40
JÄR JESTÖBAROMETRI 2020
Yhdistysten toiminnan erityiset uhkat tai riskit Yhdistyksiä pyydettiin arvioimaan, onko niiden toiminnan kannalta olemassa joitakin erityisiä uhkia tai riskejä. Runsas puolet (55 %) vastaajista tunnistaa uhkia ja riskejä olevan (taulukko 12). Vuoteen 2018 verrattuna heidän osuutensa on kasvanut neljällä prosenttiyksiköllä (Järjestöbarometri 2018). Lähes kaksi kolmesta (62–63 %) vanhusten yleis-, asumis- ja palveluyhdistyksestä sekä työttömien yhdistyksestä arvioi uhkia ja riskejä olevan. Henkilöstöä palkanneissa taloudeltaan suurissa yhdistyksissä uhkat ja riskit ovat keskimääräistä yleisempiä (liite 9). Kaupunkikunnissa ja useamman kunnan alueella toimivissa yhdistyksissä uhkia ja riskejä tunnistetaan yleisemmin kuin maaseutukunnissa. Yhdistysten toimintaa uhkaavat yleisimmin inhimillisiin resursseihin liittyvät seikat. Jäsenten väheneminen ja ikääntyminen sekä aktiivien, vapaaehtoisten ja erityisesti toiminnasta vastuuta kantavien luottamushenkilöiden saaminen ja nykyisten jaksaminen ovat keskeisiä pulmia monessa yhdistyksessä. Toisaalta myös aineellisiin tekijöihin, kuten talouteen ja toimintatiloihin liittyvät riskit ovat varsin yleisiä ja voivat uhata toiminnan jatkuvuutta. Palveluja tuottavissa yhdistyksissä asiakasmäärien kehitys, kilpailutukset ja sote-uudistus arvioidaan toiminnan uhkaksi. ”Jäsenmäärän väheneminen ja luottamushenkilöiden ikääntyminen.” ”Jäsenten korkea keski-ikä (78v) -> vähäinen aktiivitoimijoiden määrä.” ”Pysyykö vastuunkantajien ja aktiivitoimijoiden määrä riittävänä. Löydetäänkö puheenjohtaja.”
”Toimimme täysin vapaaehtoisten työpanoksen varassa ja toiminnan jatkuva kasvu kuormittaa heitä -> riskinä toiminnan romahdus vapaaehtoisten väsyessä.” ”Yksikanavainen rahoitus, henkilöstön + vapaaehtoisten jaksaminen.” ”Kaupungin järjestöavustus on pienentynyt viime vuosina.” ”Kaupungin tilojen hinnan korotus.” ”Tilojen muuttuminen maksullisiksi on taloudellinen uhka.” ”Kuntoutusasiakkaiden väheneminen.” ”Olemme pieni palveluntuottaja ja riskinä on, että jäämme isojen jalkoihin.” ”Sote-uudistus. Kilpailu suurten toimijoiden kanssa.” Uhkista selviämiseen yhdistykset kaipaavat keinoja lisätä jäsenten ja aktiivien määrää sekä yhdistystoiminnan vetovoimaisuutta. Yhdistyksiin tarvitaan lisää tekijöitä. Myös taloudellinen tuki ja toimintatilat ovat keskeisiä yhdistystoiminnan jatkuvuuden edellytyksiä, jotka tulisi turvata. Esimerkiksi järjestöjen välinen yhteistyö sekä valtakunnallisten järjestöjen ja niiden piirijärjestöjen tarjoama tuki nähdään keinoina torjua uhkia ”Aktiivinen uusien jäsenten rekrytointi.” ”Keinoja uusien jäsenien/toimijoiden saamiseksi mukaan toimintaan.” ”Apua viestintään, markkinointiin, jäsenhankintaan, siis lisää tekeviä käsiä!”
