantama lehti, joka ilmestyy­ tänä vuonna kaksi kertaa. Tämän ­numeron teemana ovat tulevaisuus ­­ja ­innovaatiot.

UUDESTA KIINNI J AT K U VA U U D I S T U M I N E N O N tärkeää alalla kuin alalla. Näin

­ anoo Suomisen toimitusjohtaja Nina Kopola (s. 14). Kukaan ei voi s voittaa jatkuvasti eilisen voimatekijöillä. Tekstiili- ja muotiala elää nyt kiinnostavassa ja myönteisessä murrosvaiheessa. Suomessa kehitetään esimerkiksi entistä ympäristöystävällisempiä ja teknisempiä tekstiilimateriaaleja ja otetaan käyttöön uusia kiertotalouden ja vastuullisuuden malleja. Upeat innovaatiot tulee saada kunnolla kaupallistettua ja yritysten käyttöön. Siihen tarvitaan rohkean rahoituksen lisäksi myös koulutettuja osaajia. Koska maailma muuttuu nopeasti, myös koulutusjärjestelmämme pitäisi uskaltaa ajatella uusiksi. Fab-lehtien kantavina teemoina ovat olleet innostaminen ja ihmisten ja ajatusten törmäyttäminen. Itse inspiroiduin tätä numeroa lukiessani ennen kaikkea siitä, millaisia tulevaisuuden mahdollisuuksia suomalais­yrityksillä on edessään. Tulevaisuus odottaa tekijöitään. Kiehtovia lukuhetkiä! Anna–Kaisa Auvinen, toimitusjohtaja, Suomen Tekstiili & Muoti ry

Fab

2

Fab Kustantaja Suomen Tekstiili & Muoti ry Tekst i ja ulkoasu Gut Studio Oy, gut.fi AD Leena Oravainio graafikot Milena Huhta ja Anssi Nordberg kuvit ukset Milena Huhta kannen kuva Suvi ­Kesäläinen takakannen kuva ­Aalto-yliopisto ja VTT / Eeva Suorlahti Kirjoit tajat Anna-Kaari Hakkarainen, Susanna Hyvärinen, Antti Järvi, Leena Lukkari, Laura ­Mattila, Tia Nikkinen, Noora Nuotio Kuvaajat Suvi Kesäläinen, Marjaana Malkamäki, ­ Niko ­Mitrunen, Marko Rantanen Kirjapaino Forssa Print Palaut e lehdestä viestinta@stjm.fi Lehti on painettu 9/2017


Future, i n n o vat i o n s & business

Fab

nro

2

2017

”Luovuuden ydin on halu tehdä eri tavalla, paremmin.” s. 8

Tä s t ä ki n v o i d a a n t e h d ä t e ks t i i l i ä :

m u ov i p u l lot

Ideoita

3

Fab


numerot k e rtovat

+30%

Familonin teknisten vuodevaatteiden ­kysynnän kasvu 2016.

37 0C

Lämpötila, jossa lämpötilan ­vaihteluita tasaavat Familonin Outlast-tuotteet ­ pyrkivät pitämään kehon.

3 X

3 x s a i r a a l at e kst i i l i

Mölnlycke

Edelläkävijä

Vastuu velvoittaa JOSKUS VASTA JÄLKIKÄTEEN voi ymmärtää, että on ollut paljon aikaansa edellä. Niin kävi porilaiselle perheyritykselle Fiblonille, joka valmistaa kattausja pyyhintätuotteita majoitus- ja ravintola-alalle. Vuonna 1996 iso kansainvälinen asiakas pyysi Fiblonia listaamaan, kuinka paljon se käyttää energiaa ja vettä tuotteiden valmistukseen. Kun raport­tia koottiin, huomattiin, että vastuullisuus näkyi kaikissa yrityksen toimintatavoissa ja valinnoissa. ”Teemme lyhytkäyttöisiä tuotteita, joten meillä on erityisen suuri vastuu maapallon resurssien käyttämisestä", markkinointijohtaja Anne Ekberg sanoo. Vastuu jatkuu, vaikka monet asiat on perattu vuosien aikana entistäkin parempaan kuntoon. Ekbergin sanoin: ”Meillä on velvollisuus ja mahdollisuus levittää tietoa ja ymmärrystä, jotta asiakkaat osaavat tehdä entistä vastuullisempia valintoja.”

Tiesitkö?

Älyn jättiläiset

Fab

4

termi tutuksi

Grafeeni

Fiblonin Softliina ­taipuu ­moneen ja on bio­ hajoava.

Maailman kestävin tunnettu aine. Elastista grafeenia voidaan integroida tekstiileihin lisäämään niiden palonesto-­ ominaisuuksia, lämmön- ja sähkönjohtavuutta, hankauksen ja kulutuksenkestoa sekä antistaattisia ja antibakteerisia ominaisuuksia.

Mikkelin yksikkö valmistaa yli 300 miljoonaa haavanhoitotuotetta vuodessa. Uutuuksia ovat makuuhaavojen ennaltaehkäisyyn tarkoitetut tuotteet.

Ahlstrom-Munksjö Tampereella valmistetaan erityisen hienoja ilmansuodatin­­­­ma­te­ riaaleja puhdistamaan sairaalailmaa.

Härmän Nauha

Tehdas Kauhavalla mahdollistaa elastisten siteiden räätälöinnin. Asiakas voi valita vaikka mieluisan värin.

LÄMPÖÄ SÄÄTELEVÄT älyvaatteet voivat viilentää hikoilevan kirurgin tai lämmittää tuuli­voimalan korjaajan. Samojen vaatteiden avulla voidaan monitoroida, että työntekijä on turvassa. Tästä on kyse VTT:n johtavan tutkijan Pekka Tuomaalan vetämässä Smart Clothing 2.0 -jättihankkeessa. Yrityskumppaneita on lukuisia Finlaysonista Reimaan ja Koneeseen, ja valmiita tuotteita odotetaan markkinoille jo syksyllä 2018.


brändi tutuksi

SARKAA ­K YNNETTÄVÄNÄ

P

arhaat ja ekologiset ratkaisut saattavat olla aivan nenän edessä. ­Nurmeslaisen ulkoiluvaatettaja Sastan ensimmäinen tuote vuonna 1969 oli villasarkaa. Tilalle on vuosien varrella tullut monenlaista teknistä ratkaisua, mutta hiljalleen kuluttajat ovat löytäneet villa­sarkan uudelleen. Villa on kylmällä lämmin, lämpimällä viileä ja lämmittää kosteanakin. Lisäksi se hengittää ja on tiukkana kudontana tuulenpitävä. ”Monissa olosuhteissa sarka pesee mennen tullen useat tekniset tuotteet”, Sastan toimitus­johtaja Juha Latvala sanoo. Sasta on tarjonnut myös vaatteidensa korjauspalvelua jo vuosikymmeniä, paljon ennen kuin siitä tuli ekologisten yritysten myyntivaltti.

Sastan kierrätys­ villasarka on kudottu Italiassa Prato Green Districtillä.

5

Fab


Idea lakanoihin syntyi, kun Finlaysonin toimitusjohtaja Jukka Kurttila selasi netistä elämän kestäviä tuotteita, eikä löytänyt lainkaan kodintekstiilejä.

brändi tutuksi

YÖT KÄÄRINLIINASSA Tässä on lakanoita, jotka kestävät pesua kerran kuussa 50 vuoden ajan, ja valmistaja lupaa niille saman verran takuuaikaa. Finlayson on valmistanut pellavaiset Jesus-pussilakanansa huolella: kaikki ompeleet on vahvistettu ja hoito-ohjeet brodeerattu suoraan kankaaseen. Jesus-nimi tulee siitä, että lakanassa on käytetty samaa materiaalia ja samaa kestävää twill-sidosta kuin tähän päivään säilyneessä Torinon käärinliinassa. Se on saattanut kestää jopa parituhatta vuotta, mutta pesty toki harvemmin.

Fab

6


tiesitkö

A A LTO -Y L I O P I STO T E K E E yhteistyötä yritysten kanssa esi-

tä m ä n ?

merkiksi näin: Amerikkalainen VF Corporation, jonka brändejä ovat Timberland ja The North Face, pyysi kesällä 2016 Aallon opiskelijoita suunnittelemaan sille uuden materiaali- ja värikonseptin. Parhaan suunnitteli Pauliina Varis, joka pääsi San Franciscoon jatkokehittämään urheiluvaatekangastaan. Seuraavaksi kangas odottaa jo tuotteistamista ja kaupallistamista.

Aallon harjalle

1. S U U N N I T T E LU Suunnittelutiimi etsii jatkuvasti tietoa, testaa, kerää dataa ja miettii, millaisia tarpeita motoristeilla voi olla tulevaisuudessa. Joskus voi mennä 10 vuotta ennen kuin materiaalien ja tekniikan kehitys mahdollistavat vision toteuttamisen.

3. Y H T E I S T YÖ Realer-takin olkapäissä ja kyynärpäissä on Armacor-­ vahvikkeet ja selässä sekä rinnassa integroidut Rukka D3O Air -suojat, jotka kestävät iskuja ja hengittävät. Rukka on kehittänyt suojat tiiviissä yhteistyössä englantilaisen D3O:n kanssa. Kiinnostavia yhteistyökumppaneita etsitään koko ajan.

2.

4.

I N N OVA AT I OT

A R VOT

Rukan suunnittelutiimi unelmoi 1990-luvun alussa heijastavista painoväreistä, koska ommeltavat heijastinmateriaalit olivat tökeröitä ja kestivät huonosti. Tiimi vei ideansa 3M:lle, joka ryhtyi kehityspuuhiin. Nykyään tätä kankaaseen painettua heijastinpintaa käytetään käytännössä kaikissa maailman urheilutekstiileissä.

Pitkä tie

Kaikkea suunnittelua ohjaa kaksi arvoa: Defence (puolustus) ja Comfort (mukavuus). Rukkalaiset uskovat, että kun tehokkaasti suojaava tuote on mukava, se tulee puettua päälle. Realer-takissa on irrotettava sisäuntuvatakki ja tuuletusvetoketjut, joiden ansiosta sillä voi ajaa sekä pikkupakkasilla että 30 asteen helteellä.

R U K K A M OTO R S P O R T E I T E E VA AT T E I TA , VA A N ­V Ä L I N E I TÄ , J O I D E N VA R A A N M OTO R I S T I T U S KOVAT H E N K E N S Ä . B R Ä N D I J O H TA JA H A N N U M A L I N E N K E R TO O , M I H I N LU OT TA M U S P E R U S T U U .

7

Fab


Fab

[ 2. ]

Y r i t tä j ä j a k i r j a i l i j a Saku Tuominen kerto o, mikä e d i s tä ä l u o va a e l ä m ä ä .

[

1. ] h a l u

”Luovuuden ydin on halu tehdä eri tavalla, paremmin. Jos tätä halua ei ole, ei ole mitään. Ihminen ei ole luova kaikessa vaan niillä alueilla, joilla halu on. Halu on parhaimmillaan intohimoa jotain asiaa kohtaan. Kun haluaa kehittää omaa luovuuttaan, kannattaa keskittyä siihen. Silloin hyvä seuraa automaattisesti.”

8

Uteliaisuus

”Moni kysyy, mikä kirja pitäisi lukea, jos haluaa saada ideoita. Kukaan ei tiedä, mistä kukakin saa idean. Täysin hyödyttömältä tuntunut ajatuskin voi synnyttää jotain briljanttia. Luovuuteen kuuluu koko maailmaan kohdistuvaa uteliaisuutta, ihmettelyä, kyseenalaistamista, ihailua, pohtimista.”

[ 4. ]

Ko k e i lu

Ole innostunut hyvin erilaista

”On mahdotonta tunnistaa idea, joka toimii varmasti. Maailma on täynnä hyviä ideoita, jotka eivät jostain syystä toimineet siinä ajassa, sillä tavalla. Epäonnistumisten sijaan kannattaa puhua kokeilusta, joka ei toiminut, oppimisesta, prosessista. Luovuuteen liitetään usein raskaus ja ahdistus. Itse uskon enemmän optimismiin, keveyteen, iloon.”

a s i o i s t a j a k y s y k y s y m y ks i ä .

Ä l ä y l i a j a tt e l e , ko ke i l e .

[ 3. ]

Mieli

R a ka s t a s i t ä , m i s s ä

”Uskon koko ajan enemmän siihen, että lähes kaikki oikeasti suuri syntyy alitajunnassamme, yllättäen vaikka suihkussa tai lenkillä. Alitajunnassa ideat syntyvät siten, että erilaiset asiat yhdistyvät yllättävillä tavoilla toisiinsa. Se taas vaatii, että mielessä on yhdisteltävää ja mieli on avoin.”

haluat olla luova.

Ym m ä r r ä m i e l t ä j a l u o t a s i i h e n .

[ 5. ]

Uni

”Kaikessa tässä olennaisessa roolissa on uni. Mikäli ihminen on väsynyt ja nukkuu huonosti, hän hukkaa helposti magiikan, yhden suurimmista voimava­roista. Väsynyt mieli on sulkeutunut, pelokas, kielteinen, lattea. Se leikkaa uteliaisuuden ja vähentää kokeilunhalua.” N u ku h y v i n .

kuvat joutse n, a nn a-ka a ri ha kkara inen , leena o ravainio ja saku t uom inen

5

ILON KAUTTA


Tykkää kyttyrää ”OLIMME VUOSIA SITTEN D ­ ubaissa terveysalan

messuilla esittelemässä painetekstiilejämme ja kerroimme, että kehitämme parhaillaan painevaatteita myös koirille. Yksi paikallinen asiakas kysyi, että miksi ette tee kameleille, sille olisi täällä tarvetta. Visiomme on kaikkien elävien olentojen elämänlaadun parantaminen, joten ajattelimme heti, että miksipä ei. Löysimme Englannista kamelifarmin, jossa pää­ sim­­me­testaamaan mallivaatteita, ja vähän myöhemmin Arabiemiraateista yhteistyökumppanin, jonka kanssa pääsimme kunnolla kokeilemaan, miten painevaatteet vaikuttavat kilpakameleihin. Kun eläimille puettiin vaatteet pariksi tunniksi, ne rauhoittuivat, rentoutuivat ja saattoivat asettua makuulle märehtimään. Nyt valmistelemme painevaatteista ja kameleista tutkimusta, jonka jälkeen aloitamme varsinaisen myynnin arabimaissa. Sitten vuorossa ovat hevoset.”

Tamperelainen Lymed valmistaa lääkinnällisteknisiä tukivaatteita ihmisille ja eläimille. Painetekstiilejä käytetään muun muassa leikkausten jälkihoidossa, toimintaterapiassa ja kivun hallinnassa. Suurin osa vaatteista valmistetaan mitta­tilaustyönä.

– L Y M E D O Y: N T O I M I T U S J O H T A J A

kuva ly med

J A P E R U S TA J A T E I J A TO I K K A

9

Fab


Appia kyydissä

Jä lj i tä alkuperä

Brittiläisen Provenance-sovelluksen avulla kuluttaja voi jäljittää helposti tuotteiden alkuperän. Käyttöä on jo pilotoitu myös tekstiilituotteille. provenance.org

Tiesitkö?

Astu skanneriin

Fab

10

Tunne koirasi

Löydä kokosi

nappaa suosikkisi

Kun koiralle puetaan Rukan älyliivi, Sense of Intelligence -sovelluksesta voi seurata koiran vointia. Sensorit mittaavat esimerkiksi lämpöä, liikettä ja unta. senseofintelligence.com

TailorGuide-­sovellus mittaa käyttäjän valo­ kuvien ja pituuden perusteella ja ehdottaa nettikaupoista sopivinta vaatekokoa. Käytössä esimerkiksi Biancanevellä. tailor.guide

Suomalainen mobiili­ verkkokauppa ivalo tarjoaa kauppapaikan itsenäisille muoti­ merkeille. Ostaminen tapahtuu vain ruutua pyyhkäisemällä. ivalo.com

E S P O O L A I N E N N O M O T E C H N O LO G I E S on kehittänyt 3D-skannerin sekä älymittanauhan, jolla mitataan ihmiskeho millintarkasti. Tuotettua informaatiota voidaan käyttää vaikka verkko­ kauppojen valikoiman kohdentamiseen asiakkaille. Tuotekehityksessä siirrytään seuraavaksi pilottivaiheeseen. Nyt yritys hakee sopivia kumppaneita kaupanalan toimijoista.


P r i n ts c o r p i o n a i n u t l a at u i n e n pa i n ot e k n i i k k a m u l l i sta a p i e n t e n ­v a a t e s a r j o j e n t u o t t a m i s e n .

Printscorpio teki ison satsauksen uuteen digipaino­ koneeseen ja leikkuriin. Yhdistelmä on Suomessa ainoa laatuaan ja maailmallakin melko harvinainen.

Uniikin tekijät U U S I L L A JA P I E N I L L Ä VA AT E M E R K E I L L Ä O N U S E I N VA I K E A A , jos ne haluavat valmistaa pieniä sarjoja printtivaatteita kohtuuhinnalla. Perinteisesti tehtaalla kankaaseen printataan jatkuvaa kuviota laidasta laitaan, eikä kuvan kokoa pysty sovittamaan. Sarjat ovat isoja, ja kangasta jää aina yli. Aitoolainen Printscorpio tekee nyt toisin. Sillä on käytössään digipainokone, jolla se pystyy tekemään yksittäisiä printtejä suoraan kaavoihin, ja printtaamaan vierekkäin vaikka useamman asiakkaan tilauksia. Sen lisäksi erillinen kone leikkaa vaatteet. Nopeimmillaan asiakas saa ompelua vaille valmiit vaatteet vuorokaudessa, ja hintakin on kilpailukykyinen. Tekniikka mahdollistaisi myös kuluttajien itse nettikaupassa räätälöimien tuotteiden valmistuksen. Printscorpio etsii siihen nyt yhteistyökumppania. ”Uskon siihen, että tulevaisuudessa pitää pystyä tuottamaan yksittäisiä tuotteita ilman, että se menee käsityöksi”, Printscorpion toimitusjohtaja Tommi Helminen kertoo.

11

Fab


KAUPPA KÄY N Ä M Ä V E R K K O K A U PAT N ÄY T TÄVÄT

1 – U n m a d e yhdistää

S U U N TA A U U S I L L E L I I K E TO I M I N TA M A L L E I L L E .

perso­n ointitrendin j a kiinnostavan tekno­l ogian: se tarjoaa muoti­m erkeille mahdollisuuden myydä neuleita , joiden kuvi-

2 – Ta n s k a l a i n e n V i gg a vuokraa

ointia ja väri­m aailmaa

kuukausi­m aksulla e rilaisia laste nvaate­s e tte j ä

asiakas voi helposti

j a toimit­t aa ne kotiove lle . Kun vaatte e t j äävät

muokata . UMd Studion

pie niksi , ne lähe te tään takaisin j a Vigga lähe ttää

verkkokaupassa eri suun-

tilalle isompia . vigga.us

nittelijoiden neuleet ovat myynnissä rinta rinnan

2.

ja neuleiden kustomointi ja ostaminen on tehty äärimmäisen helpoksi .

unmade.com

5 – Z a zz l e vie pe rsonointitre ndin uusiin ulottuvuuk-

4

siin . O n vaike a ke ksiä tuote tta , j ota

1.

sivustolla e i pystyisi kustomoimaan: vaikkapa paidan , ke ngät , le ggingsit tai lakanat . Zazzle on ottanut mallia Etsystä j a tarj oaa myös ilmai-

3 – E v e r l a n e on

se n kauppa­p aikan .

vienyt läpinäkyvyy-

zazzle.com

den pitkälle: jokaisen verkko­k aupassa myynnissä olevan vaatteen kohdalla kerrotaan , missä se on tehty, millainen tehdas on ja miten siellä kohdellaan työntekijöitä .

everlane.com

4 – W E STARTED THIS myy second hand

-vaatteita verkkokaupassaan ja kauppakeskus Sellon

myymälässä. Yksityishenkilöt voivat viedä laadukkai-

ta vaatteitaan myyntiin . Vaatteen omistaja saa puolet tuotosta. wst.fi

Fab

12

5.


future, i n n o vat i o n s & business

Fab

nro

2

2017

”Ihmisen pitää ottaa näkemys ja vastuu, miten voi itse vaikuttaa tulevaisuuteen. Muuten antautuu ajautumiseen.” s. 14

Tä s t ä ki n v o i d a a n t e h d ä t e ks t i i l i ä :

ananas.

Kohtaamisia

13

Fab


Elina Hiltunen – on espoolainen futuristi, tietokirjailija ja ideatykki. Hän luennoi yrityksille, valmentaa ja kerää heikkoja signaaleja @futureweaksignals-Instagramtililleen.

Nina Kopola –

on toiminut kuitu­ kankaita valmistavan pörssiyhtiö Suomisen toimitusjohtajana vuodesta 2011. Suomisella on 650 työntekijää Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Brasiliassa.


2037 P Y Y S I M M E F U T U R I S T I E L I N A H I LT U S TA J A S U O M I S E N TO I M I T U S ­J O H TA J A A N I N A K O P O L A A K U V I T T E L E M A A N T U L E VA I S U U D E N 2 0 V U O D E N PÄ Ä H Ä N . S Y N T Y I L I S TA A S I O I S TA , J O I TA Y R I T Y S T E N K A N N AT TA A OT TA A H U O M I O O N J O N Y T.

H

A K E M U S P E R U S T E LU I N E E N piti lähettää kirjallisena HR-osastolle, jos halusi tietokoneelle internet­ yhteyden. Nettiliittymä oli erityispalvelu, jota kaikki eivät tarvinneet. Tietokone oli kätevää kannettavaa mallia, painoikin vain 16 kiloa. Sitä Nina Kopola sitten raahasi hartiat lysyssä työn ja kodin väliä. Muisto 1990-luvun lopun työelämästä naurattaa Kopolaa, joka työskentelee nykyään kuitukankaita valmistavan pörssiyhtiö Suomisen toimitusjohtajana. ”Muutos on ollut viime vuosikymmeninä nopeaa, mutta tuntuikohan se vielä nopeammalta, kun sähkö ja auto aikanaan keksittiin?” Kopola miettii. Futuristi Elina Hiltunen kertoo vastikään käyneensä Singaporessa, jossa hän keskusteli

infotiskin vastaanottovirkailijan kanssa tämän hiusmallista. Hiltunen vilauttaa virkailijan kuvaa kännykästään: ei uskoisi robotiksi. ”Hän oppii koko ajan, muistaa kaiken ja on liitetty internetiin.” Jo ammattinsa takia Hiltunen tutustuu kaikkeen uuteen etujoukoissa. Se antaa ajattelulle polttoainetta. ”Tulevaisuuden suhteen on todella tärkeää miettiä erilaisia vaihtoehtoja ja myös keksiä itse tulevaisuuksia, mihin voisimme yrittää mennä ja mitä tavoitella. Se on samalla myös ennakointia, pahojen kaatumisten välttämistä.” Hiltunen on luvannut kertoa tulevaisuutta muokkaavista tärkeimmistä megatrendeistä ja Kopola kommentoida niitä omasta näkökulmastaan. Lopuksi paljastetaan, miten yritys voi muokata tulevaisuutta itse.

>

15

Fab


Elina: ”Suosittelen seuraamaan trendifirmojen ja yliopistojen tutkimuksia, lukemaan tiedelehtiä ja käymään messuilla katsomassa uusia juttuja. Kannattaa myös jutella vähän hullujen ihmisten kanssa, sellaisten, jotka elävät jo tulevaisuuden rajamailla.”

Fab

16


V I L L I T VA AT E I D E AT: O n ko h a n m e i l l ä t u l e v a i s u u d e s s a r o b o tt i e n v a a t e m a l l i s t o t?   >   U r h e i l u v a a tt e e t v o i s i v a t k e r ä t ä e n e r g i a a j a l a d a t a s i tt e n j o t a i n .   > > >

1. Digitalisaatio

Tuotteet, palvelut ja tieto muuttuvat digitaalisiksi, jos eivät jo ole. E L I N A : ”Teknologia tulee kaikkialle. Internet tulee kaikkialle. Joka helkutin välineeseen. Jo nyt teknologian hinta on alentunut ja ihmisten vastaanottokyky kasvanut. Nyt jo auto, tv, lukot, jääkaappi ja kahvinkeitin ovat netissä. Kaupassa voi vaikka katsoa kännykästä, mitä ruokaa jääkaapissa on. Tänä vuonna lanseerattiin älyhiusharja, joka kuuntelee hiusten harjaamista ja kommentoi, harjaatko oikein. Voi vain kuvitella, mitä meillä on 20 vuoden päästä. Puhutaan asioiden netistä, mutta olen laajentanut käsitettä ja puhun kaikkeuden tai kaiken netistä, eli i­ nternet of everything. Siinä vaiheessa kun ihminen tai eläin on sirun kautta kiinni netissä, ei voida puhua vain esineiden internetissä. Mullakin oli taannoin puolitoista vuotta tänne käteen upotettu NFC-siru, joka toimi kotiavaimena. [Elina näyttää pientä arpea kämmenselässään.] Olihan se kätevää, kun avaimet eivät koskaan unohtuneet. Kun mietitään tulevaisuutta, on tärkeää miettiä erilaisia vaihtoehtoja. Siis ihan päinvastaisiakin. Mitä jos tulevaisuudessa internet ei olekaan kova juttu? Mitä jos ihmiset eivät haluakaan sitä vaan mieluummin paluuta luontoon? Mitä jos ihmiset eivät uskalla pitää paitaa, jonka voi hakkeroida? Aletaanko pelätä sähköallergiaa tai koetaanko, että wifi aiheuttaa ongelmia? Tulevaisuuden suhteen pitää olla todella avoimena. Ei voi ikinä tietää, mitä tapahtuu.”

vain, kun työntekijät ymmärtävät, miksi he ovat mukana ja omaksuvat yhteisen vision. Intohimoa ei pysty saavuttamaan, jos johtaja ei ole läsnä. Me teemme bisnestä kahdella mantereella ja kahdella aikavyöhykkeellä. Pidän Skype-palavereja Jenkkeihin, mutta jotenkin siitä jää puuttumaan yhteisöllisyys. Minusta siihen tarvittaisiin fyysistä läsnäoloa tai ainakin parempia digitaalisia välineitä.”

2. Teknologian kehittyminen

Teknologia kehittyy tietokoneiden laskentakapasiteetin jatkuvasti kasvaessa. E L I N A : ”Tekoäly kuuluu vahvasti tulevaisuuteen. On uskomatonta, miten pitkällä olemme jo nyt tekoälyn kanssa. Esimerkiksi IBM:n Watson tekee ihmeellisiä asioita, pyrkii vaikka ennustamaan sensoridatan perusteella potilaista, milloin heille on tulossa sairauskohtaus. Robotiikka on toinen kiinnostava asia. Robotiikkaa näkyy monella aihealueella: meillä voi olla esimerkiksi ihmisen näköisiä robotteja tai nanorobotteja, jotka kulkevat sisällämme ja korjaavat kehoa. Meillä voi olla myös terapia­robotteja, esimerkiksi tällainen hylje­robotti. [Elina näyttää puhelimesta kuvaa pehmoeläintä muistuttavasta vuorovaikutteisesta hyljerobotista]. Teknologian käyttöliittymä tulee muuttumaan. Jos ennen on ollut jokin laite, niin tulevaisuudessa teknologiaa voi löytyä vaatteesta: asioita alkaa tapahtua vaikka antamalla paidalle käskyn. Taskussa voi pyöriä vaikka elokuva. Älytekstiilit tulevat yhä voimakkaammin. Ikääntyneiden ja muistisairaiden vaatteissa voi olla teknologiaa, jolla pystytään seuraamaan, missä he liikkuvat. Teknologia näkyy myös vaatteiden tekemisessä, suunnitteluprosessissa ja tietenkin valmistuksessa, kun pystymme 3D-printtaamaan vaatteita. Tai sitten tulevaisuudessa voidaan kasvattaa nahka­takit – kuten myös liha ravinnoksi – laborato­riossa, ettei yksikään eläin enää kuole näiden takia.

KÄTEENI upotettu siru toimi KOTIAVAIMENA.

N I N A : ”Digitalisaatio tulee meidän elämään niin, ettemme edes kunnolla havaitse sitä. Nythän meillä on kaikilla jo älypuhelimet eikä me edes ajatella, että se on digitalisaatiota. Minua kiinnostaa, miten yhteisöllisyys työ­ paikoilla luodaan digitalisoituvassa maailmassa, kun ihmiset ovat kaukana toisistaan. Innovaatioiden ja muutoksen johtaminen vaatii ihmisten kohtaamista ja juttelemista. Yritys pystyy muuttumaan

>

17

Fab


oleva elinikä oli globaalisti 31 vuotta. 2000-luvun alussa se oli jo 67 vuotta, Suomessa kahdeksankympin kieppeillä. Tulevaisuudessa ihminen voi elää vaikka 120-vuotiaaksi. Pitää huomata, että ikääntyneitä on todella erilaisia. Esimerkiksi 81-vuotias isäni pyörittää omaa yritystään ja käy tansseissa muutamia kertoja viikossa. Ja sitten on niitä, jotka elävät sairaalan muistisairaiden osastolla. Ikääntyminen muuttuu radikaalisti, jos muisti­ sairauksien hoitoon löytyy lääketieteellinen ratkaisu. Toisaalta jos makaat sairaala­sängyssä – ja kokemuksesta tiedän että se on tylsää – niin virtuaali­ lasit voivat viedä jonnekin ihan muualle. Niitä on jo käytetty joissain sairaaloissa. Olen päässyt testaamaan tehokkaita VR-laitteita, ja on uskomattoman todellista, mitä ympärillä voi nähdä.”

N I N A : ”Kuuluu ihmisen luontoon pelätä tuntematonta. Moni pelkää työelämän muutosta eikä haluaisi päästää vanhasta irti, vaikka se vanha voi olla jonkin tylsän rutiinin tekemistä. Sellaisen työn voisi jokin kone tai robotti hoitaa, ja itse saisi tehdä uusia asioita. Minullakin voisi olla enemmän aikaa pitää brainstormingkokouksia tai vaikka jutella tulevaisuudentutkijan kanssa. Kuuntelin juuri esitelmää, jossa kerrottiin, miten tekoäly pystyi diagnosoimaan syövän paremmin kuin ihminen. Kyllä minä ainakin toivoisin, että tarpeen tullen kuvani arvioisi tekoäly, ja lääkäri voisi keskittyä johonkin muuhun.”

N I N A : ”Me ollaan Suomisella valittu ylevä missio, että parannamme ihmisten elämää. Kehitämme tuotteitamme sen ajatuksen mukaan. Jos katsotaan megatrendejä vain meidän oman liiketoiminnan näkökulmasta, osa niistä on liike­ toiminnan kehitykselle positiivinen asia. Kun väestö vanhenee, tarvitaan enemmän tuotteita, joissa meidän kuitukankaita käytetään. Sellaisia ovat esimerkiksi inkontinenssi- ja terveydenhoito­tuotteet. Näihin uusiin tuotteisiin taas liittyy usein tekniikka tekstiileissä. Laitoksissa on jo olemassa esimerkiksi inkontinenssivaippoja, jonka sensori mittaa kuinka paljon nestettä vaipassa on, ja appin kautta kertoo henkilökunnalle, milloin vaippa pitää vaihtaa. Sensori voi kertoa myös haavan tulehtumisesta. Kaiken mittaaminen tulee muutenkin lisääntymään, se on vahva trendi. Ihmiset haluavat vaikuttaa omaan terveyteensä. Meillä on länsimaissa aikaa ja varaa miettiä tällaisia asioissa. Ei Intian slummeissa paljon mietitä, että mikähän mun pulssi on tänään.”

TULEVAISUUDESSA VOIDAAN kasvattaa nahkatakit LABORATORIOSSA.

3. Väestön ikääntyminen

Pian maailmassa on enemmän yli 65-vuotiaita kuin 5-vuotiaita. Yli satavuotiaiden määrään odotetaan jopa 1000 prosentin kasvua vuoteen 2050 mennessä. E L I N A : ”1900-luvun alussa ihmisen oletettavissa

Fab

18

>

>   Tu n t e i t a p y s t y t ä ä n m i tt a a m a a n j o l l a i n t a v a l l a j o n y t . A l z h e i m e r - p o t i l a i d e n v a a tt e e t v o i s i v a t ke r t o a v ä r i ä v a i h t a m a l l a , m i kä t i l a n n e i h m i s e l l ä o n .   > > >

Jo nykyteknologialla pystytään kudoskasvattamaan nahka­vaatteita. Samoin voidaan kasvattaa vaikka ihmisen henkitorvi tai virtsa­rakko kanta­ soluista. Yllätyksiä voi tietenkin tapahtua. Teknologian kehitykseen, robotiikkaan ja kaiken internetiin liittyvät kyberuhat, jotka ovat isoja juttuja. Ihmiset eivät välttämättä halua tulevaisuutta, jossa heitä pystytään valvomaan tieto­tekniikan avulla. Futuristi ei ennusta teknologian tulevaisuutta, mutta toivon parasta, että digitalisaatiota ja tekoälyä käytetään ihmiskunnan hyväksi ja elämämme paranee monella tavalla. Samalla pelkään pahinta, että mitä jos tulevaisuuden terrorismihyökkäykset ovat yhä enemmän kyberhyökkäyksiä. Jos olemme täysin riippuvaisia digitaalisista tuotteista, mitä me teemme, jos meiltä menee verkko tai sähkö?”


Nina: ”Yritän lukea kiinnostavia juttuja, jutella eri ikäisten ja eri maissa asuvien ihmisten kanssa, olla avoin ja yhdistellä vaimeita signaaleja. Twitteristä tulee paljon ajatuksia tulevaisuudesta, seuraan esi­merkiksi Focusing Futurea siellä.”

19

Fab


4. Kulutuksen kasvu ja resurssipula

Vaippojen kierrätyslaitoksiakin on jo olemassa. Resurssipula luo myös mahdollisuuden uudistaa omia tuotteita ja kehittää parempia.”

E L I N A : ”Kun miettii globaaleja megatrendejä, tajuaa helposti, ettei tämä ökykulutus voi jatkua. Aasiassa ja Afrikassa keskiluokka kasvaa ja varallisuus nousee, ja kun kulutusmäärä nousee globaalisti, luonnonresurssien määrä ei riitä. Kierrätyksen pitäisi tehostua todella paljon. Kehitysmaatkin alkavat olla ihan täynnä meidän vanhoja rytkyjä. Pitää miettiä kokonaiskuvaa: mitä vanhoista vaatteista pystytään tekemään? Hienoimpia suomalaisia esimerkkejä on ST1, joka tekee etanolia biojätteistä, jotka muuten menisivät kaatopaikoille. Tällaista kierrätyksen pitäisi parhaimmillaan olla. Kun tietotekniikkaa on kaikkialla, ongelmana on tietenkin elektroniikkajäte. Vuonna 2014 tuotettiin 41,8 miljoonaa tonnia elektroniikkajätettä, joista vain noin kuudesosa kierrätettiin ja uusiokäytettiin. Loput heivattiin kehitysmaihin ja kaatopaikoille. Mielenkiintoinen kuluttajatrendi on Lovos, eli Lifestyle of voluntary simplicity, jonka ajatuksena on vähentää tavaraa ja korostaa minimalismia. Tällaisia kuluttajatrendejä alkaa nousta, ja on kiinnostavaa, lähteekö näistä tulemaan jossain vaiheessa isompia suuntauksia. Milleniaaleista toiset ovat hyvin ympäristötietoisia, siis ihan todella ympäristötietoisia. Ja sitten on niitä, jotka juoksevat henkkamaukat läpi ja ostavat sieltä kaiken.”

5. Ilmastonmuutos

Uusiutuvia luonnonvaroja käytetään 1,6 kertaa enemmän kuin maapallo tuottaa vuodessa.

N I N A : ”Jos yritys ajattelee omaa parastaan vain siltä kantilta, miten se saa generoitua eniten rahaa, se syö samalla tulevaisuuttaan. Nykyään sijoittajat kysyvät meiltäkin vastuullisuuspolitiikasta. Kuluttajat äänestävät tarvittaessa jaloillaan. Meidän pitää kaikkien ajatella vastuullisesti. Raaka-aineet muuttuvat ja ovat jo paljon muuttuneetkin. Esimerkiksi autoja tehdään kevyemmin, ja niissä käytetään hyvin erilaisia materiaaleja kuin ennen. Sama tulee varmasti tekstiileihin ja kuitumateriaaleihin. Uusiutuvia ja biohajoavia raaka-aineita käytetään yhä enemmän. Vielä niitä ei osata tehdä tarpeeksi kustannustehokkaasti, niin että suurin osa kuluttajista niistä haluaisi maksaa. Me käytämme kierrätyskuituja ja hoidamme myös asiakkaiden lopputuotteiden kierrättämistä.

Fab

20

97 % ilmastoa tutkivista tiedemiehistä on sitä mieltä, että syy ilmaston lämpenemiseen on ihmisen toiminta. E L I N A : ”Jos minulta kysytään, mihin yritysten pitäisi vähintään panostaa tulevaisuutta ajatellen, niin ehdoton on ekologisuus ja eettisyys. Oli ala mikä tahansa. Ilmastonmuutoksessa jännää on se, että se voi aiheuttaa meille vielä tuntemattomia seurausvaikutuksia. Kun jokin asia tapahtuu, se voi johtaa jonkin toisen asian tapahtumiseen. Esimerkiksi kun ilmasto on nyt lämmennyt, ikirouta alkaa lämmetä ja sulaa. Ikiroudan alla on metaanitaskuja, jotka lähtevät purkautumaan. Metaani on pahempi kasvihuone­kaasu kuin hiilidioksiidi. Kun lämpeneminen vain kiihtyy, se voi aiheuttaa esimerkiksi ruokapulaa erityisesti Saharan eteläpuolisille alueille. Kun ihmisillä ei ole ruokaa, heidän on pakko lähteä jonnekin, tulee sotia ja kaaosta. Pahimmillaan puhutaan myös eliölajien kuudennesta sukupuutosta. Sään ääri-ilmiötkin lisääntyvät. Toisaalla on ääretöntä kuivuutta, toisaalla valtavat tulvat. Ne aiheuttavat ongelmia ruoantuotantoon. Yksi dystooppinen tulevaisuudenkuvaus on se, että ilmastonmuutoksen tuomat haasteet tekevät elämästä perusselviytymistä. Silloin ei mietitä lakkaanko kynnet vaaleanpunaiseksi vai kirkkaanpinkiksi ja onko paidassani näyttö. Silloin mietitään, mistä saan ruoan ja onko jossain vettä. Futuristina uskon kuitenkin tulevaisuuteen ja siihen, että me ihmiset voimme yhdessä yrittää vaikuttaa siihen, ettei tulevaisuutemme ole yhtä dystopiaa. Jokaisen organisaation pitäisi pohtia, miten estämme kauheamman ilmastokatastrofin. Ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä on myös huimat bisnesmahdollisuudet.” N I N A : ”Tulevaisuus on meidän kaikkien käsissä. Ihmisen pitäisi ottaa näkemys ja vastuu, miten voin siihen itse vaikuttaa. Muuten antautuu ajautumiseen. Yrityksen pitää aktiivisesti luoda tulevaisuuttaan sellaiseksi kuin uskoo, että sen pitäisi olla.” Fab


03

NÄIN YRITYS VOI MUOKATA TULEVAISUUTTA

1

MUITA MEGATRENDEJÄ

Villit vaateideat antoi Elina Hiltunen.

>   I l m a n s a a s t e i t a i m e v ä v a a t e o l i s i kä t e v ä . Ta i v a a t e , j o ka m u u tt a a h i i l i d i o ks i d i n j o ks i ki n t u r v a l l i s e m m a ks i . S e i t s e m ä n m i l j a r d i a kä y tt ä j ä ä v a i k u t t a i s i j o i l m a s t o o n .

2

1 – G LO B A L I S A AT I O Kansainvälisyys on jo itseisarvo: ihmiset, tavarat, tieto, työtehtävät, raaka-­aineet ja raha kulkevat sujuvasti yli rajojen. 2 – VÄ E S TÖ N K A S V U Vuonna 1994 maailman väkiluku oli 5,4 miljardia, vuonna 2050 se on YK:n ennusteen mukaan 8–11 miljardia. 3 – KAUPUNGISTUMINEN ­ Vuoteen 2050 mennessä 66 prosenttia maailman ihmisistä asunee kaupungissa. 4 – VA R A L L I S U U D E N JA K E S K I LU O K A N K A S V U Globaalin keskiluokan odotetaan kasvavan, erityisesti Aasiassa ja Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. 3 – E R I A R VO I S U U D E N K A S V U 71 % maapallon väestöstä kuuluu köyhien luokkaan. Rikkain 1 % omistaa yli puolet maailman vauraudesta.

H A N K I LU OV U U S­T YÖ K A LU J A

Tulevaisuuden tekemisen pitäisi olla luovaa ja innovatiivista. Tässä kaksi Elina Hiltusen käyttämää metodia:

Strateginen sattumointi. Yhdistä yllättäviä asioita keskenään. Mieti, miten yrityksesi voisi tehdä yhteistyötä vaikkapa Applen, Netflixin, Toys R Usin tai vastaavan yrityksen kanssa. Miten voisit hyödyntää toisen alan firman ja oman firmasi osaamista keskenään? Kehitä niiden pohjalta 5–10 vuoden päähän palvelu, jota kukaan muu ei ole vielä tajunnut yhdistää.

Tulevaisuuden joukkoistaminen. Koko yrityksen henkilöstö kannattaa valjastaa heikkojen signaalien keräämiseen, eli bongaamaan kiinnostavia uusia ilmiöitä, innovaatioita, tuotteita ja tapahtumia. Heikot signaalit kerätään samaan digitaaliseen työkaluun ja niiden analysoinnille nimetään vastuulliset.

2

K O M M U N I KO I O I K E I N

Kommunikoinnilla tarkoitetaan vuorovaikutusta kuluttajan sidosryhmien kanssa, heidän kuuntelemistaan ja siitä oppimista: ideoiden testaamista, jalostamista ja uusien ideoiden saamista.

3

T E S TA A M ATA L A L L A KY N NYKSELLÄ

Yrityksen pitäisi testata pieni­muotoisesti villejäkin ideoita. Uutta juttua voi kokeilla vaikka yhdessä tilaisuudessa tai yhdessä kaupassa. Usein paras innovoija on se, joka jääräpäisesti alkaa vain tehdä.

JOKAISEN ORGANISAATION pitäisi miettiä, miten ESTÄMME ILMASTOKATASTROFIN. 21

Fab


SPORTTITEORIA T U L E VA I S U U D E N J U H L I S S A S A AT E TA A N P U K E U T U A P U V U N S I J A S TA T U U L I P U K U U N . S P O R T T I VA AT T E I S TA O N T U L LU T M A A I L M A N L A A J U I N E N M U OT I - I L M I Ö , J A T Y Y L I N L I S Ä K S I N I I H I N K E H I T E TÄ Ä N N Y T Ä LYÄ .

VA L L A N K A A P PA U S T E H T I I N V E R K K A R E I S S A .

Räppäri Kanye Westin ja Adidaksen ensimmäinen Yeezy-yhteistyömallisto esiteltiin New Yorkin muotiviikoilla helmikuussa 2015. Taiteilija Vanessa Beecroftin suunnittelema näytös toi lavalle armeijan malleja, jotka oli puettu verkkareihin, huppareihin, trikoisiin, anorakkeihin ja topattuihin liiveihin. Jalassa heillä oli vaelluskengät ja selässä jättimäiset sporttireput. Mallisto oli kaukana huippumuotitalojen

Fab

22

perinteisestä eleganssista, mutta kiilasi heti kärkeen vuoden katsotuimpana näytöksenä. Adidas päihitti vuosia ykkössijaa pitäneen Chanelin lähes miljoonan katsojan keulalla. Kolmen viime vuoden aikana urheiluvaatemerkkejä on perustettu maailmalla enemmän kuin perinteisiä vaatemerkkejä. Toisaalta sportti­ vaikutteet näkyvät vahvasti myös catwalkeilla. Chanelinkin näytöksissä on nähty reppuja, verkkareita ja tarrasandaaleja. Karl Lagerfeldin

>


Untuvahame ja reppu

H a lt i . Tu u l i t a k ki v y ö t ä r ö l l ä

Iceapeak. Ka u l u s p a i t a k u v a u s r e kv i s i i t t a a .

>

23

Fab


luotsaama muotitalo valmistaa myös surffilautoja ja tennismailoja. Tanskalainen Astrid Andersen taas yhdistää tekniseen koripallopaitaan turkiskirjailuja. Merkin faneihin kuuluu esimerkiksi laulaja Rihanna. ”Kuulun sukupolveen, jolle tuulipuvulla on sama status kuin housupuvulla”, Astrid Andersen, 32, sanoi brittiläisen luksusmuotikauppa Matchesin nettihaastattelussa. Mutta Andersenin vaatteissa ei juosta maratoneja, eikä kyse ole pelkästä sukupolvikokemuksesta, vaan laajemmasta muodinmuutoksesta. Tuulipukukansa ei kuulosta enää kirosanalta.   ” U S K O N , E T TÄ T U U L I P U K U T R E N D I T U L E E

lyömään pian taas isosti läpi”, sanoo Haltin toimitusjohtaja Sami Kiiski. Myös Haltilla on huomattu muodinmuutos ja kaupungistumisen mega­trendi. Siksi Halti kasvattaa lifestyle-vaatemallistoaan jatkuvasti ja markkinoinin kärki keskittyy kaupunkikuluttajan puhuttelemiseen. ”Olemme ennen kaikkea sporttibrändi, mutta nykyään otamme muotimaailman liikkeet ihan eri tavalla huomioon kuin ennen”, Kiiski sanoo. ”Meidän designerit eivät käy enää hakemassa vaikutteita vain laskettelurinteistä vaan myös Berliinistä.” Kiiski kertoo, että Ruotsissa outdoor-pukeutumisesta on jo tullut näkyvä osa katumuotia. Eikä nyt puhuta eräjormavaatteista, vaan vaikkapa vedenpitävästä mutta hengittävästä katuparkatakista. Suomen suurin urheiluvaatebrändi Icepeak seuraa, mitä muotimaailmassa tapahtuu, ja sen kohderyhmä on nuorentunut huomattavasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. Luhta Sports­ wear Companyn toimitusjohtaja Vesa Luhtasen mukaan se on ollut tavoitekin, vaikka Icepeak on yhä koko perheen vaatettaja. ”Myynti lähtee laskuun, jos ei ole mukana katupukeutumisen maailmassa”, Luhtanen sanoo. ”Enää ei voi tehdä pelkkää hikibisnestä.” URHEILUVAATTEISIIN VIRTAA hien lisäksi myös yhä enemmän teknologiaa. Monet maailmalla tunnustusta niittäneistä

älyvaatekeksinnöistä ovat suomalaisia. Esimerkiksi lastenvaatemerkki Reiman ja urheilutietokonevalmistaja Suunnon yhteistyönä syntyneet ReimaGo-ulkoiluvaatteet mittaavat lapsen päivittäistä liikkumista erillisen aktiivisuussensorin ja älypuhelinsovelluksen avulla. Kuopiolainen Myontec myy palkittuja älysortsejaan jo jokaisella mantereella. Kankaapääläinen Clothing Plus -älyvaateyhtiö taas myytiin suurelle amerikkalaiselle pörssiyhtiölle vuonna 2015, kun suomalaisyhtiö ei pystynyt enää yksin vastaamaan kysyntään. Vaikka älyvaatteiden suosion kasvu on ollut ennustettua hitaampaa, odotukset tuleville vuosille ovat suuret: useat teknologiayhtiöt ja vaatevalmistajat testaavat omia konseptejaan. Nykyään älykkäät urheiluvaatteet mittaavat pääasiassa yksilön ominaisuuksia, mutta jatkossa ne voivat ratkaista muitakin pulmia. ”Outdoor-pukeutumisen tulevaisuus on kaupungeissa”, julisti saksalainen innovaatioasiantuntija Eckehard Moritz vuonna 2016 kirjoittamassaan kolumnissa. Moritzin mielestä urheiluvaatemerkkien pitäisi miettiä Mount Everestin sijaan elämää ja olosuhteita suurkaupungeissa kuten Mexico Cityssä, Pekingissä ja Johannesburgissa. ”Pyöräilyvaatteita, jotka näyttävät hyvältä, mutta antavat samalla reittiohjeita. Vaatteiden pintakäsittely, joka puhdistaa ilmansaasteita. Stressiä helpottava hikipanta”, Moritz maalaili kaupunkien kaduilla hyödyllisiä toimintoja. Myös jo käytössä olevien, arkisempien urheiluvaatteiden teknisistä ominaisuuksista on hyötyä kaupunkien ääriolosuhteissa. Hengittävät ja viilentävät kankaat ovat omiaan kuumaan ilmastoon, kireässä pakkasessa taas voisi olla hyötyä vaikka Haltin ensi syksynä myyntiin tulevasta, alunperin laskettelutakkeihin tarkoitetusta irrotettavasta lämmitettävästä paneelista. LU K S U S . L I F E S T Y L E . P R E M I U M - B R Ä N D I . Kun kuuntelee suomalaisten urheilumerkkien edustajien puhetta, ei voi kuin ihmetellä, miten sporttimuodista tuli näin, hmmmm, seksikästä. ”1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ei ollut erityisen cool olla urheilullinen. Silloin pinnalla olivat tyylit kuten grunge ja heroin chic”, muoti-

Vaatteiden pintakäsittely voisi vaikka puhdistaa ilmansaasteita, hikipanta helpottaa stressiä.

Fab

24

>


3X

Älyn­ väläyksiä

tekninen i n n ova at i o

1 3D ” 3 D -T E K N I I K A N AV U L L A

­ymmärretään jo suunnittelu­ prosessin alussa, millainen tuotteesta on tulossa. Se tekee tuotannosta kevyempää ja tuotteesta paremman näköisen. Prosessit ­suoristuvat eikä materiaali­ hävikkiä synny.”

Stimuloivat vaatteet A N T E LO P E N älytekstiilit ovat

maailman ensimmäisiä lihaksia aktivoivia urheiluvaatteita. Tekstiileihin on sulautettu elektrodeja, jotka stimuloivat suuria lihasryhmiä. Mobiiliaplikaatiolla voi mitata tuloksia.

Älysortsit 2 KIERRÄTETTÄVÄT KALVOT ” V E D E N - JA T U U L E N ­-

pitävät ­kankaat perustuvat kalvorakenteeseen, joka ­valmistetaan öljypohjaisista tuotteista. Nyt nousussa ovat kierrätettävät kalvot, jotka mahdollistavat koko tuotteen kierrätyksen.”

3 SELLULOOSAKUIDUT ” S U O M E N M E T S I S S Ä saattaa

kasvaa vaateteollisuuden tulevaisuus: uudentyyppisillä tekniikoilla valmistetut selluloosakuidut voivat olla vaihtoehto öljypohjaisille materiaaleille sekä puuvillalle, jonka viljely vaatii paljon tilaa ja vettä.” — S A M I K I I S K I ,   H A LT I

S U O M A L A I S E N Myontecin

Mbody-älysortsit mittaavat langattomasti käyttäjänsä lihasvoimaa. Ammattiurheilijoiden treenaamisen lisäksi älyhousuista on hyötyä myös kuntouksessa ja sairauksien diagnosoimisessa.

Mittapaita K L A S S I S TA pikee- ja kauluspai-

doistaan tunnetun Ralph Laurenin älypaita on suunniteltu yhdessä kanadalaisen OMsignal-älyvaate­ firman kanssa. Kompressiopaita mittaa sykettä, hengitystä ja stressitasoa ja tuloksia voi seurata puhelinsovelluksella. Tulevaisuudessa samaa tekniikkaa saatetaan hyödyntää myös niissä pikee- ja kauluspaidoissa.

25

Fab


Ta k ki , r a n n e l ä m m i k ke e t j a s o r t s i t H e n n a L a m p i n e n , A n n i Sa lo n e n ja J u h a V e h m a a n p e r ä , A a lt o Y l i o p i s t o . La u k ku j a ke n g ä t M a r i m e k k o .

Fab

26


27

Fab


Kiinassa sporttimerkit ovat syrjäyttämässä perinteiset luksusbrändit.

suunnittelija Sasu Kauppi sanoo. ”Nyt ihmiset haluavat liikkua ja pitää itsestään huolta. Viimeksi sporttimeininki oli näin pinnalla 1980-luvulla.” Urheilumaailmasta ammentava Kauppi esitteli keväällä Helsingissä uuden SSSU-mallistonsa, sitä ennen hän työskenteli Kaliforniassa. Juuri hänet Kanye West valitsi suunnittelemaan Yeezymallistoaan vuonna 2014. Sopimussyistä Kauppi ei saa puhua yhteistyöstä Westin kanssa, mutta on selvää, että helmikuussa 2015 New Yorkin muotiviikoilla esitellyssä Yeezy-mallistossa näkyi Kaupin kädenjälki. Yhteistyö Westin kanssa jatkuu lähiaikoina. Tämä tarkoittanee taas matkoja Kaliforniaan. ”Santa Monicassa on ihan normaalia hengata urheiluvaatteissa kaupungilla.” Ja kun urheilusta on tullut iso osa elämää, ei sitä haluta tehdä missä tahansa rytkyissä. Kiinassa sporttimerkit ovat syrjäyttämässä perinteiset luksusbrändit. Kiina on myös yksi Haltin kasvavista vientimaista ja siellä tuotteet joudutaan hinnoittelemaan ylöspäin — alle 600 euron takit eivät myy. Myös Icepeak odottaa kasvua Kiinasta. Vetoapuna toimivat vuoden 2022 Pekingin talviolympialaiset. ”Tällä hetkellä meillä on Kiinassa 50 myymälää, ja tavoite on avata ensi vuoden aikana 20 lisää. Olympialaiset tuovat Kiinaan talviurheilusegmentin, ja siinä Icepeak on kilpailueduiltaan parhaimmillaan”, Vesa Luhtanen sanoo. K A I K K I T E K E VÄT S I TÄ . Viime vuosien aikana ketjuliikkeet kuten H&M, Mango ja Zara ovat tuoneet markkinoille omat urheiluvaatemallistonsa. ”Teknisinä tuotteina niistä ei ole kilpailijoiksi, mutta ulkonäöllisesti kyllä”, Vesa Luhtanen sanoo. ”Perinteisessä urheilusegmentissä ei myöskään

Fab

28

olla mukana yhtä hektisessä uuden tavaran tuottamisen syklissä.” Niin, ketjuliikkeisiin tulee uutta tavaraa viikottain, osaan jopa päivittäin. Siinä yksi syy, miksi Halti tekee nyt suuria investointeja 3D-teknologiaan. ”Sen ansiosta pystymme jatkossa suunnittelemaan ja tuomaan tuotteet kauppoihin nopeammin. Se on selvä heijastus muotimaailmasta”, Sami Kiiski kertoo. ”Urheilu- ja vapaa-ajan markkinoilla on ollut liian pitkät prosessit. 3D-teknologian avulla pystymme vähentämään materiaalihävikkiä, turhia tekovaiheita ja mallikappaleiden lennättämistä.” Ekoajattelu onkin yksi suurimmista megatrendeistä urheiluvaatebisneksessä. ”Kuluttajat ovat entistä tietoisempia vastuullisuudesta, ja Haltin tavoitteena on valmistaa vaatteet yhä enemmän kierrätetyistä tai kierrätettävissä olevista materiaaleista.” Kaikkein luontoystävällisin vaate on se, joka kestää vuosia ja joka käytetään kirjaimellisesti puhki — ja sitten vielä korjataan. Esimerkiksi nurmeslainen Sasta on tarjonnut korjauspalvelua jo vuosia. Urheiluvaatteet on suunniteltu kestämään äärimmäistä rasitusta: aktiivista käyttöä, hikoilua ja lämpötilojen vaihtelua. Voisiko urheiluvaatteista löytyä vastaus vaatebisneksen kestävään kehitykseen? ”Todellakin!” Sami Kiiski sanoo. ”Meillä on jo nyt käytössä hienoja tekniikoita ja pystymme kehittämään uusia innovaatioita myös tulevaisuudessa.” Tuotteiden hyödyllisyydestä kertoo urheilu­ brändien uusi, vaativa kuluttajaryhmä: nasta­kenkiä ja nastapohjia ostavat nykyään myös mummot. Se sopii kuvaan, sillä Voguen mukaan muotimaailman uusin it-tyttö on malli Ernestine Stollberg. Hän on 95-vuotias. Fab


Ta k k i j a v e r k k o l a u k k u

Juslin Maunula. Le g g i n g s s i t

Biancaneve. To p p i

SSSU . Le n k ka r i t

M i n n a Pa r i k k a .

KU VA A JA N i k o M i t r u n e n T Y Y L I E m i l i a La i t a n e n M E I K K I   JA   H I U K S E T M i i ka Ke m p p a i n e n MALLI Miranda @Paparazzi

29

Fab


MUUTOKSEN

TUNTU PA R H A I M M I L L A A N U U D E T M AT E R I A A L I T A U T TAVAT I H M I S TÄ J A Y M PÄ R I S TÖ Ä TA I J O PA M U L L I S TAVAT K O K O T E K S T I I L I ­A L A A . TÄ S S Ä S E I T S E M Ä N E S I M E R K K I Ä .

1

Ka n g a s s e l l u l o o s a­ ka r b a m a a t i s t a (prototyyppi)

Infinited Fiber C o m pa n y

Fab

30


2

IONCELL-F ympäristöystävällisistä tekstiileistä odotetetaan Suomen metsä­teollisuudelle ja tekstiilalalle uutta suurta tarinaa. Kehitysvaiheessa on peräti neljä teknologiaa: VTT:n selluloosakarbamaatti, Tampereen teknillisen yliopiston Biocelsol, Spinnova Oy:n puukuitulanka sekä Helsingin yliopiston ja Aalto-­yliopiston Ioncell-F. Ioncell-F-­prosessi ei käytä liuotuksessa haitallisia kemikaaleja, ja materiaali on kestävää. Tekstiiliä syntyy sellun lisäksi vaikka keräys­paperista tai vanhoista tekstiileistä. S E L LU LO O S A P O H JA I S I S TA ,

Ioncellista tehty A l l u- m e k ko (prototyyppi)

SELLULOOSAKARBAMAATTI

Marimekko

U U S I L L A KUIT UT EKN O­L O GIO ILLA

halutaan päästä eroon esimerkiksi myrkyllisestä rikki­hiilestä, jota käytetään viskoosin tuotannossa. Pehmeä selluloosakarbamaatti syntyy, kun liukoselluloosaa tai kierrätys­ materiaaleja muunnentaan liukoiseksi urealla ja lipeällä. Teknologia on jo pari­kymmentä vuotta vanha, mutta jäi aikanaan varastoon. Nyt VTT:n pilottilaitos on alkanut tuottaa tekstiilikatko­kuitua karbamaatti­ teknologialla. Startup-­yritys Infinited Fiber Company ottaa ensi­askeleita materiaalin kaupallistamisessa.

31

Fab


3

J u k ka Ri n t a l a n s u u n n i tt e l e m a l i ka a h y l ki v ä Spring Garden -pöytäliina

Tefismart

KIERRÄTYSKUITU PET-PULLOISTA O L E T KO KO S K A A N A JA-

NANOTEKNOLOGIA M I LTÄ K U U LO S TA A vaate, jota ei koskaan tarvitsisi pestä? Housut, jotka puhdistavat itse itsensä? Paita, jonka kuituihin lika ei yksinkertaisesti tartu? Nanoteknologian ansiosta se saattaa vielä joskus olla todellisuutta. Jo nyt nanoteknologiaa hyödynnetään tekstiili- ja vaateteollisuudessa pinnoitus- ja viimeistelykäsittelyihin, kun halutaan, että sohvan, takin tai vaikka pöytäliinan pinta hylkii likaa tai vettä.

Fab

32

4

T E L LU T, että saatat nukkua kierrätysmuovi­pullojen alla tai kävellä ne päälläsi kadulla? PETmuovipullot on ensin rouhittu mekaanisesti ja sen jälkeen muutettu sulakehruun avulla poly­ esterikuiduksi ja raaka-­aineeksi vaate- ja tekstiili­teollisuuteen. Tätä on tehty jo parikymmentä vuotta, mutta se on yhä suositumpaa. Samalla säästyy öljyä, kun sitä ei tarvita uuden polyesterikuidun valmistukseen.

P o u t a- p e i t e P E T-­ v a n u t ä y tt e e l l ä

Lennol


5

CUTLON O L I V U O S I 2 0 11, kun Toni Nieminen luki onnettomuudesta, jossa jääkiekkoilijan käsi­varteen oli tullut syvä viiltohaava toisen kiekkoilijan luistimesta. Harrastajakiekkoilija Nieminen päätti, että jotain pitää keksiä, ettei vastaava toistu. Niin lähti syntymään Cutlon, polyeteenistä ja elastaanilangoista tehty neulos, joka on kevyt, kestävä ja suojaa tehokkaasti viilloilta. Ori­veteläisen Orneuleen kanssa yhteistyössä kehitetty Cutlon soveltuu paitsi kaukaloon, myös sen ulkopuolelle: poliiseille, palomiehille, rakennustyömaille.

Marimekko. Terhi Pölkki.

M e k ko Ke n g ä t

Marimekko ava s i v i i m e v u o n n a 14 uutta myymälää, j o i s t a 11 A a s i a n Ty y n e n m e r e n a l u e e l l e . Yr i t y s teki A v ol ui tstke o ar r6,1 asto miljoonaa euroa. C u t l o n- v a h v i k ke i l l a

Orneule

33

Fab


Te e p u s s i t

ahlstrom-Munksjö

POLYLAKTIDI (PLA) ELI MAITOHAPPOMUOVI H A R VA L L A T U L E E M I E L E E N ,

ettei kaikkia teepusseja voi heittää kompostiin. Ne on kuitenkin saatettu tehdä muovista tai yleisemmin manilla- eli abaca-kuidusta, jonka kompostoituminen kotikompostissa saattaa kestää useita vuosia. Ahlstrom-Munksjö tekee nykyään teepussit maailman suurimmille teenvalmistajille po­ ly­laktidista. Se valmistetaan maissitärkkelyksestä ja kompostoituu alle vuodessa. PLA on keksitiin jo 1932, mutta sen käyttö on yleistynyt vasta viime vuosina kuluttajien vihreiden arvojen myötä.

Fab

34

6


7

KIERRÄTYSTEKSTIILI TURENKILAINEN DAFECOR

valmistaa uusia tuotteita poisto- ja kierrätystekstiileistä. Sen valmistama öljyn­imeytysmatto pystyy imemään 18 kertaa oman painonsa verran öljyä. Merkittävä osa tuotteen raaka-aineesta on villaa, jolla on luontainen ominaisuus sitoa öljyä itseensä. Imeytymistä edistää myös Dafecorin kehittämä valmistus­menetelmä, jossa kierrätystekstiililin kuidut ristiin­laskotetaan ilmavaksi neulokseksi. 30-kerroksinen neulos imeyttää öljyn maton rakenteeseen myös veden pinnalta.

Oilstop Super - ö l j y n­i m e y t y s m a t t o

Dafecor

35

Fab


EDESSÄ LOISTAVA TULEVAISUUS R A H O I T U K S E N LÖY TÄ M I N E N I N N OVA AT I O I L L E VO I O L L A T YÖ L Ä S TÄ . U U D E N L A I S TA P U U K U I T U L A N K A A T E K E VÄ N S P I N N OVA N TO I M I T U S J O H TA J A J A N N E P O R A N E N J A E N K E L I S I J O I T TA J A L E E N A N I E M I S TÖ K E R TOVAT, M I T E N S I I N Ä O N N I S T U U .

JP

Janne Poranen on jyväskyläläisen Spinnova Oy:n toimitusjohtaja ja toinen perustaja. Spinnova aloitti toimintansa vuoden 2015 alussa. Se kehittää puusta tekstiilikuitulankaa uudella ympäristöystävällisellä ja vettä säästävällä tekniikalla.

Fab

36

LN

Leena Niemistö on sosiaalija terveyspalveluyhtiö Pihlajalinnan suur­omistaja ja bisnes­ enkeli. Hänellä on omistuksia 19 kasvu­yrityksessä, kuten härkistä tekevässä Verso Foodissa ja tekoälytediagnostiikkaa kehittävissä Combinosticsissa ja Fimmicissä.


LN

2X A L K U VA I H E E S S A S I J O I T TA J A L L E TÄ R K E Ä Ä Innovaatio on uusi ja mullistava: se ratkaisee jonkin ongelman.

SATSAA MYYNTIIN

Hyvä pohja

I

Innovaatio on uskottava ja haluttava.

”Suomi on perinteisesti hyvä innovatiomaa. Isompi haaste on siinä, osataanko tuotetta myydä ja markkinoida. Se pitää pystyä skaalaamaan ja viemään maailmalle.”

LN

N Ä I N U S KOT TAV U U S SY N T Y Y

”OLEN PUOLITOISTA VUOTTA hakenut päätyökse-

JP

ni partnereita, rahoitusta ja kumppaneita. Koko syksyn 2016 ja kevään 2017 minulla oli joka viikko useita tapaamisia eri yritysten edustajien kanssa. Johdin aiemmin VTT:llä [Teknologian tutkimus­ keskus] paperi- ja metsäsektorin bio­materiaalien tutkimusta, osakaskumppanini Juha Salmela oli siellä tiimipäällikkönä. Hän kehitti nyt käyttä­ mämme teknologian siellä. Vuonna 2011 Juha oli kuuntelemassa Oxfordin yliopistossa luentoa, jossa kerrottiin miten hämähäkki tekee seittiä. Silloin VTT:llä tutkittiin nano­selluloosan käyttöä, ja Juhalle tuli idea, että mitä jos nanosellua ja puukuitua saadaan kiinnittymään toisiinsa ja siitä muodostuisi seitin langan kaltainen rakenne. Olimme työssämme oppineet, miten puukuidut käyttäytyvät erilaisissa prosesseissa ja virtauksissa. Jotta saimme lankamaisen rakenteen, käytännössä yritimme ruiskuttaa puukuitumassaa ohuen neulanreiän läpi. Jo ensimmäinen VTT:llä tekemämme kokeilu oli positiivinen. Teimme heti patenttihakemuksen. Kun sitten lähdimme VTT:ltä, ostimme patentin ja VTT sai sitä vastaan osan yrityksemme osakkeista. Työmme Spinnovassa on edelleen tuotekehitystä. Lähdimme liikkeelle suurella riskillä, sillä meillä ei ollut vielä toimivaa prosessia eikä teknologiaa ollut testattu jatkuvana prosessina. Mutta meillä oli idea, miten sen pitäisi toimia.”

”Meillä oli idea, miten sen pitäisi toimia.”

”Oleellista on, ketkä muodostavat yrityksen tiimin. Heidän kokemuksellaan ja track recordillaan on iso merkitys. Nuorten kasvuyrittäjien pitää vakuuttaa osaamisellaan ja energiallaan. Myös trendit ovat tärkeitä siinä mielessä, onko ajoitus tuotteen lanseeraukselle optimaalinen.”

LN

37

Fab


JP

JA N N E PORANEN:

II Ensimmäiset yhteydenotot

” K ÄY TÄ N N Ö S S Ä S OV I N kaikki tapaamiset rahoittajien ja yhteistyökumppanien kanssa verkostojeni kautta. Minulle on työni kautta rakentunut laaja maailmanlaajuinen verkosto, jota pystyn yleensä hyödyntämään ja löytämään sopivia ihmisiä auttamaan. Henkilökohtainen kontakti pitää saada ennen kuin alkaa lähetellä materiaalia ja ideoita. Yleensä tapaamiset ovat tulleet niin, että olemme tavanneet jossakin, esimerkiksi seminaarissa, jossa on pitchausesityksiä. Sen jälkeen joku on kiinnostunut ja ottanut yhteyttä. Olen alusta asti puhunut innovaatiostamme avoimesti ja sitä kautta törmännyt uusiin, innokkaisiin ihmisiin. Sillä tavalla on syntynyt taas uusia verkostoja. Kun tapaa ihmisiä, pitää vain kertoa tarinaansa rohkeasti, avoimesti ja innokkaasti. Siinä meillä suomalaisilla on varmasti oppimista. Pitää muistaa, että kaikki lähtee yrittäjästä, sinusta itsestäsi, miten innokkaasti, motivoivasti ja visionäärisesti pystyt tarinasi kertomaan. Vain sitä kautta muut voivat innostua asiasta.”

”Kaikki lähtee sinusta itsestäsi.”

Tarjoa wow-elämys ” K I I N N O S T U N R A H O I T TA M A A N S E L L A I S I A KO H T E I TA , J O I D E N KO H D A L L A S A A N H E T I S P O N TA A N I N W O W- E L Ä M Y K S E N .” LN

– LEENA N I E M I S TÖ

LN

TEHOKKAIN KONSTI SAADA TAPAAMINEN ” LU O U S KOT TAV U U T TA , jos joku sijoittajalle tuttu ja luotettava taho introaa rahoitusta hakevan yrityksen ja sen perustajan tai tiimin.”

JP

LN

P U H E L I N VA I S Ä H KÖ P O S T I ? – ” K Y L M ÄT S O I TOT O VAT VA AT I VA L A J I . P U H E LU I H I N L I I T T Y Y ­R I S K E J Ä : V O I T S O I T TA A H U O N O O N A I K A A N TA I P I L ATA I N T R O N . S Ä H K Ö P O S T I TA I S O S I A A L I S E T K A N AVAT O VAT T U R VA L L I ­S E M P I A . J O S VA S TA U S TA E I K U U LU , O L E VA I N ­E D E L L E E N A K T I I V I N E N .”

Fab

38


Näkemys

III ”OLEN AINA KERTONUT ihmisille, mi-

JP

ten näemme asiat. Maailmassa ollaan siinä tilanteessa, että tekstiili­alalle tarvitaan jotakin mullistavaa ja uutta, näin ei voi jatkua. Nyt tekstiilejä tehdään pääosin öljystä ja puuvillasta, jotka ovat ympäristölle katastrofaalisia. Ihmiset ovat onnistuneet kuivattamaan Aral-järvenkin puuvillan viljelyn takia, ja öljyn varaan ei voi laskea kuin ehkä 50–100 vuotta. Puu on materiaalina ekologinen ja uusiutuva. Haluamme rohkeasti kehittää teknologiaa, joka säästää ympäristöä ja on täysin kierrätettävä. Jos tekstiili tehdään 100-prosenttisesti Spinnova-­kuidusta, sen pystyy kierrättämään takaisin ja tekemään uudestaan tekstiiliksi.”

Julkiset tuet

IV

2X TÄTÄ S I J O I T TA J A TO I VO O

1 – Y R I T Y S M U U T TA A O L E M A S S A O ­ LEVIA TO I M I N TATA P O JA JA M A R K K I N A A

LN

K E S TÄVÄ S T I .

2 – T U OT E O N S K A A L A U T U VA , JA T I I M I L L Ä KY KY V I E D Ä S E M A A I L M A L L E .

” S I J O I T TA JA N S I L M I S S Ä J U L K I S E N R A H O I T U K S E N LN

S A A M I N E N O N I S O P LU S S A . T U O U S KOT TAV U U T TA , E T TÄ U S E A M P I S I L M Ä PA R I O N T U T K I N U T Y R I T YS TÄ .”

kehitysvaiheeseen rahoitustukia Ely-­keskukselta ja Tekesiltä. Jotta julkista rahoitusta saa, ajatuksen pitää olla vakaalla pohjalla. Se vaati paljon neuvotteluja, keskusteluja ja perusteluja. Vaikka se vaatii paljon työtä, lopulta itse prosessi on helppo ja hyödyllinen. Sen jälkeen on helpompi saada sijoittajatkin vakuutettua.”

"OLEMME SAANEET

JP

”Ajatuksen pitää olla vakaalla pohjalla.”

39

Fab


LEENA N I E M I S TÖ :

min.

O N H Y VÄ N

P I TC H - P U H E E N PITUUS.

LN

SATSAA GRAFIIKKAAN ”Presentaatioon nähty vaiva antaa osviittaa kyvyistä myydä ja markkinoida tuotetta.”

VI

JP

JP

JA N N E PORANEN: H Y VÄ N P I TC H - P U H E E N A N ATO M I A

1 — Kuka olet 2 — Minkä ongelman olet havainnut 3 — Mikä on ratkaisusi ongelmaan 4 — Suunnitelma, missä ajassa saavutat mitäkin 5 — Miten erottaudut ja sijoitut kilpailijoihin nähden 6 — Mitä suunnitelma vaatii (rahan ja osaamisresurssien tarve) 7 — Ketkä kuuluvat tiimiin ja ­tuki­joukkoihin 8 — Visio

LN

”Moka on, jos ei ole yhtään ottanut selvää, kenelle puhuu. Koska piirit ovat pienet, ei kannata haukkua ­kilpailijoita.”

KO H TA LO K A S M O K A

6

LN

Pitchaus

V

hyvä pitchaus on mahdollisimman selkeä ja yksinkertainen: kerrotaan mitä tehdään, minkä takia, ketkä tekevät, mikä on suunnitelma eteenpäin ja millä tavalla sijoittajille on potentiaali nähtä­ vissä. Ei se monimutkaista ole. Olen nähnyt paljon pitchauksia, joiden jälkeen jää miettimään, että mitäs tämä yritys nyt tekeekään. Sitä pitää välttää. Tärkeää on myös pitää kristallinkirkkaana mielessä, minkä takia sijoittajan kannattaa panna rahansa kiinni yritykseen. Varmasti olen vetänyt huonojakin pitchejä, mutta en jää niitä miettimään. Meillä on niin hyvä tausta ja parinkymmenen vuoden kokemus, etteivät pitchaukset enää jännitä. Pyrin vain siihen, että viesti menee perille.”

” M I N U S TA

Suunnitelmat LN

”ENSIMMÄISET KAKSI vuotta

meil­lä oli rahan­tarpeelle selvä suunnitelma. Keräsimme pa­rin miljoonan alkusijoitukset ja sen päälle isoja sopimuksia teollisuudelta sekä julkista rahoitusta. Nyt meillä on taas parin– kolmen vuoden suunnitelma: rahantarve on vähintään kymmenen miljoonaa, jotta pystymme ylösskaalaamaan tuotteemme esiteolliseen mittakaavaan. Siirryttäessä teolliseen

Fab

40

mittakaavaan rahantarve on jo kymmeniä miljoonia. Teemme kehitystyön itse johonkin mittakaavaan asti, mutta kaupallistamisvaiheen suunnitelmat ovat vielä auki. Saimme heinäkuussa varmistettua viiden miljoonan euron rahoituksen brasilialaiselta metsäyhtiö Fibrialta. Sopimus oli tärkeä, sillä Fibria on iso toimija, joka haluaa lähteä kehittämään tuotettamme yhdessä.”

NÄMÄ SUUNNITELMAT SIJOITTAJA HALUAA 1 — Liiketoimintasuunnitelma ja siihen perustuvat rahoituslaskelmat 2 — Kassavirtalaskelma 3 — Jokin mielikuva yrityksen valuaatiosta, eli arvosta


JP

Neuvottelut

VII

Fibrian kanssa kävimme läpi ison joukon relevantteja teollisia sijoittajia Suomesta ja ulkomailta. Pöyry toimi konsulttipartnerinamme, ja siitä oli suurenmoinen apu. Olen Spinnovan edustajana oppinut itseoppineeksi juristiksi ja IPRasiamieheksi [IPR= teollis- ja tekijän­­ oikeudet], kun olen istunut satoja tunteja neuvotteluissa. Vasta­puolella ovat olleet globaalit suur­yritykset ja heidän asiantuntijansa. Kun on maalaisjärkeä mukana ja oma suunnitelma ja visio kirkkaana mielessä, niin ei voi kovin suuresti kuitenkaan epäonnistua. Pitää vain pitää huoli, että itselle tärkeät isot asiat menevät oikein. Sopimusneuvotteluihin liittyy paljon detaljeja, joita väännetään lopussa. Se on sitten jo juristien työtä. Toki pitää olla tarkkana, ettei kukaan varasta ideoita. Ennen kuin neuvotellaan tarkemmin tai mitään näytetään, sopimusten pitää olla kunnossa. Kaikella IPR:llä ja teollisilla patenteilla pyrimme suojaamaan työmme.”

VA R O TÄTÄ ! ”Vaitiolosopimuksen vaatiminen ensimmäisessä tapaamisessa aiheuttaa ainakin minulle no go -päätöksen. Yrityksen kannattaa kertoa, mitä voi. Jos keskustelut jatkuvat, voin luonnollisesti allekirjoittaa.”

” E N N E N S O P I M U S TA

Mikä tuotteessasi on mullistavaa ja uutta

T U N N E A R VO S I ”Jos hakee viisasta rahaa, eli sijoittajan osaamista mukaan alkutaipaleelle, yhtiön valuaatiota eli arvostusta ei kannata asettaa aluksi liian ­korkealle.”

JP

”Pidä huoli isoista asioista.”

PAT E N T I T K U N TO O N

LN

LN

”Useimmissa teknologisissa tuotteissa olennaista on tuotteen suojaaminen patenteilla. Jos ne ovat tuotteelle olennaisia, ne tuovat yrittäjälle ja rahoittajalle turvaa.”

Mikä on kohde­ryhmäsi Mitkä ovat ydinmarkkinasi

että muut maailmalla tekisivät puusta tekstiilikuitua samalla tavalla kuin me. Muut menetelmät perustuvat kemiallisiin menetelmiin, eli niissä sellukuitu liuotetaan ensin kemiallisesti. Me emme liuota, korkeintaan mekaanisesti hienonnamme. Siksi olemme onnistuneet saamaan tuotteillemme maailmanlaajuisia patentteja. Spinnova-kuidun potentiaali on ihan mieletön, sitä ei voi varmaan kukaan kieltää.” Fab

” E N O L E K U U L LU T,

. .KOSKA..

”Patenttikustannuksista voi muodostua pienelle firmalle iso taakka. Vaikka tuote olisi patentoitu, markkina pitää silti pystyä valtaamaan nopeasti. Muuten kilpailija voi tulla ohi ja tehdä vain jonkin asian hieman eri tavalla.”

LN

VIII Patentit

KUN HAET PATENTTEJA, MIETI TARKKAAN…

LN

JP

41

Fab


TESTI­ VOITTAJAT Arctech Helsinki Shipyardin telakka perustettiin Helsingin Hietalahteen jo 1865. Telakan oma palokunta on 50-vuotias.

Harvan vaatteen ­f unktionaalisuutta mietitään yhtä tarkkaan kuin ­t yövaatteiden. ­ Kolme ­k äyttäjää kertoo, mitä ­t yövaate voi parhaimmillaan tehdä. Fab

42


N

O S TO K U R K I E N P U N A I S E T ohjaamot piirtyvät vasten sinistä taivasta, kun teollisuuspaloesimies Jesse Alt pukee suoja-asun päälleen. Samalla hän riisuu ajatuksistaan kaiken turhan. ”Hienointa työssäni on, että saan ennaltaehkäistä onnettomuuksia ja vaaratilanteita”, Alt sanoo. Hän on työskennellyt reilut kaksi vuotta päätoimisena teollisuuspalokunnan jäsenenä laivatelakka Arctech Helsinki Shipyardsin paloasemalla. Palokunta vastaa seitsemäntoista hehtaarin telakka-alueen rakennuksista, irtaimistosta ja siellä työskentelevien yli tuhannen ihmisen turvallisuudesta. Telakalla käsitellään jatkuvasti palavia nesteitä, kuten polttoaineita, maaleja ja erilaisia liuottimia. Samaan aikaan tehdään tulitöitä: hitsataan ja polttoleikataan. Telakan palokunnalla on käytössä Varpuken ­kevyet suoja-asut, jotka antavat hyvän perus­ turvan pelastustehtävien tiedusteluvaiheeseen. ”En tuntisi oloani turvalliseksi, jos lähtisin kierrokselle T-paidassa.”

Paloturvallisimpia materiaaleja ovat luonnonkuidut ja palonestokäsitellyt tekokuidut. Palon­ estokäsittelyt tuovat vaatteisiin rikkiä, joten sitä käytetään suojavaatteissa aina harkiten. Turvallisuuden kannalta tärkeää on myös oikea koko: vaate ei saa olla liian suuri, jottei se haukkaa ilmaa eivätkä kipinät pääse läpi kauluksesta tai hihansuista. Viimeisin Altin vuorolla sattunut hälytystehtävä oli tuleen syttynyt trukki, jonka palokunta sammutti hiilidioksidisammuttimella. Ennen sammutustyötä Altin oli vuoron esimiehenä päätettävä, riittääkö kevyt suojapuku sammutustyöhön vai pukevatko palomiehet ”normaalit raskaat” sammutusasut. Tässä tapauksessa päätös oli helppo, kevyt suoja-asu oli riittävä. Rankin telakalla sattunut onnettomuus tapahtui vappuna 2016, kun työntekijä jäi henkilönostimeen puristuksiin. Kuolemaan johtanut onnettomuus on Arctechin historiassa ainoa. ”Kun työvuoron päätteeksi ripustan työasun naulaan, ajattelen että päivä oli hyvä, jos mitään ikävää ei ole tapahtunut.”

>

Jesse Alt, 27 T E O L L I S U U S­PA LO E S I M I E S

13

ARCTECH HELSINKI S H I P YA R D I N T E L A K A L L A .

ASU

VA R P U K E

Puolustusvoimien tarpeisiin suunniteltu Kevyt-suoja-asu on levinnyt aluepelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien käyttöön. Palosuojatusta materiaalista valmistettua pukua käytetään, kun on tarve suojata henkilö palavilta roiskeilta ja kipinöiltä.

Varpuken koko tuotanto suunnittelusta ompeluun ja viimeistelyyn tehdään Suomessa. Yritys tekee kaiken itse, siksi tuotteet on helppo räätälöidä asiakkaiden toiveiden mukaisesti. Myös mitoitus on suomalaisille mietitty.

43

Fab


23 Aura Hietala, 32 S A I R A A N H O I TA JA ­H O I VA KOT I E L Ä M Ä N ­ TA LO S S A E S P O O N LAAKSOLAHDESSA.

Aura Hietalan kaulassa roikkuvat helmet ovat itse asiassa avainnauha. ”Eräs muistisairas asukas ihasteli helminauhaa aivan erityisesti, joten me hoitajat keräsimme kolehdin ja ostimme hänelle omat helmet.”

Fab

44


H

O I VA KO D I N VA LO I S A S S A A U L A S S A

tuoksuvat tuoreet sämpylät. Asukkaat lepäävät omissa huoneissaan. Tänne tullaan, kun vanhuksen kunto on jo todella heikko. ”Meillä on muistisairaita, jotka tarvitsevat apua omassa hygieniassa, syömisessä ja lääkkeiden ottamisessa”, sairaanhoitaja Aura Hietala kertoo. Työvaate on tärkeä osa hoitajan työtä. Vuoron alkaessa Hietala valitsee itselleen uuden puhtaan paidan. Kankaiden pitää kestää jatkuvaa pesua. ”Hygienia on tässä työssä erityisen tärkeää. Asukkaillamme on resistenttejä bakteereja, paidalle saattaa päätyä ruokaa tai vaikka pissaa.” Tärkeintä hoitohenkilökunnan vaatteissa onkin, etteivät ne kanna mukanaan bakteereja ja viruksia. Hoivakodeissa tämä yleensä riittää, mutta sairaaloiden leikkaussaleissa materiaaleissa täytyy olla kunnon eriste, esimerkiksi laminointia, kalvoja tai estokerroksia. Ne estävät bakteerien ja virusten läpipääsemisen sekä nesteiden imeyty-

misen. Hoitohenkilökunnan vaatteissa voi lisäksi olla esimerkiksi veden- ja lianhylkivyyskäsittely. Kun Hietala pukee työvaatteet päälle, hän siirtyy työrooliin. Hoitokodissa ovat käytössä Image Wearin kotoisammat jakut. Ne erottavat henkilökunnan asukkaista, mutta eivät tuo mieleen sairaalaa. Tämä on koti. Henkilökunnalla ei ole nimikoituja asuja, vaan työvaatteet valitaan joka päivä uudestaan. ”Mieshoitajat pitävät pinkistä, tummansinisellä on omat faninsa, minä pidän vaaleansinisestä.” Hietala kiittelee takin taskuja. Ne ovat juuri sopivan kokoiset, jotta sinne mahtuvat tarvittavat paperit ja kännykkä. Takissa on Image Wearin viime vuonna markkinoille tuoma uusi hyödyllisyysmallisuojattu kainalorakenne. Sen ansiosta helma pysyy aina paikallaan, eikä sitä tarvitse erikseen nykiä alas, kun kurkottelee tai ojentaa käsiä. ”Hyvä työvaate on niin mukava, ettei sitä edes huomaa.”

>

ASU

Image Wearin hyödyllisyysmallisuojattu kainalo­ rakenne kehitettiin yhteistyössä terveydenhuoltoalan ammattilaisten kanssa. Rakenne vähentää vaatteen epämukavaa nousemista ja mahdollistaa vaatteen laskeutumisen. Näin hoitajan kädet vapautuvat itse työn suorittamiseen. IMAGE WEAR

”Hyvä työvaate on niin mukava, ettei sitä edes huomaa.”

Vuonna 1959 perustettu Image Wear on työpukeutumisen markkinajohtaja Suomessa. Yrityksellä on lähes 5 000 erilaista tuotetta ja se toimii useissa eri maissa. Image Wear pyrkii jatkuvasti hyödyntämään tuotekehityksessä uusinta teknologiaa. Yritys on esimerkiksi tuomassa markkinoille led-valoin varustetun, akulla lämmittävän varoitustakin.

45

Fab


T

33 Fab

46

Jerry Pura, 25 TA LO N R A K E N TA JA ­LU JA N T YÖ M A A L L A ­K E R AVA L L A .

oranssinpunaisiin työasuihin pukeutuneita naisia ja miehiä. Menossa on kahden kerrostalon viimeistelytyöt, ja työturvallisuuden takia vaatteiden pitää näkyä pitkälle. Talonrakentaja Jerry Pura on pukeu­tunut­ huomionoranssiin paitaan, turvakenkiin, riipputasku­haalareihin, viiltosuojahanskoihin, suojalaseihin, kypärään ja takkiin. Työvaatteilta vaaditaan rakennuksilla paljon. Niiden pitää suojata viilloilta, iskuilta, kipinöiltä, lialta, kylmältä ja kuumalta. Vaihtuvien sääolojen takia rakentajat suosivat kerrospukeutumista. Pura käyttää lisävarusteena koko säärtä suojaavia polvisuojia, koska hän työskentelee paljon polvillaan. Suojat ovat nilkan kohdalta paksummat, jolloin nilkka ikään kuin lepää suojan päällä. ”Tällaiset jaloissa jaksan olla vaikka koko päivän polvillani”, Pura kertoo. Riipputaskuhaalareissa on polvien kohdalla taskut, joihin voi sujauttaa kevyemmät polvisuojat satunnaisia polvistumisia varten. Kokemuksen kautta Pura on löytänyt itselleen sopivimmat varusteet. ”Alkuaikoina käytin housuja, mutta pian opin vanhalta mestarilta, kuinka kätevät riipputaskuhaalarit ovat.” Pura esittelee haalareita, joissa paino asettuu hartioille, eikä purista vyötäröä. Tästä on hyötyä varsinkin urakan alkupuolella, kun taskuissa kulkee iso painolasti erilaisia työkaluja. Työ vaatii tarkkaavaisuutta erityisesti runkovaiheessa, kun nosturi pyörii ilmassa nokassaan valtavia rakennuselementtejä. ”Jos silloin unohtuu ajatuksiinsa, se voi olla äkkiä henki pois.” Jotta rakentaja voi keskittyä töihin eikä asuunsa, sopiva kaavoitus on tärkeää. Liian suuret vaatteet aiheuttavat tarkertumis- ja kuristumisvaaran tarttuessaan johonkin. Paras henkivakuutus on alan tiukka työsuojelu. Sen työsuojeluvaltuutettuna toimiva Pura tietää erityisen hyvin. Työvaatteet ovat osa työsuojelua ja siksi tarkasti standartoidut. Työvaatevalmistaja Dimex tekee jatkuvaa yhteistyötä käyttäjien kanssa. ”Meidän mielipidettä kysytään usein.” Fab YÖ M A A K U H I S E E R Ä I KY V I I N


ASU

Kun Dimexin vaatteita pestään teollisesti, yritys hyödyntää pesu­ layritys Sakupe Oy:n keräämää dataa, jota saadaan siruttamalla kaikki pestävät vaatteet. Siru seuraa, kuinka monta kertaa vaate on pesty. Sen perusteella arvioidaan materiaalien kestävyyttä. DIMEX

Dimex on suomalainen perheyritys, joka on tehnyt työvaatteita yli 30 vuotta. Tänä vuonna Dimex toimitti asiakkailleen 340 000 vaatetta. Yritys on panostanut erityisesti kaavoituksiin, joita kehittämällä se on onnistunut pidentämään ­vaatteidensa käyttöikää.

”Jos unohtuu ajatuksiinsa, se voi olla äkkiä henki pois.”

”Mukavinta työssäni ovat työkaverit ja se, että työpäivät ja viikot kuluvat nopeasti. Jos vielä saisi joustoa työaikoihin. Kesällä voisin aloittaa työpäivän vaikka jo viideltä aamulla”, Jerry Pura sanoo.

47

Fab


HEI HEI

HUKKA-

PALAT Fab

48


T E K S T I I L I A L A N K E S TÄV I L L E R AT K A I S U I L L E O N T ­ A R V E T TA :­ P U U V I L L A R A S I T TA A Y M PÄ R I S TÖ Ä , J A S A M A A N A I K A A N T E K S T I I L I Y L I J Ä Ä M Ä Ä O N L I I K A A . M U OT I­­­P R O F E S­S O R I ­T I M O R I S S A N E N J A P U R E WA S T E N J U K K A P E S O L A K E R TOVAT, ­M I T E N O N G E L M I S TA S Y N T Y Y M A H D O L L I S U U K S I A .

Timo Rissanen, ­kestävän suunnittelun professori ­Parsonsin designkoulussa New Yorkissa, muodin tutkija ja vaatesuunnittelija. Ostaa vaatteita harvoin ja useimmiten käytettynä. ­Erikoisala: Zero ­waste -suunnittelu, jossa tekstiiliylijäämää ei juuri synny.

J

OTA I N K U M M A L L I S TA TA PA H T U I helsinkiläisessä Amos Andersonin taidemuseossa elokuussa 2012. Museon sisälle aukesi pieni vaatetehdas. Tehtaaseen kuului kolme teollista ompelukonetta ja yksi ompelija, joka valmisti valkoisia t-paitoja. Aina kun ompelija sai yhden paidan valmiiksi, hän vei sen myytäväksi museon kauppaan. Kyse oli Salla Salinin ja Timo Rissasen installaatiosta 15%. Teoksen nimi tulee siitä, että arviolta 15 prosenttia maailman vaateteollisuuden käyttämästä kankaasta menee hukkaan. Koska

Jukka Pesola, Pure Waste Textiles -yrityksen osakas ja hallituksen ­puheenjohtaja. Pukeutuu yksinkertaisen ajattomasti, mieluiten mustaan t-paitaan ja ­farkkuihin. Erikoisala: Tekstiiliylijäämän kierrättäminen uusiksi vaatteiksi.

maailmalla valmistetaan yli 80 miljardia vaatekappaletta vuodessa, kyse ei ole aivan pienestä määrästä tekstiiliylijäämää – varsinkin kun iso osa siitä päätyy poltettavaksi tai kaatopaikalle. Museokaupassa t-paitoja myytiin hintaan 4,95 euroa. Saman verran maksoi tuohon aikaan H&M:n valkoinen t-paita. ”Ainoa ero oli, että kun meidän t-paitamme osti, joutui ottamaan paidan valmistuksessa syntyneen kangasjätteen mukaan. Se oli paketoitu silkkipaperiin ja brändättyyn kassiin”, sanoo muodin tutkija ja vaatesuunnittelun opettaja Timo Rissanen.

>

49

Fab


Salin ja Rissanen halusivat tuoda esiin jätteen määrän mutta myös tehdä vaatteen valmistusta näkyväksi. Sitä tunnetaan länsimaissa yhä huonommin valmistuksen siirryttyä Aasiaan.

Myös asenteiden pitää muuttua. ”Usein vaateala suhtautuu kankaaseen niin kuin se olisi melko arvoton raaka-aine. Kuitenkin siinä, että kuidusta on saatu kangasta, on jo taustalla aikamoinen investointi resursseja vedestä energiaan ja kangasväreistä työvoimaan”, Rissanen sanoo. Toki vaatteissa on myös eroja. Kun tehdään housuja tai sukkia, hukkapalojen määrä on helpompi saada pienemmäksi kuin paitoja tai mekkoja tehdessä. ”Aina jätteen välttäminen ei ole mahdollista. Silloin tarvitaan firmoja, jotka pystyvät kierrättämään kankaita mahdollisimman tehokkaasti.”

VA AT E T E O L L I S U U D E N VA R J O P U O L E T ovat Timo Rissaselle tuttuja. Hän on valmistunut vaatesuunnittelijaksi Australiassa ja työskennellyt sikäläisille vaatealan yrityksille. Nykyään hän toimii kestävän suunnittelun professorina maailman tunnetuimpiin muotikouluihin kuuluvassa Parsonsin designkoulussa New Yorkissa. Siellä kestävyysajattelu on osa kaikkien opiskelijoiden opetusohjelmaa. Y R J Ö N K A D U L L A H E L S I N G I S S Ä on myymälä, ”Täällä nuoret ovat aivan eri tavalla ympärisjoka ensisilmäyksellä vaikuttaa aivan tavalliselta tötietoisia kuin kymmenen vuotta sitten. Paljon vaatekaupalta. Henkareissa roikkuu t-paitoja, ja hylsiitä johtuu ilmastonmuutoksesta”, Rissanen lyille on viikattu puseroita ja huppareita. Vaatteiden sanoo Skype-haastattelussa. värimaailma on yksinkertainen, ja sille on erityinen Ympäristöajattelu heijassyy. Ne on valmistettu kokonaan tuu tulevaisuudessa kaikkialle kierrätetystä tekstiilijätteestä, vaatealaan. Rissasen mieleseikä niitä ole sen jälkeen värjätty ”Tavoite on, että tä on selvää, että kuluttajat uudelleen. tuomme jätteen kaipaavat jatkossa eettisesti ja ”Alkuun meillä oli vain valekologisesti tuotettuja vaatkoista, harmaata ja mustaa. Ne yhdestä ovesta teita. Toisaalta vaatealan on olivat ainoat värit, joista olimme muututtava senkin vuoksi, että varmoja, että niitä on jatkuvasti ­s isään ja valmis puuvillaa ei kyetä viljelemään saatavilla”, kertoo Pure Waste tuote lähtee toisesta kasvavan väestömäärän tarpeiTextilesin Jukka Pesola, yksi siin. Pikemminkin puuvillan viidestä yrityksen perustajasta. ovesta ulos.” viljelyä pitäisi vähentää, sillä se Vaikka kuituja kierrättää saastuttaa luontoa ja kuluttaa maailmalla moni muukin tuhottomasti vettä. yritys, Pure Waste on harvoja Hyvä uutinen on, että Suomessa ja maailmalla toimijoita, joka tekee tuotteita sataprosenttisesti kehitetään parhaillaan uusia teknologioita, jotka kierrätetystä langasta. voivat auttaa muutoksessa. Siksi yrityksestä ovat kiinnostuneet myös kansainväliset toimijat, ja siitä on kirjoittanut muun ”Kuitenkaan mitään yhtä pelastavaa ratkaisua muassa arvostettu talouslehti Forbes. ei ole. Tarvitaan paljon erilaisia ratkaisuja, koska Pure Waste kierrättää ja valmistaa tekstiilejä nyt ongelmia on kaikissa vaiheissa kuidun viljelystä Etelä-Intiassa Tiruppurin alueella, joka tunnetaan vaatteen valmistukseen ja jätteen kierrätykseen.” tekstiiliteollisuudesta. Siellä vaatetehtailta tullut Rissasen erikoisosaamista on zero waste -suunleikkuujäte sortataan ja lajitellaan laaduittain ja nittelu eli vaatteiden valmistaminen niin, ettei väreittäin. Sen jälkeen kuidut avataan mekaanikangasjätettä synny lainkaan tai mahdollisimman sesti, kehrätään langaksi ja kudotaan uudestaan. vähän. Hankalaa tämä on siksi, että nykyään vaatKun yritys aloitti toimintansa 2013, sen tarkoiteita valmistetaan hajautetusti massatuotantona: tus oli valmistaa vain sataprosenttisesti kierräyhdessä paikassa suunnitellaan vaatteet, toisessa tettyä lankaa ja kangasta. Jukka Pesolan mukaan tehdään kaavat ja asetetaan ne kankaille. Eri vaihe huomasivat pian, että ihmiset haluavat myös heet eivät välttämättä tapahdu samassa maassa. valmiita tuotteita. Siksi Pure Waste loi perusmalRissasen mukaan kaikki valmistuksen vaiheet liston, joka pysyy jotakuinkin samanlaisena sepitää ajatella osana suunnitteluprosessia, jos songista toiseen. Omien vaatteiden lisäksi yritys ylijäämästä halutaan eroon. Erityisesti kaavojen valmistaa vaatteita muille yrityksille ja brändeille. tekeminen pitäisi ottaa jo osaksi suunnittelua.

Fab

50

>


3 x kierrätystekstiili

Remake Rakentanut poisto­ tekstiileistä sarja­ tuotettavan vaate­ malliston. Tunnetaan kierrätysiltapuvuistaan.

Globe Hope Valmistaa kierrätys- ja ylijäämämateriaaleista ekologisia designtuotteita, k ­ uten laukkuja ja asusteita.

Pumpa Design Tekee kierrätystekstiileistä uusia tuotteita, kuten koiran petejä ja lelujen säilytyspusseja. Asiakas saa valita kankaan.

T- p a i d a t

P u r e wa s t e .

51

Fab


Firman kasvu on ollut nopeaa. Viime vuoden liikevaihto oli 772 000 euroa, ja tänä vuonna liikevaihto nousee päälle miljoonan. Pure Waste investoi ja kehittää toimintaansa Etelä-Intiassa edelleen vahvasti. ”Pidemmän aikavälin tavoite on, että meillä on siellä koko alue, jossa tuomme jätteen yhdestä ovesta sisään ja valmis tuote lähtee toisesta ovesta ulos”, Pesola sanoo.

”Tällaisen laitoksen rakentaminen vaatii yhteistyötä eri toimijoiden välillä. Jotta joku laittaa laitoksen pystyyn, pitää sen tuotteille olla kysyntää, ja päinvastoin.”

Onko mahdollista, että yritykset ottavat sen tosissaan? Muotimaailmassa zero waste -suunnittelu on pitkään ollut yksittäisten vaatesuunnittelijoiden harteilla, mutta jätteetön suunnittelu on hiljalleen yleistymässä. T E K S T I I L I Y L I J Ä Ä M Ä O N tule­vaisuuden bisnesTimo Rissasen mukaan suuretkin toimijat ovat tä. Suomessakin kehitetään tekstiilien kierrättäviime vuosina tehneet sitä kokeilu- ja tutkimusmiseen liittyviä teknologisia innovaatioita, jotka helpottavat kuitujen erottelua ja uudelleen käyttöä. mielessä. Esimerkiksi ulkovaatteita tekevä The North Face on kokeillut kangasjätteettömän Suurimmat odotukset kohdistuvat kuitujen kehupparin tekemistä. mialliseen kierrätykseen, jossa Suomi on kehityk”Tulevaisuudessa kestävyyteen liittyvät asiat sen kärkimaita. Pure Waste on mukana teknoloeivät ole enää vaihtoehtoisia gian tutkimuskeskuksen VTT:n asioita vaa­te­­firmoille. Jos yritys koordinoimissa hankkeissa, ei kymmenen vuoden päästä ole jotka koskevat kemiallisen kierpanostanut ympäristö­asioihin, rätyksen tekniikoita. ”Nuoret ovat en näe firmalla kovin pitkää ”On jännittävää, että pystymaivan eri tavalla tulevaisuutta”, Rissanen sanoo. me jatkossa yhdistelemään sekä mekaanisesti että kemiallisesti Sitten on se kylmä tosiasia, ympäristötietoisia kierrätettyjä kuituja. Näkisin että resurssit eivät riitä. Timo että tuollaisilla uusilla laaduilla Rissasen ja Jukka Pesolan miekuin kymmenen on todella hyvä markkinapotenlestä puuvillan viljelyä pitäisi vuotta sitten.” tiaali”, Jukka Pesola sanoo. vähentää ja keskittyä määrän siSuuri kysymys on, mitä jasta laatuun. Silloin myös kuidun tulevaisuudessa tehdään niille kierrätysarvo säilyisi korkeana. vaatteille, joita kuluttaja ei enää ”Kun vedestä ja viljely­pintakäytä. Kemiallinen kierrätys tulee helpottamaan alasta on pulaa, on ihan hölmöläisen hommaa, ja tehostamaan poistotekstiilien hyödyntämistä. että puuvillan kuidut käytetään vain yhdessä Se tehoaa paremmin jätteeseen, jossa on sekaisin vaatteessa”, Jukka Pesola sanoo. erilaisia kuituja, kuten vaikka puuvillaa ja polyesJo nykyisillä tekniikoilla puuvillakuidulle teriä. voidaan antaa monta elämää. Sitä voisi kierrättää Pesolan mukaan lähivuosina kannattaisi muutaman kerran vaatteissa, ja sen jälkeen tiivisratkaista, mikä taho kuluttajalta poistuvat teksteissä, eristeissä ja komposiiteissa. tiilit kerää ja hyödyntää. Hänestä on selvää, että Nykyään tehtailta tulevaa jätettä hyödynnetään keräys­alueen pitää olla Suomea suurempi. kyllä eri teollisuudenaloilla ja jonkin verran myös tekstiiliteollisuudessa. ”Vaatteiden kerääminen, lajitteleminen ja käsit”Tällä hetkellä tekeminen on pientä ja hajateleminen on volyymibisnestä, joten tarvitaan isoja naista, ja parhaassakin tapauksessa materiaali talousalueita, Suomen lisäksi esimerkiksi Pohjoiskierrätetään kerran ja sitten se jo poistuu kierrosmaat ja Pietari. Jos poistotekstiilien käsittelylaitos ta. Materiaalivirtoja ei vielä käytetä tehokkaasti perustetaan Suomeen, sillä on merkittävä vaikutus, hyödyksi, vaikka tämä olisi järkevää sekä ekologikoska se tuo työpaikkoja ja luo uusia yrityksiä.” sesti että kaupallisesti.” Siksi Pesola kehottaa yrityksiä, päättäjiä ja Se tarkoittaa myös sitä, että tekstiilialan yritykmuita toimijoita miettimään mahdollisuuksia sille tarjoutuu paljon mahdollisuuksia. Fab omalta kannaltaan.

Fab

52

E N TÄ JÄT T E E N VÄ LT TÄ M I N E N ?


future, i n n o vat i o n s & business

Fab

nro

2

2017

”Pitää olla nopea ja sitkeä. Jos näet jotain mielenkiintoista, käy heti kimppuun.” Tä s t ä k i n v o i d a a n

s. 63

tehdä tekstiiliä:

k e r äy s ­ pa p e r i .

Onnistumisia

53

Fab


VIISASTEN KER HO SUOMALAISTEN MENESTYJ IEN OIVALLUKSIA .

Pirjo Kääriäinen työskenteli yli 20 vuotta Finlaysonilla ja katsoo usein asioita yritysten näkökulmasta. ”Tulevina vuosina materiaalien niukkuus ja kierrätettävyys on ratkaistava. Niistä aukeaa tietysti myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.”

Fab

54

VK


”Mahdollisuudet ovat loputtomat”

VK

P I R J O K Ä Ä R I Ä I N E N Designer in Residence, Aalto-yliopisto J A A N A B E I D L E R v ä r i- j a m a t e r i a a l i s u u n n i tt e l u n p r o f e s s o r i , A a l t o - y l i o p i s t o

A A LTO -Y L I O P I S TO S S A T E H D Ä Ä N M AT E R I A A L I T U T K I M U K S I A J A I N N OVA AT I O I TA , J O I S TA VO I T U L L A G LO B A A L E J A M E N E S T Y S TA R I N O I TA . P R O F E S S O R I J A A N A B E I D L E R I L L A J A M U OTO I L I J A P I R J O K Ä Ä R I Ä I S E L L Ä O N M U U TA M A TO I V E S U O M A L A I S I L L E Y R I T Y K S I L L E .

Näe auringon nousu –

PK

P I R J O K Ä Ä R I Ä I N E N ”Olen kurkkuani myöten täynnä sitä, että jotkut puhuvat suomalaisesta tekstiilialasta yhä auringonlaskun alana. Ehkä meillä ei ole perinteistä teollisuutta, mutta sitä on turha enää vinkua. Me puskemme eteenpäin asioita, jotka voivat olla globaalissa mittakaavassa jonain päivänä tosi isoja ja muuttaa materiaalimaailmaamme suuresti.”

Tutustu tulevaan –

PK ”Teen töitä biomateriaalien kanssa, jotka saat-

tavat olla kaupallisia vasta vuosien päästä. Kemian tekniikan korkeakoulun ja Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun välinen CHEMARTS-yhteistyö alkoi 2011, ja se on synnyttänyt monia kiinnostavia tutkimuksia ja hankkeita. Esimerkiksi täällä kehitettävän Ioncellin kaupallistamisesta (lue s. 31 ja 60) voi joskus tulla täysin globaali bisnes, mutta teemme

>

”Tähtäämme eri alojen yhteistyön lisäämiseen. Fyysikoiden, kemistien tai insinöörien pöytälaatikoista voi löytyä ideoita, joita designerit osaavat sitten kaupallistaa”, Jaana Beidler kertoo.

55

Fab


JB

paljon muutakin selluloosapohjaisen materiaalitutkimuksen parissa. Tutkimme esimerkiksi biopohjaisia materiaaleja 3D-tulostuksessa, ja opiskelijat kasvattavat bakteeriselluloosaa, eli uutta materiaalia bakteerien avulla. Synteettinen biologia on yksi iso tekijä, joka voi muuttaa tekemistä: tulevaisuudessa voidaan vaikka manipuloida bakteerin DNA:ta ja kehittää uudenlaisia tapoja tuottaa, värjätä tai kierrättää materiaaleja.”

Luota asiantuntijoihin –

P K ”Toivon, että suomalaisilla tekstiilialan yrityksillä olisi uskoa ja rohkeutta viedä kehitystä eteenpäin ja ottaa liiketoimintansa tueksi ulkopuolisia asiantuntijoita. Se vaatii avoimuutta ja luottamusta toisten ammattitaitoon.”

Ota nuoria töihin –

”Isot firmat voisivat avoimesti lähteä katsomaan, mitä mahdollisuuksia tulevaisuudessa voi olla. Siitä huolimatta, että odottelua voi helposti tulla kymmenenkin vuotta. Olisi hienoa, että yritykset ottaisivat nuoria vaikka lyhyillekin harjoittelujaksoille, jotta suunnittelijat ja teknologiaihmiset pääsisivät mahdollisimman varhaisessa vaiheessa näkemään työelämän mahdollisuuksia.”

PK

”Meidän kanssamme voi tehdä matalan kynnyksen innovaatioyhteistyötä.” — JA A N A B E I D L E R

Tee uniikkia –

”Hyvä innovointi on skaalattavaa ja ainutlaatuista. Sitä, että pystyt tuomaan markkinoille jotain täysin uutta tai kehittämään tietyn teknologian tai ominaisuuden yhä paremmaksi. Hyvä innovointi voi myös parantaa valmistusprosessia ekologisemmaksi tai ekonomisemmaksi. Kun Nikellä kehitettiin Flyknit-tekniikka ja kenkien kangasta alettiin neuloa, tekstiiliylijäämä pieneni 80 prosenttia. Myös valmistaminen nopeutui ja tehostui, kun koko kenkä tehtiin yhdestä kangaskappaleesta.”

JA A N A B E I D L E R

Palkkaa väri- ja materiaalisuunnittelija –

”Lähdin Yhdysvaltoihin 1990-luvun alussa töihin, ja se venyi 20 vuodeksi. Itse en silloin edes tajunnut, miten mahtava kokemus oli päästä työskentelemään maailman parhaissa firmoissa. Työskentelin Niken väri- ja materiaalitiimin vetäjänä, sitä ennen Espritillä ja Patagonialla. Suomessa tuotteet suunnittelee tuotesuunnittelija, mutta Yhdysvalloissa suunnitteluprosessin aloittaa juuri väri- ja materiaalisuunnittelija ikään kuin luovan johtajan roolissa. Hän myös suunnittelee innovaatioagendaa koko firmalle ja miettii tuoteprosessin strategisesti kaupan hyllyille asti. Materiaalien kehitys ja suunnittelu on niin kompleksista, ettei tuotesuunnittelija yksinkertaisesti pysty paneutumaan niiden mahdollisuuksiin niin paljon kuin materiaali- ja värisuunnittelija tai sensorial designer, joka on erikoistunut aistikokemuksiin.”

JB

Innovoi yliopiston kanssa –

”Meillä on Aalto-yliopistossa ainutlaatuinen mahdollisuus viedä väri- ja materiaalisuunnittelua eteenpäin, koska tällaista opetusta ei ole maailmallakaan monessa paikassa. Tällä hetkellä opiskelijoidemme osaamisesta ollaan vielä enemmän kiinnostuneita ulkomailla kuin Suomessa. Teemme nyt jo toista yhteistyöprojektia amerikkalaisen VF Corporationin kanssa, jonka brändeihin kuuluvat esimerkiksi The North Face, Timberland ja Vans. Kotimaisilla firmoilla ei välttämättä ole isoa innovaatio-osastoa, mutta meidän kanssamme voi tehdä matalan kynnyksen yhteistyötä ja vielä melko edullisesti. Mahdollisuudet ovat loputtomat. Tänne vain! ”

JB

VK

AALTO-YLIOPISTO

A A LTO -Y L I O P I S TO syntyi vuonna 2010, kun Helsingin kauppakorkeakoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Teknillinen korkeakoulu yhdistyivät. QS World University Rankings 2018 -vertailun mukaan se kuuluu yhden prosentin parhaimmistoon maailman yliopistoista.

Fab

56


VK

”Vain mielikuvitus on rajana” K I M M O P E R N U s u u n n i tt e l u j o h t a j a , S u u n t o

M I S TÄ L Ä H T E Ä L I I K K E E L L E , J O S H A LU A Ä LYÄ VA AT T E I S I I N ? S U U N N O N K I M M O P E R N U T I E TÄ Ä .

”Tulevaisuudessa lähes mikä tahansa on mahdollista. Voidaan vaikka kehittää verhoja, jotka toimivat myös lämpöpattereina.”

VK

SUUNTO

Urheiluinstrumenttien suomalainen markkinajohtaja Suunto kuuluu Amer Sports -konserniin. Suunnon liikevaihto vuonna 2016 oli 142 miljoonaa euroa.

M ”

A R K K I N O I LTA LÖY T Y Y älyvaatteita, jotka on tehty vain siitä ilosta, että on saatu tehtyä jokin teknologinen ratkaisu. Me lähdemme aina liikkeelle käytäntö ja ongelmanratkaisu edellä. Suomen pimeässä talvessa hyötyä voisi olla vaikka vaatteisiin integroiduista huokeista valosensoreista, jotka sytyttelevät asuun huomiovaloja tarpeen tullen. Kun teimme Reimalle ReimaGo-liikesensoria lastenvaatteisiin, pohjalla oli ajatus motivoida lapsia liikkumaan. Halusimme, ettei mittalaitteen käytöstä tule lapsen arkea hallitsevaa vaan sen voi unohtaa taustalle ja katsoa tulokset vanhemman puhelimesta, kun siltä tuntuu. Siksi teimme vaatteeseen kiinnitettävän sensorin.

Koska yhteydenottoja tekstiilivalmistajilta on tullut paljon, kehitimme Movesensen. Se koostuu kehitystyökaluista, sovellusliittymistä, anturista ja tuesta, jota tarjoamme. Kuka tahansa voi kehittää liikesensorin rajapintaan omaa ohjelmistokoodia. Esimerkiksi työvaatevalmistaja voisi kehittää vaatteen, jonka avulla voitaisiin seurata, kuinka paljon fyysistä aktiviteettia päivään liittyy ja kuormittuuko työntekijä turvallisesti. Suomesta julkisista yhteisöistä löytyy paljon tietotaitoa. Joten jos mieleen tulee tietty tarve, voi vaikka soittaa VTT:lle ja kysyä, kuka sen parissa puuhastelee. He ovat hyvin verkostoituneita teollisuuden kanssa. Teknologian kanssa vain mielikuvitus on rajana.”

57

Fab


”Tee arvot todeksi”

VK

H A N N A LU S I L A t o i m i t u s j o h t a j a , We e c o s

S U U R I E K O LO G I N E N M U R R O S O N VA S TA E D E S S Ä . H A N N A LU S I L A K E R TO O , M I T E N S E O N VA I K U T TA N U T K OVA A VA U H T I A K A S VAVA N W E E C O S - N E T T I K A U P PA PA I K A N TO I M I N TA A N .

"Weecosilla yritykset näkevät toisensa enemmän kollegoina kuin kilpailijoina. Rakennamme yhteisiä markkinointikampanjoita, joissa eri brändit ovat mukana."

VK

WEECOS

Vuonna 2012 perustetusta Weecosista löytyvät vastuullisesti ja eettisesti toimivien design­ yritysten verkkokauppapaikat. 2016 Weecosin kokonaismyynti oli 1,2 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi peräti 274 %.

”O

käyttöliittymäsuunnittelijana, kun sain ensimmäisen lapseni. Se oli suuri elämänmurros. Aloin miettiä yhä enemmän, elänkö arvojeni mukaisesti. Samoihin aikoihin hyvä ystäväni Anna perusti Papu-lastenvaatemerkin. Hän etsi kanavaa, jossa voisi myydä ekologisesti ja eettisesti valmistettuja vaatteita. Sellaista ei löytynyt. Keksimme, että mitä jos rakentaisimme sellaisen itse. Kun perustimme Weecosin, tutkimme paljon globaaleja trendejä. Teemme niin edelleen. Kestävän kehityksen murros on tehnyt tuloaan kymmenisen vuotta, ja parin viime vuoden aikana isotkin yritykset ovat lähteneet siihen vahvasti mukaan. Uskon että iso murros on vasta tulossa. On tärkeä huomio, etteivät ekologisuus ja vastuulli-

Fab

58

L I N N O K I A L L A TÖ I S S Ä

suus ole vain länsimaiden nousevia arvoja, vaan Kiinassakin on tartuttu tähän. Milleniaalit ovat arvoiltaan edeltäviä sukupolvia kapinallisempia: he eivät välttämättä halua taloja tai autoja, vaan kuluttavat rahansa arvomaailmansa mukaisesti. Käytimme alussa paljon aikaa vastuullisuus­ kriteeristön luomiseen ja tapasimme alan asian­ tuntijoita. Ennen yhteistyötä brändin kanssa käymme läpi sen eri osa-alueita: yleistoimintaa, tuotantoa, tuotteiden kokonaiskaarta, elinikää, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä. Nyt mietimme, miten saamme vastuullisuustietoa läpinäkyvämmäksi asiakkaille. Aiomme tuoda sitä osaksi sivujen toimintoja ja rakennetta. Näin asiakkaat löytävät helposti arvostamansa asiat, olivat ne sitten lähituotantoa tai luomua.”


”Jätelakia pitää höllentää”

VK

J U H A- M AT T I K Y K K Ä N E N t o i m i t u s j o h t a j a , R e c c i

J U H A- M AT T I K Y K K Ä N E N O N PÄ ÄT TÄ N Y T S A A D A K ÄY T TÖ K E LVOT TO M AT VA AT T E E T K I E R TÄ M Ä Ä N .

K ”

Fida-ketjun johtajana, näin kuinka miljoonia kiloja tekstiiliä virtasi ohi. Myynnin sijaan 80–90 prosenttia vaatteista meni käyttökelvottomina suoraan kaatopaikoille ja polttolaitoksiin. Minussa syttyi kipinä, että tälle pitää tehdä jotain. Perustin Tekstiilipankki-yrityksen vuonna 2013 välittämään käytettyä tekstiiliä eri tahoille. Recci syntyi sen kylkeen, ja nyt meillä on myymälät Kruununhaassa ja Kalliossa. Lisäksi Reccin keräyslaatikoita löytyy ympäri Suomea. Recci ottaa vastaan kaikki tekstiilit ja kengät, myös käyttökelvottomat. Se on kuluttajalle helpointa niin. Hyväkuntoiset menevät myyntiin ja uudelleenkäyttöön sopimattomat viedään Eurooppaan, jossa materiaalit hyödynnetään muun muassa autoteollisuuden materiaaleiksi. Ongelmana Suomessa on jätelaki, joka ei tue kiertotaloutta. Se aiheuttaa lisätöitä, jatkuvaa

VK

U N T YÖ S K E N T E L I N

RECCI

Vuonna 2015 perustettu Recci on kierrätystekstiileihin erikoistunut yritys, joka sai Helsingin kaupungin ympäristöpalkinnon 2017 ansioistaan kierto­talouden edelläkävijänä Suomessa.

raportointia ja lisämaksuja. Sen mukaan muualla kuin omissa myymälöissään uudelleenkäyttöön kelpaamattomia tekstiilejä keräävät yritykset katsotaan jätehuollon toimijoiksi. Kenties vain kerran käytetty paita muuttuu siis jätteeksi matkalla kierrätyspisteelle. Mikäli Reccin kierrätyslaatikoissa lukisi, että lahjoita vain puhtaat ja käyttökelpoiset vaatteet, ongelmaa ei olisi. Haluamme kuitenkin kerätä myös käyttökelvottomat tekstiilit, ja tällöin jätelaki nappaa jalasta kiinni. Tekstiileihin ei pitäisi soveltaa samaa lakia kuin vaarallisiin jätteisiin. Unelmatilanne olisi se, että jätelakia höllennettäisiin. Valtio tukisi kiertotaloutta, kierrätyksestä tehtäisiin helppoa, ja siitä tulisi osa ihmisten arkea. Ihmiset panostaisivat vaatemäärän sijasta laatuun. Yritykset tekisivät enemmän yhteistyötä keskenään ja hyödyntäisivät käyttökelvottomat materiaalit jo Suomen rajojen sisällä.”

Suomessa poistuu käytöstä vuosittainnoin 70 miljoonaa kiloa tekstiiliä, josta 55 miljoonaa kiloa on kuluttajien pois heittämää, esimerkiksi vaatteita, kodintekstiilejä, tyynyjä ja patjoja. ”Ihmiset voisivat tehdä valistuneempia ostopäätöksiä.”

59

Fab


VK

”Kukaan ei luo uutta yksin” M I N N A K E M E L L- K U T VO N E N d e s i g n- j a t u o t e ke h i t y s j o h t a j a , M a r i m e k ko

MARIMEKKO ON MUKANA USEISSA TUTKIMUSHANKKEISSA . Y K S I M I E L E N K I I N TO I S I M M I S TA O N I O N C E L L- F - K U I D U N K E H I T TÄ M I S P R O J E K T I . H A N K E O N O P E T TA N U T ­ M I N N A K E M E L L- K U T VO S E L L E PA L J O N T U L E VA I S U U D E S TA .

Ihmisistä tulee yhä tiedostavampia –

”On kasvamassa meitäkin tiedostavampi sukupolvi. Esimerkiksi tuotteiden ja materiaalien jäljitettävyys on yhä tärkeämmässä roolissa tulevaisuudessa. Marimekko haluaa jatkossakin tarjota asiak­ kaille parasta mahdollista suunnittelua ja panostaa samalla materiaaleihin, jotka ovat miellyttäviä käyttää mutta ottavat entistä paremmin huomioon kestävän kehityksen periaatteet. Siksi haluamme olla mukana kehittämässä ja testaamassa uusia materiaaleja.”

Metsistä voi syntyä tekstiiliä –

”Näen valtavana mahdollisuutena sen, että meillä on Suomessa upeat metsät, joissa kasvaa hyödynnettävää ainesta. Rakastan puhua vihreästä kullasta. Esimerkiksi Ioncell-F-menetelmällä pyritään tekemään selluloosasta tekstiilikuitua ympäristöä vähemmän kuormittaen. Olen tästä todella innoissani. Ioncell-F on vielä siitä erityinen, että siitä voitaisiin tulevaisuudessa mahdollisesti tehdä niin tekstiilituotteita kuin kovia tuotteitakin, kuten vaikka kalusteita, koruja tai astioita.”

Voimavarat pitää yhdistää –

”Se, että käsissämme on jonain päivänä uusi materiaali, vaatii valtavan määrän eri alojen asiantuntemusta raaka-aineisiin, kemiallisiin ja teknisiin prosesseihin, tekstiiliteollisuuteen, suunnitteluun ja ympäristöön liittyvistä kysymyksistä. Suomessa

Fab

60

on upeaa osaamista kaikilta näiltä aloilta. Kun voimavarat yhdistyvät, voimme tehdä yhdessä jotain todella merkittävää, jopa koko maailman mittakaavassa. Kukaan ei pysty siihen yksin."

Pienestä kasvaa isoa –

”Alallamme olisi tilausta koko arvoketjun kattavalle tekemiselle aina kuidusta materiaalin­ valmistukseen saakka. Ensin tarvittaisiin mahdollisuuksia tehdä pieniä protosarjoja ja testata uusia materiaaleja monipuolisesti. Tämä vaatii luonnollisesti investointeja. Kun kehitetään uusia teknologisia ratkaisuja, täytyy sen rinnalla viedä koko ajan myös lopputuotteen kehittämistä eteenpäin. Tämä auttaa uusien materiaalien kaupallistamisessa. Sitä kautta saisimme rakennettua Suomelle upeaa tekstiilipuolen tulevaisuutta, joka syntyy eri alojen yhteistyöstä. Se vaatii uskoa siihen, että pienen mittaluokan tekeminen johtaa jonkin suuremman syntyyn.”

Ala kaipaa kärsivällisyyttä  –

”Metsäteollisuuden puolella investoidaan valtavasti tutkimukseen. Tässä olisi myös tekstiilialalle opittavaa. Jos haluaa saada jotain radikaalin uutta aikaiseksi, pitää katsoa todella kauas. Alamme kaipaa kärsivällisyyttä. Sitä olen opetellut itsekin. Haluaisin saada uusilla menetelmillä valmistettavia materiaaleja käyttöön heti, mutta kehitystyö ei tapahdu hetkessä ja siihen menee ikävä kyllä vielä jonkin aikaa.”


”Olen ymmärtänyt, miten monialaista asiantuntemusta tarvitaan, jotta voidaan luoda merkityksellisiä uusia ratkaisuja.”

VK

MARIMEKKO

Vuonna 1951 perustetun designtalo Marimekon liikevaihto vuonna 2016 oli 99,6 miljoonaa euroa.

”Rakastan puhua vihreästä kullasta.”

61

Fab


TouchPoint tähtää maail­ man vastuullisimmaksi työvaatevalmistajaksi. ”Haluaisimme olla mukana rakentamassa Suomeen poistotekstiilin käsittely­ laitosta, samanlaista kuin Hollannin Frankenhuis”, Carita Peltonen kertoo.

Fab

62


VK

”Jos innostut, käy kimppuun” C A R I TA P E LTO N E N p e r u s t a j a o s a ka s , To u c h P o i n t

E D E L L Ä K ÄV I J Ä K S I PÄ Ä S E E , K U N T E K E E TÖ I TÄ K A N S A I N VÄ L I S T E N E D E L L Ä K ÄV I J Ö I D E N K A N S S A , T I E TÄ Ä C A R I TA P E LTO N E N .

E

N S I N O L I VAT E KO LO G I S E T yrityslahjat, sitten tulivat ekologiset ja modernit työvaatemallistot. Suomalaisen kiertotalouden uranuurtaja TouchPoint on kehittänyt konseptiaan määrätietoisesti, mutta viimeisin aluevaltaus yllätti myös perustaja ­Carita Peltosen. ”Ajatuksenamme ei ollut alkaa komposiitti­ myyjäksi!” Peltonen sanoo ja nauraa. Mutta niin vain TouchPoint kärrää nyt Hollantiin asiakkaittensa käytöstä poistamia työvaatteita ja muuta materiaalia, kuten vanhoja telaketjuja ja kypäriä. Siellä sen yhteistyökumppani Dutch Awearness jauhaa niistä puristemateriaalia, josta voidaan tehdä esimerkiksi terassikalusteita. Nyt Peltonen etsii kalusteille jälleenmyyjää Suomesta. Tällaiset kokonaisvaltaiset kiertotaloushankkeet eivät olisi onnistuneet, ellei TouchPoint olisi hakenut kumppaneita maailmalta ja ottanut niihin innokkaasti yhteyttä. Eivätkä ne ole mitä tahansa kumppaneita, vaan "ihan mielettömiä", alan edelläkävijöitä. Dutch Awearnessin kautta Touchpoint on saanut myös mahdollisuuden käyttää Infinity-polyesterikangasta, jota pystytään kierrättämään uudeksi

VK

kankaaksi jopa kahdeksan kertaa peräkkäin. ”Maailma on muuttunut, ja viime vuosina vastuullisuudesta on tullut tärkeä osa isojenkin yritysten arvoja. Sitran mukaan Suomessa olisi 2,5 miljardin euron potentiaali olla kiertotalouden edelläkävijä.” TouchPointilla on myös toinen hollantilainen kumppani. Waste2Wear tuottaa PET-kierrätyspulloista kankaita, joita TouchPoint käyttää vaatteissaan. ”Nämä yritykset ovat meille myös kansainvälinen peili: niiden avulla olemme pystyneet hahmottamaan vahvuuksiamme. Sen lisäksi he ovat verkottaneet meitä kontakteilleen.” TouchPoint on lähtenyt tunnustelemaan Keski-­ Euroopan markkinoita ja käynyt jo ensimmäisiä myyntineuvotteluja Sveitsiin. Miten pieni suomalainen yritys sitten saa merkittäviä kansainvälisiä kumppaneita? ”Pitää olla nopea ja sitkeä. Jos näet jotain mielenkiintoista, käy heti kimppuun. Panostamme presentaatioihin, viemme näytteitä, teemme tätä innostuen ja heittäytyen. Se innostaa muitakin.” Fab

TOUCHPOINT

TO U C H P O I N T on vuonna 2008

perustettu uuden ajan työvaatettaja. Sen liikevaihto vuonna 2016 oli 1,9 miljoonaa euroa. Tavoitteena on kansainvälistyminen ja 5 miljoonan liikevaihto vuonna 2020.

”Kumppanien avulla olemme hahmottaneet vahvuutemme.”

63

Fab


Fab

Tulevaisuus odottaa tekijöitään. M e u s k o m m e , e t tä t ö r m äy t tä m ä l l ä i d e o i ta j a i h m i s i ä s y n t y y a i n a ­j o ta i n u u t ta j a ­i n s p i r o i va a .

Fab

64


Fab

Fab

FUTURE, I N N OVAT I O N S & BUSINESS

Nro 2 2017

F U T U R E , I N N OVAT I O N S & B U S I N E S S

@TekstiiliMuoti |

facebook.com/suomentekstiilijamuoti/

2/2017

E t e l ä r a n ta 1 0 | 0 0 1 3 0 H e l s i n k i | s tj m . f i

Vihreän kullan metsästäjät: Puusta vaatteita

Mittaavat ­housut & muut älykkäät tekstiilit

Futuristin parhaat bisnesneuvot

Fab - Future, Innovations & Business - suomi  

Fab on Suomen ­Tekstiili & ­Muoti ry:n kustantama lehti, joka ilmestyy­ tänä vuonna kaksi kertaa. Tämän ­numeron teemana ovat tulevaisuus ­­...