SKS Kirjat syksy 2024

KIRJAT 2024

Yhteystiedot

Yhteystiedot

Tero Norkola, kustantaja, 0400 882 700

Tero Norkola, kustantaja, p. 0400 882 700

Tommi Leminen, myynti ja markkinointi, 040 534 2675

Katri Maasalo, julkaisuyhteistyöt

Tommi Leminen, myynti ja markkinointi

Etsitkö tietokirjallesi kustantajaa?

Etsitkö tietokirjallesi kustantajaa?

Katri Maasalo, julkaisuyhteistyöt

Jenna Niskakangas, lukion oppimateriaali Äly

Jenna Niskakangas, lukion oppimateriaali Äly

Anna Revitzer, tietokirjallisuus (opintovapaalla 1.8.2024 asti)

Anna Revitzer, yleinen tietokirjallisuus, kirjaideat

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa

etunimi.sukunimi@skskirjat.fi

Sähköpostiosoitteemme ovat muotoa etunimi.sukunimi@skskirjat.fi

Media ja arvostelukappalepyynnöt

media@skskirjat.fi

Media ja arvostelukappalepyynnöt

media@skskirjat.fi

www.skskirjat.fi

www.skskirjat.fi

SKS Kirjat

Otamme mielellämme vastaan kirjaideoita ja valmiita käsikirjoituksia! SKS Kirjat -kustantamo

julkaisee laajalle yleisölle suunnattua oivaltavaa tietokirjallisuutta.

SKS Kirjat -kustantamo julkaisee laajalle yleisölle suunnattua oivaltavaa tietokirjallisuutta. Otamme mielellämme vastaan kirjaideoita tai valmiita käsikirjoituksia!

Käsikirjoitusta tai kirjaideaa voi tarjota sähköpostitse jo ennen lopullisen käsikirjoituksen valmistumista.

Lähetäthän kirjaidean tai käsikirjoituksen mukana saatekirjeen, jossa kuvailet teosta ja sen yleisöä.

Käsikirjoitusta tai kirjaideaa voi tarjota sähköpostitse jo ennen lopullisen käsikirjoituksen valmistumista. Lähetäthän kirjaidean tai käsikirjoituksen mukana saatekirjeen, jossa kuvailet teosta ja sen yleisöä.

Yhteydenotot

SKS Kirjat

Kulttuuritalo

Kulttuuritalo

Sturenkatu 4

00510 Helsinki

Sturenkatu 4 00510 Helsinki

@skskirjat

toimitus@skskirjat.fi

Yhteydenotot toimitus@skskirjat.fi

Toimitus: Tommi Leminen & Maija Karakoski · Graafinen suunnittelu: Timo Numminen @skskirjat

Sukellus muinaiseen tunnepilveen

Kalevalan SKS julkaisi ensimmäisen kerran vuonna 1835, Kantelettaren 1840 ja Seitsemän veljestä 1870.

Ne ovat kansallisaarteita, joiden pariin kannattaa palata yhä uudelleen. Vuonna 2015 julkaisimme Liisa

Kasken toimittaman kirjan Kalevala ja opas sen lukemiseen, jonka etusisäkanteen oli kuvattu Kalevalan keskeiset henkilöt ja heidän välisensä suhteet ja takasisäkanteen

Kalevalan juonen elementit. Lisäksi kirjaan saatiin sanasto, paikka- ja henkilöhakemisto sekä pieni selitysosio. Kirjasta tuli kestohitti ja käsikirja, joka edelleen kuluu paitsi koulujen, myös varttuneempien lukijoiden käytössä.

Samoin kävi Sakari Katajamäen toimittamalle Seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen -kirjalle (SKS 2020), joka noudatti tätä menestyskonseptia. Kirjan henkilöt, juoni ja muut elementit olivat kohtuullisen helposti eriteltävissä. Nyt vuoroon tuli Kanteletar ja opas sen lukemiseen. Heti kirjatuotannon käynnistyspalaverissa kävi ilmeiseksi, että tämä teos ”ei synny synnyttämättä”, Paavo Haavikkoa siteeratakseni. Kun Kalevala kertoo tarinoita, Kanteletar kuvaa

tunteita. Juoni- tai henkilökaavioita tähän kirjaan ei saataisi. Sen sijaan tekoäly auttoi meitä visualisoimaan runosanaston tunnepilviä: Kanteletar ja opas sen lukemiseen avaa jännittävän näkymän vuosisatoja vanhaan runolaulajanaisten tunneskaalaan. Lisäksi dosentti Niina Hämäläinen laati kirjaan runokerrostumia avaavia selitysosia.

Varsinainen yllätys uuden Kanteletar-edition tuotannossa koitti kuitenkin loppumetreillä, kun puolivahingossa huomasimme, että varsinaiset runotekstit, jotka olimme saaneet tiedostomuodossa SKS:n edellisestä Kanteletar-painoksesta, eivät ihan vastanneetkaan Lönnrotin 1840-luvulla julkaisemien kirjojen tekstejä. Sille on historiallinen selitys, joka vaatii vielä oman artikkelinsa. Aloimme vertailla tekstejä ensipainoksiin ja teimme yli 3300 korjausta viimeisimmän Kanteletar-version runoihin. Kanteletar on siis tässä palautettu lähemmäs alkuperäistä asuaan, sen runokieli on ennallistettu. Tässä on hyvä syy hankkia Kanteletar ja opas sen lukemiseen – vaikka hyllyssäsi komeilisi Kanteletar jo ennestään. ▪

Tero Norkola

Kustantaja, toimitusjohtaja

SKS Kirjat

Tiedekirja on tieteen oma kirjakauppa

Tiedekirja on tieteen asialla! Tervetuloa tutustumaan tieteen oman kirjakaupan ainutlaatuiseen valikoimaan niin verkossa kuin Helsingin myymälässä. Tiedekirjasta löydät aina myös kaikki

SKS:n julkaisemat teokset.

· Valtavasti luettavaa historiasta tähtitieteeseen

· Uutta tutkimusta ja tieteellisiä aikakauslehtiä

· Tarjouksia, etuja ja kampanjoita

· Verkkokauppa ja Helsingin myymälä

Snellmaninkatu 13, Helsinki

www.tiedekirja.fi

p. 09 635 177

Nopeat toimitukset

SKS:n verkkokaupasta

SKS Kirjat -verkkokauppa palvelee päivin ja öin!

Tervetuloa tutustumaan laajaan valikoimaamme ja tilaamaan kirjaostokset kotiin helposti ja nopeasti.

· Laaja valikoima laadukasta luettavaa

· Nopea toimitus Suomessa alk. 0 €

· Monipuoliset maksutavat

· Tilaamalla uutiskirjeemme saat tiedon eduista ja uutuuksista

Etuja, tarjouksia ja kutsuja tapahtumiin!

Tilaa uutiskirje ja liity ystäväksemme.

Verkkokauppamme löydät osoitteesta kirjat.finlit.fi

@skskirjat

Mia Meri

egypti

Kala sarkofagissa & muita mysteereitä

isbn 978-951-858-161-4

Miksi pyramidit rakennettiin?

Muinaisen Egyptin mysteerit ovat kiehtoneet ihmiskuntaa vuosituhansien ajan.

läs också

Mia Meri

egypten

Fisken i sarkofagen & andra mysterier

isbn 978-951-858-174-4

Varför byggdes pyramiderna?

Människor har i tusentals år fascinerats av det forntida Egyptens mysterier.

Minna Silver

sinuhe egyptiläisen maailma

Arkeologin silmin

Miten arkeologi lukee Sinuhe egyptiläistä?

Suomalaiset ovat toistuvasti valinneet suosikkiromaanikseen Mika Waltarin vuonna 1945 ilmestyneen Sinuhe egyptiläisen. Faaraoiden Egyptiin sijoittuva taidokas historiallinen romaani tuntuu aina ajankohtaiselta.

Waltari ei koskaan käynyt Egyptissä, mutta tunsi laajasti sen muinaista kulttuuria. Mistä kaikkialta Waltari ammensi innoituksensa? Mihin hän Sinuhessa viittasi, ja mitä uusia merkityksiä teoksesta voi edelleen löytää?

Lähi-idän historioitsija ja arkeologi Minna Silver avaa yksityiskohtaisesti sitä maailmaa, jossa Waltarin Sinuhe elää. Tällaista tekstiarkeologista kommentaaria ei romaanista ole koskaan aiemmin julkaistu. Laajan lähdeaineiston, elävän kielen ja kiehtovien yksityiskohtien ansiosta runsaasti kuvitettu teos on oikea aarre jokaiselle Sinuhe egyptiläisestä kiinnostuneelle lukijalle. ▪

Minna Silver ja arkeologin Sinuhe

Minkälainen on suhteesi Mika Waltarin

Sinuhe egyptiläiseen, Minna Silver?

Luin teoksen 12-vuotiaana, ja se teki minuun syvän vaikutuksen. Vasta jälkeen päin näin, kuinka paljon se on jäänyt vaikuttamaan urapolkuuni. Ensimmäisiin arkeologisiin kaivauksiin pääsin itse osallistumaan Jerusalemissa aloitettuani opinnot Helsingin yliopistossa. Valmistuttuani vietimme ensimmäisen avioliittovuoden tutkijoina Israelissa, josta saimme stipendien turvin tehtyä tutkimusmatkat Egyptiin ja Kreetalle, paikkoihin, jotka kuuluvat Sinuhen maailmaan. Väitöskirja-aiheeni kristallisoitui lopulta Lähi-itää hallinneiden amorilaisten arkeologisten jäännösten jäljittämiseen. Amorilaiset olivat ilmeisesti jääneet Waltarin romaanista vuosikymmeniksi kytemään alitajuntaani.

Kuinka hyvin Waltari kuvasi teoksessaan Ekhnatonin ajan Egyptiä?

Waltari oli tehnyt Ekhnatonin aikaa koskien hämmästyttävän perusteellista tutkimustyötä, kahlannut läpi museoita, karttoja, alkuperäislähteitä ja tietokirjoja. Hänen romaaninsa pohjautuu muinaisegyptiläiseen Sinuhen tarinaan, jonka kehyksen Waltari on sijoittanut oman Ekhnatonin valtakautta käsittelevään tarinaansa. Egyptistä hän kiinnostui jo koulupoikana, kun Tutankhamonin hauta vuonna 1922 löydettiin. Kirjaansa varten Waltari oli tutustunut niin muinaisegyptiläisiin teksteihin kuin babylonialaisiin ja heettiläisiin lähteisiin. Hämmästyttävästi hän oli perillä myös Ekhnatonin lopullisesta hautapaikasta.

Mikä Waltarin teoksessa on arkeologin silmin mieleenpainuvinta?

Arkeologisesti mieleenpainuvia kirjassa ovat edelleen Sinuhen kotikaupungin Theban kuvaukset, Elämän sekä Kuoleman talo, haudan ryöstöretki Kuninkaiden laaksoon ja elämä Ekhnatonin pääkaupungissa. Kuvanveistäjä Thotmesin ateljeessa tavataan kuningatar Nefertiti, jonka kuuluisan rintakuvan taiteilijan työpaja myös todellisuudessa tuotti ja johon Waltari oli ennen sotaa tutustunut Berliinissä. Ka ptah-palvelijan salakuljetus suuressa ruukussa Babylonista on hauska arkeologiaan pohjautuva yksityiskohta. ▪

Minna Silverin teos Sinuhe egyptiläisen maailma ilmestyy syyskuussa 2024.

Karolina Kouvola pohjolan jumalattaret

isbn 978-951-858-489-9

Keitä olivatkaan Louhi, Mielikki, Ilmatar ja muut pohjolan jumalattaret?

Kuvittaja: Apila Pepita

antiikin jumalattaret

Tunnetko jumalattarien

kiehtovat hahmot? Elävätkö he yhä naisen malleina tai kulttuurisina

arkkityyppeinä?

Viljaäiti, villipetojen valtiatar, tyttölasten suojelija, tienristeysten jumalatar… Jumalattarien valta oli antiikin ihmisen näkökulmasta rajaton. Antiikin jumalattaret on kurkistus jumalattarien

pitkään jatkumoon maaemosta neitseelliseen jumalansynnyttäjään, Mariaan. Teos piirtää muotokuvat kolmestakymmenestä jumalattaresta antiikin kreikankielisiin alkuperäislähteisiin perustuen. Kiehtovat kertomukset herättävät jumalattarien hahmot eloon ja saavat pohtimaan niiden merkitystä.

Liisa Kaski on myyttiseen tietoon erikoistunut antiikintutkija, folkloristi ja tietokirjailija. Aiemmissa teoksissaan hän on tarkastellut itämerensuomalaisia eläinmyyttejä ja ruokaperinteemme syväkerrostumia. ▪

Liisa Kaski

Liisa Väisänen symbolien helsinki isbn 978-951-858-313-7

Symbolitutkijan opas Helsingin vanhoihin rakennuksiin

Liisa Väisänen

salaiset symbolit

Avain esoterian maailmaan

isbn 978-951-858-490-5

Salaisten symbolien kiehtovaa kulttuurihistoriaa

"ZODIAC TAPPOI UHRINSA UUDEN- TAI TÄYDENKUUN AIKANA, ILTAISIN JA ÖISIN KUN SATURNUS NÄKYI TAIVAALLA ILTATÄHTENÄ. ANTIIKIN MYTOLOGIASSA SATURNUS OLI AJAN JUMALA, JONKA KERROTTIIN SYÖNEEN OMAT LAPSENSA."

symbolimurhat

Rituaalisurmien pimeä historia

Mitä rikkinäinen mieli yrittää sanoa? Mitä symbolit merkitsevät murhaajalle?

Symbolit näyttelevät suurta osaa murhien historiassa. Niiden vuoksi on murhattu ja alistuttu surmattavaksi.

Murhassa tappamisen tapa voi olla symboli. Ku Klu× Klan käytti hirttoköyttä, ”Hannoverin ihmissusi” Friz

Haarmann puolestaan paloitteli ja söi uhrinsa. Symboli saattaa olla myös viesti tappajalta, esimerkiksi uhriin kiinnitetty esine tai teksti.

Taiteentutkija Liisa Väisänen lähestyy aihetta tarkastelemalla todellisia rikoksia symbolien kautta. Hän ei mässäile väkivallalla vaan pyrkii ymmärtämään ihmiskunnan pimeintä historiaa. Kirjan tapaukset ovat eri puolilta maailmaa keskiajalta nykypäivään. ▪

Liisa Väisänen

Liisa Väisäsen

sarjapainajainen

Kuinka kiinnostuit rituaalimurhista, Liisa Väisänen?

Olen aina lukenut dekkareita; ne ja viime aikojen tapahtumat maailmalla saavat ihmettelemään ihmisen välinpitämättömyyttä ja kykyä tehdä pahaa. Edellistä teostani Salaiset symbolit kirjoittaessani törmäsin rikollisjärjestöjen käyttämiin symboleihin, mikä puolestaan sai minut pohtimaan murhiin liittyvää symboliikkaa. Esimerkiksi Sisilian mafia on perinteisesti yhdistänyt murhiin vertauskuvallisia viestejä – murhatavasta ja

ruumiista on voinut lukea syyn kyseisen ihmisen tappamiseen. Tunnetaan myös sarjamurhaajia, jotka ovat symbolisesti ottaneet jotakin mukaan uhriltaan tai jättäneet jotakin rikospaikalle. Symbolit voivat myös ohjata ihmisiä tappamaan – sodat ja uskonnolliset rituaalimurhat ovat tästä hyviä esimerkkejä. Se on pelottavaa, sillä kaikki symbolit ovat kuitenkin meidän itsemme keksimiä.

Millainen kokemus Symbolimurhat-teoksen kirjoittaminen oli?

Se oli kammottava syvähyppy ihmisen pahuuteen. Tulihan siinä miettineeksi sitäkin, voisiko joku symboli herättää itsessäni kauhean kyvyn tappaa toinen tai alistua itse rikoksen uhriksi. Onhan esimerkiksi joukkoitsemurhia, joissa uhri on suostunut kuolemaan jonkin symbolisen tarkoituksen puolesta. Aihetta tutkiessani aloin nähdä painajaisia ja jopa sarjapainajaisia – paha uni jatkui seuraavana yönä siitä mihin se oli viimeksi

jäänyt. Pelkäsin nukkumista, mutta toisaalta olin myös utelias näkemään, miten uni jatkuu. Monesti kävi silti mielessä, että en pysty tähän kirjoitustyöhön. Lopulta käsikirjoitus kuitenkin valmistui.

Mikä oli yllättävin löytö, mihin kirjan aihetta tutkiessasi törmäsit?

Yllättävintä oli ehkä kannibalismin yleisyys, nimenomaan rituaalisen ja maagisen sellaisen. Monilla sarjamurhaajilla on ollut tarve syödä uhrinsa. Hannibal Lecter -tyylisessä kannibalismissa on jotain, mikä kauhealla tavalla kiehtoo suurta yleisöä. Tämän tutkimuksen ja kirjoitustyön jälkeen itselleni on ollut hämmentävää tarkastella uusin silmin kristillisen kirkon ehtoollistraditiota ja sen asetussanoja. Tässä on minun lihani. ▪

Liisa Väisäsen teos Symbolimurhat – Rituaalisurmien pimeä historia ilmestyy syyskuussa 2024.

Askeleita samaanin polulla

Voimakirja kaikille samanismista, henkisestä tiestä tai ihmisen ja ympäristön välisestä suhteesta kiinnostuneille.

Samanismin tutkija ja harjoittaja Jaana Kouri kutsuu lukijan mukaansa omakohtaiselle matkalleen kohti samaaniutta. Tulitanssi on sekä vahva henkilökohtainen kannanotto että katsaus nykysamanismiin Suomessa.

Teos seuraa kirjoittajan elämää ja kasvua samaaniuteen 1960-luvulta nykypäivään. Samalla lukija oppii perusasiat samanismista ja tutustuu voimaeläimiin ja henkiopettajiin.

Jaana Kouri on uskontotieteen dosentti Turun yliopistosta. Hänelle samaanius on opettamisen ja parantamisen lisäksi näkymättömän näkyväksi tekemistä kirjoittamalla. ▪

Jaana Kouri tulitanssi

Jaana Kouri ja samaanin polku

Mitä samanismi sinulle merkitsee, Jaana Kouri?

Samanismi tekee elämiseni merkitykselliseksi kaikilla elämänalueilla. Samanismi on henkimaailmaan turvautumista, ei hierarkkinen oppirakennelma. Se on minulle toimintaa ihmisten, kaiken muun elävän ja henkien kanssa yhteistyössä. Se on kaiken yhteyteen luottamista. Se on ikiaikainen – ei vain näkyvän – ympäristön kanssa yhteistyössä toimimisen tapa ja erityisesti kaiken elävän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin tähtäävä parantamisen menetelmä. Minulle se on henkinen polku ja mahdollisuus turvautua muuhun kuin itse- ja ihmiskeskeisiin ratkaisuihin jokapäiväisen elämän valinta- ja vastoinkäymisten tilanteissa. Polku, joka näkyy vasta sen kuljettuaan ja siitä kirjoitettuaan.

Millainen on ollut oma matkasi samanistiseen ajatteluun?

Samanistista polkuani olen kulkenut vähitellen ja vuosien aikana. Ehkä se on kutsumus, joka kirkastuu. Lapsena ahmin suomalaisia seikkailusatuja avuliaasta sudesta ja puhuvasta linnusta. Nuorena löysin kirjoit-

tamisesta itselleni tavan olla yhteydessä johonkin, joka antoi minulle lohtua ja voimaa vaikeuksissa. Oma avunhuutoni johdatti minut samanismin peruskurssille Ruotsiin 1990-luvun puolivälissä, samoihin aikoihin, kun nykyiset samanistiset kurssit rantautuivat myös Suomeen. Rummunrakentamisen opettajana opin tapoja tehdä yhteistyötä luonnonvoimien kanssa. Matkoillani saamia henkien neuvoja, voimaa ja ennen kaikkea kokemuksia olen juurruttanut jokapäiväiseen elämääni. Samanistista kokemusta pyrin sanallistamaan ja siten myös itse ymmärtämään: miten minun tulisi elää ja toimia, niin perheenäitinä kuin samanismin opettajana, mutta myös samanismin tutkijana ja luovan kirjoittamisen ohjaajana.

Mikä nykysamanismissa puhuttelee

ihmisiä 2020-luvulla?

2020-luvun ihminen elää niin ympäristökatastrofin kuin mielettömien sotien tai niiden uhkien aiheuttamien kärsimysten ja erillisyyden kokemuksen aikaa. Hän kaipaa ja tarvitsee tasavertaista ja elävää yhteyt-

tä muiden ihmisten ja kaiken muun, kuten ympäröivän luonnon kanssa. Samanismi menetelmänä tuo vastauksia, voimaa ja ratkaisuja niin jokapäiväisiin hyvinvoinnin kysymyksiin kuin luottamusta elämään ja sen jatkumiseen sinänsä. ▪

Jaana Kourin teos Tulitanssi – Askeleita samaanin poluilla ilmestyy syyskuussa 2024.

Juha Hurme kenen kalevala?

isbn 978-951-858-673-2

Onko Kalevala ryöstettyä kulttuuriperintöä? Juha Hurmeen kirjallinen ruumiinavaus kansalliseepokselle saa katsomaan Kalevalaa uusin silmin.

Juha Hurme sampo

Mikä on totuus sammosta?

Sammon selittäminen on Suomessa ollut kansallislaji jo ainakin 190 vuotta, Lönnrotin ensimmäisen Kalevalan ajoista alkaen. Mutta mikä on tämä erikoinen ja tarkkoja määritelmiä kaihtava, herkästi murusiksi hajoava ikiliikkuja ja onnen epäluotettava takaaja?

Itämerensuomalaiselle runoudelle sampo on ollut mystinen keskus ja ehtymätön energialähde. Mikael Agricola tiesi jo vuonna 1551 kertoa sampomyytin keskeisistä päähenkilöistä Väinämöisestä ja Ilmarisesta, ja Elias Lönnrot rakensi Kalevalansa kihelmöivän jännittävän samposeikkailun varaan.

Juha Hurme kertoo sammon ja sen selittämisen suurenmoisen historian tarkasti ja oivaltavasti, ihmevärkin kivikautisia juuria myöten. ▪

Sirpa Pääkkönen

karjala sydämessä

Elämänvoimaa itäisistä juurista isbn 978-951-858-659-6

Millainen on toisen ja kolmannen sukupolven karjalaistaustaisten suhde omiin juuriin ja identiteettiin?

Sirpa Pääkkönen

pohjalaiset

Eikä muualta kehtaas ollakkaan

Mitä juuret Pohjanmaalla tänä päivänä merkitsevät?

Pohjalaiset rakastavat maisemiaan: lakeuksilla ihmisellä on tilaa hengittää. Maa ja taivas kohtaavat kaukana horisontissa.

Alavan pohjalaismaiseman avaruudessa kehittyi myös värikäs ja omaleimainen kulttuuri jussipaitoineen, helavöineen ja könninkelloineen. Etelä-Pohjanmaan historiaan mahtuvat häjyjen puukkotappelut, siirtolaisuus Amerikkaan ja lapuanliikkeen nousu.

Pohjalaisiin liitetty kuohahteleva veri ja uho ovat nykyisin korvautuneet yritteliäisyydellä ja pärjäämisen eetoksella. Mutta miten pohjalaiset juuret näkyvät tunnettujen suomalaisten arjessa? Sirpa Pääkkösen teoksessa pohjalaisuuden merkityksestä itselleen kertovat Antti Tuuri, Paula Koivuniemi, Tapio Luoma, Juha Mieto, Soile Yli-Mäyry, Hannu-Pekka Björkman, Taina Latvala sekä Milla Paloniemi. ▪

KUVITUSSIVU.

KIRJAN KUVISTA?

Samu Nyström

enemmän valoa

Suomalaisen vapaamuurariuden historia

Mitä salaisuuksia suljettu veljeskunta varjelee?

Vapaamuurareita pidetään maailman tunnetuimpana ”salaseurana”. Renessanssin ja valistuksen ihanteiden pohjalle syntynyt aate esittää oppinsa ikiaikaisiin symboleihin, vertauskuviin ja rituaaleihin verhottuna. Veljeskunnan jäsenyyttä ympäröi tietty salaperäisyys, joka on kautta historian kiehtonut ulkopuolisia.

Vapaamuurareihin yhdistetään Suomessakin valtavasti erilaisia uskomuksia ja salaliittoteorioita. Veljeskunnan on uskottu olleen niin Viaporin antautumisen kuin koronan ja Suomen Nato-jäsenyyden takana. Kuntapolitiikassa se on nähty hyvävelikerhona, jossa ratkaistaan paikalliset kilpailutukset ja kaavoitukset. Mutta millainen historia vapaamuurareilla Suomessa todella on?

Enemmän valoa avaa salaperäisyyden verhon ja loosin suljetun oven. Se on ensimmäinen ulkopuolisen tutkijan suomalaisesta vapaamuurariudesta kirjoittama historiateos, joka perustuu veljeskunnan suljettuihin arkistoihin. ▪

”Ratatyömaan piti olla väliaikainen etappi, jossa kerättäisiin varoja ihanneyhteiskunnan perustamiseksi. Kurikalla oli selvät suunnitelmat. Kun rahaa olisi säästössä kymmenen puntaa miestä kohti, rannikolta ostettaisiin alue, jonne muutettaisiin palmujen alle.”

Teuvo Peltoniemi

paratiiseja rakentamassa

Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa

Parempien maailmojen rakentajia

Jossakin on vaihtoehto, parempi maailma: menneisyydessä, tulevaisuudessa tai vaikkapa aavan meren tuolla puolen, kuten tangossa lauletaan.

Paratiiseja rakentamassa kertoo 20 suomalaisen utopiayhteisön tarinan, 1700-luvulla maasta karkotettujen pietistien seikkailuista aina 1970-luvun kibbutsikokeiluun. Monet utopiakokeilut toteutettiin luonnonoloiltaan karuissa, syrjäisissä paikoissa, ja niiden rakentajien joukossa oli toinen toistaan eksentrisempiä persoonallisuuksia suurine haaveineen.

Teuvo Peltoniemi on tutkinut utopiayhteisöjä vuosikymmenten ajan. Teoksessaan hän asettaa suomalaiset utopiakokeilut kansainvälisten aatevirtausten ja aikansa kehyksiin. Myös suomalaisten nykyiset utopiakokeilut pääsevät tarkasteluun. Tarve ihanteellisempien elämäntapojen kuvitteluun ei ole kadonnut minnekään. ▪

"Kapybara kelpaisi käytösmalliksi meille kaikille. Se tulee toimeen kaikkien kanssa eikä käy muiden eläinten kimppuun."

Niko Kettunen viikon eläimet

Tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista

isbn 978-951-858-380-9

Niko Kettunen örisevä konnakala

Tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista

isbn 978-951-858-515-5

Niko Kettunen

kaikenkarvainen kapybara

Tiedetoimittaja kertoo luonnon kummajaisista

Kattava kavalkadi eläinkunnan

omituisuuksia

Miksi seepia ei koskaan saisi aikaan laturaivoa? Jos meritähti käyttäisi hattua, miten se puettaisiin? Miksi tähtikuonokontiainen olisi oivallinen hallitustunnustelija? Mikä esti iilimatoilmapuntarien maailmanvalloituksen? Olisiko kohulta vältytty, jos ministerin solmiota olisi pesukarhun sijaan koristanut sävyisä kapybara?

Tiedetoimittaja Niko Kettusen ilahduttavat eläinpakinat ovat tuttuja Helsingin Sanomien Tiede-sivujen ”Viikon eläin” -palstalta. Kaikenkarvainen kapybara esittelee värikkään kattauksen luonnon pieniä ihmeitä ja ihmetyksiä. ▪

Päivi Mattila ja Teemu Saloriutta

retki suolle

Vinkit ja kohteet

luontoon lähtijälle

isbn 978-951-858-276-5

Lähde luontoretkelle

kokemaan suon jokainen vuodenaika!

Ossi Määttä

vaellusvarusteet

isbn 978-951-858-241-3

Paras ja kattavin opas

vaellusvarusteiden ja -vaatteiden valintaan

Tuomo Kesäläinen

kansallismaisemat

Retkeilijän opas

isbn 978-951-858-363-2

Retkeily kansallismaisemissa

tarjoaa seikkailuja Lapista

Saaristomerelle

Jouni Laaksonen & Päivi Mattila

pitkät vaellukset

Kuukausiksi retkelle

Pitkistä vaellusretkistä

haaveilevan ykkösopas

Oli unelmasi sitten hiihtoretki Lapin halki, pyöräily Suomen päästä päähän, melonta Vironlahdelta Tornioon tai vaikkapa Santiago de Compostelan vaellus Espanjassa, kokeneet retkeilijät

Jouni Laaksonen ja Päivi Mattila auttavat tekemään haaveistasi totta.

Laaksosen ja Mattilan teos on ensimmäinen suomalainen opaskirja pitkiin vaelluksiin. Upeasti kuvitettu teos kertoo huikeista retkistä sekä Suomessa että ulkomailla. Lisäksi se antaa selkeät ohjeet matkan suunnitteluun ja toteutukseen sekä varustevalintoihin.

Äänessä on tekijäparin lisäksi joukko kokeneita suomalaisia vaeltajia. Konkarit kertovat muun muassa siitä, mitä oppivat itsestään ja luonnosta matkan aikana.

Retkeilytoimittaja Päivi Mattila on tehnyt useita superpitkiä vaelluksia niin Suomessa kuin ulkomailla. Jouni Laaksonen on palkittu tietokirjailija ja eräopas, joka on kirjoittanut retkeilystä yli 20 vuotta. ▪

Manteli puurossa, pakettinauhat, joulukellot ja kuusenkoristeet – mitä ne merkitsevät?

ouluun liittyy lukematon määrä symboleita, joita käytämme tietämättä miksi. Moni laittaa vanhasta tottumuksesta mantelin joulupuuroon ja tähden kuusen latvaan, paketoi lahjoja sinetöiden ne rusetilla tai vie ystävälleen hyasintin tietämättä, mitä nämä perinteet oikeastaan symboloivat.

Liisa Väisäsen jouluinen kirja sukeltaa symbolien maailmaan ja tarjoaa näkökulman suomalaisen joulutradition kansainvälisiin juuriin. Kirja auttaa nauttimaan joulusta uusin silmin ja luo puheenaiheita joulupöytään.

Joulusymbolit voi ahmia yhdellä istumalla heti ensimmäisenä adventtisunnuntaina, mutta kirjan 25 lukua voi avata myös joulukalenterin tapaan – tutustumalla joka päivä yhteen symboliin tulee samalla tehneeksi kiehtovan ja taianomaisen matkan joulun kulttuurihistoriaan. ▪ 9/2024 | isbn 978-951-858-678-7 | 120 sivua | nidottu

Liisa Väisänen symbolien joulu

Eeva Kotioja ja Anitra Komulainen

oikeaksi kaupungiksi

Elämää, politiikkaa ja tapahtumia Vantaalla 1974–2024

Takamaasta talousveturiksi

– miten Vantaasta tuli Vantaa?

Vuonna 1974 Vantaan kauppala muuttui kaupungiksi. Tästä alkoi Vantaan kaupungin tarina. Viidessäkymmenessä vuodessa Vantaan väkiluku on moninkertaistunut, ja nukkumalähiöksi moitittuun kaupunkiin on kehittynyt omaehtoinen kulttuurikenttä ja vilkas elinkeinoelämä.

Perusteelliseen arkistotyöhön pohjautuva teos uppoutuu vantaalaiseen elämään ja kuntapolitiikkaan Vantaan asukkaiden näkökulmasta. Kirja valaisee vantaalaista päätöksentekoprosessia ja selittää samalla sitä, miten kunnissa tehdään päätöksiä ja miten ne vaikuttavat kuntalaisten elämään.

Suurten kysymysten rinnalla kirja vastaa myös moneen pieneen. Miksi Heureka rakennettiin juuri Tikkurilaan? Entä missä syttyivät Vantaan ensimmäiset liikennevalot? Kertomusta Vantaan kaupungista värittävät niin tavallisten vantaalaisten kuin päättäjienkin muistot. ▪

JJukka Kokkonen (toim.)

joensuun historia viii

Vuodet 1954–2020

Maakuntakeskus murrosten keskellä oensuu on 1950-luvulta lähtien muuttunut uneliaasta pikkukaupunki-idyllistä moderniksi ja vetovoimaiseksi keskikokoiseksi kaupungiksi. Se toimii yhdessä Joensuun seutukunnan kanssa taloudellisen kehityksen veturina koko maakunnalle.

Joensuun historia VIII syventää ja täydentää aikaisempaa tutkimusta alueen historiasta. Teos käsittelee neljää teemaa: elinkeinoelämän muutosta, kaupungin asemaa maakuntakeskuksena, sivistyselämää ja vapaa-aikatoimintaa sekä terveydellistä ja sosiaalista hyvinvointia.

Kirja piirtää kuvan kaupungista murrosten keskellä. Teoksen kuvaamaan ajanjaksoon osuvat niin Joensuun ja Pielisensuun kuntaliitos, Pohjois-Karjalan läänin perustaminen kuin Joensuun korkeakoulun perustaminen. Taustalla etenevät maakuntaa ja maailmaa ravistelleet kehityskulut: elinkeinoelämän rakennemuutos, kaupungistuminen ja teollistuminen. ▪

Adelaide von Hauswolff

Suomentanut Petri Rinne

päiväkirja sotavankivuosiltani

venäjällä 1 8 0 8 –1 8 09

Aatelisneidon matkakertomus

Vuonna 1808 synkkä vaunukaravaani lähti Helsingistä kohti Venäjää. Matkaseurue koostui pääosin vallatun Viaporin upseereista, joita ajettiin nyt sotavankeuteen. Mukana oli myös 19-vuotias Adelaide von Hauswolff, sillä hän ei halunnut erota isästään, Viaporin linnamajuri Gustaf von Hauswolffista.

Seurueen matka vei Novgorodin ja Pietarin kautta lopulta iloiseen Viipuriin. Korkeasäätyiset sotavangit ottivat osaa paikallisiin seurapiireihin, ja nuori aatelisneito hurmasi vihollisen kenraalit ja kuvernöörit seurusteluja tanssitaidoillaan.

Adelaide tallensi erikoislaatuisen Venäjän-matkansa päiväkirjaansa. Tarkkanäköisissä merkinnöissään Adelaide kuvaa arkea ja juhlaa 1800-luvun Venäjällä. Ainutlaatuinen dokumentti Suomen sodasta on julkaistu Ruotsissa kahdesti. ▪

Onko teistä jo julkaistu kirja?

Kirja tuo yrityksen, yhdistyksen tai vaikkapa rakennuksen tarinan esiin arvoisissaan kansissa. Julkaistaan yhdessä teos, joka jää historiaan.

Laadukas kirja tehdään ammattitaidolla, huippuluokan kirjoittajien, kustannustoimittajien, graafikoiden ja kirjapainojen osaamisella. SKS Kirjat hallitsee kirjatuotannon asiakkaan näkemyksiä kunnioittaen. Lopputuloksena syntyy kirja, joka jää historiaan.

Verkostossamme on maan parhaat voimat kirjoittajien ja muiden kirjan tekemisen ammattilaisten piiristä. 2000-luvulla olemme tehneet yli 300 teosta yrityksille, säätiöille, museoille ja julkisyhteisöille. Upeita rakennushistorioita olemme julkaisseet Presidentinlinnasta, Valtioneuvoston linnasta, Kultarannasta sekä merkittävissä rakennuksissa toimivista taloyhtiöistä.

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous!

Tero Norkola, tero.norkola@skskirjat.fi

Katri Maasalo, katri.maasalo@skskirjat.fi

www.skskirjat.fi/tilauskirjat

Esimerkkejä yhteistyöstä:

Egypti (Amos Rex)

Sensuurista sananvapauteen (Yleisradio)

Valtioneuvoston linnan

200 vuotta (Valtioneuvosto)

Vuosi 2024 on kiinalaisessa kalenterissa puulohikäärmeen vuosi.

Otto Latva

lohikäärme

myyteissä ja tarinoissa

Lohikäärmeiden ja ihmisten

yhteinen historia

Salaperäinen lohikäärme on ollut osa länsimaisen kulttuurin laajaa kertomusperinnettä jo keskiajalta lähtien. Itä-Aasian kulttuureissa tällä myyttisellä olennolla on vielä pidempi, tuhansien vuosien taakse ulottuva historia. Länsimaissa lohikäärme on kuvattu lähinnä tuhoa kylvävänä käärmemäisenä olentona. Kiinalainen lohikäärme on ominaisuuksiltaan sen täysi vastakohta: Itä-Aasian kulttuureissa lohikäärme tunnetaan viisaana ja ihmisille hyväntahtoisena jumalolentona.

Otto Latvan teos vie lukijan myyttisten olentojen jäljille, ihmisen ja lohikäärmeen jaettuun menneisyyteen. Kirja kertoo, miten lohikäärmeet ovat todella syntyneet ja miten merkittävästi suhteemme näihin myyttisiin olentoihin on vuosisatojen saatossa muuttunut. ▪

Harri Ahonen

muinaislinnat ja linnavuoret

Historiallisia retkikohteita

Lähde tutustumaan rautakauden

muinaislinnoihin

Linnavuorien eli muinaislinnojen ketju levittäytyy kuin kilpi läntiseltä Uudeltamaalta Kokemäenjoelle saakka. Toinen linnoitusten ketju kohoaa

Vanajavesistön rantoja pitkin kohti pohjoista ja kolmas

Päijänteen ja Saimaan jylhillä rannoilla.

Meren, järvien ja jokien rantamailla kohoavat linnoitteet hallitsivat maisemaa noin tuhat vuotta sitten. Ne toivat suojaa paikallisväestölle ja toimivat vartio- ja puolustusrakennelmina pääosin lännestä suuntautuneille hyökkäyksille.

Harri Ahosen teos vie lukijan ajassa taaksepäin ja esittelee yli 80 muinaislinnaa nykyisen Etelä-Suomen alueelta. Kaikki kirjan kohteet ovat retkeilijän saavutettavissa. ▪

KANTELETTAREN LAULUT AVAUTUVAT

NYKYLUKIJALLE ERITYISESTI TUNTEIDEN

KAUTTA. 1800 - LUVULLA ELÄNEEN SURUN

TAI ILON VOI AISTIA JA YMMÄRTÄÄ, SIIHEN VOI SAMAISTUA, VAIKKA MAAILMA

YMPÄRILLÄ ON MUUTTUNUT.

Elias Lönnrot ja Liisa Kaski (toim.)

kalevala ja opas sen lukemiseen

isbn 978-952-222-579-5

Aleksis Kivi ja Sakari Katajamäki (toim.)

seitsemän veljestä ja opas sen lukemiseen

isbn 978-951-858-142-3

Elias Lönnrot

kanteletar

Ja opas sen lukemiseen

toimittanut niina hämäläinen

Kantelettaren juhlajulkaisussa mukana Lönnrotin uusia runoja

Kalevalan pikkusisareksi nimitetty Kanteletar on jäänyt monella tapaa kansalliseepoksemme varjoon. Pieni tai vähäinen Kanteletar ei suinkaan ole. Sen 652 lyyristä laulua ja runoa kuvastavat ihmisen perustunteita ja tarpeita, iloa, surua, pelkoa, yksinäisyyttä, onnea, ihastusta, pettymystä ja rakkautta.

Kanteletar ja opas sen lukemiseen sisältää koko Kantelettaren esipuheineen vuosilta 1840 ja 1841. Tämän lisäksi mukana on Lönnrotin uudelleen runoilemia lyyrisiä runoja, joista oli tarkoitus valmistua aiempaa laajempi kokonaisuus, niin sanottu Uusi Kanteletar. Työ keskeytyi Lönnrotin kuolemaan, eikä näitä runoja ole aiemmin julkaistu tässä laajuudessa. ▪

”Yksi tapa raivata reittinsä on yhä kynä; nykyäänkin kirjoittaminen antaa mahdollisuuden avata keskustelua, ilmaista omia tuntoja, rikkoa ulkopuolelta asetettuja rajoja.”

Ritva Ylönen

saima harmaja

Sydänten runoilija 1913–1937

isbn 978-951-858-045-7

Silja Vuorikuru

aino kallas

Maailman sydämessä

isbn 978-952-222-424-8

Anne Helttunen ja Annamari Saure kynällä raivattu reitti

Suomalaisia kirjailijanaisia

Kirjallisuushistorian tunnetut ja unohdetut naiset

Millaista kirjoittavan naisen elämä Suomessa on ollut? Mitä naiset ovat halunneet sanoa ja saada aikaan? Miksi moni heistä on jäänyt kirjallisuushistorioiden ulkopuolelle?

Ensimmäinen nimeltä tunnettu suomalainen runoilijanainen Regina von Birchenbaum kirjoitti eroottisesti latautuneen omaelämäkerrallisen elegian jo 1600-luvulla. Kolme vuosisataa myöhemmin Kalevala Korun perustaja Elsa Heporauta uhmasi naiskirjallisuuden normeja ja nivoi teoksiinsa yliluonnollisia aineksia.

Anne Helttusen ja Annamari Sauren teos kertoo 35 kirjailijanaisen tarinan 1600-luvulta 1900-luvun puoliväliin. Jokaisen tarina on itsenäinen, mutta yhdessä ne muodostavat kuvan siitä, millaisia esteitä kirjoittavat naiset ovat eri aikoina kohdanneet. ▪

Anne Helttunen, Annamari Saure ja kirjallisuushistorian unohdetut naiset

Millaista oli tutkia naisten varjoon jäänyttä kirjallisuushistoriaa, Anne Helttunen ja Annamari Saure?

Oli jännittävää tehdä tutkimusretkiä sekä kirjailijanaisten elämään että heidän tuotantoonsa. Samalla tutustuimme monien eri aikoina eläneiden tutkijoiden ahkeruuteen ja tulkintoihin. Saimme myös päivittää tietojamme naisia koskevasta yhteiskunnallisesta historiasta. Ainahan on niin, että tietokirjailijana saa ilon oppia valtavasti uutta asioista, joista kuvittelee tietävänsä jo paljon. Toivomme, että osasimme kirjoittaa kirjan niille, joille kirjallisuudenhistoria ei ole ennestään tuttua, ja avata uusia reittejä myös teoksessa esiintyvien naisten elämää ja kirjoja ennestään tunteville.

Millaiset teemat yhdistävät kirjassanne esiintyviä elämäntarinoita?

Kirjailijanaiset ensinnäkin olivat kaikki ällistyttävän ahkeria. Heille ominaista oli raivata tietään kynällä ja kynälle. He kokivat suorastaan pakottavaa tarvetta saada ajamiaan asioita näkyväksi aikana, jolloin nainen ei

saanut näkyä eikä kuulua julkisuudessa. He olivat kiinnostavia, rohkeita ja monipuolisia persoonia.

Keiden vähän tunnettujen kirjailijanaisten tuotantoon tänä päivänä kannattaisi tutustua?

Kaikkien! Matilda Roslin-Kalliolan novellit nälkävuosista ovat riipaisevaa ja tasokasta luettavaa. Samoin hänen kirjoittamansa jännityskertomus Kamala hetki on säilyttänyt tuoreutensa. Nämä löytyvät kirjasta Viestini menneiltä sukupolvilta (1921). Elsa Heporaudan tieteiskirja Seeritin rakkaudentie (1947) on herkullinen tulevaisuudenkuvaus. Elsa Soinin Rouva johtaja (1932) on hämmästyttävän moderni kertomus siitä, mitä kaikkea johtavaan asemaan noussut nainen 1930-luvulla koki. Helga Nuorpuun dekkari Tavaratalo Wickers (1946) kertoo hauskasti suuren helsinkiläisen tavaratalon ihmissuhteista. Lukemista siis riittää! ▪

Anne Helttusen ja Annamari Sauren teos

Kynällä raivattu reitti – Suomalaisia kirjailijanaisia ilmestyi keväällä 2024.

”Helsinkiläisen kauppakeskuksen pisoaareihin on liimattu tarroja, joiden mukaan tarjolla on restroom e×perience eli käymäläkokemus.

Wc-kalustefirma ei ole suinkaan ainoa yritys, joka brändää tai myy tavallisia asioita todellisuudesta irtaantuneilla sanoilla ja markkinointilauseilla.”

Laura Niemi

työelämän tyhjänpuhujat

Jargonin kupla ja miten se puhkaistaan

Leikki on varhaiskasvatuksen

sisältöalue. Arkiset taidot ovat kyvykkyyksiä. Vankila-alue on kampus.

E mmekö osaa enää puhua tavallisista asioista ilman mutkikasta tai teennäistä kieltä – siis jargonia? Jargonille naureskellaan työpaikkojen käytävillä ja somekeskusteluissa. Silti se leviää organisaatiosta toiseen ja yrityksistä virastoihin. Miksi? Ehkä emme ole ymmärtäneet, mihin sitä käytetään.

Työelämän tyhjänpuhujat on kirja työelämän ongelmista, joihin kieli avaa ikkunan. Se esittelee muun muassa työelämässä leviäviä nimiä, titteleitä ja englannin vaikutusta. Jargon leviää, koska ihmiset kilpailevat työkavereitaan vastaan ja johto piiloutuu kiertoilmausten taakse. Se saa tilaa, koska kukaan ei kehtaa myöntää, ettei ymmärrä. Mutta voiko jargonista joskus olla hyötyäkin? ▪ 2/2024 | isbn 978-951-858-500-1 | 168

Tuija Vertainen

sabotöörin siluetti

Ranskalaisperäisten sanojen selityksiä

Kuinka vierassanoista tulee ajan myötä tuttuja ja lainasanoista omia?

Avec, beesi, charmi, dekoltee, essee, frotee, gurmee, luutnantti, metri, nonparelli, palttoo, rutiini, seslonki, tusina, uniikki. Suomen kielestä löytyy paljon ranskasta peräisin olevia lainasanoja, joita on kulkeutunut meille satojen vuosien ajan muun muassa merenkulkijoiden ja oppineiden matkassa. Ranskan kielen ja kirjallisuuden asiantuntija Tuija Vertainen johdattaa kirjassaan tuttujen sanojen yllättäviin merkityskerroksiin ja kertoo kirjansa pienissä esseissä ranskalaisperäisten sanojen syntyyn vaikuttaneista ilmiöistä, henkilöistä, kirjoista ja esineistä. ▪

Rutiini-sanan pohjalla on ranskan routine f. [ʀutin], joka viittaa paitsi rutiiniin, myös tiehen route f. [ʀut]. Kun jatkuva saman tien kulkeminen alkaa kyllästyttää, voi siltä poikkeaminen tuoda virkistävää vaihtelua.

Jari Hanski

pandemioiden aika

Tappavat epidemiat Suomessa

Räähkä, espanjantauti, aasialainen influenssa, hongkongilainen influenssa, sikainfluenssa, korona

Espanjantauti tappoi noin 20 000 suomalaista. Sikainfluenssa osoittautui vaikutuksiltaan kausiinfluenssan kaltaiseksi. Korona sulki maailman vuonna 2020. Suomi ja maailma ovat kohdanneet kuusi pandemiaa – toiset tuhoisampia kuin toiset. Niiden kaikkien taustalla on ollut luonnossa syntynyt uudenlainen virus.

Pandemia-sana tulee kreikan sanoista pan ’läpi’ ja demos ’ihmiset tai väestö’, eli pandemia on jotakin, mikä kulkee halki väestön. Kuinka samanlaisia eri vuosisatojen pandemiat ovat olleet? Miten suomalaiset ovat niistä selvinneet? Jari Hanskin teos piirtää kuvan pandemioiden historiasta. Se on ensimmäinen suomenkielinen tietokirja, jossa mukana ovat kaikki tähänastiset tuntemamme pandemiat. ▪

Eemeli Hakoköngäs

lamaantumaton

SAK 1989–2001

Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön kohtalon vuodet

Taloudellinen nousukausi, koulutustason kasvu ja yksilöllisyyden ihannointi saivat 1980-luvulla tutkijat ennustamaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n loppua. Toisin kävi. Suomi sukelsi talouslamaan, ja kesällä 1992 joka viides SAK:n jäsen oli työttömänä tai lomautettuna. SAK ei lamaantunut, ja sen jäsenmäärä kasvoi suuremmaksi kuin koskaan aikaisemmin.

Kolmikantaisen työmarkkinapolitiikan kulmakivenä SAK on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään, ostovoimaan, sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin. Historiateos avaa näkymän Suomen suurimman palkansaajakeskusjärjestön toimintaan 1980-luvun lopulta 2000-luvun alkuun. Samalla se tarkastelee koko suomalaisen yhteiskunnan lähihistoriaa aikakaudella, joka muutti niin Suomen sisäisiä suhteita kuin asemaa maailmassa. ▪

Amos Pasternack

jälkiä ihmisessä

Lääkärin muistoja elämästä ja työstä

Lääkärin muistelmat avaavat näkymän juutalaisuuden historiaan

Suomessa

Lääketieteen ja kirurgian tohtori Amos Pasternackin (s. 1936) muistelmat kertovat juutalaisperheen pojan matkasta tiedon, taiteen ja tunteen maailmaan. Lapsuuden pelot, sota-aika ja nuoruuden kokemukset kunnanlääkärinä ovat muokanneet hänen elämäänsä ja työtään eettisyyttä korostavana lääkärinä. Pasternackin oma historia antaa aineksia etiikan, syrjinnän ja anteeksiannon pohtimiseen.

Pasternack teki pitkän uran Tampereen yliopistossa sisätautiopin professorina ja lääkärikoulutuksen uudistajana. Pasternackin perhetarinoiden kautta teos avaa myös tärkeän ja ajankohtaisen tunnemaiseman vähemmistöstatukseen 1900-luvun alun Suomesta tähän päivään. Kirjaa kuvittaa suvun ainutlaatuinen kuva- arkisto. ▪

Miten taidemuseossa ollaan?

Ja miksi taide on niin outoa?

Entä jos ei tajua mitään?

Parhaat ystävät Lumi ja Niki matkustavat Helsinkiin käymään taidemuseossa. He tulevat katsomaan Lumin serkun teosta, joka on valittu (!!!)

mukaan näyttelyyn. Serkku ei vaan ole suostunut kertomaan, miltä teos näyttää. Ystävykset tutustuvat taidemuseoon ja pohtivat, mikä se ylipäätään on. Onko nykytaide muutakin kuin vilkkuvia videoita tai omituisia esineitä?

Mitä tapahtuu, jos museossa ottaa päikkärit? Löytävätkö Lumi ja Niki serkun teosta maailmanlopun hevosten ja kummallisten performanssien keskeltä?

Nuoria halutaan museoihin, mutta ovatko museot paikkoja, joihin nuoret haluavat mennä? Yhteistyössä Amos Rexin kanssa toteutettu sarjakuvakirja on suunnattu varhaisteineille. Tarinan kohtaukset ovat inspiroituneet aidoista tilanteista. ▪

Breathe – andas liksom

isbn 978-951-858-541-4

Breathe – You know isbn 978-951-858-542-1

Melanie Orenius, Laura Porola ja Ulla Donner breathe – niinku hengitä

kansi: eija kuusela. maalaus: väinö hämäläinen (1907)

Pekka Hako

koulun taulut

Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun taidetta

Järnefelt, Soldan-Brofeldt, Simberg...

Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu on lähes

140-vuotisen historiansa aikana koonnut merkittävän kuvataiteen kokoelman. Yli 200 teoksen kokoelmaan kuuluu maalauksia, piirroksia, grafiikkaa, veistoksia ja keramiikkaa. Koulun omistuksessa on esimerkiksi Eero Järnefeltin, Helmi Biesen, Venny Soldan-Brofeldtin ja Hugo Simbergin sekä Juhana Blomstedtin teoksia.

Koulun taulut esittelee näitä taideteoksia, niiden tekijöitä ja kohteita sekä kertoo lahjoitusten historiasta. Teoskokoelma piirtää kuvan itsenäisen Suomen historiasta ja taiteen muuttuvista tuulista. Kirjan tarinat osoittavat samalla, että monipuolinen visuaalinen taide voi olla elävä ja luonteva osa viihtyisää kouluympäristöä. Jokainen SYK:n koulurakennus on omalla tavallaan ollut galleria. ▪

Elina Seppälä

taiteilijoiden kulosaari

Miltä Kulosaaren kaupunginosa näyttää taiteilijoiden silmin?

Helsingin Kulosaari tunnetaan arkkitehtien 1900-luvun alussa perustamana merellisenä huvilakaupunkina ja lähetystöjen kotipaikkana.

Saarella on myös tehty taidetta ja eletty taiteilijaelämää.

Taiteilijoiden Kulosaari esittelee viisikymmentä saarella asunutta eri alojen taiteilijaa, kuten kirjailija Volter Kilven, runoilija Pentti Saarikosken, kuvanveistäjä

Essi Renvallin ja säveltäjä Kaija Saariahon. Taiteilijoista toiset halusivat olla vaikuttamassa saaren elämään, toiset vetäytyivät työskentelemään omiin oloihinsa. Kuinka Kulosaari näkyi heidän teoksissaan? Entä mitä taiteellisia jälkiä taiteilijat jättivät saarelle? Kuvataiteilija

Maria Wolfram ja näyttelijä-muusikko Olavi Uusivirta kuvaavat, millaista on asua Kulosaaressa taiteilijana tänään. Teos on julkaistu yhteistyössä Kulosaaren Kotiseuturahaston Säätiön kanssa. ▪

Suna Vuori

hietalahden jugendlinna

Hietalahdenranta 15 täyttää

120 vuotta

ugendlinna Ankan korttelissa, osoitteessa Hietalahdenranta 15, valmistui asuintaloksi vuonna 1904, kun Suomi oli vielä Venäjän suuriruhtinaskunta.

Rakennuksen suunnitteli arkkitehtitoimisto Grahn, Hedman & Wasastjerna. Jykevä rakennus on kestänyt pommitukset ja seissyt järkähtämättä paikoillaan, kun Hietalahtea ja Jätkäsaarta on rakennettu, purettu ja jälleenrakennettu. Naapurissa sijaitsevan telakan eri vaiheita talon asukkaat ovat saaneet seurata aitiopaikalta 120 vuoden ajan.

Teos esittelee paitsi taloyhtiön historiaa ja rakennuksen kiinnostavia entisiä asukkaita myös lähikortteleita ja merellisen Hietalahden muita maamerkkejä. Talossa on toiminut muun muassa Kuuban lähetystö, ja siellä ovat asuneet niin VR:n pääjohtaja Jalmar Castrén kuin professorit Lorenz, Ernst ja Uno Lindelöf. ▪

Kari Tarkiainen

taikaa ilmassa

Esseitä vanhasta ja nykyisestä Virosta

Esseitä merentakaisesta naapuristamme

Professori Kari Tarkiaisen oivaltavat esseet luovat kulttuurihistoriallisia näkökulmia Viron historiaan ja nykypäivään, jotka kytkeytyvät toinen toisiinsa. Viron dramaattiset vaiheet aina kalparitareitten valloituksesta viimeisimpään uudelleen itsenäistymiseen selittävät yhteiskunnan ja kulttuurin eurooppalaista ilmettä ja virolaisten voimakasta patriotismia.

Monipuolinen teos luotaa niin kielellistä sukulaisuutta suomalaisten kanssa, baltiansaksalaisten vaikutusta kuin neuvostoaikaisen väkivaltaisen yhteiskuntajärjestyksen pakkopaitaa. Käsittelemättä eivät jää laulujuhlien perinne, virolainen kansallismaisema eikä kulinariakaan. Eteläinen naapurimaamme näyttäytyy sekä tuttuna että vieraana. ▪

Anna Salonen äiti

Anna muistojesi puhua

isbn 978-951-858-267-3

Kerää tärkeät muistot ja tarinat talteen

Anna Salonen isoäiti

Anna muistojesi puhua

isbn 978-951-858-269-7

MAnna Salonen isä

Anna muistojesi puhua

isbn 978-951-858-268-0

itä kiellettyä teit lapsena? Millainen oli ensimmäinen

oma kotisi? Mikä äitinä, isoäitinä, isänä tai isoisänä

olemisessa on parasta? Näitä kirjoja voi täyttää itse

omassa rauhassa tai läheisen kanssa yhdessä muistellen. ▪

Anna Salonen isoäiti

Anna muistojesi puhua

isbn 978-951-858-270-3

Helena Telkänranta

millaista on olla eläin ?

selkokirja

Selkomukautus Silja Vuorikuru

Osaako koira hävetä tekojaan?

Miksi rotat nauravat?

Onko norsulla hyvä muisti?

Tämä kirja kertoo, miten eläinten mieli toimii ja mitkä eläimet kokevat tunteita.

Eläimillä on myös sellaisia aisteja, joita ihmisellä ei ole.

Eläimet pystyvät oppimaan monia asioita.

Monet eläimet myös leikkivät.

Kirja kuvaa sekä kesyjä että luonnonvaraisia eläimiä. Se auttaa ymmärtämään, miksi koira tai kissa käyttäytyy tietyllä tavalla.

Kirja antaa myös uutta tietoa villieläinten elämästä.

Kirjan kirjoittaja Helena Telkänranta on eläinten käyttäytymistieteen tohtori.

Hän on myös palkittu tiedetoimittaja.

Kirjan selkomukautuksen on tehnyt Silja Vuorikuru.

Hän on kirjallisuudentutkija, joka on julkaissut myös selkokirjoja.

Aiemmin ilmestyneitä suosikkeja

Pasi Klemettinen

karhu

Pohjoisten kansojen myyttejä

isbn 978-951-858-345-8

Perinteentutkija Pasi Klemettinen matkaa pohjoisten havumetsien kansojen karhumyyttien jäljillä Pohjois-Amerikasta Suomeen ja Siperiaan.

Reetta Ranta

rituaalikirja

Etsijän opas

isbn 978-951-858-462-2

Milloin on aika levätä, uudistua tai päästää irti? Reetta Rannan kirja

kannustaa löytämään vuodenkiertoa seuraavien rituaalien voiman

omassa arjessa.

Anastasia Lapsui, Markku ja Pekka

Lehmuskallio, Kirsikka Moring

jäähyväiset tundralle

Siperian nenetsien matkassa

isbn 978-951-858-476-9

Ainutlaatuinen valokuvateos Siperian nenetsien katoavasta kulttuurista sekä Anastasia Lapsuin ja Markku

Lehmuskallion elämäntyöstä.

Anni Reuter

suomalaiset stalinin

puhdistuksissa

isbn 978-951-858-491-2

Vaikuttava ja inhimillinen historiateos Stalinin puhdistusten suomalaisista uhreista on samalla myös

Anni Reuterin oma sukutarina.

Ville Jalovaara

helsinki 1944

Taistelu pääkaupungista

isbn 978-951-858-331-1

Miksi Neuvostoliiton suurhyökkäys Helsinkiin epäonnistui? Ville Jalovaaran kiitelty teos vie lukijan keskelle Suomen kohtalonviikkojen tapahtumia.

Sara Norja

alkemian historia

isbn 978-951-858-517-9

Sara Norjan kiehtova teos on matka länsimaisen alkemian historiaan

hellenistisestä Egyptistä keskiajan

Euroopan hoveihin ja Rudolf II:n ajan Prahaan.

Kuuntele äänikirjana

Helena Telkänranta

millaista on olla koira?

isbn 978-951-858-511-7

Lukija: Karoliina Kudjoi

Mitä koiran ilmeet meille kertovat? Jokaista koiraihmistä puhutteleva kirja tekee yhteiselosta lemmikin kanssa entistä antoisampaa.

Helena Telkänranta

millaista on olla kissa?

isbn 978-951-858-512-4

Lukija: Karoliina Kudjoi

Mitä kissa haluaa hännällään meille viestiä? Helena Telkänrannan jokaista kissaihmistä puhutteleva kirja tekee yhteiselosta lemmikin kanssa entistä antoisampaa.

Susan Heikkinen

pullopostia seilin saarelta

isbn 978-951-858-255-0

Lukija: Sanna Majuri Kuka oli Seilin saaren salaperäinen potilas numero 43? Pulloihin kätketyt kirjoitukset kertovat elämästä syrjäisellä Seilin saarella, jossa moni nainen sai viettää lähes koko elämänsä.

Juha Hurme kenen kalevala?

isbn 978-951-858-553-7

Lukija: Tuomas Nevanlinna Onko Kalevala ryöstettyä kulttuuriperintöä? Juha Hurmeen kirjallinen ruumiinavaus kansalliseepokselle saa katsomaan Kalevalaa uusin silmin.

prokrastinaatio

Aloittamisen vaikeus ja miten se voitetaan

isbn 978-951-858-554-4

Lukija: Mili Kaikkonen

Miksi lykkäämme asioita? Tuntuuko ahdistavalta, kun hommat eivät etene? Psykologi Minna Miaon kannustava teos auttaa voittamaan aloittamisen vaikeuden.

Äänikirjamme

löytyvät mm. BookBeatin, Elisa Kirjan, Nextoryn ja Storytelin valikoimista.

Minna Miao

Suomen kielen ja kirjallisuuden oppimateriaali ja oppimisympäristö

lue lisää: aly.alyapp.fi

Äly on korkeatasoinen ja laadukas oppimateriaali, joka tarjoaa haastetta eritasoisille opiskelijoille ja huomioi myös ylöspäin eriyttämisen.

Opetustekstit ovat selkeitä ja asiantuntevia. Monipuolisten ja monentasoisten harjoitustehtävien avulla opetustekstien sisällöt konkretisoituvat ja näyttäytyvät ympäröivän kulttuurin kontekstissa. Opettajan työtä helpottavat kattavat vastausainekset ja erinomainen korjaustyökalu.

Älyssä voit

• muokata moduulisi

• hallinnoida ryhmiäsi

• korjata ja antaa palautetta

• tehostaa tekoälyllä

• valmentaa kirjoituksiin

• karkottaa klassikkonälän

• paketoida portfolioon.

Tutustu myös Oma Äly -abikurssiin, jonka avulla ylioppilaskokeisiin kertaaminen on helppoa, selkeää ja omien tavoitteiden mukaista!

Äly sisältää kaiken tarvittavan lukion suomen kielen ja kirjallisuuden sekä suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun. Äly Laudaturilla valmennat abiturientteja tehokkaasti ylioppilaskirjoituksiin.

Valitsitpa kumman tahansa lukion oppimateriaaliksi, saat kaiken tarvittavan yhdellä kirjautumisella.

Valtakunnalliset suomen kielen ja kirjallisuuden kokeet opettajan

arviointityön tueksi

6. ja 9. luokan valtakunnalliset suomen kielen ja kirjallisuuden kokeet sekä 9. luokan suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -koe julkaistaan sähköisenä Äly-oppimisympäristössä.

Valtakunnalliset kokeet tukevat arviointia ja antavat arvokasta tietoa siitä, miten oppilaat ovat saavuttaneet opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Kokeet mittaavat oppilaiden osaamista perusopetuksen arviointikriteerien mukaan, minkä vuoksi arviointi on yhdenmukaista ja vertailukelpoista.

Valtakunnallisten kokeiden tulospalvelu antaa käyttäjilleen maanlaajuista vertailudataa. Tulospalvelun avulla opettaja, rehtori ja opetuksen

järjestäjä saavat tärkeää tietoa siitä, miten oppilaat onnistuivat kokeessa muihin kokeen tehneisiin verrattuna. Tuloksia verrataan koulun

sisäisesti, AVI-alueellisesti ja valtakunnallisesti.

Voit tilata valtakunnallisten kokeiden lisenssit Älyssä olevalla

tilauslomakkeella tai sähköpostitse aly@skskirjat.fi.

lue lisää: aly.alyapp.fi

SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURA TIEDEKIRJAT 2024

Tinkimättömän tieteen kustantaja

SKS on kustantanut kirjoja jo 190 vuotta. Tämän päivän SKS on tutkijavetoinen tiedekustantaja, joka tähtää kirjoissaan kiinnostaviin avauksiin ja näkökulmien rikkauteen.

Perinteikäs SKS:n Toimituksia -sarjamme on ilmestynyt katkeamatta vuodesta 1834. Tämän vuoden uutuuksista Henkinen muuri – Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930 tarkastelee naapurien monisäikeistä vuoropuhelua sekä ystävyyden ja vihamielisyyden tasapainottelua. Kulttuuritelevision aika puolestaan analysoi aikakautta, jolloin televisio nähtiin kaikille yhteisenä kulttuurisena resurssina.

Tietolippaat ovat kurssikirjoja ja tieteellisiä yleisteoksia, joissa etsitään myös tieteellisen kirjoittamisen uusia muotoja. Sarjan uutuuksiin kuuluu Miten tutkia kohteliaisuutta?, joka on herättänyt mediassa keskustelun suomalaisten ja ranskalaisten tervehtimisestä, ovien avaamisesta sekä kohteliaisuuskäsitysten eroista.

Historiasarjojemme uutuuksia on Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika, joka kysyy, mitä uutta varhaisten suurmiesten ja naisten elämäkerrat tuovat tutkimukseen. Uudisraivaajien maa puolestaan tarkastelee elämisen ehtoja ja kehitystä suomalaisella rajaseudulla Ylä-Savossa.

Tiede on aina kansainvälistä. Englanninkielisen Studia Fennica -sarjamme uutuuksia saamme esitellä viiden kirjan verran. Verkossa Studia Fennica tavoittaa lukijat ympäri maailman.

Kiinnostavien kirjojemme takana on usein pitkä tutkimushanke sekä tieteen raudanluja laadunvarmistusjärjestelmä. Tarjottujen käsikirjoitusten ottamisesta kustannusohjelmaan päättävät tieteellisesti ansioituneet julkaisuvaliokuntamme saatuaan ensin lausunnot kahdelta aiheeseen erikoistuneelta arvioitsijalta.

Lukijanamme voit luottaa siihen, että käsissäsi on luotettavaa, tarkkaan ajateltua ja ajantasaista tietoa, jonka takana seisoo tiedeyhteisö. Muistathan, että uutuutemme ovat vapaasti luettavissa myös verkossa! ▪

Kirsi Keravuori

kustannusjohtaja

Pekka Kujamäki

aseveljien tulkit

Jatkosodan monikielinen arki

isbn 978-951-858-634-3 | 368 s.

148 × 210 | nidottu | 92.73; 87.5

SKST 1488

Ilmestynyt 2023

Aseveljien tulkit tarkastelee jatkosodan suomalaissaksalaista aseveljeyttä monikielisenä sotilas-, viranomais- ja siviilikohtaamisten verkostona, jota pitivät koossa tulkkeina ja kääntäjinä toimineet kielitaitoiset sotilaat ja siviilit. Tutkimus kurkottaa kääntämisen ja tulkkauksen alalta sotahistorian suuntaan ja kartoittaa tieteenalojen väliin jäävää ei-kenenkään-maata. ▪

Simo Heininen

mikael agricolan uuden testamentin reunahuomautukset

isbn 978-951-858-861-3 | 344 s.

164 × 240 | nidottu | 22.2; 28.7109

Suomi 206

Ilmestynyt 2023

Kriittinen editio näyttää, miten Mikael Agricola

Uutta testamenttia suomentaessaan muokkasi

lähtötekstiensä, Lutherin Raamatun ja ruotsalaisen Kustaa Vaasan Raamatun, reunahuomautuksia. Agricolan reunahuomautukset ja niiden lähteet esitetään rinnakkain, ja teos seuraa myös huomautusten siirtymistä vuoden 1642 Raamatun suomennokseen. ▪

Jenni Lares, Raisa Maria Toivo ja Mari Välimäki (toim.)

henkilöhistoria ja varhaismoderni aika

isbn 978-951-858-882-8 | n. 370 s. | nidottu | 148 × 210 | 9; 92; 99

Historiallisia Tutkimuksia 292

Kesäkuu 2024

Elämäkerrat ovat suosittu historiakirjallisuudenlaji. Henkilöhistorian tieteellinen pohdinta on tähän asti keskittynyt 1800- ja 1900-lukujen historiaan. Henkilöhistoria ja varhaismoderni aika siirtää tarkastelun niitä edeltäville vuosisadoille. Teos kysyy, mitä aikakausi tuo henkilöhistorialliseen tutkimukseen ja mitä erityistä henkilöhistoria paljastaa varhaismodernista ajasta.

Tutkimuksen historiaa lähestytään paitsi perinteisen suurmieshistorian, myös varhaisten naisten henkilöhistorioiden kautta. Muun muassa työn ja kokemuksen historia avaavat uusia näkökulmia henkilötarinoihin. Teos nostaa esiin myös käsitteellisiä, teoreettisia ja metodologisia haasteita sekä ratkaisuja niihin. Esimerkkihenkilöiden elämänvaiheet konkretisoivat tieteellistä keskustelua. ▪

Johanna Isosävi

miten tutkia

kohteliaisuutta?

Käsityksiä suomalaisesta ja ranskalaisesta

kohteliaisuudesta

isbn 978-951-858-852-1 | 314 s.

135 × 205 | nidottu | 87; 88

Tietolipas 284

Ilmestynyt 2023

Miten tutkia kohteliaisuutta? tutkii suomalaisia ja ranskalaisia kohteliaisuuskäsityksiä ja kohteliaisuuden muutosta. Teos kuvaa kohteliaisuutta ilmiönä, joka on jatkuvassa liikkeessä. Samalla murtuu sitkeä myytti siitä, että yksi kulttuuri olisi toista kohteliaampi. Teos on ensimmäinen kattava esittely kohteliaisuudesta ja sen tutkimuksesta suomen kielellä. ▪

Tuomas Martikainen ja Sari Pöyhönen (toim.)

superdiversiteetti

Näkökulmia maahanmuuton monimuotoisuuteen

isbn 978-951-858-849-1 | 421 s.

148 × 210 | nidottu | 3; 87

SKST 1489

Ilmestynyt 2023

Teos tarkastelee monimuotoista Suomea superdiversiteetin käsitteen valossa. Käsite kyseenalaistaa perinteisen monikulttuurisuusajattelun, jossa korostuvat etniset ja kulttuuriset erot, ja nostaa niiden rinnalle ryhmien sisäisiä ja yksilöllisiä eroja. Ensimmäinen suomenkielinen kokoelma superdiversiteetin tutkimuksesta lähestyy aihettaan monitieteisesti. ▪

Soile Veijola (toim.)

matkailunkestävä suomi ?

Vastuullinen suunnittelu kulttuurija luontoympäristöissä

isbn 978-951-858-640-4 | 500 s. | 135 × 205 | nidottu | 34.5; 72; 40.7

Tietolipas 283

Ilmestynyt 2023

Matkailunkestävä Suomi? kokoaa yhteen matkailun vastuullisen suunnittelun tavoitteita, tietoa ja tekniikkaa yleistajuisesti ja mukaansatempaavasti. Teos avaa matkailusuunnittelun historiaa ja nykypäivää sekä hyvinvoinnin ja osallistumisen osatekijöitä monipuolisen asiantuntijatiedon pohjalta.

Kirja rakentaa uudenlaista luottamusta matkailun kestävään tulevaisuuteen, jossa matkailu nivoutuu osaksi kaikkien lajien elinolosuhteita turvaavaa ympäristösuunnittelua.

Kirja soveltuu oppikirjaksi eri koulutusaloille ja käsikirjaksi suunnittelijoille, liiketoiminnan ja kiinteistöjen kehittäjille sekä poliittisille päättäjille. Samalla se esittelee matkailua koskevaa tutkimustietoa niin matkailijoille kuin matkailualueiden asukkaillekin. ▪

Anu Koivunen, Mari Pajala, Laura Saarenmaa ja Janne Zareff

kulttuuritelevision aika

Suomalaisen television toinen

historia 1970–1980-luvuilla

isbn 978-951-858-879-8 | n. 360 s.

148 × 210 | nidottu | 07.2; 77; 30.12

SKST 1494

Elokuu 2024

Hanna Korsberg, Anneli

Saro ja Mikko-Olavi Seppälä (toim.)

vieraita

näyttämöllä

Suomen ja Viron teatteri- ja tanssisuhteet

isbn 978-951-858-873-6 | n. 405 s.

135 × 205 | nidottu | 77; 92; 97.2

Tietolipas 286

Elokuu 2024

Monipuoliseen arkistoaineistoon perustuva teos tarkastelee televisiota kulttuuripolitiikan näkökulmasta ja tuo esille television merkityksen taiteen ja kulttuurin välittäjänä, kansainvälisyyskasvattajana sekä menneisyyden ja nykyhetken haasteiden käsittelijänä. ▪

Suomalais-virolaisen tutkimusryhmän yhteistyönä valmistunut Vieraita näyttämöllä käsittelee

Suomen ja Viron teatteri- ja tanssikentän rikasta vuorovaikutusta 1800-luvulta 2000-luvulle. Näyttämötaiteiden välityksellä on luotu heimoveljeyttä, raotettu rautaesirippua ja harjoitettu kulttuuridiplomatiaa. Suomi ja Viro ovat vahvoja teatterimaita, joiden yhteistyö löytää yhä uusia muotoja. ▪

kannen kuva: mitro härkönen / kansallisteatteri

kannen kuva: saara ekström

Margit Rahkonen

margaret kilpinen

Pianisti, pedagogi, puoliso

isbn 978-951-858-858-3 | 501 s. | 135 × 205 | nidottu | 99.1; 78.9; 90.2

Tietolipas 285

Ilmestynyt 2023

Margaret ja Yrjö Kilpinen avioituivat vuonna 1918. Margaretista tuli menestyvän ja voimakastahtoisen säveltäjän vankkumaton tuki. Hän kantaesitti miehensä soitinsävellyksiä ja liedejä aikansa eturivin laulajien pianistipartnerina. Yrjön säveltäjäntyö oli kodissa aina ykkössijalla, mutta samalla Margaret pystyi pitämään kiinni omasta pianistin- ja opettajanurastaan ja vaikutti soitintaiteilijana yli neljänkymmenen vuoden ajan.

Elämäkerta kurkistaa Margaret Kilpisen arkeen sekä suomalaiseen kulttuuri- ja musiikkielämään nyt ensimmäistä kertaa pariskunnan välisen kirjeenvaihdon kautta. Millainen ihminen ja pianisti Margaret oli? Millaista oli arki tuotteliaan säveltäjän rinnalla? Kuinka Margaret selvisi elämänsä ristipaineissa historiallisesti ja henkilökohtaisestikin vaikeina aikoina, kun Yrjön tiiviit yhteydet Saksaan osoittautuivat ongelmallisiksi? ▪

Hanna Karhu, Katri

Kivilaakso ja Viola

Parente-C ˇ

apková (toim.)

tutkimuspolkuja

yksityisarkistoihin

Aineistot historian, kulttuurin ja kirjallisuuden tutkimuksessa

isbn 978-951-858-876-7 | n. 425 s.

148 × 210 | nidottu

06.4; 86.2; 86.14

SKST 1495

Syyskuu 2024

Kokoomateos nostaa esiin ajankohtaisia henkilöarkistoaineistojen käyttöön ja tutkimiseen liittyviä kysymyksiä. Kirja osoittaa, miten monitulkintaisia arkistoaineistot ovat ja miten tunnettujen kulttuurihenkilöiden elämästä ja toiminnasta voidaan arkistoja tutkimalla löytää uusia puolia. Samalla teos tutustuttaa arkistotutkimuksen vaiheisiin monipuolisesti eri tieteenalojen näkökulmista. ▪

Saija Isomaa, Samuli Björninen, Mari Hatavara ja Nanny Jolma (toim.)

kirjailijapoetiikat

Poetiikan näkökulmia

kirjailijoiden tuotantoon

isbn 978-951-858-864-4 | n. 460 s.

148 × 210 | nidottu | 86; 86.01; 86.1

SKST 1492

Kesäkuu 2024

Kokoomateos toimii johdatuksena kirjailijoiden

poetiikkoihin. Teos valaisee kirjailijan tuotannon

ominaispiirteitä tarkastelevan perinteen teoreettista taustaa, ja kirjoittajat analysoivat useiden kirjailijoiden tuotantoja 1800-luvulta 2020-luvulle. Teos palvelee niin kirjallisuuden harrastajia kuin yliopistojen kirjallisuudenopetusta. ▪

Tomi Huttunen (toim.)

henkinen muuri

Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet 1800–1930

isbn 978-951-858-867-5 | n. 510 s. | 148 × 210 | nidottu

86.1; 86.2; 86.7

SKST 1493

Toukokuu 2024

Suomalaisvenäläiset kirjallisuussuhteet ovat olleet riittämättömästi tutkittu aihepiiri, eikä kirjallisuuskontakteja ja käännösten historiaa ole systemaattisesti selvitetty. Ketä venäläistä kirjailijaa käännettiin Suomessa ensimmäisenä? Kuka suomalaiskirjailija tapasi Nikolai Gogolin, entä Leo Tolstoin?

Venäläisen kirjallisuuden ruotsinnokset ja suomennokset ovat vanhempia kuin aiemmin on luultu, ja suomalaisen kirjallisuuden venäjännöksiä on tehty enemmän kuin on tiedetty. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot sekä arkisto- ja kirjastotutkimuksen ansiosta löytyneet materiaalit avaavat uusia näkökulmia molempiin kirjallisuuksiin.

Kokoomateos täyttää olennaisia aukkoja maiden kirjallisuussuhteiden historiassa. Teos nojaa uuteen, runsaaseen tutkimustietoon, jonka varassa piirtyy kuva vääjäämättömän ylirajaisesta suomalaisen ja venäläisen kirjallisuuden historiasta. ▪

Niina Hämäläinen, Tarja Kupiainen ja Riikka Taavetti (toim.)

joustavat sukupuolet – muuntuvat merkitykset

isbn

978-951-858-894-1 | n. 350 s.

175 × 195 | sidottu | 81; 86; 49

Kalevalaseuran vuosikirja 103

Lokakuu 2024

Antologiassa paneudutaan sukupuolen kulttuurisiin ristiriitaisuuksiin, muutosprosesseihin ja pysyvyyksiin moninaisista näkökulmista. Aineistojen avulla arvioidaan kriittisesti, miksi ja millä tavoin vanhoja käsityksiä pidetään yllä ja uusia rakennetaan – toisaalta samat aineistot avaavat näkymiä siihen, mikä mahdollistaa toimimisen ja olemisen toisin. ▪

Kati Katajisto väyrysen ja kääriäisen

korkean profiilin aika

Keskustan historia 6

isbn 978-951-858-643-5 | 576 s.

170 × 240 | sidottu | 92; 32.1828

Historiallinen Arkisto 155

Ilmestynyt 2023

Suomen Keskustan historian kuudes osa kuvaa puolueen kehitystä 1980-luvulta 1990-luvulle. Puolueorganisaation alkuperäislähteisiin pohjaava tutkimus tuo uutta tietoa Suomen sisäpolitiikasta, puoluekentän muutoksesta 1980-luvulla sekä maan Neuvostoliitto-suhteeseen kietoutuneesta ulkopolitiikasta. Samalla se avaa laajemman ja syvemmän näkökulman Suomen poliittiseen kenttään. ▪

Kirja on tilattavissa Suomen Keskustan verkkosivuilta osoitteesta https://keskusta.fi/keskustan-historia-6-2/.

Jari Ojala ja Riina Turunen (toim.)

uudisraivaajien maa

Ylä-Savon asutus ja elämisen ehdot

isbn 978-951-858-888-0 | n. 376 s. | 200 × 240

sidottu | 92; 36.09; 99.3

Historiallisia Tutkimuksia 291

Kesäkuu 2024

Teos selvittää asutuksen leviämistä Ruotsin valtakunnan syrjäiselle rajaseudulle nykyisen Ylä-Savon seutukunnan alueelle, aina esihistorialliselta ajalta liki nykyaikaa. Talonpoikaisen pysyvän asutuksen myöhään saanut Ylä-Savo liitetään teoksessa osaksi maailmanlaajuisten asutusliikkeiden historiaa sekä Suomen aluetaloudellisia kehityskulkuja.

Kaskenpolton varassa asutetun Ylä-Savon varhaismodernin ajan ankarilla elinolosuhteilla on ylisukupolvisia, edelleen vaikuttavia seurauksia. Muiden myöhään asutettujen seutujen tapaan se on joutunut olemaan kiinnikurojan asemassa suhteessa varhaisemmin asutettuihin alueisiin. Teos kytkee näin menneen nykypäivään tarjoten syvemmän ymmärryksen alueen erityispiirteistä.

Perinteisten historiantutkimuksen menetelmien ohella teos hyödyntää uusimpia geneettisen sukututkimuksen ja digitaalisen historiantutkimuksen keinoja. Kirja on kuvitettu ainutlaatuisin 1900-luvun alun valokuvin. ▪

Leila Koivunen ja Raita Merivirta (toim.)

colonial aspects of finnish-namibian relations, 1870–1990

Cultural Change, Endurance and Resistance

isbn 978-951-858-885-9 | n. 220 s.

176 × 250 | nidottu | 26.2; 92; 32.6

Studia Fennica Historica 28

Kesäkuu 2024

This collection explores the colonial and anti-colonial aspects of Finnish-Namibian relations from the late nineteenth century until Namibian independence in 1990. ▪

Sofie Henricson, Väinö Syrjälä, Carla Bagna ja Martina Bellinzona (toim.)

sociolinguistic variation in urban linguistic landscapes

isbn 978-951-858-870-5 | n. 215 s. | 176 × 250 | nidottu | 87; 03

Studia Fennica Linguistica 24

Toukokuu 2024

Focusing on selected European cities, this volume examines how urban linguistic landscapes reflect and create sociolinguistic, societal and urban dynamics, and how these relations can be scientifically explored. ▪

Minna Jaakola ja Tiina Onikki-Rantajääskö (toim.)

the finnish case system

Cognitive Linguistic Perspectives

isbn 978-951-858-646-6 | 392 s. | 176 × 250 | nidottu | 87; 87.3; 88.2

Studia Fennica Linguistica 23

Ilmestynyt 2023

The first comprehensive Englishlanguage account of the Finnish case system, focusing primarily on its semantic functions.

Anna Ovaska

shattering minds

E×periences of Mental Illness in Modernist Finnish Literature

isbn 978-951-858-637-4 | 264 s. | 176 × 250

nidottu | 86; 59

Studia Fennica Litteraria 13

Ilmestynyt 2023

The first broad study on representations of mental illness in modernist Finnish literature shows how in these texts mental

suffering is understood as entangled, rather than an isolated experience.

Sakari Katajamäki ja Veijo Pulkkinen (toim.)

genetic criticism in motion

New Perspectives on Manuscript Studies

isbn 978-951-858-855-2 | 188 s. | 176 × 250

nidottu | 86

Studia Fennica Litteraria 14

Ilmestynyt 2023

This collection investigates creative processes by analyzing manuscripts and other archival sources, providing a cross-section of current international trends in genetic criticism.

Viime vuoden parhaimmistoa

vuoden historiateos

2023 -ehdokas vuoden tiedekirja

2023 -ehdokas vuoden musiikkiteko

2023 -ehdokas

Susanna Välimäki ja Nuppu Koivisto-Kaasik

sävelten tyttäret

Säveltävät naiset Suomessa

1800-luvulta 1900-luvulle

isbn 978-951-858-596-4

”Valtavan merkityksellinen, jopa käänteentekevä kulttuuriteko”

– Muusikko / Hanna Isolammi

suomen taideyhdistyksen edvard richter -palkinto

2023

suomen taideyhdistyksen edvard richter -palkinto

2023

Jyrki Siukonen

humpuukia ja hulluutta

Uuden taiteen vastaanotto 1910-luvun Suomessa

isbn 978-951-858-599-5

Mehukkaita yksityiskohtia pursuava tutkimus tarjoaa näkymän taiteeseen ja taidekeskusteluihin, joissa ei säästelty värejä tai värikkäitä ilmaisuja.

Jyrki Siukonen

ensimmäinen

Carl Eneas Sjöstrandin istuva Porthan

isbn 978-951-858-619-0

Runsaasti kuvitettu teos johdattelee kiehtovalle matkalle 1800-luvun puolivälin kuvanveistäjien maailmaan yhden patsashankkeen kautta.

Aiemmin ilmestyneitä suosikkeja

Anna-Leena Siikala

suomalainen

š amanismi

Mielikuvien historiaa

isbn 978-951-858-169-0

5. painos

Klassikkoteos valottaa suullisen runouden avaamaa šamanistista mielikuvamaailmaa ja koko suomalaisen tietäjälaitoksen historiaa.

Anna-Leena Siikala

itämerensuomalaisten

mytologia

isbn 978-952-222-393-7

6. painos

Tekijänsä elämäntyön kokoava teos on opas itämerensuomalaisten myyttien ja maailmanselitysten rihmastoon.

uutuuslistamme täydentyy vuoden mittaan Löydä tuoreimmat uutuudet

verkkokauppa kirjat.finlit.fi

avoimet sähkökirjat oa.finlit.fi

kirjakauppa tiedekirja Snellmaninkatu 13, Helsinki

Ota yhteyttä!

kirjaehdotukset

tiedekirjat@finlit.fi

arvostelukappaleet

vapaakappaleet@finlit.fi

Kirsi Keravuori, kustannusjohtaja

Maija Yli-Kätkä, kirjaehdotukset

Kati Hitruhin, kustannustoimitus, tiedeviestintä

Eija Hukka, kirjatuotannon graafiset ja tekniset kysymykset

Niklas Alén, avoin tiede, avoimet tiedekirjat

Risto Valjus, Kansallisbiografia, henkilöhistorialliset verkkojulkaisut

Maria Niku, ohjelmistokehitys, avoimen datan verkkojulkaisut

etunimi.sukunimi@finlit.fi

SKS p. 0201 131 231

SKS:n tiedekustantamo www.finlit.fi/kirjat

Lue avoimia julkaisuja oa.finlit.fi

Osta painettuja kirjoja kirjat.finlit.fi

@SKS_finlit

@suomalaisenkirjallisuudenseura

@suomalaisenkirjallisuudenseura

Etsitkö tieteelliselle tutkimuksellesi

kustantajaa?

Suomalaisen Kirjallisuuden Seura on pitkien perinteiden varaan rakentava avoimen tieteen kustantaja. Keskeisiä alojamme ovat suomalainen kulttuuri, perinne, kirjallisuus, suomen kieli ja historia, mutta teoksemme ovat usein monitieteisiä.

Tieteelliset sarjamme tarjoavat tutkijoille kanavan parhaiden tutkimustensa julkaisemiseen suomeksi tai englanniksi. Kaikki teoksemme julkaistaan sekä painettuina kirjoina että avoimina sähkökirjoina. Huolehdimme siitä, että teokset löytävät lukijansa myös kansainvälisesti.

Tarjoamme kirjoittajille perusteellisen, tieteellisen laadun varmistavan vertaisarviointiprosessin ja huolellisen toimitustyön. Kustantajana SKS on luokiteltu Julkaisufoorumin johtavalle tasolle.

Haluatko julkaista SKS:lla? Lue lisää verkkosivuiltamme ja lähetä meille kirjaehdotus!

www.finlit.fi/kirjat

kannen kuva:

Albert Edelfelt, Bellman soittaa luuttua Kustaa III:lle ja Kustaa Mauri Armfeltille Haagassa, 1884, öljy kankaalle, 73,5 × 133 cm, Villa Gyllenberg / Signe ja Ane Gyllenbergin säätiö.

kuva: matias uusikylä / signe ja ane gyllenbergin säätiö