TUTKIMUS
S’il vous
plaît Kirjoittaja tutki väitöskirjassaan, miten suomenkieliset muotoilevat ja käyttävät pyyntöjä ranskaksi. TEKSTI TUULI HOLTTINEN KUVAT TUULI HOLTTINEN JA ROBERT BYE / UNSPLASH
P
yyntöjä harjoitellaan jo kielen oppimisen alkuvaiheessa, mutta niiden hallitseminen erilaisissa tilanteissa vaatii monenlaisia kieliopillisia ja kulttuurisia taitoja. Pyynnöt liittyvät pragmaattiseen kompetenssiin eli kielen käyttötaitoon kontekstissa. Tämä kielitaidon osa-alue on tärkeä sosiaalisten suhteiden ylläpitämisessä: miten kieltä käytetään erilaisten puhekumppanien kanssa erilaisiin tarkoituksiin? Tutkimuksissa on todettu, että hyvä kieliopin hallinta ei automaattisesti takaa hyvää pragmaattista osaamista. Toisaalta ilman riittävää kieliopillista osaamista on vaikea käyttää kieltä laajasti erilaisiin tarkoituksiin. Osa-alueet ovat yhteydessä toisiinsa, mutta niiden hallinta ei välttämättä ole samalla tasolla: joskus edistynyt kielenoppija ääntää hienosti, hallitsee kieliopin ja käyttää laajaa sanastoa mutta toimiikin joissain tilanteissa tavalla, joka voidaan kokea epäkohteliaaksi.
Kielitausta vaikuttaa
Aiemmissa tutkimuksissa on huomattu eroja oppijoiden ja äidinkielisten puhujien välillä. Varsinkin oppimisen alkuvaiheissa tehdään paljon suoria pyyntöjä. Oppijat saattavat siis käyttää esimerkiksi halua tai pakkoa ilmaisevia lauseita turhan usein: kun äidinkielinen englanninpuhuja sanoisi jossain tilanteessa I was wondering if you could help me, oppija saattaa vastaavasti sanoa I need your help. Lisäksi on havaittu, että oppijat käyttävät enemmän kohteliaisuusfraaseja, kuten please, por favor tai bitte, kuin äidinkieliset puhujat. Tämän on arveltu johtuvan siitä, että fraaseilla voi ilmaista sekä kohteliaisuutta että pyynnön funktiota. Aiemmin on kuitenkin tutkittu eniten oppijoita, joiden äidinkieli tai opittava vieras kieli on englanti tai espanja, joissa fraaseja käytetään melko tiuhaan. Suomen kielessä täysin vastaavaa ilmaisua ei ole, vaan kohteliaisuutta ilmaistaan usein konditionaalilla. Miten siis suomenkieliset pyytävät vierailla kielillä?
Tilanteeseen sopiva muotoilu on tärkeää kohteliaisuuden kannalta, ja pyyntöjen kehittymistä vieraissa kielissä onkin tutkittu paljon. Tyypilliset pyynnöt vaihtelevat: esimerkiksi englanniksi pyynnöt ovat usein epäsuoria eli kysymysmuotoisia, kun taas espanjassa imperatiivin käyttö on yleisempää monessa kontekstissa. Ei ole mahdollista antaa suoraa ohjetta siihen, miten pyyntö kannattaisi suorittaa milläkin kielellä ja missäkin tilanteessa.
Väitöskirjassani tutkin pyyntöjen kehittymistä aikuisilla suomenkielisillä ranskanoppijoilla. Toteutin tutkimuksen vertailemalla kolmen eri tason ranskanoppijoiden pyyntöjä äidinkielisten suomen- ja ranskanpuhujien pyyntöihin. Tutkittavat reagoivat erilaisiin kuvitteellisiin tilanteisiin, jotka vaihtelivat asiointitilanteista yliopistokontekstiin ja kotona tapahtuviin tilanteisiin. He lukivat tilanteen kuvauksen, esimer-
12
2/2021
Pyyntöjen kehittyminen
kiksi: ”Olet tavaratalon kassalla maksamassa ystävälle ostamaasi lahjaa. Haluaisit, että myyjä paketoi ostoksesi lahjapakettiin.” He myös näkivät kuvan kuvitteellisesta puhekumppanistaan ja sanoivat ääneen, mitä tilanteessa uskoivat sanovansa. Lisäksi he reflektoivat pyyntötilanteita ja vastauksiaan jälkihaastattelussa. Tulokset osoittivat, että pyyntöjen kehittyminen ei aina etene suoraviivaisesti. Jotkin piirteet kehittyvät niin, että mitä parempi yleinen kielitaidon taso on, sitä enemmän oppijoiden pyynnöt muistuttavat ranskankielisen verrokkiryhmän pyyntöjä, kun taas toisten piirteiden oppiminen etenee mutkittelevammin. Alkeistason oppijoiden pyynnöt muistuttivat joiltakin piirteiltään enemmän äidinkielisten ranskanpuhujien käytäntöjä kuin edistyneiden pyynnöt – toisin sanoen kielitaidon kehittyessä jotkin piirteet loittonevat kohdekielen normeista. Tämä koski esimerkiksi pyynnön aloituksia: edistyneet ranskanoppijat tervehtivät useammin (bonjour) ja pyysivät anteeksi harvemmin (excusez-moi) kuin ranskankielinen verrokkiryhmä, kun taas alkeistason oppijoilla aloitusten jakauma oli lähempänä ranskankielisten vastaavaa.
Kohteliaisuusfraasit haasteena
Tarkastelin myös oppijoiden äidinkielen vaikutusta ranskaksi tehtyihin pyyntöihin. Selvisi, että moni piirre on altis suomen vaikutukselle: esimerkiksi s’il te/vous plaît -kohteliaisuusfraa-
