VUODEN KIELITEKO
Aikuisenakaan ei ole liian myöhäistä Vapaassa sivistystyössä hankittu kielitaito jää helposti näkymättömäksi. Ratkaisuksi tähän on kehitetty taitotasoihin pohjautuva osaamismerkki, joka valittiin Vuoden kieliteoksi 2020. TEKSTI JA KUVAT PÄIVI HARJUSALMI
O
len kielten pääopettaja Linnalan opistossa, joka on yksityinen ja kaupungin ainoa kansalaisopisto Savonlinnassa. Jo 32 vuotta olen vastannut siellä kieltenopetuksen suunnittelusta ja kehittämisestä sekä opettanut englantia ja ruotsia.
Osaamismerkit: idea ja tavoitteet
Kollegoiden kanssa on ollut usein puhetta, kuinka harmillista on, ettei kansalaisopistossa hankittua kielitaitoa saa millään tavalla näkyviin. Harva uskaltautuu kokeilemaan Yleisiä kielitutkintoja (YKI), vaikka meilläkin niitä järjestetään, sillä viralliseen kokeeseen osallistumista pidetään stressaavana ja kalliinakin. Jotkut opiskelijoistamme ovat heränneet vasta kouluaikojen jälkeen kielitaidon tärkeyteen. He ottavat opinnot nyt tosissaan ja kehittyvät hienosti tai opiskelevat nyt kieltä, jota koulussa ei ollut tarjolla. Erityisesti yksilöopiskelijoissa on tavoitteellisesti opiskelevia, jotka tarvitsevat kieltä työssään tai aikovat hakeutua ulkomaille. Kurssitodistukset ovat kuitenkin osallistumistodistuksia, joissa kielitaidon kehittyminen ja taso eivät näy. Sopivasti tähän tarpeeseen tulivat Kansalaisopistojen liiton Open Badge -osaamismerkkiin ja osaamisperusteisuuteen perehdyttävät koulutukset. Lahden Wellamo-opistossa oli ensimmäisenä kansalaisopistona otettu käyttöön Taitaja-osaamismerkit sukututkimuksessa ja kädentaidoissa, ja näitä Merja Kittelä Wellamosta kävi eräässä Kansalaisopistojen liiton tilaisuudessa esittelemässä sekä kertomassa opistossa laadituista merkkikriteereistä. Muistan elävästi, miten tajunnassani jysähti: kielissähän kriteerit ovat jo valmiina opettajille ennestään tutun kielitaidon eurooppalaisen viitekehyksen muodossa! Tällainen EVK-kriteeriviitteisyys sopisi mainiosti vapaaseen sivistystyöhön, sillä se ei ole sidoksissa kurssisisältöihin tai muiden opiskelijoiden taitoihin. Itse kriteeristö on jo lähtökohtaisesti osaamisperusteinen.
22
6/2020
Hanke käyntiin Seuraavaksi alkoi kumppaneiden etsintä ja kiivas sähköpostiliikenne. Viestittelin kaikkiin Kansalaisopistojen liiton koulutuksessa mukana olleisiin opistoihin kysellen, olisiko kiinnostusta kielten osaamismerkin kehittämiseen. Rahoitusta haettaisiin Opetushallituksen vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämisavustuksista. Kieltenopettajataustainen koulutuspäällikkö Johanna Jokinen Valkeakoski-opistosta kiinnostui ja innosti mukaan Sastamalan Opiston kielten suunnittelijaopettajan Tuija Hyvösen, jonka työtä Mari Penkkimäki sitten jatkoi. Hankkeen nimeksi valikoitui Kielten taitotasot osaamismerkeiksi, ja hankerahoitusta saimme vuosille 2018–2019. IN F O
VUODEN KIELITEKO 2020 SUKOL on myöntänyt Vuoden kieliteko -palkinnon Päivi Harjusalmen aloittamalle projektille Kielten taitotasot osaamismerkeiksi. Osaamismerkit perustuvat eurooppalaiseen kielitaidon viitekehykseen, ja ne mahdollistavat joko opistossa tai muualla hankitun kielitaidon tunnustamisen. Osaamismerkkejä voi saada myös viittomakielestä. Projekti kannustaa muita opistoja lähtemään mukaan, ja siitä saatua kokemusta ja materiaalia voidaan jakaa laajasti kaikille vapaan sivistystyön oppilaitoksille. Vuoden kieliteko -tunnustukseen kuuluu rahapalkinto, jonka lahoittaa Otavan Kirjasäätiö. Lisätietoa: opistostaosaamista.wordpress.com.
