Utareterveyden uusi aika

SEMEX-POSTI syyskuu 2022

UTARETERVEYDEN UUSI AIKA

Syyskesä on aina ollut

hankalinta aikaa maidon laadun hallinnassa. Lämmin ja kostea vuodenaika sekä kesän hellestressin heikentämät lehmät ovat yhdistelmä, jossa taudinaiheuttajat saattavat päästä voitolle vastustuskyvystä. Pitkä lämmin syksy voi olla hyvinkin hankala, ja hyvän terveystilanteen saavuttaminen voi vaatia monenlaisia toimenpiteitä.

Tieto on paras apu

Heikentynyt vastustuskyky, sekä bakteereille, homeille ja hiivoille otollinen olosuhde lisää utaretulehduksen riskiä. Tulehdukset voivat olla akuutteja tai piileviä.

Osa piilevistä tulehduksista hoituu lehmän oman vastustuskyvyn avulla, mutta osalle on tehtävä jotain. Ei auta kuin perata soluttavien lista ja laittaa soluttajat kuriin.

Ensisijaisesti tarvitaan lehmäkohtainen solutieto millä tahansa keinolla – solutestillä, Tuse-näytteillä tai robottien solumittareilla. Soluttavista neljänneksistä otetaan utaretulehdusnäytteet. Utarefaktojen lisäksi kootaan tiineys-, tuotos- ja muut tiedot päätöksenteon avuksi. Tiedon avulla päätetään kunkin soluttajan kohtalo. Osa kannattaa hoitaa tai umpeuttaa, kun taas kroonikoille tilataan teuraskyyti.

Homma voi olla helppoa, kunhan vaan ryhtyy. Eläinlääkärin apu on tärkeä arvioimaan hoitojen ennusteita, tekemään tiineystarkastuksia ja ennen kaikkea antamaan vinkkejä muista tarvittavista tukitoimista, jotta tartuntapaine ja riskitekijät saadaan kuriin. Jossain tilanteessa myös etäavulla voi päästä eteenpäin.

Hävikin torjunta

Utaretulehdus on yksi yleisimmistä

hävikin aiheuttajista maidontuotannossa. Se laskee lehmän tuotosta, lisää teurastuksia sekä eläinten menetyksiä ja vähentää meijeriin menevää maitoa. Tiedetään myös, että utaresairaudet heikentävät hedelmällisyyttä sekä vaikuttavat merkittävästi eläinten hyvinvointiin. Hävikki vaikuttaa merkittävästi tilan talouteen.Talttamaiset ja sopivan paksut vetimet kestävät lypsyä parhaiten.

Antibiootti ei ole ratkaisu

Jo pitkään on nähty, että lääkkeillä utareterveyttä ei yksin hallita. Täsmälliset ja harkitut lääkitykset ovat osa keinovalikoimaa. Hyvin otetut näytteet ja niiden osaava tulkinta auttavat, että ei tulisi yli- tai alihoitoa. Oman eläinlääkärin kanssa suunnitellut hoitamisen periaatteet sekä hoitojen onnistumisen seuranta auttavat täsmällisen hoitokäytännön

löytämisessä.Umpihoitojen valikointi on osa täsmällistä hoitokäytäntöä. Historiatieto utaretulehdustutkimuksista ja hoidoista kuluneelta kaudelta sekä solumäärä kertovat tarvitaanko antibioottia, käytetäänkö vahatuubeja vai jätetäänkö umpeen ilman hoitoa. Terveet, alle 150-250 000 soluttavat eivät tarvitse antibioottia. Ohjeistus valinnoista tehdään karjakohtaisesti ja voi vaihdella sen mukaan, mikä on utaretulehdustilanne ja olosuhde sillä hetkellä.

Rokotteiden kehittämiseen on maailmalla nähty paljon vaivaa, mutta vain kolibakteeriin on toistaiseksi onnistuttu kehittämään

28

SEMEX-POSTI syyskuu 2022

todistetusti toimiva rokote. Sekään ei estä tulehduksia, vaan lieventää oireita ja vähentää kuolemia.

Kroonikoiden keräily on jo kokeiltu

Mitä enemmän karjassa on soluttavia taudinkantajia, sitä varmemmin tulee koko ajan uusia tulehduksia. Toistuvista hoidoista on harvoin hyötyä ja hoitojen pitää aina perustua faktatietoon, jonka perusteella voidaan päätellä, että ennustetta onnistumiseen on.

Tulehdusten tyypit

Perinteisesti eri tulehdukset on jaettu aiheuttajan mukaan ympäristöperäisiin ja tartunnallisiin. Jaottelu kuvaa tartuntalähdettä, eli onko infektio peräisin ympäristöstä vai lehmistä. Ajatusmalli auttaa torjunnan kehittämisessä, kun voidaan keskittyä joko olosuhteiden hygienian parantamiseen tai karjan tartuntalehmien tunnistamiseen.

Tartunnallisiin bakteereihin on luokiteltu streptokokit,

stafylokokit ja mycoplasmat. Ympäristöperäisiin kuuluvat kolit (E.coli ja Klebsiella) sekä hiiva. Jo vuosikymmen sitten todettiin ensimmäinen poikkeus eli Streptococcus uberis voikin olla joko ympäristö- tai tartuntaperäinen.Perinteisesti eri tulehdukset on jaettu aiheuttajan mukaan ympäristöperäisiin ja tartunnallisiin.

Esimerkiksi uberiskannat vaihtelevat karjoittain ja tilanteittain. Ympäristöperäiset uberikset aiheuttavat enemmän lyhytkestoisia ja spontaanisti paranevia tulehduksia, kun taas tartunnalliset, varsinkin alkulypsykaudella saatuna, voivat olla hyvinkin pitkäkestoisia. Infektion kestoon vaikuttaa myös lehmän vastustuskyky. Vastapoikineet ovat herkästi energiavajeessa ja ketoosissa, jolloin utareen puolustuskyky on alentunut.

Mistä tartunta tulee?

Nyt kun on todettu bakteereilla olevan sekä ympäristöettä tartuntaperäisiä kantoja, muuttuu myös ajattelu

tartuntalähteistä ja niiden eliminoimisesta. Perinteinen tartunnallisen lähde on lehmä ja erityisesti utaretulehdusmaito. Sen lisäksi nyt onkin mahdollista, että tartuntaa levittää ympäristö, jonka on liannut lehmänlanta. Eli lannan joutuminen suun kautta elimistöön voi olla tartuntalähde toisin kuin aiemmin, jolloin utaretulehdus tarttui vain vedinaukon kautta. Käytännössä tiedon lisäys tarkoittaa sitä, että kaiken perinteisen lisäksi on huomioitava myös lantaperäinen torjunta.

Tartunnallisten tulehdusten ehkäiseminen on perustunut pitkän aikaa hyvään lypsyhygieniaan ja vedinkastoon. Solulehmät pitää tunnistaa, hoitaa, karsia tai umpeuttaa, jotta leviäminen saadaan kuriin. Vedinten kunto vaikuttaa lehmän paikalliseen puolustuskykyyn eli lypsylaitteiden ja -tekniikan tulee olla kunnossa. Roboteilla lypsykäyntien tulee olla suhteessa maitomäärään, jotta vetimiä ei rasiteta liian pieniä maitomää-

Merkittäviä tekijöitä ovat umpeenlaiton tekniikka, vedinten puhtaus viimeisissä lypsyissä sekä vedinten likaantuminen umpiaikana, erityisesti poikimisen lähellä.

riä liian usein lypsettäessä. Myös säännölliset lypsyvälit edesauttavat utareen terveyttä.

Umpikauden riskit

Infektio saattaa syntyä umpeenlaitossa tai umpiaikana, vaikka tulehdus havaittaisiin

vasta muutamia kuukausia poikimisesta. Merkittäviä tekijöitä ovat umpeenlaiton tekniikka, vedinten puhtaus viimeisissä lypsyissä sekä vedinten likaantuminen umpiaikana, erityisesti poikimisen lähellä.Sisätiloissa riskiä torjutaan pitämällä makuuparret puhtaana kuivituksella ja lannanpoistolla. Kuivikepohjaiset alueet ovat riski ja niiden puhtaus on erityisen tärkeää.

Umpilehmien laiduntaessa riskinä on laidunalueiden ja varsinkin kävely- ja ruokinta-alueiden lantaantuminen. Erityisesti Str.uberis viihtyy laitumen lannoissa ja kurakoissa. Laidunkierrolla tai ottamalla lehmiä sisätiloihin osaksi umpiaikaa, voidaan vähentää kuormitusta.

Lypsykauden puhtaanapito

Parsihygienia ja kuivitus ovat tärkeitä tekijöitä vä-

Tyypitys jaottelee bakteerin eri kannat

Viime vuosina laboratoriotekniikan kehittymisen myötä on tutkittu kunkin bakteerin eri kantoja. Tiedon lisääntyessä vanha jaottelu horjuu, sillä useilla utaretulehdusbakteereilla

onkin sekä tartunnallisia että ympäristöperäisiä kantoja.Kuivikkeen pitää olla uutta, kuivaa ja puhdasta, oli se mitä materiaalia tahansa.

29

SEMEX-POSTI syyskuu 2022

hentämään utareen likaantumista. Parsiin valutettu maito on erityisen tehokasta levittämään tartuntoja. Lattioiden puhtaus auttaa pitämään jalat ja vetimet erossa lannasta. Lattialta tulleet roiskeet ovat tartuntalähteenä ainakin koli- ja klebsiellatulehduksissa.

Vesialtaiden puhtauden merkitys on korostunut, kun tutkimuksissa on löydetty altaista utaretulehdusta aiheuttavia streptokokkeja, kuten agalactiaeta ja uberista. Jo aiemmin on tiedetty kolin ja klebsiellan viihtyvän juomavesissä.

Kuivikkeet

Täydellistä kuiviketta ei ole keksitty, mutta sekin tiedetään, että ilman kuiviketta ei pärjää. Hygieniatutkimuksista on opittu, että kuivikkeiden bakteeripitoisuudella on eroja puhtaana, mutta heti navettaan tuotuna erot pienenevät. Mikä tahansa materiaali elättää utaretulehduksen aiheuttajia, kun se on ollut navetassa, kostunut ja saastunut lehmän lannalla. Jopa hiekka voi likaisena olla tartuntalähde. Opetus on se, että lehmän

alla olevan kuivikkeen pitäisi olla uutta, kuivaa ja puhdasta, oli sen materiaali mitä tahansa.

Lehmän kyvyt puntarissa

Utaretulehdusten paikallinen vastustuskyky on vetimessä. Ehjä ja terve vedinkanava pystyy torjumaan

tartuntoja. Hyperkeratoosi eli vetimen pään paksuuntuminen ja kovettuminen sekä erittäin nopea maidonvirtaus ja vuototaipumus altistavat utaretulehdukselle.Lypsyn rasittavuuteen voidaan vaikuttaa lypsytekniikalla ja laiteasetuksilla sekä erityisesti hyvällä esikäsittelyllä, mikä minimoi

Lypsyn rasittavuuteen voidaan vaikuttaa lypsytekniikalla ja laiteasetuksilla sekä erityisesti hyvällä esikäsittelyllä. Jalostuksella voidaan vaikuttaa vedinten muotoon ja pituuteen sekä maidonantinopeuteen.

Ympäristön ja olosuhteiden muokkaus epäedulliseksi sairauksia aiheuttaville bakteereille on tulevaisuuden haaste. Kuivikemateriaalit sekä niiden varastointi ja käyttö tulevat olemaan tärkeä aihe utareterveyden kannalta.

tyhjälypsyä. Jalostuksella voidaan vaikuttaa vedinten muotoon ja pituuteen sekä maidonantinopeuteen. Hankalimpia rasittumaan ovat ohuet ja puikkomaiset vetimet, kun taas talttamaiset ja sopivan paksut vetimet kestävät elämää parhaiten.

Lehmän yleinen vastustuskyky on heikoimmillaan hiljan poikineilla. Ensimmäisen kuukauden ajan korkeatuottoinen lehmä on herkästi energiavajeessa, mikä alentaa lehmän vastustuskykyä. Alkulypsykauden energiavaje voi jatkua pidempäänkin, jos rehujen energiat ovat huonot. Rehustuksen suunnittelu yhteistyössä karjan terve-

ydenhuollon kanssa on todella tärkeää. Onnistuminen energiavajeen täyttämisessä poikii paljon hyvää niin tuottavuudessa kuin terveydessä ja sitä kautta karjanhoidon työllistävyydessä. Asiaan kannattaa paneutua eri asiantuntijoita käyttäen.

Tuntematon tulevaisuus

Antibiootin käytön minimointi edellyttää ennaltaehkäisyä ja jatkuvaa torjuntamenetelmien kehittämistä. Bakteerien mahdollisuuksia ja viihtyvyyttä pitää rajoittaa kaikin keinoin. Niiden etsiminen ja löytäminen on onnistumisen avain.

Ympäristön ja olosuhteiden muokkaus epäedulliseksi sairauksia aiheuttaville bakteereille on

tulevaisuuden haaste. Navetoiden puhtaanapitoon ja kuivittamiseen tarvitaan paljon tuotekehitystä ja tutkimusta niin ihmistyön kuin laitteiden kehittämiseksi. Kuivikemateriaalit sekä niiden varastointi ja käyttö tulevat olemaan tärkeä aihe utareterveyden kannalta.Tieto auttaa torjunnassa ja jokaisen kannattaa panostaa tiedonhakuun ja kommunikointiin. Kanssakäyminen kollegoiden kanssa ja osallistuminen koulutuksiin

ja kehittämisprojekteihin kannattaa. ¬

Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaanhoidon erikoiseläinlääkäri ja maitoyrittäjä Mervi Yli-Hynnilä www.lehmalaakarit.com

Rehustuksen suunnittelu yhteistyössä karjan terveydenhuollon kanssa on todella tärkeää. Energiavajeelta välttyminen tuo paljon hyvää niin karjan tuottavuuteen, terveyteen kuin työllistävyyteenkin.

30