Tämä raportti on Haaga-Helian opettajaopintojeni opetusseurannan ensimmäinen osa.
Elinikäisen ohjauksen kehittämispäivät 2014 Seminaarin toinen päivä Turku AMKissa 9.10.14 klo 9-14.30 Teema: Nuorten ohjaukselliset haasteet ja erilaiset ohjauksen mallit Päivän avasi opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallituksesta. Kieltämättä aamu aloitettiin hieman negatiivisella sävyllä, kun ensimmäiseksi ilmoitettiin, että käytännössä rahat ovat lopussa ja tällaisia vastaavia seminaareja ei ehkä tulevina vuosina tule. Päivää kuitenkin jatkettiin nuorten asioihin positiivisemmassa hengessä. Nuorten ääni kuuluviin Ensimmäisen varsinaisen puheenvuoron käytti Aleksej Fedotov puheenjohtaja Suomen Opiskelevien Liitto SAKKI ry:stä. Hänen puheenaiheenaan oli yhteiskunnan muutos nuorten näkökulmasta ja ohjauksen mukana olo nuorten todellisuudessa. 1.
Ammatillinen nuorten koulutus vetää, mutta rahaa sille sektorille ei ole luvassa lisää
2.
Koulutusta keskitetään isoihin keskuksiin, joka ei ole nuorten kannalta hyvä, koska näin pakotetaan nuoret muuttamaan kasvukeskuksiin
3.
Yhteisöllisyys auttaa nuoria selviytymään opinnoistaan
4.
Aleksej kertoi esimerkin omasta nuoruudestaan, kun yhteiskuntaopin opettaja oli kehottanut hivenen huliviliä oppilasta harkitsemaan oppilaskuntaan osallistumista ja siitä lähti Aleksejn ”poliittinen” ura. Pienestä voi siis olla ohjauskin kiinni.
5.
Koulutuksen pitäisi antaa mahdollisuudet aktiiviseen kansalaisuuteen, mahdollisuudet monipuoliseen elämään. Opo ei siis ohjaa vain oikeille kursseille vaan saa nuoren kiinnostumaan asioista ja saa nuoren nousemaan sängystä.
6.
Opettajille ja ohjaajille jää liian vähän aikaa tutustuakseen nuoreen oikeasti
7.
Ensi vuonna luvassa mielenkiintoinen NextStep 2.0 messut, larppaamalla ohjausta
8.
Koulun ohjaajat eivät tunne alueen muuta nuorisotoimintaa, eivätkä osaa ohjata sen pariin. Harrastus voi saada syrjäytyvän nuoren käymään myös koulua.
Sirkku Hirvonen
Haaga-Helia opettajakorkeakoulu !
9.10.2014
Toisena puheenvuoroaan pääsi käyttämään Otto Ahoniemi, puheenjohtaja Suomen Lukiolaisten Liitosta. 1.
Otto painotti, että ohjausta tarvitsevat aivan kaikki, eivät vain ”luuserit” ja luuserin leimasta pitäisi päästä pois
2.
Otto mainitsi monia meidänkin koulutuksessamme pinnalla olevia teemoja, kuten jatkuva oppiminen ja oppimaan oppiminen
3.
Vaikka oppilas ei kokisikaan tarvitsevansa ohjausta, niin hänellä pitäisi olla ohjaaja, joka haastaisi häntä kuitenkin pohtimaan valintojaan
4.
Resurssien löytäminen on haastavaa, mutta niitä vain on löydyttävä!
5.
Nuoret eivät tiedä, mistä ohjausta saa
Näkökulmia ohjaukseen Hyvän ohjauksen kriteereistä puhetta jatkoi jo päivän avannut Juhani Pirttiniemi, opetusneuvos Opetushallituksesta. 1.
Yksi idea opintojen loppuunsaattamisen parantamisessa on virikkeellinen asuminen nuorille, jotka ovat joutuneet muuttamaan opintojen pariin pois kotoa.
2.
Suomalainen ohjaus on maailman huippua (PISA-tulosten mukaan). Suomessa valtio tuntee vastuunsa asiassa muita maita selvästi paremmin.
3.
Nyt julkaistuissa ohjauksen kriteereissä uutta on avoimuus, yhteistyö ja opiskelijan oman aktiivisuuden lisääminen
4.
Ammatillinen koulutus yksilöllistyy ja ohjausta vaaditaan nyt enemmän kuin aiemmin
5.
Kriteereillä pyritään takaamaan tasapuolisuutta ympäri Suomen, koska alueellisia eroja on edelleen
6.
Ohjaus on jatkumoa koulutuksesta toiseen ja vaatii yhteistyötä koulujen kesken
7.
Kriteerit on lueteltu selkeästi Juhanin esityksessä, joka on saatavissa netissä (linkki alla), joten en luettele niitä tässä erikseen
8.
Kriteereissä mainitaan riittävä ohjaus, mutta selvää on, että jos koulussa on 800 oppilasta per opo, ei riittävä ohjaus voi millään toteutua
9.
Tampereella on käytössä ohjauksen mittarit joiden tulosten perusteella ohjaajien määrää on joissain kouluissa lisätty
Taina Laaksonen, toiminnanjohtaja Turun kaupungin vapaa-aikatoimialalta ja Sari Ahanen, uraohjaaja Turun kaupungin sivistystoimialalta jatkoivat seminaaria aiheesta Sirkku Hirvonen
Haaga-Helia opettajakorkeakoulu !
9.10.2014
moniammatillisuus nuorten ohjauksessa. Tämä puheenvuoro oli osittain ”purkausta” turhauttavasta tilanteesta, mutta oli hyvin mieleenkiintoista tietoa suoraan kentältä. 1.
Nuorisotyötä ja ohjausta pitää tehdä yhdessä nuorten kanssa ja siihen suuntaan ollaan Turussa menossa. Viranomaiset eivät voi vain puhua keskenään ja jättää nuorta huomiotta
2.
Samoja asioita tehdään eri pakoissa! Voimia yhdistämällä tätä voitaisiin järkevöittää
3.
Tärkeää on pitää mielessä tavoite eli nuoren hyvinvointi, ei säästöt, organisaatio tai muut vastaavat
4.
Mitä jos nuoret voisivat iltaisin käyttää koulun tiloja, jotka ovat illat tyhjillään?
5.
Mikkelin Olkkari oli todella hyvältä kuulostava malli, jossa nuorisotilassa on joka päivä arkisin läsnä valtava porukka ammattilaisia ohjaamassa ja auttamassa nuoria http://mikkelinolkkari.fi/
6.
Ahanen kertoi hyvän esimerkin, miten moni taho voi yrittää auttaa nuorta, mutta tahot eivät keskustele keskenään, tieto ei leviä, tehdään paljon päälekkäistä työtä eikä ohjaus tehoa. Yhteistyö pitäisi olla tosiaan yhteistä työtä niin, että tahot tietäisivät tehtävänsä ja myös toistensa tekemät työt. Nuorta tuettaisiin yhdessä eikä jokainen tekisi vain omiaan nuorta auttaessaan.
Tarja Koskinen, projektipäällikkö Ammattiopisto Tavastialta keskittyi puheessaan sosiaaliseen mediaan ohjauksessa eli Somepediaan. 1.
Sosiaalinen media on väline ohjauksen yhteisöllisyyteen
2.
Koskinen näytti hauskan videon, jossa taapero käyttää iPadia, jonka jälkeen yrittää lukea lehteä, joka on selkeästi hänen mielestään rikki. Tämä on tulevaisuutta (tai nykyaikaa), joka pitää ottaa huomioon myös ohjauksessa.
3.
Tavastialla on käytetty erittäin monipuolisesti erilaisia sosiaalisen median työkaluja 3.1.
ryhmäyttämiseen esim. Facebookia (nuoret eivät itse kirjoita sinne, mutta lukevat kyllä ahkerasti) ja oppimiseen blogeja ja videoita
4.
Sosiaalisen median avulla tehdään yhdessä, huomioidaan yksilöllisyys, innostutaan ja saadaan ohjausta
5.
www.valmistun.info sivuilta voi käydä katsomassa vinkkejä
6.
Koskinen sanoi ääneen sen mitä olen miettinyt itsekin eli ”En minä voi tietää kaikkea kaikista ammateista tai varsinkaan sitä, mitä ne ammatit on 10 vuoden
Sirkku Hirvonen
Haaga-Helia opettajakorkeakoulu !
9.10.2014
päästä”. Ohjauksessa pitää siis keskittyä siihen, että saa nuoren itse miettimään, mitä valinnat hänen kannaltaan tarkoittavat. 7.
Opintojen kulun selkeyttäminen lautasmallilla: oppilaalle selvitetään lautasmallilla, mitkä opinnon osat on jo suoritettu ja mitkä on vielä kesken. Ei enää exceleitä ja muita taulukoita
8.
Innostus kannustaa oppimaan
Näkökulmia ohjauksen tulevaisuuteen Johanna Ollila, projektipäällikkö Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta ja Asko Suikkanen, sosiologian emeritusprofessori Lapin yliopistosta olivat puheenvuorossa iltapäivällä. 1.
Aluksi Suikkanen esitti erilaisia visioita työmarkkinoiden muutostendensseistä, mm.: 1.1.
Jokainen joutuu työssä hakemaan ja käsittelemään tieoa, olemme informaatioyhteiskunnassa
1.2.
Jatkossa kaikkien tuotannossa pitää työmarkkinoilla joustaa (töitä tehdään paljon kun niitä on ja välillä ollaan ilman työtä)
1.3.
Elämme epävarmuuden keskellä, emmekä tiedä mihin tulevaisuus on menossa.
2.
Elämänkulun malli on muuttunut, esim. opiskellaan, mennään töihin ja palataankin opiskelemaan, näin ollen ei voida enää ohjata vain yhteen ammattiin
3.
Pätevyys ei välttämättä jatkossa kestä kuin muutaman vuoden
4.
Suikkanen vitsaili, että Suomessa miesten kannattaisi muuttaa muualle, koska ei heille ole jatkossa käyttöä täällä. Vaikkakin tämä oli vitsi, ajatus on mielenkiintionen ja herättää ajattelemaan tulevaisuuden ammatillista ohjausta
5.
Syrjäytyneiden määritelmä ei välttämättä olekaan aivan niin yksinkertainen, vaan suuri osa väitetyistä syrjäytyneistä on löyhästi työ- tai koulutusmarkkinoilla ja tätä pitäisi tutkia lisää.
6.
Tästä jatkoi Ollila: Elinikäinen ohjaus vai elinkautinen ohjaus, ohjaus ei välttämättä näy positiivisena, kun työllistyminen on vaikeaa
7.
Pitää ohjata nuoria myös siihen, että työ ei ole kaikki kaikessa, koska työmarkkinat ovat niin epävarmoja
8.
”Valinta on ratkaistava itse, muttei yksin”
9.
Pitää ohjata luomaan valmiudet luovaan ajatteluun ja perinteisten käsitysten haastamiseen
Sirkku Hirvonen
Haaga-Helia opettajakorkeakoulu !
9.10.2014
10.
www.koukkuun.fi ja www.getalife.fi
Loppupuheenvuoron pitivät Ulla-Jill Karlsson, neuvotteleva virkamies ja Erno Hyvönen Opetus- ja kulttuuriministeriöstä. 1.
OKM:llä on elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategian tavoitteet ja näistä keskeisenä Karlsson nostaa tavoitteen ”ohjaus toimii koordinoituna kokonaisuutena” (tämä tukee aiempia puheenvuoroja)
2.
Hyvönen mainitsi ”ATK-porukan”, joka pärjää elämässäänerittäin mallikkaasti ilman koulutustakin
3.
Sähköinen asiakaspalvelu ohjauksessa edellyttää uutta osaamista
Päivän luontomateriaalit tulevat löytymään osoitteesta http://www.koulutustakuu.fi/ elinikainen-ohjaus/luentomateriaalit2/
Sirkku Hirvonen
Haaga-Helia opettajakorkeakoulu !
9.10.2014
Opetuksen arviointilomake a. Kerrottiinko opetuksen tavoitteet? 0=Ei tai en osaa sanoa Osallistuin vain seminaarin toiseen päivään, joten seminaarin tavoitteita on saatettu avata jo ensimmäisen päivän alussa. (Poikkeuksena Tarja Koskisen puheenvuoro, jossa hän selkeästi ilmaisi tavoitteet puheensa alussa.) b. Miten hyvin asetetut opetuksen tavoitteet mielestäsi saavutettiin? Tavoitteita ei asetettu tai ne oli asetettu ensimmäisenä seminaaripäivänä. c. Miten hyvin koulutus mielestäsi vastasi valitun kohderyhmän tarpeita? 3=Vastasi hyvin En kuulu itse suoraan kohderyhmään, joten en pysty täysin arvioimaan varsinaista tarvetta, mutta paketti oli varsin kattava ja seminaari vaikutti toimivan kanavana purkaa ongelmia ja hakea ratkaisuja. d. Miten hyvin kurssi muodosti eheän kokonaisuuden? 3=Muodosti hyvin Päivä eteni luontevasti eteenpäin nykytilanteesta ja ratkaisuista kohti tulevaisuutta. e. Miten hyvin opettaja oli paneutunut aiheeseen? 3=Oli paneutunut hyvin Kaikki puhujat vaikuttivat jopa innokkailta omasta työstään ja osasivat todella asiansa. f. Miten selkeää opetus mielestäsi oli? 2=Selkeä Suurin osa puheenvuoroista oli jopa hyvin selkeitä. g. Oliko opetus käytännöläheistä? 1=Ei ollut 2=Oli käytännönläheistä Osa puheenvuoroista oli ja osa taas ei. Varsinkin strategiset puheenvuorot jäivät hieman ilmaan ja yleisökin kaipasi konkretiaa. Toiset puheenvuorot taas avattiin oikeinkin hyvin käytännön esimerkeillä. Sirkku Hirvonen
Haaga-Helia opettajakorkeakoulu !
9.10.2014
h. Oliko opettaja innostava? 2=Oli innostava Monet puhujista olivat aidosti kiinnostuneita asiastaan ja tämä tarttui myös kuulijaan. i. Oliko opetus tehokasta? 2=Oli tehokasta Aikatauluissa pysyttiin melko hyvin ja jaaritteluihin ei luisuttu juurikaan. j. Miten aktiivinen rooli oppilailla oli kurssilla? 1=Passiivinen Ensimmäisessä osiossa nuoret haastoivat yleisöä kyselemään, mutta kuten seminaareissa yleensäkin, läsnäolijat jäävät vain kuulijoiksi, mutta seminaareissa tämä on mielestäni ok. k. Miten hyvin opetusmenetelmä sopi aiheeseen? 3=Sopi hyvin Tämän tyyppisessä seminaarissa luentomaisuus on varsin perusteltua. l. Mitä olisit itse tehnyt toisin? Kerro konkreettisia esimerkkejä. Läsnäolijoiden kommentit eivät kuuluneet hyvin ja heille olisi voitu viedä aina mikrofoni (joillekin vietiinkin). m. Mitä hyvä käytäntöjä opit seuraamastasi sessiosta? Mitä niistä voisit soveltaa omassa opetuksessasi? Kaksi luennoitsijaa ”lavalla” yhtäaikaa oli mielestäni erittäin hyvä idea. En ole aiemmin törmännyt tällaiseen seminaarissa, mutta nyt luennoitsijoiden välillä syntyi parhaimmillaan vuorvaikutusta, joka toi selvästi lisää antia puheenvuoroihin. n. Muu palaute opettajalle (avoin kysymys) Puhujien vaihdoit menivät sujuvasti, kun välissä keskityttiin viestiseinällä esitettyihin kysymyksiin ja tällä välin tekniikasta vastannut henkilö vaihtoi seuraavan esiintyjän esityksen näkyviin. Kokonaisuutena päivä oli kiinnostava ja varsin innostava itselle vieraasta aiheesta riippumatta.
Sirkku Hirvonen
Haaga-Helia opettajakorkeakoulu !
9.10.2014