KSS vuosikertomus 2019

2019 VUOSIKERTOMUS

Puhtaasti parasta energiaa

”JOKA ON ISTUTTANUT PUUN, EI OLE ELÄNYT TURHAAN” - Vanha kiinalainen sananlasku Kasvit tekevät auringon valon avulla vedestä ja hiilidioksidista happea ja energiaa, sokeria nimeltään glukoosi. Keskivertopuu sitoo kasvaessaan tonnin hiilidioksidia jokaista kuutiometriä kohden ja tuottaa samalla yli 700 kiloa happea. Metsät ovat hiilinielu - metsien kasvu sitoo enemmän hiiltä kuin sitä vapautuu.

Nyt voit olla omalta osaltasi vaikuttamassa hiilijalanjälkesi kokoon ja ilmastonmuutokseen. Jokaisen pienillä ja suurilla teoilla on merkitystä.

Tässä sinulle douglaskuusen siemeniä, ole hyvä!

2

DOUGLASKUUSI

Douglaskuusi (Pseudotsuga menziesii) on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva ainavihanta havupuu. Se on yksi maapallomme puujättiläisistä. Kotiseudullaan Länsi-Amerikassa se voi kasvaa jopa 100 metriä pitkäksi. Sen puuaines ”Oregon Pine” on arvostettu raaka-aine moneen käyttötarkoitukseen. Douglaskuusi menestyy myös Suomessa ja on kenties lupaavin tulokas, mikäli metsiemme puulajivalikoimaa täydennetään uusilla lajeilla. Myös maisemassa puu on ylväs näky kunhan sille on annettu riittävästi tilaa.

Nämä siemenet ovat peräisin Mustilan arboretumista. Valtioneuvos A.F. Tigerstedt istutti emopuut 110 vuotta sitten.

Pisimmät näistä ovat saavuttaneet jo yli 40 metrin pituuden ja yksittäisen rungon tilavuus voi lähennellä 15 kuutiota. Suhteellisen lahonkestävää, lohenpunaista douglaskuusilankkua näkee arboretumin siltojen, penkkien ja portaikkojen rakenteissa.

SIEMENTEN KYLVÖ JA ALKUKASVATUS Siemenet liotetaan kylmässä vedessä vuorokausi ennen kylvöä. Kylvetään hiekalla kevennettyyn multaan ja peitetään kevyesti. Kylvös pidetään kosteana mutta pinnan annetaan kuivahtaa kastelukertojen välillä.

Itämien käynnistyy lämpötilasta riippuen runsaassa viikossa ja viimeisetkin siemenet ovat itäneet reilun parin viikon päästä. Viileässä itäminen edistyy hitaammin. Siementen itävyysprosentti on 42.

Taimet voi kasvattaa ulkona ruukuissa tai kennoissa mutta hoidon kannalta pääsee helpoimmalla mikäli niille varaa pienen pätkän kohopenkkiä.

Silloin ei tarvitse kantaa samanlaista huolta kastelusta ja lannoittamisesta.

Douglaskuusi viihtyy rehevillä, vettä hyvin läpäisevillä mailla. Se pärjää yllättävän kivikkoisillakin kasvupaikoilla, mutta seisovaa vettä se ei siedä.

4

KSS ENERGIA VUOSIKERTOMUS 2019

SISÄLTÖ

Toimitusjohtajan katsaus 6 Energiavuosi 2019 lukuina 8 Liiketoimintojen kohokohdat 2019 12 Kohti hiilineutraalia kotiseutua 16 Toimintakertomus 18 Konsernituloslaskelma 22 Konsernitase 23 Konsernin rahoituslaskelma 24 Emoyhtiön tuloslaskelma 26 Emoyhtiön tase 27 Emoyhtiön rahoituslaskelma 28 Sähköverkkotoiminnan tuloslaskelma 29 Sähköverkkotoiminnan tase 30 Muun sähköliiketoiminnan tuloslaskelma 31 Muun sähköliiketoiminnan tase 32 Maakaasuverkkotoiminnan tuloslaskelma 33 Maakaasuverkkotoiminnan tase 34 Maakaasun myyntitoiminnan tuloslaskelma 35 Maakaasun myyntitoiminnan tase 36 Yrityshallinto 37 Tilintarkastuskertomus 38 Hallintoneuvoston lausunto 41 Jakelualuekartta 42

Vuosikertomukseen sisältyvä tilinpäätösaineisto on lyhennelmä virallisesta tilinpäätöksestä.

Puhtaasti parasta energiaa TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

Maailmalla aurinkosähkö ja tuulivoima ovat selkeästi nopeimmin kasvavat sähkön tuotantomuodot.

KSS Energia on tehnyt usean vuosikymmenen ajan pitkäjänteistä työtä ympäristöystävällisen energian tuottamisessa ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Kasvumme ei ole nojautunut fossiiliseen tuotantoon. Kivihiilen tai turpeen hyödyntäminen laajassa mittakaavassa ei ole koskaan kuulunut tuotantomuotoihimme. Turvetta käytetään korroosion hallintaan ja estoon.

Tulevina vuosina minimoimme omat päästömme. Vuonna 2019 turpeen käytön vähentäminen laski päästöjämme edellisvuodesta yli 13 000 tonnia, mikä vastaa yli 2 000 autolla ajettua kierrosta maapallon ympäri.

Viimeisen 20 vuoden aikana oma energiantuotanto on kasvanut merkittävästi. Kymin Voiman biovoimalaitos valmistui 2002 pääpolttoaineena puun kuori. Turpeen ja maakaasun osuus polttoaineen kokonaismäärästä jäi vuonna 2019 kahdeksaan prosenttiin.

Kouvola on liittynyt keväällä 2019 hiilineutraalien kuntien foorumiin. Samalla se on sitoutunut tavoittelemaan hiilineutraaliutta vähentämällä alueen kasvihuonekaasupäästöjä 80 prosenttia vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Kaupunki on myös sitoutunut määrittelemään lähiajan kasvihuonekaasupäästötavoitteensa ja tärkeimmät keinot tavoitteeseen pääsemiseksi.

Vesivoimaa tuotetaan Kymijoen vesistön Mäntyharjun reitillä olevilla Verlan ja Siikakosken voimalaitoksilla sekä Kannuskoskella. Siikakosken vesivoimalaitoksella toteutettiin täydellinen perusparannus vuosina 2016 – 2019. Verlassa 1950-luvulla käyttöön otetulla voimalaitoksella perusparannus tehtiin jo aiemmin. KSS Energialla on lisäksi vesivoiman tuotanto-osuuksia Norjassa ja Ruotsissa. Useista tuulivoimapuistoista on tehty investointipäätöksiä.

KSS Energian toimenpiteet vaikuttavat ratkaisevasti siihen, saavuttaako Kouvola hiilineutraalius-tavoitteensa ja kuinka paljon kouvolalaiset pienentävät omaa hiilijalanjälkeään. Hiilikädenjälki mittaa yhtiön toiminnan aikaansaamaa päästövähenemää.

Siinä yrityksen ratkaisu vähentää asiakkaan tai yhteiskunnan hiilijalanjälkeä. Tällaisia ovat esimerkiksi taloyhtiöille tarjottavat energiatehokkuuskonseptit tai sähköautojen latausverkosto.

Olemme historiallamme osoittaneet, että siirtyminen päästövapaaseen tuotantoon voidaan tehdä kannattavasti. Sähkön tuotannossa uusiutuvien energialähteiden osuus oli 84,8 prosenttia

Haluamme tarjota niin kaupungille kuin kaupunkilaisillekin välineitä pienentää omaa hiilijalanjälkeään. Suurin päästövähennyspotentiaali Kymenlaaksossa on liikenteen sähköistämisessä.

ja lämmön tuotannossa 77,6 prosenttia. Hiilidioksidineutraalia sähköntuotantoa oli 94,4 prosenttia. Päästökaupan piirissä olevat energiantuotannon päästöt olivat 28 614 hiilidioksiditonnia.

Kokonaisuudessaan oman toimintamme hiilijalanjälki oli 52 000 tonnia eli 0,63 tonnia Kouvolan asukasta kohden.

Päästöjen vähentäminen 60 000 tonnilla on täysin mahdollista.

Oman tuotantomme lisäksi ostamme uusiutuvaa energiaa pitkäaikaisilla sopimuksilla Pohjoismaista. Hankkimamme sähkön

6

päästövähennys vastaa lähes 3 000 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä vuosittain. Näillä toimin, olemme kokoamme suurempi ilmastotoimija.

Latausinframme ansiosta paikallisliikenteessä voidaan siirtyä päästöttömään liikenteeseen. Paikallisena toimijana olemme luonteva kumppani infrarakentamisessa järjestelmäosaamisemme ansiosta. Sähköautojen julkisia latauspaikkoja oli viime vuodenvaihteessa 29 ajoneuvon samanaikaiseen lataamiseen.

Vuoden 2019 aikana ladatulla energialla ajettiin noin 50 000 kilometriä.

Tarjoamme kaupungin asukkaille ja elinkeinoelämälle mahdollisuuden siirtyä päästöttömään energiaan tai ryhtyä energian pientuottajiksi. KSS Energian toimesta on rakennettu aurinkojärjestelmiä isoihin liikekiinteistöihin, maatiloille ja omakotitaloihin. Asennettu kokonaisteho on 660 kilowattia. Ympäristövastuullinen taloyhtiö -palvelumme mahdollistaa hiilivapaan asumisen.

Vuosi 2019 oli KSS Energiassa toiminnallisesti hyvä ja taloudellisesti edellisvuotta selvästi parempi. Sähkön- ja lämmönjakelun toimitusvarmuudet olivat erinomaiset. Sähkökaapelia kaivettiin maahan yli 100 kilometriä niin, että säävarmoiksi luokiteltujen johtojen osuus nousi 61 prosenttiin kokonaisverkostopituudesta. Sähkökaupan asiakasmäärä kasvoi lähes 60 000 tasolle. Asiakkaiden antama palaute asiakaskokemuksesta oli hyvä, arvosanoin 8,75. Suositteluindeksi oli erinomainen, 47.

KSS Energia osti Suomen Energia-Urakointi Oy:n osakkeet keväällä 2019. Urakointiyhtiö siirtyi konserniimme 1.5.2019 alkaen.

Suomen Energia-Urakointi Oy on sähköisen yhdyskuntatekniikan palveluyritys, joka tuottaa sähkön siirtoon, jakeluun ja käyttöön sekä tiedonsiirtoon liittyvien verkkojen ja laitteistojen suunnittelu-, asennus- ja käyttöpalveluja Etelä-Suomessa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa.

KSS Energian verkonrakennusliiketoiminta on kehittynyt vakaasti, toiminut kannattavasti ja etsinyt strategiansa mukaisesti kasvua toiminnalleen. Osana kasvustrategiaa ovat tavoitteita tukevat yritysostot. Suomen Energia-Urakointi täydentää KSS Energian palvelutarjontaa vahvistaen markkina-asemaa pääkaupunkiseudulla.

Luomme kasvua, ylivoimaista asiakaskokemusta ja uusia energiaratkaisuja tarjoamalla ’puhtaasti parasta energiaa’. Parhaimmat kiitokset henkilöstölle, hallinnolle ja sidosryhmille hyvästä ja kasvuhakuisesta, rakentavasta yhteistyöstä.

Kyösti Jääskeläinen toimitusjohtaja

7

ENERGIAVUOSI 2019 LUKUINA

Vuosi 2019 oli 9,7 prosenttia keskimääräistä vuotta lämpimämpi.

KSS ENERGIA Sähkön myynti

Asiakkaat

Sähkön tuotanto

Lämmön tuotanto

Hiilidioksidipäästöt

KSS LÄMPÖ Lämmön myynti

Maakaasun myynti

Lämpöasiakkaat

Keskeytysaika asiakkaalla Uudet lämpö- ja kaasuliittymät Maakaasuasiakkaat

KSS VERKKO Sähkön käyttö verkkoalueella Keskeytysaika asiakkaalla Uudet sähköliittymät Asiakkaat

8

ENERGIAVUOSI 2019 LUKUINA

1 496 GWh 59 129 325 GWh 441 GWh 28 614 tonnia

468 GWh 183 GWh 3 260 0,44 h/asiakas 23 kpl 1 478

638 GWh 0,33 h/asiakas 58 kpl 51 904

Sähkön käyttö toimialueella oli 638 gigawattituntia.

KAUKOLÄMMÖN TUOTANTO UUSIUTUVILLA ENERGIANLÄHTEILLÄ 2019

KSS VERKKO OY:N SIIRTOHINNAT 2019 VERRATTUNA MAAN PAINOTETTUUN KESKIARVOON (Sis. siirtomaksun, sähköveron, huoltovarmuusmaksun ja arvonlisäveron) snt/kWh

KERROSTALO 2 000 KWH/V KSS LÄMPÖ OY SÄHKÖL. OKT 20 000 KWH/V KOKO SUOMI PIENTEOLLISUUS 150 000 KWH/V

%

10 20 30 40 50 60 70 80 90 100

0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 KSS VERKKO OY MAAN PAINOTETTU KESKIARVO

ENERGIAVUOSI 2019 LUKUINA

9

10

Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmÜn tuotannosta oli 77,6 prosenttia.

ENERGIAVUOSI 2019 LUKUINA

KONSERNIN LIIKEVAIHTO (1000 €)

KONSERNIN LIIKEVOITTO (1000 €)

160 000

12 000

150 000 10 000

140 000 130 000

8 000

120 000 110 000

6 000

100 000

60 000

2019

KONSERNIN KASSAVIRTAPERUSTEISET INVESTOINNIT (1000 €) 14 000

170 000 165 000

12 000

160 000 155 000

10 000

150 000

8 000

145 000

6 000

140 000 135 000

2019

2018

2017

2016

2 000

2015

2019

2018

2017

2016

4 000

2015

125 000

2018

0

KONSERNIN TASEEN LOPPUSUMMA (1000 €)

130 000

2017

2 000

2016

2019

2018

2017

2016

70 000

2015

80 000

2015

4 000

90 000

0

120 000

KONSERNIN PITKÄJA LYHYTAIKAISET LAINAT (1000 €) 50 000 40 000 30 000

2019

2018

2017

2016

10 000

2015

20 000

0

11

LIIKETOIMINTOJEN KOHOKOHDAT 2019

Uusiutuvan energian määrä omassa sähköntuotannossa on 84,8 prosenttia.

LÄMPÖ

ENERGIAN TUOTANTO

Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu kaukolämpö lämmittää

Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta oli kertomusvuonna 77,6 prosenttia, kasvua edellisvuoteen kertyi yli kahdeksan prosenttia. Yksi puhtaan tuotannon kasvutekijä on viljapölystä lämpöä tuottava Suomen Viljavan

yhä useampaa kouvolalaista kiinteistöä. Kouvolan asuntomessualueen talot ovat asumiskäytössä ja myös messualueen lähiympäristöön on tullut paljon uusia kaukolämpöasiakkaita.

Kouvolan Katajaharjun alueelle vedettyyn kaukolämpöputkeen liittyivät ensimmäiset asiakkaat. Alueella on paljon potentiaalia kaukolämmölle, asutusta ja teollisuutta.

Niin Korialla kuin Katajaharjussa kaukolämpö korvaa maakaasua kiinteistöjen lämmityksessä. Kehitys tukee KSS Energian tavoitetta luopua fossiilisista polttoaineista tämän vuosikymmenen aikana. Yksi merkittävä askel tähän suuntaan eteläiseen Kouvolaan rakentumassa oleva kierrätyspuuta pääraaka-aineena käyttävä lämpölaitos.

Kaukolämmön myynti oli kertomusvuonna 468 gigawattituntia (GWh), lähes edellisvuoden (474 GWh) verran. Vuoden 2019 lämmitystarveluku oli 9,7 prosenttia normaalivuotta ja 2,2 prosenttia edellisvuotta pienempi. Maakaasun myynti oli 183 GWh. 12

LIIKETOIMINTOJEN KOHOKOHDAT 2019

lämpölaitos Korialla. Vuoden 2016 syksystä lähtien toiminut laitos on nostanut tuotantonsa 1,5-kertaiseksi kolmessa vuodessa.

Kymenlaakson Jäte Oy ja KSS Lämpö Oy solmivat lämmöntoimitussopimuksen vuosille 2021–2030. Kymenlaakson Jäte rakentaa tontilleen lämpövoimalan, joka käyttää pääraaka-aineena kierrätyspuuta. KSS Lämpö ostaa voimalan tuottaman lämmön ja toimittaa sen Myllykosken, Keltakankaan ja Inkeroisten taajamien kaukolämpöasiakkaille. Voimala tuottaa noin 90 prosenttia tarvittavasta lämmöstä.

Kun hiilidioksidivapaa biopolttoaine korvaa eteläisen Kouvolan kaukolämmön tuotannossa maakaasun, hiilidioksidipäästöt pienenevät noin 9 000 tonnia vuodessa. Kouvolan seudun kau-

kolämmön tuotannon pääveturissa Kymin Voimassa on sama suunta. Turpeen käyttö vähentyi vuonna 2019 olennaisesti, ja turpeen käyttö on tavoitteena painaa kohti nollaa.

Sähkön tuotanto omilla laitoksilla ja tuotanto-osuuksilla oli 325 gigawattituntia, uusiutuvan energian osuus tästä oli 84,8 prosenttia. Vuonna 2016 alkanut Siikakosken vesivoimalaitoksen perusparannus valmistui. Vähäinen öljymäärä ja lähes olematon vuotoriski nostivat merkittävästi laitoksen ympäristöystävällisyyttä. Parantunut patoturvallisuus ja noin 10 prosenttia kasvanut sähkön tuotantomahdollisuus ovat muita täydellisen uudistuksen kokeneen laitoksen hyötyjä.

SÄHKÖVERKKO Työ säävarman sähköverkon lisäämiseksi jatkui suunnitellusti.

Uutta maakaapeliverkkoa valmistui 110 kilometriä ja säävarman johtoverkon osuus oli vuoden lopussa 61 prosenttia. Säävarman verkon piirissä on 30 400 sähkönkäyttöpaikkaa eli 59 prosenttia asiakkaista, sähkömarkkinalain edellyttämä tavoite oli 50 prosenttia. Suurimmat yksittäiset työkohteet olivat Iitin Myllytöyryn ja Kuusankosken Tähteenrannan kaapeloinnit sekä valtatie 12:n johtosiirrot.

Ennakoivat sähköverkon kunnossapitotyöt ovat avainasemassa häiriöiden ehkäisemisessä. Säännölliset tarkastukset ja nykyaikaisen tekniikan, kuten laserkeilauksen, hyödyntäminen tuottavat tarkkaa tietoa sähköverkosta ja johtokaduista. Niiden pohjalta muun muassa raivaus- ja vierimetsänhoitotoimenpiteet ovat suunnattavissa oikeille alueille. Selviytyminen pienin keskeytyksin tammi-helmikuun lumikuormista osoitti osaltaan ennakoivan toiminnan edut.

Sähkön toimitusvarmuus olikin erinomaisella tasolla. Keskimääräinen energiapainotettu käyttöpaikkakohtainen keskeytysaika oli 20 minuuttia. Se vastaa puhtaan kaupunkiverkkoyhtiön hyvää lukemaa. Sähkön käyttö toimialueella oli häviöineen 638 gigawattituntia.

Uuden tekniikan hyödyntäminen tukee verkkoyhtiötä tavoitteiden saavuttamisessa. Automaattinen vianerotus, missä automatiikka rajaa häiriön nopeasti mahdollisimman pienelle alueelle, on tuonut hyviä tuloksia testikäytössä. Pitkän tähtäimen verkkoinvestointeihin tukea tuova uusi verkkotietojärjestelmä tulee tuotantokäyttöön vuoden 2020 aikana.

ENERGIAKAUPPA Laitteiden ja palvelun laatu ovat KSS Energian valtit tiukasti kilpailluilla aurinkovoimalamarkkinoilla. Osaava kartoitus, myynti, asennus ja jälkihoito sekä yhteistyökumppani Naps Solar Systemsin laitteet ovat laadukas avaimet käteen -kokonaisuus, joka vetoaa yritys- ja yksityisasiakkaisiin. Lähtökohtana on mitoittaa järjestelmä järkevästi kohteen tarpeen mukaan ja

hyödyntää mahdollinen tuotettu ylijäämäsähkö itse KSS Aurinkoakku -palvelulla.

Jyrkästi nousevalla käyrällä kasvavaan sähköautoiluun KSS Energia vastaa kasvattamalla julkista latausverkostoa. Vuoden 2019 lopussa oli käytössä 29 latauspistettä. KSSe – latauspalvelua käyttävien asiakkaiden määrä on niin ikään vahvassa kasvussa. Kertomusvuoden aikana ladatulla sähköllä KSSe -asiakkaat ajoivat noin 50 000 kilometriä eli reilusti matkan yli maapallon ympäri. Julkisten pisteiden lisäksi KSS Energia myy ja asentaa kotilatausasemia.

Sähköisen liikenteen ja aurinkosähkön tuotantoa edistämällä KSS Energia tähtää pienempään hiilijalanjälkeen Kymenlaaksossa. Uutena tuotteena tähän rintamaan on kehitetty ympäristöystävällisen taloyhtiön energiapalvelu.

Sähköenergian myynti oli kertomusvuonna 1 495 gigawattituntia, lisäystä edellisvuoteen kertyi reilut viisi prosenttia.

Asiakasmäärä kasvoi yli tuhannella ja oli vuoden 2019 lopussa 59 129. Sähkön markkinahinta pysyi samalla tasolla kuin vuonna 2018.

Uusiutuvalla energialla tuotetut määräaikaiset ja kiinteähintaiset sähkönmyyntituotteet, KSS Metsä, KSS Vesi ja KSS Tuuli, olivat edelleen asiakkaiden suosiossa. Myös tiettyyn sähkömäärään perustuva kiinteällä kuukausihinnalla myytävä KSS IISI -tuote on löytänyt asiakaskuntansa. Sähkön myyntiyhtiöissä kehitys jatkuu kohti isompia yksiöitä. KSS Energia kuuluu 15 suurimman myyntiyhtiön joukkoon Suomessa.

Asiakastyytyväisyys pysyi hyvällä tasolla ja suositusindeksimittaukset tuottivat hyviä tuloksia. Asiakaspalveluun KSS Energia hankki kumppanin, tavoitteena oli laajentaa palveluaikoja ja tarjota monipuolisempia palvelukanavia asiakkaille. Monikanavaisuus ja positiivinen asiakaskokemus ovat vastauksia tämän päivän asiakastarpeeseen.

URAKOINTI KSS Energia Oy osti keväällä 2019 Suomen Energia- Urakointi Oy:n (SEU). KSS Rakennus Oy ja SEU muodostavat KSS Energia -konsernin urakointiliiketoiminnan. SEU:n päämarkkina-alue on ollut pääkaupunkiseutu ja Päijät-Häme.

KSS Rakennus ja SEU omaavat yhdessä aiempaa laajemmat resurssit suunnata osaaminen erikokoisiin ja -luonteisiin urakkakohteisiin. Joustava resurssien käyttäminen tukee myös tehokasta häiriötilanteiden ja käyttötoimenpiteiden hoitamista.

Sähkö-, lämpö- ja kaasuverkkojen rakentaminen ja niihin liittyvät kunnossapitotyöt sekä ulkovalaistus- ja liikennevaloprojektit ovat urakointiyksikön päätyökohteet. Sähköiseen liikkumiseen ja aurinkosähkön pientuotantoon liittyvät urakat ovat kasvussa.

LIIKETOIMINTOJEN KOHOKOHDAT 2019

13

LIIKETOIMINTOJEN KOHOKOHDAT 2019

HENKILÖSTÖ Vuonna 2019 konsernin henkilöstömäärä oli keskimäärin 256 henkilöä. Henkilöstön tekemä työaika suhteessa teoreettiseen maksimiin oli 83,5 prosenttia. Työhyvinvointiin liittyviä henkilöstöetuja on laajasti, esimerkiksi edulliset hierontapalvelut, lounas- ja liikuntaetu ePassi, vapaa-ajan tilojen vuokrausmahdollisuus, etätyöskentelymahdollisuus, omat kuntosalit ja Aktiivinen kirjasto sekä erilaiset virkistystilaisuudet ja vapaaliput. KSS Energialla oli jälleen joukkue työpaikkojen välisessä jääkiekon SM-kilpailussa Hämeenlinnassa ja firmapesisturnauksessa Kouvolassa.

Konsernissa suhtaudutaan positiivisesti osaamisen kehittämiseen ja kannustetaan kouluttautumiseen. Koulutuspäiviä oli yhteensä 2,6 päivää/henkilö. Vuoden aikana käytiin myös säännöllisiä tulos- ja navigointikeskusteluja sekä kahdenvälisiä keskusteluja. Vuonna 2019 tehtiin edelleen tiivistä yhteistyötä työterveyden kanssa panostaen muiden muassa työssä jaksamiseen. Esimiestyötä tukemaan järjestetty KSS Dream Team -valmennusohjelma kesti koko vuoden ajan. Lisäksi työterveyshuollon toimintasuunnitelma yhtenäistettiin koskemaan koko henkilöstöä.

KONSERNIN HENKILÖSTÖMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN

1

0

LIIKETOIMINTOJEN KOHOKOHDAT 2019

0 -1

2019

100

2018

2

2017

150

2016

3

2019

200

2018

4

2017

250

2016

5

2015

300

50

14

KSS ENERGIA OY:N LIIKEVOITTO (M€)

2015

Työhyvinvointiteemana oli työturvallisuus, ”Terveenä töissä”.

Vuosi käynnistyi jatkuvan parantamisen järjestelmän, KSS Toivon, lanseerauksella. Kevään aikana toteutettiin työpaikkaselvityksiin liittyvä sähköinen työterveyskysely. Lisäksi henkilöstöllä oli tuttuun tapaan mahdollisuus osallistua kuntotesteihin ja kehonkoostumusmittauksiin sekä liikunnallisin lajitutustumisiin. Kouvolan toimipisteisiin hankittiin defibrillaattorit ja koko henkilöstölle tarjottiin mahdollisuus osallistua hätäensiapukoulutukseen. Lisäksi toteutettiin poistumisharjoitukset hätätilanteiden varalta.

Alkuvuodesta käynnistyi esimiehille suunnattu työturvallisuuskoulutus. Koko vuoden kestäneen verkkokoulutuksen tavoitteena oli, että esimiehet oivaltavat heille kuuluvat työturvallisuusvastuunsa ja saavat tehokkaita työkaluja tapaturmien vähentämiseen ja työhyvinvoinnin edistämiseen.

Keväällä aloitettiin työterveys- ja työturvallisuusjohtamisjärjestelmän rakentaminen. Projekti käynnistyi koko henkilöstölle suunnatuilla turvallisuusriskien kartoitustyöpajoilla. Tämän jälkeen riskit analysoitiin ja luokiteltiin ja riskienhallinta vastuutettiin liiketoiminnoille. Vuoden mittaan toteutettiin turvallisuuskäsikirja, täsmennettiin työsuojelutoimikunnan roolia ja toimenkuvaa sekä tarkennettiin turvallisuutta koskevaa ohjeistusta. Syksyllä toteutettiin uuteen työterveys- ja turvallisuusjärjestelmään liittyen henkilöstön koulutukset, sisäinen auditointi sekä ulkoinen sertifiointi standardin ISO 45001 mukaisesti. Sertifioidun järjestelmän avulla KSS Energia osoittaa, että yhtiö ottaa turvallisuuden tosissaan ja haluaa jatkuvasti parantaa sekä omaa että sidosryhmien turvallisuutta.

KSS VERKKO OY:N LIIKEVOITTO (M€) 8 7 6 5

2016

4 3

2019

2018

2017

2016

1

2015

2

0

KSS LÄMPÖ OY:N LIIKEVOITTO (M€) 8 7 6 5 4 3

2019

2018

2017

2016

1

2015

2

0

URAKOINTILIIKETOIMINNAN LIIKEVOITTO (M€) 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8

0,0

2019

2018

2017

0,2

2016

0,4

2015

0,6

KSS Energian KSSe latauspisteillä ladataan 15 uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä.

16

KOHTI HIILINEUTRAALIA KOTISEUTUA Kouvolan kaupunki ja Kymenlaakson maakunta kulkevat käsi kädessä kohti hiilineutraalia kotiseutua. Vuosiluvut ja välitavoitteet vaihtelevat, mutta lopullinen päämäärä on yhteinen. Vuosittaisten kasvihuonepäästöjen määrä saa olla enintään hiilinielujen suuruinen.

Yrityksen ympäristövaikutusta on totuttu mittamaan sen jättämällä hiilijalanjäljellä, joka kertoo tehtyjen toimien vaikutuksesta ilmastoon. Uutena terminä rinnalle on tullut hiilikädenjälki, joka mittaa yrityksen tuottamien tuotteiden ja palvelujen positiivisia vaikutuksia ympäristöön.

Matkalla kymenlaaksolaiseen hiilineutraaliuteen katse kohdistuu energiantuotannon, liikenteen ja teollisuuden päästövähennyksiin. KSS Energia on siten avainroolissa, tunnistaa vastuunsa ja on valmis näyttämään tietä omalla esimerkillään.

KSS Energia on panostanut strategiansa mukaisesti koko 2000-luvun ajan uusiutuviin energialähteisiin ja päästöttömiin polttoaineisiin. Tulokset puhuvat puolestaan, kaukolämmön tuotannosta 78 prosenttia ja sähkön tuotannosta 85 prosenttia tapahtuu uusiutuvilla energialähteillä.

Energiantuotannon ja sen polttoaineiden osuus KSS Energian jättämästä hiilijalanjäljestä on 70 prosenttia. KSS Energian tavoitteena on olla hiilineutraali oman tuotannon osalta vuonna 2030, huoltovarmuuden reunaehdot huomioiden.

Kouvolan seudun kaukolämmöntuotannon selkärankana vuodesta 2002 lähtien toiminut Kymin Voima nojaa tukevasti biopolttoaineisiin. Turpeen osuus on vähentynyt alun 40 prosentista alle 10 prosenttiin ja suunta jatkuu alkaneella vuosikymmenelläkin.

Eurooppa elää kaasusta ja maakaasu on Kymenlaaksossakin vahvasti läsnä, eikä siitä pidä pyrkiä ehdoin tahdoin nopeasti eroon.

KSS Energian tuotannossa maakaasu toimii lähinnä huippukulutuksen aikaisena polttoaineena. Maakaasu tarjoaa niin ikään tärkeän 100 prosentin käyttövarmuuden.

Viljapölystä kaukolämpöä tuottava lämpölaitos Korialla ja vuoden 2020 aikana Keltakankaalle valmistuva kierrätyspuuta hyödyntävä lämpölaitos ovat esimerkkejä uusista puhtaista polttoaineinnovaatioista. Molemmat taklaavat osaltaan maakaasun käytön vaikutusalueellaan minimiin.

Sähkönhankinnan päästöttömyyttä KSS Energian on tavoitteena lisätä joko omalla tuotannolla tai tuotanto-osuuksilla. Tuuli ja vesi ovat tässä mielessä merkittävimmät energialähteet.

Hiilinielujen osalta KSS Energian ei ole mahdollista olla aktiivinen osapuoli. Sen sijaan hiilikädenjälkeä yritys aikoo jättää laajasti vaikuttamalla omilla toimilla ihmisten tekemiin valintoihin. Liikenteen päästöt ja kiinteistöjen energiatehokkuus ovat kiinnostavimmat sektorit.

Laskelmat osoittavat, että liikenteen sähköistäminen vähentäisi päästöjä 60 000 hiilidioksidiekvivalenttitonnia vuodessa verrattuna normaalikehitykseen Kouvolan alueella. Säästö vastaa 6 000 kouvolalaisen vuosittaista hiilijalanjälkeä. KSS Energia edistää kehitystä tarjoamalla monipuolisia latauspalveluja.

Kiinteistöille KSS Energia tarjoaa yhteistyön kättä esimerkiksi yhteisinvestointeina lämpö- ja aurinkojärjestelmiin. Viestiminen energiatehokkaista ratkaisuista ja niiden vaikutuksista ilmastota-

voitteisiin on keino vaikuttaa kiinteistöjen tekemiin valintoihin.

Päästötavoitteiden toteutuminen edellyttää laajojen toimien lisäksi yhteisymmärrystä kaikkien osapuolien kesken, missä viestinnällä on iso rooli. KSS Energia avaa viestinnässään vastuullistyötään käytännön tasolla ja innostaa sidosryhmiään rakentamaan yhdessä hiilineutraalia kotiseutua.

Hiilijalanjäljen pienentäminen ja hiilikädenjäljen suurentaminen koostuu jatkuvista pienistä ja isommista arjen teoista. Etätyö ja sähköisten yhteyksien hyödyntäminen kokousten ja palavereiden pitämisessä ovat KSS Energian yhteisiä tapoja vähentää liikkumista ja siten päästöjä. KSS Energian eri liiketoiminnoissa asia näyttäytyy seuraavin toimin.

LÄMPÖ • Hukkalämmön talteenotto – korvaa fossiilisten polttoaineiden käyttöä. On käytännössä lämmön ostamista useilta paikallisilta toimijoilta • Turpeen käytön vähentäminen ja lopettaminen kaukolämmön tuotannossa vuoteen 2030 mennessä • Maakaasun korvaaminen hiilineutraalilla tuotannolla vuoteen 2030 mennessä • Biokaasun tarjoaminen asiakkaille maakaasun sijaan

ENERGIAKAUPPA • Vedestä, tuulesta ja metsätähteestä tuotetun vihreän sähkön myyminen • Sähköisen liikkumisen edistäminen. KSSe -latauspisteverkosto ja -latauspalvelu sekä kiinteistöihin asennettavat latauspisteet ovat käytännön työkaluja • Aurinkosähkön pientuotannon edistäminen avaimet käteen -ratkaisulla • Ympäristövastuullisen taloyhtiön energiapalvelu -kokonaisuus taloyhtiölle

SÄHKÖVERKKO • Kunnossapitotoimenpiteiden kohdistaminen yksityiskohtaisten tarkastustietojen perusteella. Vähentää korjauksesta ja kunnossapidosta aiheutuvaa ajamista • Mittauksien etäluenta, poistaa tarpeen käydä lukemassa mittareita paikan päällä • Häviöiden vähentäminen muuntajissa, huomio erityisesti päämuuntajien hankinnassa • Pitkäikäisten tarkoituksenmukaisten verkkokomponenttien käyttäminen optimaalisella käyttöiällä • Yhteisrakentamisen hyödyntäminen

VERKONRAKENNUS • • • •

Päästöt ohjaavat autokaluston hankintaa Ajomäärien optimointi ja taloudellisen ajotavan edistäminen Aliurakoitsijoiden sitouttaminen päästötavoitteisiin Kierrätyksen lisääminen jätehuollossa, lisää materiaalin uusiokäyttöä ja vähentää kustannuksia

17

18

Hiilidioksidipäästöt laskivat yli kolmanneksella TOIMINTAKERTOMUS

KONSERNI KSS Energia -konsernin muodostavat emoyhtiö KSS Energia Oy sekä sen tytäryhtiöt KSS Verkko Oy, KSS Lämpö Oy, KSS Rakennus Oy, Suomen Energia-Urakointi Oy ja Voimakymi Oy. Kymin Voima Oy on KSS Energia Oy:n osakkuusyhtiö. KSS Energia Oy osti verkonrakennusyhtiö Suomen Energia-Urakointi Oy:n osakkeet 30.4.2019.

Vuosi 2019 oli lämpötilaltaan 9,7 prosenttia keskimääräistä vuotta ja 2,2 prosenttia edellisvuotta leudompi. Sähköverkkoyhtiö KSS Verkko Oy:n toimialueella Kouvolassa ja Iitissä käytettiin sähköä 638 (edellisvuonna 649) gigawattituntia. Uusia sähköliittymiä rakennettiin 58 (69). Toimialueella on 51 904 sähkönkäyttöpaikkaa.

Kaukolämpöä tuotettiin omilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla 441 gigawattituntia, josta 85 prosenttia tuotettiin energiatehokkaasti sähkön ja lämmön yhteistuotannolla. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 77,6 prosenttia. Kaukolämmön myynti jäi edellisvuoden tasolle 468 (474) gigawattituntiin ja kaasun myynti 183 (182) gigawattituntiin. Uusia kaukolämpöliittymiä rakennettiin 18 (37) ja kaasuliittymiä 4 (2).

Toimitusvarmuus oli erinomainen. Sähkönjakelun keskimääräinen, energiapainotettu, käyttöpaikkakohtainen keskeytysaika oli 0,33 (0,43) tuntia. Vastaava kaukolämmön toimitusten keskeytysaika oli 0,44 (0,21) tuntia.

77,6 %

Uusiutuvien energialähteiden osuus kaukolämmön tuotannosta

Verkonrakennus- ja kunnossapitopalvelujen kysyntä pysyi kohtuullisen hyvänä. KSS Rakennus Oy:n liikevaihto kasvoi 10,4 prosenttia 11,7 miljoonaan euroon. Liikevoitto oli 7,7 (6,7) prosenttia liikevaihdosta. Palveluista 36,0 prosenttia myytiin energiakonsernin ulkopuolelle. Suomen Energia-Urakointi Oy:n liikevaihto tilikaudelta oli 30,5 miljoonaa euroa, josta liikevoitto oli 2,5 prosenttia.

Konsernin liikevaihto kasvoi 27,1 prosenttia 148,4 (116,8) miljoonaan euroon. Tulos rahoituserien jälkeen oli 10,8 (5,6) ja tilikauden tulos 7,9 (3,2) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 167,7 (156,0) miljoonaa euroa.

Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 12,5 (9,9) miljoonaa euroa. Sähkön, lämmön ja kaasun toimitusvarmuuteen investoitiin yhteensä 9,4 miljoonaa euroa. Kouvolan Asuntomessujen esittelykohteista Korian Pioneeripuistossa 78,6 prosenttia liitettiin kaukolämpöön.

Konsernin liikevoitto oli 7,4 (6,0) prosenttia liikevaihdosta. Sijoitetun pääoman tuotto oli 12,9 (8,8) ja omavaraisuusaste 32,9 (32,9) prosenttia. Pitkä- ja lyhytaikaiset lainat olivat yhteensä 38,0 (34,6) miljoonaa euroa.

Konserniyhtiöiden palveluksessa oli keskimäärin 256 (117) henkilöä. Palkat ja palkkiot olivat 10,0 (6,0) miljoonaa euroa.

84,8 %

Uusiutuvien energialähteiden osuus sähköenergian tuotannosta

19

TOIMINTAKERTOMUS

EMOYHTIÖ

RISKIT JA EPÄVARMUUSTEKIJÄT

Sähköenergiaa myytiin 1 496 (1 421) gigawattituntia. Tästä omilla voimalaitoksilla ja tuotantoyhtiöiden osuuksilla tuotettiin 325 gigawattituntia. Uusiutuvien energialähteiden osuus oli 84,8 prosenttia, ja hiilidioksidineutraalia tuotantoa oli 94,4 prosenttia.

Energiantuotannon päästöt olivat yhteensä 28 614 (44 900) tonnia.

Kassavirtaperusteiset investoinnit olivat 6,1 (0,7) miljoonaa euroa. Siikakosken voimalaitoksen perusparannus valmistui. Hanke toteutettiin suunnitellun aikataulun mukaisesti vuosina 2016 – 2019.

Emoyhtiön liikevaihto oli 75,8 (69,6), tulos rahoituserien jälkeen 6,3 (4,8) ja tilikauden tulos 6,8 (5,0) miljoonaa euroa. Taseen loppusumma oli 136,6 (129,4) miljoonaa euroa. Yhtiöllä on osakeyhtiölain mukaista pääomalainaa Kouvolan kaupungilta 6,4 miljoonaa euroa, jonka korko on 6,0 prosenttia. Laina-aika päättyy 2025.

Emoyhtiön palveluksessa oli keskimäärin 38 henkilöä. Palkat ja palkkiot olivat 2,2 (2,2) miljoonaa euroa.

Toiminnan merkittäviä riskejä ovat sähkönjakeluverkkoon vaurioita aiheuttavat myrskyt, tuotantokoneistojen ja energiaverkkoihin kuuluvien laitteiden ja johtojen yllättävä vikaantuminen sekä toiminnan tuottoon vaikuttavat viranomaisten säädökset ja niiden yhtiökohtainen soveltaminen.

Sähkön tuotannon ja myynnin riskienhallintaa varten yhtiön hallitus on vahvistanut riskikäsikirjan. Sääriippuvan tuotannon kasvu aiheuttaa sähkön markkinahintaan huomattavaa vaihtelua. Yhtiö käyttää korkojohdannaisia suojaustarkoituksessa korkoriskin hallinnan välineenä.

HALLINTO KSS Energian hallintoneuvostoon kuului 10 jäsentä sekä lisäksi henkilökunnan edustaja ja hänen varajäsenensä. Hallintoneuvoston puheenjohtajana toimi Markku Pakkanen ja varapuheenjohtajana Ismo Karstinen.

Yhtiön hallitukseen kuuluivat Jari Larikka (puheenjohtaja), Raimo Laine (varapuheenjohtaja), Sari Hyytiäinen, Kimmo Jokiranta, Kalevi Korjala, Marjatta Nykänen, Aimo Rautiainen, Tiina Solio ja Paula Werning.

Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi tilintarkastusyhteisö BDO Oy (y-tunnus 2776089-4), vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.

KSS Energia Oy:n toimitusjohtajana toimi Kyösti Jääskeläinen.

OSAKKEET Yhtiöllä on 1 010 osaketta, joiden nimellisarvo on 5 700,00 euroa.

Kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa.

20

TOIMINTAKERTOMUS

TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Riittävän hyvän vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden ylläpitämiseen sekä investointien kannattavuuteen ja kassavirran hallintaan kiinnitetään erityistä huomiota. Ilmastoneutraalit energiaratkaisut, energiatehokkuus ja kulutusjousto ovat operatiivisen toiminnan painopistealueita.

Toimintaprosessien kehittämisessä päämäärinä ovat työturvallisuuden, tuottavuuden ja kilpailukyvyn parantaminen, markkinaosuuden kasvattaminen päämarkkina-alueella sekä asiakaskokemuksen parantaminen ja asiakkuusprosessien tehostaminen.

Säävarmojen johtojen osuus sähköverkon kokonaispituudesta on 61 prosenttia. Toimitusvarmuuden parantamiseen tähtäävät verkostoinvestoinnit tulevat kasvamaan merkittävästi tulevina vuosina.

HALLITUKSEN ESITYS VOITTOVAROJEN KÄYTTÄMISESTÄ

Emoyhtiön jakokelpoiset varat ovat 42 308 582,34 euroa, josta tilikauden voitto on 6 785 523,56 euroa.

Hallitus esittää yhtiökokoukselle, että jakokelpoiset varat käytetään siten, että osinkona jaetaan 7 925,00 euroa osakkeelta, eli yhteensä 8 004 250,00 euroa ja loput 34 304 332,34 euroa jätetään vapaaseen omaan pääomaan.

Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä eikä ehdotettu voitonjako vaaranna hallituksen näkemyksen mukaan yhtiön maksukykyä.

TUNNUSLUVUT 2017 - 2019 KONSERNI

EMOYHTIÖ

2019 2018 2017 2019 2018 2017

LIIKEVAIHDON MUUTOS % 27,1 4,9 -0,3 9,0 4,7 -4,3 LIIKEVOITTO % 7,4 6,0 9,7 -1,0 -1,6 4,7 SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTOASTE % 12,9 8,8 13,6 6,7 7,4 10,6 OMAN PÄÄOMAN TUOTTOASTE % 15,1 6,4 14,5 12,1 9,3 16,3 OMAVARAISUUSASTE % 32,9 32,9 35,0 39,1 39,5 41,4 MAKSUVALMIUS 1,6 1,3 1,7 0,7 0,5 0,8 HENKILÖSTÖN LUKUMÄÄRÄ KESKIMÄÄRIN 256 117 115 38 39 38 TILIKAUDEN PALKAT JA PALKKIOT (MILJ. €) 10,0 6,0 5,9 2,2 2,2 2,2 LIIKEVOITTO %

100 * liikevoitto liikevaihto

SIJOITETUN PÄÄOMAN TUOTTO %

OMAN PÄÄOMAN TUOTTOASTE %

100 * (tulos ennen tp-siirtoja ja veroja + korkokulut ja muut rahoituskulut) sijoitettu pääoma

OMAVARAISUUSASTE %

100 * (oma pääoma + vähemmistöosuus) taseen loppusumma - saadut ennakot

MAKSUVALMIUS

vaihto-omaisuus + rahoitusomaisuus lyhytaikainen vieras pääoma

Sijoitettu pääoma = korolliset velat + arvostuserät + varaukset + oma pääoma 100 * (tulos ennen tp-siirtoja ja veroja - verot) oma pääoma + vähemmistöosuus (keskimäärin)

TOIMINTAKERTOMUS

21

KONSERNITULOSLASKELMA

(1 000 €) 2019 2018 LIIKEVAIHTO 148 433 116 817 Keskeneräisten töiden varaston muutos -2 526 -149 Valmistus omaan käyttöön 5 951 9 552 Liiketoiminnan muut tuotot 870 1 813 Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut LIIKEVOITTO Rahoitustuotot ja -kulut VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

22

-109 579 -12 270 -10 096 -9 853

-96 442 -7 451 -9 807 -7 370

10 929

6 964

-117

-1 396

10 812

5 568

Tuloverot Vähemmistöosuudet

-2 784 -2 201 -157 -137

TILIKAUDEN VOITTO

7 871

KONSERNITULOSLASKELMA

3 229

KONSERNITASE

(1 000 €) 31.12.2019 31.12.2018 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VASTAAVAA YHTEENSÄ

1 843 79 461 28 332 109 635

5 055 75 415 29 769 110 239

4 818 10 299 31 523 9 539 1 915 58 094

2 522 6 104 23 476 9 159 4 540 45 802

167 729

156 041

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Osakepääoma 5 757 5 757 Ylikurssirahasto 4 724 4 724 Edellisten tilikausien tulos 35 868 36 720 Tilikauden tulos 7 871 3 229 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 54 220 50 430

VÄHEMMISTÖOSUUS 1 002 934 PAKOLLISET VARAUKSET

73 112

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 82 013 75 249 Lyhytaikainen vieras pääoma 30 420 29 318 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

112 433

104 566

167 729

156 041

KONSERNITASE

23

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA (1 000 €)

2019

2018

Voitto (tappio) ennen satunnaisia eriä Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Omaanpääomaan kirjattu oikaisu Muut oikaisut

10 812

5 568

10 096 117 929 222

9 807 1 396 0 7

RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA

22 176

16 777

Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis. (-) / väh. (+) Vaihto-omaisuuden lis. (-) / väh. (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) / väh. (-)

-9 568 1 372 -6 470

-2 640 372 9 439

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA ENNEN 7 511 23 948 RAHOITUSERIÄ JA VEROJA Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot ja muut rahoitustuotot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

-1 141 785 204 -2 741 4 616

-2 146 589 221 -2 163 20 449

-10 415 59 -3 808 1 648 -12 517

-10 494 0 -971 1 531 -9 933

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit tytäryhtiöosakkeisiin ja muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista INVESTOINTIEN RAHAVIRTA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

24

Lyhytaikaisten lainojen nostot

6 839

9 398

Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot ja muu voitonjako Muut rahoituserät RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

0 7 000 -3 532 -5 083 431 5 655

-10 000 15 000 -18 495 -5 085 671 -8 511

RAHAVAROJEN MUUTOS LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-)

-2 246

2 005

Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

13 700 11 454 -2 246

11 694 13 700 2 005

KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA

25 Sähkön, lämmön ja kaasun toimitusvarmuuteen investoitiin 9,4 miljoonalla eurolla.

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA (1 000 €) LIIKEVAIHTO

2018

75 839

69 586

Valmistus omaan käyttöön *

2

1 197

Liiketoiminnan muut tuotot

4 114

4 905

-71 836

-68 360

Henkilöstökulut

-2 770

-2 837

Poistot ja arvonalentumiset

-1 012

-1 068

Liiketoiminnan muut kulut

-5 074

-4 559

LIIKEVOITTO (-TAPPIO)

-735

-1 137

Rahoitustuotot ja -kulut

7 063

5 902

VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

6 327

4 765

Materiaalit ja palvelut

Tilinpäätössiirrot Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO

* Kirjaustapaa on muutettu

26

2019

EMOYHTIÖN TULOSLASKELMA

458 267 0 0 6 786

5 032

EMOYHTIÖN TASE

(1 000 €) 31.12.2019 31.12.2018 VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ

VASTAAVAA YHTEENSÄ

531 6 794 86 956 94 281

1 084 6 339 82 187 89 610

314 298 8 772 4 675 23 415 22 488 8 202 7 768 1 604 4 532 42 307 39 762 136 588

129 372

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 5 757 5 757 Ylikurssirahasto 4 724 4 724 Edellisten tilikausien tulos 35 523 34 572 Tilikauden tulos 6 786 5 032 OMA PÄÄOMA YHTEENSÄ 52 790 50 084 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

813

1 271

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma 34 281 28 018 Lyhytaikainen vieras pääoma 48 704 49 998 VIERAS PÄÄOMA YHTEENSÄ 82 985 78 016

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 136 588 129 372

EMOYHTIÖN TASE

27

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA (1 000 €)

2019

2018

LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

28

Voitto (tappio) ennen tp-siirtoja ja veroja Oikaisut: Suunnitelman mukaiset poistot Rahoitustuotot ja -kulut Omaan pääomaan kirjattu oikaisu Muut oikaisut

6 327

4 765

1 012 -7 063 929 260

1 068 -5 902 0 0

RAHAVIRTA ENNEN KÄYTTÖPÄÄOMAN MUUTOSTA

1 466

-69

Käyttöpääoman muutos: Lyhytaikaisten korottomien liikesaamisten lis. (-) / väh. (+) Vaihto-omaisuuden lis. (-) / väh. (+) Lyhytaikaisten korottomien velkojen lis. (+) / väh. (-) Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja

-4 986 -15 -4 189 - 7 724

-3 588 12 9 638 5 993

Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista Saadut osingot liiketoiminnasta Saadut korot ja muut rahoitustuotot liiketoiminnasta Maksetut välittömät verot LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA

-1 124 7 952 170 0 -726

-2 105 7 876 188 -116 11 837

INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin Aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden luovutustulot Investoinnit muihin sijoituksiin Luovutustulot muista sijoituksista INVESTOINTIEN RAHAVIRTA

-1 416 59 -6 417 1 648 -6 126

-1 290 0 -971 1 531 -729

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA Lyhytaikaisten lainojen nostot Lyhytaikaisten lainojen takaisinmaksut Pitkäaikaisten lainojen nostot Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut Maksetut osingot ja muu voitonjako

5 899 0 7 000 -3 532 -5 010

9 398 -10 000 15 000 -18 496 -5 010

RAHOITUKSEN RAHAVIRTA

4 357

-9 107

RAHAVAROJEN MUUTOS LISÄYS (+) / VÄHENNYS (-)

-2 494

2 001

Rahavarat tilikauden alussa Rahavarat tilikauden lopussa

12 300 9 806 -2 494

10 299 12 300 2 001

EMOYHTIÖN RAHOITUSLASKELMA

SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN TULOSLASKELMA (1 000 €)

2019

2018

20 307

19 442

149

6 966

Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot 24

36

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön (+) *

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö -1 036 Muut ostot tilikauden aikana -63 Ulkopuoliset palvelut

Kantaverkkomaksut -2 750 Muut ulkopuoliset palvelut -2 133

-1 074 -90

-3 028 -8 692

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -784 -800 Henkilösivukulut

Eläkekulut -139 -130 Muut henkilösivukulut -8 -31 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot sähköverkon hyöd.

-4 566 Suunnitelman muk. poistot muista pys.vast.hyöd.

-15

-4 379 -11

Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -81 Verkkovuokrat ja verkon leasingmaksut -26 Muut liiketoiminnan muut kulut -2 382

-87 -20 -2 454

6 497

5 648

LIIKEVOITTO

Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista Muilta 2 3 Muut korko- ja rahoitustuotot

Muilta 13 22 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -2 -41 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

6 510

5 632

Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Poistoeron muutos sähköverkon hyödykkeistä -663 -1 090 Poistoeron muutos muista pys. vastaavien hyöd.

9 4 Tuloverot

-1 181

-922

TILIKAUDEN VOITTO

4 676

3 624

* Kirjaustapaa on muutettu SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN TULOSLASKELMA

29

SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN TASE (1 000 €)

31.12.2019 31.12.2018

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet 669 839 Aineelliset hyödykkeet

Sähköverkon aineelliset hyödykkeet 48 211 47 564 Muut aineelliset hyödykkeet 154 169 Keskeneräiset hankinnat 7 493 4 894 Sijoitukset 2 2

56 529 53 467

VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset muilta 2 2 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 12 758 12 233 Saamiset muilta 2 138 2 382 Rahoitusarvopaperit 1 146 1 116

16 043 15 733 VASTAAVAA YHTEENSÄ

72 572

69 201

VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma 110 110 Ylikurssirahasto 98 98 Muut rahastot 394 394 Edellisten tilikausien voitto/tappio 3 488 2 384 Tilikauden voitto 4 676 3 624

8 766 6 575 TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ PAKOLLISET VARAUKSET

30 131

29 515

74

112

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Velat muille 3 000 3 000 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Sisäiset velat 640 566 Palautettavat liittymismaksut 24 781 24 480 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat saman konsernin yrityksille 1 354 952 Velat muille 3 827 4 001

33 602 32 998 VASTATTAVAA YHTEENSÄ 30

SÄHKÖVERKKOTOIMINNAN TASE

72 572

69 201

MUUN SÄHKÖLIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA (1 000 €)

2019

2018

LIIKEVAIHTO Valmistus omaan käyttöön (+) *

61 329 3

55 357 615

Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset 54 54 Muut liiketoiminnan muut tuotot 880 1 837 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana -59 757 Ulkopuoliset palvelut Muut ulkopuoliset palvelut -554

-54 877

-808

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -704 -675 Henkilösivukulut

Eläkekulut -120 -115 Muut henkilösivukulut -13 -12 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot muista pys. vast. hyöd.

-451 Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -305 Sisäiset kulut -1 839 Muut liiketoiminnan muut kulut -899 LIIKEVOITTO

-2 377

-484

-180 -1 529 -944 -1 760

Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 609 457 Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 8 0 Korkokulut ja muut rahoituskulut

Sisäiset -280 Muille -16

-508 -245

VOITTO (TAPPIO) ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA -2 055 -2 055 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos

Poistoeron muutos muista pys. vastaavien hyöd.

324 252 Tuloverot TILIKAUDEN VOITTO (TAPPIO)

-1 731

-1 803

* Kirjaustapaa on muutettu

MUUN SÄHKÖLIIKETOIMINNAN TULOSLASKELMA

31

MUUN SÄHKÖLIIKETOIMINNAN TASE (1 000 €)

31.12.2019

31.12.2018

VASTAAVAA PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet 153 218 Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet 3 010 3 111 Keskeneräiset hankinnat 946 628 Sijoitukset 22 367 23 778

26 476 27 735 VAIHTUVAT VASTAAVAT Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 27 8 Sisäiset saamiset 1 000 Saamiset muilta 8 724 4 645 Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 814 1 327 Saamiset muilta 18 881 17 915 Rahat ja pankkisaamiset 1 510 10 956

29 956 35 851

VASTAAVAA YHTEENSÄ 56 432 63 586 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Osakepääoma Ylikurssirahasto Edellisten tilikausien voitto/tappio Tilikauden voitto

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ

1 868 1 533 18 386 -1 731 20 056

1 868 1 533 20 190 -1 803 21 787

1 145

1 469

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Sisäiset velat 4 000 2 000 Lyhytaikainen vieras pääoma

Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 23 547 22 488 Velat muille 7 685 15 843

35 231 40 330

VASTATTAVAA YHTEENSÄ 56 432 63 586

32

MUUN SÄHKÖLIIKETOIMINNAN TASE

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TULOSLASKELMA (1 000 €)

2019

2018

LIIKEVAIHTO

7 161

6 823

0

525

Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot 7

6

Valmistus omaan käyttöön (+) *

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana -4 994 Ulkopuoliset palvelut Muut ulkopuoliset palvelut -186

-5 062

-513

Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -180 -182 Henkilösivukulut Eläkekulut -50 -31 Muut henkilösivukulut -13 -8 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot kaasuverkon hyödykkeistä -280

-241

Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -448 Muut liiketoiminnan muut kulut -230

-443 -216

786

657

LIIKEVOITTO

Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot

Saman konsernin yrityksiltä

Muilta 8 6 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -5 0 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

789

662

Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos

Poistoeron muutos kaasuverkon hyödykkeistä -136 -221 Tuloverot

-131 -89

TILIKAUDEN VOITTO

521

353

* Kirjaustapaa on muutettu

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TULOSLASKELMA

33

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TASE (1 000 €)

31.12.2019

31.12.2018

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet

Kaasuverkon aineettomat hyödykkeet 59 0 Aineelliset hyödykkeet

Kaasuverkon aineelliset hyödykkeet 3 181 3 316 Keskeneräiset hankinnat 62 37 Sijoitukset 48 50

3 349 3 404 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 6 7 Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 4 4 Saamiset muilta 1 1 Lyhytaikaiset saamiset

Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 446 2 195 Saamiset muilta 927 979 Rahoitusarvopaperit 34 48

3 419 3 235 VASTAAVAA YHTEENSÄ

6 769

6 639

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Osakepääoma 188 188 Muut rahastot 1 308 1 308 Edellisten tilikausien voitto/tappio 668 684 Tilikauden voitto 521 353

2 686 2 534

TILINPÄÄTÖSSIIRTOJEN KERTYMÄ 962 826

VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Sisäiset velat 901 1 909 Palautettavat liittymismaksut 1 169 1 166 Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma

Velat saman konsernin yrityksille 798 42 Velat muille 252 163

3 121 3 279 VASTATTAVAA YHTEENSÄ

34

MAAKAASUVERKKOTOIMINNAN TASE

6 769

6 639

MAAKAASUN MYYNTITOIMINNAN TULOSLASKELMA (1 000 €)

2019

2018

LIIKEVAIHTO

5 575

5 528

Liiketoiminnan muut tuotot Muut liiketoiminnan muut tuotot 5

5

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Muut ostot tilikauden aikana -4 524 -4 787

Liiketoiminnan muut kulut Vuokrakulut -12 -11 Muut liiketoiminnan muut kulut -130 -122 LIIKEVOITTO

914

612

Rahoitustuotot ja -kulut Muut korko- ja rahoitustuotot

Muilta 6 5 Korkokulut ja muut rahoituskulut Muille -4 0 VOITTO ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA JA VEROJA

916

617

Tuloverot

-184 -124

TILIKAUDEN VOITTO

732

493

MAAKAASUN MYYNTITOIMINNAN TULOSLASKELMA

35

MAAKAASUN MYYNTITOIMINNAN TASE (1 000 €)

31.12.2019

31.12.2018

VASTAAVAA

PYSYVÄT VASTAAVAT Sijoitukset 37 41

37 41 VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Sisäiset saamiset 556 1 246 Lyhytaikaiset saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 974 1 045 Saamiset muilta 646 861 Rahoitusarvopaperit 27 39

2 202 3 191 VASTAAVAA YHTEENSÄ

2 239

3 232

VASTATTAVAA

OMA PÄÄOMA Osakepääoma Muut rahastot Edellisten tilikausien voitto/tappio 758 780 Tilikauden voitto 732 493

1 490 1 273 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen vieras pääoma Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille 659 Velat muille 90

749

1 889 69 1 958

2 239

3 232

VASTATTAVAA YHTEENSÄ

36

MAAKAASUN MYYNTITOIMINNAN TASE

YRITYSHALLINTO YHTIÖKOKOUS Varsinainen yhtiökokous pidettiin 27.3.2019.

Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 10 §:ssä mainitut asiat. Yhtiön osakepääoma on jaettu 1010 osakkeeseen. Yhtiön omistaa Kouvolan kaupunki.

TILINTARKASTUS Yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana on toiminut BDO Oy, tilintarkastusyhteisö Y-tunnus 2776089-4, vastuullisena tilintarkastajana KHT, JHT Ulla-Maija Tuomela.

HALLINTONEUVOSTO MARKKU PAKKANEN, kuljetusyrittäjä (puheenjohtaja) ISMO KARSTINEN, toimitsija (varapuheenjohtaja) MIKAEL BYCKLING, eläkeläinen JAAKKO FORSELL, toimitusjohtaja JENNY HASU, ministerin erityisavustaja SATU JOUTJÄRVI, toimistopäällikkö

JUHA KURVINEN, toimitusjohtaja HANNELE LITTMAN, yöpostittaja, eläkeläinen OSSI MUNNUKKA, verkostoasentaja, pääluottamusmies PERTTI PALORANTA, yliluutnantti evp KAIJA RANTALAINEN, palveluasiantuntija ERJA VANHALA, psykoterapeutti HALLITUS JARI LARIKKA, paloesimies (puheenjohtaja) RAIMO LAINE, laitosmies, eläkeläinen (varapuheenjohtaja) SARI HYYTIÄINEN, lukion lehtori KIMMO JOKIRANTA, maanviljelijä KALEVI KORJALA, yrittäjä MARJATTA NYKÄNEN, rehtori AIMO RAUTIAINEN, poliisi, eläkeläinen TIINA SOLIO, yrittäjä PAULA WERNING, kansanedustaja, sairaanhoitaja

Säävarmoja johtoja ja kaapeleita LIIKETOIMINTOJEN KOHOKOHDAT 2015 ENERGIAVUOSI 2015 LUKUINA on 61 prosenttia sähköverkostosta.

37

Konsernin liikevaihto kasvoi 27,1 prosenttia 9102 SUMOTREKISOUV AIGRENE SSK

TILINTARKASTUSKERTOMUS

KSS ENERGIA OY: N YHTIÖKOKOUKSELLE TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUSLAUSUNTO Olemme tilintarkastaneet KSS Energia Oy:n (y-tunnus 0877511‑8) tilinpäätöksen tilikaudelta 1.1.-31.12.2019. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös antaa oikean ja riittävän kuvan konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset.

38

LAUSUNNON PERUSTELUT Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvän tilintarkastustavan mukaisia velvollisuuksiamme kuvataan tarkemmin kohdassa Tilintarkastajan velvollisuudet tilinpäätöksen tilintarkastuksessa.

Olemme riippumattomia emoyhtiöstä ja konserniyrityksistä niiden Suomessa noudatettavien eettisten vaatimusten mukaisesti, jotka koskevat suorittamaamme tilintarkastusta ja olemme täyttäneet muut näiden vaatimusten mukaiset eettiset velvollisuutemme. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.

Kaukolämpöä tuotettiin omilla voimalaitoksilla ja lämpökeskuksilla 441 gigawattituntia

TILINTARKASTUSKERTOMUS

TILINPÄÄTÖSTA KOSKEVAT HALLITUKSEN JA TOIMITUSJOHTAJAN VELVOLLISUUDET Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen laatimisesta siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti ja täyttää lakisääteiset vaatimukset. Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat myös sellaisesta sisäisestä valvonnasta, jonka ne katsovat tarpeelliseksi voidakseen laatia tilinpäätöksen, jossa ei ole väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä.

Hallitus ja toimitusjohtaja ovat tilinpäätöstä laatiessaan velvollisia arvioimaan emoyhtiön ja konsernin kykyä jatkaa toimintaansa ja soveltuvissa tapauksissa esittämään seikat, jotka liittyvät toiminnan jatkuvuuteen ja siihen, että tilinpäätös on laadittu toiminnan jatkuvuuteen perustuen. Tilinpäätös laaditaan toiminnan jatkuvuuteen perustuen, paitsi jos emoyhtiö tai konserni aiotaan purkaa tai toiminta lakkauttaa tai ei ole muuta realistista vaihtoehtoa kuin tehdä niin.

•

•

•

TILINTARKASTAJAN VELVOLLISUUDET TILINPÄÄTÖKSEN TILINTARKASTUKSESSA Tavoitteenamme on hankkia kohtuullinen varmuus siitä, onko tilinpäätöksessä kokonaisuutena väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvaa olennaista virheellisyyttä, sekä antaa tilintarkastuskertomus, joka sisältää lausuntomme. Kohtuullinen varmuus on korkea varmuustaso, mutta se ei ole tae siitä, että olennainen virheellisyys aina havaitaan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti suoritettavassa tilintarkastuksessa. Virheellisyyksiä voi aiheutua väärinkäytöksestä tai virheestä, ja niiden katsotaan olevan olennaisia, jos niiden yksin tai yhdessä voisi kohtuudella odottaa vaikuttavan taloudellisiin päätöksiin, joita käyttäjät tekevät tilinpäätöksen perusteella.

Hyvän tilintarkastustavan mukaiseen tilintarkastukseen kuuluu, että käytämme ammatillista harkintaa ja säilytämme ammatillisen skeptisyyden koko tilintarkastuksen ajan. Lisäksi: • Tunnistamme ja arvioimme väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvat tilinpäätöksen olennaisen virheellisyyden riskit, suunnittelemme ja suoritamme näihin riskeihin vastaavia tilintarkastustoimenpiteitä ja hankimme lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä. Riski siitä, että väärinkäytöksestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, on suurempi kuin riski siitä, että virheestä johtuva olennainen virheellisyys jää havaitsematta, sillä väärinkäytökseen voi liittyä yhteistoimintaa, väärentämistä, tietojen tahallista esittämättä jättämistä

40

TILINTARKASTUSKERTOMUS

•

•

tai virheellisten tietojen esittämistä taikka sisäisen valvonnan sivuuttamista.

Muodostamme käsityksen tilintarkastuksen kannalta relevantista sisäisestä valvonnasta pystyäksemme suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta emme siinä tarkoituksessa, että pystyisimme antamaan lausunnon emoyhtiön tai konsernin sisäisen valvonnan tehokkuudesta.

Arvioimme sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuutta sekä johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden ja niistä esitettävien tietojen kohtuullisuutta.

Teemme johtopäätöksen siitä, onko hallituksen ja toimitusjohtajan ollut asianmukaista laatia tilinpäätös perustuen oletukseen toiminnan jatkuvuudesta, ja teemme hankkimamme tilintarkastusevidenssin perusteella johtopäätöksen siitä, esiintyykö sellaista tapahtumiin tai olosuhteisiin liittyvää olennaista epävarmuutta, joka voi antaa merkittävää aihetta epäillä emoyhtiön tai konsernin kykyä jatkaa toimintaansa. Jos johtopäätöksemme on, että olennaista epävarmuutta esiintyy, meidän täytyy kiinnittää tilintarkastuskertomuksessamme lukijan huomiota epävarmuutta koskeviin tilinpäätöksessä esitettäviin tietoihin tai, jos epävarmuutta koskevat tiedot eivät ole riittäviä, mukauttaa lausuntomme. Johtopäätöksemme perustuvat tilintarkastuskertomuksen antamispäivään mennessä hankittuun tilintarkastusevidenssiin. Vastaiset tapahtumat tai olosuhteet voivat kuitenkin johtaa siihen, ettei emoyhtiö tai konserni pysty jatkamaan toimintaansa.

Arvioimme tilinpäätöksen, kaikki tilinpäätöksessä esitettävät tiedot mukaan lukien, yleistä esittämistapaa, rakennetta ja sisältöä ja sitä, kuvastaako tilinpäätös sen perustana olevia liiketoimia ja tapahtumia siten, että se antaa oikean ja riittävän kuvan.

Hankimme tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä konserniin kuuluvia yhteisöjä tai liiketoimintoja koskevasta taloudellisesta informaatiosta pystyäksemme antamaan lausunnon konsernitilinpäätöksestä.

Vastaamme konsernin tilintarkastuksen ohjauksesta, valvonnasta ja suorittamisesta. Vastaamme tilintarkastuslausunnosta yksin.

Kommunikoimme hallintoelinten kanssa muun muassa tilintarkastuksen suunnitellusta laajuudesta ja ajoituksesta sekä merkittävistä tilintarkastushavainnoista, mukaan lukien mahdolliset sisäisen valvonnan merkittävät puutteellisuudet, jotka tunnistamme tilintarkastuksen aikana.

TILINTARKASTUSKERTOMUS

MUUT RAPORTOINTIVELVOITTEET MUU INFORMAATIO Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat muusta informaatiosta.

Muu informaatio käsittää toimintakertomukseen sisältyvän informaation. Tilinpäätösta koskeva lausuntomme ei kata muuta informaatiota.

Velvollisuutenamme on lukea toimintakertomukseen sisältyvä informaatio tilinpäätöksen tilintarkastuksen yhteydessä ja tätä tehdessämme arvioida, onko toimintakertomukseen sisältyvä informaatio olennaisesti ristiriidassa tilinpäätöksen tai tilintarkastusta suoritettaessa hankkimamme tietämyksen kanssa tai vaikuttaako se muutoin olevan olennaisesti virheellistä. Velvollisuutenamme on lisäksi arvioida, onko toimintakertomus laadittu sen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Lausuntonamme esitämme, että toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat yhdenmukaisia ja että toimintakertomus on laadittu toimintakertomuksen laatimiseen sovellettavien säännösten mukaisesti.

Jos teemme suorittamamme työn perusteella johtopäätöksen, että toimintakertomukseen sisältyvässä informaatiossa on olennainen virheellisyys, meidän on raportoitava tästä seikasta.

Meillä ei ole tämän asian suhteen raportoitavaa.

Kouvolassa 28. helmikuuta 2020 BDO Oy, tilintarkastusyhteisö

Ulla-Maija Tuomela KHT, JHT

HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO

HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO KSS ENERGIAN TOIMINTAKERTOMUKSEN, TILINPÄÄTÖKSEN JA TILINTARKASTUSKERTOMUKSEN JOHDOSTA

Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen vahvistamista ja voittovarojen käsittelemistä hallituksen esittämällä tavalla.

Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa

Kouvolassa 11. maaliskuuta 2020

tutustunut KSS Energia -konsernin ja sen emoyhtiön KSS Energia Oy:n toimintakertomukseen, tilinpäätökseen ja tilintarkastuskertomukseen tilikaudelta 1.1. – 31.12.2019.

Hallintoneuvoston puolesta

Markku Pakkanen puheenjohtaja

TILINTARKASTUSKERTOMUS JA HALLINTONEUVOSTON LAUSUNTO

41

JAKELUALUEKARTTA

JAALA VALKEALA Siikakoski Verla

Kannuskoski

IITTI Voikkaa Kymin Voima

KOUVOLA Hinkismäki

ELIMÄKI

Suomen EnergiaUrakointi Oy toimipisteet Helsinki Espoo Lahti

42

JAKELUALUEKARTTA

ANJALA

HAMINA

Rakennamme kasvua ja entistä parempaa asiakaskokemusta sekä luomme uudenlaisia energiaratkaisuja ja -palveluja.

Puhtaasti parasta energiaa

CHP voimalaitos Vesivoimalaitos Energiatalo Tekninen keskus Aurinkovoimalaitos

KSS Energia konsernin Vuosikertomus 2019 – Ilme: Mainonnan suunnittelutoimisto Sepeteus Oy Paino: Valkealan Paino-Karelia Oy 4/2020

43

KSS ENERGIA OY | puh. (05) 885 111 | www.kssenergia.fi