Komission uudistusehdotukset ovat järjestöjen kannalta tervetulleita ja oikeansuuntaisia. Tavoitteena olevista yksinkertaisemmista ja joustavammista menettelyistä, pk-yritysten aseman parantamisesta ja laadullisesti parempien julkisten hankintojen käytöstä vallitsee laaja yksimielisyys. Viime vuosina on monissa eri yhteyksissä käynyt selväksi, että sosiaali- ja terveyspalvelujen erityisluonteen takia (mm. usein henkilökohtaisia, pitkäkestoisia, paikallisia, kulttuurisidonnaisia, yleishyödyllisiä) tavanomaiset hankintasäännökset eivät niihin vaikeuksitta sovellu ja tuota parasta mahdollista lopputulosta. Tätä on painotettu nykyisessä Kataisen hallituksen hallitusohjelmassa ja on hyvä, että myös komissio on ottanut tämän huomioon. Sosiaali- ja terveyspalvelujen ja sitä kautta myös järjestöjen tuottamien sosiaalija terveyspalvelujen kannalta merkittävintä julkisia hankintoja koskevassa direktiivissä on komission ehdotus sosiaalipalvelujen ja muiden erityisten palvelujen (ml. terveys, koulutus) omiksi säännöksiksi. Niiden mukaan näillä palveluilla on korkeampi kynnysarvo (500 000 euroa) ja tämän arvon ylittävillä hankinnoilla tavallisten menettelysäännösten sijaan sovellettaviksi vaadittaisiin ainoastaan avoimuuden ja yhdenvertaisuuden perusperiaatteita. Direktiiviluonnos lähtee siitä, että jäsenvaltioiden tulee myös varmistaa, että hankintaviranomaisilla on mahdollisuus soveltaa palvelujen tuottajien valintaan erityisiä laadullisia perusteita. Erityisesti Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa, jossa paikalliset olot ja markkinatilanteet vaihtelevat huomattavasti, tämä antaa paremman mahdollisuuden etsiä kulloinkin tarkoituksenmukaisimman ratkaisun. Palveludirektiivin arvioidaan tulevan käsitellyksi Euroopan Parlamentissa alkuvuodesta 2013, jonka jälkeen alkaa sen kansallinen implementaatio.
1.8 Järjestöt osana toimijoiden verkostoa Kunnat ovat järjestöjen, erityisesti paikallisyhdistysten tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kunnat kuuluvat paikallisyhdistysten keskeisimpiin kumppaneihin oman valtakunnallisen järjestön ja toisten yhdistysten ohella. Yhdistysten kuntayhteistyö ja yhteydet kuntaan ovat monipuolisia. Yhteistyö on sitä yleisempää, mitä suuremmasta yhdistyksestä on kyse. Tulosten mukaan kunta-järjestöyhteistyötä ei välttämättä tehdä erityisten strategioiden pohjalta. Strategioita, joihin liittyy järjestöyhteistyö, on vain noin kolmasosassa kuntia. (Järjestöbarometri 2009.) Yhdistysten yleisin yhteistyötaho kunnassa on sosiaali- ja terveystoimi, sillä lähes kolme neljästä yhdistyksestä tekee yhteistyötä sosiaali- ja terveystoimen viranhaltijoiden ja yli puolet sen luottamushenkilöiden kanssa. Lähes joka toisella yhdistyksellä on yhteistyösuhteita liikuntatoimen viranhaltijoihin ja yli kolmasosalla koulutoimen viranhaltijoihin. Liikuntatoimi on noin joka kymmenennen yhdistyksen tärkein yhteistyökumppani kunnassa. (emt.) Puolet yhdistyksistä arvioi oman toimintansa tunnettuuden kunnassa olevan hyvä ja lähes puolet uskoo myös arvostuksensa olevan hyvä. Toisaalta joka viides
29