Museo-lehti 2/2016

Page 35

Luonto PA U L A K U PA R I

Viereisellä sivulla: Rauman normaalikoulun 1A-luokka osallistui taimien istuttamiseen keväällä 2015. Oikealla: Nuokkukarhiainen, Carduus nutans, on esimerkki kaukaa, erilaisista kasvuolosuhteista tulleen painolastikasvin kyvystä sinnitellä pitkäänkin samoilla kasvupaikoilla. Porin Reposaaressa puutarhojen koristeenakin käytetty komea kasvi ei leviä helposti, mutta siemen voi säilyä maaperässä pitkään. Raumalla viimeinen yksilö nähtiin vuonna 1983. Oikealla, alla: Taimet esikasvatettiin Seminaarin puutarhalla.

sekä lisätä alueen käyttöä ja yleistä viihtyvyyttä. Rauman merimuseon tehtävä on kertoa raumalaisten merellisestä historiasta. Siksi museossa syntyi ajatus painolastikasvien puistosta. Kaupungin merellisessä menneisyydessä korostuu erityisesti 1800-luvun loppupuoli ja purjelaivojen aikakauden huippuvuodet. Silloin lähes puolet kaupunkilaisista sai leipänsä merenkulusta ja raumalaisten laivat kuljettivat rahtia ympäri maailman. Jos purjelaivoilla ei ollut lastia kuljetettavanaan tai se oli kevyttä, ne tarvitsivat aluksen vakauttamiseksi painolastia eli jätemaata, kiviä ja hiekkaa. Painolastin eli paarlastin (ruots. bara last) mukana kulkeutui kasvien siemeniä, juurakoita, rönsyjä ja kokonaisia kasveja. Määränpääsatamassa painolastimaa tyhjennettiin tiettyyn paikkaan, yleensä varsinaisen purku- ja lastauslaiturin ulkopuolelle. Näiltä painolastialueilta versoi Suomessa ennestään tuntemattomia kasvilajeja. Osa niistä hävisi muutaman esiintymän jälkeen, mutta jotkin versoivat vuosikymmenien tauon jälkeen uudelleen, kun maata muokattiin. Suomen laajin ja monipuolisin painolastikasvialue sijaitsee Porin Reposaaressa. Rauman satamaan rakennettiin vuonna 1846 erillinen painolastilaituri, jotta tilaa säästyi varsinaisessa laituripaikassa. Tämä ja muut Rauman sataman painolastialueet ovat kuitenkin jääneet asfalttikenttien alle sataman laajentuessa. Perinne haluttiin kuitenkin elvyttää, sillä painolastikasvien istuttaminen

M A R K E T TA K O RT E L A H T I

tui useita yhdistyksiä. Kasvisuunnitelmat teki Rauman seudun luonnonystävien edustaja ja istutusalustaa muokattiin Rauman puutarhayhdistyksen kanssa. Osa lajeista esikasvatettiin ja kylmäkäsiteltiin Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön puutarhassa. Taimet istutettiin seminaarin puutarhan johdolla ja kylvötöihin osallistuivat paikkakunnan koululaiset. Kesäkauden kasteluista ja muusta huollosta vastaa Rauman seudun työttömien yhdistys. Puistoprojektin aikana etsittiin myös uutta tietoa unohtuneesta kasviperinteestä. ”Painolastikasvit olivat kiinnostava uusi kasviryhmä minullekin. Projektiin osallistuneet koululaiset tutustuivat kasveihin ja purjelaivakauden historiaan ja opimme paljon uutta”, kertoo Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen Rauman yksikön puutarhuri Marketta Kortelahti. iskettiin ensimmäisen kerran maahan museonmäellä syksyllä 2014. Rakennustyöt ovat edenneet nopeasti, ja puiston avajaisia vietetään tänä keväänä. Aiemmin unohdetusta alueesta syntyi puisto, johon on istutettu 32 Satakunnan alueelta tavattua painolastikasvilajia. Opasteiden avulla vierailija voi tutustua kasvien historiaan. Muu osa alueesta on luonnonniittyä, joka palvelee talvisin edelleen myös pulkkamäkenä. Museolle puiston perustaminen on tarkoittanut uuden opettelua, uusien ihmisten tapaamista, yhteistyön organisointia, sormet mullassa tehtyä työtä sekä ennen kaikkea jännitystä siitä, miten painolastikasvit lähtevät kasvamaan. Sama jännitysnäytelmä tullaan kokemaan joka kevät. Paarlastipuisto on elävä kokonaisuus, joka muotoutuu luonnonlakien ja olosuhteiden mukaan aina uudelleen. m KAIVINKONEEN KAUHA

Paarlastipuistossa yhdistyy monen alan osaajan työ.

puistoalueelle palvelisi niin kulttuurimatkailijoita, kaupunkilaisia kuin kasviharrastajiakin. Samalla saataisiin kaupungin merellisiä juuria esiin. Rauman merimuseon Paarlastipuistossa yhdistyi monen alan osaajan työ. Kaupungin vihertoimen lisäksi puiston suunnitteluun ja rakentamiseen osallis-

Paula Kupari Kirjoittaja työskentelee amanuenssina Rauman merimuseossa. MUSEO 2/2016

35


Turn static files into dynamic content formats.

Create a flipbook
Issuu converts static files into: digital portfolios, online yearbooks, online catalogs, digital photo albums and more. Sign up and create your flipbook.
Museo-lehti 2/2016 by Suomen museoliitto - Issuu