Maaseudulle elinvoimaa

LEADER-RAHOITUKSELLA ETELÄ-SAVON

MAASEUDULLE ELINVOIMAA

Piällysmies

Rajupusu Leader

Veej’jakaja 1

Leader on toimintaa, neuvontaa ja rahoitusta Vuosien 2014 – 2019 aikana Etelä-Savon Leader-ryhmät ovat tukeneet yhteensä 173 yleishyödyllistä hanketta, 133 yrityshanketta ja 20 teemahanketta.

Teemahankkeiden toimenpiteissä on rahoitettu useita pieniä yleishyödyllisiä investointeja, koulutuksia ja kehittämishankkeita.

Leader-käsite on alkujaan lyhenne (LEADER), joka muodostuu ranskankielisistä sanoista Liaison Entre Actions de Développement de l’Économic Rurale. Leader-ryhmät ovat maaseutualueiden taloudellisen ja toiminnallisen kehityksen välittäjäorganisaatioita.

Leader-rahoituksen tavoitteena on ylläpitää ja edistää maaseudun tasapainoista ja kestävää kehitystä, sekä tukea maaseudun yhteisöllisyyttä, yrittäjyyttä ja elinvoimaisuutta.

Leader-toiminta koostuu kolmesta osa-alueesta Leader-rahoitus: Paikalliset päättävät alueensa yhteisöjen ja yritysten ideoiden rahoittamisesta. Leader-tuki muodostuu oman alueen kuntien, Suomen valtion ja Euroopan Unionin Maaseuturahaston osuuksista.

Leader-neuvonta: Leader-ryhmät neuvovat ideoiden kehittelyssä ja hankkeiden valmistelussa. Kaikki neuvontapalvelut ovat maksuttomia.

Leader-toiminta: Leader-ryhmien kehittämisohjelmat laaditaan ohjelmakausittain eli 7-vuotisiksi. Ryhmät kannustavat asukkaitaan kehittämään omaa elinympäristöään. Leader -toimintaan osallistuminen on kaikille avointa ja vapaaehtoista.

Etelä-Savossa on kolme Leader-ryhmää Piällysmies ry toimii Enonkosken ja Heinäveden kuntien sekä Savonlinnan maaseutualueilla.

Rajupusu Leader ry toimii Joroisten, Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan kuntien alueella.

Veej’jakaja ry:n toiminta-alueeseen kuuluvat Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkelin maaseutualueet, Mäntyharju, Pieksämäki ja Puumala.

Leader-periaatteet

Alueperusteisuus Monialaisuus

Paikallinen kumppanuus Innovatiivisuus

Alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö

Verkostoituminen Alhaalta ylös

Leader-toiminnan ydinajatuksena on oman paikkakunnan kehittäminen yhdessä asukkaiden voimin.

Esitteessä kerromme esimerkein, millaisia vaikutuksia Leader-rahoituksella on maaseudun elinkeinojen kehittämiseen ja kylien vireyteen.

ETELÄ-SAVON LEADER-RYHMÄT PIÄLLYSMIES RY Teppo Leppänen Sini Yläsaari

RAJUPUSU LEADER RY Anne Vänttinen Kirsi Blomberg

VEEJ’JAKAJA RY Anssi Gynther Kristiina Asikainen

Puistokatu 1 57100 Savonlinna www.piallysmies.fi

Juvantie 2 51900 Juva www.rajupusuleader.fi

(1.8.2020 alkaen osoite:) Lönnrotinkatu 7 50100 Mikkeli www.veejjakaja.fi

2

KANSIKUVASSA: Siiri Jalava KANSIKUVA: Tomi Manninen ULKOASU, TAITTO: Sofia Flygare PAINOPAIKKA: Teroprint PAINOSMÄÄRÄ: 1000 kpl

Mitä Leader-tuella rahoitetaan?

Leader-rahoitusta voi hakea yleishyödyllisiin kehittämis- tai investointihankkeisiin sekä yrityshankkeisiin. Leader-rahoitusta voivat hakea esimerkiksi yhdistykset, alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt. Rahoitettavien hankkeiden tulee vastata Leader-ryhmän kehittämisstrategian tavoitteita. Ota yhteyttä oman alueesi Leader-ryhmään rahoituksen yksityiskohdista.

Yritykset

Yleishyödylliset toimijat

Tuet aloittaville ja mikroyrityksille

Yleishyödyllisillä hankkeilla voidaan toteuttaa monenlaisia ideoita, jotka parantavat maaseudun palveluja ja viihtyisyyttä. Hankkeiden on oltava yleishyödyllisiä, eli tuki ei saa kohdistua harvoille, ennalta määrätyille edunsaajille, eikä hankkeen pääasiallinen tarkoitus saa olla taloudellinen toiminta tai voiton tavoittelu. Hakijoina voivat olla rekisteröityneet yhdistykset, oppilaitokset, säätiöt ja kunnat, sekä muut julkisoikeudelliset yhdistykset.

1. PERUSTAMISTUET Perustamistuet on tarkoitettu sekä kokeneille että aloittaville yrittäjille. Tuki sopii tilanteeseen, jossa kaivataan yrityksen ulkopuolista asiantuntijuutta. Tuki antaa lähtölaukauksen yrityksen suuntaamiseksi uuteen toimintaan tai vauhdittaa yrityksen käynnistämistä.

Tukea voi käyttää esimerkiksi liiketoimintavalmennukseen, tuotekehitykseen, tuotannon kokeiluun, koemarkkinointiin, markkinointisuunnitelman laatimiseen tai vaikka laatujärjestelmän laatimiseen.

2. INVESTOINTITUET Investointitukea voidaan myöntää yritystoiminnan aloittamisen, laajentamisen ja kehittämisen edellyttämiin aineellisiin tai aineettomiin investointeihin. Tuen edellytyksenä on, että yritys kehittyy jollakin mittarilla. Esimerkiksi liikevaihto tai tulos kasvaa, syntyy uusia työpaikkoja tai uusia tuotteita tai palveluita.

Tukea voidaan myöntää muun muassa toimitilojen kunnostamiseen, koneiden, laitteiden, kaluston, ohjelmistojen tai patenttien hankintaan.

3. YRITYSRYHMÄHANKKEET Yritysryhmähankkeessa yritykset kehittävät yhdessä toimintaansa sekä yhteisillä kehittämistoimenpiteillä että yrityskohtaisesti. Mukana tulee olla 3 – 10 yritystä. Yritysryhmähankkeissa hakijana ja hallinnoijana tulee olla aina jokin ulkopuolinen kehittämisorganisaatio, esimerkiksi kehittämisyhtiö, oppilaitos tai kunta.

Yritysryhmähankkeella voidaan muun muassa kehittää markkinointia, tuotekehitystä, vientiä, uusia tuotteita tai menetelmiä ja lisätä yritysten verkostoitumista.

4

1. YLEISHYÖDYLLISET INVESTOINTIHANKKEET Yleishyödyllisen investoinnin kohteen tulee pääsääntöisesti olla alueen asukkaiden ja toimijoiden käytettävissä. Yleishyödyllisellä investointituella voidaan muun muassa hankkia, rakentaa tai korjata kylätaloja ja muita kokoontumispaikkoja, kunnostaa lähiliikuntapaikkoja tai hankkia yhteisiä koneita, laitteita ja kalustoa tai tehdä pienimuotoisia vesihuolto- tai tietoliikenneverkkotoimenpiteitä.

2. YLEISHYÖDYLLISET KEHITTÄMISHANKKEET Yleishyödyllisissä kehittämishankkeissa voidaan esimerkiksi suunnitella ja kehittää asukkaiden palveluja, kehittää kyliä, luoda toimintaa tai edistää paikallista kulttuuria. Kehittämishankkeiden avulla ei voi ylläpitää yhdistysten normaalia toimintaan eikä tukea myönnetä sellaiseen toimintaan, joka kuuluu julkisyhteisön lakisääteisen, pakollisen perustehtävän hoitamiseen.

Tukea voi saada muun muassa työntekijöiden palkkauskuluihin, asiantuntijoiden palkkioihin, matkakustannuksiin, vuokriin tai toimistokuluihin.

Yleishyödyllisissä hankkeissa tarvitaan tuen lisäksi myös yksityistä rahaa. Raha voi olla yhdistyksen omaa rahaa, sponsorirahaa, yhteistyökumppaneilta tulevaa rahaa tai hankkeeseen kohdistuvia talkootöitä. Talkootöillä on usein suuri merkitys yleishyödyllisissä hankkeissa.

7 14 3

YRITYSTUET lissä ei ole tukkuporrasta.

Lisäksi tuotteita voi ostaa Rapion omasta Myllypuodista.

– Kahvila avattiin juhannuksena 1999. Edellisenä vuotena myllyn kattoa nostetiin. Remontin jäljiltä syntynyt valta-akselihuoneen tyhjä tila synnytti ajatuksen myllytupakahvilasta, kertoo Lasse Härkönen.

Mylly on saanut rakennusten kunnostamiseen, ympäristön kehittämiseen ja myllyn laiteinvestointeihin tukea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014 – 2020 Rajupusu Leader ry:n myöntämänä.

TUKI: YRITYKSEN INVESTOINTITUKI RAHOITTAJA: RAJUPUSU LEADER RY HANKE: TUOTANTOTILOJEN INVESTOINTI TUENSAAJA: RAPION TUOTE OY KOKONAISKUSTANNUS: 148 780 € LEADER-TUKI: 52 073 € RAPIONTUOTE.FI

TEKSTI JA KUVA: SOFIA FLYGARE

Rapiojoen kuohuva koski on toiminut voimanlähteenä Rapion Myllylle jo yli 200 vuotta. Lasse Härkönen on myllyn neljäs mylläri ja viideskin on jo tiedossa.

– Poikamme Lauri Härkönen jatkaa myllärinä Rapiossa, kertovat Lasse ja Pia Härkönen.

Myllyssä jauhetaan leipäviljaa, josta valtaosa tulee lähialueilta kuten Joroisista, Sulkavalta ja Rantasalmelta.

Päätuotteita ovat kaura, ohra, vehnä ja ruis. Suurin asiakasryhmä ovat yksityishenkilöt. Tuotteita ostavat myös suurtalouskeittiöt ja kaupat suoraan, jolloin vä-

KUVA: RAPION MYLLY

Rapion mylly

TUKI: PERUSTAMISTUKI, TOIMIVA YRITYS RAHOITTAJA: RAJUPUSU LEADER RY HANKE: RAPION TUOTTEEN UUSIEN TUOTTEIDEN KEHITTÄMINEN TUENSAAJA: RAPION TUOTE OY KOKONAISKUSTANNUS: 31 200 € LEADER-TUKI: 23 400 € RAPIONTUOTE.FI

Siikamäen kyläkauppa

4

kaikkea muutakin, mitä kotitalouksissa tarvitaan, toteaa Siikamäen Suoramyynti Osuuskunnan toimitusjohtaja Jussi Hentunen.

Kauppahallin tavaroiden runsaus ja monipuolisuus saakin kauppaan ensi kertaan poikkeavat asiakkaat yllättymään.

Kaupan sijainti on yksi tärkeimmistä liiketoimintaa tukevista tekijöistä. Kauppa sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn Varkaudentien vieressä.

Kyläkauppa tuo kylälle vireyttä myös erilaisten tapahtumien muodossa.

TUKI: YRITYKSEN INVESTOINTITUKI RAHOITTAJA: VEEJ’JAKAJA RY HANKE: SUORAMYYNTIHALLIN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN TUENSAAJA: SIIKAMÄEN SUORAMYYNTI OSUUSKUNTA KOKONAISKUSTANNUS: 50 000 € LEADER-TUKI: 17 500 € SUORAMYYNTIHALLI.FI TEKSTI JA KUVA: SOFIA FLYGARE

Kyläläisten pääasiassa omistama Siikamäen Suoramyynti Osuuskunta jatkaa yli 20 vuotta samalla paikalla toimineen kyläkaupan toimintaa.

Leader-tukea on käytetty kauppahallin korjaamiseen, myymäläkaluston uusimiseen sekä varasto- ja myyntialan laajentamiseen muun muassa piharakenteilla.

Myymälän asiakkaina ovat kyläläiset, paikalliset kesäasukkaat sekä ohikulkijat.

Tavoitteena on säilyttää kyläkauppa elinvoimaisena palvelukeskuksena.

– Kyläkauppa on tärkeä maaseutuelämän mahdollistaja. Päivittäistavaroiden lisäksi kaupastamme saa

Maaseutumatkailuun erikoistunut yritys Pirteä Pässi tarjoaa matkailijoille luontoharrastuskursseja, lammaspaimenlomia sekä kokoustiloja ja majoitusta.

Heinävedellä sijaitsevan yrityksen maatilalla on 206 hehtaarin suuruinen luonnonsuojelualue.

– Luonnonsuojelualueen lintutornista voi käydä tarkkailemassa, näkyykö majavaa tai muita eläimiä ja lintuja, toteaa yrittäjä ja biologi Risto Sulkava.

Luontoharrastuskurssit ovat tyypillisesti viikonlopun mittaisia ja ne sisältävät ohjelman lisäksi täysihoidon. Kurssien sisältö käsittelee lähialueiden kasvi- ja eläinkuntaa.

– Talvella järjestimme jälkikurssin, jolloin etsimme ahman jälkiä. Kesällä vietämme perhoshetkiä tunnistamalla ja laskemalla niitä.

Pilvisinä päivinä ohjelmassa voi olla kasvien tunnistamista, hän kertoo esimerkkeinä luontoharrastuskursseista.

Kurssiaiheiden piiriin kuuluu myös jatkuvan kasvatuksen metsänhoidon mallialue.

Lisäksi yritys tarjoaa tietotaitojen kartuttamista käsityötä vaativissa perinnetöissä.

– Talkootyönä olemme keittäneet punamultamaalia, jolla maalasimme yhden tilan lukuisista rakennuksista. Perinteistä riuku- eli pisteaitaa on tehty talkoilla, samoin lammasaitaa. Paikallinen metsästysseura ja kyläyhdistys ovat olleet mukana rakentamassa lintutornia ja luontopolkua.

Yritystoimintaan kuuluu lammaspaimenviikkojen tarjoaminen matkailijoille.

– Lammaspaimenen tehtäviin kuuluu veden vienti lampaille ja rapsuttelua riittävästi.

Yrityksille ja yhdistyksille tila tarjoaa kokoustiloja ja ohjelmallisia virkistyspäiviä.

– Pihapiirissä on 200 vuotta vanha päärakennus, joka toimii tupakahviona. Siihen mahtuu 20 henkeä.

TEKSTI SOFIA FLYGARE, KUVAT: RISTO SULKAVA

Pirteä Pässi Oy

TUKI: YRITYKSEN INVESTOINTITUKI RAHOITTAJA: PIÄLLYSMIES RY HANKE: PIRTEÄN PÄSSIN INVESTOINTI TUEN SAAJA: PIRTEÄ PÄSSI OY KOKONAISKUSTANNUS: 43 230 € LEADER-TUKI: 15 130 € PIRTEAPASSI.FI

Nanopar Oy naan käyttää maan- ja metsän parannusaineeksi tai perusaineeksi design-lannoitteiden valmistuksessa lisäämällä tarkoitukseen sopivia ravinteita.

Lopputuotteille on Ruokaviraston hyväksyntä.

Yrityksen tavoitteena on kansainvälistyminen.

Leader-avustusta on käytetty markkinointiin kuten esitteiden kieliversioihin ja tuote-esittelyyn vientimessuilla. Lisäksi tuki mahdollisti markkinointisuunnitelman ja markkinointimateriaalien tuottamisen sekä yhden henkilön palkkaamisen.

– Alun perin tarkoituksemme oli laajentua maailmalle jo tänä vuonna, mutta koronavirus pysäytti aikeet, toteaa yrityksen toimitusjohtaja Jaakko Kuntonen.

TUKI: PERUSTAMISTUKI, TOIMIVA YRITYS RAHOITTAJA: VEEJ’JAKAJA RY HANKE: BIOMASSOISTA PERÄISIN OLEVIEN KIERRÄTYSLANNOITEVALMISTEIDEN TUOTEKEHITYS JA TUOTANTO TUENSAAJA: NANOPAR OY KOKONAISKUSTANNUS: 39 000 € LEADER-TUKI: 35 000 € NANOPAR.FI TEKSTI SOFIA FLYGARE, KUVA: NANOPAR

Nanopar on kehittänyt uuden menetelmän kunnallisten vesilaitosten sekä sellu- ja paperiteollisuuden orgaanisten lietteiden kuivaukseen ja jatkojalostukseen kierrätyslannoitteiksi.

Leader-hankkeessa yrityksen uudelle Paskìer® Prosessi -tuotteelle tehtiin markkinointisuunnitelma sekä laadittiin esitemateriaali, käännökset ja sopimuspohjat. Kansainvälisten markkinoiden tavoittelemiseksi yritys on osallistunut näytteilleasettajana toimialan vientimessuille.

Paskíer® Prosessi perustuu vakuumiavusteiseen infrapunakuivausteknologiaan, se on täysin automatisoitu 24/7-toimintaa varten. Kuivattu liete voidaan sellaise-

5

Muotoilija-artenomi Mari Jalavalla on tämän vuoden ohjelmassa kaksi ulkomaista näyttelyä, joissa on esillä hänen huopakorutaidettaan.

Handmade in Europe -näyttelyssä Hannoverissa Saksassa on esillä 38 eurooppalaisen taiteilijan teoksia viidestätoista eri maasta maalis-huhtikuussa.

– Näyttelyyn pääsee tutustumaan netistä löytyvän videon avulla, koska koronavirus rajoittaa näyttelyn aukioloa, kertoo Jalava.

Saksan jälkeen vuorossa on Akureyrin taidemuseossa Islannissa pidettävä näyttely, joka on esillä kesäkuusta syyskuuhun. Islannin näyttelyssä on mukana yhteensä viisitoista käsityöläistä Suomesta.

Huopakorutaiteilija kertoo, että huopakorut kiin-

nostavat monissa muissakin maissa kuten Japanissa ja Amerikassa.

Korut ovat veistosmaisia ja näyttäviä. Niitä on nähty muun muassa itsenäisyyspäiväjuhlissa Presidentin linnassa.

– Materiaali on lämmintä ja pehmeää. Värit tulevat siinä esille hyvin. Lisäksi tuotteet ovat ekologisia.

Jalavan suunnittelemia huopakoruja voi käyttää joko itsenäisinä koruina tai osana asustetta.

– Minulla on oma tuoteperhe, jonka uutuudet ovat nähtävillä esimerkiksi Facebookissa ja Instagramissa.

Asiakas voi tuoda myös oman puvun, jolloin suunnittelen juuri kyseiseen pukuun sopivan korun. Esimerkiksi Hannoverin näyttelyssä on esillä kolme taidekäsityönä

Putkisalon kartano Putkisalon kartanossa Rantasalmella lammastilan toiminta laajeni maatilamatkailuun.

Historiallisella tilavierailulla tutustutaan kartanossa vuosisatojen saatossa vietettyyn elämään. Kierros huipentuu herrasväen tyyliin toteutettuun kahvihetkeen kartanon juhlasalissa.

Kahden muun kierroksen ohjelmassa on perehtyminen lammasrotuihin ja lammastalouteen. Lampaita pääsee myös silittämään ja näkemään lammaskoirien työskentelyä.

Tilan rakennuksista Väentupa on kunnostettu vieraskäyttöön.

Väentupaan mahtuu majoittumaan kymmenisen henkilöä kerrallaan.

Tupa on aikoinaan toiminut kartanon työväen komentokeskuksena, tilan tallimestarin perheen kotina ja koko kylän postinjakelupisteenä.

6

– Tallimestari on ollut merkittävä henkilö, siitä kertoo jo hänen ja hänen perheensä käyttöön annetun rakennuksen koko, kertoo kartanon emäntä Susanna Nuutinen.

Kaksikerroksisessa rakennuksessa on useita makuuhuoneita, nykyaikainen keittiö sekä moderni sauna.

Tunnelmallinen tupa leivinuuneineen, hirsiseinineen, pirttikalusteineen ja orsineen on alkuperäisessä asussaan. Väentuvan vuokraan sisältyy erillisen rantasaunan käyttöoikeus.

KUVA: SAMPO LUUKKAINEN

KUVA: NELLI VALJAKKA

valmistettua asukokonaisuutta sekä pienempiä yksittäisiä huopakoruja.

Yritys on saanut Leader-tukea huovutuskurssin järjestämiseen Belgiassa.

– Belgian kurssin ajankohta on ensi keväänä.

TUKI: PERUSTAMISTUKI, TOIMIVA YRITYS RAHOITTAJA: RAJUPUSU LEADER RY HANKE: PUTKISALON KARTANON MAATILAMATKAILUTOIMINNAN ALOITTAMINEN, PERUSTAMISTUKI TUENSAAJA: PUTKISALON KARTANO KOKONAISKUSTANNUS: 14 989 € LEADER-TUKI: 11 241 € PUTKISALO.FI TUKI: YRITYKSEN INVESTOINTITUKI RAHOITTAJA: RAJUPUSU LEADER RY HANKE: PUTKISALON KARTANON MAATILAMATKAILUTOIMINNAN ALOITTAMINEN, INVESTOINTI TUENSAAJA: PUTKISALON KARTANO KOKONAISKUSTANNUS: 103 608 € LEADER-TUKI: 36 262 € PUTKISALO.FI TEKSTI JA KUVA: SOFIA FLYGARE

Jalavilla

TUKI: KOKEILUTUKI, TOIMIVA YRITYS RAHOITTAJA: VEEJ’JAKAJA RY HANKE: KOULUTUSVIENTILIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN TUENSAAJA: JALAVILLA KOKONAISKUSTANNUS: 10 000 € LEADER-TUKI: 10 000 € JALAVILLA.FI

TEKSTI: SOFIA FLYGARE, KUVA: TOMI MANNINEN

YRITYSTUET

Rahula Ranch maun lisäksi niiden terveysvaikutukset. Rahula Ranchin toiminnan laajeneminen luontaistuotteisiin täydentää yrityksen hyvinvointipalveluja.

KUVA: RAHULA RANCH

TUKI: PERUSTAMISTUKI, TOIMIVA YRITYS RAHOITTAJA: VEEJ’JAKAJA RY HANKE: RAHULA RANCH -JUOMIEN TUOTE- JA TUOTANNONKEHITYS TUENSAAJA: RAHULA RANCH KOKONAISKUSTANNUS: 10 500 € LEADER-TUKI: 10 500 € RAHULARANCH.FI KUVA: PIXABAY

Rahula Ranch laajensi Leader-hankkeen tuella kuusenkerkkäjuomien valmistusta.

Uuden kuusenkerkkä-inkiväärijuoman tuotantoon ottaminen vaatii testatut, elintarvikelait täyttävät tuotteet ja pakkausmerkinnät.

Lisääntyneeseen kysyntään tarvitaan uudet, elintarvikehuoneiston vaatimukset täyttävät tuotantotilat ja -laitteet Rahula Ranch -tilalla tuotetaan ja kehitetään luontaistuotteita paikallisista villiyrteistä ja marjoista. Kaikki tuotteet valmistetaan käsityönä. Yrityksen arvoihin kuuluvat paikallisuus, puhtaus ja luonnonmukaisuus. Kuusenkerkkäjuomien pääraaka-aine saadaan puhtaista eteläsavolaisista kuusimetsistä.

Yrittäjä Tore Pedersen on myös koulutettu hieroja. Villiyrteissä häntä kiinnostavat

TUKI: KOKEILUTUKI, TOIMIVA YRITYS RAHOITTAJA: VEEJ’JAKAJA RY HANKE: KUUSENKERKKÄ-INKIVÄÄRIJUOMAN KOE-ERÄ TUENSAAJA: RAHULA RANCH KOKONAISKUSTANNUS: 12 200 € LEADER-TUKI: 10 000 € RAHULARANCH.FI

Kahvila & Puoti Maitolaituri sena on tarjota kahvila-, konditoria- ja catering-palveluja sekä toimia kotimaisten lahjatavaratuotteiden ja muun muassa paikkakunnalla toimivan Kalanjalostus Toivasen pakattujen tuotteiden myyntipaikkana.

Kahvila ja Puoti valmistaa tarjottavat tuotteet itse paikan päällä suosien tuotevalikoimassa kotimaisia, paikallisia- ja lähituottajien tuotteita. Puodin tuotevalikoimista löytyy myös lahjatavaroita ja matkamuistoja turisteille ja kuntalaisille viemisiksi.

TUKI: YRITYKSEN INVESTOINTITUKI RAHOITTAJA: PIÄLLYSMIES RY HANKE: KAHVILA&PUOTI MAITOLAITURI TUENSAAJA: ENONKOSKEN LAITURILA OY KOKONAISKUSTANNUS: 90 541 € LEADER-TUKI: 31 689 € ENONKOSKENLAITURILA.FI KUVAT: SOFIA FLYGARE

Kahvila ja Puoti Maitolaituri käytti Leader-tukea toiminnan käynnistämiseen. Yritys remontoi Enonkosken taajaman pääraitin varrelta tyhjäksi jääneen kauppakiinteistön toimipaikakseen.

Yritys on laajentanut paikkakunnan palvelutarjontaa ja tuonut asukkaille, vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille lisää monipuolisia palveluja sekä vireyttä tarjoamalla kohtaamis- ja tapahtumapaikan niin häihin, hautajaisiin, perhejuhliin kuin lounas- ja kahvilatapaamisiin.

Yrityksen toiminta-ajatuk-

7

YRITYSTUET

KR-Produktio Oy Vuonna 2006 perustettu KRProduktio Oy on tuotantoyhtiö, joka on erikoistunut sketsien, videoiden ja elokuvien tuotantoon. Yritys tuottaa myös mainoksia.

Yritys on tullut tunnetuksi erityisesti Biisonimafia-sketsiryhmästään. Biisonimafia on ensimmäinen televisiosarja Suomessa, joka on aloittanut nettisarjana. Biisonimafia on myös vaikuttajamarkkinoinnin edelläkävijä Vuonna 2017 yritys haki Leader-avustusta Biisonima-

TUKI: YRITYKSEN INVESTOINTI RAHOITTAJA: PIÄLLYSMIES RY HANKE: BIISONIMAFIAN TUOTANTO KANSAINVÄLISELLE TASOLLE TUENSAAJA: KR-PRODUKTIO OY KOKONAISKUSTANNUS: 104 000 € LEADER-TUKI: 36 400 € BIISONIMAFIA.NET fian tuotannon kalustohankintoihin videoiden ja elokuvien laadun nostamiseksi

siten, että tuotantovälineistö vastaa kansainvälisten Youtube-videoiden ja eloku-

Fysioterveys Punkaharju Yrittäjä, fysioterapeutti Linda Haapiala hyödynsi Leader-tukea ammatilliseen erikoistumiskoulutukseen sekä Fysioterveys Punkaharju -nimisen yrityksensä markkinointiin.

– Työssäni haluan erityisesti keskittyä neurologiseen kuntoutukseen. Leader-tuen avulla suoritin neurologisen kuntoutuksen erityiskoulutuksen.

Markkinointirahoitusta hän on käyttänyt muun muassa yrityksen verkkosivujen rakentamiseen, lehtimainoksiin sekä kyltteihin, jotka

TEKSTI JA KUVA: SOFIA FLYGARE

ovat tien varressa ohjaamassa asiakkaita paremmin perille.

– Toimipaikkani on Punkaharjulla. Tänne on vain kahdenkymmenen minuutin ajomatka Savonlinnasta.

Asiakkaita tulee sekä läheltä että kauempaakin kuten Kerimäeltä ja Parikkalasta, yrittäjä kertoo.

– Esteettömyys on huomioitu liikkumisessa. Inva-autolla pääsee oven viereen

vien tekemiseen tarvittavaa tasoa.

TUKI: PERUSTAMISTUKI UUDELLE YRITYKSELLE RAHOITTAJA: PIÄLLYSMIES RY HANKE: TOIMINNAN KEHITTÄMINEN TUENSAAJA: FYSIOTERVEYS PUNKAHARJU KOKONAISKUSTANNUS: 10 319 € LEADER-TUKI: 10 319 € FYSIOTERVEYS-PUNKAHARJU. BUSINESS.SITE ja pyörätuolilla pääsee helposti liikkumaan hoitotiloissa. Asiakkaiden käytössä on myös tilava inva-vessa. Liikuntaesteiset potilaat ovat sydämenasiani.

HM Haapakoski Oy

KUVA: PIXABAY

HM Haapakoski Oy:n Leader-tuki käytettiin yrityksen asiakkaiden käyttöön kohdennetun sähköisen 3D-sulkuluukkuaineistopalvelun rakentamiseen.

Yrityksen asiakkaita ovat insinööri- ja

8

suunnittelutoimistot.

Kyseessä on uusi palvelutuote, jolla yrityksen koko ansaintalogiikka uudistuu.

Sulkuluukkuaineistopalvelu on kauppapaikka, josta asiakasyritysten suunnittelijat

TUKI: PERUSTAMISTUKI, TOIMIVA YRITYS RAHOITTAJA: VEEJ’JAKAJA RY HANKE: DIGITAALISEN 3D-AINEISTOKAUPAN PERUSTAMINEN TUENSAAJA: HM HAAPAKOSKI OY KOKONAISKUSTANNUS: 42 500 € LEADER-TUKI: 21 000 € HMHAAPAKOSKI.FI voivat ostaa ja jälleenmyydä vapaasti skaalautuvia 3D-sulkuluukkumalleja detaljitietoineen valmisteilla oleviin suunnitelmiin.

Uusi palvelu ja myytävät tuotteet sekä sen ajasta ja paikasta riippumaton tuottamisen tapa sallivat sen,

että yrittäjä voi keskittyä varsinaisten sulkuventtiilitilausten vaatimaan alihankintayhteistyöhön ja uusasiakashankintaan. Alihankinnassa yritys hyödyntää paikallisia maaseutuyrityksiä.

YRITYSRYHMÄHANKKEET

Rantasalmen matkailuyritysryhmä Rantasalmen ja Saimaan luonto ja palvelut kiinnostavat ulkomaalaisia matkailijoita, mutta he tarvitsevat enemmän tietoa palvelujen sisällöistä ostopäätöksensä tueksi. Linnansaaren kansallispuistoon tehdyn kävijätutkimuksen mukaan suurin osa kävijöistä (51 %) osallistuu vierailunsa aikana vähintään seitsemään eri aktiviteettiin.

Yritysryhmän kehittämishankkeessa keskitytään syventämään asiakastuntemusta ottaen huomioon erityisesti melonnan, vaelluksen ja ratsastuksen erityistarpeet. Hankkeen avulla tiivistetään yrittäjien toiminnallista yhteistyötä, kehitetään ja tuotteistetaan palveluja houkuttelevimmiksi ja paremmin ostettaviksi, toteutetaan kohdennettua markkinointia valituille kohderyhmille sekä hyödynnetään Saimaan, Savonlinnan, Linnansaaren kan-

TUKI: YRITYSRYHMÄN KEHITTÄMISHANKE RAHOITTAJA: RAJUPUSU LEADER RY HANKE: RANTASALMEN MATKAILUYRITYSRYHMÄHANKE TUENSAAJA: RANTASALMEN KUNTA KOKONAISKUSTANNUS: 63 786 € LEADER-TUKI: 47 840 € KUVA: RANTASALMEN KUNTA

Hankkeen tavoitteena on auttaa viittä maaseutumatkailun ohjelmapalvelu-, majoitus- ja ravintola-alan yritystä Rantasalmella uusien palvelujen kehittämisessä yritysryhmähankkeen kautta.

Hankkeessa toteutetaan yritysryhmän yhteisiä sekä yrityskohtaisia kehittämistoimenpiteitä palveluntarjonnassa, markkinoinnissa ja verkostoitumisessa. Hankkeen hallinnoija on Rantasalmen kunta ja se toteutetaan Rantasalmen alueella.

Yritysryhmässä mukana olevat yritykset ovat matkailun palveluntuottajia Rantasalmen kunnan alueelta.

Yrittäjät tuottavat luontomatkailu-, jääurheilu- sekä majoitus- ja ravintolapalveluja. Yrittäjät ovat toimineet epämuodollisessa yhteistyössä, mutta palvelujen näkyvyys ja myytävyys vaativat kehittämistä.

sallispuiston ja Rantasalmen olemassa olevia vetovoimatekijöitä ja käytetään hyväksi yrittäjien osaamista koko ryhmän hyväksi.

Matkailun teemoina käsitellään jääurheilua, rat-

Joroisten biokaasu -hanke dään biokaasulaitoksen ja jakeluaseman investointi- ja toteuttamissuunnitelmia sekä seurataan ja huomioidaan toimintaan vaikuttavia tekijöitä. Hankkeen tavoitteena on valmistella tarvittavat materiaalit sekä käydä neuvottelut yhteistyökumppaneiden ja viranomaisten kanssa biokaasulaitoshankkeen toteuttamista varten.

Tiedon avulla tuetaan ryhmän päätöksentekoa ja

liiketoiminnan perustamista ja aloittamista.

Kansallinen energia ja ilmastostrategian tavoitteena on saada liikenteeseen 50 000 kaasuautoa vuoteen 2030 mennessä. Kannattava maataloustuotanto Etelä-Savossa vaatii toimenpiteitä kustannusten pienentämiseksi, tuotantorakenteen laaja-alaistamiseksi ja uusien liiketoimintamahdollisuuksien löytämiseksi. Oikein järKUVA: MAARIT KARI

Joroisten biokaasu -hankkeen tavoitteena on yritysryhmän kehittämishankkeen avulla auttaa viljelijäryhmää tekemään investointipäätös biokaasun tuotantolaitoksen ja jakeluaseman investoinnista sekä valmistella tarvittavat suunnitelmat, luvat ja selvitykset investointia varten. Ryhmässä on viisi viljelijää ja mukana on myös pk-yrityksiä ainakin yhteistyön näkökulmasta. Hanketta hallinnoi Pro-Agria Etelä-Savo.

Hankkeessa tuotetaan ryhmän maatalousyrittäjille tietoa biokaasuliiketoiminnan kannattavuuteen, raaka-aineen hankintaan, tuotantoon ja jakeluun liittyen.

Hankkeessa selvitetään tuotannollis-taloudellisesti paras tapa järjestää viiden maatilayrityksen ryhmän yhteisesti järjestetty biokaasun tuotanto, jakelu ja raaka-aineen hankinta Joroisissa.

Kehittämistyössä teh-

sastusta sekä järvi- ja metsäluontoon yhdistettäviä ohjelmapalveluja. Sekä yhteisiä että yrityskohtaisia matkailupalveluja tuotteistetaan ja kehitetään luontomatkailuun ja jääurheiluun liittyen.

TUKI: YRITYSRYHMÄN KEHITTÄMISHANKE RAHOITTAJA: RAJUPUSU LEADER RY HANKE: JOROISTEN BIOKAASU TUENSAAJA: PROAGRIA ETELÄ-SAVO RY KOKONAISKUSTANNUS: 49 835 € LEADER-TUKI: 37 376 €

jestettynä liikennebiokaasun ja orgaanisten ravinteiden tuotannolla on mahdollista vastata osaltaan edellä mainittuihin tarpeisiin.

Hankkeessa mukana oleva yrittäjien joukko koostuu pääasiassa kasvinviljelijöistä, joiden tavoitteena on muodostaa uutta kannattavaa liiketoimintaa energiantuotannosta ja liikennebiokaasun jakelusta sekä näin ollen laaja-alaistaa myös tilojen tuotantorakennetta. Lisäksi edistetään kestävää maataloustuotantoa ravinneomavaraisuutta ja uusiutuvan energian osuutta lisäämällä.

9

YLEISHYÖDYLLISET HANKKEET

Tanssin taikaa ja tasapainoa aluejohtokunnat, yhdistykset, urheiluseurat, yritykset, koulut, päiväkodit, palvelukeskukset, liikuntatoimi, tanssilavat, vierailevat tanssinopettajat ja -ohjaajat lähikaupungeista, kansalais- tai seutuopistot sekä muut aiheesta kiinnostuneet tahot.

– Tanssi kuuluu kaikille, siinä ei ole ikärajoja ja jokaisella on oma tapansa nauttia tanssista! Kaikki tanssiaskeleet ovat oikeita ja totta, oli ne sitten lattiaan askellettuja tai oman mielen kautta tanssittuja. Yhteistyössä on voimaa ja tanssi tuo mukanaan iloa ja osallisuuden tuntua, toteaa ESLin projektipäällikkö ja tanssinopettaja (AMK) Mari Kurtti.

Teksti: Mari Kurtti

TUKI: YLEISHYÖDYLLINEN KEHITTÄMISHANKE RAHOITTAJA: VEEJ’JAKAJA RY HANKE: TANSSIN TAIKAA JA TASAPAINOA TUENSAAJA: ETELÄ-SAVON LIIKUNTA RY KOKONAISKUSTANNUS: 106 125 € LEADER-TUKI: 74 998 € TALKOOTYÖTUNNIT: 165 TUNTIA ESLIIKUNTA.FI/HANKETOIMINTA/TANSSIN-TAIKAA-JA-TASAPAINOA KUVA: TIINA JUDÉN

Elokuussa 2019 startannut Etelä-Savon Liikunta ry:n (ESLi) hallinnoima ”Tanssin taikaa ja tasapainoa” -hanke tarjoaa tanssinopetusta ja -ohjausta maaseudulla lapsista ikäihmisiin tanssiliikunnan, paritanssin ja soolotanssin kautta.

Hanke on saanut Leader-rahoitusta Veej´jakaja ry:n myöntämänä Euroopan maaseuturahastosta. Toiminta-alueeseen kuuluvat Hirvensalmi, Kangasniemi, Mikkeli, Mäntyharju, Pieksämäki ja Puumala.

Hankkeen tavoitteena on elävöittää maaseudun asukkaiden arkea, lisätä liikettä ja liikuntaa sekä hyvinvointia tanssin keinoin. Hanke tavoittaa eri-ikäiset kuntalaiset sekä tarjoaa myös vapaa-ajan asukkaille mahdollisuuden tulla mukaan toimintaan.

Tärkeässä roolissa ovat yhteistyötahot, joita ovat paikalliset toimijat kuten

ESLi suunnittelee Tanssin taikaa ja tasapainoa -hankkeen laajentamista myös Piällysmiehen ja Rajupusun toiminta-alueille.

Suomenniemen valokuituverkko

10

valokuituverkko vaihe 1 -hankkeen rahoituksen Etelä-Savon ELY-keskukselta (60 %) ja Mikkelin kaupungilta (10 %).

Saimaan Kuidun toteuttama hanke käynnistyi kesällä 2019 niin, että joukko suomenniemeläisiä aktiiveja tekee talkootyönä tiedottamisen ja liittymäsopimusten myynnin asiakkaille.

Vaiheen 1 hanke valmistuu vuoden 2020 loppuun mennessä, jolloin verkko palvelee jo lähes sataa suomenniemeläistä asiakasta.

Saimaan Kuitu Oy on hakenut keväällä 2020 Suomenniemen valokuituverkko vaihe 2 -hankkeen rahoituksen Etelä-Savon ELY-keskukselta.

Alustavissa suunnitelmissa olevan vaiheen 3 rahoitushakemus on mahdollista tehdä vielä vuoden 2020 aikana, mikäli Etelä-Savon ELY-keskuksella on jäljellä hankerahaa.

Teksti: Suomenniemen valokuituaktiivi Taisto Hirvonen

TUKI: YLEISHYÖDYLLINEN KEHITTÄMISHANKE RAHOITTAJA: VEEJ’JAKAJA RY HANKE: SUOMENNIEMEN VALOKUITUVERKON SUUNNITELMA TUENSAAJA: KAURIANSALMEN KYLÄT RY KOKONAISKUSTANNUS: 58 700 € LEADER-TUKI: 46 960 € TALKOOTYÖTUNNIT: 660 TUNTIA KYLAT.EKARJALA.FI/KAURIANSALMI KUVA: TAISTO HIRVONEN

Kauriansalmen kylät ry:n puheenjohtaja Raimo Laitinen sanoo, että osan mielestä voi olla hassuakin, että kyläyhdistys on aktiivinen tällaisessa suunnittelutyössä.

– Valokuituyhteys on maaseudulla se paras ja varmin, Laitinen toteaa.

Suomenniemen valokuituverkon suunnitelma ei jäänyt pelkäksi suunnitelmaksi. Valokuituverkon rakentaminen alkoi syksyllä 2019 ja jatkuu Suomenniemellä vuoden 2020.

Tieto mahdollista verkkoon liittyvistä asiakkaista ja verkon rakentamisen kustannuksista tarvitaan toteutettavien kaapelireittien suunnittelussa. Pyrkimyksenä on rakentaa mahdollisimman kattava ja kustannustehokas valokuituverkko siten, että mahdolliset riskit ovat ennakolta tiedossa.

Saimaan Kuitu Oy haki keväällä 2019 Suomenniemen

KUVA: KIRSI BLOMBERG

Partala on yksi parhaiten säilyneistä kuninkaankartanomiljöistä Savossa. Kolmivuotisessa Partalan viisi vuosisataa -hankkeessa hyödynnettiin arkeologian ja kansatieteen monitieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Syntynyt aineisto toimii työkaluna alueen matkailupalveluiden, elinkeinotoiminnan ja kulttuuripal-

veluidenkin kehittämisessä sekä pohjana aluetta koskevassa päätöksenteossa. Hankkeen yhtenä tavoitteena oli lisätä paikallista aktiivisuutta ja kehittää edelleen Partalaa paikallisen yhteisön kiintopisteenä. Kenttätutkimusten yhteydessä löytyneestä Juvan ristiksi nimetystä riipuksesta tuli samalla Juvan 575 -juhlavuoden tunnus ja symboli.

Partalan vuosisadat kirjaksi -hankkeessa tuotettiin painovalmis käsikirjoitus kirjaan, jonka teemana on Partalan kuninkaankartanon ja sen lähialueen historia. Kirja julkaistiin 2019, jolloin Partalan kartano oli ollut Juvan kunnan omistuksessa täydet sata vuotta. Kirja esittelee Parta-

ITE Saimaalla ITE Saimaalla -hankkeessa dokumentoitiin kansantaitelijoiden tuotantoa haastatteluin, kirjallisesti, valokuvin ja videoin.

Kerätty aineisto tallennettiin Maaseudun Sivistysliiton sähköiseen ITE-taiteen arkistoon.

Alueen kylissä järjestettiin näyttelyitä, tapahtumia, työpajoja ja tuotiin ITE-taidetta mukaan kylille jo vakiintuneisiin tapahtumiin.

Eteläsavolaisia veistäjiä innostettiin osallistumaan kilpailuihin, esimerkiksi karhunveiston MM-kilpailuihin.

Kylätoimijat, monet yhdistykset, taiteentekijät ja asukkaat osallistuivat hankkeen talkoisiin ja uudenlaisiin yhteistoiminnan muotoihin. Näin syntyi yhteistä, jaettua kulttuuripääomaa, innostusta, oppimista, yhteisöllisyyttä, viihtyvyyttä ja henkistä hyvinvointia sekä arvostusta omaa paikalliskulttuuria ja identiteettiä kohtaan.

Hanke huipentui Metsämuseo Luston ja Maaseudun Sivistysliiton toteuttamaan ITEtaiteilijoiden näyttelyyn vuonna 2018.

lan viisi vuosisataa -hankkeen tutkimustuloksia tekstein kartoin ja valokuvin. Julkaisu soveltuu sekä lähdeteokseksi jatkotutkimukselle että luke-

TUKI: YLEISHYÖDYLLINEN KEHITTÄMISHANKE RAHOITTAJA: RAJUPUSU LEADER RY HANKE: PARTALAN VUOSISADAT KIRJAKSI TUENSAAJA: JUVAN KUNTA KOKONAISKUSTANNUS: 50 011 € LEADER-TUKI: 35 007 € PARTALA.FI miseksi lisätietoa kaipaavalle. Kirjasta hyötyvät alueen matkailupalveluiden, elinkeinotoiminnan ja kulttuuripalveluiden kehittäjät ja toimijat.

KUVA: JUHA RUOHONEN

Juvan Partala

TUKI: YLEISHYÖDYLLINEN KEHITTÄMISHANKE RAHOITTAJA: RAJUPUSU LEADER RY HANKE: PARTALAN VIISI VUOSISATAA TUENSAAJA: JUVAN KUNTA KOKONAISKUSTANNUS: 63 215 € LEADER-TUKI: 45 340 € TALKOOTYÖTUNNIT: 821 TUNTIA PARTALA.FI

KUVA: KIMMO HEIKKILÄ

TUKI: YLEISHYÖDYLLINEN KEHITTÄMISHANKE RAHOITTAJA: PIÄLLYSMIES RY, RAJUPUSU LEADER RY HANKE: ITE SAIMAALLA TUENSAAJA: MAASEUDUN SIVISTYSLIITTO RY KOKONAISKUSTANNUS: 120 730 € LEADER-TUKI: 84 511 € TALKOOTYÖTUNNIT: 2 000 TUNTIA MSL.FI

Ikoinniemi-Ritosaaren Osakaskunta rakennutti vene- ja laivalaiturin ja veneenlaskuluiskan Ikoinniemen laivarantaan, joka sijaitsee vilkkaan Savonlinna—Punkaharju-laivareitin varrella. Ne palvelevat osakkaiden, paikallisten ja kesäasukkaiden sekä matkailijoiden veneilyliikennettä ja ovat pelastustoimen käytettävissä. Talvella luiskaa voi käyttää saariston jäätien rantautumisluiskana. Laituriin mahtuu 13 venettä.

KUVA: SAVORAK

Ikoinniemi-Ritosaaren laituri TUKI: YLEISHYÖDYLLINEN INVESTOINTIHANKE RAHOITTAJA: PIÄLLYSMIES RY HANKE: VENE-/LAIVALAITURIN SEKÄ VENEENLASKULUISKAN RAKENTAMINEN TUENSAAJA: IKOINNIEMIRITOSAAREN OSAKASKUNTA KOKONAISKUSTANNUS: 17 440 € LEADER-TUKI: 8 720 € TALKOOTYÖTUNNIT: 27 TUNTIA

11

Järvi-Suomen golfkentät Elinvoimaa Järvi-Suomen golfkentille -hankkeessa on mukana Kartanogolf ry Joroisista, Rantasalmi Golf ry Rantasalmelta ja Kerigolf ry Savonlinnasta.

– Hankkeen tavoitteena on jäsenmäärän kasvattaminen, uusien harrastajien saaminen lajin pariin ja golfseurojen säilyttäminen elinvoimaisina, toteaa mark-

kinointikoordinaattori Essi Pajunen.

Laaja kurssitoiminta on ollut yksi keino uusien jäsenien hankkimiseksi. Aloittelijoille järjestetään Green Card -kursseja.

– Kaverikurssit on suunnattu ryhmille kuten työporukoille, ystäville ja perheille.

Kouluilla on käyty myös vetämässä golftutustumisia.

TUKI: YLEISHYÖDYLLINEN KEHITTÄMISHANKE RAHOITTAJA: RAJUPUSU LEADER RY, PIÄLLYSMIES RY HANKE: ELINVOIMAA JÄRVI-SUOMEN GOLFKENTILLE TUENSAAJA: KARTANOGOLF RY KOKONAISKUSTANNUS: 100 000 € LEADER-TUKI: 70 000 € TALKOOTYÖTUNNIT: 1 667 TUNTIA KARTANOGOLF.FI/ELINVOIMAA-JARVI-SUOMEN-GOLFKENTILLE Pajunen muistuttaa, että golf on sosiaalinen laji, johon kuuluu paljon muutakin kuin pelaaminen. Jälkipeli klubiravintolassa on oleellinen osa pelin viehätystä.

– Klubiravintolat ovat oivallisia paikkoja kokoontumisiin ja lounastapaamisiin, vaikka ei pelaisikaan.

Paltasen Autourheilukeskus

KUVA: PIEKUA

Pieksämäen Urheiluautoilijat tekivät kunnostus- ja muutostöitä, joilla Paltasen Autourheilukeskus saatiin vastaamaan tämän päivän autourheilun vaatimuksia.

Ratojen linjoja muutettiin, niitä pohjattiin sekä pinnoitettiin. Radoille rakennettiin kaiteita, varikkoaluetta laajennettiin ja katsomoalueita lisättiin.

Alueen rakennuksista torni, toimitsijatilat, varasto sekä koulutustila kunnostettiin sekä laajennettiin. Alueelle

hankittiin junanvaunu, josta tehtiin varasto.

– Rata soveltuu nyt SM-tason kilpailutoimintaan ja täyttää siihen tarvittavat vaatimukset. Paltasen radalta voi suunnata maailmalle kuten ovat tehneet muun muassa Jari Ketomaa ja Esapekka Lappi, iloitsee Pieksämäen Urheiluautoilijoiden sihteeri Mervi Lintunen.

Edellisen kerran Paltasella ajettiin Jokamiesluokan SM-kisat vuonna 2002. Sen jälkeen useat määräykset

ovat muuttuneet.

– Talkootyötunteja tehtiin tuplamäärä siihen nähden, mitä Leader-avustuksen saamiseen vaadittiin.

Jokamiesluokan lisäksi Paltasella ajetaan kartingia ja off-roadia. Lapset ja nuoret ovat erityisen innostuneita kartingista. Jo 10-vuotiaasta eteenpäin voi lähteä mukaan kilpailutoimintaan.

Ajoharjoittelun voi aloittaa noin viisivuotiaana.

– Autourheilu ei ole pelkkää ajamista. Eri lajit kehittävät teknistä osaamista ja autojen korjaustaitoja. Lisäksi harrastus aktivoi yhteisöä ja edistää kumppanuuksien sekä uusien yhteistyökuvioiden syntymistä, kertoo Lintunen.

Talvisin urheiluautoilijoilla on käytössä jäärata, joka

TUKI: YLEISHYÖDYLLINEN INVESTOINTIHANKE RAHOITTAJA: VEEJ’JAKAJA RY HANKE: PALTASEN AUTOURHEILUKESKUKSEN PÄIVITTÄMINEN TUENSAAJA: PIEKSÄMÄEN URHEILUAUTOILIJAT RY KOKONAISKUSTANNUS: 199 150 € LEADER-TUKI: 99 575 € TALKOOTYÖTUNNIT: 4 817 TUNTIA SITES.GOOGLE.COM/SITE/PIEKUA/HOME saadaan jäädyttämällä maaradan pinta.

Yhdistykseen kuuluu noin 200 eri-ikäistä jäsentä.

– Mummoja ja ukkeja on mukana huoltojoukoissa sekä katsomossa. Tämä on koko perheen harrastus.

Kerimäen riistanhoitoyhdistys hyödynsi Leader-avustusta ampumasimulaattorin hankinnassa. Ampumasimulaattori tukee yhdistyksen koulu- ja nuorisotyötä sekä valmentaa turvallisempaan metsästykseen.

Hankinta lisää alueen vapaa-ajan harrastusten mahdollisuuksia sekä kehittää yhteisöllisyyttä.

12

KUVA: PIXABAY

Kerimäen Riistanhoitoyhdistys TUKI: YLEISHYÖDYLLINEN INVESTOINTIHANKE RAHOITTAJA: PIÄLLYSMIES RY HANKE: AMPUMASIMULAATTORI TUEN SAAJA: KERIMÄEN RIISTANHOITOYHDISTYS KOKONAISKUSTANNUS: 15 810 € LEADER-TUKI: 7 905 €

TEKSTI: SOFIA FLYGARE, KUVA: ESSI PAJUNEN

YLEISHYÖDYLLISET HANKKEET

kertoo hankkeen vetäjänä toiminut Sanna Eerikäinen.

Saimaan vesistön ja luonnon lisäksi paikallinen elämäntapa ja historia nostettiin esiin. Rauhaniemen museotilalla järjestetty Perinnepäivä kiinnosti yleisöä suuresti.

– Paperiset infokansiot saivat myös suuren suosion. Infokansioita jaettiin paikkakunnan yrityksiin, joissa matkailijat voivat tutustua niihin ja saada tietoa kiinnostavista kohteista Sulkavalla.

Elävä Ihamaniemi Elävä Ihamaniemi -kyläpalvelujen kehittämishankkeessa kehitettiin pysyviä palvelu- ja tapahtumakonsepteja, jotka mahdollistavat toiminnan kylällä ympäri vuoden.

Hanke tavoitti eri kohderyhmiä, monipuolisti palvelujen tarjontaa, loi uusia jakalukanavia kylän tuotteille ja lisäsi harrastusmahdollisuuksia. Hankkeessa järjestettiin kylätapahtumia, kursseja, talviriehoja, haravointitalkoita, lauluiltoja, kesäkisoja, maalaismarkkinoita tansseineen, lukupiirejä, maksullisia

ja ilmaisia konsertteja sekä erilaisia kursseja.

Kyläpalveluiden kehittämiseksi järjestettiin ideointitilaisuuksia, kartoitettiin historiaa, valokuvattiin vanhoja työkaluja ja tavaroita, järjestettiin vanhaa kouluaikaa muisteleva koulupäivä, testattiin yhdessä ruokailun teemapäivää ja kerättiin vanhoja perinnekasveja talteen.

Ideoinnin pohjalta tuotettiin Wanhat tavarat -valokuvanäyttely, Wanhan ajan koulupäivän oppitunti -videoita ja perustettiin Ihamaniemen

TEKSTI JA KUVA: SOFIA FLYGARE

Visit Sulkava -hankkeen tavoitteina oli kehittää paikkakunnan matkailua, vahvistaa yhteistyötä ja lisätä alueen vetovoimaa myös matkailukauden ulkopuolelle.

– Luonto- ja matkailukohteiden löytämiseksi perustettiin Visit Sulkava -verkkosivusto, joka toteutettiin sekä suomen- että englanninkielisenä. Verkkosivuilla on muun muassa Partalansaaren kartta, jonka karttanäkymästä aukeaa kymmeniä tarinoita luettavaksi,

Perinneperennapenkki. Kylälle avattiin kierrätyskirjasto ja kunnostettiin ulkoilureitti.

Kylätalopäivinä kirkonkylän hyvinvointipalveluja tuotiin lähelle kyläläisiä. Hankkeen aikana järjestettiin yhteensä 90 eri kokoista tapahtumaa ja tilaisuutta.

Perhepuisto Hui-Maa Joroisten keskustassa sijaitseva Perhepuisto Hui-Maa on yksi tuoreimmista ja onnistuneimmista alueellisista esimerkeistä, mitä Leader-rahoituksella, kunta- ja yhdistysyhteistyöllä sekä talkootyöllä saa aikaan.

Joroisten Palveluasunnot ry, Joroisten Oma osuuskunta, Joroisten kunta sekä paikalliset yhdistykset ja seurat toteuttivat yhteistyössä Joroisten kirkonkylän pääsisääntulotien varteen liikunnallistavan sekä kuntoa ja motorisia taitoja kehittävän ja ylläpitävän elinkaaripuiston, jossa on toimintoja ”vauvasta vaariin/ muoriin”.

Puisto sijaitsee keskeisellä paikalla Joroisten kirkonkylässä. Se toimii kunnan käyntikorttina sekä palvelee puiston välittömässä läheisyydessä olevia vanhusten vuokratalo-

TUKI: YLEISHYÖDYLLINEN KEHITTÄMISHANKE RAHOITTAJA: PIÄLLYSMIES RY HANKE: ELÄVÄ IHAMANIEMI TUEN SAAJA: ENONKOSKEN KUNTA KOKONAISKUSTANNUS: 86 300 € LEADER-TUKI: 60 407 € TALKOOTYÖTUNNIT: 1 819 TUNTIA ENONKOSKI.FI KUVA: PURUVESI-LEHTI

Visit Sulkava

TUKI: YLEISHYÖDYLLINEN KEHITTÄMISHANKE RAHOITTAJA: RAJUPUSU LEADER RY HANKE: VISIT SULKAVA TUENSAAJA: SULKAVAN MATKAILU RY KOKONAISKUSTANNUS: 69 815 € LEADER-TUKI: 48 870 € TALKOOTYÖTUNNIT: 1 397 TUNTIA VISITSULKAVA.FI

KUVA: TIINA JUDÉN

ja, palvelutaloja, kouluja ja päiväkoteja.

Puistoon sijoitettiin erilaisten toiminnallisten leikki-, liikunta- ja kuntoilulaitteiden lisäksi esiintymislava, joka

TUKI: YLEISHYÖDYLLINEN INVESTOINTIHANKE RAHOITTAJA: RAJUPUSU LEADER RY HANKE: ELINKAARIPUISTO TUENSAAJA: JOROISTEN PALVELUASUNNOT RY KOKONAISKUSTANNUS: 246 760 € LEADER-TUKI: 122 760 € JOROINEN.FI/PALVELUT/ SIVISTYSPALVELUT/LIIKUNTAPALVELUT/PERHEPUISTO-HUI-MAA mahdollistaa kulttuuritapahtumien järjestämisen.

Puisto toimii luontevana kohtaamispaikkana eri sukupolville. Se on avoinna kaikille ja kaikkien vapaassa käytössä.

13

TEEMAHANKKEET

Teemahankkeet voivat olla investointia tai kehittämistä Teemahankkeilla on nimensä mukaisesti jokin teema ja etukäteen rajattu toteutusaika.

Teemahankkeiden avulla toteutetaan pieniä kehittämisideoita ja investointeja.

Niissä kootaan yhteen sovitun teeman mukaisia pieniä hankkeita, joita yleishyödylliset yhdistykset suunnittelevat ja toteuttavat.

Leader-ryhmä hakee hank-

keelle rahoituksen ja hallinnoi sitä.

Teemahankkeen tarkoituksena on mahdollistaa tuen myöntäminen sellaisillekin hankkeille, joita pienestä koostaan johtuen, ei ole mahdollista rahoittaa erillisinä, omina Leader-hankkeinaan.

Teemahankkeeseen haetaan erillisellä haulla Leaderin määrittelemään teemaan yleishyödyllisten toimijoiden

pieniä toimenpiteitä, joille on etukäteen rajattu toteutusaika. Toteutusajan tulee olla kaikille toimenpiteiden toteuttajille sama. Toimenpiteiden valinnalle on laadittu erillinen hakuohje, valintakriteerit ja menettelyohje, joilla varmistetaan hakijoiden tasavertainen ja puolueeton kohtelu.

Investointia sisältävissä teemahankkeessa voidaan

muun muassa rakentaa ja kunnostaa tai esimerkiksi hankkia koneita, harrastusvälineitä tai laitteita. Kehittämistä sisältävissä hankkeissa voidaan kustannuksia osoittaa esimerkiksi jonkun toiminnan tai palvelun aloittamiseen tai uuden osaamisen kehittämiseen esimerkiksi kouluttamalla.

Yhteistyöllä tuloksia ja onnistumisen iloa Rajupusu Leader ry:n alueella toteutettiin yhteensä kuusi teemahanketta, joita toteuttivat 45 yhdistystä, kylää tai muuta tahoa. Teemahankkeiden toimenpiteistä hyötyivät alueen asukkaat ja etenkin nuoret.

Tuumasta toimeen ja Luonto ja liikunta -teemahankkeissa edistettiin alueen asukkaiden viihtyvyyttä ja vapaa-ajan vieton mahdollisuuksia. Yhdistysten investoinnit -hanke monipuolisti yhdistysten palveluja harrastusvälineistön määrää ja liikuntamahdollisuuksia. Uudenlaiset tapahtumat -teemahankkeissa rahoitettiin sekä tapahtumien kehittämistä että niihin liittyviä hankintoja.

Lapset ja nuoret -teemahankkeessa parannettiin nuorten harrastusmahdollisuuksia. Hankkeessa Juvan Partioveikot kunnostivat partiomökin grillialueen ja Juvan 4H-yhdistyksen nuoret tutustuivat laatikkoviljelyyn.

Lukioteatteri hankki monivuotisia lavasteita ja puvustusta käyttöönsä. Nuorisovaltuusto Ratas hankki nuorisotalolle popcornkoneen, musiikkihankintoja ja panttipyöriä, joilla nuoret pääsevät kulkemaan harrastuksiin. Kyläseura Katajan hankkeessa rakennettiin yhdeksänkorinen frisbeegolfrata ja wc liikunta-alueelle.

Etelä-Rantasalmen Kylät ry hankki liikuntavälinekärryn ”Sportti-Erkin”, josta löytyy

14

monipuolisesti liikunta- ja harrastusvälineitä liikuntatapahtumia tai -kerhoja varten.

Sulkava-Seura asensi kirkkoveneisiin säädettävät kalusteet helpottamaan harrastuksen aloittamista monen ikäisenä.

Veej’jakaja ry:n alueella on toteutettu kaikkiaan 91 toimenpidettä – pieniä hankkeita – yhdeksällä eri teemahankkeella.

Teemahankkeista seitsemän on ollut investointeja ja kaksi Turva-koulutuksia. Turva-koulutuksien toimenpiteissä tuettiin ensiapu- ja sydäniskurien käyttökoulutuksia sekä järjestyksenvalvojakoulutuksia.

Investointitoimenpiteet ovat painottuneet ympäristöja ilmastoasioihin sekä turvallisuuteen liittyviin hankintoihin.

Niillä on tuettu kylätalojen ja liikuntapaikkojen kunnostamisia, rakentamisia sekä laite- ja välinehankintoja, kuten alkusammutus- ja pelastusvälineistöä ja sydäniskureita kylille.

Ympäristö-teemahankkeen toteutukset olivat ympäristön tilaa ja viihtyisyyttä kohentavia uudisrakentamisja kunnostustoimenpiteitä.

Luontokohteisiin rakennettiin muun muassa pitkospuita, näköalatorni, luontopolkuja ja opasteita. Hankkeessa kunnostettiin kulttuuri- ja luonnonmaisemia sekä varusteltiin retkipaikkoja ja uimarantaa rakentamalla kota ja tulipaik-

ka. Lisäksi toteutettiin kone-, laite- ja välineinvestointeja kuten ilmalämpöpumput, aurinkopaneelit, ekokäymälät ja muut ympäristöä hyödyttävät, säästävät tai sen tilaa parantavat hankinnat.

Piällysmies ry:n viidessä teemahankkeessa yhdistykset ja yhteisöt ovat kunnostaneet yhteisiä kokoontumistiloja, tehneet vapaa-ajan viettoon, liikuntaan ja harrastuksiin liittyviä hankintoja ja kunnostaneet kylien yhteisiä uimapaikkoja.

Teemahankkeen avulla on kehitetty myös juhlia ja tapahtumia Suomi100 -juhlavuoden hengessä sekä tehty niiden kehittämiseen ja järjestämiseen liittyviä tarvikehankintoja. Juhlavuoden

hankkeessa luotiin puitteet tapahtumien järjestämiselle jatkossa ja kehitettiin uusia toimintamalleja. Hanketuella järjestettiin muun muassa koskivenetsialaiset, juhlamessu, lasten hiekanveistoleiri, sadonkorjuujuhla, turvallisuusaiheinen toritapahtuma, urheilukentän avajaiset, elvytettiin kylien iltamaperinnettä, luotiin kiertävä valokuvanäyttely sekä kyläyhdistyksen ja koulun yhteinen perinne- ja kulttuuriristeily Heinäveden reitille ja järjestettiin lastenteatteritoimintaa. Teemahankkeilla on toteutettu kaikkiaan 75 alahanketta vuoden 2019 loppuun mennessä. Vuonna 2020 käynnissä on kaksi teemahanketta.

Pienikin teemahanke voi tavoittaa suuren määrän ihmisiä ja sillä voi saada merkittäviä asioita aikaan.

Itä-Suomen mestari–kisälli

Itä-Suomen kalatalousryhmän Kiehtovat kalavedet -kehittämisstrategian ytimessä ovat kalatalouden kehittäminen, kalastusmatkailun edistäminen ja vesistöjen käytön monipuolistaminen. Aktiivinen ja perinteikäs kalatalous on tärkeä osa itäsuomalaista identiteettiä ja elämäntapaa. Kaupallinen kalatalous on merkittävää alueella.

Kalatalousryhmän tehtävänä on tukea elinkeinokalatalouden ja kalastusmatkailun kehittämistä paikallisten hankkeiden kautta. Käytännössä se tehdään auttamalla yrityksiä

Itä-Suomen kalatalousyrityksille avautui mestari–kisälli-toiminta. Ohjelmaan valittiin kuusi paria vuoden kestävään hankkeeseen. Hanketta hallinnoi Piällysmies ry.

Itä-Suomen kaupallisten kalastajien keski-ikä on melko korkea. Useat kalastusyritykset etsivät toiminnalleen jatkajaa. Toimivien sukupolvenvaihdosten tekeminen on jo pitempään ollut vaikeata ja vain noin joka kymmenes ammattikalastaja löytää toiminnalleen jatkajan. Jotta sukupolvenvaihdokset voisivat yleensäkään toimia, nuorille kalastuksesta kiinnostuneille päätettiin antaa mahdollisuus opetella elinkeinoa käytännössä.

Hankkeen tavoitteena on tarjota kiinnostuneille nuorille mahdollisuus käytännölliseen koulutukseen ja ammattikalastuksen kokeilemiseen siten, että kalastus sopeutetaan nykyisiin vaatimuksiin ja menetelmiin. Nuoret kisällit osallistuvat vuoden kierron mukaan koulutukseen ja harjoitteluun ammattikalastajien ohjauksessa ja oppivat käytännössä, mitä

KUVA: ITÄ-SUOMEN KALATALOUSRYHMÄ

Itä-Suomen kalatalousryhmä tukihakemusten laadinnassa ja myöntämällä rahoitusta erilaisille hankkeille.

Hankkeet rahoitetaan kansallisista ja Euroopan meri- ja kalatalousrahaston (EMKR) varoista. Itä-Suomen kalatalouden toimintaryhmän aktivaattorina toimii Pekka Sahama ja ohjelmaa hallinnoi Rajupusu Leader ry.

Kiehtovat kalavedet -kehittämisstrategian pääteemat ovat verkostoitunut ja monipuolinen kalatalous, kalastusmatkailu ja vesistöjen monipuolinen merkitys, käyttö ja osallisuus.

Lisätietoja: kalanvuoksi.fi

tehokas ja kestävä kalastus uusilla välineillä vaatii. Hankkeessa räätälöitiin yksilölliset harjoittelujaksot ammattikalastajien ohjauksessa.

Kisälli toimii yhdessä kalastajan kanssa. Harjoittelujakson rungon muodostaa suunnitelma, joka on luotu yhdessä harjoittelijan ja vastuullisen seurantaryhmän kanssa.

Hankkeeseen sisältyy myös opintokäyntejä muiden ammattikalastajien, kalanjalostusyritysten ja välinevalmistajien luona ja kalan myyntipaikoissa sekä liiketoiminnan tarkastelua.

Harjoittelujakson päätteeksi luovutetaan jakson suorittamisesta todistus. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 54 000 euroa.

Nuoriso Leader -rahaa voi saada toimintaan ja toimenpiteisiin, jotka ovat nuorten itsensä suunnittelemia ja toteuttamia. Toimenpide voi olla esimerkiksi koulutus-, tiede- tai taideprojektin toteuttaminen, yhteisten harrastus- tai liikuntavälineiden hankinta.

Toteuttajana voi olla joko nuorten tai lasten kanssa toimiva yhdistys tai muu yhtei-

sö, joukko yksityishenkilöitä tai nuori yrittäjä yksinään.

Tukea haetaan ottamalla yhteyttä oman alueen Leader-ryhmään. Toiminta on toteutettava oman Leader-ryhmän alueella. Tuen rahoittajina ovat kunnat.

Tuen tavoitteena on käynnistää nuorten tai lasten uutta toimintaa sekä saada heidät mukaan oman alueensa kehittämiseen ja projekteihin.

Veej’jakaja ry myönsi pieksämäkeläiselle Ville Laitiselle vuoden 2019 Nuoriso Leader -stipendin. Laitinen perusti 4H-yrityksen, jonka liikeideaan kuuluvat taimikon varhaisperkaukset, puuntaimien istutus sekä traktori- ja koneurakointi.

Alkuinvestointina nuori yrittäjä hankki raivaussahan. Lisäoppia metsätöihin hän haki 4H-yhdistyksen raivaussahakurssilta.

– Raivaussahan käyttöä ja huoltoa käytiin läpi sekä taimikonhoitoa.

Tarkasteltiin, mitä puita poistetaan ja miten työ tehdään jouhevasti turvallisuus huomioiden, kertoo

TEKSTI JA KUVA: SOFIA FLYGARE

Nuoriso Nuoriso Leader -tuki Leader pienyrittäjyyteen, -stipendi tiede-, taide- ja liikuntaprojekteihin

KUVA: ITÄ-SUOMEN KALATALOUSRYHMÄ

KALA-LEADER JA NUORISO-LEADER

raivaussahankurssin sisällöstä järjestöpäällikkö Juha Venäläinen Suomen 4H-liitosta.

– Nuori saa omaa rahaa.

Yrittäjänä työajat voi valita joustavasti. Kesätyöpaikka on valmiina. Lisäksi yritystoiminta kartuttaa opintopisteitä, toteaa Pieksämäen 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Jaana Lauttaanaho.

15

Etelä-Savon Leader-ryhmien toiminta 2014 – 2019 lukuina

Leader-rahalla pyörät pyörimään Piällysmies ry

Veej’jakaja ry VÄRIEHDOTUKSET:

Tuettuja yrityksiä: 32 kpl Julkinen tuki: 661 840 € Kokonaisrahoitus: 1 724 580 € Yleishyödyllisiä kehittämishankkeita: 62 kpl Julkinen tuki: 2 060 668 € Kokonaisrahoitus 2 993 606 € Talkootyötä: 32 000 tuntia Teemahankkeita 5 kpl HEINÄVESI joissa tuensaajia 75 kpl Julkinen tuki: 315 540 € Kokonaisrahoitus: 452 364 €

Piällysmies: C=100, M=54, Y=4, K=19 Tuettuja yrityksiä: 63 kpl Julkinen tuki: 944 479 €Rajupusu: C=100, M=3, Y=56, K=18 Veej’jakaja: C=70, M=12, Y=12, K= 0 Kokonaisrahoitus: 1 841Pertunmaa: 332 € saa olla edelleen harmaa kuten nytkin Yleishyödyllisiä kehittämishankkeita: 69 kpl Julkinen tuki: 2 888 182 € Kokonaisrahoitus: 4 768 173 € Talkootyötä: 58 170 tuntia Teemahankkeita 9 kpl joissa tuensaajia 91 kpl Julkinen tuki: 334 459 € PIEKSÄMÄKI Kokonaisrahoitus: 505 661 €

ENONKOSKI

JOROINEN RANTASALMI KANGASNIEMI

JUVA

SAVONLINNA

Rajupusu Leader ry

SULKAVA HIRVENSALMI MIKKELI PERTUNMAA

PUUMALA MÄNTYHARJU

Tuettuja yrityksiä: 38 kpl Julkinen tuki: 808 470 € Kokonaisrahoitus: 1 876 393 € Yleishyödyllisiä kehittämishankkeita: 42kpl Julkinen tuki: 1 767 585 € Kokonaisrahoitus: 2 564 942 € Talkootyötä: 35 411 tuntia Teemahankkeita 6 kpl joissa tuensaajia 45 kpl Julkinen tuki: 286 012 € Kokonaisrahoitus: 395 335 €

Lue lisää hankkeista: maaseutukuriiri.fi

16