Taloudelliset syyt ja perustelut voivat ylipäätään palvella, ja niitä tosiasiallisesti käytetään usein palvelemaan, mitä moninaisimpia (ryhmä) intressejä. Intressien suojeleminen ei ole lähtökohtaisesti paheksuttavaa. Oikeudenmukaisuus kuitenkin vaatii puolueettomuutta, vastavuoroisuutta ja riistosta pidättäytymistä, mikä hillitsee erityisintressejä. Oikeudenmukaisuusperusteet luovat vastapainoa erityisintresseille ja vahvojen eturyhmien junttaukselle. Perusturvan oikeutuksen normatiivisten perusteiden selventäminen voi myös tukea keskustelua julkisen rahoituksen priorisoinnista tai siitä, minkälaisten toimintojen rahoittaminen on toivottavaa. Näkökulmat eivät näin ajatellen ole kilpailevia. Vasta perusteet antavat rahankäytölle mielen, riippumatta käytettävissä olevan varallisuuden määrästä. Pelkkä keskustelu siitä, ”onko varaa”, kadottaa näkyvistä koko julkisen rahoituksen perimmäiset syyt.
1.4 Viimeaikaisia perusturvamalleja Viime aikoina perusturvasta on käyty vilkasta keskustelua, jonka tuloksena on ollut myös konkreettisia perusturvamalleja. Nämä mallit voidaan jakaa perustuloaloitteisiin ja muihin malleihin. Perustuloaloitteita ovat esittäneet Vasemmistoliitto ja Vihreät, sekä perustulon puolesta toimivat järjestöt ja verkostot. Perustulon jonkinlaisena finanssoituna versiona voidaan pitää ajatuspaja Liberan perustilialoitetta. Perustuloaloitteiden ohella perusturvan uudistamisen malleja ovat esittäneet mm. Demarinuoret (”yleisturva”) ja Kristillisdemokraatit (”kannustava perusturva”), minkä lisäksi Helsingin yliopiston tutkijat ovat hallituksen tilauksesta kehitelleet ns. osallistumistulomallia. Näissä malleissa voidaan nähdä selviä yhtäläisyyksiä, tulkinnasta riippuen joko heijastumina sosiaaliturvan ilmeisistä ongelmista tai muodikkaista ratkaisutavoista. Kaksi merkittävää yhtäläisyyttä ovat kannustus työntekoon sekä perusturvan muotojen yhdistäminen. Näistä perusturvan muotojen yhdistäminen ja laajemmin perusturvan selkeyttäminen ovat tavoitteita, joita asiantuntijat ovat jo pitkään kannattaneet. Tosin tässäkin asiassa on eri mallien välillä hajontaa: perustulon ajatellaan korvaavan kaikki etuudet paitsi asumistuen ja toimeentulotuen, perustilin ja kannustavan perusturvan sanotaan korvaavan kaikki etuudet; yleisturvan kaikki paitsi eläkkeet, lapsilisät ja kulukorvaukset. Asioista saatetaan myös puhua eri käsitteillä. Joka tapauksessa taustalla voidaan nähdä pyrkimys ajatella perusturvaa vähimmäistasona, joka ei tee nykyisen vertaa eroa eri syyperustaisten tilanteiden välillä. Käytännössä vaikeita asioita on kaksi: suhde ansioturvaan ja asumistuen asema. Perus- ja ansioturvan välisen sopivan tasapainon löytäminen on
23