Tekstaripalsta

MIELIPITEET

Komeakin rakennus saadaan näyttämään mitättömältä väärällä värivalinnalla. Näin näyttää käyvän uuden päiväkodin kohdalla.

Nimim. Harmittaa

Lapsuus kolmekymmentäluvulla

AIVAN ensivuosista ei ole paljon muistoja. Muistot alkavat vasta sitten, kun kotoväki meni heinäniitylle, ja kotiin jäänyt lapsi sai hoitajaksi jonkun naapurin mummon, kuten minäkin sain Viitamummun kaverikseni. Viitamummu oli kiltti mummu, mutta minä en ollut kiltti. Harmittaa vieläkin, mitä tein mummulle. Olin kai 4-vuotias. Mummu pani minut kamariin päiväunille. Minäpä en nukkunut, vaan karkasin ikkunasta jokirantaan. Äiti tuli niityltä ja mummu sanoi, että tyttö nukkuu kamarissa. Kun rupesivat ihmettelemään, että kauanpa nukkuu, avasivat oven, ja sänky oli tyhjä ja ikkuna auki. Arvasivat, että karannut jokirantaan. Jäi pyytämättä anteeksi mummulta. Alakoulu alkoi mulla 7 vuotta vanhana. Oli pari oppilasta kuusivuotiasta. Tulivat ns. paremmista perheistä. Vanhemmat enemmän kuin rippikoulun käyneitä. Opettivat lapset lukemaan ja ehkä matikkaakin. Alakoulussa oli täitarkastukset – täitä oli paljon. Lakkihylly kuhisi täitä, kun lakit pantaan sinne. Täit saatiin pois harmaasalvalla. Apteekista sitä sai, oli elohopeasalva. Sitä ei ole enää. Sitten oli keuhkotauti- kuulustelut. Elivätkö molemmat vanhemmat. Sitten oli lääkärintarkastus. Ruokaa ei tarjottu koululla minun aikanani. Piti itse tuoda kotoa eväät. Lähes kaikki kävelivät kouluun. Polkupyöriä ei ollut monella. Talvella olisivat sukset olleet hyvät, mutta niitäkään ei kaikilla ollut. Potkureita ei liioin ollut. Luistinrata oli Pyhäjoessa, mutta ei ollut kaikilla varaa ostaa luistimia.

Vaatteita jaettiin koululla. Mutta ei ollut kiva, kun ne jaettiin kaikkien nähden. Keuhkotautikuulustelussa rupesi yksi poika itke-

Tekstiviestipalsta: mään katkerasti. Kansakoulua kävi moni vain nelosluokkaa. Sitten pääsi yrittämään oppikouluun. Kylällä oli muutamia perheitä, varakkaampia perheitä, joitten luona köyhien perheitten lapset saivat käydä syömässä. Ruoka oli ilmainen, mistä rahaa koululaiselle. Kun sota alkoi, koulut lakkasivat, syystä, että miesopettajat joutuivat sotaan. Naisopettajat, lotat, joutuivat sotasairaalaan ja muihin armeijan töihin. Sotilaspojat joutuivat siltavahdeiksi. Rautatiesilta piti vartioida. Sillä desantit olivat liikkeellä. Rahaa oli vähän, mutta elimme luontaistaloudessa useimmat. Kaikkea piti olla itsellä. Navetassa oli pari lehmää, tuli maito ja kerma voita varten ja kirnupiimä. Perunamaa antoi perunat, kalaa pyydettiin joesta ja ostettiin Pyhäjoen kauppamieheltä silakoita kylältä. Kun saippua loppui sota-aikana kaupasta, sekin tehtiin itse. Olihan meillä lipeäkiveä ja teurasjätteitä, jota keitettiin saunapadassa. Ei se häävin näköistä saippuaa ollut, mutta puhdasta tuli. Hammasharjoja ei meillä ollut, mutta kun illalla söi viimeksi nauriin, sai hampaat puhtaaksi. Ja karkkia ei sota-aikana saa-

Lähetä tekstiviestisi numeroon 0440 470 125. Viestin alkuun tekstiviestipalsta ja loppuun nimi tai nimimerkki.

Voit lähettää viestejä myös Whatsappin kautta.

Oulaisten keskusta on Olli Rehnin valinnan kannalla

OLEMME vuosikokouksessamme 30.5.23 päättäneet yhtyä Pohjois-Pohjanmaan Keskustan piirikokouksen pyyntöön, että Suomen Pankin pääjohtaja, tohtori Olli Rehn antaisi suostumuksensa kes - kustan ehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaaleihin.

TASAVALLAN presidentin tulee olla yhteistyökykyinen johtaja, jolla on kykyä ja tietotaitoa toimia päät - täjänä. Presidentin tehtävä on toimia kansainvälisenä vaikuttajana tilanteessa, jossa Suomen ja koko Euroopan ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne on jännittyneempi kuin vuosikymmeniin. Fi -

Kypärä Puutarhassa

Mitähän jos perustettaisiin kypäräkerho? Noudatetaan polkupyöräilysääntöjä ja tässä jo valmistajan suositus on käyttää kypärää ajettaessa missä vaan.

Noudatetaan pyöräilysääntöjä, kuljettamalla pyörätiellä tätä sähköistä kumijalkaa. Nopeus 25 km/h. Kulje oikealla hiljaa. Niinpä edellä hitaammin liikkuva ei välttämättä kuule, joten äänimerkki tai mahdollinen muu oma ennakointi on tarpeen.

Molemminpuolinen ystävällisyys esiin!

Reijo Huhtala Oulainen

Lannoituslitkuja

KESÄN edetessä tulee aina se vaihe, jolloin kaivataan lannoitusta. Pienet taimet viihtyvät hyvin laimeassa mullassa ja saattavat suivaantua, jos multa on liian vahvaa. Kun kasvi kasvaa kokoa, sen lannoitteen tarvekin kasvaa. Osa kaupan säkeissä myytävistä kasvualustoista on peruslannoitettuja, mutta esimerkiksi tomaatti, paprika ja kurkku tarvitsevat enemmän kasvuvoimaa. Luomuviljelyssä kanankakkaa on erinomainen typen lähde. Mutta myös kotona voi valmistaa itse lannoitteita. Tunnetuin lannoiteliemi mahtanee olla nokkoskäyte. Nokkoset kasvavat alueilla, joissa on paljon typpeä ja fosforia, eli ne kertovat myös kasvupaikkansa ravinteista. Itse valmistettu nokkoskäyte sisältää paljon typpeä mutta sen valmistajan täytyy sietää hiukan hajuhaittoja: nokkoskäyte nimittäin todellakin haisee! Se kannattaakin sijoittaa ulos hiukan kauemmas kulkureiteiltä. Nokkoskäytteeseen tarvitset kilon tuoreita nokkosia ja niiden päälle 5 litraa haaleaa vettä.

Tämän seoksen annetaan seistä viikosta kahteen, välillä sekoittaen ja sen jälkeen losofian tohtori Olli Rehn on toiminut muun muassa kansanedustajana, ministerinä, Euroopan parlamentin jäsenenä ja Euroopan komission komissaarina. Olli Rehnissä yhdistyy tasavallan presidentil - tä vaadittava kyky itsenäiseen ajatteluun ja kokemus kansallisen ja kansainvälisen tason päättäjänä toimimisesta. Hän hahmottaa kaukonäköisesti Suomen ja suomalaisten tulevaisuutta oh - nut. Eikä kahvia. Oli sananparsi: ”Piiat ja nauriit ovat joululle asti hyviä”. Piika tuli taloon Mikkelinä ja oli siis jouluun asti hyvä. Nauriit kestivät kellarissa myös jouluun asti. Sota-aika toi evakot monelta suunnalta: Kannakselta, Kuusamosta, Suomussalmelta, Kuhmosta, Sallasta, Petsamosta jne. Paras asia oli, että jonkinlainen itsenäisyys säilyi meidän kansakunnallamme. Mitä tästedes saamme kokea ja nähdä, on Korkeimman kädessä. Tässä lyhykäinen muistelma menneestä.

Hilkka Kuusisto jaavia kehityskulkuja. Keskustan presidenttiehdokas päätetään ylimääräisessä puoluekokouksessa Turussa 23.9.2023. Keskustan Oulaisten kunnallisjärjestö sen voi siivilöidä, mikäli kasvimassaa vielä on jäljellä. Nokkoskäyte laimennetaan AINA, se on nimittäin tappavan voimakasta sellaisenaan. Eli laimennus 1:10 lannoituskäytössä. Nokkosesta voi valmistaa myös pikaisemman typpilannoitteen eli nokkosveden. Siihen kerätään kilo tuoreita nokkosia, päälle kaadetaan 5 litraa haaleaa vettä, annetaan seistä vuorokausi ja käytetään heti sellaisenaan lannoitteena. Rohtoraunioyrtistä saa myös hyvän lannoitteen. Valmistus on samantapai- nen kuin yllä mainittu nokkoskäyte: kilo tuoretta rohtoraunioyrttiä (250 grammaa kuivattua) ja viisi litraa vettä. Annetaan seistä viikosta kahteen, siivilöidään ja käytetään 1:10 laimennoksena. Rohtorauniokäyte sisältää kaliumia ja typpeä ja sopii hyvin marjoville kasveille ja mm. tomaatille.

Kasvien solukkoa vahvistavaa piitä löytyy peltokortteesta. Myös lehtokorte sisältää samaa ainetta. Kortteet kannattaa kerätä kesällä ennen kukintaa, vihreinä (joulukuusen näköisinä!).

Peltokortekeite valmistuu kilosta tuoretta peltokortetta, jota keitetään 10 litrassa vettä puolisen tuntia. Seos jäähdytetään, siivilöidään ja käytetään 1:5 laimennoksena ruiskutettuna lehdille. Pii vahvistaa kasvin solukkoa päältäpäin.

Vaikka lannoitteen itse tekeminen on vähän aikaa vievää puuhaa, on se myös hauskaa. Samalla oppii tunnistamaan kasveja ja pääsee syvemmälle luonnon ihmeelliseen maailmaan. Ja kesällähän meillä ihmeteltävää riittää!

Marika Kamps