Tallennustyönjako

Valtakunnallinen tallennustyönjako Selvitys valtakunnallisen tallennustyönjakomallin laatimisesta ja käyttöönotosta kulttuurihistoriallisille museoille Teemu Ahola 31.12.2012 1

Sisältö 1. JOHDANTO 2. TALLENNUSTYÖNJAON SISÄLLÖLLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1

Tallennustyönjaon perusajatus

2.2

Tallennustyönjaon piirissä olevat museokokoelmat

2.3

Valtakunnallinen tallennustehtävä

2.4

TALLENNUSTYÖNJAON TOIMIJAT

2.5

Tallennustyönjaon piirissä olevat museot

2.6

Suomen kansallismuseo

2.7

Museoviraston kuvakokoelmat

2.8

Journalistinen kuva-arkisto JOKA

2.9

Erikoismuseot

2.10

Alueelliset museot

3. VALTAKUNNALLISEN TALLENNUSTYÖNJAON RAKENNE 4. TALLENNUSTYÖNJAKOMALLIN YLLÄPITO JA KEHITYS 4.1

Tallennustyönjakomallin ylläpito

4.2

Tallennustyönjakosopimukset

4.3

Tallennustyönjaon vuosittainen päivittäminen

4.4

Tallennustyönjakomallin sähköinen työkalu

5. TALLENNUSTYÖNJAON KÄYTTÖÖNOTTAMINEN 6. TALLENNUSTYÖNJAKO AIHEALUEEN MUKAAN 7. MUSEOKOHTAINEN TALLENNUSTYÖNJAKO TALLENNUSTYÖNJAKO KÄSITEKARTTOINA Liite: Valtakunnallisen tallennustyönjaon jatkotoimenpiteet

2

1. JOHDANTO

S

uomalaiset ammatillisesti hoidetut kulttuurihistorialliset museot ovat viimeisen kymmenen vuoden aikana kiinnittäneet merkittävästi huomiota kokoelmahallinnan kehittämiseen. Tästä esimerkkinä ovat museoiden kokoelmapoliittiset ohjelmat, yhteiset tietojärjestelmä- ja kehityshankkeet sekä valtakunnallinen verkostoituminen. Kansallinen digitaalinen kirjasto -hanke, Museo2015 –hanke sekä TAKO –tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto ovat vieneet kokoelmahallinnan kehitystyötä tahoillaan eteenpäin.

Tallennustoiminta ja sen koordinointi on eittämättä museokentän keskeisimpiä haasteita. Täyttyvät kokoelmasäilytystilat ja massakulutusyhteiskunnan tuottama, potentiaalisesti museokokoelmiin päätyvä tavarapaljous ovat ajaneet museot vaikeuksiin tallennustoiminnassaan. Haasteet konkretisoituvat, kun museot haluaisivat koordinoida yhdessä keruutoimintaa.

Halua yhteistoimintaan ja keruun järkevöittämiseen löytyy runsaasti kautta valtakunnan, vain oikeat instrumentit työn tekemiseen puuttuvat.

Tämä oli lähtökohtana Suomen museoliiton asettaessa 1. elokuuta 2012 selvitysmiehen määrittelemään ammatillisesti hoidettujen kulttuurihistoriallisten museoiden valtakunnallista tallennustyönjakoa. Hankkeen päämääränä oli luoda kokonaiskuva kulttuurihistoriallisten museoiden tekemästä tallennustyöstä ja määritellä museoiden valtakunnallinen tallennustyönjako, jonka avulla suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöt tallentuvat hallitusti museoiden kokoelmiin. Työnjaon konkreettisena tavoitteena on karsia päällekkäiskartuntaa ja sokkona tallentamista, jossa museot tallentavat toisistaan tietämättä tismalleen samaa materiaalia kokoelmiinsa.

Pyrkimyksenä oli myös kartoittaa niitä yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöitä, joita kukaan ei tällä hetkellä tallenna kokoelmiinsa. Kaiken tämän taustalla oli laajempana tavoitteena museoiden yleisen tietoisuuden kasvattaminen sekä omista kokoelmistaan että etenkin muiden museoiden tallennusprofiileista. Tallennustoiminnan verkostoiminen ja

toimijoiden keskinäisen tietoisuuden kasvattaminen luovat perustan valtakunnalliselle tallennustyönjaolle ja aiempaa paremmalle yhteistyölle.

Tehtävää hoitamaan Suomen Museoliitto asetti Työväenmuseo Werstaan kokoelmapäällikön Teemu Aholan.

Hänen tuekseen perustettiin työryhmä, jossa toimivat museonjohtaja Kati Kivimäki Forssan museosta, pääsihteeri Kimmo Levä Suomen museoliitosta, museonjohtaja Dan Lindholm Länsi-Uudenmaan maakuntamuseosta, amanuenssi Antti Metsänkylä Suomen kansallismuseosta, intendentti Leena Paaskoski Suomen Metsämuseo Lustosta, tutkimuspäällikkö Minna Sarantola-Weiss Helsingin kaupunginmuseosta ja erikoisasiantuntija Eeva Teräsvirta Museovirastosta. Minna Sarantola-Weiss on TAKOverkoston puheenjohtaja ja hän toimi myös hankkeen työryhmän puheenjohtajana. Antti Metsänkylä on TAKOverkoston sihteeri ja edusti Sarantola-Weissin kanssa TAKO-verkostoa työryhmässä. Hanke kesti elokuun alusta vuoden 2012 loppuun. Työryhmä kokoontui käsittelemään asiaa syksyn aikana yhteensä kolme kertaa.

Tämän lisäksi aihetta käsiteltiin ryhmän kesken lukuisissa sähköpostikeskusteluissa.

Ajatus kulttuurihistoriallisten museoiden valtakunnallisen tallennustoiminnan koordinoinnista ei ole uusi. Vastaavia toimenpiteitä tehtiin jo 1980-luvulla, jolloin Museovirasto asetti museoiden dokumentointi- ja tutkimustyöryhmän laatimaan ohjeistusta valtakunnallisesta tallennustyönjaosta.

Työryhmä laati asiasta muistion vuonna 1987. Kyseinen dokumentti määritteli ensimmäistä kertaa museoiden valtakunnallista tallennustyönjakoa. Laadittu suunnitelma herätti museokentällä suurta kiinnostusta ja sen toivottiin vihdoinkin saavan aikaan valtakunnallista työnjakoa. Monet museot valitsivat itselleen jaottelusta sopiviksi katsomansa aihealueet ja alkoivat noudattaa jakoa omalta osaltaan.

Tallennustyönjako ei kuitenkaan saanut tuulta alleen eivätkä sen hyödyt lopulta realisoituneet toivotulla tavalla.

Monissa museoissa työnjaon noudattamista kuitenkin jatkettiin. Jaottelu on ollut eräissä museoissa käytössä pitkälle tämän vuosituhannen puolelle.

Viisi maakuntamuseota mainitsee vielä omissa kokoelmapoliittisissa ohjelmissaan vuoden 1987 3

muistion ja siinä esitetyn jaottelun eräänä lähtökohtana oman tallennustoimintansa määrittelylle. Siten vanha ohjeistus on edelleen ollut mukana näiden museoiden tallennustoimintaa määrittämässä. Museokenttä on myös tuntuvasti muuttunut sitten 1980-luvun. Uusia museoita on tullut toimintaan mukaan ja kokonainen valtakunnallisten erikoismuseoiden verkosto on tullut osaksi museokenttää. Lisäksi maakuntamuseoiden ja kaupunginmuseoiden toiminta on laajentunut ja kehittynyt 1980-luvun päivistä.

Toinen keskeinen taustavaikuttaja suomalaisen valtakunnallisen tallennustoiminnan kehittämisessä on ollut ruotsalainen SAMDOK-verkosto. Kyseinen museoiden vapaaehtoinen yhteenliittymä aloitti nykydokumentointiin keskittyvän toimintansa jo 1970-luvulla. Eri aihealueisiin keskittyvät tallennusryhmät, tai poolit, ovat olleet esikuvana Suomen TAKO – tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkostolle. TAKOtoiminta käynnistettiin vuoden 2009 alussa ja ensimmäiset toimintavuodet ovat olleet vahvasti SAMDOKmalliseen nykydokumentointiin keskittyvää. TAKO on kuitenkin jo alusta alkaen asettanut tavoitteekseen myös valtakunnallisen tallennustyönjaon määrittelemisen, joka konkretisoituu tämän selvityksen myötä.

Selvitysmies haluaa lämpimästi kiittää opetus- ja kulttuuriministeriötä sekä Suomen museoliittoa selvityksen mahdollistamisesta. Suuri kiitos myös selvitysmiehen tukena toimineelle työryhmälle, joka on antanut arvokasta palautetta ja kehitysehdotuksia tallennustyönjaon toteuttamiseksi. Erityinen kiitos kuuluu koko suomalaiselle museokentälle, joka on empimättä lähtenyt mukaan tallennustyönjaon kehittämiseen.

Selvitysmies on saanut paljon positiivista palautetta ja museokenttä on osoittanut olevansa aidosti ja innostuneesti valtakunnallisen tallennustyönjaon takana. Tämä on suurin edellytys ja mahdollistaja työnjaon menestykselle nyt ja tulevaisuudessa.

2. TALLENNNUSTYÖNJAON SISÄLLÖLLISET LÄHTÖKOHDAT 2.1 Tallennustyönjaon perusajatus Valtakunnallinen tallennustyönjako tähtää suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin ilmiöiden hallittuun tallentamiseen. Tämän toiminnan ytimessä on yhdessä sovittu työnjako siitä, miten ilmiöt museoiden kokoelmiin 4

tallentuvat. Tallennustyö pitää pystyä koordinoimaan tavalla, joka kertoo selvästi suomalaisille museoille mitä kentällä tallennetaan ja miten museoiden roolit limittyvät suhteessa toisiinsa.

Ilman työnjakoa museot ovat lähes pakotettuja tallentamaan ilmiöitä laajemmassa mittakaavassa kuin mitä niiden tallennusprofiilit antavat ymmärtää. Ilman tietoa siitä, mitä muut tallentavat ja mistä objekteja voi tarpeen vaatiessa saada esimerkiksi näyttelylainaan, on museon otettava materiaalia kokoelmiinsa ”varmuuden vuoksi” –periaatteella. Edelleen, jos yksittäisen museon oma tallennusprofiili on jäsentymätön ja jos museo ei tiedä mitä muut tallentavat, on tilanne varsin epäselvä ja tallennusta tehdään sokkona.

Valtakunnallinen tallennustyönjako koostuu yksittäisten museoiden itselleen määrittelemistä valtakunnallisista tallennustehtävistä. Tallennustehtävän myötä museo ottaa vastuulleen jonkin ilmiön tallentamisen siten, että muut museot voivat luottaa tämän ilmiön tallentumiseen. Silloin muiden museoiden ei tarvitse huolehtia omalta osaltaan tuon ilmiön tallentumisesta, vaan ne voivat kohdentaa resurssejaan omiin ydintallennusteemoihinsa.

Valtakunnallinen tallennustyönjako lähtee museoista itsestään toisin kuin 1980-luvun malli. Lähtökohtana on ollut vapaaehtoisuus, museot ovat toiminnassa mukana omasta halustaan ja itse määrittelemillään resursseilla.

Tämä on onnistuneen yhteistoiminnan edellytys.

Nyt käsillä oleva tallennustyönjakomalli on sen ensimmäinen versio ja sellaisena sitä pitää myös tulkita.

Ohjelmaa päivitetään vuosittain ja se elää ajassa, aivan kuten museotkin. Museoilla on siten mahdollisuus muokata ja päivittää omia tallennustehtäviään. Muita museoita voidaan ottaa tallennustyönjakoon mukaan tulevaisuudessa. Kaiken kaikkiaan kyseessä on elävä ja kehittyvä kokonaisuus, joka aikaa myöden hioutuu moniulotteisemmaksi järjestelmäksi.

2.2 Tallennustyönjaon piirissä olevat museokokoelmat Valtakunnallinen tallennustyönjako kohdistuu lähtökohtaisesti museoiden aktiivisesti karttuviin kokoelmiin ja kattaa kaikki tallennetyypit.

Nykydokumentointi on kartunnan suhteen merkittävässä asemassa, mutta ei edellytys. Kokoelmat voivat karttua myös muilla tavoin. Museoiden tallentamat ilmiöt ovat pääosin nykyhetken yhteiskuntaan nivoutuvia, mutta joukossa on poikkeuksiakin. Mukana on myös sellaisia historiallisia ilmiöitä, jotka ovat pysyvästi päättyneitä ja siten konkreettisesti osana historiaa. Tällaisista ilmiöistä käyvät esimerkkinä muun muassa toiseen maailmansotaan liittyvät tapahtumat. Historialliset teemat voivat silti vielä karttua aktiivisesti ja soveltuvat siten myös

tallennustyönjaon piiriin.

Edellisten lisäksi on olemassa myös kokoelmia, jotka ovat tallentuneet museoihin menneisyydessä ja joiden kartuttaminen on lopetettu. Kokoelma on olemassa, mutta siihen ei tule enää uusia objektilisäyksiä. Tällaisia kokoelmia ei tässä tallennustyönjaon kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa ole otettu huomioon, mutta tämä ei silti laske kyseisten kokoelmien arvoa museokentällä.

Tavoitteena on tuoda myös nämä kokoelmat museokentän tietoon. Pyrkimyksenä on luoda järjestelmä, jonne museot voivat omatoimisesti tuottaa tietoa tallennustyönjaon ulkopuolella olevista kokoelmistaan ja siten kertoa muille museoille sisällöllisesti laadukkaista kokoelmiensa osista. Tällä on merkitystä esimerkiksi poistopolitiikan näkökulmasta. Lisäksi tallennustyönjaon ulkopuolella olevien kokoelmien metatiedot saattavat karttua, vaikka niihin ei lisättäisi konkreettisia, uusia tallenteita.

erikoismuseoille. Tallennusyhteistyön avulla valtakunnallisilla erikoismuseoilla on aiempaa paremmin mahdollisuus keskittää tallennustaan tiettyihin pääteemoihin.Yhteistyön myötä alueelliset museot voivat tallentaa yhdessä sovittuja osia suuresta tallennuskokonaisuudesta, joka muussa tapauksessa olisi pelkästään valtakunnallisen erikoismuseon harteilla.

Tällä tavoin on mahdollista kehittää tallennuksen laatua.

Tämänkaltainen tallennustyönjaon koordinoiminen vaatii luonnollisesti aikaa ja yhdessä tehtävää suunnittelua.

2.3 Valtakunnallinen tallennustehtävä

Jokainen tallennustyönjaon piirissä toimiva museo on valinnut tehtävänsä itse yhdessä selvitysmiehen kanssa.

Tehtävien määrä ja laajuus on pyritty määrittelemään mahdollisimman konkreettisesti ja museon omia resursseja noudattaen. Realistinen omien resurssien ymmärtäminen on lähtökohta onnistuneelle tallennustyönjaolle.

Mikäli museo ylimitoittaa omat tehtävänsä suhteessa resursseihinsa, eivät tallennustehtävät ole enää mielekkäitä.

Resurssinäkökulma on sen vuoksi ollut vahvasti mukana tehtäviä määritettäessä.

Valtakunnallisen tallennustyönjaon ydin on yksittäisen museon vastuulleen ottama valtakunnallinen tallennustehtävä. Selvitysmies on määritellyt jokaiselle museolle omat tallennustehtävät yhdessä museon edustajien kanssa. Tallennustehtävä on määritelty luontevaksi osaksi museon tallennusprofiilia ja se on sopusoinnussa museon muiden tallennusteemojen kanssa.

Valtakunnallinen tallennustyönjako ei kiellä museoita tallentamasta mitä ne haluavat. Pyrkimys on kuitenkin järkeistää tallennusta, poistaa päällekkäiskartuntaa ja jakaa tallennusvastuita. On tärkeää muistaa edellä esitetyt määritteet tallennustehtävien valtakunnallisuudelle ja ymmärtää termin valtakunnallisuus eroavaisuudet valtakunnallisen erikoismuseon ja alueellisen museon kesken.

Valtakunnallisuus määrittyy museotyypin mukaan.

Valtakunnallisilla erikoismuseoilla valtakunnallisuus tarkoittaa työnjaossa eri asiaa kuin alueellisilla museoilla.

Tallennustyönjaossa mukana toimivat valtakunnalliset erikoismuseot tallentavat ilmiöitä lähtökohtaisesti valtakunnallisesta näkökulmasta. Alueellisten museoiden, kuten kaupunginmuseoiden ja maakuntamuseoiden tallennustoiminnan lähtökohta on tietty maantieteellinen alue, jonka puitteissa museo toimii. Sama periaate pätee myös valtakunnallisessa tallennustyönjaossa. Alueellisten museoiden tallennustoiminnassa valtakunnallisuus syntyy alueellisen näkökulman avulla. Alueellinen museo tallentaa paikallisesti tiettyä valtakunnallista ilmiötä, jolloin paikallisesti tallennettu materiaali toimii esimerkkinä valtakunnallisesta ilmiöstä. Alueellisten museoiden ei siis odoteta tekevän tallennusta oman maantieteellisen toimintaympäristönsä ulkopuolelta.

Alueellisten museoiden suuri haaste on tallennettavan tematiikan monimuotoisuus, jota ainoastaan maantieteellinen alue on rajaamassa. Valtakunnallisen tallennustyönjaon avulla valtakunnalliset erikoismuseot ja alueelliset museot voivat tehdä toimivaa ja toisiaan tukevaa yhteistyötä ilmiöiden tallentamiseksi.Yksittäisen museon on mahdollista keskittyä tiettyihin paikallisesti spesifeihin ydinteemoihin toisten museoiden hoitaessa muita tallennuskohteita.

Vuonna 2012 Suomen museoliiton asettama selvitysmies on voinut selvittää museoiden tallennustehtäviä ja ehdottaa työnjakoa. Jatkossa museoiden, ja varsinkin valtakunnallisten erikoismuseoiden, tulisi selvittää rajapintoja ja päällekkäisyyksiä aktiivisesti itse, jotta työnjaosta tulisi mahdollisimman tarkkarajainen ja arkista tallennustyötä palveleva työkalu.

On olemassa myös tiettyjä teemoja, joihin valtakunnallista tallennustyönjakoa ei sovelleta. Arkeologinen aineisto on lähtökohtaisesti Museoviraston tallennusalaan kuuluvaa ja tässä maakunnalliset museot tekevät jo yhteistyötä Museoviraston kanssa. Siten arkeologista materiaalia ei ole tarpeen ottaa mukaan tallennustyönjakoon. Myös rakennettu ympäristö on rajattu pois tallennustyönjaon ensimmäisestä versiosta. Aihealue tallentuu lähtökohtaisesti alueellisten museoiden tallennuksena niiden omilla toiminta-alueillaan. Rakennetun ympäristön teemoja tallentuu toki myös valtakunnallisen tallennustyönjaon piirissä tehtävän tallennuksen myötä.

Edellisten lisäksi on lukuisa joukko teemoja, joita ei ole erikseen määritelty tallennustyönjaon piiriin. Tällaisia teemoja, kuten vuodenkiertoon liittyvät aiheet tai kronologiset tapahtumat, tallentuvat joka tapauksessa useiden museoiden kokoelmiin. Esimerkiksi Suomen sisällissotaa tallentavat lukuisat suomalaiset museot.

Tallennustyönjaolla on merkitystä myös valtakunnallisille 5

3. TALLENNUSTYÖNJAON TOIMIJAT Seuraavassa määritellään lyhyesti valtakunnalliseen tallennustyönjakoon liittyvät keskeiset toimijat ja niiden roolit kokonaisuuden kannalta.

3.1 Tallennustyönjaon piirissä olevat museot Tallennustyönjakoon on pyydetty mukaan suomalaisia ammatillisesti hoidettuja kulttuurihistoriallisia museoita.

Vuoden 2012 lopussa mukana on yhteensä 114 museota ympäri Suomen. Joukossa on hyvin erikokoisia ja erityyppisiä museoita niin erikoismuseoista kuin alueellisistakin museoista.

Tallennustyönjaon laatiminen ja toiminnan käynnistäminen on varsin haasteellista, minkä vuoksi tallennustyönjaon ensimmäisestä versiosta on rajattu pois taidemuseot, luonnontieteelliset museot, arkistot ja ei-ammatilliset museot. Edellä mainituista toimijoista löytyy lukuisa määrä tallennustyönjaon kannalta tärkeitä organisaatioita.

Toimijajoukon laajentaminen tulee sen vuoksi olemaan yksi tulevaisuuden kehityshankkeista, kunhan toiminta on saatu käynnistettyä hallitusti nykyisellä museojoukolla.

3.2 Suomen kansallismuseo Suomen kansallismuseon lähtökohta valtakunnallisena kulttuurihistoriallisena museona on, että se tallennustyössään täydentää olemassaolevia kokoelmiaan, jotka ovat vanhat ja laajat, sekä 1900-luvun osalta tallentaa kansalaisten arkielämää kuvaavaa aineistoa.

Muuten Kansallismuseon tallennustoimintaa säätelevät Museovirastolle laissa ja asetuksessa määritellyt tehtävät.

Valtakunnallisessa tallennustyönjaossa Suomen kansallismuseon keskeisiä tehtäviä ovat Suomen valtiolliseen historiaan liittyvän aineiston tallennus ja esitteleminen. Suomen kansallismuseo tekee tallennustoiminnassaan yhteistyötä muiden museoiden kanssa ja pyrkii koordinoimaan oman tallennuksen lomittain erikoismuseoiden ja alueellisten museoiden kanssa. Tästä yhtenä esimerkkinä numismatiikka, josta valtakunnallisella tasolla huolehtii Suomen kansallismuseon rahakammio. Numismatiikkaan liittyvistä paikallisista piirteistä, kuten paikallisista taiteilijoista, mitalitaiteesta tai maksuvälineistä, huolehtivat alueelliset museot.

Valtakunnallisen tallennustyönjaon ensimmäisessä versiossa Suomen kansallismuseon tallennustehtäväksi on määritelty Suomen valtiollinen historia, joka sisältyy aihealueeseen 2. Tallennustehtäviä ja rajauksia tullaan tulevaisuudessa 6

määrittelemään tarpeen mukaan tarkemmin, kun tallennustyönjaon sisältöjä kehitetään.

3.3 Museoviraston kuvakokoelmat Museoviraston kuvakokoelmien tallennusprofiili kohdistuu kansallisesti merkittävän kuva-aineiston tallentamiseen.

Valtakunnallisen tallennustyönjaon suhteen Museoviraston kuvakokoelmien tallennus läpäisee lähtökohtaisesti kaikki seitsemän pääaihealuetta. Pyrkimyksenä on tallentaa niiden sisällä teemoja, jotka liittyvät Suomen valtiolliseen historiaan sekä valtakunnallisesti merkittäviin tapahtumiin, ilmiöihin, käännekohtiin ja vaikuttajiin.

Tämä lähtökohta asettaa erityisen haasteen Museoviraston kuvakokoelmien sijoittamiseksi osaksi valtakunnallista tallennustyönjakoa, ottaen huomioon Museoviraston kuvakokoelmien tallennusprofiilin monipuolisuuden ja laaja-alaisuuden. Haasteellisinta on määritellä valtakunnallisesti merkittävien ilmiöiden tallentamisesta, sillä tällaisia teemoja tallentavat myös muut kuin Museoviraston kuvakokoelmat.

Museoviraston kuvakokoelmat ottaa omassa tallennustoiminnassaan huomioon muiden museoiden tekemän valokuvatallennuksen ja tallentaa materiaalia yhteistyössä muiden museoiden kanssa. Valtakunnallisen tallennustyönjaon suhteen Museoviraston kuvakokoelmien ja muiden museoiden kuva-arkistojen välistä roolitusta ja vastuunjakoa tulee määritellä vielä tarkemmin, etenkin kansallisesti merkittävien teemojen osalta. Tästä syystä Museoviraston kuvakokoelmien konkreettisia, yksittäisiä tallennustehtäviä ei tämän selvityksen puitteissa ole mahdollista tehdä, vaan määrittelytyötä tullaan jatkamaan tulevaisuudessa.

3.4 Journalistinen kuva-arkisto JOKA Museovirastoon ollaan perustamassa journalistinen kuvaarkisto JOKA, jonka tarkoituksena on kerätä, tallentaa ja julkaista merkittäviä lehtikuva- ja lehtikuvaajakokoelmia.

JOKA:n kartuntapolitiikkaa suunnitellaan parhaillaan, ja sille on jo luovutettu merkittäviä lehtikuvaarkistoja. Tavoitteena on että JOKA perustetaan Museoviraston yhteyteen hallituskaudella 20112015. Kokoelmapolitiikkaa kehitetään Museoviraston kuvakokoelmien, Suomen valokuvataiteen museon, maakuntamuseoiden, erikoismuseoiden ja lehtitalojen kuva-aineistot ja TAKO-yhteistyö huomioiden.

JOKA kerää valtakunnallisesti merkittäviä lehtien valokuva-arkistoja, lehtikuvaajien kokoelmia sekä toimitukselliseen käyttöön tehtyjä valokuva-aineistoja.

Kokoelmat ovat sisällöltään monipuolisia (esim. kuvatoimistoarkisto kattaa aikansa uutistoiminnan kokonaisuudessaan) ja volyymiltaan laajoja. Arkistot

otetaan vastaan ja niiden hakemistorakenne viedään tallennustietokantaan provenienssiperiaatteen mukaisesti kokonaisuutena. Tämän jälkeen kokoelmaa voidaan seuloa ja digitoida suunnitelmallisesti, sekä esimerkiksi siirtää erikoisalan kuva-aineistoja alan erikoismuseoon. Sama koskee alueellisten museoiden kuva-arkistoja.

Valtakunnallisessa tallennustyönjaossa JOKA:n toiminta tulee keskittymään vahvimmin aihealueisiin 2 ja 5.

Tallennuksen keskiössä tulevat olemaan julkiseen elämään liittyvät teemat kuten myös kuvajournalismin eri aihealueet, kuvan ja tekstin muuttuvat suhteet, kuvausteknologian merkitys lehtikuvauksessa lasinegatiiveista rullafilmin kautta digitaaliseen kauteen, lehtikuvaajan ammatti, kuvatoimistojen toiminta, kuvamanipulaatio ja lehtikuvien todistusarvo ja niin edelleen.

JOKA:n tekemä tallennustyö kattaa valtakunnallisten, pitkään ilmestyneiden lehtien keskeisiä kokonaisuuksia.

Maakuntalehtien kuva-arkistot kuuluisivat ensisijaisesti maakuntamuseoille. JOKA:n roolia osana valtakunnallista tallennustyönjakoa tullaan tarkentamaan kokoelmapolitiikan täsmennyttyä ja aineistojen kartuttua.

Valtakunnallisen tallennustyönjaon kannalta on erittäin tärkeää roolittaa JOKA:n toimintaa suhteessa muiden museoiden, etenkin maakunnallisten museoiden kuvaarkistoihin. JOKA:n konkreettiset tallennustehtävät liitetään valtakunnalliseen tallennustyönjakoon JOKA:n kokoelmapoliittisen ohjelman valmistuttua ja tallennusprofiilin tarkennuttua.

3.5 Erikoismuseot Erikoismuseot toimivat valtakunnallisessa tallennustyönjaossa oman perusroolinsa mukaisesti, vastaten niille asetetuista erityistallennustehtävistä.

Tietyillä erikoismuseolla tallennustehtävä on perin haasteellinen: tallennettavia teemoja on lukuisia ja on suuri haaste toteuttaa kautta linjan laadukasta ja täydellistä tallentamista.

Valtakunnallisen tallennustyönjaon myötä erikoismuseoiden vaativaa ja laajaa tallennuskenttää on mahdollista järkevöittää yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Erikoismuseoiden on hedelmällistä tehdä tallennusyhteistyötä esimerkiksi alueellisten museoiden kanssa siten, että tallennustehtäviä voidaan tarpeen mukaan mielekkäästi jakaa. Tällä tavoin erikoismuseoiden ei tarvitse yrittää tallentaa aivan kaikkea yksin, vaan ne voivat kohdentaa resurssejaan uudelleen. Lopputuloksena on laadukkaampaa tallentamista hieman rajatummasta ilmiömäärästä. Tämä edellyttää koordinointia ja tiedonvaihtoa muiden toimijoiden kanssa.

3.6 Alueelliset museot

Kuten edellä on jo todettu, alueellisten museoiden tallennustoimintaa määrittää se maantieteellisesti rajattu alue, jonka piirissä museot toimivat. Valtakunnallinen tallennustyönjako ei muuta tätä lähtöasetelmaa, vaan alueelliset museot toteuttavat valtakunnallisissa tallennustehtävissään samaa alueellista rajausta.

Valtakunnallisten tehtävien lisäksi alueelliset museot voivat tehdä alueellista tallennusta mielensä mukaan.Yksi valtakunnallisen tallennustyönjaon suurimmista hyödyistä alueellisille museoille on se, että niiden ei tarvitse tallentaa kaikkea omalta alueeltaan, vaan ne voivat siirtää enemmän resursseja oman alueensa erityispiirteiden tallentamiseen samalla kun muut toimijat vastaavat useiden koko valtakunnalle tyypillisten ilmiöiden tallentamisesta.

Oman alueensa erityispiirteisiin lukeutuvat ilmiöt saattavat olla myös sellaisia, jotka omalta osaltaan voivat liittyä erikoismuseoiden tallennusalueisiin. Tallentamalla tätä ilmiötä alueellinen museo voi vuorostaan olla vapauttamassa erikoismuseon resursseja käyttöön, kun erikoismuseon eri tarvitse vastata tästä tietystä tallennustehtävästä.

4. VALTAKUNNALLISEN TALLENNUSTYÖNJAKOMALLIN RAKENNE Valtakunnallinen tallennustyönjakomalli koostuu seitsemästä aihealueesta. Nämä aihealueet ovat identtiset TAKO-toiminnasta tutun nykydokumentointityön poolijärjestelmän kanssa. Nykydokumentointiyhteistyötä varten kehitetyn jaottelun on todettu olevan toimiva ja hyvin jäsennelty, joten oli luonnollista ottaa se myös tallennustyönjaon pohjaksi.

Aihealueet ovat seuraavat: 1. Ihminen ja luonto 2. Yksilö, yhteisö ja julkinen elämä 3. Arki 4. Tuotanto, palvelut ja työelämä 5. Viestintä, liikenne ja matkailu 6. Koulutus, taide, korkeakulttuuri, urheilu ja hyvinvointi 7. Trendit, vaikuttajat ja käännekohdat Museoiden tallennustehtävät sijoittuvat kunkin aihealueen pääotsakkeen alle. Tehtävänimikkeet on laadittu selvitysmiehen ja museoiden yhteistyönä ja niiden 7

laatimisessa on hyödynnetty kansallista kokonaisontologiaa, KOKO:a, joka sisältää myös museoiden käyttämät yleiset asiasanastot. KOKO sijaitsee verkossa osoitteessa http:// onki.fi/fi/browser/overview/koko.

Eri aihealueiden sisältöjä tarkasteltaessa voidaan havaita niiden olevan osittain hyvinkin yhteismitattomia toistensa suhteen. Samaa on havaittavissa myös yhden aihealueen sisälläkin. Museoiden tallennustehtävät voivat vaihdella suuresti tarkkuuden tai laajuuden suhteen. Tämä on ymmärrettävää, sillä toisia aihealueen osia voidaan tallentaa hyvinkin pikkutarkasti, kun taas toiset osiot ovat luonteeltaan laajempia. Tilanteeseen vaikuttaa ennen muuta tallennustehtävien määrittelytapa, joka ei ole ylhäältä annettu, vaan museoiden itsensä määrittelemä. Selvitysmies ei ole halunnut lähteä voimakkaasti yhdenmukaistamaan aihealueiden sisältöjä, vaan on parempi ensin kokeilla miten järjestelmä toimii nykyisessä muodossaan.Yhteismitallisuuden lisääminen on tulevaisuudessa mahdollista.

Tallennustyönjakomalli on esitetty kolmea eri lähestymistapaa käyttäen. Ensimmäiseksi kaikki aihealueet on listattu niihin kuuluvine tallennustehtävineen.

Kunkin tallennustehtävän perässä on siitä vastaavan organisaation nimi. Tämä esitystapa mahdollistaa nopean ja sujuvan tutustumisen kunkin aihealueen sisältämiin yksittäisiin tallennustehtäviin. Toinen lähestymistapa on museolähtöinen. Jokainen tallennustyönjaossa mukana oleva museo on listattu aakkosjärjestyksessä ja museoiden yhteyteen on listattu niiden tallennustehtävät.

Esitystavan avulla lukija voi nopeasti tutustua haluamansa yksittäisen museon tallennustehtäviin. Kolmas esitystapa on käsitekartta, joka antaa lukijalle napakan yleiskuvan kunkin aihealueen sisäisestä koostumuksesta. Käsitekartta toimii tavallaan porttina koko tallennustyönjakomalliin ja kaksi edellä esitettyä esitystapaa varustavat lukijan yksityiskohtaisemmalla tiedolla yleiskuvan tueksi. Tästä syystä käsitekartasta on karsittu organisaatioiden nimet pois kauttaaltaan.

5. TALLENNUSTYÖNJAKOMALLIN YLLÄPITO JA KEHITYS Tavoitteena on luoda valtakunnallisesta tallennustyönjakomallista pysyvä ja ajassa kehittyvä järjestelmä, jota ylläpidetään, päivitetään ja kehitetään Museoviraston ja suomalaisen museokentän yhteistyönä.

Varsinainen ylläpito hoidetaan keskitetysti, jotta tieto pysyy yhteinäisenä ja ajantasaisena. Seuraavissa alaluvuissa on määritelty valtakunnallisen tallennustyönjaon sisältöjä ja piirteitä tulevaisuutta silmälläpitäen. Alaluvut toimivat samalla selvitysmiehen toimenpide-ehdotuksina tallennustyönjaon kehittämiseksi.

8

5.1 Tallennustyönjakomallin ylläpito Museovirasto ottaa vastuun tallennustyönjakomallin ylläpitämisestä. Museovirasto osoittaa organisaatiostaan mallille ylläpitohenkilön, joka vastaa mallin keskitetystä päivittämisestä ja ylläpitämisestä. Vain kyseisellä henkilöllä on valtuudet tehdä muutoksia tallennustyönjakomalliin.

Siten malli päivittyy hallitusti ja pysyy koko ajan ajantasaisena. Tallennustyönjakomalli toteutetaan sähköisenä verkkosovelluksena, jonne kaikilla on vapaa pääsy. Sähköinen verkkosovellus takaa pääsyn aina ajantasaiseen, päivitettyyn ja yhdenmukaiseen versioon tallennustyönjaosta.

5.2 Tallennustyönjakosopimukset Jokainen valtakunnallisessa tallennustyönjaossa mukana oleva museo laatii Museoviraston kanssa keskinäisen yhteistyösopimuksen koskien omia valtakunnallisia tallennustehtäviään.Yhteistyösopimuksen tarkoituksena on turvata työnjaon jatkuvuus. Museo sitoutuu kirjaamaan osuutensa tallennustyönjaosta kokoelmapoliittiseen asiakirjaansa sekä priorisoimaan luetteloinnissa ja digitoinnissa valtakunnallisen tallennustyönjaon puitteissa karttunutta materiaalia. Museovirasto puolestaan sitoutuu ylläpitämään ja kehittämään valtakunnallista tallennustyönjakomallia ja siihen liittyviä sovelluksia tai palveluita, kuten tallennustyönjaon sähköistä työkalua.

Sopimus on voimassa kunnes jompikumpi sopijapuoli sanoo sen irti.

5.3 Tallennustynjaon vuosittainen päivittäminen Museo voi ilmoittaa Museovirastolle halustaan päivittää tallennustehtäviään vuosittain kesäkuun loppuun mennessä. Museovirasto sopii tallennustyönjakomallissa määriteltyjen museokohtaisten tallennustehtävien muutoksista yksittäisten museoiden kanssa, ja muutoksia tallennustehtäviin voidaan tehdä vain kyseessä olevan museon suostumuksella. Päivitetty työnjako julkistetaan vuosittain helmikuun loppuun mennessä.

5.4 Tallennustyönjakomallin sähköinen työkalu Museovirasto suunnittelee ja toteuttaa yhdessä selvitysmiehen kanssa valtakunnallisen tallennustyönjakomallin sähköisen työkalun vuoden 2013 aikana. Sähköinen työkalu tulee olemaan verkkosovellus, jonka tarkoituksena on tarjota vapaa ja esteetön pääsy kaikille tallennustyönjaosta kiinnostuneille. Pääasiassa

sovellus tulee toimimaan työkaluna ja tietolähteenä kulttuurihistoriallisten museoiden ammattilaisille.

Sähköinen työkalu koostuu tallennustyönjakomallin eri esitystavoista ja käyttöliittymä laaditaan muistuttamaan tallennustyönjaon käsitekarttaa. Siinä vierailija voi tutustua eri aihealueisiin ja niiden sisältämiin tallennustehtäviin saaden samalla lisätietoa yksittäisen tallennustehtävän piirteistä ja sisällöistä.

Työkalun luominen ja tietosisältöjen tuottaminen tulee olemaan pitkä prosessi ja työkalu tulee siten kehittymään ja päivittymään asteittain. Työkalun tietosisältöjen syöttämisestä ja päivittämisestä vastaa Museoviraston osoittama ylläpitäjä ja vain hänellä on oikeus tehdä sisältöön muutoksia. Tämän lisäksi työkaluun on tarkoitus suunnitella osio myös museoiden tallennustyönjaon ulkopuolelle jääville kokoelmille. Tällaisten kokoelmatietojen syöttämiseen avataan museokohtaiset päivitysoikeudet.

Työkalun avulla museot voivat myös raportoida vuosittain valtakunnallisen tallennustyönjaon toteutumisesta oman museonsa osalta.

6. TALLENNUSTYÖNJAON KÄYTTÖÖNOTTAMINEN Valtakunnallinen tallennustyönjako on tarpeellinen ja koko museokenttää hyödyttävä järjestelmä, kuten edellä on todettu. Tässä selvityksessä on määritelty työnjaon keskeiset toimijat ja tehty esitys työnjaon rakenteeksi ja sen ylläpitämiseksi. Selvityksen lopussa olevaan liitteeseen on määritelty eräitä kokoelmien rajapintoihin liittyviä täsmennystarpeita ja nostettu esiin tehtäväalueita, jotka tarvitsevat vielä jatkomäärittelyä Jatkotyöstä huolimatta tallennustyön toteuttamiselle vuoden 2013 aikana ei ole esteitä. Museokentän tahtotila valtakunnallisen tallennustyönjaon käynnistämiseksi on hyvä ja siten toiminnan aloittamista ei ole syytä lykätä.

Tallennustyönjako on elävä ja kehittyvä kokonaisuus, joka hioutuu aikaa myöden moniulotteisemmaksi ja täsmällisemmäksi järjestelmäksi.

Selvitysmies esittää, että Museovirasto käynnistää sopimusprosessin kevään 2013 aikana.

9

TALLENNUSTYÖNJAKO AIHEALUEEN MUKAAN AIHEALUE 1: IHMINEN JA LUONTO Kalastus Ammattimainen merikalastus (Forum Marinum) Vapaa-ajan merikalastus (Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo)

Metsien käyttö Metsien käyttö harrastustoiminnassa (Kainuun museo) Metsien käyttö elinkeinotoiminnassa (Suomen Metsämuseo Lusto) Puun ja muiden metsätuotteiden käyttö (Suomen Metsämuseo Lusto)

Metsäkäsitykset ja -suhteet, arvot taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut metsiin liittyvät arvot (Suomen Metsämuseo Lusto)

Metsästys ja eräkulttuuri Metsästys ja eräkulttuuri (Suomen Metsästysmuseo)

Puutarhanhoito Puutarhanhoito (Fiskarsin museo) Puutarhanhoitovälineet (Fiskarsin museo)

Rannikko- ja saaristolaiskulttuuri Merelliset elinkeinot (Forum Marinum) Saaristolaiselämä (Espoon kaupunginmuseo, Porvoon museo) Talonpoikaispurjehdus ja saariston kulttuuri (Forum Marinum)

10

TALLENNUSTYÖNJAKO AIHEALUEEN MUKAAN AIHEALUE 1: IHMINEN JA LUONTO Kalastus Ammattimainen merikalastus (Forum Marinum) Vapaa-ajan merikalastus (Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo)

Metsien käyttö Metsien käyttö harrastustoiminnassa (Kainuun museo) Metsien käyttö elinkeinotoiminnassa (Suomen Metsämuseo Lusto) Puun ja muiden metsätuotteiden käyttö (Suomen Metsämuseo Lusto)

Metsäkäsitykset ja -suhteet, arvot taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut metsiin liittyvät arvot (Suomen Metsämuseo Lusto)

Metsästys ja eräkulttuuri Metsästys ja eräkulttuuri (Suomen Metsästysmuseo)

Puutarhanhoito Puutarhanhoito (Fiskarsin museo) Puutarhanhoitovälineet (Fiskarsin museo)

Rannikko- ja saaristolaiskulttuuri Merelliset elinkeinot (Forum Marinum) Saaristolaiselämä (Espoon kaupunginmuseo, Porvoon museo) Talonpoikaispurjehdus ja saariston kulttuuri (Forum Marinum)

11

Riistanhoito ja -tutkimus, riistaeläimet Riistanhoito ja –tutkimus, riistaeläimet (Suomen Metsästysmuseo)

AIHEALUE 2: YKSILÖ, YHTEISÖ JA JULKINEN ELÄMÄ

Julkisen sektorin palvelut Julkinen kaupunkiliikenne (Helsingin kaupunginmuseo) Kunta palveluntarjoajana (Helsingin kaupunginmuseo) Maaseudun palvelurakenne ja sen muutokset (Saarijärven museo)

Metsänomistajuus Metsänomistajuus (Suomen Metsämuseo Lusto)

Organisaatiot Autoliitto (Mobilia) Kuluttajien osuustoimintaliike ja liiketoiminta (Työväenmuseo Werstas) Käsityöalan organisaatiot (Suomen Käsityön museo) Liikenneturva (Mobilia) Liikennevirasto (Mobilia) Liikunta- ja urheilujärjestelmä (Suomen Urheilumuseo) Metsäalan organisaatiot (Suomen Metsämuseo Lusto)

Siirtolaisuus

Evakot: Antrea (Riihimäen kaupunginmuseo) Kulttuurien kohtaamisesta syntyvät ilmiöt (Helinä Rautavaaran museo) Maahanmuuttajien tradition siirto (Helinä Rautavaaran museo) Maahanmuuttajat Venäläiset (Pohjois-Karjalan museo)

12

Suomen valtio ja valtion organisaatiot

Poliisi Keskusrikospoliisi (Rikosmuseo) Poliisi ja sen eri yksiköt (Poliisimuseo) Rikokset ja rikollisuus (Rikosmuseo) Tekninen rikostutkinta (Rikosmuseo) Rajavartiolaitos

Merivartiointi (Kymenlaakson museo)

Suomen puolustusvoimat

Ilmatorjunta (Sotamuseo, Ilmatorjuntamuseo) Ilmavoimat (Sotamuseo, Keski-Suomen ilmailumuseo) Koulutuskalusto (Sotamuseo, Suomen ilmailumuseo) Maavoimat: Jalkaväki (Sotamuseo, Jalkaväkimuseo) Maavoimat: Panssarijoukot ja panssarintorjuntajoukot (Sotamuseo, Panssarimuseo) Maavoimat: Tykistö-, pioneeri- ja viestijoukot (Sotamuseo, Tykistö-, pioneeri- ja viestimuseo) Merivoimat (Sotamuseo, Forum Marinum) Ratsuväki (Etelä-Karjalan museo/ Ratsuväkimuseo) Varuskunnat, varuskuntaelämä (Kankaanpään kaupunginmuseo)

Suomen ja Venäjän/ Neuvostoliiton suhteet (Lenin-museo) Suomen valtiollinen historia (Suomen Kansallismuseo) Porvoon valtiopäivät (Porvoon museo) Vankeinhoitolaitos Vankeinhoidon henkinen ja aineellinen kulttuuri (Vankilamuseo)

Uskonnolliset yhteisöt

Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen luostarilaitos (Suomen ortodoksinen kirkkomuseo)

13

Ortodoksinen perinne ja elämäntapa (Suomen ortodoksinen kirkkomuseo) Ortodoksiset seurakunnat (Suomen ortodoksinen kirkkomuseo) Suomen evankelisluterilainen kirkko (Kumbukumbu) Suomen Lähetysseura ja sen toiminta (Kumbukumbu)

Yhdistystoiminta

Ammattiyhdistysliike (Työväenmuseo Werstas) Kullankaivajien ammattiyhdistystoiminta (Kultamuseo) Käsi- ja taideteolliset yhdistykset (Suomen käsityön museo) Käsityöyhdistykset (Suomen käsityön museo) Maaseudun yhdistystoiminta (Saarijärven museo) Martat (Suomen käsityön museo) Metsästysyhdistykset (Suomen Metsästysmuseo) Suomalaiset musiikkiyhdistykset (Sibelius-museo) Suomenruotsalainen vapaaehtoistyö (Sagalundin museo) Valokuva-alan järjestöt (Suomen valokuvataiteen museo)

Yhteiskunnalliset liikkeet Kansanliikkeet Isänmaallinen kansanliike (Lapuan kaupungin museot) Kehitysmaakaupat ja Fair trade (Helinä Rautavaaran museo) Kehitysmaaliike (Työväenmuseo Werstas) Lapuan liike (Lapuan kaupungin museot) Lotta Svärd –järjestö (Lottamuseo) Lotta Svärd –säätiö (Lottamuseo) Naisasialiike (Työväenmuseo Werstas) Poliittinen työväenliike (Työväenmuseo Werstas) Rauhanliike (Työväenmuseo Werstas) Suomalainen työväenliike Neuvostoliitossa (Lenin-museo)

14

Suomen Naisten Huoltosäätiö (Lottamuseo) Ympäristöliike (Työväenmuseo Werstas)

Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri Energia ja energiantuotanto (Tekniikan museo) Kantaverkkotoiminta (Sähkömuseo Elektra) Ydinvoimalat (Satakunnan museo) LVI-järjestelmät (Tekniikan museo) Maanmittaus (Tekniikan museo) Maantieliikenteen infrastruktuuri (Mobilia) Rautatieliikenteen infrastruktuuri (Suomen Rautatiemuseo) Tietoverkot (Tampereen museot/ Rupriikki) Vesilaitostoiminta (Tekniikan museo)

Yhteisöt

Euroopan ulkopuoliset kulttuurit Namibia, Tansania, Kiina, Nepal (Kumbukumbu) Kaksikieliset kansalaiset: suomenruotsalaiset (Hangon museo) Poikkitaiteelliset taiteilijayhteisöt (Tuusulan museo) Romanit (Nurmeksen kaupungin museot) Saamelaiset, saamelaisuus (Siida) Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt (Työväenmuseo Werstas) Teollinen yhteisö (Varkauden museot) Työväen kulttuuritoiminta (Työväenmuseo Werstas) Yhteisön juhlat Elämänkaarijuhlat (Satakunnan museo) Häät ja hääperinne (Satakunnan museo) Valtioiden rajat ylittävä vuorovaikutus ja kontaktit (Haminan kaupungin museot, Tornionlaakson maakuntamuseo) Viittomakieliset (Työväenmuseo Werstas)

15

AIHEALUE 3: ARKI

Asuminen ja eläminen

Aikakäsitykset (Suomen kellomuseo) Hygienia (Satakunnan museo) Paperista valmistetut hygieniatuotteet (Serlachius-museot Gösta ja Gustaf) Kierrätys (Suomen käsityön museo) Kouluikäisen arki (Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo) Lapsiperheen arki kehyskunnassa (Nurmijärven museo) Lähiöasuminen (Vantaan kaupunginmuseo) Opiskelijan arki ja elämä (Keski-Suomen museo) Pääkaupunki elinympäristönä (Helsingin kaupunginmuseo) Ruukkilaisten asumiskulttuuri 1850-1990 –luvuilla (Karkkilan ruukkimuseo Senkka) Suomalaiset kansallispuvut (Suomen Käsityön Museo/ Suomen Kansallispukukeskus) Suurtilan arki ennen 1900-lukua (Vanhalinnan museo) Teollisuustyöväen asuinkasarmit (Imatran kaupunginmuseo) Vanhuksen arki (Lahden kaupunginmuseo) Vapaa-ajan asuminen (Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo)

Harrastukset

Harrastajateatteritoiminta (Saarijärven museo) Harrasteliikunnan välinekehitys (Suomen Urheilumuseo) Jääkiekon yleinen varustekehitys (Suomen Jääkiekkomuseo) Käsityöt (Suomen käsityön museo) Lukeminen (Pukstaavi) Valokuvaus (Suomen valokuvataiteen museo) Vapaa-ajan harrastukset yksilön näkökulmasta (Satakunnan museo) Veneilyharrastus (Forum Marinum, Suomen merimuseo)

16

Kodin sisustaminen ja esineet

Huonekalutyylit (Heinolan kaupunginmuseo) Kodin sähkötalous (Sähkömuseo Elektra, Tekniikan museo) Käsityönä valmistetut esineet (Suomen käsityön museo)

Leikit ja leikkiminen Lelut Lelut, nuket (Tampereen museot) Pelit, pelaaminen (Tampereen museot) Suomalaisten lempilelut (Lelumuseo Hevosenkenkä) Suomalaisvalmisteiset lelut (Lelumuseo Hevosenkenkä) Lumileikit (Lahden kaupunginmuseo/ Hiihtomuseo) Pelit, pelaaminen (Tampereen museot/ Rupriikki)

Populaarikulttuuri

Nuorisobänditoiminta (Vantaan kaupunginmuseo) Nuorisokulttuuri (Pohjois-Karjalan museo) Nykypäivän nuoriso, vertailukohtana 1950-luvun nuoret (Pohjois-Pohjanmaan museo)

Vapaa-ajan tapahtumat Liikunta- ja urheilutapahtumat (Suomen Urheilumuseo) Sotilasmusiikkitapahtumat (Haminan kaupungin museot) Suuret yleisötapahtumat (Etelä-Pohjanmaan museo) Talviurheilutapahtumat (Lahden kaupunginmuseo/ Hiihtomuseo)

17

AIHEALUE 4: TUOTANTO, PALVELUT JA TYÖELÄMÄ

Ammattikäsityö Ammattikäsityö (Suomen käsityön museo)

Ammattiryhmät

Kaivostyöläiset (Outokummun kaivosmuseo) Kellosepät ja kellontekijät (Suomen kellomuseo) Kirjailijat (Pukstaavi) Kirjansitojat (Pukstaavi) Kullankaivajat (Kultamuseo) Kuvittajat (Pukstaavi) Kääntäjät (Pukstaavi) Merimiehet (Forum Marinum, Rauman merimuseo) Metsäammattilaiset (Suomen Metsämuseo Lusto) Rautatieläiset (Suomen Rautatiemuseo)

Aseteollisuus

Metsästysaseet (Suomen Metsästysmuseo) Patruunateollisuus (Lapuan kaupungin museot)

Elektroniikkateollisuus Elektroniikkateollisuus Radiovastaanottimet (Lahden kaupunginmuseo, Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, Tekniikan museo) Radio- ja matkapuhelimet (Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, Tekniikan museo) Televisiovastaanottimet (Lahden kaupunginmuseo, Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, Tekniikan museo)

18

Tietokonemonitorit (Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU)

Elintarviketeollisuus Lihateollisuus (Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo) Makeisteollisuus (Turun museokeskus) Säilyketeollisuus (Turun museokeskus) Tupakkateollisuus (Pietarsaaren kaupunginmuseo) Valmisruokateollisuus (Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo)

Esiteollinen toiminta Vesimyllyt (Nautelankosken museo)

Jalkineteollisuus Jalkineteollisuus (Kankaanpään kaupunginmuseo, Tampereen museot)

Kaivosteollisuus

Kaivosteollisuus (Tekniikan museo) Kaivostoiminta: metallimineraalit (Outokummun kaivosmuseo) Kaivostoiminta: kivimineraalit (Lohjan museo)

Keraaminen teollisuus Tiiliteollisuus (Tuusulan museo) Uuniteollisuus (Turun museokeskus)

Kauppa Vähittäiskauppa Markkinat (Kristiinankaupungin museotoimi) Torimyynti (Kuopion kulttuurihistoriallinen museo)

19

Kemianteollisuus Kemianteollisuus (Tekniikan museo) Lasiteollisuus Lasin tuotanto (Suomen Lasimuseo) Lasituotteet (Suomen Lasimuseo) Kullankaivu Kullankaivu (Kultamuseo)

Kumiteollisuus

Kumiteollisuuden tuotteet ja niiden valmistus (Tampereen museot)

Käsiteollisuus

Käsiteollisuus (Suomen käsityön museo) Aseiden valmistus (Metsästysmuseo) Pitsinnypläys (Rauman museo)

Maatalous

Maa- ja metsätalous sivuelinkeinoineen (Suomen Maatalousmuseo Sarka)

Maataloustyö ja maatalousyrittäminen (Suomen Maatalousmuseo Sarka)

Metalliteollisuus

Kodinkoneteollisuus UPO Oy:n koneet ja laitteet (Lahden kaupunginmuseo) Konepajateollisuus (Emil Aaltosen museo, Raahen museo, Tekniikan museo, Varkauden museot) Autoteollisuus Kuorma-autoteollisuus (Mobilia) Linja-autoteollisuus (Mobilia) Hienomekaaninen teollisuus Kelloteollisuus (Suomen kellomuseo)

20

Kotitalouskoneet (Satakunnan museo, Tekniikan museo) Kodin lämmityslaitteet (Satakunnan museo) Lentokoneteollisuus (Suomen ilmailumuseo) Telakkateollisuus (Forum Marinum, Suomen Merimuseo, Varkauden museot) Maatalouskoneiden suunnittelu ja tuotanto (Suomen Maatalousmuseo Sarka) Rautateihin liittyvä teollisuus (Suomen Rautatiemuseo) Lukkoteollisuus (Sagalundin museo) Metallien perusteollisuus Valimoteollisuus (Karkkilan ruukkimuseo Senkka) Valimoteollisuus: järvimalmit (Möhkön ruukkimuseo) Valaisinteollisuus (Keravan museo)

Metsätalous

Metsän uudistaminen (Suomen Metsämuseo Lusto) Metsänhoito (Suomen Metsämuseo Lusto) Metsänparannus (Suomen Metsämuseo Lusto) Puunkorjuu ja –kuljetus (Suomen Metsämuseo Lusto) Metsätyöperinne ennen 1950-lukua (Pielisen museo) Talvityöt (Pielisen museo) Uittotyöt (Pielisen museo, Äänekosken kaupunginmuseo)

Metsäteollisuus Metsäteollisuus (Kymenlaakson museo, Suomen Metsämuseo Lusto, Tekniikan museo, Varkauden museot) Paperinjalostusteollisuus (Serlachius-museot Gösta ja Gustaf)

Muoviteollisuus Muoviteollisuus (Lohjan museo)

21

Muu toiminta Kustannustoiminta (Pukstaavi)

Nahkateollisuus

Nahkateollisuuden teolliset prosessit (Friitalan nahkamuseo) Nahkateollisuuden lopputuotteet (Friitalan nahkamuseo)

Ohjelmistoteollisuus Digitaalinen peliteollisuus (Espoon kaupunginmuseo)

Optiikka

Kamerat, suurennuskoneet (Suomen valokuvataiteen museo) Optiset laitteet ja niiden tuotanto (Tampereen museot)

Ostoskeskukset ja –keskittymät Ostoskeskukset ja –keskittymät (Vantaan kaupunginmuseo)

Palveluyritykset Alkoholimyymälät (Hotelli- ja ravintolamuseo) Apteekit, apteekkitoiminta (Turun museokeskus) Kirjakaupat (Pukstaavi) Majoitus- ja ravitsemisliikkeet (Hotelli- ja ravintolamuseo) Valokuvaamot (Suomen valokuvataiteen museo) Valokuvausliikkeet (Suomen valokuvataiteen museo)

Puusepänteollisuus

Huonekaluteollisuus (Keravan museo, Lahden kaupunginmuseo) AB Iris (Porvoon museo)

22

Rakennusteollisuus Rakennusteollisuus (Forssan museo, Tekniikan museo)

Teknokemian teollisuus

Kynttiläteollisuus (Riihimäen kaupunginmuseo)

Tekstiili- ja vaatetusteollisuus

Tekstiiliteollisuus (Tampereen museot) Teollisesti painetut kankaat (Forssan museo) Villateollisuus (Hyvinkään kaupunginmuseo) Vaatetusteollisuus Valmisvaateteollisuus (Lahden kaupunginmuseo, Turun museokeskus) Älyvaateteollisuus (Kankaanpään kaupunginmuseo)

Työelämä

Teollisuustyö (Varkauden museot)

Työelämän laatu (Työväenmuseo Werstas) Työturvallisuus (Työväenmuseo Werstas) Työttömyys (Työväenmuseo Werstas)

Valmistustekniikat Pimiötyö (Suomen valokuvataiteen museo) Tervanpoltto (Kuhmon museot, Pohjois-Pohjanmaan museo/ Turkansaaren ulkomuseo)

Veneenrakennus Veneveistämöt (Forum Marinum)

23

AIHEALUE 5: VIESTINTÄ, LIIKENNE JA MATKAILU

Liikenne

Ilmailu Ammatti-ilmailu (Suomen ilmailumuseo) Harrasteilmailu (Suomen ilmailumuseo) Rautatieliikenne Matkustaminen (Suomen Rautatiemuseo) Tavarankuljetus (Suomen Rautatiemuseo) Tieliikenne (Mobilia) Vesiliikenne Kanavaliikenne (Varkauden museot) Lossit ja lautat (Mobilia) Merenkulku Kauppamerenkulku Etelä-Suomi (Suomen merimuseo) Kauppamerenkulku Lounais-Suomi (Forum Marinum) Luotsitoiminta (Uudenkaupungin kulttuurihistoriallinen museo) Saimaan sisävesiliikenne (Savonlinnan maakuntamuseo)

Majoitus-, matkailu- ja ravitsemustoiminta Automatkailu (Mobilia) Etelä-Karjalan matkailu (Etelä-Karjalan museo, Imatran kaupunginmuseo) Kultakulttuuriin liittyvä matkailu (Kultamuseo) Kullanhuuhdontakilpailut Suomessa ja ulkomailla (Kultamuseo) Kultateema Lapin matkailussa (Kultamuseo) Kylpylät (Naantalin museo) Lapinmatkailu (Lapin maakuntamuseo) Majoitus- ja matkailualat yritysten, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta (Hotelli- ja ravintolamuseo)

24

Majoittuminen ja ruokailu (Hotelli- ja ravintolamuseo) Metsästysmatkailu Suomessa (Suomen Metsästysmuseo) Metsästysmatkailu Suomesta ulkomaille (Suomen Metsästysmuseo) Neuvostomatkailu (Lenin-museo) Neuvostoesineet/ -matkamuistot (Lenin-museo) Perhematkailu (Naantalin museo) Pääkaupunki matkailukohteena (Helsingin kaupunginmuseo) Suomalainen ammatillinen ruoka- ja juomakulttuuri (Hotelli- ja ravintolamuseo) Yksityinen majoitustoiminta (Hangon museo)

Valtion merenkulkuhallinto

Valtion merenkulkuhallinto (Suomen merimuseo)

Viestintä

Julisteet (Lahden kaupunginmuseo) Kirjapainotekniikka (Tekniikan museo) Lehtikuvaus (Suomen valokuvataiteen museo) Lennätin (Tekniikan museo) Postitoiminta (Postimuseo)

Radio (Lahden kaupunginmuseo, Tekniikan museo) Sanomalehden tekemiseen liittyvä tekniikka (Päivälehden museo) Sanomalehden toimitustyö (Päivälehden museo) Televisio (Lahden kaupunginmuseo, Tekniikan museo) Tietoliikenne (Tampereen museot/ Rupriikki)

AIHEALUE 6: KOULUTUS, TAIDE, KORKEAKULTTUURI, HYVINVOINTI JA URHEILU

Arkkitehtuuri

Suomalainen arkkitehtuuri (Arkkitehtuurimuseo)

Alvar Aalto (Alvar Aalto –museo)

25

Esittävä taide

Ammattitanssi (Teatterimuseo) Ammattiteatteri (Teatterimuseo) Sirkus- ja tivoliperinne (Keravan museo) Koulutus

Musiikki

Helsingin yliopisto (Helsingin yliopistomuseo) Kansanopetus (Jyväskylän yliopistomuseo) Käsityöalan ammatillinen koulutus (Suomen käsityön museo) Käsityötaiteen perusopetus (Suomen käsityön museo) Liikuntatiede (Jyväskylän yliopistomuseo) Merenkulkualan koulutus (Rauman merimuseo) Merisotakoulutus (Forum Marinum) Metsäalan koulutus (Suomen Metsämuseo Lusto) Peruskoulun käsityöopetus (Suomen käsityön museo) Sotilaallinen koulutus Haminan kadettikoulut (Haminan kaupungin museot) Suomen yliopistohistoria (Helsingin yliopistomuseo) Taidekoulutus (Kankaanpään kaupunginmuseo) Tekniikan ammatillinen koulutus (Tekniikan museo) Tekniikan korkeakoulutus (Tekniikan museo) Turun Akatemia (Helsingin yliopistomuseo)

Soittimet (Sibelius-museo) Suomalaiset säveltäjät (Sibelius-museo)

Suomalainen muotoilu Suomalainen muotoilu (Designmuseo) AB Iris (Porvoon museo) Alvar Aalto (Alvar Aalto –museo) Keramiikkataide (Heinolan kaupunginmuseo) Lasin muotoilu (Suomen lasimuseo) Lasin muotoilijat (Suomen lasimuseo) Lasitaideteokset (Suomen lasimuseo) Saara Hopea-Untracht (Porvoon museo) Talousvalut (Karkkilan ruukkimuseo Senkka) Talousvalujen muotoilijat (Karkkilan ruukkimuseo Senkka) Teollisesti valmistetut taidevalut (Karkkilan ruukkimuseo Senkka)

Taide

Tiede

26

Erätaide (Suomen metsästysmuseo) Harrastajataide (Saarijärven museo) Kansantaide, esineellinen kansankulttuuri (Pohjanmaan museo) Käsityötaide (Suomen käsityön museo) Taidekäsityö (Suomen käsityön museo) Valokuvataide (Suomen valokuvataiteen museo) Taiteilijaresidenssitoiminta (Aboa Vetus & Ars Nova –museot) Tieteentekemisen historia ennen 1900-lukua (Helsingin yliopistomuseo)

Urheilu

Hiihtolajit (Lahden kaupunginmuseo/ Hiihtomuseo) Huippu-urheilu (Suomen Urheilumuseo) Jääkiekon SM-liiga (Suomen Jääkiekkomuseo) Liikunta- ja urheilupaikat (Suomen Urheilumuseo) Suomen jääkiekkomaajoukkueet (Suomen Jääkiekkomuseo)

Valokuvaus Valokuvauksen kulttuurit (Suomen valokuvataiteen museo)

AIHEALUE 7: TRENDIT, VAIKUTTAJAT JA KÄÄNNEKOHDAT

Käännekohdat

Toinen maailmansota Luovutetut Suomenlahden ulkosaaret (Kymenlaakson museo) Luovutettu Karjala: Kannaksen alue (Etelä-Karjalan museo) Päämaja (Mikkelin kaupungin museot) Salpalinja (Miehikkälän museot) Saksan armeijan joukot Lapissa (Lapin maakuntamuseo) Talvisodan arki ja siviiliväestö (Kuhmon museot) Viipuri (Etelä-Karjalan museo, Lahden kaupunginmuseo)

Trendit Harrasteliikunnan trendit (Suomen Urheilumuseo) Liikunnan ja urheilun muutossuunnat (Suomen Urheilumuseo) Pukeutuminen Jalkineet ja vaatteet (Tampereen museot) Ympäristömyötäinen käsityö (Suomen käsityön museo)

Vaikuttajat

27

Emil Aaltonen (Emil Aaltosen museo) Emil Cedercreutz (Harjavallan museotoimi) Albert Edelfelt (Porvoon museo) Akseli Gallen-Kallela (Akseli Gallen-Kallelan museo) Hiihtolajien merkkihenkilöt (Lahden kaupunginmuseo/ Hiihtomuseo) V.I. Lenin Suomessa (Lenin-museo) C.G.E. Mannerheim (Mannerheim-museo) Mikko Niskanen (Äänekosken kaupunginmuseo) Samuli Paulaharju (Pohjois-Pohjanmaan museo) J.L. Runeberg (Porvoon museo, Saarijärven museo) Jean Sibelius (Sibelius-museo) Kari Suomalainen (Visavuoren museo) Reidar Särestöniemi (Särestöniemi-museo) Kain, Harri, Marko ja Yrjö Tapper (Saarijärven museo) Urheilusankarit (Suomen Urheilumuseo) Ville Vallgren (Porvoon museo) Emil Wikström (Visavuoren museo)

MUSEOKOHTAINEN TALLENNUSTYÖNJAKO

Aboa Vetus ja Ars Nova –museot 6: Taide > Taiteilijaresidenssitoiminta

Alvar Aalto –museo 6: Arkkitehtuuri > Alvar Aalto 6: Suomalainen muotoilu > Alvar Aalto

Arkkitehtuurimuseo 6: Arkkitehtuuri

28

Designmuseo 6: Suomalainen muotoilu

Emil Aaltosen museo 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus 7: Vaikuttajat > Emil Aaltonen

Espoon kaupunginmuseo 1: Rannikko- ja saaristolaiskulttuuri > Saaristolaiselämä 4: Ohjelmistoteollisuus > Digitaalinen peliteollisuus

Etelä-Karjalan museo 2: Suomen puolustusvoimat > Ratsuväki 5: Matkailu > Etelä-Karjalan matkailu 7: Käännekohdat > Toinen maailmansota > Luovutettu Karjala: Kannaksen alue 7: Käännekohdat > Toinen maailmansota > Viipuri

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo 3: Vapaa-ajan tapahtumat > Suuret yleisötapahtumat 4: Elintarviketeollisuus > Lihateollisuus 4: Elintarviketeollisuus > Valmisruokateollisuus

Fiskarsin museo 1: Puutarhanhoito 1: Puutarhanhoito > Puutarhanhoitovälineet

Forssan museo 4: Tekstiili- ja vaatetusteollisuus > Tekstiiliteollisuus > Teollisesti painetut kankaat

29

4: Rakennusteollisuus

Forum Marinum 1: Kalastus > Ammattimainen merikalastus 2: Ammattiryhmät > Merimiehet 2: Puolustusvoimat > Merivoimat 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus > Telakkateollisuus 4: Veneenrakennus > Veneveistämöt 5: Vesiliikenne > Merenkulku > Kauppamerenkulku (Lounais-Suomi)

Friitalan nahkamuseo 4: Nahkateollisuus > Teolliset prosessit 4: Nahkateollisuus > Nahasta valmistetut tuotteet

Gallen-Kallelan museo 7: Vaikuttajat > Akseli Gallen-Kallela

Haminan kaupungin museot 2: Yhteisöt > Valtioiden rajat ylittävä toiminta ja kontaktit 3: Arki > Vapaa-ajan tapahtumat > Sotilasmusiikkitapahtumat 6: Koulutus > Sotilaallinen koulutus > Haminan kadettikoulu

Hangon museo 2: Yhteisöt > Kaksikieliset: Suomenruotsalaiset 5: Majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoiminta > Yksityinen majoitustoiminta

Harjavallan museotoimi 7: Vaikuttajat > Emil Cedercreutz

30

Heinolan kaupunginmuseo 3: Kodin sisustaminen ja esineet > Huonekalutyylit 6: Suomalainen muotoilu > Keramiikkataide

Helinä Rautavaaran museo 2: Siirtolaisuus > Kulttuurien kohtaamisesta syntyvät ilmiöt 2: Siirtolaisuus > Maahanmuuttajien tradition siirto 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Kansanliikkeet > Kehitysmaakaupat ja Fair trade

Helsingin kaupunginmuseo 2: Julkisen sektorin palvelut > Julkinen kaupunkiliikenne 2: Julkisen sektorin palvelut > Kunta palveluntarjoajana 3: Asuminen ja eläminen > Pääkaupunki elinympäristönä 5: Matkailu > Pääkaupunki matkailukohteena

Helsingin yliopistomuseo 6: Koulutus > Suomen yliopistohistoria > Helsingin yliopisto 6: Koulutus > Suomen yliopistohistoria > Turun Akatemia 6: Tiede > Tieteentekemisen historia ennen 1900-lukua

Hotelli- ja ravintolamuseo 4: Palveluyritykset > Alkoholimyymälät 4: Palveluyritykset > Majoitus- ja ravitsemusliikkeet 5: Majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoiminta > Majoitus- ja matkailualat yritysten, työntekijöiden ja asiakkaiden näkökulmasta 5: Majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoiminta > Majoittuminen ja ruokailu 5: Majoitus-, matkailu- ja ravitsemistoiminta > Suomalainen ammatillinen ruoka- ja juomakulttuuri

Hyvinkään kaupunginmuseo 4: Tekstiili- ja vaatetusteollisuus > Tekstiiliteollisuus > Villateollisuus

31

Hämeenlinnan kaupunginmuseo 3: Asuminen ja eläminen > Kouluikäisen arki

Ilmatorjuntamuseo 2: Puolustusvoimat > Maavoimat: Ilmatorjunta

Imatran kaupunginmuseo 3: Asuminen ja eläminen > Teollisuustyöväen asuinkasarmit 5: Matkailu > Etelä-Karjalan matkailu

Jalkaväkimuseo 2: Puolustusvoimat > Maavoimat: Jalkaväki

Jyväskylän yliopistomuseo 6: Koulutus > Kansanopetus 6: Koulutus > Liikuntatiede

Kainuun museo 1: Metsien käyttö > Metsien käyttö harrastustoiminnassa

Kankaanpään kaupunginmuseo 2: Puolustusvoimat > Varuskunnat, varuskuntaelämä 4: Jalkineteollisuus 4: Tekstiili- ja vaatetusteollisuus > Vaatetusteollisuus > Älyvaateteollisuus 6: Koulutus > Taidekoulutus

Karkkilan ruukkimuseo Senkka 3: Asuminen ja eläminen > Ruukkilaisten asumiskulttuuri 1850-1990-luvulla

32

4: Metalliteollisuus > Metallien perusteollisuus > Valimoteollisuus 6: Suomalainen muotoilu > Talousvalut 6: Suomalainen muotoilu > Talousvalujen muotoilijat 6: Suomalainen muotoilu > Teollisesti valmistetut taidevalut

Keravan museo 4: Metalliteollisuus > Valaisinteollisuus 4: Puusepänteollisuus > Huonekaluteollisuus 6: Esittävä taide > Sirkus- ja tivoliperinne

Keski-Suomen ilmailumuseo 2: Puolustusvoimat > Ilmavoimat

Keski-Suomen museo 3: Asuminen ja eläminen > Opiskelijan arki ja elämä

Kristiinankaupungin museotoimi 4: Kauppa > Vähittäiskauppa > Markkinat

Kuhmon museot 3: Käännekohdat > Toinen maailmansota > Talvisodan arki ja siviiliväestö 4: Valmistustekniikat > Tervanpoltto

Kultamuseo 2: Ammattiryhmät > Kullankaivajat 2: Yhdistystoiminta > Ammattiyhdistysliike > Kullanhuuhtojien ammattiyhdistys 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Ammattiyhdistysliike > Kullanhuuhtojat 5: Matkailu > Kultakulttuuriin liittyvä matkailu 5: Matkailu > Kullanhuuhdontakilpailut Suomessa ja ulkomailla

33

5: Matkailu > Kultateema Lapin matkailussa

Kumbukumbu 2: Uskonnolliset yhteisöt > Suomen evankelisluterilainen kirkko > Suomen Lähetysseura ja sen toiminta 2: Yhteisöt > Euroopan ulkopuoliset kulttuurit > Namibia, Tansania, Kiina, Nepal Kuopion kulttuurihistoriallinen museo 4: Kauppa > Vähittäiskauppa > Torimyynti

Kymenlaakson museo 2: Rajavartiolaitos > Merivartiointi 4: Metsäteollisuus 7: Käännekohdat > Toinen maailmansota > Luovutetut Suomenlahden ulkosaaret

Lahden kaupunginmuseo 3: Asuminen ja eläminen > Vanhuksen arki 3: Leikit ja leikkiminen > Lumileikit 3: Vapaa-ajantapahtumat > Talviurheilutapahtumat 4: Metalliteollisuus > Kodinkoneteollisuus (UPO Oy) 4: Puusepänteollisuus > Huonekaluteollisuus 4: Tekstiili – ja vaatetusteollisuus > Vaatetusteollisuus > Valmisvaateteollisuus 5: Viestintä > Radio ja televisio 5: Viestintä > Julisteet 6: Urheilu > Hiihtolajit 7: Käännekohdat > Toinen maailmansota > Viipuri 7: Vaikuttajat > Hiihtolajien merkkihenkilöt

Lapin maakuntamuseo 5: Matkailu > Lapinmatkailu 7: Käännekohdat > Toinen maailmansota > Saksalaiset joukot Lapissa

34

Lapuan kaupungin museo 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Kansanliikkeet > Isänmaallinen kansanliike 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Kansanliikkeet > Lapuan liike 4: Aseteollisuus > Patruunateollisuus

Lenin-museo 2: Yhdistystoiminta > Suomalainen työväenliike Neuvostoliitossa 2: Suomen valtio > Suomen ja Venäjän/ Neuvostoliiton suhteet 5: Matkailu > Neuvostomatkailu > Neuvostoesineet/ -matkamuistot 7: Vaikuttajat > V.I.Lenin ja Suomi

Lohjan museo 4: Kaivosteollisuus > Kaivostoiminta: Kivimineraalit 4: Muoviteollisuus

Lottamuseo 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Lotta Svärd –järjestö 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Lotta Svärd –säätiö 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Suomen Naisten Huoltosäätiö

Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo 1: Kalastus > Vapaa-ajan merikalastus 3: Asuminen ja eläminen > Vapaa-ajan asuminen

Mannerheim-museo 7: Vaikuttajat > C.G.E. Mannerheim

Miehikkälän museot 7: Käännekohdat > Toinen maailmansota > Salpalinja

35

Mikkelin kaupungin museot 7: Käännekohdat > Toinen maailmansota > Päämaja

Mobilia 2: Organisaatiot > Autoliitto 2: Organisaatiot > Liikenneturva 2: Organisaatiot > Liikennevirasto 2: Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri > Maantieliikenteen infrastruktuuri 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus > Autoteollisuus > Kuorma-autoteollisuus 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus > Autoteollisuus > Linja-autoteollisuus 5: Liikenne > Tieliikenne 5: Liikenne > Vesiliikenne > Lossit ja lautat 5: Matkailu > Automatkailu

Möhkön ruukkimuseo 4: Valimoteollisuus > Valimotoiminta: järvimalmit

Naantalin museo 5: Matkailu > Kylpylätoiminta 5: Matkailu > Perhematkailu

Nautelankosken museo 4: Esiteollinen toiminta > Vesimyllyt

Nurmeksen kaupungin museot 2: Yhteisöt > Romanit

Nurmijärven museo

36

3: Eläminen ja asuminen > Lapsiperheen arki kehyskunnassa

Outokummun kaivosmuseo 4: Ammattiryhmät > Kaivostyöläiset 4: Kaivosteollisuus > Kaivostoiminta: Metallimineraalit

Panssarimuseo 2: Puolustusvoimat > Maavoimat/ Panssarijoukot ja panssarintorjunta

Pielisen museo 4: Metsätalous > Puunkorjuu/ -kuljetus > Metsätyöperinne ennen 1950-lukua 4: Metsätalous > Puunkorjuu/ -kuljetus > Metsätyöperinne ennen 1950-lukua > Talvityöt 4: Metsätalous > Puunkorjuu/ -kuljetus > Metsätyöperinne ennen 1950-lukua > Uittotyöt

Pietarsaaren kaupunginmuseo 4: Elintarviketeollisuus > Tupakkateollisuus

Pohjanmaan museo 6: Taide > Kansantaide, esineellinen kansankulttuuri

Pohjois-Karjalan museo 2: Siirtolaisuus > Maahanmuuttajat: Venäläiset 3: Populaarikulttuuri > Nuorisokulttuuri Pohjois-Pohjanmaan museo 3: Populaarikulttuuri > Nuorisokulttuuri > Nykypäivän nuoret, vertailukohtana 1950-luvun nuoriso 4: Valmistusmenetelmät > Tervanpoltto 7: Vaikuttajat > Samuli Paulaharju

Poliisimuseo

37

2: Valtion viranomaistoiminta > Poliisi ja sen eri yksiköt

Porvoon museo 1: Rannikko- ja saaristolaiskulttuuri > Saaristolaiselämä 2: Suomen valtio > Suomen valtiollinen historia > Porvoon valtiopäivät 4: Puusepänteollisuus > AB Iris 6: Suomalainen muotoilu > AB Iris 6: Suomalainen muotoilu > Saara Hopea-Untracht 7: Vaikuttajat > Albert Edelfelt 7: Vaikuttajat > J.L. Runeberg 7: Vaikuttajat > Ville Vallgren

Postimuseo 5: Viestintä > Postitoiminta

Pukstaavi 3: Harrastukset > Lukeminen 4: Ammattiryhmät > Kirjailijat 4: Ammattiryhmät > Kirjansitojat 4: Ammattiryhmät > Kuvittajat 4: Ammattiryhmät > Kääntäjät 4: Muu toiminta > Kustannusala 4: Palveluyritykset > Kirjakaupat

Päivälehden museo 5: Viestintä > Sanomalehden tekemiseen liittyvä tekniikka 5: Viestintä > Sanomalehden toimitustyö

Raahen museo

38

4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus (Ruona Oy)

Riihimäen kaupunginmuseo 2: Siirtolaiset > Evakot: Antrea 4: Teknokemian teollisuus > Kynttiläteollisuus

Rauman merimuseo 4: Ammattiryhmät > Merimiehet 6: Koulutus > Merenkulkualan koulutus

Rauman museo 4: Käsiteollisuus > Pitsinnypläys

Rikosmuseo 2: Viranomaistoiminta > Rikokset ja rikollisuus > Keskusrikospoliisi 2: Viranomaistoiminta > Rikokset ja rikollisuus > Tekninen rikostutkinta

Saamelaismuseo Siida 2: Yhteisöt > Saamelaiset Saarijärven museo 2: Julkisen sektorin palvelut > Maaseudun palvelurakenne ja sen muutokset 2: Yhdistystoiminta > Maaseudun yhdistystoiminta 3: Harrastukset > Harrastajateatteritoiminta 6: Taide > Harrastajataide 7: Vaikuttajat > J.L. Runeberg 7: Vaikuttajat > Kain, Harri, Marko ja Yrjö Tappper

Sagalundin museo 2: Yhdistystoiminta > Suomenruotsalainen vapaaehtoistyö

39

4: Metalliteollisuus > Lukkoteollisuus

Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU 4: Elektroniikkateollisuus > Radiovastaanottimet 4: Elektroniikkateollisuus > Radio- ja matkapuhelimet 4: Elektroniikkateollisuus > Televisiovastaanottimet 4: Elektroniikkateollisuus >Tietokonemonitorit

Satakunnan museo 2: Yhteisön juhlat > Elämänkaarijuhlat >Häät ja hääperinteet 2: Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri > Energia ja energian tuotanto > Ydinvoimalat 3: Asuminen ja eläminen > Hygienia 3: Harrastukset > Vapaa-ajan harrastukset yksilön näkökulmasta 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus > Kotitalouskoneet > Lämmityslaitteet

Savonlinnan maakuntamuseo 5: Liikenne > Vesiliikenne > Saimaan sisävesiliikenne Serlachius-museot Gösta ja Gustaf 3: Asuminen ja eläminen > Hygienia > Paperiset hygieniatuotteet 4: Metsäteollisuus > Paperinjalostusteollisuus

Sibelius-museo 2: Yhdistystoiminta > Suomalaiset musiikkiyhdistykset 6: Musiikki > Soittimet 6: Musiikki > Suomalaiset säveltäjät 7: Vaikuttajat > Jean Sibelius

Sotamuseo 2: Puolustusvoimat > Ilmavoimat

40

17

Urheilu

Hiihtolajit (Lahden kaupunginmuseo/ Hiihtomuseo) Huippu-urheilu (Suomen Urheilumuseo) Jääkiekon SM-liiga (Suomen Jääkiekkomuseo) Liikunta- ja urheilupaikat (Suomen Urheilumuseo) Suomen jääkiekkomaajoukkueet (Suomen Jääkiekkomuseo)

Valokuvaus Valokuvauksen kulttuurit (Suomen valokuvataiteen museo)

AIHEALUE 7: TRENDIT, VAIKUTTAJAT JA KÄÄNNEKOHDAT

Käännekohdat

Toinen maailmansota Luovutetut Suomenlahden ulkosaaret (Kymenlaakson museo) Luovutettu Karjala: Kannaksen alue (Etelä-Karjalan museo) Päämaja (Mikkelin kaupungin museot) Salpalinja (Miehikkälän museot) Saksan armeijan joukot Lapissa (Lapin maakuntamuseo) Talvisodan arki ja siviiliväestö (Kuhmon museot) Viipuri (Etelä-Karjalan museo, Lahden kaupunginmuseo)

Trendit Harrasteliikunnan trendit (Suomen Urheilumuseo) Liikunnan ja urheilun muutossuunnat (Suomen Urheilumuseo) Pukeutuminen Jalkineet ja vaatteet (Tampereen museot) Ympäristömyötäinen käsityö (Suomen käsityön museo)

Vaikuttajat

2: Puolustusvoimat > Maavoimat: Ilmatorjunta 2: Puolustusvoimat > Maavoimat: Jalkaväki 2: Puolustusvoimat > Maavoimat: Panssarivoimat 2: Puolustusvoimat > Maavoimat: Tykistö, pioneeri, viestintä 2: Puolustusvoimat > Merivoimat

Suomen Ilmailumuseo 2: Puolustusvoimat > Ilmavoimat > Koulutuskalusto 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus > Lentokoneteollisuus 5: Liikenne > Ammatti-ilmailu 5: Liikenne > Harrasteilmailu

Suomen jääkiekkomuseo 3: Arki > Harrastukset > Jääkiekon yleinen varustekehitys 6: Urheilu > Jääkiekon SM-liiga 6: Urheilu > Suomen jääkiekkomaajoukkueet

Suomen Kansallismuseo 2: Suomen valtio > Suomen valtiollinen historia

Suomen kellomuseo 3: Asuminen ja eläminen > Aikakäsitykset 4: Ammattiryhmät > Kellosepät ja kellontekijät 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus > Hienomekaaninen teollisuus > Kelloteollisuus

Suomen käsityön museo 2: Organisaatiot > Käsityöalan organisaatiot 2: Yhdistystoiminta > Käsi- ja taideteolliset yhdistykset 2: Yhdistystoiminta > Martat

41

3: Asuminen ja eläminen > Suomalaiset kansallispuvut 3: Harrastukset > Käsityöt 3: Asuminen ja eläminen > Kierrätys 3: Kodin sisustaminen ja esineet > Käsityönä valmistetut esineet 4: Ammattikäsityö 4: Käsiteollisuus 6: Koulutus > Käsityöalan ammatillinen koulutus 6: Koulutus > Käsityötaiteen perusopetus 6: Koulutus > Peruskoulun käsityöopetus 6: Taide > Käsityötaide 6: Taide > Taidekäsityö 7: Trendit > Ympäristömyötäinen käsityö

Suomen Lasimuseo 4: Kemianteollisuus > Lasiteollisuus > Lasin tuotanto 4: Kemianteollisuus > Lasiteollisuus > Lasiset lopputuotteet 6: Suomalainen muotoilu > Lasin muotoilijat 6: Suomalainen muotoilu > Lasitaideteokset

Suomen lelumuseo Hevosenkenkä 3: Kodin sisustaminen ja esineet > Lelut > Suomalaisten lempilelut 3: Kodin sisustaminen ja esineet > Lelut > Suomalaisvalmisteiset lelut

Suomen Maatalousmuseo Sarka 4: Maatalous > Maa- ja metsätalous sivuelinkeinoineen 4: Maatalous > Maataloustyö ja –yrittäminen 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus > Maatalouskoneiden suunnittelu ja tuotanto

Suomen merimuseo

42

3: Harrastukset > Veneilyharrastus 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus > Telakkateollisuus 5: Vesiliikenne > Merenkulku > Kauppamerenkulku (Etelä-Suomi) 5: Valtion merenkulkuhallinto

Suomen Metsämuseo Lusto 1: Metsien käyttö > Metsien käyttö elinkeinotoiminnassa 1: Metsien käyttö > Metsien käyttö harrastustoiminnassa 1: Metsien käyttö > Puun ja muiden metsäntuotteiden käyttö’ 1: Metsäkäsitykset ja –suhteet, arvot > taloudelliset, ekologiset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut metsiin liittyvät arvot 2: Organisaatiot > Metsäalan organisaatiot 4: Ammattiryhmät > Metsäammattilaiset 4: Metsätalous > Metsän uudistaminen 4: Metsätalous > Metsänhoito 4: Metsätalous > Metsänparannus 4: Metsätalous > Puunkorjuu ja –kuljetus 4: Metsäteollisuus

Suomen Metsästysmuseo 1: Metsästys ja eräkulttuuri 1: Riistanhoito ja –tutkimus, riistaeläimet 2: Yhdistystoiminta > Metsästysyhdistykset 4: Käsiteollisuus > Aseiden valmistus 4: Aseteollisuus > Metsästysaseet 5: Matkailu > Metsästysmatkailu > Metsästysmatkailu Suomessa 5: Matkailu > Metsästysmatkailu > Metsästysmatkailu Suomesta ulkomaille 6: Taide > Erätaide

Suomen ortodoksinen kirkkomuseo

43

2: Uskonnolliset yhteisöt > Suomen ortodoksinen kirkko > Ortodoksiset seurakunnat 2: Uskonnolliset yhteisöt > Suomen ortodoksinen kirkko > Ortodoksinen luostarilaitos 2: Uskonnolliset yhteisöt > Suomen ortodoksinen kirkko > Ortodoksinen perinne ja elämäntapa

Suomen Rautatiemuseo 2: Ammattiryhmät > Rautatieläiset 2: Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri > Rautatieliikenteen infrastruktuuri 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus > Rautateihin liittyvä teollisuus 5: Liikenne > Rautatieliikenne > Matkustaminen 5: Liikenne > Rautatieliikenne > Tavarankuljetus

Suomen Urheilumuseo 2: Organisaatiot > Liikunta- ja urheilujärjestelmä 3: Harrastukset > Harrasteliikunnan välinekehitys 3: Arki > Vapaa-ajan tapahtumat > Liikunta- ja urheilutapahtumat 6: Urheilu > Huippu-urheilu 6: Urheilu > Liikunta- ja urheilupaikat 7: Trendit > Liikunnan ja urheilun muutossuunnat 7: Trendit > Harrasteliikunnan trendit 7: Vaikuttajat > Urheilusankarit

Suomen valokuvataiteen museo 2: Yhdistystoiminta > Valokuva-alan järjestöt 3: Harrastukset > Valokuvaus 4: Optiikka > Kamerat, suurennuskoneet 4: Palveluyritykset > Valokuvaamot 4: Palveluyritykset > Valokuvausliikkeet 4: Valmistustekniikat > Pimiötyö 5: Viestintä > Lehtikuvaus

44

6: Valokuvaus > Valokuvauksen kulttuurit 6: Taide > Valokuvataide

Sähkömuseo Elektra 2: Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri > Energia ja energiantuotanto > Kantaverkkotoiminta 3: Kodin esineet ja sisustaminen > Kodin sähkötalous Särestöniemi-museo 7: Vaikuttajat > Reidar Särestöniemi

Tampereen museot 2: Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri > Tietoverkot 3: Leikit ja leikkiminen > Lelut, nuket 3: Leikit ja leikkiminen > Pelit, pelaaminen 4: Jalkineteollisuus 4: Kumiteollisuus 4: Optiikka > Optiset laitteet ja niiden tuotanto 4: Tekstiili- ja vaatetusteollisuus > Tekstiiliteollisuus 5: Viestintä > Tietoliikenne 7: Trendit > Pukeutuminen > Jalkineet ja vaatteet

Teatterimuseo 6: Esittävä taide > Ammattitanssi 6: Esittävä taide > Ammattiteatteri

Tekniikan museo 2: Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri > Vesilaitostoiminta 2: Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri > Energia ja energiantuotanto 2: Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri > Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri > LVI-järjestelmät 2: Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri > Maanmittaus

45

3: Arki > Kodin sähkötalous 4: Kaivosteollisuus 4: Kemianteollisuus 4: Metalliteollisuus > Kodinkoneteollisuus 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus 4: Metsäteollisuus > Puunjalostusteollisuus 4: Rakennusteollisuus 5: Viestintä > Kirjapainotekniikka 5: Viestintä > Lennätin 5: Viestintä > Puhelin 5: Viestintä > Radio 5: Viestintä > Televisio 6: Koulutus > Teknillinen ammattikoulutus 6: Koulutus > Teknillinen korkeakoulutus

Tornionlaakson maakuntamuseo 2: Yhteisöt > Valtioiden rajat ylittävä toiminta ja kontaktit

Turun museokeskus 4: Elintarviketeollisuus > Makeisteollisuus 4: Elintarviketeollisuus > Säilyketeollisuus 4: Keraaminen teollisuus > Uuniteollisuus 4: Palveluyritykset > Apteekit, apteekkitoiminta 4: Tekstiili- ja vaatetusteollisuus > Vaatetusteollisuus >Valmisvaateteollisuus Tuusulan museo 2: Yhteisöt > Poikkitaiteelliset taiteilijayhteisöt 4: Keraaminen teollisuus > Tiiliteollisuus

Tykistö-, pioneeri- ja viestimuseo

46

2: Puolustusvoimat > Maavoimat: Tykistö-, pioneeri-, viesti

Työväenmuseo Werstas 2: Organisaatiot > Kuluttajien osuustoimintaliike ja liiketoiminta 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Ammattiyhdistysliike 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Kansanliikkeet > Kehitysmaaliike 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Kansanliikkeet > Naisasialiike 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Kansanliikkeet > Poliittinen työväenliike 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Kansanliikkeet > Rauhanliike 2: Yhteiskunnalliset liikkeet > Kansanliikkeet > Ympäristöliike 2: Yhteisöt > Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt 2: Yhteisöt > Työväen kulttuuritoiminta 2: Yhteisöt > Viittomakieliset 4: Työelämä > Työelämän laatu 4: Työelämä > Työturvallisuus 4: Työelämä > Työttömyys

Uudenkaupungin kulttuurihistoriallinen museo 5: Vesiliikenne > Merenkulku > Luotsitoiminta

Vanhalinnan museo 3: Asuminen ja eläminen > Suurtilan arki (ennen 1900-lukua)

Vankilamuseo 2: Suomen valtio ja valtion organisaatiot > Vankeinhoitolaitos > Vankeinhoidon henkinen ja aineellinen kulttuuri

Vantaan kaupunginmuseo 3: Asuminen ja eläminen > Lähiöasuminen 3: Populaarikulttuuri > Nuorisobänditoiminta

47

4: Ostoskeskukset ja –keskittymät

Varkauden museot 2: Yhteisöt > Teollinen yhteisö 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus 4: Metalliteollisuus > Konepajateollisuus > Telakkateollisuus 4: Metsäteollisuus 4: Työelämä > Teollisuustyö 5: Liikenne > Vesiliikenne > Sisävesiliikenne > Kanavaliikenne

Visavuoren museo 7: Vaikuttajat > Kari Suomalainen 7: Vaikuttajat > Emil Wickström

Äänekosken kaupunginmuseo 4: Metsätalous > Puun korjuu ja –kuljetus > Uittotyöt 7: Vaikuttajat > Kari Suomalainen

48

Kaavio 1: Ihminen ja luonto

Kaavio 2:Yksilö, yhteisö ja julkinen elämä

49

Kaavio 3: Arki

Kaavio 4:Tuotanto, palvelut ja työelämä

50

Kaavio 5:Viestint채, liikenne ja matkailu

Kaavio 6: Koulutus, taide, korkeakulttuuri, hyvinvointi ja urheilu

51

Kaavio 7: Trendit, vaikuttajat ja käännekohdat

Liite

VALTAKUNNALLISEN TALLENNUSTYÖNJAON JATKOTOIMENPITEET Valtakunnalliseen tallennustyönjakoon liittyen on vielä olemassa teemoja ja tehtäviä, jotka vaativat kehitystyötä ja lisämäärittelyjä. Niistä keskeisimmät on määritelty tässä liitteessä.

Laajojen teemojen yhteistallennuksesta sopiminen Aihealueiden sisällä on laajempia teemoja, joita tallentaa useampi kuin yksi museo. Teemat ja niitä tallentavat museot on listattu tähän. Kyseisten museoiden tulisi käydä yhteiset 52

tallennusteemat keskenään lävitse ja sopia teeman sisäisestä tallennuksen roolituksesta.

Jotta jatkomäärittely pääsee vauhtiin, tulisi jokaiselle käsiteltävälle tallennustehtävälle oltava vetovastuussa oleva museo. Esimerkiksi valtakunnalliset erikoismuseot ja maakunnalliset museot voisivat ottaa vetovastuun niissä tehtävissä, joita ovat itse määrittämässä. Museoiden määriteltyä yhdessä tallennustehtävänsä, tulisi vetovastuussa olevan museon toimittaa määrittelyt joko selvitysmiehelle tai TAKO:n ohjausryhmälle

Aihealue 1: Ihminen ja Luonto Saaristolaiselämä (Espoon kaupunginmuseo, Porvoon museo)

Aihealue 2:Yksilö, yhteisö ja julkinen elämä Valtioiden rajat ylittävä vuorovaikutus ja kontaktit (Haminan kaupungin museot, Tornionlaakson maakuntamuseo)

Tekninen rikostutkinta (Rikosmuseo) Rajavartiolaitos Merivartiointi (Kymenlaakson museo) Suomen puolustusvoimat Ilmatorjunta (Sotamuseo, Ilmatorjuntamuseo) Ilmavoimat (Sotamuseo, Keski-Suomen ilmailumuseo)

Koulutuskalusto (Sotamuseo, Suomen ilmailumuseo) Maavoimat: Jalkaväki (Sotamuseo, Jalkaväkimuseo) Maavoimat: Panssarijoukot ja panssarintorjuntajoukot (Sotamuseo, Panssarimuseo) Maavoimat: Tykistö-, pioneeri- ja viestijoukot (Sotamuseo, Tykistö-, pioneeri- ja viestimuseo) Merivoimat (Sotamuseo, Forum Marinum) Ratsuväki (Etelä-Karjalan museo/ Ratsuväkimuseo) Varuskunnat, varuskuntaelämä (Kankaanpään kaupunginmuseo) Suomen ja Venäjän/ Neuvostoliiton suhteet (Lenin-museo) Suomen valtiollinen historia (Suomen Kansallismuseo Porvoon valtiopäivät (Porvoon museo) Vankeinhoitolaitos Vankeinhoidon henkinen ja aineellinen kulttuuri (Vankilamuseo)

Uskonnolliset yhteisöt Ortodoksinen kirkko Ortodoksinen luostarilaitos (Suomen ortodoksinen kirkkomuseo) Ortodoksinen perinne ja elämäntapa (Suomen ortodoksinen kirkkomuseo) Ortodoksiset seurakunnat (Suomen ortodoksinen kirkkomuseo) Suomen evankelisluterilainen kirkko (Kumbukumbu) Suomen Lähetysseura ja sen toiminta (Kumbukumbu)

Yhdistystoiminta Ammattiyhdistysliike (Työväenmuseo Werstas Kullankaivajien ammattiyhdistystoiminta (Kultamuseo) Käsi- ja taideteolliset yhdistykset (Suomen käsityön museo) Käsityöyhdistykset (Suomen käsityön museo)Maaseudun yhdistystoiminta (Saarijärven museo)Martat (Suomen käsityön museo) Metsästysyhdistykset (Suomen Metsästysmuseo) Suomalaiset musiikkiyhdistykset (Sibelius-museo) Suomenruotsalainen vapaaehtoistyö (Sagalundin museo) Valokuva-alan järjestöt (Suomen valokuvataiteen museo

Yhteiskunnalliset liikkeet Kansanliikkeet Isänmaallinen kansanliike (Lapuan kaupungin museot) Kehitysmaakaupat ja Fair trade (Helinä Rautavaaran museo) Kehitysmaaliike (Työväenmuseo Werstas)

Lapuan liike (Lapuan kaupungin museot) Lotta Svärd –järjestö (Lottamuseo) Lotta Svärd –säätiö (Lottamuseo) Naisasialiike (Työväenmuseo Werstas) Poliittinen työväenliike (Työväenmuseo Werstas Rauhanliike (Työväenmuseo Werstas) Suomalainen työväenliike Neuvostoliitossa (Lenin-museo) Suomen Naisten Huoltosäätiö (Lottamuseo) Ympäristöliike (Työväenmuseo Werstas)

Yhteiskunnan tekninen infrastruktuuri Energia ja energiantuotanto (Tekniikan museo) Kantaverkkotoiminta (Sähkömuseo Elektra) Ydinvoimalat (Satakunnan museo)LVI-järjestelmät (Tekniikan museo) Maanmittaus (Tekniikan museo) Maantieliikenteen infrastruktuuri (Mobilia Rautatieliikenteen infrastruktuuri (Suomen Rautatiemuseo) Tietoverkot (Tampereen museot/ Rupriikki Vesilaitostoiminta (Tekniikan museo)

Yhteisöt

Euroopan ulkopuoliset kulttuurit Namibia, Tansania, Kiina, Nepal (Kumbukumbu) Kaksikieliset kansalaiset: suomenruotsalaiset (Hangon museo) Poikkitaiteelliset taiteilijayhteisöt (Tuusulan museo) Romanit (Nurmeksen kaupungin museot) Saamelaiset, saamelaisuus (Siida) Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt (Työväenmuseo Werstas) Teollinen yhteisö (Varkauden museot) Työväen kulttuuritoiminta (Työväenmuseo Werstas)

Yhteisön juhlat Elämänkaarijuhlat (Satakunnan museo) Häät ja hääperinne (Satakunnan museo) Valtioiden rajat ylittävä vuorovaikutus ja kontaktit (Haminan kaupungin museot, Tornionlaakson maakuntamuseo) Viittomakieliset (Työväenmuseo Werstas

Aihealue 3: ARKI Asuminen ja eläminen Aikakäsitykset (Suomen kellomuseo) Hygienia (Satakunnan museo) Paperista valmistetut hygieniatuotteet (Serlachius-museot Gösta ja Gustaf) Kierrätys (Suomen käsityön museo) 53

Kouluikäisen arki (Hämeenlinnan kaupungin historiallinen museo) Lapsiperheen arki kehyskunnassa (Nurmijärven museo) Lähiöasuminen (Vantaan kaupunginmuseo) Opiskelijan arki ja elämä (Keski-Suomen museo) Pääkaupunki elinympäristönä (Helsingin kaupunginmuseo) Ruukkilaisten asumiskulttuuri 1850-1990 –luvuilla (Karkkilan ruukkimuseo Senkka) Suomalaiset kansallispuvut (Suomen Käsityön Museo/ Suomen Kansallispukukeskus) Suurtilan arki ennen 1900-lukua (Vanhalinnan museo) Teollisuustyöväen asuinkasarmit (Imatran kaupunginmuseo) Vanhuksen arki (Lahden kaupunginmuseo) Vapaa-ajan asuminen (Länsi-Uudenmaan maakuntamuseo)

Harrastukset

Harrastajateatteritoiminta (Saarijärven museo) Harrasteliikunnan välinekehitys (Suomen Urheilumuseo) Jääkiekon yleinen varustekehitys (Suomen Jääkiekkomuseo) Käsityöt (Suomen käsityön museo) Lukeminen (Pukstaavi) Valokuvaus (Suomen valokuvataiteen museo) Vapaa-ajan harrastukset yksilön näkökulmasta (Satakunnan museo) Veneilyharrastus (Forum Marinum, Suomen merimuseo)

Kodin sisustaminen ja esineet Huonekalutyylit (Heinolan kaupunginmuseo) Kodin sähkötalous (Sähkömuseo Elektra, Tekniikan museo) Käsityönä valmistetut esineet (Suomen käsityön museo)

Leikit ja leikkiminen Lelut Lelut, nuket (Tampereen museot) Pelit, pelaaminen (Tampereen museot) Suomalaisten lempilelut (Lelumuseo Hevosenkenkä) Suomalaisvalmisteiset lelut (Lelumuseo Hevosenkenkä) Lumileikit (Lahden kaupunginmuseo/ Hiihtomuseo) Pelit, pelaaminen (Tampereen museot/ Rupriikki)

Populaarikulttuuri Nuorisobänditoiminta (Vantaan kaupunginmuseo Nuorisokulttuuri (Pohjois-Karjalan museo) Nykypäivän nuoriso, vertailukohtana 1950-luvun nuoret (Pohjois-Pohjanmaan museo)

Vapaa-ajan tapahtumat Liikunta- ja urheilutapahtumat (Suomen Urheilumuseo) Sotilasmusiikkitapahtumat (Haminan kaupungin museot) Suuret yleisötapahtumat (Etelä-Pohjanmaan museo) Talviurheilutapahtumat (Lahden kaupunginmuseo/ Hiihtomuseo) 54

Aihealue 3: Arki Kodin sähkötalous (Sähkömuseo Elektra, Tekniikan museo) Lelut (Lelumuseo Hevosenkenkä, Tampereen museot) Veneilyharrastus (Forum Marinum, Suomen merimuseo)

Aihealue 4: Tuotanto, palvelut ja työelämä

Huonekaluteollisuus (Keravan museo, Lahden kaupunginmuseo) Jalkineteollisuus ( Kankaanpään kaupunginmuseo, Tampereen museot) Konepajateollisuus ( Emil Aaltosen museo, Raahen museo, Tekniikan museo, Varkauden museot) Merimiehet (Forum Marinum, Rauman merimuseo) Metsäteollisuus (Kymenlaakson museo, Suomen Metsämuseo Lusto, Tekniikan museo, Varkauden museot) Radiovastaanottimet (Lahden kaupunginmuseo, Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, Tekniikan museo) Radio- ja matkapuhelimet (Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, Tekniikan museo) Rakennusteollisuus (Forssan museo, Tekniikan museo) Telakkateollisuus (Forum Marinum, Suomen merimuseo, Varkauden museot) Televisiovastaanottimet (Lahden kaupunginmuseo, Salon tuotanto- ja kulttuurihistoriallinen museo SAMU, Tekniikan museo) Tervanpoltto (Kuhmon museot, Pohjois-Pohjanmaan museo/ Turkansaaren ulkomuseo) Uittotyöt (Pielisen museo, Äänekosken kaupunginmuseo) Valmisvaateteollisuus (Lahden kaupunginmuseo, Turun museokeskus)

Aihealue 5: Viestintä, liikenne ja matkailu Etelä-Karjalan matkailu (Etelä-Karjalan museo, Imatran kaupunginmuseo) Viestintä: radio (Lahden kaupunginmuseo, Tekniikan museo) Viestintä: televisio (Lahden kaupunginmuseo, Tekniikan museo) Sotamuseo tallentaa puolustusvoimiin liittyvää materiaalia yhteistyössä eri aselajien museoiden kanssa. Toimijat ovat parhaillaan laatimassa tallennukseen liittyviä yhteistyösopimuksia. Siten asiaan ei ole valtakunnallisen tallennustyönjaon puitteissa tarvetta tarttua, vaan toimijat määrittävät roolituksia yhteistyössä keskenään.

Suomalainen muotoilu sisältää aihealueena usean museon tekemää tallennusta. Aihealueen tallentajien tulisi tarkastella tallennustehtäviä yhdessä Designmuseon kanssa, joka valtakunnallisena erikoismuseona tallentaa suomalaista muotoilua.

Museoviraston kuvakokoelmien ja Journalistisen kuva-arkiston JOKA:n tallennustehtävien tarkentaminen Museoviraston kuvakokoelmat tallentaa laaja-alaisesti suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin liittyvää kuvaaineistoa. Tallennusteemat kohdistuvat valtakunnallisen tallennustyönjaon kaikkiin aihealueisiin. Tulevaisuuden jatkokehitystyönä tulee pohtia, miten Museoviraston kuvakokoelmat tallentaa materiaalia suhteessa muiden museoiden kuva-arkistoihin ja miten tallennusyhteistyö voidaan parhaimmin roolittaa.

Journalistisen kuva-arkiston suhteen kysymyksenasettelu on Museoviraston kuvakokoelmien kaltainen. JOKA:n perustamistyö on vielä kesken eikä sen kokoelmapoliittista ohjelmaa ole vielä luotu. Kun JOKA:n kehitystyö on saatu valmiiksi, voidaan tarkemmin määritellä sen rooli valtakunnallisessa tallennustyönjaossa.

Tallennustehtävien sisältöjen avaaminen Jotta valtakunnallisesta tallennustyönjaosta syntyy käyttökelpoinen käytännön työkalu museoille, tulee jokaisen museon tallennustehtävien olla ymmärrettäviä muille museoille. Osa tallennustehtävistä on itsestään selviä. Joukossa on kuitenkin tehtäviä, joiden sisältö ei pelkän nimikkeen avulla avaudu. Niitä tulisi pystyä avaamaan tehtävänimikkeen alle konkreettisesti ranskalaisin viivoin kertoen mitä alateemoja tallennustehtävä sisältää.

Tallennustehtävien jatkomäärittelyn merkitseminen tullaan toteuttamaan sähköisessä työkalussa ja aiheesta lähetetään tarkempaa tietoa museoille sähköisen työkalun toteutuksen edetessä. Museoiden olisi kuitenkin hyvä ennakoida tätä miettimällä ja listaamalla tallennustehtäviensä keskeisiä sisältöjä jo valmiiksi.

Alla esimerkki yksittäisen tallennustehtävän avaamisesta Työturvallisuus

Aihealue 4: Ammattiryhmät -alaosion uudelleenmuotoileminen

-

Vaaralliset työt

-

Työtapaturmat

-

Työmaajuopottelu

Aihealueen 4: Tuotanto, palvelut ja työelämä sisältää alaosion otsikolla ”Ammattiryhmät”. Alaosion alkuperäinen ajatus oli kerätä eri ammattien toimijoita yhteisöllisestä ja identiteetin näkökulmasta. Lopputulos on kuitenkin melko keinotekoinen ja vajavainen listaus erilaisista ammattiryhmistä. Todellisuudessa useat ammattiryhmät tallentuvat tuotantoalojen tallennuksen myötä. Siten Ammattiryhmät –alaosio tulisi joko purkaa tai muuttaa sen otsikointi vastaamaan alkuperäistä ideaa. Tuolloin otsikko olisi Ammatti-identiteetit ja päähuomio kohdistuisi varsinaisen työn sijaan ammatti-identiteettiin ja ammattiyhteisön ryhmäidentiteettiin.

-

Työasusteet

-

Työturvallisuusvälineet

-

Työturvallisuusvalistus

-

Sosiaalitilat

-

Työterveyshuolto

Työnjakomallia kehitettäessä Ammattiryhmät –alaosion museoihin tulee olla yhteydessä ja yhdessä tarkastella, mikä museoiden näkökulma tämän tallennustehtävän suhteen on. Suositeltavaa olisi, että tallennusta tehtäisiin ammatti-identiteettinäkökulmasta tai mikäli kyseessä on puhtaasti työntekoon liittyvää tallennusta, sisältyisi se osaksi kyseisen tuotannonalan tallennusta ja siten poistuisi Ammattiryhmät-alaosiosta.

Mustat aukot –listan laatiminen Tallennustyönjaon piiristä puuttuu vielä kosolti teemoja, joiden tulisi olla tallennuksen piirissä. Selvitysmies laatii kevään 2013 aikana ensimmäisen version puuttuvista teemoista. Lista liitetään tulevaisuudessa osaksi sähköistä työkalua ja museokentän on mahdollista täydentää listaa omin ehdotuksin. Samoin listalta on mahdollista poimia tehtäviä itselleen. Mustat aukot –listaa tullaan tulevaisuudessa ylläpitämään ja päivittämään osana sähköistä työkalua.

55

56