Aluevaalit 23.1.2022 ennakkoäänestys 12.–18.1.2022
MARI-LEENA TALVITIE
Liitteen maksajat: Pekka Simonen ja Tulevaisuutta rakentamassa ry
PEKKA SIMONEN
281
289
PÄÄKIRJOITUS
Tulevaisuus tehdään yhdessä
Vaikuttavuutta julkiseen terveydenhuoltoon. Suomalaista terveyttä ja hyvinvoivaa tulevaisuutta rakennetaan yhteistyössä kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien kanssa. Kattavat, laadukkaat ja vaikuttavat palvelumme saatavilla ympäri Suomen – myös digitaalisesti. terveystalo.com
JULKISET PALVELUT
Pidät kädessäsi kokoomuksen oululaisten aluevaaliehdokkaiden Mari-Leena Talvitien ja Pekka Simosen yhteistä vaalilehteä. Politiikassa, kuten muutenkin asioiden etenemiseen, tarvitaan kollegoita ja useita ryhmiä, puolueita. Olemme molemmat vahvoja yhteistyön tekijöitä ja tulevaisuuden rakentajia, josta yhtenä esimerkkinä tämä yhteinen lehti. Kokosimme lehden, jotta Sinä saat tietoa hyvinvointialueen asioista ja voit tutustua tarkemmin meihin ehdokkaisiin. Toivottavasti se auttaa osaltaan löytämään itsellesi sopivan edustajan aluevaltuustoon. Aluevaalit käydään poikkeuksellisen ajan jatkuessa ja erilaisia vaalitilaisuuksia ei juurikaan voida järjestää. Löydät siis sivuilta tietoa, visailua ja muiden kommentteja Mari-Leenasta ja Pekasta. Voit lukea taustoistamme ja teemoista, arvoistamme ja monista meille tärkeistä asioista. Lehdessä on juttuja myös uudesta hyvinvointialueesta, tulevaisuuden sairaalasta, aluevaaleista ja mistä asioista tammikuun vaaleilla valittavat valtuutetut päättävät. Pohjois-Pohjanmaan Kokoomuksen, Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ja Kristillisdemokraattien listalla on yhteensä 98 ehdokasta. Toivotamme äänestysaktiivisuutta aluevaaleihin sekä hyvää alkavaa vuotta 2022 Sinulle ja läheisillesi!
Mari-Leena Talvitie Pekka Simonen oululainen kansanedustaja perheenisä, isoisä ja insinööri perheenäiti ja DI Oulun hyvinvointilautakunnan jäsen Pohjois-Pohjanmaan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen maakuntavaltuuston pj. valmistelun ohjausryhmän jäsen
Aluevaalien faktat Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23.1.2022 – Ennakkoäänestys on 12.–18.1.2022 – Vaalipiirinä on koko Pohjois-Pohjanmaan alue Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoon valitaan 79 valtuutettua – Valtuuston toimikausi alkaa 1.3.2022 – Normaali toimikausi on neljä vuotta – Aluevaalit toimitetaan samanaikaisesti kuntavaalien kanssa vuodesta 2025 alkaen
Hyvinvointialueilla sydän oikealla, maalaisjärki mukana Tammikuussa käydään Suomen ensimmäiset aluevaalit, jossa valitaan päättäjät hallituksen perustamille hyvinvointialueille. Yksi niistä on Pohjois-Pohjanmaa, jossa parikymmentä kuntayhtymää omine tietojärjestelmineen ja käytäntöineen on saatava yhteispeliin. Kyse on meille kaikista tärkeimmistä julkisista palveluista ja yli 20 miljardin euron veropotista. Tammikuun vaaleissa valittava aluevaltuusto rakentaa hyvinvointiyhteiskunnan rakenteet seuraaviksi vuosikymmeniksi. Tulevissa vaaleissa on siis paljon pelissä. Rehellisyyden nimissä on todettava, että Kokoomus olisi päätynyt eri ratkaisuun sotessa kuin hallitus. Nyt kuitenkin kokoomusta tarvitaan. Kokoomuksen mielestä sote-uudistus voi saavuttaa tavoitteensa vain monituottajamallilla, vahvalla johtamisella sekä vankalla talousosaamisella. Ilman näitä kolmea tukijalkaa veropaine kasvaa ja potilaat jäävät hoitamatta. Erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto, sosiaalityö ja pelastuspalvelut on hitsattava yhdeksi saumattomaksi kokonaisuudeksi, jossa potilas on pomo, ei pompotetta-
va. Palveluseteleillä voidaan turvata ihmisten hoitoonpääsy ja valinnanvapaus sekä kattava palveluverkosto. Samalla eri kuntayhtymien parhaimpia käytäntöjä voidaan laajentaa koko maakunnan alueelle. Hyvinvointiyhteiskunnan kestävyys rakentuu tällaisista maalaisjärkisistä ratkaisuista, joita aluevaltuutetut tulevat tekemään. Vaikka emme vielä voi tietää mitä kaikkea hyvinvointialueilla on edessään vaalien jälkeen, on jokaisella nyt oikeus innostua. Tulevalla kaudella alueilla tehdään aikamoinen aikahyppy 2020-luvulle. Työtä on paljon, mutta niin on keinojakin. Tosin maakuntavero ei ole sellainen. Toivotan kaikki vastuulliset voimat tervetulleeksi mukaan osoittamaan, että sydän on oikealla – aluevaaleissakin!
Petteri Orpo
puheenjohtaja Kansallinen Kokoomus
Pelastustoimikin siirtyy hyvinvointialueelle Pelastustoimen järjestäminen siirretään kunnilta ja kuntayhtymiltä 21 hyvinvointialueelle ja Helsingin kaupungille. Pelastustoimi ei ole osa sosiaali- ja terveydenhuoltoa, vaan se on oma erillinen ja asemaltaan sosiaali- ja terveydenhuoltoon rinnasteinen toimiala. Uudistuksen myötä valtion ohjaus pelastustoimessa vahvistuu. Pelastustoimen rahoitus tulee jatkossa valtion budjetista. Valtioneuvosto asettaa hyvinvointialueiden pelastustoimelle strategiset valtakunnalliset tavoitteet. Se myös päättää joidenkin pelastustoimen erityistehtävien kokoamisesta yhden tai useamman hyvinvointialueen hoidettavaksi. Sisäministeriö ohjaa hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin pelastustointa. Aluehallintovirastot valvovat pelastustoimen palvelutasoa, jonka tulee vastata kansallisia, alueellisia ja paikallisia tarpeita ja onnettomuusuhkia. Hyvinvointialueiden pelastustoimesta ja valtion ohjauksesta säädetään pelastustoimen järjestämislaissa. Pelastustoimen tehtävät siirtyvät hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle vuoden 2023 alussa. Pohjois-Pohjanmaalla tämä tarkoittaa Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitosten yhdistämistä ja laitosten toimintojen yhtenäistämistä. Yleisesti puhutaan sote-uudistuksesta, vaikka uudistus koskee myös pelastustointa. Tosiasiallisesti kyseessä on hyvinvointialueuudistus, perustettavat alueet ovat hyvinvointialueita ja ylimpänä oleva alueita ohjaava säädös on laki hyvinvointialueista. Tärkeintä on pelastustoimen mukaan ottaminen valmisteluun tasavertaisena sosiaali- ja terveystoimen kanssa sekä pelastustoimen tasavertaisen ja itsenäisen aseman turvaaminen soten rinnalla hyvinvointialueella. Pohjois-Pohjanmaalla tälle on yksimielinen hyväksyntä ja valmistelu etenee sen mukaisesti. Pohjois-Pohjanmaalla uudistuksen valmistelu on organisoitu siten, että ylimpänä ovat poliittiset ohjausryhmät – laaja ja suppea. Ohjausryhmien alaisuudessa toimii väliaikainen valmisteluelin eli VATE. Pelastustoimi on VATE:ssa hyvin edustettuna. Varsinainen valmisteluorganisaatio koostuu useista valmistelukokonaisuuksista, joista pelastustoimen palvelutuotanto on yksi kokonaisuus. Pelastustoimen valmisteluun on perustettu työryhmiä,
joihin on määritelty jäsenet kummastakin pelastuslaitoksesta. Valmistelutyö vaatii monien henkilöiden työpanosta ja näkyy sitä kautta myös pelastuslaitosten arjessa. Pelastustoimen valmistelutyötä tekevien joukko kasvaa ajan myötä. Valmistelun edetessä ja konkretisoituessa valmisteluun osallistetaan laajasti kummankin pelastuslaitoksen henkilöstöä – niin päätoimista, kuin sopimushenkilöstöä. Pelastustoimen valmistelu etenee suunnitellusti ja olemme luottavaisia sen suhteen, että Pohjois-Pohjan-
maan hyvinvointialueen pelastustoimi aloittaa toimintansa vuoden 2023 alussa siten, että alueen asukkaat ja muut tahot saavat pelastustoimen palvelut yhtä laadukkaina kuin tähänkin saakka.
Petteri Helisten
pelastusjohtaja, Oulu-Koillismaan pelastuslaitos vastuuvalmistelija, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue ja väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsen
NIMI Pekka Einari Simonen SYNTYMÄAIKA JA PAIKKA 3.1.1971, Ylivieska PERHESUHTEET Vaimo Tarja, 6 tytärtä, 6 poikaa ja 11 lastenlasta KOTIPAIKKA Oulu/Kiimingin Alakylä (vuodesta 1993) KOULUTUS Tietotekniikan insinööri, Oulun teknillinen oppilaitos, 1994 SOTILASARVO Vänrikki, Pohjois-Suomen Viestipataljoona, 1989 AMMATTI Senior Test Engineer (suunnitteluinsinööri) Sanmina, Haukipudas HARRASTUKSET Perhe ja ystävät Kuntoliikunta (lentopallo, sulkapallo, lenkkeily, retkeily) Moottoripyöräily Sitikat LUOTTAMUSTOIMET * Kaupunginvaltuuston varajäsen * Pohjois-Pohjanmaan sote-valmistelun ohjausryhmän jäsen * Hyvinvointilautakunnan jäsen * Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin tarkastuslautakunnan jäsen * Nordlab-laboratorioliikelaitoskuntayhtymän johtokunnan jäsen * Hallituksen pj, Oulun pohjoinen kokoomus ry * Piirihallituksen varapuheenjohtaja, Pohjois-Pohjanmaan kokoomus ry * Kokoomuksen puoluevaltuuston jäsen * Ylempien toimihenkilöiden luottamushenkilö Sanmina, Haukipudas * Ylempien toimihenkilöiden työsuojeluvaravaltuutettu, Sanmina, Haukipudas
Yhteistyökumppanit kertovat
Miksi äänestän? Miksi Pekka?
”Pekka on luotettava sote-osaaja, jolla on asenne kohdallaan. Pekka on ihmisen puolella.”
Olen käyttänyt äänioikeuttani ja täyttänyt ’kansalaisvelvollisuuteni’ niin presidentin valitsijamies- kuin suorissa vaaleissa, eduskunta- ja kunnallisvaaleissa. Nyt edessä ovat minulle ensimmäiset maakuntavaalit, joihin olen ajatellut mielenkiintoni kohdistaa ja äänioikeuttani käyttää. Olen varmasti yhtä ymmälläni kuin moni muukin kansalainen, että mitkä nämä vaalit ovat ja mistä ne päättäjät tulevat meidän kansalaisten puolesta siellä jossain ’sote-hyve-maku-himmeli’ elimissä päättämään. Mikä nyt on muuttumassa ja miksi meidän pitäisi vaikuttaa äänestämällä? Kyseessä on merkittävin sosiaali- ja terveydenhuoltoalan palvelujen uudistamisen muutoshanke, jota jo parin vuosikymmenen ajan on yritetty ajaa maaliin. Tämä malli, jolla nyt lähdetään liikkeelle on saanut kritiiikkiä ja tulee oletettavasti yhä saamaan, mutta jollain se on lähdettävä liikkeelle. Jos noudatamme ’jatkuvan parantamisen’ periaatetta, niin mahdolliset valuviatkin saataneen korjattua ja palvelut tulevat kehittymään niin, että pääsemme lupausten mukaisesti nopeammin hoitoon ja saamme kukin
Paula Risikko
kansanedustaja (kok), terveystieteiden tohtori, sairaanhoitaja ”Pekka on yhteistyökykyinen, aktiivinen ja energinen. Hän on taitava sekä sitoutunut toimimaan ryhmässä ja hän perustelee hyvin mielipiteensä.”
Kai Pajala
Keskusta, PPSHP:n hallituksen puheenjohtaja ”Olen tuntenut Pekan pitkään. Pekka perehtyy asioihin ja vie niitä päättäväisesti eteenpäin. Pekalla on sydän paikallaan.”
Pirjo Sirviö
SDP, kaupunginhallituksen jäsen “Pekka on toimissaan vastuuntuntoinen ja toimelias. Hänellä on kyky saada asioita aikaan. Päätöksentekijänä Pekka on rakentava ja ottaa kaikki huomioon. Siksi tuen häntä aluevaaleissa.” Janne Heikkinen kansanedustaja (kok)
parasta mahdollista hoitoa, riippumatta asuinpaikasta tai ’säädystä’. Olen virkamiesvalmistelijan roolissa henkilökohtaisesti nähnyt, kuinka PPSHP:n hallitus käsittelee ja tekee päätöksiä, joilla usein on myös kauaskantoisia vaikutuksia. Kahden valtuustokauden aikana olen nähnyt ja kokenut Pekan toimintatavat PPSHP:n hallituksen jäsenenä, kun hän haastaa esittelevät virkamiehet ja vasta-argumentoivat poliittiset kollegansa – aina niin, että näkökulmien taustalla kuuluu joko potilasasiakkaan tai työntekijän sekä veronmaksajan ääni. Toiminta on Pekalla ollut hyvin johdonmukaista ja päättäväistä.Itse en omaa minkään puolueen jäsenkirjaa ja olen koko ikäni ollut hyvin epäpoliittinen. Kun olen ääneni antanut, olen sen antanut henkilölle – riippumatta puoluekannasta. Valintaani vaikuttaa yleensä henkilöpersoona, elämänarvot sekä tunne siitä, että henkilö myös tavoittelee ja tarkoittaa sitä mitä hän sanoo. Siksi annan tukeni Pekalle.
Kari-Pekka Tampio
ohjelmajohtaja, OYS 2030 Tulevaisuuden sairaala
Pekka on 50-vuotias ison perheen isä ja nyt jo moninkertainen isoisä Alakylästä Oulusta. Hän syntyi ja kasvoi Ylivieskassa kahdeksanlapsisen perheen toiseksi nuorimpana. Isä toimi postilla autonkuljettajana ja äiti vaatetehtaassa ompelijana. Työuransa Pekka aloitti 13-vuotiaana Postin autotallien ja autojen pesijänä. Peruskoulun jälkeen hän aloitti sähkötekniikan perusopinnot Kalajokilaakson ammattioppilaitoksessa Nivalassa. Kesken opiskelun 17 vuotta täytettyään hän pääsi kuitenkin vapaaehtoisena armeijaan 1. erilliseen viestikomppaniaan Ouluun. Armeijassa Pekka pääsi sekä aliupseerikouluun että reserviupseerikouluun. Niinpä hänet ylennettiin 18-vuotispäivänä vänrikiksi.
Armeija ja opinnot toivat Ouluun
Armeijan jälkeen Pekka jatkoi sähkötekniikan peruslinjan loppuun Nivalassa ja hakeutui Oulun teknilliseen oppilaitokseen opiskelemaan tietotekniikkaa. Ennen tekua hän ehti toimia muutaman kuukauden Telen verkostoasentajana Haapajärvelllä ja vuoden Telenokialla Haukiputaalla harjoittelijana. 90-luvun alussa Neuvostoliiton romahdus sulki kesätyömahdollisuudet Nokialla. Niinpä Pekka lähti ensin Siilinjärvelle kunnalliseksi maatalouslomittajaksi ja sieltä edelleen Ylivieskaan Postille auton kuljettajaksi.
Ennen insinööriopintojen viimeistä vuotta tilanne Nokialla helpottui ja Pekka pääsi taas Haukiputaalle kesätöihin ja edelleen insinöörityöntekijäksi. Valmistuttuaan tietotekniikan insinööriksi Pekka sai paikan Haukiputaan Nokialla testaussuunnittelijana. Siellä työ on jatkunut jo lähes 30 vuotta, tosin talon katolla kyltti on vaihtunut pariin kertaan ja nykyinen työnantaja on elektroniikan sopimusvalmistaja Sanmina.
Koti nousi Kiimingin Alakylään
Tulevaan puolisoonsa Pekka tutustui Oulussa jo armeija-aikana. Avioliittoon Tarja ja Pekka vihittiin Oulun tuomiokirkossa keväällä 1990. Ensimmäinen yhteinen asunto löytyi Kellon Kiviniemestä ja ennen ensimmäistä omaa asuntoa Kiimingin Hanhelanperällä he ehtivät asua eri puolilla Oulun seutua ja pari kesää Ylivieskassakin. Vuonna 1999 Simosen perhe rakensi nykyisen kotinsa Alakylään. Tarjan ja Pekan ensimmäinen lapsi syntyi 1991 ja nuorimmainen 2010. Tällä hetkellä Simosen kodissa asuu vielä viisi lasta ja lähellä asuvat lasten perheet vierailevat mummulassa viikottain. Pekka on ollut kiinnostunut yhteisistä ja yhteiskunnallisista asioista lapsesta asti. Vaikka hän oli lapsena hyvin ujo ja arka, yhteiskuntaan liittyvät asiat saivat innostumaan.
Me tuemme Pekkaa aluevaltuustoon Pekalla on vankka ja monipuolinen kokemus sosiaali- ja terveyspalveluista sekä päätöksenteosta. Pekalla on vahvaa osaamista sekä erinomaisia näkemyksiä ihmisten tarpeista ja hyvinvointialueen palvelujen kehittämisestä. Pekka on erittäin aktiivinen ja määrätietoinen yhteisten asioiden hoidossa. Pekka tekee hyvää ja rakentavaa yhteistyötä kaikkien viranhaltijoiden sekä poliittísten ryhmien kesken. • • • • • • • • • • • • • • • •
Alakärppä Elsi, perhepäivähoitaja, yrittäjä, Oulu Avela Kirsti, lehtori emerita, Oulu Haapalainen Antti, asiantuntija, Oulu Haipus Hanna, liiketoimintajohtaja, Oulu Hannus Anne, sairaanhoitaja yamk, ensihoitaja, TtM opiskelija, Oulainen Heikkinen Janne, kansanedustaja, Oulu Heikkinen Kerttu, Supply Chain Manager, Oulu Hilli Juha, TM, vakuutusedustaja-yrittäjä, Oulu Hintsala Leo, linja-auton kuljettaja, Oulu Holmström Marja-Liisa, kotitalouden lehtori, Ylivieska Holmström Seppo, perhehoitaja, Ylivieska Häkli Ulla, yleislääketieteen erikoislääkäri, Oulu Itkonen Leena, myyjä, Oulu Jylhä Ari, taksinkuljettaja, Oulu Jylhä Eija, lastentarhanopettaja, Oulu Kaarivaara Juho, yrittäjä, Oulu
• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
Jo peruskoulu- sekä opiskeluaikoina Pekka kävi paljon keskusteluita myös opettajien kanssa yhteiskunnallisista teemoista ja ongelmista. Asetuttuaan nykyiseen omaan kotiin Alakylään Pekka lähti mukaan kyläyhdistystoimintaan. Eikä aikaakaan, kun hän ajautui yhdistyksen puheenjohtajaksi. Jo vuoden 2000 kuntavaalien aikaan Pekkaa kyseltiin ehdokkaaksi vaaleihin, mutta silloin aika ei ollut vielä kypsä. Vuonna 2004 kannustajia oli jo sen verran paljon, että Pekka innostui ottamaan yhteyttä Kokoomuksen piiritoimistolle ja kuntavaaliehdokkuus järjestyi sitoutumattomana Kokoomuksen listoilla. Vaaleissa Pekka pääsi mukavasti läpi valtuustoon ja vastuuta tuli heti ensimmäisellä kaudella lautakunnissa ja valtuuston varapuheenjohtajana. Pian Pekka huomasi, että kyllä se Kokoomus on hänelle oikea puolue ja vuoden 2005 lopulla hän liittyi puolueeseen. Pian hän oli jo Kiimingin kokoomuksen puheenjohtajana.
Politiikkaa perheen ehdoilla
Vuoden 2008 vaaleissa Pekka nousi kunnan ääniharavaksi ja joutui tekemään tiukan valinnan. Tarjolla olisi ollut kunnanhallituksen puheenjohtajuus, mutta toisessa vaakakupissa painoi vastuu lapsista ja perheen arjen sujuvuudesta. Niinpä Pekka kiel-
täytyi siitä ja jatkoi edelleen valtuuston varapuheenjohtajana. Poliittinen vaikuttaminen kuitenkin poltteli niin paljon, että Pekka lupautui vuoden 2011 eduskuntavaaleihin ehdokkaaksi. Silloin vielä suurelle yleisölle aika tuntemattomana hän omaksi yllätyksekseen keräsi noin 1500 ääntä. Seuraavat eduskuntavaalit vuonna 2015 houkuttivat myös, mutta taas piti valita perheen ja politiikan välillä. Kun oli kerran harjoitellut, toisiin vaaleihin olisi pitänyt lähteä täysillä ja tavoitteena mennä läpi eduskuntaan asti. Niinpä Pekka katsoi parhaaksi jättäytyä vaaleista pois kokonaan.
Yhdeksän vuotta hyvinvointilautakunnassa
Uusi Oulu aloitti vuonna 2013. Siitä asti Pekka on keskittynyt valtuustoryhmässä työskentelyn lisäksi erityisesti hyvinvointipalveluihin. Hän on ollut koko Uuden Oulun historian ajan hyvinvointilautakunnan jäsen ja edelliset neljä vuotta varapuheenjohtajana. Edelliset yhdeksän vuotta Pekka on ollut myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallituksessa ja syksystä 2021 alkaen tarkastuslautakunnassa. Sote-uudistuksen valmistelu- ja ohjausryhmissä Pekka on saanut olla sekä edellisen hallituskauden että nykyisen valmistelun aikana. Kokoomuksen sisäisessä toiminnassa hän on kuulunut ns. valta-
Kauppinen Timo, talous- ja hallintojohtaja, Oulu Kauppinen Petri, palvelupäällikkö, Oulu Kemppainen Heidi, asiakkuuspäällikkö, Oulu Kontinaho Marjo, kätilö, sairaanhoitaja, Oulainen Koppelo Jani, Senior ITS Solutions Manager, Oulu Kopperoinen Miika, lähetystyön asintuntija, Oulu Korpi-Tassi Pauli, toimitusjohtaja, FM, Kalajoki Korpinen Jani, DI, Oulu Koskelainen Johanna, yrittäjä, Oulu Kouvala Tomi, opiskelija, Oulu Kuisma Mirjami, lähihoitaja, merkonomiopiskelija Oulu Kuisma Pasi, kuljetusyrittäjä, Oulu Kulmala Julia, merkonomi, lähihoitajaopiskelija, Oulu Kulmala Santeri, merkonomi, sairaanhoitajaopiskelija, Oulu Lehtisaari Miia KM, luokanopettaja, Oulu Lehtisaari Tuomas, yrittäjä, Oulu Lehtovaara Minna, KM, opettaja, apulaisjohtaja, Oulu Lind Timo, DI, Oulu Myllylä Jaana, ohjaaja, Oulu Nivala Petteri, puuseppä, lasityöntekijä, Nivala Ollila Jari, testausinsinööri, Oulu Paakinaho Satu, kirjanpitäjä, Oulu Pakanen Sanna, projektipäällikkö, Oulu Pietiläinen Markku, lähihoitaja, Oulu Pietiläinen Sirkka-Liisa, varhaiskasvatuksen opettaja, Oulu
• • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • • •
kunnalliseen sote-nyrkkiin. Kokoomuksen puoluevaltuustossa Pekalla on jo kolmas kaksivuotiskausi ja vuonna 2020 hän toimi myös puoluevaltuuston varapuheenjohtajana.
Vapaat kuluvat liikkuen
Nuorempana Pekka harrasti isänsä kanssa pienriistan metsästystä. Iän myötä tämä harrastus hiipui ja tilalle tuli perheen kanssa luonnossa liikkuminen ja erilaiset kuntoliikunnan muodot. Viimeiset parikymmentä vuotta ykköslajina on ollut lentopallo ja satunnaisesti myös sulkapallo. Aikuisiällä kiinnostus on herännyt myös moottoripyöräilyyn ja -kelkkailuun. Nämä ovat Pekalle perheen yhteisiä harrastuksia. Hondan Pan Europeanin tai Polariksen touringin kyydissä on yleensä aina joko Tarja tai joku lapsista. Kun kyse on Simosen Pekasta, täytyy esiin nostaa Sitikat. Pekka on aina ollut hyvin kiinnostunut autoista ja aivan erityisesti Sitikoista. Pekalla on toki ollut automerkkejä Ladasta Mersuun, mutta Citroen-merkkisiä autoja on vuosikymmenten kuluessa ollut lähes sata! Sitikoita on ollut AX:iä, BX:iä, CX, XM:iä, Xsaroja, C4:sia, C5:sia jne. Viimeisimpänä ja ensimmäiseksi uudeksi autokseen Pekka hankki syksyllä 2021 täyssähköisen e-C4:n.
Raatiniemi Lasse, dosentti, erikoislääkäri, Oulu Rautio Roope, opiskelija, nuorisovaltuuston jäsen, Oulu Riekki Esko, yrittäjä, Oulu Riekki Seija, lähihoitaja, Oulu Räsänen Eeva CEO, Oulu Saari (Ena) Veli, Workshop Manager, Liminka Saari (Hente) Heikki, yrittäjä, Oulainen Savela Riku, rakennusinsinööri Oulu Savela Ulla, terveydenhoitaja, Oulu Simonen Jani, kattoasentaja, Oulu Simonen Jere, opiskelija, Oulu Simonen Joel, erityisluokanopettaja, Oulu Simonen Matilda, lähihoitaja, Oulu Simonen Riku, opiskelija, Oulu Simonen Risto, automyyjä, Ylivieska Simonen Sofia, kondiittori, Oulu Simonen Susanna, lähihoitaja, Oulu Simonen Tarja, lähihoitaja, Oulu Syrjäpalo Pekka, Oulu Tampio Kari-Pekka, ohjelmajohtaja, Oulu Tauriainen Miia, talous- ja hallintopäällikkö, Oulu Tiikkainen Leevi, Maintenance Mechanic, Oulu Tuomi Kaisu, kunnanjohtaja, eläkeläinen, Oulu Tuomivaara Raija, sairaanhoitaja, TtM, Oulu Tyni Jaakko, yrittäjä, opiskelija, Siikalatva Vatjus Ritva, FT, HLL, ET psykoterapeutti, Oulu Vierimaa Mirva, jalkinetyöntekijä, Ylivieska Väisänen Pauliina, puuseppä, Nivala Väänänen Leena, DI, eMBA, projektipäällikkö, Oulu
Tulevaisuuden rakentaja
Sisällä tuoksuu kahvi. Kyltti ovella kertoo, että Ravintola Perlassa on alkamassa kansanedustaja Mari-Leena Talvitien tilaisuus. – Tervetuloa, toivottaa Jari Valli, ravintolan yrittäjä. Hän on tarjonnut tilaisuuden puitteet tukena naapuruston omalle edustajalle. – Etu-Lyötyssä olemme asuneet kymmenkunta vuotta. Perla on yhtä vanha kuin esikoisemme, eli yhdeksän vuotta, laskeskelee kansanedustaja. Moni Perlaan saapuva on tuttu kasvo, usea on tehnyt kampanjatyötä Mari-Leenan hyväksi vuosia. Joukossa on aina myös uusia tulijoita, niin tälläkin kertaa. Ovesta astuu vanhempi rouva, joka on tavannut ehdokkaan ja hänen tiiminsä aiemmin päivällä. – Ajattelin rohkaistua ja tulla kuuntelemaan tänne vähän lisää, hän kertoo kansanedustajan kätellessä häntä. Siitä se juttu sitten alkaakin.
Jokainen kohtaaminen on tärkeä
Politikassa, niin kuin elämässä yleensäkin, jokainen kohtaaminen on tärkeä. Mari-Leenalla on kokemusta myös siitä, miten yksi ääni voi olla ratkaiseva. 18-vuotiaana, ollessaan ehdolla seurakuntavaaleissa, hän pääsi valtuutetuksi vain yhden äänen erolla. Ratkaiseva ääni tuli itseltä. Äänen antaminen itselle ei ollut ensimmäisissä vaaleissa itsestään selvyys. Sen ansiosta lukiota käynyt partiolainen kuitenkin pääsi oppimaan päätöksentekoa. Yrittäjyys, ympäristö ja suomalaiseen osaamiseen panostaminen ovat olleet Mari-Leenan kampanjateemoja jo silloin, kun hän oli ehdolla vaaleissa tyttönimellään Kairivaara. Etelä-Pohjanmaalta, Ilmajoelta kotoisin oleva kansanedustaja työskenteli perheen tilaus- ja lounasravintolassa teini-ikäisestä asti ja kasvoi keskellä yrittäjäarkea. – Yrittäjyydestä, osaamisesta ja oikeasta asenteesta kumpuavat
Nimi: Mari-Leena Hannele Talvitie (os. Kairivaara) Syntymäaika ja lapsuus: 11.6.1980 Vaasa. Juuret yrittäjäperheessä Etelä-Pohjanmaalla. Kävi koulua Koskenkorvalla ja Ilmajoella, muutti syksyllä 2000 Ouluun opiskelemaan. Perhe: Puoliso Timo ja kaksi lasta, 3- ja 5-luokkalaiset tytöt. Koulutus: Ympäristötekniikan diplomi-insinööri, Oulun yliopisto, 2010. Harrastukset: Lasten kannustaminen harrastuksissa (keppihevoset, cheerleading, kori- ja jalkapallo, ratsastus). Luonnossa liikkuminen ja aamukävelyt, runot ja lukeminen, penkkiurheilu, korttien kirjoittaminen. Ammatti: Kansanedustaja vuodesta 2015, kokoomuksen eduskuntaryhmän vpj. Luottamustoimet: * Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston pj. 2021– * Tekniikan Akateemiset TEK ry:n pj, 2020– * Kansallisen kokoomuksen vpj. 2018–2020 * Oulun kaupunginvaltuutettu vuodesta 2005 alkaen * Oulun kaupunginvaltuuston pj. 2012–2015 * Oulun kaupunginhallituksen pj. 2011–2012 * Kokoomuksen valtuustoryhmän pj. Oulussa 2009–2011
siemenet kestävään kasvuun, uusiin työpaikkoihin ja työelämän uudistumiseen.
Mumma opetti ahkeruutta
Mari-Leena on kasvanut vahvaan yhteisöllisyyteen. Vuosia perheen kanssa asunut äidinäiti, mumma, eli yli 90-vuotiaaksi ja opetti paljon ahkeruudesta ja asenteesta – omien tekojensa kautta. – Sain kasvaa lapsuudessa Laihian mummolan pihapiirissä, missä me nuorimmatkin olimme mukana tekemässä maatilan töitä. Jäätyään leskeksi vuonna 1998 mumma muutti meille, ensin Ilmajoen Koskenkorvalle ja sitten Seinäjoelle. Viimeiset vuodet äitini ja siskoni toimivat mumman omaishoitajina, mistä olen heille edelleen kiitollinen. Perheyrityksen ohella Mari-Leena kartutti opiskeluaikanaan työkokemusta Altian Koskenkorvan tehtaalla, jonne hän teki harjoittelut ja energiaja vesitehokkuutta käsittelevän
diplomityönsä. Jo vuosia sitten Mari-Leena onkin todennut, että yksi hänen neljästä tavoitteestaan elämässä on toimia joku päivä Suomen ympäristö- tai elinkeinoministerinä.
Joukkuepelaaja harrastuksia myöten
Joukkuepelaajaksikaan MariLeena ei tituleeraa itseään turhaan. Varsinkin jalkapallo pyöritti häntä nuoruusvuosina Ilmajoella. Silloinen poikaystävä, nykyinen aviomies Timo löytyi myös viheriöltä. Oulussa Mari-Leena oli perustamassa tyttöjen ja naisten jalkapalloseura ONSsia eli Oulu Nice Socceria. Koska divarimatsissa polvesta napsahti sekä eturisti- että sisäside, nappikset olivat monta vuotta naulassa. Eduskunnan myötä jalkapallokin palasi kuvioihin ja Mari-Leena sai pukea ensi kertaa maajoukkuepaidan päälle, peleissä muun muassa Saksan ja Viron parlamenttien tiimejä vastaan.
Mikko Mäntyniemi / Ateljee Mäntyniemi
Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie toimi Oulun kaupunginhallituksen puheenjohtajana, kun viisi kuntaa yhdistyi eli rakennettiin uutta Oulua. Kokemus siitä sekä tuore maakuntavaltuuston puheenjohtajuus saivat hänet lähtemään ehdolle aluevaltuustoon.
tajana. Osallistuminen ja yhdessä tekeminen opettivat kantamaan vastuuta, ja vielä opiskeluaikanaan Mari-Leena toimi laumanjohtajana oululaislippukunnassa, Pohjolan Pirteissä. – Nykyään partiolaisuuteni on sitä, että toimin eduskunnan partioparlamentaarikkojen puheenjohtajana, sihteerinä toimi pitkään eduskunta-avustajani Laura Pistemaa. Kehitimme uuden perinteen ja järjestämme vuosittain nokipannukahvit. Olemmekin ainoa taho, joka saa sytyttää avotulen eduskunnan pihalle ja korona-syksyinä Nokipannukahvit ovat olleet eduskunnan ainoa tapahtuma.
Valtakunnan politiikka tuli tutuksi avustajana
Mari-Leena perusti kollega Silvia Modigin kanssa eduskunnan mimmifutisjoukkueen. Keväällä 2018 korjattiin polven kierukkaa. Onneksi osaavat oululaisortopedit ovat operoineet ja fysioterapeuteilta on saanut hyvät ja tiukat kuntoutusohjeet. Viime kesänä Mari-Leena innostui porrastreeneistä ja polvi alkoi taas vihotella. Ei auttanut muuta kuin käydä pyytämässä uudet polvitreeniohjeet. Joukkuepelit eivät ole kadonnut perheen elämästä, sillä tyttäristä nuorempi Liinu on pian taitavampi jalkapalloilija kuin äitinsä ja vanhempi Moona heittelee tottuneesti koreja. Molemmat tykkäävät myös leikkiä keppihevosilla ja puuponeilla pihapiirissä. Mari-Leena pitääkin tärkeänä, että jokaiselle lapselle löytyy vähintään yksi harrastus. Toinen tärkeä harrastus on ollut partio, ekaluokkalaisesta lähtien. Ilkan Partiolaisissa hän toimi niin vartiojohtajana kuin rahastonhoi-
Ennen valintaansa kansanedustajaksi Mari-Leena ehti työskennellä usean kansanedustajan avustajana. Siten valtakunnanpolitiikan tekemisen arki oli hänelle tuttua. – Emme voi ajatella säätävämme lakeja koskien mitä vain. Lainsäädännön tarkoitus on ohjata toimintaa ja luoda kestävälle kasvulle toimintaedellytykset – ei hankaloittaa tai estää sitä. Kunnallisvaaleissa Mari-Leena pääsi uuden kotikaupunkinsa Oulun kaupunginvaltuustoon ensimmäisellä yrityksellä vuonna 2004. Nuoreen naiseen luotettiin niin paljon, että hän sai vedettäväkseen vasta perustetun Oulun seudun ympäristölautakunnan. Työ vakuutti myös kokeneemmat kuntapoliitikot ja toisella valtuustokaudellaan Mari-Leena nousi kokoomuksen ryhmänjohtajaksi ja kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Kolmannella valtuustokaudella hän toimi uuden Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtajana. Kokemukset uuden Oulun, ison kuntayhdistymisen rakentamisesta antoivat myös syötteen lähteä ehdokkaaksi hyvinvointialueen valtuutetuksi. Ovet avautuivat Arkadianmäelle 2015 ja jatkokaudelle 2019 eduskuntavaaleissa. Vastuunkantoa ja vaikuttamista hyvän arjen ja toimivien palveluiden sekä koulutusmahdollisuuksien, elinkeinoelämän ja pohjoisen puolesta hän tekee eduskuntatyön ohella tuoreena maakuntavaltuuston puheenjohtajana. – Olen sanonut, että tulevaisuus kiinnostaa minua, sillä aion viettää loppuelämäni siellä. Erityisesti näinä aikoina yhteiset asiat tarvitsevat joukkuepelaajia, sillan rakentajia sekä järkipolitiikan tekijöitä.
Antero Lehtonen / AC Oulu
KOLUMNI
Kokemusasiantuntijoiden avulla palvelut asiakaslähtöisiksi Oletko joskus turhautunut yrittäessäsi päästä perusterveydenhuollon palveluun, kuten lääkäriin? Tai onko osa oireistasi sivuutettu tai sinusta tuntuu, että tiedät sairaudesta enemmän kuin hoitohenkilökunta? Ajattelen, että vaikka nämä ovat poikkeustapauksia, yksikin vastaava potilaskokemus on liikaa. Hyvä hoitopolku lähtee siitä, että palvelut toteutetaan hallintokeskeisyyden sijaan asiakaslähtöisesti. Suomessa perusterveydenhuollon uudistustarpeista on puhuttu 15 vuotta. Ala on elänyt kohtuutonta odotustilaa. Perustuslain mukaan jokaisella suomalaisella tulee olla mahdollisuus yhdenvertaisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Tämä toteutuu toisaalla paremmin kuin toisaalla. Sen koin myös henkilökohtaisesti, kun ennen kansanedustajuutta olin pienten lasten kanssa kotona ja vailla työterveyspalveluita. Tuleva vuosi on iso vaikuttamisen paikka. Kun uusien hyvinvointialueiden toimintaa suunnitellaan, on monella alueella edessä isoja toimintatapamuutoksia. Oleellista on hyödyntää maan parhaita käytänteitä, myös kokemusasiantuntijuutta sekä edistää hyvää johtamista ja osaamista. Tämän kaiken sanoittamisessa erilaisilla sosiaali- ja terveysalan liitoille ja paikallisyhdistyksillä on tärkeä, korvaamaton rooli. Asiakaslähtöiset palvelut ja hyvä hoitopolku tarkoittavat sujuvaa ajanvarausta, vaikuttavaa hoitoa ja ennaltaehkäiseviä neuvoja. Niiden suunnittelussa on hyväksyttävä, että kaikille ei käy sama palvelu. Erityisryhmille, kuten esimerkiksi allergikoille ja astmaatikoille, hyvä hoitopolku ja sujuva arki vaativat monenlaisten asioiden huomiointia. Parhaat käytänteet ja hyvä johtaminen kuuluvat toimintatapoihin, joita terveydenhuollossa hyödynnetään jo nyt, jos on ollut tahtoa. On kyse siitä, halutaanko tarjota vaikuttavat, laadukkaat ja oikea-aikaiset palvelut aidosti jokaiselle. Näin vuoden lopussa on aika kiittää jokaista kolmannen sektorin toimijaa. Ensi vuosi tuo isoja muutoksia hyvinvointialueen myötä. Ajattelen, että järjestökentällä on oltava jatkossa yhä isompi rooli yhteistyökumppanina, palveluiden tuottajana ja asiantuntijuuden tarjoajana. Jokainen kaipaa joskus myös rinnallakulkijaa ja vertaistukea. Siinäkin terveysjärjestöillä ja -yhdistyksillä on tärkeä tehtävä.
Mari-Leena Talvitie
atoopikko ja atoopikon äiti allergia-, iho- ja astmaliiton jäsen
Kolme kärkiteemaa Näitä olen edistänyt yhdessä muiden vastuunkantajien kanssa Oulussa:
1 2 3
Tärkeintä on ihmisen hyvinvointi. Ihminen ja asiakaslähtöiset palvelut keskiöön, hallinto ja teknologia rengiksi.
Jokaiselle ripeä hoitoonpääsy ja oikea-aikaiset, vaikuttavat palvelut. Mahdollisuus käyttää palveluseteleitä ja valita palveluntuottaja. Esimerkiksi omaishoidon vapaapäivät sekä mielenterveys- tai päihdepuolen palvelut.
Ruokaa ja lahjoja jaettiin tarvitseville Kaikki hyvä ei synny, se pitää tehdä! Oululainen Janne Ahonen, AC Oulu ja monet yritykset sekä vapaaehtoiset mahdollistivat jouluiset ruokakassit ja hyvän joulumielen sadoille perheille. Toista kertaa järjestetyssä tapahtumassa jaettiin 1500 ruoka-annosta vähävaraisille lapsiperheille ja 151 joululahjaa. Kampanjan suojelijana toimi toistamiseen Mari-Leena Talvitie. Oheinen kuva on otettu ruokakassien ja lahjojen jakotilaisuuden jälkeen. Kuvassa vasemmalta lukien Janne Ahonen, kampanjan pääyhteistyökumppani AC Oulun pelaajia ja toimihenkilöitä Mari-Leena Talvitien kanssa sekä Joni Määttä. Katso video YouTubessa: Joulun hyväntekeväisyyskampanja Oulussa vuonna 2021.
Mari-Leena
on meidän valintamme
”Partiolaisena Mari-Leena ei arkaile tarttua toimeen epäkohtien korjaamiseksi. Hän tietää, että parhaat suunnitelmat ja päätökset tehdään yhdessä toista kuunnellen ja arvostaen.” - Laura Ritola, lähidemokratiatoimikunnan pj, globaalikasvatuksen kehittäjäopettaja, partiolainen
”Mari-Leenan kanssa on ollut arvokasta toteuttaa yhteisiä hyväntekeväisyyskampanjoita Oulussa. Luotettava ja aikaansaava päättäjä.” - Janne Ahonen, jääliläinen perheenisä, yrittäjä
”Mari-Leena on ihmistä lähellä. Hän haluaa sujuvoittaa niin kuntalaisten kuin yritystenkin asioita. Mari-Leenalla on sydämen sivistystä.” - Teija Ruokamo, FM, vientiasiantuntija
”Mari-Leenalla on rautaisen lempeä ote politiikassa. Se yhdistettynä hänen vahvaan osaamiseensa sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoihinsa tekevät Mari-Leenasta inhimillisen ja viisaan poliitikon.” - Susa Vikeväkorva, hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja (vihr.), kaupunginvaltuutettu (Oulu)
”Menestyvä joukkue tarvitsee sitoutuneita joukkuepelaajia. Mari-Leena on monilla kentillä koeteltu pelaaja, joka kykenee ajattelemaan koko joukkueen etua. - Mika Nurmela, Palloliitto, aluevalmentaja, A-maajoukkuen valmentaja
”Mari-Leenalla on laaja kokemus uuden Oulun rakentamisesta. Lisäksi hänellä on vahvaa osaamista valtakunnan päätöksenteosta ja hyvät, toimivat verkostot. Nämä ovat hyödyksi erityisesti hyvinvointialueen alkuvaiheessa, jotta turvataan alueemme kilpailukyky ja toimintaedellytykset valtakunnan tasolla.” Matti Pennanen, Oulun entinen kaupunginjohtaja
JORMA
ilmoitus, maksaja: Jorma Kivelä
KIVELÄ
KO K E M U STA , HARKIN TA A , TUNNET TA
241 IKÄIHMISTEN PALVELUT ON VARMISTETTAVA Hyvinvointipalvelut siirtyvät alueelle, mutta asuminen jää kuntaan. Senioriasuminen, kotipalvelut ja hoiva pitää varmistaa myös jatkossa. SÄHKÖISET PALVELUT HELPPOKÄYTTÖISIKSI Sähköisillä palveluilla voidaan tietyssä määrin parantaa palveluja ja säästää resursseja, kunhan ne ovat käyttäjäystävällisiä.
JORMA
aluevaltuustoon www.jormakivela.fi
JONOT LYHYEKSI POISTAMALLA TURHA POMPUTTELU Varmistetaan sujuva perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon integrointi, jolloin asioita ei tarvitse tehdä moneen kertaan. YHTEISTYÖHENKI POHJOIS-POHJANMAAN HYVINVOINTIIN Aluevaltuuston yhteistyöhenki pitää varmistaa heti alussa, jotta vältytään aluepohjaisilta ristiriidoilta esimerkiksi palveluverkossa. Jorma Kivelä, lyhyesti Olen oululainen teknologiayrittäjä , koulutukseltani Diplomi-insinööri ja toiminut laajalti erilaisissa luottamustoimissa. Luottamustoimissa arvoihini kuuluvat rehellisyys, toisten ihmisten kunnioittaminen, oikeudenmukaisuus, suorapuheisuus, yhteistyöhakuisuus sekä perehtyneisyys. Viime valtuustokaudella toimin Oulussa hyvinvointilautakunnan jäsenenä sekä sairaanhoitopiirin valtuuston kokoomuksen valtuustoryhmän vetäjänä. Tällä hetkellä olen varajäsen PPSHP sairaanhoitopiirin hallituksessa.
Muutosjohtaja: Uudistus koskee jokaista
Jatkossa hyvinvointialueiden järjestämisvastuulle kuuluvat palvelut rahoitetaan pääosin valtion toimesta. Hyvinvointialueen palvelutarpeeseen perustuva rahoituspohja voi poiketa merkittävästikin nykyisten sote- ja pela-organisaatioiden palvelurakenteiden ja -tuotantotapojen pohjalta muodostuneista kustannuksista. Tarveperusteiseen rahoitukseen on tarkoitus siirtyä seitsemän vuoden siirtymäkauden kuluessa. Siirtymäkausi helpottaa hieman
talouden sopeuttamista, mutta muutoskustannukset haastavat. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaalla, jossa ei ole edeltävää hyvinvointialueen kokoista sote-kuntayhtymärakennetta, tietohallinnon järjestelmien muutoskustannukset sekä palkkaharmonisoinnin kustannukset aiheuttavat merkittävän lisärasitteen.
OYS valokuvaus
Suomalainen yhteiskunta on suuren muutoksen edessä väestömme ikääntyessä, palvelutarpeiden kasvaessa ja väestönkehityksen eriytyessä maamme eri alueilla. Työelämään tulevat ikäluokat ovat aiempaa pienempiä ja korkeasti koulutetut osaajat keskittyvät entisestään. Taataksemme kaikille suomalaisille yhdenvertaiset palvelut asuinpaikasta riippumatta on sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämisvastuu koottava leveämmille hartioille – hyvinvointialueille. Ne vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen palveluista 1.1.2023 alkaen.
tännössä kaikki merkittävät linjaukset on käsitelty ja hyväksytty poliittisissa seurantaryhmissä ennen väliaikaisen valmistelutoimielimen päätöksentekoa. Tavoitteena onkin, että vahvan poliittisen ohjauksen turvin on mahdollista valmistella 1.3.2022 työnsä aloittavalle aluevaltuustolle pohjaehdotukset hyvin monesta merkittävästä asiasta, kuten organisaatiosta, hallintosäännöstä, tietojärjestelmistä, hyvinvointialueen palvelustrategiasta ja niin edelleen. Tämä mahdollistaa aluevaltuustolle tiiviin ohjauksen ja päätöksentekovaiheen, jonka myötä päästään hallittuun toimeenpanoon.
Nykytilanteessa Pohjois-Pohjanmaalla on 19 järjestämisvastuullista sote-organisaatiota ja ksksi pelastuslaitosta. Palveluiden järjestämisrakenne on varsin hajanainen ja toiminnallinen muutos on erittäin merkittävä. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstömäärä tulee olemaan noin 17–18000 työntekijää ja vuosibudjetti noin 1,6 miljardia euroa, jonka päälle tulee vielä arviolta noin 100 miljoonan euron vuotuinen erikoissairaanhoidon palveluiden myynti yliopistollisesta sairaalasta toisille hyvinvointialueille.
suurin, maantieteellisellä laajuudella mitaten toiseksi suurin ja yhteen liittyvien organisaatioiden määrällä sekä alueelle sijoittuvien kuntien määrällä mitaten suurin.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen synty tarkoittaa erittäin merkittävää muutosta. Vuosibudjetilla mitaten Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue tulee olemaan maan kolmanneksi
Näin suuren muutoksen hallittu valmistelu vaatii aikaa ja resursseja. Pohjois-Pohjanmaalla onkin lähdetty ripeästi liikkeelle erittäin hyvässä yhteistyössä ja vahvassa poliittisessa ohjauksessa. Käy-
Näin tulee varmistetuksi huolellinen toiminnan haltuunotto sekä mahdollisimman realistinen ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden 2023 talousarvion valmistelu. Kaiken em. valmistelun tavoitteena on luonnollisesti sote- ja pela-palveluiden sujuva toiminta ja häiriötön siirtymä uudelle järjestäjälle vuoden vaihteessa 2022/2023. Suomen historian ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on
23.1.2022. Vaaleissa valitaan Pohjois-Pohjanmaalle aluevaltuustoon 79 aluevaltuutettua. Muutosjohtajana minulle on usein esitetty kysymys, miksi vaaleissa kannattaa ja pitäisi äänestää. Tulevat Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuutetut käyttävät ylintä päätösvaltaa alueellamme sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluita koskien. Jokainen meistä tarvitsee elämänsä varrella sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja hädän hetkellä meidän on voitava luottaa myös pelastustoimen kriittisen tärkeitä palveluita olevan tarjolla riittävän nopeasti ja ammattitaitoisesti. Niinpä tämä uudistus koskee meitä jokaista ja omaan arkeen vaikuttavien palveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen kannattaa vaikuttaa. Kannattaa siis äänestää! Ilkka Luoma muutosjohtaja, väliaikaisen valmistelutoimielimen pj. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Henkilöstö pääsee vaikuttamaan siirtymässä
Vuoden 2023 alussa PPSHP, alueen kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelut sekä Oulu-Koillismaan ja Jokilaaksojen pelastuslaitokset lakkaavat ja niiden toiminta ja henkilöstö siir-
tyvät osaksi hyvinvointialuetta. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen henkilöstömäärä tulee olemaan reilut 18 000 työntekijää, joista noin 16 000 on sosiaali- ja terveydenhuollon, noin 1 000 hallinto- ja tukipalvelujen ja noin 1 000 pelastuslaitosten henkilöstöä. Henkilöstön siirtyminen hyvinvointialueelle tapahtuu liikkeenluovutuksena, mikä merkitsee sitä, että työntekijät siirtyvät uuden työnantajan palvelukseen ns. vanhoina työntekijöinä. Tämä linjaus on kirjattu lakiin. Lomaoikeudet ja palkka pysyvät ennallaan siirtymähetkellä. Palvelusuhde ei katkea, vaikka työnantaja vaihtuu. Lisäksi liikkeenluovutus koskee muun muassa tukipalveluhenkilöstöä, joilla vähintään puolet tehtävistä on siirtymässä hyvinvointialueelle. Valmistelun aikana olemme keränneet tietoja henkilöstöä luovuttavien organisaatioiden henkilöstöstä. Saatua tietoa ana-
OYS valokuvaus
Hyvinvointialueen valmistelussa tehdään töitä täyttä päätä. Valmistelu etenee aikataulussa ja jokainen työpäivä on käytettävä hyödyksi, jotta asiat etenevät suunnitelmien mukaan. Vuodenvaihteessa on vain noin vuosi siihen hetkeen, kun uusi hyvinvointialue aloittaa toimintansa. Vuoden kuluttua on enää päiviä siihen, kun reilut 18 000 Pohjois-Pohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien työntekijää siirtyy hyvinvointialueen palvelukseen. Nykytilanteessa Pohjois-Pohjanmaalla on 19 järjestämisvastuullista sote-organisaatiota ja kaksi pelastuslaitosta. Nykyinen palveluiden järjestämisrakenne on hajanainen ja toiminnallinen muutos Pohjois-Pohjanmaalla on erittäin merkittävä.
lysoidaan ja tiedon perusteella annetaan maaliskuussa kokoontuvalle aluevaltuustolle selvitys siirtyvästä henkilöstöstä. Henkilöstöstä kerättyä tietoa hyödynnetään henkilöstösiirtosuunnitelmassa ja -sopimuksessa, sekä hyvinvointialueen toiminnan ja resursoinnin suunnittelussa.
Henkilötiedon keruuseen ja tulevaan liikkeenluovutukseen liittyen henkilöstöä luovuttavissa organisaatioissa ja hyvinvointialueen väliaikaishallinnossa on käynnistetty yhteistoimintalain mukainen menettely. Yt-menettelyyn liittyy herkästi negatiivisia mielikuvia, joten haluankin tässä hieman avata, mitä yt-menettely hyvinvointialueuudistuksessa tarkoittaa. Lyhyesti sanottuna yt-neuvottelut käydään, kun organisaatiossa tapahtuu henkilöstöön merkittävästi vaikuttavia muutoksia. Yt-neuvottelujen tarkoituksena on edistää henkilöstön ja työnantajan välistä yhteistoimintaa siten, että työntekijöillä olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa työtään ja työpaikan työoloja koskeviin asioihin. Yt-menettely hyvinvointialueuudistuksessa on pitkän aikavälin sarja tapahtumia, jotka alkavat henkilötietojen keräämisestä ja jatkuu liikkeenluovutusta ja toiminnan muutosta koskeviin
asioihin, jatkuen vielä hyvinvointialueella vuoden 2023 puolella. Käynnissä oleva hyvinvointialueuudistus pohdituttaa henkilöstöä kautta koko laajan Pohjois-Pohjanmaan maakunnan. Meiltä hyvinvointialueen valmistelijoilta kysytään aika ajoin esimerkiksi sitä, milloin henkilöstö saa tietää oman työyksikkönsä. Tavoitteemme on, että hyvinvointialueen organisaatio olisi valmis keväällä 2022 ja jokainen siirtyvä työntekijä tietäisi tulevan työyksikkönsä sijoittumisen organisaatiossa hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta 2023. Valmistelutyön etenemistä voi seurata osoitteessa www.popsote. fi. Sieltä löytyy kootusti henkilöstöä koskevaa asiaa. Sivu kannattaa ottaa seurantaan. Juha Jääskeläinen HR-vastuuvalmistelija, väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsen, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Mielenterveyspalvelut on saatava kuntoon
Panostaminen perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin niin, että terapiatakuun tavoitteet toteutuvat, vaatii totuttujen toimintatapojen muuttamista ja myös taloudellisia lisäpanostuksia, mutta sen kokonaisvaikutus pidemmällä aikavälillä on selkeästi positiivinen. Valtion talouden tarkastusviraston arvion mukaan jo yksi syrjäytyvä nuori maksaa yhteiskunnallemme noin 1,2 miljoonaa euroa eikä inhimillisiä vaikutuksia voida mitata rahassa. Kesäkuussa 2021 Pekka Simonen kirjoitti asiasta valtuustoaloitteen. Aloitteeseen yhtyivät yhtä valtuutettua lukuun ottamatta kaikki Oulun valtuustoryhmät. Aloitteessa esitettiin seuraavaa: ”Oulussa
Pixabay
Yli puolet meistä kokee jossakin elämänsä vaiheessa mielenterveyden häiriön, mutta vain puolet mielenterveyden häiriötä sairastavista saa tarvitsemaansa hoitoa. Lokakuussa 2019 jätettiin eduskuntaan kansalaisaloite terapiatakuusta. Käytännössä kaikki poliittiset ryhmät ovat kilvan kehuneet sitä, mutta jostain syystä sen toimeenpano ei näytä etenevän valtakunnan tasolla. Mielenterveyden ongelmat eivät kuitenkaan odota. Tilanne on sekä inhimillisesti että talouden näkökulmasta kestämätön. Apua tarvitsevien on saatava asianmukainen apu silloin, kun on tarve.
panostetaan terapiatakuu-kansalaisaloitteen mukaisesti perusterveydenhuollon mielenterveyspalveluihin niin, että terveydenhuollon ammattihenkilö tekee hoidon tarpeen arvioinnin viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun potilas ottaa yhteyden hyvinvointipalveluihin, ellei arviota voida tehdä heti ensimmäisen yhteydenoton aikana.
Osallisuus ja aktiivisuus
muotoilevat hyvinvointialueen näköiseksemme
Perusterveydenhuollossa toteutettava mielenterveyden häiriön tarpeelliseksi todettu psykoterapia tai muu psykososiaalinen hoito järjestetään neljän viikon sisällä siitä, kun hoidon tarve on arvioitu, elleivät lääketieteelliset, hoidolliset tai muut vastaavat seikat muuta edellytä. Mikäli takuun mukaiset tavoitteet eivät muuten toteudu, asiakkaalle on annettava
Syntyviä hyvinvointialueita säätelevä lainsäädäntö nostaa ja velvoittaa osallisuuden eri näkökulmat huomioon otettavaksi jopa laajemmin ja kiinteämmin verrattuna voimassa olevaan kuntalakiin. Kirjauksien avulla halutaan varmistaa, että jokaiselle olennaisen tärkeät sotepalvelut eivät karkaa liian kauas ja että niihin jatkossakin pystytään vaikuttamaan sekä yhteisö- että yksilötasolla. Vaikuttamisen ja osallisuuden näkökulmien korostaminen ja niihin liittyvän toiminnan ja rakenteiden takaaminen on erityisen merkittävää Pohjois-Pohjanmaan erittäin sirpaleisella ja heterogeenisellä alueella. Osallisuuden näkökulmasta on olennaista tunnistaa sekä osallisuuden demoratiaulottuvuus mutta myös asiakas- ja asukasnäkökulmat. Uudelle, syntyvälle hyvinvointialueelle on jo nyt linjattu demokratiaulottuvuudessa lakisääteiset nuorisovaltuusto (joka muihin hyvinvointialueisiin poiketen jo nyt on olemassa maakuntatasoisesti), vanhus- ja vammaisneuvosto. Näiden osalta jo laki säätelee, että jokaisessa on oltava vähintään yksi jäsen jokaisesta kunnasta. Näin ollen alueellinen vaikuttavuus on tietyllä tasolla taattu. Valmistelun ja toiminnan aikana on ensiarvoisen tärkeää miettiä sitä, miten nämä todella isot neuvostot toimivat ja toisaalta luovat kontaktit ja vuorovaikutuksen käytänteet paikallisiin, kunnallisiin vastaaviin verkostoihin. Linjattuna varsinaisessa päätöksentekojärjestelmässä on myös yhdyspinta-
palveluseteli asianmukaisen terapian tai hoidon toteuttamiseksi. Palvelusetelin käytössä on varmistettava riittävä palvelunohjaus asiakkaalle.” Kaupungin hyvinvointilautakunta käsitteli aloitetta syyskuussa. Viranhaltijoiden valmistelemasta vastauksesta käy ilmi, että Oulussa on menossa monia merkittäviä toimenpiteitä mielenterveyspalveluiden saatavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi. Jonot hoitoihin ovat kuitenkin tällä hetkellä useita kuukausia. Lautakunnan jäsen Pekka Simosen esityksestä lautakunta päätti valmistellun vastauksen lisäksi, että kaupungin hyvinvointipalvelujen sisäiseksi tavoitteeksi asetetaan aloitteen mukaisten määräaikojen toteutuminen. Lisäksi Simonen esitti, että mielenterveyspalveluissa otettaisiin käyttöön palveluseteli. – On todella tärkeää, että jokainen terapiaa tarvitseva saisi palvelunsa mahdollisimman joustavasti ja voisi valita itselleen parhaiten sopivan terapeutin, toteaa Simonen. Tälle esitykselle ei kuitenkaan löytynyt vielä riittävästi kannatusta lautakunnassa. Nyt onkin todella tärkeää huolehtia, että nämä aloitteen mukaiset tavoitteet ja toimenpiteet, mukaan lukien palveluseteli, saadaan sisällytettyä tulevan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen valmisteluun.
lautakunta, jonka tehtävänkuvaan hyvin luontevasti istuu sekä varsinaisen yhdyspintatyöskentelyn lisäksi osallisuustyöhän liittyvät asiat. Tulevan Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen organisaatioon on rakennettu myös alueelliset neuvottelukunnat. Niiden rooli, tehtävät ja vaikuttamismahdollisuudet ovat vielä tarkemmin määrittelemättä. Demokraattisten vaikuttamiselimien ja -kanavien lisäksi ja tueksi hyvinvointialueen lainsäädäntö määrittelee ja korostaa, kuntalakia tarkemmin, asiakkaiden ja asukkaiden sekä sidosryhmien vaikuttamisen ja osallisuuden takaamisen tärkeyttä ja merkitystä. Niin valmistelun kuin varsinaisen toiminnan aikana on tärkeää ja merkityksellistä huolehtia siitä, että vaikuttamisen ja osallisuuden hyvät käytänteet tulee kerätyksi, jatkojalostetuksi ja aidosti käytäntöön otettavaksi. Hyvin toimiessaan, näiden orgaanien, niin demokraattisten kuin osallisuuteen muuten liittyvien, kautta voidaan tuoda tärkeää, alueellista näkökulmaa oikealla tavalla päätöksentekoon. Meidän valmistelijoiden ja toisaalta päättäjien tehtävä on sitten määritellä, kuinka herkällä korvalla tätä keskustelua kuuntelemme ja kuinka paljon keskustelulle itsemme herkistämme ja altistamme. Marjukka Manninen kuntayhtymän johtaja Raahenseudun hyvinvointikuntayhtymä, vastuuvalmistelija, osallisuus- ja yhdyspinnat
OYS 2030 Tulevaisuuden sairaala
– paljon muutakin kuin rakennusprojekti Oulun yliopistollinen sairaala, OYS on yksi Suomen viidestä yliopistollisesta sairaalasta. Se vastaa lähes puolen miljoonan suomalaisen erikoissairaanhoidon palveluista ja koko pohjoisen Suomen erityisvaativasta erikoissairaanhoidosta Keski-Pohjanmaalta Lappiin saakka. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri käynnisti valtuuston päätöksellä kesäkuussa 2012 Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -uudistamisohjelman, jonka tavoitteena on uusien tilojen rakentamisen ohella uudistaa sairaalan toimintamalleja ja rakenteita, parantaa toiminnan tuottavuutta ja kehittää hoidon laatua. Uudistamisohjelman visioksi muotoutui tavoite, että OYS on vuoteen 2030 mennessä maailman älykkäin sairaala, jossa uusin teknologia, modernit tilat ja ajantasainen osaaminen takaavat tehokkaan ja vaikuttavan,
maailman parhaan hoidon. Suunnittelutyötä on nyt tehty lähes kymmenen vuotta. Sen myötä suunnitelmat ovat tarkentuneet ja osin muuttuneetkin. Toimintamalleja on uudistettu, asiakasprosesseja on virtaviivaistettu ja organisaatiomallia ollaan juuri uudistamassa ns. osaamiskeskusmalliin. Konkreettisin muutos lienee kuitenkin OYS:n sairaalarakennusten korvaaminen uudisrakennuksilla. Sairaalan nykyisten rakennusten suunnittelu on 1960-luvulta ja toteutus 1970-luvulta. Rakenteet ovat huonokuntoisia ja tiloissa on ilmennyt runsaasti sisäilmaongelmia. Peruskorjaustarpeet ovat niin suuret, että on edullisempaa rakentaa tilalle uudisrakennukset. Rakentamalla tilat kokonaan uudelleen, voidaan parantaa merkittävästi tilojen käytön tehokkuutta. Nykyisissä sairaalarakennuksissa on pelkästään
käytävä- ja aulatiloja noin 52% koko pinta-alasta ja etäisyydet eri toimintojen välillä ovat jopa satoja metrejä. Ammattilaisilla saattaa mennä pelkkiin siirtymisiin useita tunteja työpäivästä. Uusien sairaalatilojen suunnittelussa onkin kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että kaikki yhteistyötä tekevät toiminnot saadaan mahdollisimman lähelle toisiaan ja tilat käytetään tehokkaasti. Niinpä uuden sairaalakokonaisuuden pinta-ala on saatu puristettua pienemmäksi kuin vanhassa. Tilojen suunnittelussa on pyritty huomioimaan tulevaisuuden toimintamallit ja tilat tehdään mahdollisimman muunto- ja käyttöjoustaviksi. Vuodeosastojen suunnittelussa on lähtökohdaksi otettu yhden hengen huoneet. Sillä saadaan parannettua asiakkaiden yksityisyyden suojaa ja vähennettyä infektioiden riskiä.
Rakentamalla sairaalan yhteyteen erillinen potilashotelli ja uudistamalla sairaalan toimintamalleja vuodeosastopaikkojen kokonaismäärää voidaan supistaa jonkin verran nykyisestä, vaikka tulevaisuudessa palvelutarpeet tulevatkin kasvamaan. Tulevaisuuden sairaalan rakennusinvestoinnit toteutetaan vaiheittain. Ensimmäisenä valmistui kehitysvammahuollon osaamiskeskus eli OYS Konsti Peltolaan vuonna 2019. Seuraavana vuonna valmistui pysäköintitalo Rauhaparkki. Vuoden 2020 aikana valmistuivat ravintokeskuksen tilat ja purettiin muun muassa vanhan sairaalan rampit. Lähes valmiina on myös lähelle Oulun kaupunginsairaalaa sijoittuva sädehoitoyksikkö. Se on käyttöönottovalmiina kevään 2022 kuluessa. Päärakennuksen ensimmäiset kymmenkerroksiset osat A ja B ovat nyt jo harjakorkeudessa, ja niiden on määrä valmistua
vaiheittain vuosien 2022 ja 2023 aikana. Näihin tiloihin tulee ns. kuuma sairaala eli leikkaus- ja tehotoiminta sekä päivystys. Lisäksi ensimmäisen vaiheen rakennuksiin sijoittuvat lasten ja naisten sairauksien hoitoon tarvittavat tilat sekä iso osa sairaalan vuodeosastoista. Kiitos myös alueemme kansanedustajille, joiden vaikuttamistyön myötä Tulevaisuuden sairaala sai tarvittavat poikkeusluvat ministeriöstä. Seuraavassa vaiheessa rakennettaviin F- ja C-taloihin rakennetaan tiloja mm. opetukselle, avohoidolle, laboratoriolle, kuvantamiselle sekä vuodeosastoille ja leikkaustoiminnalle. C-rakennuksen rakennustyöt ovat juuri alkamassa ja koko uuden sairaalakokonaisuuden pitäisi olla valmiina ja vanhan sairaalakiinteistön purettuna tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
OYS 2030 faktaa 1,6 mrd €
Uudistamisohjelman kokonaiskustannuksista uudisrakentamisen osuus on noin 900 miljoonaa.
220 000 brm2
Sairaalakokonaisuus tulee olemaan noin 10 prosenttia pienempi kuin nykyinen.
150 000 poliklinikkakäyntiä
Sairaalan päärakennuksiin A ja B sijoittuvia poliklinikkakäyntejä on vuonna 2030 arvion mukaan noin 150 000.
21 000 leikkausta
A- ja B-rakennuksissa tehdään arviolta 21 000 leikkausta vuosittain.
3 500 synnytystä vuodessa Sairaalaan tulee 12 synnytyssalia ja kaksi sektiosalia.
5 000 tehohoitoa
Tehohoitojaksoja sairaalassa tehdään noin 5 000 vuodessa.
600 potilashuonetta Sairaalassa on noin 600 potilashuonetta, pääasiassa yhden hengen huoneita.
10–15 % lisää tuottavuutta
Toimintaa uudistamalla ja uusilla tilaratkaisuilla tavoitellaan parannusta sairaalan työn tuottavuuteen.
TIETOVISA
Oikeat vastaukset: 1a, 2d, 3c, 4c, 5c , 6b, 7d, 8b, 9c, 10b
Kymmenen kysymystä ehdokkaista 1. Mistä Mari-Leena muutti syksyllä 2000 Ouluun opiskelemaan ympäristötekniikkaa? a) Ilmajoelta b) Laihialta c) Vaasasta d) Seinäjoelta
6. Mitä erikoista liittyi Pekan varusmiespalvelukseen? a) Kävi armeijan vasta 29-vuotiaana b) Oli ylennettäessä Suomen nuorin upseeri c) Suoritti siviilipalveluksen d) Oli Pohjois-Suomen viestipataljoonan paras ampuja
2. Missä Pekka on syntynyt? a) Oulun yliopistollisessa sairaalassa b) Kotisynnytyksessä Ylivieskassa c) Oulaskankaan sairaalassa d) Ylivieskan kaupunginsairaalassa
7. Missä Mari-Leena on ollut kesätöissä nuorena? a) ruohonleikkaajana b) tarjoilijana perheravintolassa c) prosessinohjaajana teollisuudessa d) kaupan kassalla
3. Mikä EI ole ollut diplomi-insinööri Mari-Leenan haaveammatti? a) Pappi b) Yrittäjä c) Leipuri d) Lentävä lääkäri
8. Missä ammatissa Pekka on toiminut nuorempana? a) Leipomoapulaisena b) Maatalouslomittajana c) Metsänistuttajana d) Postinkantajana
4. Mikä oli Pekan lapsuuden haaveammatti? a) Opettaja b) Presidentti c) Puuseppä d) Lentäjä
9. Missä tehtävässä Mari-Leena EI ole toiminut? a) Kokoomuksen puoluevaltuuston pj:na b) Oulun kaupunginhallituksen pj:na c) ONS – Oulun Naisfutis ry:n pj:na d) Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston pj:na
5. Missä Mari-Leena ansioitui vk. maanpuolustuskurssilla (#221) a) Toimi kurssin emäntänä b) Toimi kurssin pääministerinä c) Oli paras ampuja naisista d) Oli paikalla aina ensimmäisenä
10. Missä tehtävässä Pekka EI ole toiminut? a) Kokoomuksen puoluevaltuuston varapuheenjohtaja b) Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston varapuheenjohtaja c) Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja d) Sote-valmistelun ohjausryhmän varapuheenjohtaja
Cor Group on vuonna 1988 perustettu suomalainen kasvuyritys, joka keskittyy hyvinvointi- ja terveyspalveluiden kehittämiseen.
cor.fi