Arvoisat Tulikomentoja-lehden lukijat
K
enttätykistöllä on ollut keskeinen asema suomalaisessa sotataidossa Puolustusvoimien koko satavuotisen historian ajan. Sitä on kehitetty säännönmukaisesti pikemminkin laadullisista kuin määrällisistä lähtökohdista, vaikka suomalainen kenttätykistö onkin tällä hetkellä Euroopan vahvimpia myös määrältään. Tulivaikutuksen keskittäminen on ollut suomalaisen kenttätykistön kehittämisen peruskysymys läpi sen historian. Kehitys sai suotuisat ja monessa suhteessa aikaansa edellä olevat puitteet jo ennen talvisotaa. Talvisodassa ei kaikkea opittua voitu vielä toteuttaa, koska siihen ei ollut materiaalisia edellytyksiä. Yksi talvisodan opetuksista lieneekin, että puolustusjärjestelmä ja sen osatekijät – kuten kenttätykistö – tulee rakentaa pitkäjänteisesti jo rauhan aikana. Päättäjien rauhan aikana tekemät virheet maksetaan sodassa verellä. Talvisodan kokemuksien perusteella tykistön määrää ja laatua kohennettiin merkittävästi. Myös kotimaisen teollisuuden ampumatarviketuotantoa lisättiin rajusti. Jatko-
sodan aikana tykistön kehitys saavutti huippunsa kesän 1944 torjuntataisteluiden aikana. Aselajien välinen yhteistoiminta ja kenttätykistön ampumamenetelmät olivat hioutuneet sotavuosien aikana. Näin ollen patteristojemme vastavalmistelut tuhosivat vihollisen toistuvasti jo lähtöasemiinsa. Sotakokemuksilla oli suuri vaikutus tykistön jatkokehittämiseen. Tulen keskittäminen ja sen tarkkuus ja nopeus säilyivät suomalaisen tykistön mittareina läpi kylmän sodan vuosikymmenten. Alivoimaisen oli tasoitettava voimasuhteita taidolla – suomalaisella tykistötaktiikalla. Tätä taitoa mitattiin ja mitataan edelleen jo käsitteeksi muodostuneissa harjoituksissa vuosittain Rovajärvellä. Kenttätykistön merkitys ei ole vähentynyt kylmän sodan päättymisen jälkeen. Taistelukentän sirpaloitumisesta huolimatta tykistön perustehtävä – vaikuttaa haluttuun maaliin tarkasti ja oikea-aikaisesti – ei ole muuttunut. Tekniikka mahdollistaa erilaisia toimintamalleja kuin aiempina vuosikymmeninä, mutta perus-
Tykistö siirtyy 11.8.1941. Kuva: SA-kuva.
tehtävä ei ole muuttunut mihinkään. Kenttätykistön systemaattinen kehittäminen edellyttää uutta materiaalia. Viime vuonna hyväksytyn valtioneuvoston puolustusselonteon mukaan kuluva vuosikymmen on maavoimien varustamisen vuosikymmen. Kenttätykistön osalta tämä tarkoittaa muun muassa K9 Moukari -panssarihaupitsien sekä erikoisampumatarvikkeiden hankintoja. Määrällisesti vähenevän tykistön on kyettävä entistä monipuolisempiin tehtäviin: entistä kauemmas ja entistä nopeammin. Tässä haastetta riittämiin satavuotiaalle suomalaiselle
kenttätykistölle. Uskon kenttätykistön vastaavan tähänkin kehityshaasteeseen, kuten se läpi historiansa on tehnyt. Parhaat onnittelut suomalaiselle kenttätykistölle sen juhlavuotena.
Jussi Niinistö Puolustusministeri
5