Semex Finland tiedotuslehti
Kiertotaloutta Koivikon Kartanolla
Lehmät viihtyvät erittäin hyvin pihatossaan. Hankaumia ei hakemallakaan löydy lehmien jaloista.
Nopeaa kehitystä Pekka ja Kati Partanen aloittivat Koivikon Kartano Oy:n suunnitelmallisen kehittämisen vuonna 2010. Kehityskaari alkoi 30 lehmän lypsyasemapihatosta, ja tänä päivänä tilalla on kaksi VMS V310 robottia ja varaus kolmannelle. Holstein on toistaiseksi tilan päärotu, mutta eläinten väritys on harmaantumassa brown swissin lisätessä osuuttaan, joka on nyt noin 20 %. Brown swissien lisääminen on lähtenyt Katin innostuksesta rotuun. Brown swissillä on hyvät maidon kuiva-ainepitoisuudet, ja ne ovat keskimäärin hyvin terveitä sekä luonteeltaan mukavan rauhallisia. Myös jalkaja sorkkaterveydestä tulee kiitosta. Kati risteyttää holsteinin hyvin helposti brown swissillä, jos holsteinyksilöllä on jaloissa huomauttamista. Kati on vuosien saatossa todennut, että Swissgeneticsiltä, joka on Semexin yhteistyökumppani, on löytynyt mukavasti heidän jalostustavoitteisiinsa sopivia brown swiss -sonneja. Swissgeneticsiltä ostetaan jonkin verran myös sekä brown swiss- että holstein-rotuisia Spermvital-annoksia. Semexiltä Kanadasta ostetaan holsteinia sekä ayrshireä muutamille karjan ayrshireille, joille käytetään omaa rotua. Sonnien valintakriteereinä ovat
10
toimiva rakenne kaikin puolin, robotille sopiva utarerakenne (utareen tasapaino ja vedinsijainnit), hyvät maidon virtaukset, korkea tuotos ja kunnon pitoisuudet. Melko suuri osa annoksista ostetaan lajiteltuina, koska kolmas robotti on tarkoitus ottaa jossain vaiheessa käyttöön ja lihasonnien käyttö halutaan pitää hyvällä tasolla. Kun kuvioihin tuli mukaan maidon jatkojalostus yhteistyökumppani MaitoKarelian kanssa, sai A2-maidon jalostus tuulta purjeisiin, ja se on nykyisin yksi sonnivalinnan kriteereistä. Eläimet testataan Semexin Elevate-genomitestillä, jolla on jo useamman vuoden ajan voitu tutkia myös maidon beetakaseiinin alleelit. Browneista suurin osa on A2-maidon tuottajia, vaikka sitä ei aiemmin pidetty sonnivalinnan kriteerinä. Myös maidon juustoutumisominaisuudet browneilla kiinnostavat.
kään. Oikeastaan kaikki tilan kehittäminen ja investoinnit lähtevät tästä ajatuksesta. Samalla uusien investointien on tuettava kotieläintuotantoa ja alennettava pitkällä aikavälillä maidontuotannon kustannuksia. Tila on luomutuotannossa. Se on ollut ideologinen valinta ja samalla mm. työntekijöiden työturvallisuudesta huolehtimista, kun tilalla ei tarvitse käsitellä vaarallisia kemikaaleja. ”Suomessa tulisi jo nyt ymmärtää, että olemme ehdottomasti maailman huippumaita, kun
tarkastellaan viljelijöiden tekemää työtä ympäristön hyväksi. Tehotuotantoa Suomessa ei ole vielä nähtykään.” Toteaa Pekka.
Lietteen separointi Lietteen separointi tilalla aloitettiin 2018 syksyllä. Separaattoriksi valikoitui mm. tuplaseulonnan takia saksalainen FAN Separator. Lypsykarjanavetan liete separoidaan, hieho- ja vasikkanavetoissa lanta käsitellään kuivalantana ja sonninavetan liete ajetaan lietteenä
Energia- ja ravinneomavarainen maatalous Pekka on valmistunut vuonna 1991 Kiteen Koivikolta agrologiksi. Jo silloin kiinnosti ns. IP-viljely, eli mahdollisimman pienien kasvinsuojeluaine- ja lannoitemäärien käyttö ja niiden kohdennus mahdollisimman tarkasti. Pekan visio ”Energia- ja ravinneomavarainen maatalous”, on ollut tekemisen ja kehittämisen kulmakivenä jo pit-
Kati ja Pekka Partanen arvostavat brown swiss rotuisia lehmiä niiden hyvien pitoisuuksien, rauhallisuuden ja terveyden takia. Kuva Akseli Laukkanen
viljoille. Separointi on kiertotaloutta parhaimmillaan. Uutta kuiviketta saadaan lypsykarjanavetan lietteestä ja ulkoa tulevia panoksia ei tarvita. Pekka haluaa kuitenkin mainita, että separointi ei ole laiskan ihmisen kuivitustapa. Separoinnissa on muutamia seikkoja, joista täytyy pitää huoli, muuten ollaan ongelmissa utareterveyden kanssa. Separoidun kuivajakeen kuiva-aineprosentin tulisi olla noin 35 %. Kuivempi ei pysy hyvin parsissa ja märemmän kanssa tulee utareterveysongelmia. Noin vuosi sitten tämä opittiin omassa navetassa kantapään kautta. Syytä hieman turhan kostealle kuivajakeelle etsittiin ja lopulta tultiin siihen tulokseen, että seulat olivat ilmeisesti sen verran kuluneet, että separointi ei onnistunut riittävän hyvin. Separaattori on sen verran tehokas, että viikossa riittää pari muutaman tunnin separointijaksoa. Separoitu kuivajae tulee ajaa parsiin mahdollisimman nopeasti, jotta ei-toivottua bakteerien lisääntymistä ei ehdi tapahtua. Jae kuivahtaa vielä parsissa, kun se on levitetty. Separointi toimii myös parsipedeillä. Silloin separointia olisi hyvä tehdä joka päivä, jotta sopiva määrä kuiviketta tulisi päivittäin käyttöön. Separointi ratkaisuna saattaa tulla hyvinkin ajankohtaiseksi, kun kuiviketurpeen saatavuus vaikeutuu ja
