__MAIN_TEXT__

Page 1

1


2

Sisältö

1. 2. 3. 4. 5. 6.

Kansi……………………………………………………………………………………………….............1 Sisältö……………………………………………………………………………………………………….….2 Setlementti Puijola – ovemme ovat avoinna kaikille ………………………..………3 Talous, yhdistyksen hallinto ja kansainvälinen työyhteisö ….……………….….4 Toiminnanjohtajan tervehdys………………………………………………………….………….5 Puijolan toimintayksiköt: 6.1. Kompassi – työtä yhdenvertaisuuden vuoksi…..…………….…….6-7 6.2. Mahku – satoja kohtaamisia kasvotusten………..…………………..8-9 6.3. Aggredi – ainutlaatuista väkivaltatyötä.…………………………….10-11 6.4. Avain-Asumisneuvonta – apua vuokrarästeihin….………….…11-12 6.5. Iltapäiväkerhot – tukea kodin kasvatustyöhön.………..….….....13 6.6. Tyttöjen Talo – turvallinen paikka kohtaamiseen.……………14-15 6.7 Tarinan vastaanottokeskus – kotoutumisen aloittaja.…..….15-17 6.8. Viestintä – medianäkyvyyttä ja suosiota verkkosivulla.…..18-19


3

3.

Setlementti Puijola – ovemme on avoinna kaikille

Setlementti Puijola on Kuopiossa, Siilinjärvellä, Varkaudessa ja Leppävirralla toimiva yhdistys. Teemme työtä sydämellä, taidolla ja ilolla, jotta arki olisi meille kaikille hyvä ja oikeudenmukainen. Setlementti Puijola perustettiin Kuopiossa vuonna 1995. Työmme nojautuu setlementtien arvoihin. Tavoitteemme on edistää yhdenvertaisuutta, moniarvoisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta. Me kunnioitamme yksilöä. Uskomme ihmisen omiin voimavaroihin ja kannustamme häntä löytämään omia ratkaisuja. Työmme on yhteisöllistä, yhdessä tekemistä. Toimintamme on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumatonta. Ovemme ovat avoinna kaikille. Toteutamme tasa-arvoa riippumatta ihonväristä, sukupuolesta ja kulttuurista. Emme tavoittele taloudellista voittoa. Haluamme olla myös asiantuntijoita ja vaikuttajia. Haluamme työmme kautta edistää yhdenvertaisuutta kansainvälisessä Suomessa. Vaikka tuemme vähempiosaisia, emme tee ratkaisuja tai päätöksiä toisten puolesta. Uskomme, että jokainen ihminen on oman elämänsä paras asiantuntija. Setlementtityön peruskivi on tahto turvata eri taustoista tulevien, erilaisten ja eri-ikäisten ihmisten oikeutta hyvään elämään heidän kaikissa elämäntilanteissaan. Parhaiten se onnistuu kannustamalla jokaista löytämään omat voimavaransa ja ratkaisunsa. Puijola on osa suomalaista setlementtiliikettä, joka puolestaan on osa kansainvälistä setlementtiliikettä (IFS). Suomen Setlementtiliitto on perustettu vuonna 1918. Setlementtityön perusta on koko 100Setlementtityömme vuotisen historian ajan perusarvot Puijolassa: ollut sillan rakentaminen eri • Paikallisuus. ryhmittymien välille. Toimimme paikallisten ja lähialueiden Työmme on ihmisten ihmisten hyväksi – yhdessä heidän kohtaamista kanssaan. ruohonjuuritasolla, yhtä paljon oppimista ja • Vastuullisuus ja luottamus. opettamista, saamista ja antamista. Rohkenemme toimia tarvittaessa toisin. Vahvistamme luottamusta ihmisten välillä. Olemme luotettava kumppani viranomaisille, rahoittajille ja muille yhteistyökumppaneille. Luotamme ihmisessä itsessään olevaan kykyyn ratkaista asioita. • Yhdenvertaisuus. Työmme keskeinen periaate on edistää yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa riippumatta henkilön taustasta, kulttuurista, kansallisuudesta tai kielitaidosta. • Oikeudenmukaisuus. Kansainvälisyyttä: Ruotsissa kehitetty työllistämisen Teemme työtä, jotta jokainen voisi validaatiomalli tuotiin Setlementtiliittoon, nyt mallia kokea tulleensa kohdelluksi toteutetaan Puijolassa. Kuvassa Tarinan johtaja Juha oikeudenmukaisesti. Lisäämme tietoa Huttunen (vas.), Puijolan toiminnanjohtaja Eija Teerineva, siitä, mitä oikeudenmukaisuus Setlementtiliiton toimitusjohtaja Pentti Lemmetyinen, koordinaattori Staffan Lindqvist Göteborgista sekä Työlinkin suomalaisessa yhteiskunnassa työvalmentajat Elina Neuvonen ja Hanna-Mari Kukkonen. tarkoittaa.


4

4.

Talous, yhdistyksen hallinto ja kansainvälinen työyhteisö

Puijolan tärkeimmät rahoittajat vuonna 2019 olivat Maahanmuuttovirasto, Kuopion kaupunki, Veikkaus Oy, Pohjois-Savon ely-keskus sekä opetus- ja kulttuuriministeriö. Yhteistyösopimukset iltapäivätoiminnan järjestämisestä jatkuivat Kuopion kaupungin kanssa. Kompassin järjestämät maahanmuuttajien Tervetuloa Suomeen -kurssit jatkuivat Kuopion kaupungin ostopalveluina. Vuonna 2019 yhdistyksen toiminnan tuotto oli 5,4 miljoonaa euroa (€). Henkilöstökulut olivat 2,4 miljoonaa €. Toimintakuluja kertyi kolme miljoonaa euroa. Puijolan tulos vuonna 2019 oli 20 033 euroa. Puijolan toimintaa toteutetaan sitoutumalla pitkäjänteiseen kehittämistyöhön. Yhteistyö ja verkostoituminen eri toimijoiden kanssa ovat erittäin tärkeitä. Hallinnollista yhteistyötä tehdään edelleen Leppävirran Setlementti Ukonhatun kanssa. Setlementti Puijolan keskimääräinen henkilöstömäärä oli 63. Vapaaehtoisia oli toiminnassa mukana lähes 200. Palkkatuella työllistettyjä oli 27. Työkokeilussa oli vuoden aikana yhteensä kahdeksan sekä kuntouttavassa työtoiminnassa kuusi henkilöä. Eri oppilaitoksista harjoittelijoita oli yhteensä 23. Puijola on kansainvälinen työyhteisö. Työntekijämme edustavat kymmentä eri kansallisuutta, he ovat kotoisin muun muassa Egyptistä, Sudanista, Afganistanista, Intiasta ja Etiopiasta. Toimimme neljällä paikkakunnalla: Kuopiossa, Siilinjärvellä, Varkaudessa ja Leppävirralla. Puijolassa noudatetaan yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimusta. Puijola kuuluu sosiaalialan työnantaja- ja toimialaliittoon. Tilintarkastuksen teki tilintarkastusyhteisö PwC. Kuopion Setlementti Puijolaa johtaa hallitus. Vuonna 2019 yhdistyksen puheenjohtajana toimi Raimo Tuomainen, hallituksen jäseninä Piia Puurunen (vpj.), Jukka Antikainen, Pirkko Daavitsainen, Matti Kaarlejärvi, Kaisa Kantele ja Anne Paulo-Tuovinen sekä varajäseninä, Mirja Määttä, Tiina Nykky, Varpu Puskala ja Ari-Pekka Raudaskoski. Puijolan hallinto toimi vuokratiloissa Kuopion ydinkeskustassa Puistokadulla. Kiinteistössä työskenteli myös kaksi Setlementtiliiton työntekijää, lapsi- ja nuorisotyön aluepäällikkö sekä valtakunnallisen, ESR-rahoitteisen ”Isän näköinen” -hankkeen projektipäällikkö. Mahku, Aggredi ja Avain-Asumisneuvonta muuttivat syksyllä uusiin tiloihin. Mahku ja Asumisneuvonta saivat uudet tilat Puijonkadulta Kuopion linja-autoaseman vierestä, uuden Matkakeskuksen kupeesta. Aggredin uudet tilat ovat Savonkadulla, vain noin sadan metrin päässä Kuopion torista. Monikulttuurikeskus Kompassi jatkoi toimintaansa Kauppakadulla ja Tyttöjen Talo Kuninkaankadulla, molemmat aivan kaupungin ydinkeskustassa. Koululaisten iltapäiväkerhot toimivat kevätkaudella kuudella, ja syyslukukaudella viidellä kaupungin alakoululla eri puolilla Kuopiota.


5

5.

Toiminnanjohtajan tervehdys Siltoja ihmisten ja maailmojen välille

Ihminen ei ole oman onnensa seppä. Tarvitsemme rinnalla kulkijoita ja tukijoita. Todellista rohkeutta ei ole, että ylittää korkean vuoren. Rohkeutta on pysähtyä ja jäädä auttamaan, kun toinen apua tarvitsee. Rohkeudesta puhui myös sosiaalityön jättiläinen ja voimanainen, setlementtityön uranuurtaja Jane Addams, joka perusti Yhdysvaltain ensimmäisen Setlementtitalon Hull Housen Chicagoon vuonna 1889. Jos Addams olisi seurannut Setlementti Puijolan työtä Kuopiossa ja Siilinjärvellä vuonna 2019, hän olisi ehkä nyökännyt hyväksyvästi. Tyttöjen Talolla hän olisi nähnyt, että tytön ja naisen asemassa on yhä parannettavaa. Mutta että kehitystä on tapahtunut, ja että nyt rohkeasti tartutaan asioihin, joista Addamsin aikana vielä vaiettiin. Seksuaalista väkivaltaa kokenut tyttö saa apua, ja sukupuoleen liittyvät epäoikeudenmukaisuudet tunnistetaan paremmin. Niihin osataan myös etsiä ratkaisuja. Kompassilla Addams olisi hyväksyvästi laittanut merkille, että Puijolassa maahanmuuttajat nähdään osaavina ja aktiivisina yhteiskunnan toimijoina. Kulttuurien kirjo Kompasilla on yhtä laaja kuin oli Addamsin johtamassa Hull Housessa 1800-luvun lopussa. Ja kuten hänen aikanaan Yhdysvalloissa, Kompassilla kuopiolaiset ja maahanmuuttajat toimivat yhdessä, yhdenvertaisina. Aggredissa ja Mahkussa Addams olisi tuntenut iloa siitä, että hänen aloittamansa työ on jatkunut ja pystynyt muuttumaan yhteiskunnan muuttuessa. Täällä Puijolan työntekijät kohtaavat ja näkevät ne ihmiset, joille moni muu kääntää selkänsä. Väkivallan tekoihin syyllistyneet saavat mahdollisuuden nousta taas jaloilleen ja päästä uuteen alkuun. Innokkaana kulttuurin harrastajana Addams olisi Puijolan iltapäiväkerhoissa peukuttanut toiminnan periaatetta, jonka mukaan luovuus ja ilo ovat elämän kulmakiviä. Hän olisi laittanut merkille, että Puijolan kerhoissa näkyviksi ja kuulluiksi tulevat kaikki lapset. Nekin, jotka omassa kodissaan eivät aina saa tarvittavaa tukea. Addams puhui ja kirjoitti paljon oikeudenmukaisuudesta. Jos jollakin on hätä ja hän tarvitsee apua, hänen rinnallaan on kuljettava. Tämä viesti toteutuu Tarinan vastaanottokeskuksessa Siilinjärvellä. Siellä todeksi tulee kansainvälisen setlementtiliikkeen yksi ydinajatus: ei riitä, että pyrimme tekemään yhteiskunnasta oikeudenmukaisen. Meidän on rakennettava yhdenvertaista maailmaa. Me rakennamme Puijolassa siltoja ihmisten ja maailmojen välille. Tähän vuosikertomukseen kokosimme sen, kuinka sillan rakentaminen edistyi vuonna 2019. EIJA TEERINEVA Puijolan hallituksen varapuheenjohtaja Piia Puurunen väitteli Itä-Suomen yliopistossa marraskuussa 2019 yhteiskuntatieteiden tohtoriksi Jane Addamsin sosiaalityöstä.


6

Kompassi Puhetta ja työtä yhdenvertaisuuden vuoksi 6.1

Kompassin 20. toimintavuosi oli unohtumattomia kohtaamisia, avartavia keskusteluja ja innostavia työtehtäviä. Kompassilla työskenteli kolme vastuutyöntekijää: koordinaattori, kotoutumisen asiantuntija sekä ohjaaja, joka vastasi myös vapaaehtoistyöstä. Lisäksi Kompassilla työskenteli suomen kielen opettaja, kaksi osa-aikaista suomen kielen ohjaajaa, kaksi työvalmentajaa sekä ohjaaja. Vuoden aikana pitkäaikainen koordinaattori Johanna Rastas siirtyi toisen työantajan palvelukseen ja hänen sijaisekseen siirtyi Katja Koponen, Työlinkin työvalmentaja. Sidekick- projekti päättyi marraskuussa 2019, jolloin projektin ohjaajan Simo Hämäläisen työsuhde päättyi. Saimme juhlavuonna mukavasti näkyvyyttä ja ennen kaikkea kuulevia korvia. Henkilökunta kävi Kuopion alueella puhumassa 48 eri tilaisuudessa monikulttuurisuudesta ja maahanmuutosta. Kuulijoita oli yhteensä 1220. Paikallisen mediakynnyksen ylitimme työllämme ja asiantuntijuudellamme 15 kertaa. Meillä oli myös ilo ja kunnia tavata vuoden 2019 työministeri Timo Harakka ja sisäministeri Maria Ohisalo. Tapaamisissa keskustelimme maahanmuutosta, työllisyydestä sekä kotoutumisen haasteista sekä mahdollisuuksista. Vaikuttamistyötä hyvien väestösuhteiden ja yhdenvertaisuuden eteen teimme edustamalla asiantuntijoina ja tuomalla maahanmuuttajien ääntä kuuluviin muun muassa Itä-Suomen Etno-yhdistyksessä sekä Pohjois-Savon järjestöneuvostossa. Ydintyötämme ovat ohjaus- ja neuvontapalvelu, ryhmätoiminnot ja osallisuuden edistäminen. Henkilökohtaisessa neuvonta -ja ohjauspalvelussamme asioi lähes 300 henkilöä. Lisäksi suomen kielen oppitunneilla ja työvalmennuksessa kirjattiin 271 uutta ohjaus- ja neuvontatilannetta. Ryhmätoiminnoissa vuosi oli työntäyteinen ja värikäs. Kompassi mahdollisti tiloissaan myös Setlementti Puijolan nuorten Kortteliklubin toiminnan. Ryhmätoimintoja pidettiin viikon jokainen päivä lähes läpi vuoden. Kompassilla kokoontui lisäksi säännöllisesti yhdistyksiä ja järjestöjä. Kaikkien ryhmien sekä yhdistysten ja järjestöjen kokoontumismäärä vuoden aikana oli 568. Käyntejä oli 6501. Kompassin ympärillä on laaja vapaaehtoisten verkosto. Vapaaehtoistyömme kehittämiseksi aloitimme yhteistyön Itä-Suomen yliopiston kanssa. Ydintoimintojemme erinomainen tukipilari on ollut vuosia suomen kielen opetus. Tuotimme suomen kielen opetusta Kuopion kaupungille ja ensi kertaa myös Varkauden kaupungille ja Leppävirran kunnalle. Kuopiossa toteuttamamme maahanmuuttajien Tervetuloa Suomeen kurssit jatkuivat. Järjestimme seitsemän kurssia, joihin osallistui 68 opiskelijaa.


7

Varkaudessa järjestimme maahanmuuttajille kolmetoista suomen kielen opetuskertaa, joissa kirjasimme 187 käyntiä. Toteutimme myös juuri Suomeen saapuneiden kiintiöpakolaisten orientaatiokurssin Varkaudessa. Kurssille osallistui 16 motivoitunutta opiskelijaa Varkaudesta ja Leppävirralta. Tarjosimme suomen kielen tunteja neljänä arki-iltana viikossa. Opetus-kertoja oli 110, käyntimääriä 2211. Suurin tapahtumamme oli Mahdollisuuksien tori. Vuoden aikana meillä oli 40 yhteistyötapahtumaa. Vuodesta 2016 Setlementti Puijola on tuottanut työhönvalmennusta PohjoisSavon Te-toimiston maahanmuuttajataustaisille työnhakijoille. Työ tuotti erinomaisia tuloksia maahanmuuttajien löydettyä työpaikan tai opiskelupaikan.

”Thumbs up to all Kompassi staff” Vuoden kohokohta: Olimme mukana, kun työministeri Timo Harakka kutsui PohjoisSavon elinkeinoelämän ja viranomaisten verkoston keskustelemaan työllisyydestä. Olimme myös keskustelemassa kansainvälisyydestä sisäministeri Maria Ohisalon kanssa. Nämä olivat merkittäviä osoituksia siitä, että työtämme seurataan ja arvostetaan sekä näkemyksiämme kotoutumisesta halutaan kuulla. Upeaa oli myös juhlistaa Kompassin toiminnan 20vuotista taivalta: ikimuistoiseen iltaamme osallistui 230 ihmistä. Vuoden uusi juttu: Sosiaalisen median päivityksiin otimme käyttöön kaksi kieltä, suomen ja englannin. Uudistimme myös Uutiskirjeemme ulkoasua, julkaisuaikataulua ja sisältöä. Sitä kohtaamista en unohda: Asiakas haki apua Työlinkin työvalmentajilta työnhakuun. Alkukartoituksessa selvisi, ettei hän tiennyt, että hänellä on työttömänä mahdollisuus työmarkkinatukeen. Kotoutumisen asiantuntijamme opastuksen jälkeen asiakas haki ja sai työmarkkinatukea, ja hänen taloudellinen tilanteensa huojeni oleellisesti. Uuden työpaikan etsimiseenkin oli nyt helpompi keskittyä työvalmentajiemme tuella. Paras palaute: Mies, 30v, espanja: ”Thumbs up to all Kompassi staff. You all are doing excellent job. Satu and Varsha you guys are the best. Thank you so much for all you have been doing for immigrants.” Nainen, 25, Puola: “Kunpa olisin heti Kuopioon muutettua tiennyt Kompassista. Täällä saa helposti neuvoa kaikkiin asioihin, mitä ei itse tiedä. Olette huipputyyppejä. Parasta on, että sanotte asiat suoraan. Se saa arvioimaan asioita uudella tavalla.”

Kompassi 20-vuotisjuhlassa: Tsega Kiflie (vas.), entinen koordinaattori Johanna Rastas, Hanna-Mari Kukkonen, Katja Koponen, Satu Nummi, Varsha Shurpali, Simo Hämäläinen ja Elina Neuvonen.

Nainen, 43v Ukraina: ”Kompassi on auttanut minua monessa asiassa. Kysyin neuvoa asumiseen ja raha-asioihin, ja sitä kautta sain vinkin työvalmennuksesta. Nyt saan hyviä neuvoja myös työnhakuun.”


8

Tukikeskus Mahku Satoja kohtaamisia kasvotusten 6.2

Teemme Tukikeskus Mahkussa työtä rikostaustaisten ja heidän läheistensä kanssa. Tuemme asiakkaittemme päihteetöntä elämää ja arjenhallintaa. Tukemme on yksilö- ja ryhmäohjausta. Yksilötyömme on henkilökohtaisia keskusteluja, autamme myös arkisten asioiden hoitamisessa sekä ohjaamme tarvittaessa eri palveluihin. Ryhmäohjauksemme tarkoittaa säännöllisiä toiminnallisia ryhmiä, joissa asiakkaamme voivat jakaa kokemuksiaan vertaistensa seurassa. Vuonna 2019 Mahkun perustamisesta tuli kuluneeksi tasan kymmenen vuotta. Juhlavuoteemme sisältyi muutto uuteen toimipisteeseen. Muutimme yhdessä Puijolan asumisneuvojien kanssa Kuopion linja-autoaseman viereen. Seitsemän opiskelijaa suoritti vuoden aikana Mahkussa harjoittelujakson, viisi henkilöä yhdyskuntapalvelun ja yksi henkilö työelämäkokeilujakson. Pääyhteistyökumppanimme oli aiempien vuosien tapaan Rikosseuraamuslaitos. ALANON- ryhmä kokoontui Mahkun tiloissa. Olimme mukana asunnottomuustyön ja sosiaalisen kuntoutuksen palveluverkostoissa, Vanhempi vankilan portilla -hankkeen kehittämisryhmässä sekä Kuopion päihdetoimijoiden verkostossa. Asiakkaiden läheisiä oli mukana toiminnassa seitsemän. Suurin osa asiakkaista (90/114) on 30–62-vuotiaita ja osa (48/114) työttömiä. Uusia, alle vuoden kestäneitä asiakkuuksia oli 72, yli vuoden kestäneitä asiakkuuksia 13 ja yli kaksi vuotta asiakkaana olleita henkilöitä oli 29. Mahkuun ohjautui eniten asiakkaita Kuopion vankilan vapauttamisyksiköstä (57) sekä jo olemassa olevien asiakkaiden kautta (19). Noin 90 prosenttia asiakas-tapaamisista kesti yli tunnin. Asiakkaiden aktiivisuus ryhmätoiminnoissamme kasvoi huomattavasti edellisvuoteen verrattuna. Ryhmien määrä oli edellisvuoden tasolla, mutta osallistumiskertoja oli jopa 116 enemmän. Ryhmätoiminnat olivat ulkoilua, urheilua, kulttuuria sekä yhden yön yli kestävä leiri. Liikuntavuorot olivat ryhmätoiminnoista suosituimpia, niitä lisättiinkin vuoden aikana toimintakalenteriin.


9

Tiedotimme toiminnastamme Setlementti Puijolan verkkosivuilla, Mahkun sekä Puijolan Facebook-sivuilla, Twitterissä, LinkedInissä ja Mahkun ilmoitustaululla omassa toimitilassamme. Julkaisimme työstämme Puijolan verkkosivuilla neliosaisen juttusarjan, jolla juhlistimme Mahkun kymmenvuotista toimintaa. Esittelimme toimintaamme myös kahdella järjestötorilla, kahdella Naarajärven vankilan teemaklubilla, Mieletön perjantai- tapahtumassa, Mahdollisuuksien torilla Kuopiossa, Julkulan sairaalan suvijuhlassa, Humakin työelämätorilla sekä Sukevan vankilassa. Toimintaamme kävi tutustumassa useita yksittäisiä opiskelijoita ja ammattilaisia. Olimme järjestämässä Kuopion Asunnottomien yö -tapahtumaa, järjestötoreja sekä Puijola- päivää. Osallistuimme muun muassa asunnottomuus-, päihde-, ja itsemurhatyöhön liittyviin koulutuksiin. Vuonna 2019 Mahkussa työskenteli kokopäiväisesti koordinaattori Tanja Turunen ja ohjaaja. Kesäkuussa henkilöstössä tapahtui muutos, kun ohjaaja Kirsi Laitisen paikalla aloitti Tanja Hynynen. Tanja Turunen suoritti vuoden aikana neuropsykiatrinen valmennus -koulutuksen. Keräsimme asiakaspalautetta sekä suullisesti Mahku koettiin vastaajien keskuudessa myönteisenä asiana. Tärkeintä vastaajille olivat ryhmätoiminnat, joista urheilu ja otteluiden katsominen yhdessä olivat mieluisimpia. Keskustelut työntekijöiden kanssa koettiin tärkeiksi ja saatu apu hyödylliseksi. Jatkossa toivottiin lisää urheilua. Toimintaamme rahoittaa Veikkaus Oy.

että kyselylomakkeilla. Asiakaskyselyn mukaan

Huippua saada olla ”normaalien” kanssa Vuoden kohokohta: Muutto uusiin, terveisiin ja toimiviin tiloihin. Rännikuja vaihtui eloisaan ympäristöön valmistumassa olevan Kuopion matkakeskuksen kainaloon. Asiakkaat löysivät alusta alkaen uusiin tiloihin ja ovat pitäneet niistä. Hyvää kannatti odottaa! Vuoden uusi juttu: Pitkäaikaisen ohjaajamme siirryttyä keväällä uusiin haasteisiin, Mahkun tiimiä tuli täydentämään toinen Tanja. Duo Tanja on hitsautunut hienosti yhteen ja tekemisessä on hyvä meininki. Sitä kohtaamista en unohda: Asiakas vuosien takaa otti yhteyttä toiselta puolen Suomea aamuvarhaisella ja kertoi pahasta olostaan ja itsetuhoisista aikeistaan. Soitimme eri tahoille lukuisia puheluja, ja iltapäivään mennessä asiakas sai apua. Hätä helpotti. Hän oli erittäin kiitollinen saamastaan etäavusta.

Koordinaattori Tanja Turunen (vas.) ja ohjaaja Tanja Hynynen sisustivat Mahkun uudet tilat viihtyisiksi ja toimiviksi.

Paras palaute: ”Huippua, kun saa viettää aikaa ja pelailla ”normaalien” ihmisten kanssa. On helppo olla, kun ei tarvitse esittää mitään.”


10

Aggredi Kuopio Ainutlaatuinen Aggredi-työ vähentää väkivaltaisuutta 6.3.

Toimintamme Puijolan Aggredissa on ainutlaatuista koko Pohjois-Savossa. Alueen ainoana toimijana paneudumme asiakkaiden väkivaltaisuuden vähentämiseen ennaltaehkäisevästi jo ennen mahdollista rikosseuraamusta, sen aikana tai rikosseuraamustoimien jälkeen. Asiakkaittemme yleisimpiä rikosnimikkeitä vuoden 2019 aikana olivat pahoinpitelyt sekä niiden suunnittelu ja henkirikokset tai niiden yritykset. Myös huoli omasta väkivaltaisuudesta riittää Aggredin asiakkuuteen. Kohderyhmäämme ovat vakaviin kodin ulkopuolisiin väkivaltarikoksiin syyllistyneet 18–49 – vuotiaat sekä vakavasti väkivallalla oireilevat nuoret aikuiset. Kehitimme yhteistyössä Helsingin Aggredin kanssa asiakastyön seurantaja arviointilomakkeet, jotka olivat käytössä tammikuusta 2018 joulukuuhun 2019. Alkukartoituksen ja väliarvioinnin tavoite on kartoittaa asiakkaan elämänlaatuun liittyviä asioita, väkivallan aiheuttamia haittoja sekä asiakkaan omia ajatuksia siitä, kuinka mahdollisena hän näkee omalla kyvyllään vähentää väkivaltatilanteita. Teimme alkukartoituksen 22 asiakkaalle ja väliarvion 11 asiakkaalle. Asiakkaista 44 prosenttia koki, että kyky hallita väkivaltaista käyttäytymistä oli parantunut. Kahden asiakkaan vastaus kysymykseen, mitä hyötyä Aggredista on ollut: ”Rauhoittava. Asioita harkitaan enemmän, kuin hutkitaan. Helpointa tietä en käytä niin herkästi. Mietin eri vaihtoehtoja ja mahdollisia seuraamuksia väkivallan käytöstä.” ”Olen saanut vahvistusta omille ajatuksille, millaiseksi halusin oman elämän suuntautuvan. Ajatus- ja toimintamallit on muuttuneet niin, etten lähde ratkomaan epämiellyttäviä tilanteita väkivallalla.”

”Onneksi raivosin täällä, en kadulla” Vuoden kohokohta: Kokemusasiantuntijan tulo osaksi työtiimiämme vahvisti asiantuntijuutta asiakastyössämme. Vuoden uusi juttu: Uudet tilat, jotka mahdollistavat luottamuksellisen, seesteisen ja rauhallisen asiakaskohtaamisen. Sitä kohtaamista en unohda: Asiakas kiroili, huusi, raivosi, purki kostonhimoaan ja tuskaansa. Kaikki nämä tunteet tulivat rajuna ryöppynä ulos – kovalla äänellä, nopeasti ja intensiivisesti. Sen jälkeen hetki hiljaisuutta ja toteamus: ”Onneksi olin täällä, enkä tuolla kadulla.” Paras palaute: Ote Stean avustusehdotuksesta: ”Kuvatuilla toimenpiteillä voidaan uskottavasti vähentää väkivaltarikoksia yksilötasolla. Aggreditoimintamallista on lupaavia tuloksia suhteessa väkivaltaisen käyttäytymisen vähentämiseen.”


11

Osallistuimme kolmeentoista työryhmään. Tärkeimpiä olivat Kuopion kaupungin monialainen turvallisuustyöryhmä, Kuopion seudun päihdepalvelusäätiön kumppanuustyöryhmä sekä valtakunnallinen väkivaltatyöntekijöiden työryhmä. Tärkeitä yhteistyökumppaneita olivat myös Rikosseuraamuslaitos ja eri järjestötoimijat. Esittelimme Aggredin toimintaa eri tilaisuuksissa 31 kertaa. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 586 henkilöä. Puijolan Aggredissa työskentelee kaksi väkivaltatyön asiantuntijaa ja yksi kokemusasiantuntija. Tässä kuvassa Aggredin kolmikko Pasi Rutanen (vas.), Arja Airaksinen ja Pasi Raatikainen vasta kana tavaroita uuteen osoitteeseen Savonkadulle.

Julkaisemme Kuopion Setlementti Puijolan verkkosivustolla eri tahojen väkivaltatyöhön liittyviä tutkimuksia ja julkaisuja.

Avain-Asumisneuvonta: Apua vuokrarästeihin ja häätötilanteisiin 6.1

Vuosi 2019 oli Puijolan Avain-asumisneuvonnalle kolmas toimintavuosi. Kehitimme vuoden aikana moniammatillista ja ennaltaehkäisevää asumisneuvontaa yhteistyössä Kuopiossa toimivien Aravuokrataloyhtiöiden, kaupungin sosiaalitoimen ja asuntotoimen, järjestötoimijoiden sekä sote-verkoston kanssa. Kuopion vuokrataloyhtiöistä mukana hankkeessa ovat Niiralan Kulma, Kuopas, Avara, Kiinteistö-KYS sekä M2-kodit, joiden asukkaille annoimme asumisneuvontaa. Tapasimme asiakkaita heidän kodeissaan ja toimistossamme. Jalkautuminen kotiin alentaa kynnystä hakeutua asumisneuvontapalvelumme asiakkaaksi. Kotikäynnit, toimistomme keskeinen sijainti ja moniammatillinen yhteistyö osoittautuivat neuvonnassamme erittäin toimiviksi menetelmiksi. Olemme jakaneet asiakkuudet kevyeen ja paneutuvaan asumisneuvontaan. Kevyt neuvonta on ohjausta, jota annamme toimistolla, puhelimitse tai sähköpostilla. Paneutuvassa neuvonnassa tapaamme asiakkaan yleensä useammin kuin kerran ja pohdimme asumiseen liittyviä ongelmanratkaisuja yhdessä. Vuonna 2019 kevyessä asumisneuvonnassa oli 159 ja paneutuvassa asumisneuvonnassa 89 asiakasta. Taloudellisten hyötyjen lisäksi pystyimme kohentamaan asiakkaiden elämänhallintaa selkeyttämällä taloutta sekä parantamalla heidän valmiuksiaan hoitaa omia asioita.


12

Tapaamiskertojen määrä vaihteli paljon. Joskus riitti yksi tapaaminen, joskus tapaamisia saman asiakkaan kanssa oli 17. Suurin osa asiakkaista oli yksin asuvia 30–64-vuotiaita. Eniten asiakkaat tarvitsivat tukea vuokrarästien ja häätöuhkien selvittämiseen. Toinen iso ryhmä ovat asunnonhakijat, joiden kanssa mietimme, mistä asuntoja voi hakea ja miten. Erityisesti vanhemmat asiakkaat ovat vaikeuksissa sähköisten asiointien ja hakemusten kanssa. Vuonna 2019 asumisneuvontamme ansiosta syntyi kustannussäästöjä 142 000 euroa. Näistä vuokrataloyhtiöiden saatavia, kuten vuokravelkaa, oli runsaat 24 000 euroa. Olimme järjestämässä vuoden aikana Asunnottomien yötä. Lisäksi esittelimme toimintaamme Järjestötoreilla, kaupungin asukastuvilla, Julkulan sairaalan potilasryhmässä sekä Naarajärven vankilassa yhdessä Puijolan Mahkun kanssa. Yhteistyötä teimme myös Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) kanssa, ja loppuvuodesta meidät kutsuttiin mukaan laitoksen asuntotyöryhmään. Veimme osaamistamme muun muassa Kuopion Turvalinkki-yhdistykseen, jonka asiakkaiden kanssa pohdimme asumiseen ja asumistalouteen liittyviä huolen aiheita. Keväällä järjestimme Kuopion kaupungin ja muiden järjestöjen kanssa Asumisen neuvontapäivää. Tärkeä osa työtämme on asunnottomuuden ennaltaehkäisy, jota teimme muun muassa Kuopion kaupungin Asunnottomuuden ennaltaehkäisyn kuntastrategiat (AKU) -hankkeen kanssa. Tiedotimme palveluistamme ja toiminnastamme Avain-asumisneuvonnan Facebook-sivulla sekä Setlementti Puijolan Facebookissa ja verkkosivustolla. Yhteystietomme ovat nähtävillä useiden Kuopion vuokrataloyhtiöiden kerrostalojen rappukäytävissä sekä yhtiöiden maksumuistutuksissa. Avain-asumisneuvonnassa työskenteli kaksi asumisneuvojaa. Muutimme syksyllä uusiin tiloihin Puijonkadulle Puijolan Mahkun kanssa.

”Olette Setlementti-enkeleitä” Vuoden kohokohta: Ahkeruus palkittiin, kun saimme myönteisen avustushakupäätöksen ja pystymme laajentamaan toimintaamme Astahankkeen myötä myös asumisen talousneuvontaan vuonna 2020. Hankkeen myötä pystymme tarjoamaan asumiseen liittyvää talousneuvontaa kaikille vuokralla asuville kuopiolaisille. Vuoden uusi juttu: Uudet hienot ja valoisat tilat linja-autoaseman entisessä rakennuksessa Puijonkadulla. Sijaintimme on nyt keskeinen, ja asiakkaat löytävät meille hyvin perille. Sitä kohtaamista en unohda: Vuoteen mahtui asiakkuussuhde, joka varmasti jää mieleen pitkäksi aikaa. Selvitimme asiakkaan vuokrarästiä ja jäimme seuraamaan tilannetta, kunnes taloustilanne vakautui.

Asumisneuvojamme Marjut Rantala (vas.) ja Elisa Hämäläinen ovat työllään tuoneet Kuopion kaupungin vuokrataloyhtiöille isoja kustannussäästöjä.

Paras palaute: Asiakas nimesi meidät Setlementti-enkeleiksi ja Setlementtiladyiksi. Nämä luonnehdinnat nostavat yhä hymyn huulillemme.


13

Koululaisten iltapäiväkerhot Tukea kodin ja koulun kasvatustyöhön 6.4.

Kuopion Setlementti Puijola luotsasi vuonna 2019 peruskoulujen ykkös- ja kakkosluokkalaisten lasten iltapäiväkerhoja palveluntuottajana Kuopion kaupungille. Kerhotoimintamme tavoite on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Tavoitteemme on myös edistää lasten hyvinvointia ja yhdenvertaisuutta, ehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Elokuussa 2019 Puijolan iltapäiväkerhojen lukumäärä väheni kuudesta viiteen. Elokuusta alkaen Puijolan kerhot toimivat Haapaniemen, Jynkän, Snellmanin, Kalevalan sekä Martti Ahtisaaren alakouluilla. Toiminta Pitkälahden koululla päättyi kevääseen 2019. Keväällä kerholaisia oli 143 ja syyslukukaudella 127. Kerhoissamme työskenteli viisi vastuuohjaajaa ja kuusi avustavaa ohjaajaa. Yksi avustava ohjaaja oli kiertävä ohjaaja. Työkokeilijoita oli seitsemän, työ- ja opiskelijaharjoittelijoita viisi. Kerhojen ryhmäkoot pysyivät kohtuullisina, joten pystyimme huomioimaan lapset yksilöllisesti. Ryhmissä on keskimäärin ollut 22-28 lasta. Kerholaiset sekä heidän huoltajansa vastasivat lukuvuoden aikana asiakastyytyväisyys-kyselyihin. Yhteistyökumppaneitamme olivat Kuopion kaupunki, Setlementtiliitto, koulut, kirjastot, museot, työvoimahallinto, seurakunta, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Portaanpään kristillinen opisto ja Savonia-amk sekä Liikenne- ja viestintävirasto Traficom.

”Kyllä täällä ehkä elää voi” Vuoden kohokohta: Saimme valmiiksi Metka Matka-hankkeen tehtäväkirjan, jonka toteutimme yhteistyössä Liikenne- ja viestintäviraston Trafin kanssa. Teimme lasten kanssa kirjan sisältämiä tehtäviä: askartelimme heijastimia ja opettelimme käyttäytymistä liikenteessä. Moni lapsi lähtee kerhoistamme kotiin yksin, joten liikenneasioita on hyvä harjoitella ja pohtia yhdessä. Vuoden uusi juttu: Kalevalan alakoulun kerhoryhmämme voitti koko koulun kykykilpailun esityksellään, johon kuului runoilua ja laulua. Sitä kohtaamista en unohda: Kerhotoiminnassamme on joka päivä monia tunteikkaita hetkiä lasten seurassa. Lasten hymyt ja ilon hetket, joita voimme toiminnassamme tarjota, jäävät aina mieleen.

Koordinaattori Kati Kainulainen teki kahden kuukauden ajan piirroksia ja tekstejä Metka Matka -tehtäväkirjaan.

Paras palaute: Saamme palautetta muun muassa huoltajille suunnatuissa kyselyissä. Suoraa palautetta tulee jatkuvasti myös lapsilta. Yksi lapsen antama palaute on jäänyt erityisesti mieleen – hän tutkaili ja mittaili lukukauden alussa kerhotilaamme ja erilaisia tarvikkeita, jotka ovat lasten vapaassa käytössä ja tokaisi: ”Kyllähän täällä ehkä elää voi”. Kerho-ohjaajien kasvoille nousi leveä hymy.


14

6.5.

Tyttöjen Talo

Turvallinen paikka kohtaamiseen Vuosi 2019 Tyttöjen Talolla oli myönteisen kiireinen. Toteutimme Tyttöjen Talo®-konseptin mukaista toimintaa: yksilötyötä, ryhmätoimintaa, yhteisöllistä toimintaa ja seksuaaliterveyden edistämistyötä. Toteutimme vuoden aikana viisitoista eri teemoihin sidottua ryhmää, ja järjestimme kaksitoista tapahtumaa. Seksuaaliväkivaltatyössä kohtasimme nuoria 386 kertaa, joka on 25 prosenttia enemmän kuin vuonna 2018. Tavoitimme toimintaamme mukaan noin 200 sukupuolistunutta väkivaltaa kohdannutta naista. Yhä useampi nuori kokee ristiriitaa sukupuoleen liittyvissä asioissa, ja seksuaalineuvonnassa olikin 147 tapaamista. Se on 45 prosenttia enemmän kuin edellisvuotena. Työssämme Tyttöjen Talolla näkyi vuoden mittaan selkeästi ajassa ja yhteiskunnassa olevat ajankohtaiset ilmiöt: seksuaalinen häirintä, kaltoinkohtelu ja sukupuolistunut väkivalta, koulukiusaaminen, nuorten mielenterveyteen liittyvät haasteet sekä psykiatriseen hoitoon pääsemisen ongelmat. Kävijämäärät ja toimintaan osallistumisen määrät ovat nousseet, mutta työntekijäresurssit ovat pysyneet samoina. Some-maailman todellisuudessa tapahtuvat ilmiöt ovat Talon kohderyhmän arjessa läsnä suurimman osan heidän hereillä oloajastaan. Tämä haastaa meitä suuntaamaan palvelujamme tulevaisuudessa sinne, missä esiintyy uudenlaisia ”sometodellisuuksia”. Digitaaliset ympäristöt ja somemaailma antavatkin meille mahdollisuuden kehittää sosiaaliseen nuoristyöhön aivan uusia menetelmiä. Tyttöjen Talon kohokohtia olivat kaikki yhteisöllisesti järjestetyt tapahtumat. Niissä tuntee ja näkee, kuinka tärkeää osanottajille on, että on turvallinen paikka, jonne voi tulla. Toimintaa ja tapahtumia suunnittelemme yhdessä Talon kävijöiden kanssa. Talolla työskenteli kuusi työntekijää, jotka kouluttautuivat aktiivisesti. Yhteensä työntekijöittemme koulutuspäivä oli 30. Kävimme kertomassa toiminnastamme muun muassa Kuopion oppilaitoksissa. Kuulijoita oli vuoden aikana yhteensä 200. MacHemmot eli Hemmo (3. vas) ja Kimmo Lompola lahjoittivat Tyttöjen Talolle kalenterimyyntituoton eli 2100 euroa. Lahjoituksen ottivat vastan Anna Korhonen (vas.), Johanna Luomala, Sanni Mäkinen, Tiina Hakkarainen ja harjoittelija Aino Juutilainen.

Yhteistyökumppaneittemme määrä on iso ja niiden toiminta-alan kirjo laaja. Talollamme vieraili muun muassa Kuopion psykiatrian keskus, Kuopion kaupungin nuorisopalvelut ja kuraattorit sekä Vamos.


15

”Tämä oli elämäni paras viikonloppu.” Vuoden kohokohta: Kaikki yhteisöllisesti järjestetyt tapahtumat, joista saatu palaute kiteyttää setlementtityön ajatuksen ihmisestä yhteisöllisenä olentona: toimintaan mukaan tulevilla on tarve kohdata toisia ihmisiä turvallisessa, syrjinnästä vapaassa tilassa, omana itsenään. Tilaa on jokaiselle, ja jokainen tulee kohdatuksi ja nähdyksi. Kohtaamisissa on aikaa arkisille, mutta myös mieltä painaville keskusteluille, tärkeintä on silti toisiin ihmisiin liittyminen. Vuoden uusi juttu: Ammatillisesti ohjattu kymmenen kerran Selviytyjät-vertaisryhmä kiusaamista kokeneille 12–21-vuotiaille nuorille. Ryhmässä käsitellään toiminnallisilla menetelmillä ja harjoitteilla teemoja kuten itsetunto, sosiaaliset suhteet ja kiusaamiskokemukset. Tavoite on auttaa selviytymään kiusaamiskokemuksesta. Toteutimme ryhmän Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa. Ryhmässä toimii myös koulutettuja vapaaehtoisia. Sitä kohtaamista en unohda: Kaikki ensikohtaamiset ovat ainutlaatuisia ja tärkeitä. Panostamme ensikohtaamiseen, jotta jokainen kävijä saa kokemuksen kohdatuksi tulemisesta ja tuntisi olonsa tervetulleeksi, nähdyksi ja kuulluksi. Huippuhetkiä olivat ilon hetket nuorten leirillä Setlemiitissä PikkuSyötteellä. Paluumatkalla nuoret kertoivat kiitospuheenvuoroissaan, kuinka hienoa leirillä oli. Moni puhui ensi kertaa mikrofoniin. Paras palaute: Saimme paljon hyvää palautetta yhteistyökumppaneilta ja toimintaan osallistuneilta: ”Tämä oli elämäni paras viikonloppu.” ”Täällä voin olla juuri sellainen kuin olen.” ”Tämä on auttanut minua arjessa eteenpäin.” ”Minusta tuntuu, että tulen ensimmäistä kertaa kuulluksi.”

Tarinan vastaanottokeskus Kotoutumisen aloittaja ja 6.6.

Turvallinen asuinpaikka koko turvapaikkaprosessin ajan – siinä tavoite, jota painotimme Tarinan vastaanottokeskuksen toiminnassa Siilinjärvellä myös vuoden 2019 aikana. Tärkeänä osana toimintaamme tarjoamme asukkaille lakisääteisiä sekä laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja. Toinen toimintamme tärkeä painopiste on käynnistää kotoutuminen heti, kun turvapaikanhakija on saapunut Suomeen. Tarjoamme asukkaille suomen kielen opetusta ammattitaitoisten opettajien johdolla. Aktivoimme asukkaita myös osallistumaan tapahtumiin vastaanottokeskuksessa ja sen ulkopuolella. Tavoitteemme on, että asukkaat ottavat vahvasti osaa ympäröivän yhteiskunnan arkeen. Tarinan kirjoilla olevien turvapaikanhakijoiden määrä väheni tasaisesti vuoden aikana. Alkuvuonna heitä oli 220, vuoden lopussa 173. Osa turvapaikanhakijoista asuu yksityismajoituksessa eri puolilla PohjoisSavoa. Tarina on koko toimintansa ajan ollut vahvasti perheiden koti. Asukkaista puolet on perheitä, alaikäisiä lapsia oli vuoden lopussa yli 30. Suurin osa asukkaista on miehiä.


16

Tarinan vastaanottokeskus toimii Maahanmuuttoviraston (Migri) toimeksiannosta ja viraston asettamissa raameissa. Vuonna 2019 keskuksen asiakaspaikkamäärä oli toimeksiannon perusteella 200. Tarinassa asuvista turvapaikanhakijoista suurin osa on kotoisin Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Syyriasta. Vuoden 2019 aikana yhteistyömme Siilinjärven kunnan kanssa kehittyi entisestään. Tapasimme säännöllisesti kunnan työntekijöitä, joita kävi tutustumassa Tarinan keskuksen toimintaan. Yhteistyö Siilinjärven maahanmuuttokoordinaattorin kanssa oli aktiivista. Yhteistyömme kummipoliisin kanssa jatkui säännöllisenä. Pitkittynyt odotus lopullisten turvapaikkapäätösten osalta herätti asiakkaissa turhautumista, mutta vahvan asiakaslähtöisen työskentelymme ja tiiviin poliisiyhteistyön ansioista arki Tarinassa säilyi rauhallisena. Konfliktitilanteita ei juuri syntynyt, vaikka asukkaiden tilanne lisääntyneiden kielteisten oleskelupäätösten myötä oli monella tapaa haastava. Vanhempien ja perheiden kanssa työskentelyssä yksi työkalumme oli Mieli-yhdistyksen luoma ”Lapset puheeksi” -menetelmä. Sen tarkoitus on tukea vanhemmuutta ja lapsen suotuisaa kehitystä. Menetelmässä Tarinan työntekijä keskustelee vanhemman kanssa lapsen arjesta sekä sieltä löytyvistä vahvuuksista ja haavoittuvuuksista. Vanhemman on tarkoitus työntekijämme avustuksella miettiä, kuinka voi tukea ja auttaa lasta pärjäämään. Keskiössä on lapsi, jonka elämän asiantuntijoita vanhemmat ovat. Tarinan henkilökunnasta suurin osa on koulutettu menetelmän osaajiksi. Kävimme jakamassa osaamistamme myös muiden vastaanottokeskusten henkilökunnalle. Tarinassa kävi perehdytyksessä toisen vastaanottokeskuksen sosiaalityöntekijä, ja tarjosimme muille keskuksille sosiaalityön asiantuntijakonsultointeja haastavissa asiakastapauksissa. Tarinan kuulumisista kerrottiin Savon Sanomissa sekä Ylen verkossa ja uutislähetyksissä, molemmissa kolme kertaa. Yle muun muassa haastatteli Tarinan vastaanottokeskuksen asukasta, joka oli työllistynyt hyvin. Siilinjärven paikallislehti Uutis-Jousi teki Tarinan johtajasta Juha Huttusesta henkilöhaastattelun, joka osaltaan avasi tärkeällä tavalla Tarinan arkea kuntalaisille. Lokakuussa 2019 tuli kuluneeksi neljä vuotta siitä, kun Tarinan vastaanottokeskus avattiin. Pitkään kestänyt toiminta näkyy siinä, että iso osa asukkaista opiskelee ja on löytänyt myös työpaikan. Keväällä 2019 kolmetoista Tarinan asukasta sai peruskoulun päättötodistuksen Pohjois-Savon opistosta Kuopiosta ja kuusi asukasta Portaanpään kristillisestä opistosta Lapinlahdelta. Vuoden aikana noin 30 asukasta kävi töissä. Osa pesteistä oli kesätöitä ja pätkätöitä. Työllistyneistä suurin osa ei nostanut lainkaan vastaanottorahaa. Vuoden lopussa Tarinassa oli 24 työntekijää. Vuoden mittaan Tarinassa kävi paljon vierailijoita. Kansainvälisyyttä edustivat muun muassa palestiinalaisen, Jerusalemissa vaikuttavan Nuorten kulttuuriforumin jäsenet, jotka pitivät Tarinassa palestiinalaisen kansanmusiikin konsertin.


17

Toinen vieras Jerusalemista oli Jordanian ja Pyhän maan evankelisluterilaisen kirkon emerituspiispa Munib Younan, joka halusi tavata asukkaita ja kuulla heidän kokemuksiaan. Younanin seurueessa olivat mukana muun muassa Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen ja Siilinjärven seurakunnan kirkkoherra Olli Kortelainen. Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio kävi myös tutustumassa Tarinan toimintaan. Samoin Migrin Kuopion toimiston koko henkilökunta sekä Migrin Tilannekeskuksen työntekijöitä vieraili Tarinassa. Tarina pääsi mukaan kansainväliseen CCM-GBVhankkeeseen (Co-creating a Counselling Method for Refugee Women GBV Victims) (2018-2019), joka suunnattiin sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa kokeneille pakolaistaustaisille naisille. Setlementti Puijola toteutti EU-hanketta ainoana suomalaisena toimijana Tyttöjen Talolla Kuopiossa. Tyttöjen Talon ohjaaja Sanni Mäkinen jalkautti tärkeän hankkeen myös Tarinaan. Hankkeen tavoite oli kehittää malli, jolla voidaan tukea ja auttaa väkivaltaa kohdanneita pakolaistaustaisia naisia.

Maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuorio vieraili Tarinan vastaanottokeskuksessa. Vierailun aluksi hän osallistui henkilökunnan aamupalaveriin. Palaverin jälkeen oli aikaa ottaa ryhmäpotretti ennen kuin Vuorio teki pitkän kierroksen vastaanottokeskuksessa.

”Tarinassa oli ystäviä ja turvallista” Vuoden kohokohta: Kaikki kesän yhteiset tapahtumat yhdessä asiakkaiden kanssa: Järjestimme muun muassa Tarinan Cupjalkapalloturnauksen ja uimakoulun rannalla sekä perustimme jälleen puutarhan takapihalle. Vuoden uusi juttu: Asiakkaiden saunavuorot sekä olohuone, jonka sisustimme mahdollisimman viihtyisäksi Tarinan viidenteen kerrokseen. Asukkaiden kannalta turvapaikkaprosessi sujuvoitui, kun Migri avasi palvelupisteen Kuopioon. Osa asiakkaista saa nyt palvelua Kuopiossa, eikä esimerkiksi puhutteluihin tarvitse aina matkustaa pitkän matkan päähän. Sitä kohtaamista en unohda: Afganistanilainen, kolmen pienen lapsen yksinhuoltajaäiti sai oleskeluluvan. Mieleen jäivät pysyvästi äidin katseen kirkkaus sekä hänestä huokunut onni ja ilo sekä kiitollisuus. Sekä uudestaan syttynyt toivo paremmasta tulevaisuudesta. Paras palaute: Sitä saimme paljon. Oleskeluluvan saaneiden perheiden lapset viestittivät ikävöivänsä Tarinaan. ”Siellä oli ystäviä ja turvallista”, he sanoivat. Useat oleskeluluvan saaneet asukkaat ovat jälkeenpäin antaneet kiitosta ja hyvää palautetta Tarinan mukavasta henkilökunnasta ja hyvästä ilmapiiristä. Maahanmuuttoviraston tilannekeskuksen henkilöstö antoi vierailunsa jälkeen hyvää palautetta toimintamme laadusta sekä panoksestamme turvapaikkajärjestelmän kehittämisessä. Myös Migrin ylijohtaja Jaana Vuorio vaikuttui vierailullaan: ”Avartava päivä. Teette Tarinassa hienoa työtä, ja selvästi suurella sydämellä”, hän totesi.


18

Viestintä Medianäkyvyyttä ja ennätyksiä verkkosivulla 6.7.

Puijolan ulkoinen viestintä palasi suomalaisen setlementtityön 100vuotisjuhlavuoden jälkeen arkisempaan uomaansa, mutta silti medianäkyvyytemme oli erittäin hyvä. Valtakunnallista näkyvyyttä saimme, kun Hufvudstadsbladet kirjoitti ison kuvajutun GBV-hankkeesta, jossa perehdyttiin pakolaisnaisten kokemaan sukupuoleen perustuvaan väkivaltaan. Puijola toteutti kansainvälistä hanketta ainoana suomalaistoimijana Tyttöjen Talolla, ja HBL haastatteli uutiseensa ohjaajaamme Sanni Mäkistä. Vuoden 2019 viestinnän ilahduttava yllätys oli Puijolan verkkosivujen suosio osoitteessa www.puijola.net Verkkosivulla eniten käyntejä oli Kompassin, toiseksi eniten Tyttöjen Talon sivuilla. Luetuin yksittäinen juttu vuoden aikana oli Puijolan Mahkun asiakkaan henkilöhaastattelu Kun piriä piti saada joka aamu. Haastattelu luettiin 999 kertaa. Jutussa kuopiolaisnainen kertoo, millaista oli elää rankassa huumekoukussa ja kuinka hän pystyi irtautumaan huumeista Mahkussa saamansa tuen avulla. Jutun suosio yllätti, sillä laitoimme haastattelun verkkosivuillemme jo keväällä 2018. Yhteensä juttua oli vuoden loppuun mennessä luettu 1316 kertaa. Vuoden toiseksi suosituin juttu oli Aggrediin kokemusasiantuntijaksi ja ohjaajaksi pestattu Simo Rutasen henkilöhaastattelu. Hänen tarinansa luettiin 936 kertaa. Sivustomme kävijätilastot kertovat selkeästi, että työmme tuloksista halutaan lukea nimenomaan asiakkaiden kertomusten ja kokemusten kautta. Puijolan Facebookin suosio kantaa. Suosituin postauksemme oli kantaaottava teksti, jonka julkaisimme Kansainvälisenä Tyttöjen päivänä. Postaus tavoitti 8 294 ihmistä ja sai 174 tykkäystä. Peräti 51 henkilöä jakoi tekstin eteenpäin. Tarinan johtajan Juha Huttusen pohdinta rasismista tavoitti 4 090 henkilöä, sai 136 tykkääjää, 35 kommenttia ja 15 jakoa. Omat näkemyksemme ja kantaaottavat mielipiteemme selvästi tavoittavat ja puhuttelevat ihmisiä. Postauksemme Savon Sanomien uutisesta, joka kertoi Tyttöjen Talon ja Kuopion Serikeskuksen yhteistyöstä, tavoitti 8 979 ihmistä. Kun kerroimme MacHemmojen rahalahjoituksesta Tyttöjen Talolle, postaus sai 168 tykkääjää ja sitä jaettiin 15 kertaa.


19

Kokeilimme uudenlaista vaikuttamista, kun kutsuimme eduskuntavaalien alla Puijolaan kuopiolaisia ja siilinjärveläisiä kuntapäättäjiä sekä eduskuntavaaliehdokkaita. Tarjosimme heille tietoiskun Puijolan maahanmuutto- ja kotoutumistyöstä. Kutsuimme jokaisesta puolueesta kaksi henkilöä – ja kaikki puolueet osallistuivat kahden henkilön voimin. Osa olisi halunnut tulla mukaan isommallakin ryhmällä. Työmme siis kiinnostaa myös päättäjiä, ja tilaisuutemme oli molemmin puolin antoisa. Uutta viestintää oli myös, kun järjestimme ensimmäisen kerran ”Mahdollisuuksien Puijola” -tapahtuman Kuopion Kulttuuriareena 44:n tiloissa. Esittelimme toimintaamme avoimessa tapahtumassa, joka houkutti perjantai-iltana paikalle 50 kävijää. Puijolan viestinnässä työskentelee päätoimisesti Katja Hedberg.

”Käyn aina mielelläni keikalla Puijolassa” Vuoden kohokohta: Harvinaisuudessaan yksi kohokohta oli Puijolan hallituksen jäsenen Piia Puurusen väitöstilaisuus ItäSuomen yliopistossa. Puurunen nosti väitöstyössään näkyviin sosiaalityön

jättiläisen ja voimanaisen Jane Addamssin, joka juurrutti setlementtityön 1800-luvun lopussa Yhdysvaltoihin. Puurusen väitös muistuttaa, että olemme merkittävä osa kansainvälistä setlementtityön ketjua mutta myös osa historiaa, jota synnytämme työssämme joka päivä. Puurusen väitöksestä tehty Facebook-postaus saavutti myöhään lauantai-iltana nopeasti yli 100 tykkääjää ja neljä jakoa. Vuoden uusi juttu: Loimme Puijolalle LinkedIn-profiilin, johon teimme 45 postausta. Teimme myös pari Puijolavideota, jotka julkaisimme Youtubessa ja Facebookissa. Kaksi on pieni luku, mutta hyvä alku. Sitä kohtaamista en unohda: Puijolan Mahku vei heinäkuussa asiakkaitaan piknikille Kallaveden rantaan. Retkelle tuli Frank-Mikael Niskanen Kuopion vankilan vapauttamisyksiköstä. ”20 vuotta elämäni on

ollut yhtä päihteiden käyttöä. Kaikki kaverit ympäriltä ovat kuolleet. Olo on ollut maanpäällistä helvettiä. Mahkun työntekijät ottivat meidät vangit hienosti vastaan. Tuli hyvä, turvallinen olo. Juuri tällaista sitä kaipaa – kiintoisaa aktiviteettia täysjärkisten ihmisten seurassa.”

Toimittaja Laura Ruuskanen omisti kaupunkilehti Viikkosavossa kolumnipalstansa kokonaan Puijolan hienolle työlle.

Paras palaute: Toimittaja Lauran Ruuskasen kolumni kaupunkilehti Viikkosavossa: ”Käyn aina mielelläni keikalla, kun juttu koskee Setlementti Puijolan toimintoja. Puijolan yksiköt tekevät mittaamattoman arvokasta työtä. Heidän työnsä on ihmisten kohtaamista ruohonjuuritasolla riippumatta esimerkiksi ihonväristä, sukupuolesta tai kulttuurista ja siltojen rakentamista eri ryhmien välille. Puijolassa etsitään jatkuvasti uusia tapoja tehdä työtä niillä alueilla, joilla muut tahot eivät vielä juuri toimi.”

Profile for Setlementti Puijola

Kuopion Setlementti Puijolan Vuosikertomus 2019  

Rakensimme vuoden 2019 aikana jälleen siltoja ihmisten ja maailmojen välille. Kokosimme vuosikertomukseemme, kuinka sillan rakentaminen edis...

Kuopion Setlementti Puijolan Vuosikertomus 2019  

Rakensimme vuoden 2019 aikana jälleen siltoja ihmisten ja maailmojen välille. Kokosimme vuosikertomukseemme, kuinka sillan rakentaminen edis...

Advertisement