• Suojakerros lämpö- ja mekaanisia ärsykkeitä vastaan
• Erityinen lakkapohja vahvistaa fluorauksen pitkä-aikaisia vaikutuksia
• Läpinäkyvä – ei värjää hampaita
• Yhteensopiva valkaisumenettelyjen kanssa, vähentää hampaiden herkkyyttä vaarantamatta valkaisuhoidon vaikutuksia
Bifluorid 10®
PÄÄKIRJOITUS
Mahtavaa alkanutta talvea hyvät kollegat!
Suomen Suuhygienistiliiton uusi puheenjohtaja
Hanna Lähteenmäki on paitsi suuhygienisti myös filosofian tohtori.
On ilo ja kunnia tutustua suuhygienisteihin ympäri
Suomea ja Eurooppaa ja huomata, miten työtä tehdään hyvin erilaisissa työolosuhteissa suun terveyden edistämiseksi. Meidän ammattikunnastamme näkee, että työtä tehdään rakkaudesta lajiin. Mutta lähdetäänkö heti syvään päätyyn ja keskustellaan rahasta? Kevään palkkaneuvotteluja pohjustetaan tämän syksyn aikana. Akavan Erityisalojen alainen neuvottelujärjestö JUKO edustaa Akavan jäseniä neuvotteluissa kunta- ja hyvinvointialuesopimuksista ja käy neuvotteluja työnantajan kanssa. Voin varmasti puhua kaikkien Suuhygienistiliiton jäsenten puolesta, kun sanon, että sekä suuhygienistien peruspalkkaa että palkkioperusteita tulisi tarkistaa. On ollut hämmentävää huomata, miten eri tavalla palkat ja palkkiot jakautuvat tässä maassa.
On käsittämätöntä, että monet hammashoidon toimenpiteet ovat siirtyneet suuhygienistien vastuulle, mutta palkkion saakin joku muu. Nyt on viimeistään se aika, jolloin meidän tulisi tuoda esiin oma näkemyksemme niistä muutoksista ja parannuksista, joita jäsenemme hakevat työehtoihin.
Suuhygienistien palkkiot voidaan hyvinvointialueilla jakaa hinnoittelutunnuksin, jotka ovat terveydenhuollon asiantuntijatehtävä (S3TAT100), terveydenhuollon erityisasiantuntijatehtävä (S2TEA100) ja terveydenhuollon vaativa asiantuntijatehtävä (S3TVA100). Monilla hyvinvointialueilla suuhygienistit sijoitetaan asiantuntijatehtävien 'lokeroon', koska palkkaluokkia ei ole osattu määritellä tarkemmin. Näihin liittyy vahvasti oman osaamisen kehittäminen, joko työpaikkakoulutuksen tai muun lisäkoulutuksen kautta. On hyvä, että tästä keskustellaan, sillä lisäkouluttautumisen arvoa ei aina osata arvostaa, vaikka tieto ja taito lisääntyvät.
Suuhygienistien keskuudessa huolta on herättänyt myös EU-direktiivin määräys, jonka mukaan suuhygienistit eivät voisi yksityisillä vastaanotoilla tehdä hampaiden valkaisua, vaan vahvimmat aineet voisi ostaa ainoastaan hammaslääkäri (dental practitioner). Hampaiden valkaisu opetetaan meille ammattikorkeakoulussa, ja meillä on ollut jo vuosikymmeniä vahvaa taitoa ja tietoa tästä. Miten voi olla, että korkeasti koulutetuilla hammaslääkäreillä, jotka johtavat hammashoitotiimejä ja hoitavat sairauksia, olisi yksinoikeus hampaiden valkaisuun? Tämä on resurssien tuhlausta ja elinkeinon vaarantamista! Aihe ei kosketa pelkästään suomalaisia suuhygienistejä, vaan se koskee koko Eurooppaa. Euroopan Suuhygienistijärjestö EDHF onkin tekemässä asiasta selvitystä.
EDHF:n kokouksessa, jossa Suuhygienistiliiton delegaatit olivat myös mukana, keskusteltiin myös suuhygienistien vapaasta liikkuvuudesta EU-alueella. Tämä tarkoittaisi, että bachelor-tason koulutukselle tulisi luoda standardi, joka olisi voimassa jokaisessa EU-maassa. Suomessa voimme olla ylpeitä: meillä on erinomainen koulutus, josta voimme jakaa tietoa myös EU-tasolla.
Suuhygienistiliitto on jäsentensä äänitorvi ja vaikuttaja. Uusien mainosmateriaalien sanoin: Verkostoidu, vahvistu ja vaikuta! Hymyillään kun nähdään! n
Unilääkäri, dosentti Henri Tuomilehto on yksi maailman harvoista uneen erikoistuneista lääkäreistä.
HYVINVOINTI
Uni on supervoimasi
Useimmilla meistä on tapana ladata puhelimen akku täyteen yön aikana, mutta omasta palautumisesta ja aivojen levon tarpeesta emme niinkään ymmärrä huolehtia. – On hämmästyttävää, miten vähän unta arvostetaan vieläkin, unilääkäri Henri Tuomilehto kummastelee.
On todettu, että 60 % meistä aikuisista nukkuu liian vähän. Moni elää siis käytännössä jatkuvassa univajeessa. Useimmiten löydämme syyn huonoon uneen ulkopuoleltamme: ikä, työelämä, hormonit, jopa täysikuu häiritsevät untamme. Kohautamme hartioita todeten, että tällaista tämä nyt vain on ja jatkamme elämäämme puoliteholla hyväksyen väsymyksen. Jos tuoksukynttilät, meditaatio ja huoneen tuuletus on jo kokeiltu, eikä Nukkumatti siltikään kyläile, voi olla aika katsoa peiliin. – Meitä ei ole tuomittu ikuiseen huonounisuuteen, Tuomilehto lohduttaa. On vain tunnistettava, ja ennen kaikkea tunnustettava ne seikat, mitkä estävät meitä nukkumasta riittävästi. Kirjassaan Nukkumisen taito: Parempaa unta unilääkärin neuvoilla Tuomilehto tiivistää univajeen olevan hiipivä pirulainen, sillä unen puutteesta kärsivä ei usein tiedosta tilannettaan. Lohdullista on, että asia on korjattavissa. Kuten mikä tahansa elämäntapaan liittyvä muutos, myös unen asettaminen etusijalle vaatii tilaa ja aikaa.
Karuselli seis, on aika rauhoittua
Yhteiskunnassamme on tapahtunut viimeisten vuosikymmenien aikana muutoksia, mitkä vaikuttavat uneen. Digitalisaatio lienee suurin muutos, maailma on jatkuvasti tavoitettavissamme. Myös kognitiivisen työn lisääntyminen kuormittaa meitä enemmän kuin fyysinen työ. Selkeää rajaa työn ja vapaaajan välillä ei enää ole. Vaikka uskottelemme itsellemme olevamme tehokkaita paneutuessamme sähköposteihin tai muihin työn vaatimuksiin vielä työpäivän päättymisen jälkeen, kannattaa tehtävät ajoittaa varsinaisen työajan puitteisiin. Näin aivot saavat aikaa rauhoittua, eikä ylivireys jää häiritsemään unta.
Vuorotyö on monelle arkipäivää ja terveydenhuollossa välttämätön asia, mutta tutkimusten mukaan ilta ja yötyö eivät sovi ihmisen luontaiseen rytmiin. Olemme päiväeläimiä ja yö on tarkoitettu nukkumiseen. Varsinkin rytmin nopea vaihtuminen viikon aikana rasittaa elimistöämme kovasti.
Teksti Anne Hyvönen n Kuvat Tomi Rehell
– Vuorotyö on muutenkin hankalaa, joten jatkuva rytmin venkslaaminen on vähän menneen talven lumia. Työvuorojen suunnittelussa pitää tukea työntekijän jaksamista, Tuomilehto opastaa.
”Vuorotyö on muutenkin hankalaa, joten jatkuva rytmin venkslaaminen on vähän menneen talven lumia.
Työvuorojen suunnittelussa pitää tukea työntekijän jaksamista.”
Herkkäunisuus, jolla tarkoitetaan esimerkiksi yöllistä heräilyä tai unen loppumista ennen aikojaan, voi olla osin yksilöllinen ominaisuus. Tuolloin ulkoiset tekijät häiritsevät helpommin yhtäjaksoista ja palauttavaa unta kuin toisella, jonka nukkumista isotkaan mullistukset eivät juurikaan heilauta. Oman reagoinnin tunnistamisen jälkeen on mahdollista pyrkiä vaikuttamaan unta häiritseviin tekijöihin. Jos tunnistaa kuormittuvansa herkästi liian aktiivisen päivän myötä, on viisasta raivata tarpeettomat aktiviteetit ja kissanristiäiset kalenterista pois.
– Unelle tulee antaa mahdollisuus ja tukea sitä, sillä pakottamalla se ei tule, Tuomilehto kertoo. On kysymys aivojen fysiologiasta ja niiden tarpeesta levätä, sillä yli 90 % palautumisesta tapahtuu nukkuessamme. Vaikka päivällä pidetyt tauot ja rentoutushetket rytmittävät vireystilaamme, ne eivät korvaa unen tuomaa energiaa.
Aivojemme puhdistuminen ja palautuminen tapahtuu juuri syvän unen aikana. Tuolloin glymfaattinen järjestelmä, eli eräänlainen aivojen pesuohjelma huuhtelee kuormittavat kuonaaineet aivoista takaisin verenkiertoon ja sieltä imusuonistoon. Hyvä uni
Nukkuminen vaikuttaa kaikkiin osa-alueisiin elämässämme, halusimme tai emme. Kirjassaan Nukkumisen taito: Parempaa unta unilääkärin neuvoilla Tuomilehto kertoo kehittämästään 5T-univalmennuksesta, missä uni nähdään kehitettävänä taitona. Harjoittelu tekee nukkumisessakin mestarin, mutta ehdottomuutta on hyvä välttää. Oleellista on muodostaa tasapaino kuormituksen ja palautumisen välillä. Tasapainon löytämisessä itsensä tunteminen on avainasemassa.
hoito, olipa se sitten kuorsauskiskon tai CPAPlaitteen käyttö. Levottomien jalkojen hoidossa Tuomilehto näkee liikunnan lisäksi tärkeänä riittävän ferritiinin eli varastoraudan.
– Ferritiini ei ole ollenkaan muotiilmiö, vaan esimerkiksi lasten levottomia jalkoja hoidetaan puhtaasti raudalla ja tulokset ovat hyviä.
suojaa meitä siis aivosairauksilta ja terävöittää kognitiivista suoriutumista. Jo yhden huonosti nukutun yön jälkeen voi huomata keskittymiskyvyn olevan heikompaa. Ajatus ei yksinkertaisesti kulje.
Kuorsaajan voi tunnistaa nielusta
Virallisten kriteerien mukaan puhutaan unihäiriöistä, jos unessa on ollut hankaluuksia yli kolme kuukautta. Suun terveydenhoidon ammattilaiset tapaavat usein asiakkaita, jotka kärsivät uniapneasta. Vaivaa potee 10–15 % suomalaisista.
– Teikäläiset ovat avainasemassa uniapnean riskin tunnistamisessa, Tuomilehto huomauttaa viitaten suuhygienisteihin ja hammaslääkäreihin. Terveydenhuollon ammattilaisista ainoastaan korvalääkärit ja suun hoidon ammattilaiset katsovat aina potilaiden suuhun ja nieluun. Uniapneariski on suhteellisen helppo tunnistaa paitsi potilaan ulkoisesta habituksesta ja leukojen rakenteesta, mutta myös ahtaasta nielusta ja joskus jopa turvotuksesta nielussa ja uvulassa.
– Usein näkee, että siellä on uvula saanut yöllä kyllä kyytiä, Tuomilehto naurahtaa.
Myös bruksismi on tavallinen vaiva, mikä monesti yhdistyy herkkäunisuuteen ja uniapneaan.
– On huomattu, että jonkinlainen unesta havahtuminen tapahtuu ennen bruksauksen aloitusta ja uniapnea provosoi bruksaamista, Tuomilehto toteaa. Kun mukaan liittyy vielä levottomat jalat oireyhtymä, ei uni ole palauttavaa, vaan yöt ovat varsin aktiivisia. Joskus on vaikea määrittää, mikä oire johtaa toiseen. Tärkeintä on kuitenkin tunnistaa ja tunnustaa häiritsevät tekijät ja aloittaa unta mahdollistava
Pidempään jatkuneen unettomuuden hoitoon määrätään usein lääkitys. Niillä on paikkansa, mutta lääkkeet eivät saa olla ensisijainen hoito. Tarve arvioidaan yksilöllisesti, ja esimerkiksi tilapäisellä nukahtamislääkkeellä voi olla ihmiselle suuri henkinen merkitys: apu on olemassa ja stressi unettomuudesta pienenee.
– Kaikki tällä hetkellä markkinoilla olevat unilääkkeet perustuvat väsyttävään vaikutukseen. Ne eivät siis korjaa unen rakennetta, vaan lääkkeitä käyttävä kokee unen olevan syvempää. Tärkeintä on kuitenkin oma toiminta päivällä, eli säännöllinen vuorokausirytmi ja riittävä unipaine. Jos nämä ovat kunnossa ja uni ei silti tule, voi lääkityksen ottaa mukaan tukemaan tilannetta, Tuomilehto summaa.
Treenaamalla kohti Höyhensaaria
Tilapäinen unettomuus on osa normaalia elämää, sillä varsinkin isommat mullistukset heijastuvat uneemme. Tärkeintä on olla vaatimatta itseltään täydellistä unta joka tilanteessa. Aivot tarvitsevat joskus enemmän aikaa tapahtumien prosessointiin. Painopiste kannattaa asettaa unen tuomille hyville asioille sen sijaan, että murehtisimme kenties vähäisen unen tuomia haittoja. Nukuttujen tuntien laskeminenkaan ei ole tarpeellista, sillä määrä ei korvaa laatua. Jos tuntee jaksavansa hyvin päivän askareet, on todennäköisesti saanut unta riittävästi.
Kysymys unilääkärin mahdollisesta toistuvasta painajaisesta huvittaa Tuomilehtoa.
– Ajoitan varsinaisen illallisen melko myöhäiseen iltaan tukeakseni nukkumistani, mutta jos satun syömään liikaa, tiedän näkeväni epämiellyttäviä unia. Jos herään yöllä enkä saa unta, luen kirjaa tai kuuntelen podcastia. Ajattelen, että kerään hyvää unipainetta seuraavaa yötä varten. En siis ota stressiä valvomisesta, unilääkäri vakuuttaa. n
Maiju Mörönen ja Jenna Lepikko ovat suuhygienistiopiskelijoita Oulusta ja he liittyivät opiskelijajäseniksi. Suuhygienistiliittoon.
PlanBlue-sinivalolaite esittelyssä. Tuote tuhoaa vastaanotolla bakteerit, homeet ja hiivat sekä korona- ja influenssaA-virukset tehokkaasti huoneilmasta ja pinnoilta.
Yllä: Johan Wickström Novavoxilta poikkesi Suuhygienistiliiton ständillä esittelemässä melusaasteelta suojaavia korvatulppia. Taustamelun vähentyessä moni kokee olonsa virkeäksi ja samalla keskittymiskyky kohenee.
Alla: Suuhygienistiopiskelija Tea Viitala on löytänyt tulevaan ammattiin sopivat korvakorut.
HAMMASLÄÄKÄRIPÄIVÄT
Yhdessä potilaan parhaaksi
Suomen suurin hammaslääketieteen koulutustapahtuma ja näyttely Hammaslääkäripäivät järjestettiin Helsingin Messukeskuksessa 6.–8.11.2024. Hammaslääkäripäivät järjestettiin jo 85. kerran ja päivien teemana oli tänä vuonna Yhdessä potilaan parhaaksi
Teksti Virve Jääskeläinen ja Terhi Joela n Kuvat Terhi Joela
Teeman tarkoituksena oli korostaa eri ammattiryhmien yhteistyötä ja potilaan roolia suun terveydessä. Näyttely oli kaksipäiväinen ja koulutuspäivät olivat kolmipäiväiset. Uutuutena oli kansainvälinen keskiviikko.
Suuhygienistiliitolla oli perinteisesti oma ständi näyttelyalueella. Näyttely rakennettiin ja purettiin itse, ja mukana olivat hallituksesta Hanna Lähteenmäki, Hertta-Kaisa Vaske, Jaana Lahti, Tarmo Hiltula ja Virve Jääskeläinen. Muita kasvoja liiton ständillä edustamassa olivat liiton terveyden edistämisen asiantuntija Erja Nuutinen, edellisen hallituskauden varapuheenjohtaja Sanni Peteri, yrittäjien toimikunnasta Teija-Leena Kokkonen ja Suuhygienistilehdestä Terhi Joela. Liiton ständillä jaettiin jo käyntikortiksi muodostunutta Suuhygienistilehteä, opiskelijoille oli uusia kokoontaitettavia mukeja ja perinteisesti liiton avainkaulanauhoja sekä Akavan Erityisalojen laastareita, heijastinkasseja ja matkalaukkutägejä. Uusia jäseniä liittyi liittoon, ja liiton ständi loi tuttuun tapaan iloisen kohtaamispaikan jäsenille. n
VUODEN SUUHYGIENISTI
Upea heittäytyjä
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n hallitus ja P&G Professional Oral Health / OralB myöntävät vuosittain Vuoden Suuhygienisti tunnustuksen ja stipendin ansioituneelle suuhygienistille.
Vuoden Suuhygienisti tunnustuksen 2024 saaja on iisalmelainen suuhygienisti Outi Tikka.
Teksti ja kuvat Virve Jääskeläinen
Outi Tikka työskentelee suuhygienistinä PohjoisSavon hyvinvointialueella Iisalmessa, Kiuruvedellä ja Vieremällä. Tikka toimii moniammatillisessa ARVItiimissä yhdessä kotihoidon työntekijöiden kanssa. Projektiin, jossa palvelu viedään vanhusten kotiin, on Tikka heittäytynyt upeasti mukaan.
Kuvassa vasemmalta oikealle Oral-B:n Territory manager, edustaja Taina Sipovaara-Sirviö, Outi Tikka, Suomen Suuhygiensitiliitto SSHL ry:n puheenjohtaja Hanna Lähteenmäki ja Senior Nordic PSR Manager Fadi El-Homsi.
Tikan työkaverit, jotka ehdottivat häntä vuoden suuhygienistiksi, kuvailivat Tikkaa ammattitaitoiseksi, aurinkoiseksi, motivoituneeksi, positiiviseksi ja potilaita erinomaisesti palvelevaksi. Kollegoidensa mukaan Tikka suhtautuu työhönsä terveyskeskuksessa innolla ja ottaa uusia haasteita rohkeasti vastaan. Hän on kiinnostunut oppimaan uutta sekä opettamaan uusia suuhygienistejä.
Vuoden Suuhygienisti tunnustuksen valintaan vaikutti etenkin Outi Tikan omistautuneisuus ikäihmisten suun terveyden hoitoon. PohjoisSavo on täynnä pieniä maalaiskuntia, joiden vanhuksille tarkoitettuja palveluita tulee kehittää. Outi on lähtenyt innolla mukaan tähän kehitystyöhön. Vuoden suuhygienisti titteli on tunnustus siitä, miten arvokasta ja vaikuttavaa työtä hän tekee päivittäin suunterveyden hyväksi.
Vuoden Suuhygienisti kiitti puheessaan työyhteisöään. – Kiitos kun työni antaa minun kehittyä ammattilaisena ja kasvaa siinä. Yhdessä tätä työtä täällä tehdään, kertoo Tikka. n
Vuoden Suuhygienisti -tunnustus julkistettiin Hammaslääkäripäivillä 8.11.2024 Helsingin Messukeskuksessa Oral-Bluennon jälkeen.
SSHL RY:N VUOSIKOKOUS
Hyvää taloudenpitoa
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n vuosikokous pidettiin torstaina 7.11.2024 Akavan Erityisalojen kokoustilassa Maistraatinportissa Pasilassa. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat. Kokous kutsui nykyisen hallituksen varajäsenen Virve Jääskeläisen kokouksen puheenjohtajaksi ja liiton jäsenen Sanni Peterin sihteeriksi.
Tilitoimisto D Housen toimitusjohtaja Nina Palmu osallistui kokoukseen etänä ja esitteli tilinpäätöksen. Kokous eteni jouhevasti ja tehokkaasti.
4 • 2024
Virallisen osuuden jälkeen rentouduttiin yhteisen ajan merkeissä ja kävimme inspiroivia keskusteluja suuhygienistin työstä. Kuvassa alhaalla vasemmalta Pirjo Sirkiä ja Erja Nuutinen, keskellä vasemmalta Jaana Lahti, Tarmo Hiltula, Mari Heinonen, Hanna Lähteenmäki, Hertta-Kaisa Vaske ja Virve Jääskeläinen sekä takarivissä Heta Pitkänen, Sanni Peteri, Outi Tikka ja Leena Korhonen.
Kokouksen jälkeen nautimme salaattia, tuulihattuja, piirakkaa ja jälkiruuaksi kakkua.
Edellisen hallituskauden varapuheenjohtaja Peteri kuvaili kokousta lämminhenkiseksi. – Sydäntä lämmitti etenkin kokouksessa saatu palaute hyvästä taloudenpidosta, ja jäsenet olivat vakuuttuneita liiton toiminnasta. Jäsenille iso kiitos innostuneesta ja aktiivisesta osallistumisesta. Tervetuloa liiton tuleviin tilaisuuksiin ja ensi vuoden vuosikokoukseen. Siellä liitolle valitaan uusi hallitus. n
Sheila da Costa oli pari vuotta sitten yksi Miss Suomi -finalisteista.
”Haluan olla esimerkkinä muille naisille ja tytöille ennakkoluulojen rikkomisesta ja kannustaa rohkeasti tekemään asioita, jotka kiinnostavat itseä.”
Sheila da Costa viehättyi lapsena hammashoitolan tunnelmasta ja päätti, että hän haluaa isona tulla osaksi hammashoitolan asiantuntevaa henkilökuntaa.
Tässä on hänen tarinansa.
Teksti Terhi Joela n Kuva Sheila da Costan kotialbumi
Energia on sana, joka tulee ensimmäisenä mieleen
Sheila da Costan tavatessaan. Hän hymyilee ystävällisesti ja luo ympärilleen myönteistä ilmapiiriä. Da Costa asui lapsuudenperheensä kanssa Vaasassa, mutta lukion jälkeen nuori nainen halusi muuttaa opiskelemaan Tampereelle. Kaupunki oli tullut tutuksi siellä asuvan serkun luona vieraillessa.
Lapsuudenhaaveensa innoittamana da Costa opiskeli ensin hammashoitajaksi ja jatkoi sitten opiskelua suuhygienistiksi Kuopiossa. Valmistuttuaan hän työskenteli julkisella sektorilla useissa Etelä Pirkanmaan hammashoitoloissa. Nykyisin hän työskentelee suuhygienistinä Spider Medin Lempäälän toimipisteessä. Hänellä on kokemusta kaikenikäisten ihmisten suun hoidosta, ja suun terveyden edistäminen on hänelle tärkeää.
”Työnsä lisäksi Sheila da Costa on aina nauttinut kauneudesta ja esiintymisestä.”
Tanssiminen on osa identiteettiä
Työnsä lisäksi Sheila da Costa on aina nauttinut kauneudesta ja esiintymisestä. Vuoden 2018 Miss Tampere kisan voittaja aloitti tanssitunnit jo esikoulussa. Hän on voittanut muodostelmatanssissa sekä SMhopeaa että pronssia. Aikuisena hänet on nähty taustatanssijana useissa tapahtumissa, muun muassa Blockfesteillä. Hänet voi nähdä Tampereella Ravintola Periscopen kattoterassilla esittämässä duotanssia ystävänsä Petran kanssa.
Syksyn suunnitelmiin kuuluu matka Los Angelesiin, missä hän aikoo osallistua Playground Dance Schoolin Heelstunneille, joissa opetellaan tanssimaan korkokengillä. Lisäksi hän osallistuu Commercial Dance tunneille, joissa yhdistellään eri tanssilajien tekniikoita. Kysymykseen, onko hän mahdollisesti mukana eräässä Tampereella kuvattavassa tvsarjassa, da Costa vastaa salaperäisesti: ”Aika näyttää”. n
Plakki ja musta väri kuriin.
Streptococcus salivarius -bakteerit kuuluvat suun ja nielun luonnolliseen, suojaavaan mikrobistoon. Niiden osuus voi romahtaa esim. huonon suuhygienian tai lääkekuurien takia. ToothGuide®-purutablettien S. salivarius -suojabakteerit asuttavat suun jo 3 viikon käytön aikana syrjäyttäen samalla:
• Plakkia tuottavia S. mutans -bakteereja •
• Mustaa väriä tuottavia bakteereja •
• Ientulehdusbakteereita •
Käyttö: 1 purutabletti iltaisin hampaiden pesun jälkeen.
Tilaa muistilappuja tuotteesta potilastyöhön > info@gutguide.fi
Apteekeista tai www.gutguide.fi
Kehitetty/valmistettu Suomessa.
Tähtihampaassa työskentelee kaksi hammaslääkäriä ja neljä suuhygienistiä. Kuvassa vasemmalta Anniina Kervinen (tuolissa), Minna Parviainen, Venla Siidorow ja Saara Tuovinen.
TOIMINTATAPA
Nilsiän
Tähtihampaassa yhteistyö pelaa
Suuhygienistien asiantuntemus ja osaaminen ovat keskeisessä roolissa pohjoissavolaisessa hammaslääkäriasema Nilsiän
Tähtihampaassa. Työnjako hammaslääkäreiden ja suuhygienistien
välillä takaa potilaille tehokkaan ja potilaslähtöisen hoidon. Tämä on rohkea esimerkki siitä, kuinka järkeviä toimintatapoja voidaan luoda.
Virve Jääskeläinen n Kuvat Virve Jääskeläinen ja Minna Parviainen
Reilun viidenkymmenen kilometrin matka Kuopiosta Nilsiään taittuu nopeasti autolla, ja perillä löydän parkkipaikan Nilsiän Tähtihampaan vastaanoton edestä. Vastaanottotilat sijaitsevat Nilsiän keskustassa, esteettömästi katutasossa. Avaan oven. Taukotilasta kantautuvat iloiset äänet kutsuvat astumaan peremmälle. Paikan omistajapariskunta, hammaslääkäri Jarno Väätäinen ja suuhygienisti
Minna Parviainen, kertovat, että vanhoissa rakennuksissa tilat ovat aina haaste, mutta tässä liiketilassa neliöt on hyödynnetty tehokkaasti; autoklaavi piipittää yhdistetyssä välinehuolto ja taukotilassa.
Odotusalueen lisäksi vastaanotolla on kaksi hoitohuonetta, toimisto, hoitohuoneessa syvennys panoraamakuvauslaitteelle sekä asianmukaiset henkilökunnan tilat. Istumme viihtyisään aulaan tekemään haastattelua.
Jokainen tekee sitä, minkä parhaiten osaa
Tähtihampaassa työskentelee kaksi hammaslääkäriä ja neljä suuhygienistiä. Vastaanoton filosofiana on pitkäkestoisen, välittävän ja säännöllisen hoitosuhteen luominen potilaan, hammaslääkärin ja hoitotiimin
Teksti
välille. Pohjois Savossa, yhdessä Suomen iäkkäimmistä ja sairaimmista alueista, on runsaasti potilaita ja hoidon tarvetta. Siksi Tähtihampaassa hammaslääkäreiden ja suuhygienistien tehokas ja toimiva työnjako on hiottu huippuunsa. Se parantaa asiakkaan saamaa palvelua ja tehostaa samalla koko klinikan toimintaa.
Hammaslääkäri Jarno Väätäinen kertoo, että työnjaon kantavana ajatuksena on, että jokainen tekee sitä, minkä parhaiten osaa.
– Suuhygienisti ei tee diagnostiikkaa; hänen tehtävänsä on todeta, tarvitseeko potilas mahdollisesti hammaslääkärin hoitoa, Väätäinen sanoo arvostaen suuhygienistiensä ammattitaitoa. Hammaslääkärin recallkutsuissa olevat potilaat ovat pääosin kariesaktiivisia, parodontiittipotilaita sekä limakalvosairauksien seurantaa vaativia potilaita.
Suuhygienistin rooli ja tehtävät
Klinikalla työskentelevä suuhygienisti Minna Parviainen kertoo, että suuhygienistin koulutuksen antamia valmiuksia pyritään työpaikalla hyödyntämään kokonaisvaltaisesti. Tavanomaisen hammaskiven poiston ja hoidon tarpeen arvioinnin lisäksi työnkuvaan kuuluu
muun muassa röntgenkuvien ottaminen ja implanttien ylläpitohoito. Suuhygienistin on myös arvioitava, onko potilaan yleisterveydessä hoitoon vaikuttavia asioita. Parviaiselle on tärkeää, että suuhygienistien tekemä työ on tasalaatuista, vaikka jokainen tekeekin työnsä omalla persoonallaan. – Työnjaollisesti on järkevää siirtää suuhygienistille se osa hoidosta, jonka he perus ja lisäkoulutuksen perusteella pystyvät tekemään. Näin hammaslääkäri pystyy keskittymään hoitoihin, joita vain hammaslääkäri voi tehdä.
”Työnjaollisesti on järkevää siirtää suuhygienistille se osa hoidosta, jonka he perus ja lisäkoulutuksen perusteella pystyvät tekemään. Näin hammaslääkäri pystyy keskittymään hoitoihin, joita vain hammaslääkäri voi tehdä.”
Kun uusi potilas tulee vastaanotolle, tekee suun perustutkimuksen aina hammaslääkäri. Perushoidon jälkeen, mikäli hammaslääkärin seurantaa vaativia seikkoja ei ole, vastuu ylläpitohoidosta ja recalltarkastuksista siirtyy suuhygienistille. Hän tekee suun ja hampaiston perustutkimuksen ja hoidon tarpeen arvioinnin, poistaa hammaskiven, ottaa bitewingkuvat ja tekee muun hoitosuunnitelman mukaisen ylläpitohoidon. Suuhygienisti arvioi tarvittaessa yhdessä hammaslääkärin kanssa, onko recallväli sopiva ja onko potilaan tilanne sellainen, että hän ei jatkossa tarvitse hammaslääkärin tutkimusta. Tämä perustuu tiiviiseen yhteistyöhön ja kommunikaatioon potilaan tilanteesta. Suuhygienistien työnkuvaan kuuluu myös hammaslääkärin avustaminen, jota kaikki Tähtihampaan hygienistit pitävät erityisen hyödyllisenä oman oppimisen ja työn kannalta. Suuhygienisti Anniina Kervinen korostaa, että implanttihoidon hoitopolun ymmärtäminen on tärkeää, sillä suuhygienistin tulee osata arvioida myös implanttien hoidon tarvetta. – Opiskeluaikoina näitä asioita käytiin läpi vain pintapuolisesti. Toivottavasti nykypäivän opintosuunnitelmaan implanttihoidot kuuluvat paremmin.
Monipuolinen työnkuva
Vaihtelevuutta ja vaativuutta suuhygienistin työhön tuovat välinehuollon ja vastaanoton toimistotehtävät. Suuhygienistit hoitavat recallkutsut puhelimitse. He kartoittavat alustavasti potilaan yleisterveydentilassa mahdollisesti tapahtuneita muutoksia sekä potilaan itse kokeman hammashoidon tarpeen. Potilaan yleisterveydentila kartoitetaan jokaisella käynnillä haastattelemalla potilas. Tätä varten kummassakin
Klinikan suuhygienistit esimerkiksi hoitavat suurimman osan ylläpitohoidon kutsuista itsenäisesti, toki tiiviissä yhteistyössä hammaslääkärien kanssa. Kuvassa hammaslääkäri Jarno Väätäinen ja suuhygienisti Saara Tuovinen.
Tarvetta järkeville uudistuksille
Hammaslääkärin lähetteen poistuminen suuhygienistin hoidosta olisi monen mielestä järkevä uudistus.
hoitohuoneessa on laminoitu tsekkilista, josta löytyvät tärkeät kysymykset esimerkiksi lääkityksistä, perussairauksista, invasiivisista toimenpiteistä sekä elimistön vierasesineistä, kuten nivelproteeseista, sydämen tekoläpistä ja allergioista.
– Potilaat ovat tottuneet pitämään ajantasaisen lääkelistan mukanaan, toteaa suuhygienisti Saara Tuovinen.
Tähtihampaan suuhygienistit osallistuvat aktiivisesti täydennyskoulutuksiin. Parviainen huomasi, että keväällä Tampereella järjestetyssä suuhygienisteille tarkoitetussa koulutuksessa oman tiimin tiedot vaikuttivat olevan hyvin ajantasaisia. Tähtihampaassa on järjestetty laajasti omiakin koulutuksia, pääosin Käypä hoito suositusten pohjalta, esimerkiksi karieksen, parodontiitin ja röntgenkuvien ottamisen osalta.
– Omaa osaamista tulee jatkuvasti arvioida ja siitä tulee saada palautetta, naiset pohtivat.
– Lähes kaikki suuhygienistit Suomessa toimivat yhteisvastaanotoilla hammaslääkärien kanssa. Ymmärrän Hammaslääkäriliiton lausunnossaan asiasta esittämän huolen, mutta pidän sitä ylimitoitettuna. Hoidon työnjako on järkevästi sovittavissa vastaanotoilla ammattilaisten kesken ilman ylhäältä annettua lähetebyrokratiaa, Jarno Väätäinen sanoo.
Suuhygienistit ovat yhtä mieltä siitä, ettei nykyinen toimenkuva kaipaa laajentamista, vaan olemassa olevaa osaamista tulisi hyödyntää tehokkaammin.
– Toinen ajankohtainen seikka on Hyvä käytäntö suositus suun tutkimusväleistä. Matalan riskin aikuispotilaiden kohdalla hammaslääkärin 3–4 vuoden välein tekemä suun terveystarkastus on melkoista resurssien hukkaamista. Tämä olisi juuri sitä suuhygienistien ydinosaamista, Väätäinen jatkaa.
Vuodenvaihteessa odotetaan päätöksiä hallituksen suunnittelemasta lähetäkäytännön uudistuksesta, joka saattaa muuttaa hoitoon pääsyn käytäntöjä merkittävästi. Kiinnostavaa onkin, kuinka muutokset tulevat vaikuttamaan suun terveydenhoitoon jatkossa. n
Monipuolista hammashoitoa suoraan kotiin
Luokse Liikkuva Hammashoito vie hammashoidon sananmukaisesti asiakkaan luokse – kotiin tai hoivakotiin – ei vain lähelle. Palvelun voi tilata myös yritykseen tai koko perheelle, vauvasta vaariin.
Pirjo Sirkiä
Liikkuvista terveydenhuollon palveluista on puhuttu paljon pienten paikkakuntien lähipalvelujen turvaamiseksi, mutta myös väkirikkaalla Uudellamaalla on tarvetta tällaiselle palvelumuodolle. Sen ovat huomanneet Luokse Liikkuva Hammashoito yrityksen perustajahammaslääkärit Linda Päivinen ja Jyri Zheng. Yritys tarjoaa hammashoitopalveluja Uudenmaan lisäksi myös Lappeenrannan seudulla. Päivinen ja Zheng saivat idean yrityksen perustamiseen työskennellessään koronaaikana riskiryhmien päivystyksessä.
–Päivystykseen tuotiin sänkypotilaita ambulanssilla. Mietimme, että olisi helpompaa, jos me terveet liikkuisimme eikä sänkypotilas, Päivinen muistelee ja
jatkaa, että jokaisella tulee olla oikeus hyvään hammashoitoon silloinkin, kun liikkuminen on vaikeaa. Kotikäynnin etuna on myös se, että yhdellä hoitokerralla voidaan tehdä useampia toimenpiteitä, kun matkat hammashoitolaan eivät rasita potilasta.
Liikkuvan hammashoidon toimenpidevalikoima on lähes yhtä kattava kuin hammashoitolassa. Pelkästään erikoishammaslääkäriä vaativat juurihoidot ja kirurgiset toimenpiteet on rajattu valikoiman ulkopuolelle, mutta palveluja kehitetään edelleen laajemmiksi. Päivinen on huolissaan nykyisestä mallista, jossa hammashoitoa ei tuoteta tasaarvoisesti. Hammashoidon ulkopuolelle jää ihmisryhmiä, joille hoitoon pääseminen on vaikeaa.
JOUSTAVA PALVELU
Teksti
n Kuvat Hely Rasi, Joonas Fagerlund, Anna Meriläinen
Yrityksellä on vain kiinteä varastotila laitteiden ja instrumenttien säilytykseen. Kahdella kokopäiväisesti työskentelevällä hammaslääkärillä on oma hoitoyksikkö. Toinen hoitoyksikkö on kolmen osaaikaisen hammaslääkärin ja suuhygienistin yhteinen. Kuvassa hammaslääkäri
Jyri Zheng ja hammashoitaja Huu Dinh.
Hely
Rasi
Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä kuusi hammaslääkäriä, kolme suuhygienistiä ja kuusi hammashoitajaa. Kuvassa vasemmalta oikealle: Phuong Le, Linda Päivinen, Anu Koskimies, Maarit Makkonen, Ulla Kalso, Reetta Rosenberg, Valma Hirvonen, Sari Hämäläinen, Hely Rasi, Jyri Zheng ja Huu Dinh.
–Julkisen ja yksityisen sektorin tulisi tehdä enemmän yhteistyötä. Molemmilla sektoreilla on osaavaa henkilökuntaa, ja heidän työpanoksensa tulisi hyödyntää yhteisen tavoitteen eli kansalaisten suunterveyden hyväksi. Liikkuvat, kotiin tuotavat palvelut olisivat hyvä lisä, jolla palvelutarjontaa olisi mahdollista monipuolistaa, Linda Päivinen toteaa.
Päivinen näkee kiinnostavina yhteistyökumppaneina yritykset, joiden työterveyshuoltoon hammashoidon voisi liikkuvan yksikön avulla lisätä joustavasti.
Kaikki kulkee mukana, instrumenttihuolto on ulkoistettu
Kun puhutaan liikkuvista palveluista, tulee ensimmäisenä mieleen auto, johon on rakennettu vastaanotto laitteineen. Luokse Liikkuva Hammashoito toimii kuitenkin toisin. Yrityksellä ei ole kiinteää vastaanottotilaa eikä autoa, johon laitteet olisi asennettu. Sen sijaan siirrettävät laitteistot ja instrumentit kulkevat mukana hoitotiimien omissa autoissa.
”Päivystykseen tuotiin sänkypotilaita ambulanssilla. Mietimme, että olisi helpompaa, jos me terveet liikkuisimme eikä sänkypotilas.”
Yrityksellä on vain kiinteä varastotila laitteiden ja instrumenttien säilytykseen. Kahdella kokopäiväisesti työskentelevällä hammaslääkärillä on oma hoitoyksikkö. Toinen hoitoyksikkö on kolmen osaaikaisen hammaslääkärin ja suuhygienistin yhteinen. Potilastuoli otetaan mukaan tarvittaessa. Painavan tuolin tarve on vähentynyt, sillä hoivakodeissa on moottoroidut ja säädettävät sängyt. Vastaavanlaiset sängyt ovat yleistyneet myös kodeissa, joten hyvä ergonomia toteutuu varsin hyvin.
Korkeatasoinen hygienia on – palvelumuodosta riippumatta – hammashoidossa ehdottoman tärkeää, eikä siitä voi tinkiä. Miten välinehuolto on saatu toimimaan, kun hoidot tehdään pääosin asiakkaan kotona? Luokse Liikkuva Hammashoito päätti ulkoistaa välinehuollon Suomen Välinehuollolle.
–Olemme olleet hyvin tyytyväisiä tähän järjestelyyn. Saamme puhtaat, huolletut ja steriloidut instrumentit yksittäispakattuina käyttöömme, huolto toimii eikä meidän tarvitse työpäivän jälkeen puhdistaa ja huoltaa työvälineitä, Päivinen kertoo yhteistyöstä.
Hyvä työilmapiiri tuo iloa
Yrityksessä työskentelee tällä hetkellä kuusi hammaslääkäriä, kolme suuhygienistiä ja kuusi hammashoitajaa. Päivinen iloitsee työyhteisönsä luovasta ilmapiiristä. Terveydenhuollon hierarkinen toimintatapa ei kuulu yrityksen toimintakulttuuriin.
Joonas Fagerlund
Hierarkinen toimintatapa ei kuulu yrityksen toimintakulttuuriin. Yritystoimintaa kehitetään jatkuvasti ja kehitystyössä huomioidaan jokaisen ammattilaisen näkemykset ja kehitysehdotukset. Kuva hoitotilanteesta. Vasemmalla hammashoitaja Huu Dinh, oikealla hammaslääkäri Linda Päivinen.
Yritystoimintaa kehitetään jatkuvasti ja kehitystyössä huomioidaan jokaisen ammattilaisen näkemykset ja kehitysehdotukset.
”Liikkuva työ on huippua. Ei tarvitse olla neljän seinän sisällä ja maisemat vaihtuvat. Meillä on hyvä työporukka. Parityöskentelyssä kemiat kohtaavat ja toimivat todella hyvin”, hehkuttaa hammashoitaja Huu Dinh.
”Huippua on myös se, kuinka hyvin ja ilolla meidät on otettu vastaan jokaisessa kodissa”, Päivinen
toteaa tyytyväisenä. Hän muistuttaa, että koti on asiakkaan intiimi ja yksityinen tila, johon tulee suhtautua kunnioittavasti.
Kaikki ei kuitenkaan ole aina helppoa, ja toki haasteitakin on. Hammashoitaja Dinh mainitsee kaksi: talvikelit lumituiskuineen ja instrumenttien kokoamisessa päivän hoitotoimenpiteitä varten vaadittavan tarkkuuden. Jos jotain puuttuu, täydennystä ei ole heti saatavilla.
Hoitotoimenpiteet sujuvat kotona lähes samoin kuin vastaanotolla. Hyvän työtason löytäminen on ratkaisevaa, jotta työskentely sujuu jouhevasti. Kun työtaso on löytynyt, tarvittava välineistö asetellaan paikoilleen ja hoito voi alkaa. Hoidon jälkeen tarvikkeet lajitellaan, puhtaat ja käytetyt erillisiin laatikoihin, minkä jälkeen ne pakataan reppuun ja kärryyn. Matka voi taas jatkua säässä kuin säässä kohti seuraavaa kotia, jossa on jo varmasti valmistauduttu harvinaista vierailua varten. n
Anna Meriläinen
Katariina Hed n Kuva Anna-Mari Kyläkallion kotialbumi
RUUDUN VÄLITYKSELLÄ
Pienten lasten
etävastaanotolla kohdataan koko perhe
Pienten lasten hammashoidon etävastaanotto on tehokas tapa tukea pienten lasten perheiden suun terveyttä. Samalla se on vähentänyt pandemian aikana kertynyttä hoitovelkaa.
Pienen lapsen suussa ei ole vielä kovin paljon tarkastettavaa. Suusta löytyy pari nököä, pahimmillaan plakkiset hampaat. Tapaamisessa hoitohuoneessa 1vuotias touhuaa vanhemman sylissä, kunnes hermostuu.
– Näin pienet lapset ottavat harvemmin kontaktia ventovieraaseen. Etenkään sellaiseen, joka tulee kurkkimaan suuhun hanskat käsissä, hammashoitaja AnnaMari Kyläkallio naurahtaa. Hän on tehnyt pienten lasten hammastarkastuksia jo parikymmentä vuotta, ja nykyisin yhä suurempi osa niistä tapahtuu etänä.
Etävastaanotolle pääsevät mukaan myös vanhemmat, jotka eivät työaikana ehdi hammashoitolaan: toinen vanhemmista saattaakin liittyä vastaanotolle työpaikaltaan. Etätapaamisen tärkein hyöty on kuitenkin keskustelun laadussa. Aikuiset ovat rennompia omassa ympäristössään kuin hoitolassa ja silloin vaikeistakin asioista on helpompi keskustella. Lapsetkin viihtyvät kotona paremmin ja aikuiset saavat jutella rauhassa.
Vanhemman tehtävä on kurkistaa säännöllisesti lapsen suuhun ja laskea hampaat. Tämä pitää opettaa monelle perheelle. Etätapaamisissa vahvistetaankin samalla kotihoidon tapoja, kaikilla lapsilla kun ei ole onnea syntyä perheeseen, jossa suun terveyttä arvostetaan. ”Onko tuo hammas ollut tumma pitkään tai onko tuo pala puuttunut jo kauan”, ovat kysymyksiä, joihin ei haluaisi saada vastaukseksi, ettei vanhempi tiedä. Silloin lapsen suuhun ei ole kurkistettu kunnolla koskaan.
Yhteys lapseen – myös etänä – luodaan usein aasinsillan, kuten Pupu-paidan tai jonkin muun lapselle tärkeän asian, kautta. Usein Anna-Mari Kyläkallio aloittaa kertomalla lapselle tarinan lemmikkikoirasta, jolla on hampaat suussa. Ja kun yhteys on saavutettu, pelottavakin tilanne on helpompi hoitaa.
– Minun on ammattilaisena tiedettävä, pestäänkö hampaita vaiko ei ja onko kotihoidossa parannettavaa, tai mikä toimii jo. On löydettävä juuri se sen perheen juttu, jotta heitä voi kehua, Kyläkallio pohtii.
Pienten lasten kanssa totuus kuitenkin on, että jos lapsi päättää, ettei suuhun katsota, niin sinne ei katsota – ei edes etänä. Kyläkallio korostaa, että huolimatta siitä, miten tapaaminen on mennyt, se on tärkeää päättää hyviin tunnelmiin ja lapsen kehumiseen. Tilannetta ei saa koskaan päättää lapsen pettymykseen. On tärkeää, että lapselle jää päällimmäiseksi onnistumisen tunne, vaikka hän olisi aluksi jännittänyt.
– Onnistuneet kokemukset valmistelevat lasta viimeistään 5vuotiaana tapahtuvaa hammaslääkärikäyntiä varten, Kyläkallio sanoo.
Etävastaanotto voi olla lapselle voimaannuttava kokemus. Lapsi voi esimerkiksi irvistää ja ylpeänä esitellä, kuinka taitavasti hän osaa liikuttaa kieltään.
– Jo 3vuotias saattaa muistaa, että hän laittoi edelliskerralla hanttiin.
Espoo oli yksi ensimmäisiä kaupunkeja, joka aloitti pienten lasten etävastaanotot pandemian aikana vuonna 2020. n
Teksti
Koululaisten suunterveys
Teksti suuhygienisti Jussi Okkonen
Koululaisten suunterveys
Lasten ja nuorten ravintotottumukset ja riittämätön hampaiden omahoito aiheuttavat uhkan terveille suille
LASTEN JA NUORTEN HAMPAAT reikiintyvät helposti varsinkin puhkeamisvaiheessa. Suun terveydestä huolehtiminen on varsin yksinkertaista ja helppoa, kunhan siihen varataan riittävästi aikaa, oikeanlaiset välineet ja fluorihammastahna. Hyviin välineisiin kuuluu riittävän pieni, pehmeä hammasharja, mielellään sähköharja, fluorihammastahna ja jo 10–12-vuotiaasta lähtien hammaslanka tai harjatikku. Suositus on harjata hampaat kahdesti päivässä vähintään kahden minuutin ajan fluorihammastahnalla – mutta voisiko lapsi tai nuori tehdä jotain paremmin suun terveyden eteen?
Kotimainen Oxygenol on lanseerannut yli 7-vuotiaille tarkoitetut uudet päärynän ja vadelman makuiset hammastahnat sekä purskuveden ehkäisemään ja korjaamaan kiillevaurio- ja reikiintymisongelmaa. Purskuvesi auttaa torjumaan ja korjaamaan kiillevaurioita, joita välipalat ja happamat juomat saattavat aiheuttaa.
Oxygenol Purskuvesi, päärynä ja vadelma sisältävät 225 ppm fluoria ja ksylitolia. Oxygenol-purskuvettä käytetään harjauskertojen lisäksi 1–2 kertaa päivässä.
MONELTA KOULULAISELTA ja nuorelta jää harjaus tekemättä kahdesti päivässä. Harjaustiheys on parantunut vuosien saatossa, mutta parantamisen varaa riittää. Vuonna 2019 tehdyn kouluterveyskyselyn mukaan 8.–9.-luokkalaisista tytöistä hampaansa harjaa kahdesti päivässä noin 70 prosenttia ja pojista ainoastaan alle puolet.
Koululainen itsenäistyy, mutta vastuu lasten ja nuorten hampaiden hoidosta kuuluu heidän itsensä lisäksi myös huoltajille. Isillä on merkittävä rooli poikien hampaiden harjauksen saamisessa tavaksi. Erinomainen tapa kontrolloida koululaisten ja nuorten hampaiden puhdistustulosta on hankkia apteekista plakkiväritabletteja. Ne kertovat, miten harjaus on onnistunut. Omaakin harjaustulosta kannattaa tarkastella säännöllisesti.
Hammastahnaksi kannattaa valita kaikenikäisille koululaisille ja nuorille hammastahna, jonka fluoripitoisuus on 1450 ppm eli 0,15 prosenttia fluoria. Tällainen hammastahna on Oxygenol ksylitoli-fluorihammastahna.
Hyviä ohjeita
ATERIOINTI 5–6
KERTAA PÄIVÄSSÄ
...vältä napostelua eli älä syö tai juo jatkuvasti.
KOULURUOKAILUJA
... ei tarvitse täydentää koulupäivienkään aikana karkein, sipsein, virvoitusjuomin tai energiajuomin.
ATERIOINNIN JÄLKEEN
...ksylitolituotteiden käyttö on suositeltavaa, sillä se katkaisee happohyökkäyksen. Happohyökkäyksen jälkeen voi käyttää myös Oxygenol-purskuvettä.
ÄLÄ NAUTI
...virvoitusjuomia tai energiajuomia säännöllisesti. Paras janojuoma on vesi!
Se on kotimainen, Heinävedellä valmistettu ja tehokas, mutta hellävarainen. Se sisältää oikean fluorimäärän lisäksi 10 prosenttia ksylitolia. Tahna ei sisällä vaahtoavana aineena käytettyä natriumlauryylisulfaattia eli SLS:ää. Herkullisina makuina ovat päärynä ja vadelma.
1., 5. JA 8. LUOKAN OPPILAAT KUTSUTAAN SUUN TERVEYSTARKASTUKSIIN Hyvinvointialueet järjestävät hammashoitoa alle 18-vuotiaille maksutta. 1., 5. ja 8. luokan oppilaat kutsutaan suun terveystarkastuksiin. Huoltajat täyttävät laajan terveyskyselyn, jonka oppilas vie tarkastukseen.
Ensimmäisen luokan tarkastuksessa oppilaan suun omahoitoon ja hyviin terveystottumuksiin kiinnitetään erityistä huomiota. Silloin tarkastetaan pysyvien hampaiden tilanne ja purenta. Huoltajien kannattaa varata aikaa ja mennä mukaan lastensa suun terveystarkastukseen.
Pysyvät poskihampaat puhkeavat niin sanotussa hampaiden toisessa puhkeamisvaiheessa. Se on monesti meneillään viidesluokkalaisilla. Viidesluokkalaisten tarkastuksessa teemoina ovat säännöllisen hampaiden puhdistamisen lisäksi ravintotottumukset.
Huoltajien kannattaa olla kiinnostuneita yläkouluikäisten hammashoidosta. Kahdeksasluokkalaisten tarkastus on muutakin kuin suun ja hampaiden tarkastus. Nuoria opastetaan hammasvälien puhdistukseen osana omahoitoa. Tarkastuksessa kiinnitetään huomiota myös mahdollisiin alkoholi-, tupakka- ja huumekokeiluihin.
HUOLTAJIEN JA NUOREN YHTEINEN VASTUU SUUN TERVEYDEN YLLÄPITÄMISESSÄ Sähkötupakointi eli vapettaminen ja nuuskapussien käyttö on Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n tilastoraportin mukaan lisääntynyt nuorten keskuudessa, sen sijaan tupakointi ja nuuskaus ovat vähentyneet. Kaikkia sähkötupakoinnin vaaroja ei vielä tunneta, mutta sähkötupakoista otetuista näytteistä on löytynyt muun muassa raskasmetalleja, kuten sinkkiä ja suuria määriä lyijyä. Määrät ovat olleet vaarallisia, ja lyijy on hermomyrkyksi luokiteltava. Suomessa sähkösavukkeet on kielletty alle 18-vuotiailta, mutta valitettavasti niitä on melko helppo hankkia kavereilta ja sosiaalisen median eri alustoilta. WHO:n julkaiseman koululaistutkimuksen tuloksen mukaan useampi kuin joka seitsemäs yhdeksäsluokkalainen
Muista
HAMPAIDEN PESU kahdesti päivässä
Oxygenol ksylitoli-fluorihammastahnalla. Oikea hammastahnan määrä on 0,5–2 cm harjalle. Sähköharjaan voi lisätä tahnaa lisää toiseen leukapuoliskoon siirryttäessä. Sylje ylimääräinen tahna pois pesun loputtua ja tee korkeintaan vähäinen vesihuuhtelu. Hampaiden pesun voi viimeistellä herkullisella vadelman- tai päärynänmakuisella
Oxygenol-purskuvedellä.
koululainen käyttää sähkötupakkaa Suomessa. Nikotiinipussit eivät sisällä tupakkaa, mutta niissä on usein huomattavan paljon nikotiinia. Nikotiini aiheuttaa voimakkaan riippuvuuden. Vieroitusoireina ovat tyypillisesti keskittymis- ja univaikeudet.
KOULUVUOSINA LAPSI ALKAA ITSENÄISTYÄ. Tiheät välipalat naposteluineen sekä virvoitusjuomien ja energiajuomien nauttiminen aiheuttavat ongelmia lasten ja nuorten suun terveydelle. Hampaat voivat reikiintyä, osalle muodostuu ientulehdus hampaistoon tai eroosiota. Varsinkin energiajuomien nauttiminen lisää hampaiden kemiallista kulumista eli hammaskiille liukenee happojen vaikutuksesta. Muita eroosiota lisääviä tekijöitä ovat muun muassa happamat ruoat ja juomat sekä suuhun nouseva mahaneste. Energiajuomat aiheuttavat lapsille ja nuorille muun muassa jännittyneisyyttä ja unettomuutta.
Lasten ja nuorten kanssa kannattaa ruokailla yhdessä, olla kiinnostunut sekä lasten ja nuorten että omasta suun terveydestä. Laitetaan hampaiden harjaus kahdesti päivässä kuntoon koko perheessä. Muista vaihtaa hammasharja uuteen kahden, kolmen kuukauden välein. Entä koska kävit itse hammashoidossa hammaslääkärillä tai suuhygienistillä? Muista siis varata oma aikasi.
TERVE SUU ON HYMYN ARVOINEN
Oxygenol 7+ purskuvedet ja makutahnat. Vadelma & päärynä.
Oxygenol-uutuudet ovat kotimaisia avainlipputuotteita ja sopivat myös afta-herkille.
● SLS-vapaa, ei natriumlauryylisulfaattia
Hammastahnat
Hyvänmakuinen, matalavaahtoinen fluorihammastahna ehkäisee reikiintymistä ja vahvistaa hammaskiillettä.
● 1450 ppm F
● 10 % kotimaista ksylitolia
● Matala hankaavuus (RDA 70)
Purskuvedet
Uutuus
Purskuveden säännöllinen käyttö harjauksen lisänä auttaa korjaamaan kiillevaurioita sekä suojaa kiillettä eroosiolta. Hyvänmakuinen fluorilisä katkaisee happohyökkäyksen välipalan jälkeen ja/tai viimeistelee puhdistuksen harjaamisen jälkeen. Hyödyllinen apu myös oikomishoidon aikana, kun mekaaninen puhdistus on hankalaa.
● 225 ppm F
● Kotimaista ksylitolia
● Alkoholiton
Suun paras kaveri.
Valmistettu Heinävedellä
Valmistettu Heinävedellä
KOLUMNI
Pulikointia ja pohdintoja
Anne Hyvönen
Kirjoittaja on suuhygienisti, Ihminen tavattavissaterapeutti ITT® ja satunnainen pulikoija.
”Sitä ihminen luulee olevansa vaan minä ite! Niinku että minä oon minä ja sillä siisti”, pohtii vihreään uimalakkiin sonnustautunut vanha rouva kauhoessaan vettä altaassa edestakaisin käsillään. ”Mutta ei se niin oo”, hän jatkaa. ”Siellä on se suku ja sen tavat taustalla, me ollaan vähän niinku sukumme lähettiläitä kaikki!”
Vieressä jumppaava rouva nyökyttelee ponnekkaasti oman lakkinsa kookkaat ruusukkeet heiluen. ”Sitä minä Heikillekin sanoin, kun sen on niin vaikea puhua mistään hankalista asioista. Joku siellä painaa, mitä minä en tiijä. Eikä varmaan se itekään.”
Kiinnitän katseeni altaan reunalla olevaan ruutuun, missä käsketään nostamaan polvia korkeammalle. Yritän kuuliaisesti totella ja mietin samalla kuulemaani keskustelua. Iäkkäät kanssajumppaajani tuskin tunnistavat ylisukupolvisen trauman käsitettä sellaisenaan, mutta sanoittivat juuri sen ytimen. Asiat, joista
vaietaan, siirtyvät seuraavan sukupolven kannettavaksi. Kuljetamme hiljaisuudella sinetöityä viestikapulaa eteenpäin. Näin olemme tahtomattamme sukumme lähettiläitä, kuten rouva vihreässä lakissaan totesi. Toimimme tiedostamattamme tavalla, mikä ei ole meille eikä lähimmille ihmisillemme eduksi.
Vaikenemista parempi olisi kuunnella suvun tarinoita uudella korvalla ja tunnistaa ne asiat, mitkä estävät meitä toteuttamasta haaveitamme tai käyttämästä vahvuuksiamme. Tarinoista voi löytyä hankaluuksista selviytymisen työkaluja ja arjen sankaruutta. Vaatimattomat suomalaiset eivät perinteisesti ole lapsiaan liiemmälti kehuneet, mokomat olisivat pian ylpistyneet suotta. Onnistumiset on latistettu korkeintaan kohtuullisiksi saavutuksiksi, ettei vain olisi tultu liian näkyviksi. Kun ei sitä kahviakaan tarvi minun takia keittää, niin parempi sulautua tapettiin.
Voimme osaltamme olla muuttamassa perinteitä ja vaihtaa viestikapulan uuteen. Sellaiseen, jonka sisältö ei ole kryptistä salakieltä ja pidäteltyä patoutumaa, vaan rehellinen tarina vahvuuksista ja kyvyistä. Ehkä kertomuksen kirjaimet ovat vielä harakanvarpaita, mutta luettavissa kuitenkin. Viestin jatkaminen sujuu seuraavalta sukupolvelta helpommin, kun heille on jo sytytetty hämärää häivyttävä lamppu. Sukupolvien ketjun hiertämisen lopettamiseksi ei tarvita ihmeitä, mutta rohkeutta se vaatii. Uskallusta tuntea ja tunnustaa meihin kaikkiin sisältyvää heikkoutta, sillä siitä rakentuu lopulta vahvuus ja elämän tyrskyissä tarvittava joustavuus.
Aaltoilu altaassa on vaimentunut ja huomaan muiden jumppaajien jo nousevan vedestä puheen porinan jatkuessa. Hiuslenkkini on vedessä huhkimisen tiimellyksessä tippunut ja näen sen lepäävän pohjassa kaakeleiden päällä. Suihkuun kävellessäni päätän hankkia hiusteni suojaksi uimalakin. Ehkäpä kirkkaan punaisen. Sellaisen, mikä varmasti näkyy kauas. n
Huono suunterveys on muistisairauden riskitekijä
Tutkimustieto suunterveyden ja yleissairauksien, kuten Alzheimerin taudin, välisestä yhteydestä kasvaa jatkuvasti. Väestön ikääntyessä Alzheimerin tapausten määrän ennustetaan kolminkertaistuvan vuoteen 2050 mennessä. Nopea kasvu asettaa valtavia paineita terveydenhuoltojärjestelmille, perheille ja hoitajille. Samalla se korostaa ennaltaehkäisevien hoitokeinojen, kuten ikäihmisten suunterveyden parantamisen, tärkeyttä.
ALZHEIMERIN TAUTI
Teksti Nina Garlo
Kuvat Shutterstock ja Koite Health Oy
Alzheimerin tauti on kansanterveydel linen ongelma, joka koskettaa yli 55 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa. Suomen Aivosäätiön mukaan pelkästään Suomessa Alzheimerin taudista kärsii yli 70 000 ihmistä, ja määrä on kasvussa. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairauden muoto, ja se kattaa 60–70 prosenttia kaikista tapauksista. Vaikka tauti vaikuttaa enimmäkseen vanhuksiin, sitä voi esiintyä jo 40 tai 50vuotiailla.
Alzheimerin taudin hoito on tähän asti keskittynyt pääasiassa oireiden lievittämiseen. Viime vuosina lääkekehitys on kuitenkin siirtynyt painottamaan taudin etenemisen hidastamista ja sen juurisyiden hoitamista. Aivosäätiön mukaan vuonna 2023 Alzheimerin taudin hoitoon oli kliinisissä kokeissa testattavana 141 uutta lääkettä, joista 79 prosenttia tähtää taudin etenemisen hidastamiseen.
Viime vuosina tutkijoiden kiinnostus myös suunterveyden yhteydestä Alzheimerin taudin puhkeamiseen ja etenemiseen on kasvanut merkittävästi. Infektiosairauksien emeritusprofessori Jukka Meurmanin mukaan käytännön potilastyössä olevien lääkäreidenkin tulisi muistaa, että aivosairaudet kuten Alzheimer kuuluvat suureen joukkoon sairauksia, joissa suuinfektiot ovat tilastollinen riski. Muita vastaavia ovat esimerkiksi diabetes ja sydän ja verisuonitaudit.
– Tutkimustieto suun infektioiden ja muistisairauksien välisestä suhteesta jatkuvasti lisääntyy. Vaikka suoraa näyttöä siitä, että hyvä suunterveys ja sen ylläpitäminen estäisi sairastumista Alzheimerin tautiin tai vaikuttaisi taudin kulkuun ei vielä ole, teoriassa tämä on mahdollista, emeritusprofessori Jukka Meurman muotoilee.
– Siksi ennaltaehkäisevän suunterveyden merkityksen korostaminen on niin tärkeää kaikissa potilasryhmissä.
Varhainen diagnoosi aina tähtäimessä
Alzheimerin taudin varhainen diagnosointi on tärkeää, koska se auttaa hallitsemaan oireita paremmin ja suunnittelemaan potilaan tulevaisuutta. Sairauden varhaisia merkkejä ovat esimerkiksi lievä muistihäiriö,
”Tutkimustieto suun infektioiden ja muistisairauksien välisestä suhteesta jatkuvasti lisääntyy.
Vaikka suoraa näyttöä siitä, että hyvä suunterveys ja sen ylläpitäminen estäisi
sairastumista Alzheimerin
tautiin tai vaikuttaisi taudin
kulkuun ei vielä ole, teoriassa tämä on mahdollista.”
sekavuus, vaikeudet suoriutua tutuista tehtävistä sekä mielialan vaihtelut. Näiden tunnistaminen ajoissa mahdollistaa oikeaaikaisen hoidon.
Suunterveyden ja Alzheimerin taudin välistä yhteyttä selittävät useat biologiset mekanismit, emeritusprofessori muistuttaa. Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että etenkin kiinnityskudossairaus parodontiitti on tilastollinen riski muistisairauden puhkeamiselle.
– Gingipainit ovat parodontopatogeeni Porphyromonas gingivalis suubakteerin tuottamia toksisia proteiineja, joita on löydetty Alzheimerpotilaiden aivokudoksesta. Gingipainien on todettu olevan neurotoksisia – toisin sanoen ne voivat vaurioittaa aivosoluja, Meurman sanoo.
Toisaalta krooninen tulehdus, kuten parodontiitin aiheuttama tulehdustila, voi myös vaikuttaa aivojen terveyteen ja nopeuttaa Alzheimerin taudin etenemistä. Tutkimukset osoittavat, että Alzheimerin taudille tyypillistä on beta amyloidiplakkien kertyminen aivokudokseen. Tämä prosessi voi
liittyä elimistön immuunivasteisiin patogeeneja vastaan, jolloin myös suuinfektioiden aiheuttama tulehdus voi vaikuttaa plakkien syntyyn ja edistää taudin etenemistä.
– Parodontiitti aiheuttaa jatkuvaa tulehdusta suussa, ja tämä tulehdus voi levitä koko elimistöön. Krooninen matalaasteinen tulehdus on yhdistetty moniin sairauksiin, mukaan lukien Alzheimerin tautiin. Tulehdus voi pahentaa aivojen neuroinflammatorisia reaktioita ja edistää hermosolujen tuhoutumista, mikä heikentää kognitiivisia toimintoja.
Parodontiitti – monen sairauden tunnettu riskitekijä Meurman korostaa suun infektioiden nopean hoidon tärkeyttä, sillä suun bakteerit verenkiertoon päästessään aiheuttavat infektioita muualla elimistössä. Heikko suunterveys altistaa yksilöt monenlaisille terveysongelmille – ei pelkästään kognitiivisille häiriöille. Tutkijat ovat osoittaneet, että huonosti voiva suu on yhteydessä myös muun muassa metabolisen oireyhtymän, sydänsairauksien ja masennuksen kaltaisille sairauksille. Tutkimukset osoittavat, että suun infektiot voivat vaikuttaa fyysisiin sairauksiin ja jopa johtaa ennenaikaiseen kuolemaan.
American Geriatrics Societyn (JAGS) julkaiseman tutkimuksen mukaan parodontiitti – vakava iensairaus, joka ilmenee punaisina ja vertavuotavina ikeninä ja pahanhajuisena hengityksenä – lisää potilaiden riskiä sairastua dementiaan tai lievempiin muistisairauksiin noin viidenneksellä. Yhteys suusairauksien ja muistisairauksien välillä on erityisen vahva niillä, joilla on vakavaasteinen parodontiitti, hampaita on irronnut tai he ovat jo täysin hampaattomia.
Koska yhteys suunterveyden ja elimistön systeemisairauksien välillä on niin vahva, kansanterveyspolitiikankin tulisi Meurmanin mukaan painottaa suuhygienian merkitystä nykyistä enemmän ennaltaehkäisevänä toimenpiteenä.
– Tämä voitaisiin toteuttaa lisäämällä tietoisuutta suun terveyden ja yleisterveyden yhteydestä sekä kehittämällä ohjelmia, jotka tukevat parempaa suuhygieniaa väestötasolla.
Professori emeritus Jukka H. Meurman (s. 1947) on koulutukseltaan lääkäri ja hammaslääkäri, jonka työura on kansainvälinen menestystarina. Hänen missionaan on ollut tutkimusten kautta osoittaa hampaiden ja suun terveyden merkitys ihmisen kokonaisterveydelle.
”Heikko suunterveys altistaa yksilöt monenlaisille terveysongelmille – ei pelkästään kognitiivisille häiriöille. Tutkijat ovat osoittaneet, että huonosti voiva suu on yhteydessä myös muun muassa metabolisen oireyhtymän, sydänsairauksien ja masennuksen kaltaisille sairauksille.”
Meurmanin mukaan uudet teknologiat, kuten Lumoral, voivat tehostaa suuhygieniaa merkittävästi.
– Vaikka ei ole vielä selviä todisteita siitä, että nämä teknologiat estäisivät Alzheimerin taudin kehittymistä, parantunut suuhygienia voi edistää yleistä terveyttä ja mahdollisesti pienentää riskiä sairastua Alzheimeriinkin, Meurman sanoo.
– Hyvä suuhygienia ja tiivis yhteistyö hammaslääkärin kanssa kannattaa aina. Kansainväliset laskelmatkin osoittavat, kuinka kalliiksi suuhygienian laiminlyönti tulee yhteiskunnalle ja yksilölle, kun hammassairaudet leviävät ja vaativat laajaa hoitoa. Ennaltaehkäisy on aina edullisin vaihtoehto, Meurman sanoo.
Lumoral hioo suuhygieniarutiinin huippuunsa
Perinteiset suuhygieniamenetelmät eivät kuitenkaan aina riitä pitämään suuta terveenä. Hammaslangan käyttö tai harjaaminen voi olla vaikeaa iän tai kognitiivisen häiriön vuoksi, jolloin hammasvälit jäävät puhdistamatta. Vaikka harjaus onnistuisikin, tutkimukset ovat osoittaneet, että tehokas sähköhammasharjakin
”Hyvä suuhygienia ja tiivis yhteistyö hammaslääkärin kanssa kannattaa aina.
Kansainväliset laskelmatkin osoittavat, kuinka kalliiksi suuhygienian laiminlyönti tulee yhteiskunnalle ja yksilölle, kun hammassairaudet leviävät ja vaativat laajaa hoitoa.”
poistaa vain noin 65 prosenttia suussa olevista haitallisista bakteereista.
Tämän paljain silmin näkymättömän jäännösplakin torjumiseksi suomalaiset tutkijat ovat ovat kehittäneet valoaktivoitavan antibakteerisen hoidon, Lumoralin. Menetelmä tappaa sekä hampaiden reikiintymistä että ientulehdusta aiheuttavat bakteerit. Suomen suuhygienistiliitto suosittelee laitetta.
Lumoralin antibakteerinen valoaktivoitu hoito poistaa tehokkaasti haitalliset suun bakteerit ja hoitaa samalla pitkälle edennyttä iensairautta. Lumoralhoito parantaa hampaiden omahoitoa erityisesti silloin, kun perinteinen omahoito ei ole riittävää tai kun jo olemassa oleva suusairaus vaatii tiukempia toimenpiteitä kuin mitä pelkkä hampaiden harjaus ja hammaslangan käyttö voi tarjota.
Meurman muistuttaa, että kognitiivisen heikkenemisen ja suun terveyden välillä on kaksisuuntainen yhteys. Toisaalta huono suun terveys voi edistää kognitiivista heikkenemistä, ja toisaalta kognitiivinen heikkeneminen voi vaikuttaa negatiivisesti suun terveyteen.
– Esimerkiksi dementiaa sairastavilla potilailla päivittäisen suuhygienian ylläpitäminen, eli omahoito, saattaa vaikeutua huomattavasti tai jäädä kokonaan hoitamatta. Tämä johtaa suusairauksien, kuten parodontiitin, pahenemiseen, mikä voi edelleen vaikuttaa kognitiiviseen terveyteen tulehdusmekanismien kautta.
Tämän ehkäisemiseksi on tärkeää kiinnittää erityistä huomiota iäkkäiden ja kognitiivisesti heikentyneiden henkilöiden suuhygienian tukemiseen. Hoitohenkilökunnan ja omaisten rooli korostuu suunhoidon avustamisessa ja seurannassa. Lisäksi suun terveydestä huolehtiminen olisi hyvä sisällyttää osaksi ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä kognitiivisen terveyden ylläpitämiseksi.
– Elämänmittainen hyvä suuhygienia on keskeistä paitsi suun, myös aivojen terveyden kannalta. Lisäksi suun ja hampaiden infektioiden huolellinen hoitaminen voi auttaa vähentämään Alzheimerin taudin riskiä, Meurman päättää. n
LÄHTEET SAA TARVITTAESSA TOIMITUKSESTA.
hammasvaline.fi I kauppa.hammasvaline.fi
GALAXIE INSTRUMENTTIKASETIT
Säilytä jopa 10 instrumenttia 5-instrumentin kasetissa
Ei vaikeapääsyisiä alueita lämpödesinfiointilaitteessa
Avaaminen ja sulkeminen yhdellä kädellä
Innovatiivinen(hammaskuviointi)muotoilu
Laajennettava instrumenttikasetti Uusia lisätarvikkeita www.am-eagle.org/cassettes
Kysy lisää, p. 010 588 6100 kauppa.hammasvaline.fi
Maksimi tehokkuus – laajennettavissa – tilaa säästävä –laaja valikoima lisätarvikkeita
Kaikissa kaseteissa on sininen kisko ja 5 värikoodausvaihtoehtoa (violetti, punainen, keltainen, vihreä ja musta).
SÄHKÖTUPAKOINTI
Vapetus heikentää suun terveyttä
Vaikka tupakkatuotteiden käyttö on vähentynyt nuorten keskuudessa, sähkötupakointi eli vapettaminen on lisääntynyt.
Teksti
Elias Huuhka, HLK, Hammaslääketieteen yksikkö, Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto
Kirsi Vähäkangas, LKT, emeritaprofessori, Farmasian laitos/toksikologia, Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto
Arja Kullaa, HLT, emeritaprofessori, Hammaslääketieteen yksikkö/Suulääketiede, Lääketieteen laitos, Terveystieteiden tiedekunta, Itä-Suomen yliopisto
Kuvat Shutterstock
Sähkösavukkeita on helposti saatavilla, ja ne ovat nuorten, jopa alakoululaisten, suosiossa. Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan noin 16 prosenttia 14–20vuotiaista käyttää sähkötupakkaa satunnaisesti tai päivittäin, kun vastaava luku vuonna 2021 oli 8 prosenttia. Erityisesti ammattioppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla se on yleistä ja lähes joka neljäs (23%) vapettaa. Uusimman terveyskyselyn (THL; 8.8.2024) mukaan jopa 40 prosenttia nuorista on kokeillut vapea. Aikuisväestössä sähkösavukkeiden käyttö sen sijaan on vähäistä.
Vapetusta on virheellisesti mainostettu terveellisempänä vaihtoehtona tupakoinnille. Kuitenkin sähkösavukkeiden aiheuttamista vakavista haittavaikutuksista on julkaistu lisääntyvässä määrin
tutkimusnäyttöä. Nuorten sähkötupakoinnin hälyttävän lisääntymisen vuoksi myös suun terveydenhuollon ammattilaisten tulee olla ajan tasalla vapettamiseen liittyvistä haittavaikutuksista.
Vapettaminen on vaarallista terveydelle
Sähkösavuke on muovista ja metallista valmistettu akkukäyttöinen laite, joka antaa sähkövirtaa höyrystimelle eli atomisaattorille. Sähkösavukkeen nestesäiliöstä atomisaattorille annosteltu neste höyrystyy 130–300 celsiusasteessa laitteesta riippuen. Lämmössä muodostuva höyry hengitetään keuhkoihin samaan tapaan kuin savukkeen savu. Vapetuotteiden höyry sisältää laajan valikoiman kemiallisia yhdisteitä, joista
Makuaineet ja niistä muodostuvat aineet, mm. diasetyyli ja benzaldehydi
• myrkyllisiä maksalle
• kyrkyllisiä endoteelisoluille
• keuhkovaurio
• astma
monet ovat samoja kuin savukkeissa. Vapetus vaikuttaa haitallisesti niin yleis kuin suun terveyteenkin.
Glyseroli on tavallinen sähkösavukkeiden ainesosa. Höyrystettynä glyserolista syntyy monia keuhkoille haitallisia yhdisteitä, joista osa on tunnettuja syöpävaarallisia aineita: asetaldehydi, akroleiini, bentsaldehydi, bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleeni.
Valtaosassa sähkösavukkeita on nikotiinia, joka on voimakkaasti riippuvuutta aiheuttava aine. Sikiön kehityksen aikana se vahingoittaa kaikkia kudoksia, koska nikotiinireseptoreita on jo varhaisessa kehitysvaiheessa kaikissa soluissa. Nikotiinilla on aivojen ja keuhkojen kehitystä estävä vaikutus sikiöaikana, lapsuudessa ja nuoruudessa. Nikotiini myös estää haavojen paranemista ja syöpähoitojen vaikutusta, koska se edistää syöpäsolujen elävyyttä ja etäpesäkkeiden muodostumista.
Sähkösavukkeiden sisältämät makuaineet, joita on markkinoilla yli 8000, eivät myöskään ole haitattomia, vaan ne ovat myrkyllisiä mm. maksasoluille, verisuonten sisäpinnan endoteelisoluille ja keuhkoille. Sähkösavukkeita käyttävillä henkilöillä on kuvattu maksaentsyymien nousua. AHA (American Heart Association) varoittaa sähkösavukkeiden mahdollisista sydän ja verisuonivaikutuksista.
Vapettaminen aiheuttaa suun sairauksia
Tämänhetkisten tutkimusten mukaan on selvää näyttöä siitä, että vapettaminen aiheuttaa samankaltaisia muutoksia suussa kuin perinteinen tupakointi.
Kyselytutkimuksissa tutkittavat ovat kertoneet subjektiivisista tuntemuksistaan ja oireistaan. Näitä ovat kuiva suu, ientulehdus, suun kiputilat ja yleinen suun terveydentilan huononeminen, ja ne on voitu yhdistää vapettamiseen.
Kliinisten tutkimusten mukaan hampaiden kiinnityskudoksen luukato ja kariesriski lisääntyvät. Vapettaminen aiheuttaa kiinnityskudosmuutoksia myös hammasimplanttien yhteydessä. Vapetukseen on yhdistetty myös suun kuivuminen ja kiputilat, sekä limakalvomuutoksia, kuten karvakieli ja suun tulehdus. Koe eläimillä tai solumalleilla tehdyissä
Sähkösavukkeen haitalliset terveysvaikutukset
• Lyijy on myrkyllistä hermosoluille
• Parodontiitti
• Karies
• Kserostomia
• Limakalvomuutokset
• Riski sydän- ja verisuonisairauksille kasvaa
• Keuhkovaurio
• Astma
• Myrkyllistä maksalle
• Virtsarakon epiteelin hyperplasia
• Syöpäriski lisääntyy
kokeellisissa tutkimuksissa on osoitettu sähkötupakan sisältämien yhdisteiden olevan syöpävaarallisia ja riski myös suusyövän kehittymiselle.
Vaste kiinnityskudoshoitoihin on vapettajilla huonompi kuin terveillä tupakoimattomilla. Nikotiini estää haavojen ja luun paranemista ja siksi suukirurgisten toimenpiteiden sekä hammaskiven poiston ja kyretoinnin jälkeinen paraneminen on hitaampaa kuin terveillä tupakoimattomilla. Tavallisesta tupakoinnista poiketen muita akkuja heikommat
sähkösavukkeiden akut voivat pahimmillaan räjähtää aiheuttaen suun vammoja. Lisäksi taskussa räjähtämisen seurauksena yläreiden ja genitaalien vammoja on kuvattu lääketieteellisessä kirjallisuudessa.
Johtopäätökset
Kasvava näyttö sähkösavukkeiden käytön riskeistä on osoittanut, että vapetus ei ole vaaratonta. Se aiheuttaa yleissairauksien lisäksi suusairauksia ja lisää riskiä syöpäsairauksien syntymiselle ja etenemiselle. Vahvin
Muistilista
sähkösavukkeista keskustelun tueksi
• Sähkösavukkeiden käyttö ei ole turvallisempaa kuin perinteisten savukkeiden polttaminen.
• Sähkösavukkeita ei kannata suositella tupakoinnin lopettamiseen.
• Sähkötupakointi on vaarallista hampaiden ja suun terveydelle. Erityisesti kiinnityskudos kärsii, sekä oman hampaan että hammasimplantin ympärillä.
• Kaikkien nikotiinituotteiden käyttö pitäisi lopettaa hyvissä ajoin ennen suuhun kohdistuvia invasiivisia toimenpiteitä, ja välttää niitä mahdollisimman pitkään toimenpiteiden jälkeen. Nikotiini heikentää haavan ja luun paranemista.
”On selvää näyttöä siitä, että vapettaminen aiheuttaa samankaltaisia muutoksia suussa kuin perinteinen tupakointi.”
näyttö sähkötupakoinnin aiheuttamista kliinisistä suumuutoksista liittyy hampaiden kiinnityskudosten tulehdustilaan ja kiinnityskatoon. Lisäksi tutkimukset viittaavat karieksen lisääntyneeseen esiintyvyyteen, hampaiden vaurioihin, kuivaan suuhun, suun kiputiloihin, parodontologisen eikirurgisen hoidon huonompaan tehoon, limakalvomuutoksiin ja heikompaan suun yleiseen terveydentilaan.
Pitkäaikaistutkimuksia sähkösavukkeiden aiheuttamista suumuutoksista on toistaiseksi vähän. Olisi erittäin tärkeää kirjata kaikkien nikotiinituotteiden käyttö myös hammashoitojen yhteydessä. Se on edellytys epidemiologisten tutkimusten tekemiselle myöhemmin. Kuitenkin jo nyt tiedetään tarpeeksi sähkötupakan sisältämien yhdisteiden ja vapettamisen haitoista suussa ja elimistössä, eikä epidemiologista näyttöä pidä jäädä odottamaan vapettamiseen puuttumiseksi. Näyttö sähkösavukkeiden vakavista haitoista terveydelle vahvistuu jatkuvasti tutkimusten lisääntyessä.
Sähkötupakointi ei ole nykytutkimusten mukaan yhtään terveellisempää kuin perinteinen tupakointi. Maailman terveysjärjestö WHO ja European Respiratory Society ERS eivät suosittele sähkösavukkeiden käyttöä tupakoinnin lopettamiseen. On myös näyttöä siitä, että vapetus lisää nuorilla tupakoinnin aloittamista ja nikotiiniriippuvuutta.
Suuhygienistit ovat avainasemassa suorittaessaan suun terveystarkastuksia säännöllisesti potilailleen, joista monet saattavat käyttää nikotiinituotteita. Tupakointitottumusten kirjaaminen kuuluu kliiniseen rutiiniin myös hammashoidossa. Tämän lisäksi tulisi kysyä ja kirjata kaikkien muidenkin nikotiinituotteiden, eli nuuskan, nikotiinipussien, sähkötupakan ja muiden vapetuotteiden, sekä ns. NRTtuotteiden (mm. nikotiinipurukumi ja nikotiinilaastarit) käyttö. Hammashoidon ammattilaisten tulee huomioida erityisesti odottavat äidit, lapset ja nuoret, koska nikotiini on erittäin haitallista kehityksen aikana ja vahingoittaa varsinkin aivojen ja keuhkojen kehitystä. Suuhygienistin tulee tietää nikotiinituotteiden haitalliset vaikutukset, ja ehkäistä niiden käyttöä. Suuhygienistillä on velvollisuus käydä lopettamista tukeva keskustelu ja osattava ohjata vieroitushoitoon. n
PATENTOITU
PATENTOITU VALOKEMIALLINEN TEKNOLOGIA
Ainoa hampaiden valkaisumenetelmä, joka perustuu valokemialliseen aktivointiin ainutlaatuisten valoherkisteiden avulla.
TURVALLISIN HAMPAIDEN VALKAISU
BlancOnen valokemiallinen teknologia suojaa kiillettä ja pulpakudosta eliminoimalla lämmön syntymisen valkaisuprosessin aikana. Tuloksena on hellävarainen valkaisu ilman haitallista lämpöreaktiota ja kiilteen kuivumista.
TUTKITUSTI 3X TEHOKKAAMPI HAPETUSVAIKUTUS*
Kirkkaampi ja pitkäkestoisempi valkaisutulos. BlancOnen valokemiallinen reaktio tuottaa merkittäviä määriä singlettihappea, joka hapettaa värjäytymiä tehokkaasti syvältä kiilteestä ja dentiinistä. *Pasquale et al. (2023) tutkimus: BlancOnen hapetusvaikutus on osoitettu olevan kolme kertaa tehokkaampi kuin perinteisissä valkaisumenetelmissä.
TUTUSTU ALAN TUOREIMPAAN TUTKIMUKSEEN
Skannaa QR-koodi ja katso webinaari hampaiden valkaisusta!
Ota yhteyttä!
Mikrobiomit suojaavat kehoa ja mieltä
Suolistossa, iholla ja limakalvoilla asustavat monimuotoiset mikrobien yhteisöt vaikuttavat immuunijärjestelmän toimintaan, ravintoaineiden imeytymiseen sekä esimerkiksi motivaatioon ja mielialaan.
Teksti Biocodex Oy n Kuvat Shutterstock RUOKAVALIO
Mikrobiomeilla on kehon kannalta ratkaisevan tärkeä tehtävä. Terve ja elinvoimainen mikrobiomi toimii suojamuurina haitallisia mikro organismeja vastaan ja pitää tulehdukset kurissa. Tuoreen International Microbiota Observatory 2024 kyselytutkimuksen mukaan suomalaiset eivät vielä tunne mikrobiomejaan.
– Kehon suurin mikrobiomi sijaitsee suolistossa, mutta myös iholla, suussa, vaginassa, keuhkoissa, virtsateissä sekä nielun ja korvan alueella on omat mikrobiominsa. Suomessa on suoliston yhteydessä puhuttu suppeammin bakteerifloorasta. Siksi moni ei tiedä mikrobiomien koostuvan bakteerien lisäksi esimerkiksi sienistä ja viruksista, mikrobiomiasiantuntija, tutkijatohtori Eveliina Munukka sanoo.
Suun terve mikrobiomi ehkäisee reikiintymistä, hammaskiven muodostumista ja ientulehduksia. Suoliston mikrobiomissa valmistuu kehon ja mielen hyvinvoinnin kannalta välttämättömiä vitamiineja, välittäjäaineita ja hormoneja. Esimerkiksi maidosta ja lihasta saatavasta tryptofaaniaminohaposta valmistuu mielialan säätelyyn vaikuttavaa serotoniinia sekä univalverytmiä säätelevää melatoniinia.
– Kehon mikrobiomien massan yhteenlaskettu paino on noin 1–2 kilogrammaa. Suurin osa mikrobimassasta sijaitsee suolistossa. Mikrobien määrä vastaa noin 1–3 prosenttia aikuisen kehon painosta, Munukka kertoo.
Suomalainen ei muuta tapojaan –ei vaikka tietoa olisi Naiset ovat miehiä paremmin perillä mikrobiomien toiminnasta. Kansainvälisesti mikrobiomitietoisuus on vahvinta 25–44vuotiailla. Se on usein ikä, johon ajoittuu perheen perustaminen ja pikkulapsivaihe. Suomessa mikrobiomitietoisuus on vahvinta keskiikään ehtineillä 45–59vuotiailla aikuisilla.
– Vaikka osalla suomalaisista tietoa olisikin, jostain syystä se ei siirry arjen toiminnan tasolle. Vain harva muuttaa tottumuksia parantaakseen mikrobiomiensa hyvinvointia. Reilu kolmannes suomalaisista on aktiivisesti muuttanut elämäntapojaan. Luku on selvästi alhaisempi kuin muissa maissa, Munukka sanoo.
Tietyiltä osaalueilta tieto on mennyt suomalaisille erittäin hyvin perille, esimerkiksi mikrobiston epätasapainon yhteys moniin yleistyviin aineenvaihduntasairauksiin on ymmärretty paremmin viime vuosina, mutta kokonaisuudessaan maaliviiva on vielä kaukana.
”Suun terve mikrobiomi ehkäisee reikiintymistä, hammaskiven muodostumista ja ientulehduksia.”
Surullisen suolen hoitaminen alkaa suusta
Liian yksipuolinen, vähäkuituinen ja runsaasti sokeria sekä prosessoituja ruokia sisältävä ruokavalio köyhdyttää mikrobiston monimuotoisuutta. Runsas alkoholin käyttö edistää haitallisten bakteerien kasvua suolistossa. Suoliston mikrobiomin kannalta parasta ravintoa ovat esimerkiksi maitohappobakteereja sisältävät ruokaaineet, kuten jogurtti, kefiiri, hapankaali ja kombucha. Suoliston mikrobiston epätasapainoa voi korjata myös tarkoituksenmukaisella probioottivalmisteella. Probiootit eroavat toisistaan ja eri kantojen soveltuvuutta on tutkittu tiettyjä käyttötilanteita ajatellen.
Oikeanlaisen ruoan valinnan lisäksi perusteellinen ruoan pureskeleminen auttaa ruoansulatusta
”Suoliston mikrobiomin epätasapainosta kärsivä surullinen suoli oireilee yksilöllisesti eri ihmisillä. Turvotus, vatsakivut, ripuli, ummetus, väsymys, autoimmuunisairaudet, allergiat ja ihoongelmat voivat liittyä mikrobiomin epätasapainoon.”
ja ravintoaineiden imeytymistä. Pureskelu hienontaa ruoan ja stimuloi sylkirauhasten toimintaa. Sylki sisältää entsyymejä, kuten amylaasia, jotka aloittavat jo suussa hiilihydraattien hajottamisen. Syljen eritystä voi stimuloida suun luontaista mikrobiomia suojaavalla hammastahnalla.
Suoliston mikrobiomin epätasapainosta kärsivä surullinen suoli oireilee yksilöllisesti eri ihmisillä. Turvotus, vatsakivut, ripuli, ummetus, väsymys, autoimmuunisairaudet, allergiat ja iho ongelmat voivat liittyä mikrobiomin epätasapainoon. Haitallisten suolistobakteerien lisääntyminen on yhdistetty muun muassa ahdistuneisuuteen ja masennukseen.
International Microbiota Observatory 2024 on mikrobiston tutkimukseen keskittyneen riippumattoman Biocodex Microbiota Instituutin ja tutkimusyhtiö Ipsoksen toteuttama kansainvälinen tutkimus. Se on laajin koskaan toteutettu tutkimus, joka avulla selvitetään mikrobiomeja koskevaa tietämystä sekä käyttäytymistä, jolla niiden hyvinvointiin voidaan vaikuttaa. Tutkimus on toinen laatuaan ja Suomi osallistui siihen ensimmäistä kertaa. n
Uutta valikoimassa!
Ortho Floss
Hammaslanka
Oikomiskojeiden, implanttien, siltojen ja laajojen hammasvälien puhdistukseen.
• Pakkauskoko: 1 x 50 kpl
• Tuotenumero: R306401
ISOMMAT KOOT!
UUDET
Hammasväliharja
Hammasvälien, implanttien ja ortodonttisten kojeiden puhdistukseen.
Nostamme palstalle mielenkiintoisia tutkimuksia ja ajankohtaisia aiheita maailmalta.
Eurooppalaisten suuhygienistien sijoittuminen työmarkkinoilla
Tutkimuksessa tarkasteltiin suuhygienistien työllisyystilannetta niissä Euroopan maissa, joiden kansalliset suuhygienistiyhdistykset olivat EDHF:n (European Dental Hygienist Federation) jäseniä.
EDHF lähetti vuosina 2020–2021 jokaiselle Euroopan maalle, jonka kansallinen suuhygienistiyhdistys on sen jäsen, verkkokyselylomakkeen ja tiedotuslehtisen. Jäsenliittoon kuuluu kaiken kaikkiaan 24 maata, joista Suomi on yksi.
Tutkimuksessa tarkasteltiin suuhygienistien työsuhteita laaja-alaisesti. Kysymyksissä huomioitiin suuhygienistien työpaikka (julkinen sektori, yksityiset lääkäriasemat ja mahdolliset muut toimipaikat), palkka, mahdolliset suunnitellut muutokset työsuhteeseen ja osallistuminen täydennyskoulutukseen. Kyselyssä haluttiin myös tietää, toimivatko tutkinnon suorittaneet tällä hetkellä nimenomaan suuhygienistinä. 92 prosenttia otoksesta vastasi kyselyyn.
Unkari ja Puola ilmoittivat, että alle 35 prosenttia niiden pätevistä suuhygienisteistä työskenteli suuhygienistinä. Kymmenessä kyselyyn vastanneessa maassa yli 40 prosenttia työskenteli osa-aikaisesti. 14 maassa yli 70 prosenttia työskenteli yksityisillä klinikoilla. Keskimääräinen vuosipalkka vaihteli Puolan julkisten klinikoiden 8 400 eurosta Tanskan suuhygienistien omistamien klinikoiden 106 000 euroon. Säännöllinen osallistuminen täydennyskoulutukseen oli pakollista vain yhdeksässä maassa.
Kyselyn vastausten perusteella voidaan päätellä, että suuhygienisteillä on erilainen rooli suun terveydenhuollossa jokaisessa Euroopan maassa. Heidän koulutuksensa, työpaikkansa, vuosipalkkansa ja täydennyskoulutustarpeensa vaihtelevat suuresti. n
Suuhygienistin kannattaa suojata kuuloaan
Tutkimuksessa verrattiin ultraäänilaitteita työssään käyttävien suuhygienistien kuulon tasoa saman ikäisten kontrollihenkilöiden kuuloon, sillä hammashoidon ammattilaiset altistuvat tunnetusti vaaralliselle melutasolle kliinisessä työssä päivittäin.
Tutkimukseen rekrytoitiin yhdeksäntoista suuhygienistiä ja toiset yhdeksäntoista henkilöä kontrolliryhmään. Kontrolliryhmä koostui henkilöistä, jotka eivät olleet suuhygienistejä eikä heillä ollut altistusta ultraäänimelulle. Tutkimuksessa käytettiin sovitettujen parien mallia, jossa ryhmien osallistujat yhdistettiin iän ja sukupuolen perusteella, jotta sekoittavat muuttujat saatiin poistettua. Testauksessa audiologi suoritti sarjan kuulotestejä, joihin sisältyivät otoakustinen emissiotesti, puhdassävyinen audiometria ja tympanometria. Nämä testit tehtiin kaikille koe- ja kontrolliryhmän jäsenille. Tuloksissa havaittiin, että tutkimukseen osallistuneiden oikeassa korvassa oli huomattavia eroja taajuuksilla 1 000 Hz – 10 000 Hz ja vasemmassa korvassa taajuuksilla 6 000 Hz – 10 000 Hz. Korkeammat kuulokynnykset olivat nimenomaan suuhygienistien koeryhmässä. Mitä korkeampi kuulokynnys, sitä huonommin henkilö kuulee hiljaisia ääniä kyseisellä taajuudella.
Kokopäiväisten työvuosien määrä ja ultraäänilaitteen käyttövuodet vaikuttivat myös koeryhmän kuulokynnyksiin. Nämä muuttujat kuvastivat melualtistuksen tasoa. Ryhmien välinen parillinen t-testi osoitti tilastollisesti merkitseviä eroja koe- ja kontrolliryhmän välillä 9000 Hz:n taajuudella kummassakin korvassa. Vaikka tulokset osoittivat eroja kontrolli- ja koeryhmän (suuhygienistit) kuulossa, iän todettiin olevan merkittävä kriittinen muuttuja. n
LÄHDE: Rederiene G., Bol-van den Hil E., Pajak-Lysek E., Eaton K. The Employment of
in European Countries:
Association of Dental Public Health Survey in 2021. International Journal of Dental Hygiene
LÄHDE: Suedbeck J., Ludwig E. Blando J., Michalak N. Effects of Ultrasonic Use on Hearing Loss in Dental Hygienists: A Matched Pairs Design Study. Journal of Dental Hygiene, October 2024.
Teksti Anne Hyvönen
Dental Hygienists
Report of a European Dental Hygienists Federation/European
Uutuus kuivalle suulle
Täydennä TePe Pure™ -hammastahnalla
TePe Pure on ihanteellinen valinta herkille suun limakalvoille ja kuivalle suulle. Hammastahna ilman vaahdotus- ja väriaineita, saatavana sekä maustamattomana että erittäin miedon piparmintun makuisena.
Kun vesi ei riitä
Vesi tarjoaa nopean, mutta usein vain lyhytaikaisen helpotuksen suun kuivumiseen, jota esiintyy joka viidennellä henkilöllä.
TePe™ Kosteuttava Suuvesi ja Suugeeli raikastavat kuivaa suuta, kosteuttavat limakalvoja ja suojaavat hampaita.
Suosittelemme tuotesarjan maustamattomia tuotteita henkilöille, joilla on erittäin kuiva suu ja miedosti maustettuja tuotteita henkilöille, joilla on kohtalaisia kuivan suun ongelmia.
MEDIAPEILI
Alaan ja siihen liittyviä ajankohtaisia aiheita
Nostamme eri medioissa kuultuja ja sanottuja mielenkiintoisia aiheita, jotta tiedät, mistä kahvipöydässä keskustellaan.
helsinki.fi 17.10.2024
Pikatesti voi mullistaa parodontiitin varhaisen diagnostiikan
Professori Timo Sorsan kehittämä ja patentoima aMMP-8-suuhuuhdepikatesti tarjoaa mahdollisuuden tunnistaa kaksi merkittävää kansansairautta, parodontiitin ja tyypin 2 diabeteksen.
– Tutkimuksessamme havaitsimme, että pikatesti tunnistaa parodontiitin 90 %:n tarkkuudella, ja esidiabeteksen tai tyypin 2 diabeteksen 85 %:n tarkkuudella. Aiemmin vastaavaa nopeaa ja yksinkertaista testiä ei ole ollut saatavilla, professori Sorsa kertoo. Testi ei ainoastaan tunnista iensairauksia, vaan se paljastaa myös diabetekseen liittyvän tulehdustilan suussa, mikä antaa hammaslääkäreille ja suuhygienisteille mahdollisuuden seuloa potilaita diabeteksen riskin osalta samalla, kun he hoitavat suun terveyttä. Testi voidaan tehdä paitsi hammaslääkärin ja lääkärin vastaanotoilla, myös kotona, samaan tapaan kuin raskaustesti tai COVID-19-pikatesti.
Täysjyväviljojen lisääminen ruokavalioon saattaa ehkäistä verenpaineen kohoamista. Paljon täysjyväviljoja syövät säästyivät verenpaineen kohoamiselta 65 prosenttia todennäköisemmin kuin osallistujat, jotka söivät niitä vain harvoin.
DUODECIM.FI 31.10.2024
hs.fi 1.10.2024
Hyvinvointialue alkoi toimia kuin vuokrafirmat
Etelä-Savon hyvinvointialue yrittää vähentää kalliiksi tulevien vuokralääkäreiden käyttöä satsaamalla omaan rekrytointiin. Sen vuoksi hyvinvointialue käy markkinoimassa alueensa työmahdollisuuksia muun muassa Latviassa. Se haluaa palkata nuoret lääkärinsä suoraan, sillä vuokratyöyrityksen kautta he tulevat hyvinvointialueelle – ja veronmaksajille – puolitoista tai kaksi kertaa kalliimmaksi kuin suoraan palkattuna. Näin kertoo Etelä-Savon hyvinvointialueen johtaja Santeri Seppälä. – Itse lääkäreille maksettavat korvaukset ovat monesti olleet aika samat. Käytännössä on puhuttu yrityskatteesta siinä välissä. Monesti nuoret lääkärit ovat yllättyneet, kun he ovat kysyneet töitä suoraan, Seppälä sanoo.
hs.fi 8.10.2024
Ashwagandha saattaa aiheuttaa esimerkiksi maksahaittoja
Suosittua ravintolisää Ashwagandhaa saa Suomessa luontaistuotekaupoista ja apteekeista, mutta sen turvallisuutta ei ole varmistettu. Ashwagandha saattaa aiheuttaa esimerkiksi maksahaittoja, kertoo Fimean ylilääkäri Maria Paile-Hyvärinen. Tanska on kieltänyt stressin ja ahdistuksen lievittämiseen käytettävien ashwagandha-valmisteiden myynnin kokonaan. Tanskassa on oltu huolissaan esimerkiksi siitä, että ashwagandhan juurella tai juuriuutteella voi olla haitallinen vaikutus kilpirauhas- ja sukupuolihormoneihin. Euroopassa meneillään on prosessi, joka todennäköisesti johtaa kieltoon tai rajoitteisiin, kertoo Paile-Hyvärinen.
Tekniikanmaailma.fi 11.10.2024
Hammasharjat ja suihkupäät
vilisevät viruksia
Yhdysvaltalaisessa Northwestern-yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan hammasharjat ja suihkupäät kuhisevat erilaisia viruksia, joista useimpia ei ole koskaan ennen nähty.
Vaikka uutinen saattaa kuulostaa pahaenteiseltä, nämä virukset eivät kuitenkaan uhkaa ihmisiä. Yliopiston julkaiseman tiedotteen mukaan uhkat kohdistuvat bakteereihin. Tutkimuksessa kerätyt mikroorganismit ovat bakteriofageja eli faageja. Kyseiset virustyypit tarttuvat bakteereihin ja lisääntyvät niiden sisällä. Faagit ovat viime aikoina herättäneet huomiota, koska niitä voidaan mahdollisesti käyttää antibiooteille vastustuskykyisten bakteeri-infektioiden hoidossa.
hs.fi 31.10.2024
Sokerin saannin rajoittaminen pikkulapsena voi vaikuttaa terveyteen vuosikymmeniä myöhemmin
Liika sokeri on pahasta, ja erityisen huono juttu on totuttaa pikkulapset makealle. Näin meitä on varoiteltu jo vuosikymmenten ajan. Ihmistutkimuksissa on kuitenkin hankala todistaa, että makean popsiminen pikkulapsena todella johtaa terveyshaittoihin myöhemmin elämässä. Uusi tutkimus paikkaa nyt tätä aukkoa. Yhdysvaltalaiset taloustieteilijät selvittivät puolikokeellisella tosielämän datalla, miten sokerin säännöstely sikiöaikana ja varhaislapsuudessa näkyy ihmis ten terveydessä vuosikymmeniä myöhemmin.
–Havaitsimme, että säännöstely elämän alussa vähensi diabeteksen ja verenpainetaudin riskiä noin 35 pro sentilla ja 20 prosentilla, Etelä-Kali fornian yliopiston terveystalo ustieteilijä Tadeja Gracner ja hänen kollegansa kirjoittavat Sciencessa.
hs.fi 27.10.2024
Suomessa uusi evali on vakava sairaus – ”Nyt on aika avata silmät”
Sähkötupakka on vienyt useita suomalaisia sairaalaan vakavan keuhkovaurion vuoksi. Kyse on sairaudesta nimeltä evali, joka on lyhenne englannin sanoista e-cigarette or vaping use-associated lung injury.
–Oli vain ajan kysymys, että sähkötupakan aiheuttamia välittömiä keuhkovaurioita löytyi myös Suomesta, sanoo lääketieteen tohtori ja kliinisen fysiologian ja isotooppilääketieteen erikoislääkäri Maria Juusela –Erona tupakkaan, sähkötupakan vahingot elimistössä ja haitat elinjärjestelmien toimintaan ilmenevät huomattavasti lyhyemmän käyttöajan jälkeen. Myös nuorilla.
– Vihdoinkin (...) pitäisi ymmärtää, että ollaan hyvin vaarallisen aineen, nikotiinin, kanssa tekemisissä. Vaikka evali liitetään ensisijaisesti keuhkoihin, on kyseessä koko kehon tauti, Juusela sanoo. Keuhkovaurioiden lisäksi evaliin liittyy voimakas elimistön tulehdustila. Se aiheuttaa tyypillisesti oireita myös ruoansulatusjärjestelmässä ja sydämessä sekä tuo esiin mielen häiriöitä, kuten ahdistuneisuutta. n
Tilaa suunhoitotuotteet suoraan Tamrosta!
IsoDent
Nyt voit tilata vastaanotollenne suunhoitotuotteita käyttöön ja myyntiin suoraan tukusta perille toimitettuna. Täytä netissä tamro.fi/hammas lomake ja lähetä se meille, niin olemme sinuun yhteydessä.
TUTKIMUSTULOKSIA
KOLUMNI
Luottamus rakentuu läsnäolosta
Katariina Hed
Kirjoittaja on suuhygienisti, joka työskentelee yksityisellä hammasklinikalla Espoossa.
Valtaosa ihmisistä pelkää tai vähintäänkin jännittää suun terveyden vastaanotolla. Hankala tunnetila valtaa mielen viimeistään hammasklinikan ovella. Vastaanottoaika on useimmiten liian lyhyt suhteessa siihen, mitä potilas tarvitsisi, ja on tehtävä valintoja sen suhteen, mitä siinä ajassa tehdään. Luottamuksen rakentuminen on kuitenkin tärkeämpää kuin mikään toimenpide, ja siksi vauhti ei saisi koskaan korvata läsnäoloa. Mahdollinen jatkoaika tai tiiviimpi hoitoväli on potilaan etu ja varmistaa, että hammasklinikalla tehtävä työ tulee tehtyä riittävän hyvin.
Suun terveyden asioilla ei tulisi pelotella ketään. Suussa ei ole mörköjä, eikä tule. Pelottelun sijaan on tärkeää vahvistaa luottamusta siihen, että kaikki on hyvin hyvin tai vähintäänkin tulee kuntoon.
Potilaan huomio kiinnittyy usein siihen, mitä tehdään ja sattuuko se. Ammattilainen voi lieventää tätä pelkoa ja jännitystä kertomalla potilaalle ennakkoon, mitä hänelle tehdään ja missä järjestyksessä.
”Potilas huomaa, että nyt tuo oikeasti haluaa minulle hyvää.”
Kiireessä fokus menee helposti siihen, mikä suussa on huonosti. Tulevaisuuden kannalta olisi kuitenkin tärkeä kertoa potilaalle myös siitä, mikä hänen suussaan on hyvin, ja huomata edellisen hoitokerran jälkeen tapahtunut positiivinen kehitys.
Hyväntahtoisuus rakentaa luottamusta. Potilas huomaa, että nyt tuo oikeasti haluaa minulle hyvää. Luottamusta ei rakennu, jos potilas ei koe tulleensa kuulluksi ja ymmärretyksi. Kysymys ’Mitä pidät tärkeänä juuri nyt?’ auttaa ymmärtämään, mitä potilas tietää ja toivoo. Tavoitteen saavuttaminen vaatii molempien työtä. Ja mitä vaikeampi tilanne, sitä tärkeämpää on molemminpuolinen luottamus siihen, että kaikki järjestyy.
Tärkein työ tehdään kotona ja siksi kotihoidon ohjeiden on hyvä olla konkreettisia. Tämän vuoksi harjaustekniikka ja sopivien väliharjojen käyttö tulisi havainnollistaa potilaan suussa. Tärkeimmät oivallukset syntyvät usein konkretian avulla. Kun vastaanottohuoneen ovi sulkeutuu, potilas voi olla tyytyväinen itseensä. Hän tuli, vaikka jännitti ja ehkä hieman pelkäsikin. Harvoin sitä tulee edistäneeksi yleisterveyttään yhdellä kerralla yhtä paljon kuin suun terveyden vastaanotolla. n
Kollegat koolla Tampereella
Tampereella kokoonnuttiin Sitko Pizzaan Näsilinnankadulla herkuttelemaan makoisten pizzojen äärelle lokakuisena iltana. Uudet yhdysjäsenet esittäytyivät; Pia Manninen, Venla Lallo, Anu Kuisma ja Henna-Riikka Korkalainen (kuvassa). Coltenen Susanna Asunta kertoi jäsenille uudesta valkaisumenetelmästä Brilliant Luminasta ja jäsenillan päätteeksi tehtiin lyhyt iltakävely Koskipuiston kupeessa sijaitsevaan uuteen hammasklinikkaan La Hannaan. n
Terhi Joela
Uutuustuotteita ja ajankohtaisia asioita
Turussa kokoonnuttiin jäsenillan merkeissä
25.9.2024 ravintola Tiirikkalassa. Paikalle oli saapunut lähes kolmekymmentä jäsentä. Tiina Sottinen TePe Nordic AB:lta esitteli meille TePe-tuotteita ja tarjosi iltapalaa, ja Suuhygienistiliiton puheenjohtaja Hanna Lähteenmäki kertoi liiton ajankohtaisista asioista. Kiitokset Tiinalle jäsenillan mahdollistamisesta ja upeista tarjoiluista! n
Turun alueen yhdysjäsenet Kaisa ja Satu-Maaria
RUNOILEVA SUUHYGIENISTI JUSSI OKKONEN
Joulukudelma
Linna luminen
Liekki lepattava
Kaunis kudelma
Kuusi kotoinen
Tähti taivaan
Itsestään ilmestyvä
Sydämet sulattava
Essi
Asikainen
TKU
HEI SINÄ SUUHYGIENISTI
TAI SUUHYGIENISTIOPISKELIJA!
Kaipaatko ajatustenvaihtoa ammattiasioista tai hetken mukavaa yhdessäoloa kollegojen parissa?
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry:n yhdysjäsenet järjestävät alueellaan suuhygienisteille ja suuhygienistiopiskelijoille tapaamisia, joissa puhutaan asiaa ja asian vierestä. Liiton puheenjohtaja tai hallituksen jäsen osallistuu tilaisuuksiin mahdollisuuksien mukaan.
Muistathan ilmoittaa tai päivittää yhteystietosi Akavan Erityisaloihin, jotta saat tietoa alueesi tapaamisista. Yhdysjäsen ilahtuu myös jäsentapaamisten sisältöön liittyvistä ehdotuksista. Ne voivat olla ammatillisia tai jotain muuta mukavaan yhdessäoloon liittyvää. Ota yhteyttä omaan yhdysjäseneesi ja tule mukaan!
KUO Virve Jääskeläinen P. 040 572 4632 virve.jaaskelainen@suuhygienistiliitto.fi
Anna Kantalainen P. 040 749 6194 anna.kantalainen@hyvaks.fi
Anu Kuisma +358 400 726 051 anu.kuisma@pirha.fi
Venla Lallo +358 400 314 772 venla.lallo@pirha.fi
Kirsi Koivisto P. 040 058 2564 km.koivisto@gmail.com
Sirkku Juntto P. 050 3473 043 sirkkujuntto@hotmail.com
SUUHYGIENISTI
MEDIATIEDOT
32. vuosikerta
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs 00240 Helsinki
Ilmestymis- ja aineistoaikataulu
Numero Aineistot Ilmestyy
Nro 1
Nro 2
Nro 3
Nro 4
22.1.2025 vko 9
15.4.2025 vko 22
19.8.2025 vko 39
4.11.2025 vko 50
Ilmoituskoot ja -hinnat
1/1 176 x 250 mm + 3 mm bleed 1/2 70 x 210 mm 1/4 70 x 105 mm
Takasivu 176 x 210 mm
2.–4. kannet 750 e 1. kansi ei mainoksia sisäsivut 1/1 700 e 1/2 500 e 1/4 400 e
Takakannen yläosan osoitetila 30 mm yläreunasta. Lisätietoja ilmoitusmyynnistä. Oikeus hintojen muutokseen pidätetään. Alennukset sopimuksen mukaan. Ilmoituksen peruutus kirjallisesti viikkoa ennen aineistopäivää. Myöhemmin tehdyistä peruutuksista veloitetaan koko ilmoitustilan hinta. Reklamaatiot kirjallisesti 14 vrk:n kuluessa lehden ilmestymisestä.Lehden väliin on mahdollista saada erilaisia liitteitä. Kysy tarjous ilmoitusmyyjältämme. Laskutus lehden ilmestymisen jälkeen.
Maksun saaja
Suomen Suuhygienistiliitto SSHL ry
Pankkiyhteys
IBAN FI6780001200705813
SWIFT DABAFIHH
SUOMEN SUUHYGIENISTILIITTO SSHL RY:N HALLITUS
Puheenjohtaja
Hanna Lähteenmäki puheenjohtaja@suuhygienistiliitto.fi
Numerot ovat maksuttomia. Muista mainita viestissä nimesi, puhelinnumerosi, jäsennumerosi, jäsenyhdistyksesi ja kuvaus millaisessa asiassa tarvitset apua.
