Vuosikertomus 2013
2
Sisällysluettelo Energiamarkkinat taitekohdassa – toimitusjohtajan katsaus
5
Vesivoimaa virtaa Ruotsista – uusiutuvan energian käyttö uudelle tasolle
6
Energiayhteistyö asiakkaiden kanssa Verkosto täyttää vaatimukset – investoinnit hallinnassa Sähkön pientuotanto kiinnostaa Hallituksen toimintakertomus ja tilinpäätös
8 10 12 14
Yhteystiedot 44
3
Tapahtumia vuoden 2013 varrelta
Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan
2013
09
06
04
10
11
Uudistettu häiriönetti otettiin käyttöön
Etäluettavista mittareista asennettu 99%
Siirryttiin tuntikohtaisiin sähkönkäyttöraportteihin
Vesivoimaa ostettiin Ruotsista
12
Tuotteet uudistuivat
4
Eino- ja Oskari- ja Seija-myrskyt koettelivat verkoston kestävyyttä
Energiamarkkinat taitekohdassa Toimitusjohtajan katsaus
Noin kaksikymmentä vuotta sitten käynnistynyt energiamarkkinoiden avautuminen on tullut monella tavalla taitekohtaan. Teknistaloudellisiin lähtökohtiin perustuvasta suunnitelmallisuudesta on siirrytty markkinaehtoisuuteen, jota vahva hallinnollinen ohjaus ja erilaiset tukijärjestelmät tosin hämärtävät. Muutos on koskettanut koko energia-alaa laidasta laitaan. Energia-ala on tunnetusti pääomavaltainen, pääoma on sitoutunut pitkäaikaisesti voimalaitoksiin ja verkkoihin. Kuluneet kaksikymmentä vuotta on kilpailtu ja toimittu pääasiassa monopoliaikana rakennetuilla tuotantolaitoksilla ja verkoilla. Kulutuksen kasvun ja vanhojen voimalaitosten alasajon johdosta on tultu tilanteeseen, jossa uusia voimalaitoksia pitäisi rakentaa markkinaehtoisessa ympäristössä. Samaan aikaan avokätiset tukijärjestelmät ovat tuoneet markkinoille runsaasti vaihtelevaa tuotantoa, joka osaltaan on pitänyt hintatason alhaalla.
Viime vuosien myrskyt aiheuttivat joillakin alueilla poikkeuksellisen pitkiä katkoja, minkä seurauksena sähkömarkkinalakiin sisällytettiin tavoitteet toimitusvarmuudelle. Kymenlaakson Sähköverkon alueella kriteerien täyttäminen ei aiheuta merkittäviä lisäpanostuksia. Haasteita lähivuosille aiheuttaa kuitenkin sähköverkon tuoton valvontamalli, joka rajoittaa tarvittavien investointien rahoitusta. Kertomusvuoden aikana Kymenlaakson Sähkössä vahvistettiin suunnitelmallisesti tulevien vuosien toimintaedellytyksiä. Osuuksien hankkiminen vesivoimalaitoksista Ruotsissa on pitkäaikainen panostus uusiutuvaan energiaan. Kaikki satatuhatta mittaria on vaihdettu etäluettaviksi. Asiakastiedon hallintajärjestelmän käyttöönottoprojekti eteni hieman viivästyneenä, mutta muuten suunnitelman mukaisesti. Yhtiölle luotiin kokonaisvaltainen riskienhallintajärjestelmä.
5
Kymenlaakson Sähkö onnistui viime vuoden vaikeassa ympäristössä kohtuullisen hyvin. Poikkeuksellisen lämmin sää pudotti niin liikevaihtoa kuin tulostakin. Liikevaihto oli 119,4 (131,2) miljoonaa euroa ja tulos 14,2 (19,7) miljoonaa euroa. Vuoden 2012 tulokseen sisältyi kertaluontoinen erä kantaverkkoyhtiön myynnistä. Vertailukelpoinen tulos laski 2,3 miljoonaa euroa. Tulos mahdollistaa tavoitteen mukaisen 10,6 miljoonan euron osingon maksamisen. Kilpailukyvyn säilyttämiseen ja oman toiminnan kustannustehokkuuteen on kuitenkin kiinnitettävä erityistä huomiota tulevaisuudessa.
Vesivoimaa virtaa Ru – uusiutuvan energian käyttö nousi uudelle tasolle Investointi ruotsalaiseen vesivoimaan nostaa uusiutuvan energian tuotannon uudelle tasolle. Yhtiön oman päästöttömän sähköntuotannon määrä kasvaa 15 prosenttia.
taa tärkeän osan Kymenlaakson Sähkön tuotantokapasiteetista.
Kesäkuussa allekirjoitettiin sopimus, jolla Kymenlaakson Sähkö hankki osuudet seitsemästä vesivoimalaitoksesta Ruotsin Indalsälven-joella. Kymppivoima Oy:n osakkaana tehty kauppa on pitkän tähtäyksen investointi, joka lisää yhtiön oman uusiutuvan energiantuotannon määrää 15 prosentilla. Yhdessä Norjasta hankitun vesivoiman kanssa se muodos-
Vesivoima on päästötön energiantuotantomuoto ja tässä mittakaavassa sitä on harvoin tarjolla. Indalsälven on Ruotsin kolmanneksi tärkein vesivoimaa tuottava joki ja sen vesivoimavarannot ovat merkittävät.
Kohti hiilineutraalia tulevaisuutta
muotona se on säädeltävissä, toisin kuin monet muut uusiutuvan energian tuotantomuodot, joita tukijärjestelmät tuovat markkinoille. Kansallisen energiastrategian mukaisesti Kymenlaakson Sähkö investoi vähäpäästöiseen tuotantoon. Yhtiö on osakkuusyhtiö Kymppivoiman kautta mukana voimalaitoshankkeissa. Tavoitteena on kasvattaa etenkin vesi-, ydin-, bio- ja tuulivoiman osuutta tuotannossa.
Vesivoima on yksi pohjoismaisten sähkömarkkinoiden tukipilareista. Energia-
Sähkön tukkumarkkinahinta 2013 euroa/MWh 60 50 40
2013 spot-kuukausihinta
30
vuosi 2014
20
vuosi 2015
10 0 2.1.13
2.3.13
2.5.13
2.7.13
2.9.13
2.11.13
6
uotsista Uusi ympäristöystävällinen tuotepaletti Sähköenergiasopimukset uudistuivat huhtikuussa. Ympäristöystävällistä sähköä tarjotaan asiakkaille entistä monipuolisemmin kolmella eri sopimustyypillä. Uusiutuvalla energialla tuotettu Luontoilona sai rinnalleen määräaikaiset vuoden ja kahden vuoden pituiset Luontoilona Takuu -sopimukset.
Etukymppi säilyi jatkuvana sopimustyyppinä asioinnin helppoutta arvostavalle asiakkaalle. Kymenlaakson Sähkön myymä vihreä sähkö tuotettiin vesi- ja tuulivoimalla sekä bioenergialla yhtiön omilla tuotanto-osuuksilla Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa.
Sähkön tuotanto kasvoi 25 prosenttia. Sähkön myynnistä 39 prosenttia tuotettiin omilla tuotanto-osuuksilla.
Suoraan sähköpörssissä noteerattuihin hintoihin perustuvat Pörssikymppi- ja Varttikymppi-sopimukset selkeytettiin.
Sähkön hankinta 2013 yhteensä 1 336 GWh Sähköpörssi Maakaasu Turve Bio Vesivoima Öljy Tuuli Kivihiili, lauhde Kivihiili, vastapaine Ydinvoima 7
Energiayhteistyö as
Energianeuvonta on tärkeä osa asiakaspalvelua. Mitä enemmän asiakkaan energiankäytöstä tiedetään, sitä yksilöllisempää palvelua voidaan antaa.
8
siakkaiden kanssa Sähkömarkkinoiden syvä asiantuntemus ja nopea reagointi auttavat löytämään asiakkaalle edullisen sähkösopimuksen. Hyvä palvelu tulee kaupan päälle. Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistyksen toiminnanjohtaja Sami Tammisto korostaa paikallisuuden merkitystä yhteistyökumppaneiden valinnassa. Kiinteistöyhdistys tarjoaa jäsenilleen asiantuntijapalveluja, neuvontaa, koulutusta, apua käytännön toimissa ja jäsenetuja, joista on taloudellista hyötyä. Jäsenet ovat asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöitä, vuokrataloyhtiöitä ja muita kiinteistönomistajia, joilla päivät ovat kiireisiä ja joille säästöä tuovat jäsenedut ovat tervetulleita. Sähkö on yksi näistä jäseneduista. Valmiiksi kilpailutettu kiinteistösähkösopimus helpottaa jäsenien elämää ja on tärkeä kiinteistöyhdistyksellekin, sillä edun antama hyöty voi tuottaa jäsenelle taloudellista hyötyä jäsenmaksun verran. Se on hyvä syy olla jäsen. Yhteistyö Kymenlaakson Sähkön ja Etelä-Kymenlaakson Kiinteistöyhdistyksen välillä on jatkunut jo toistakymmentä vuotta. Edullinen sopimus saadaan aikaan reagoimalla nopeasti sähkön hintavaihteluihin sähkömarkkinoilla ja varmistamalla sopimushinta, kun se laskee tavoitteena olevaan tasoon. Yhteistyö tuo hyötyä kaikille osapuolille. Paikallisuus on selkeä lisäetu.
Kävijöiden määrä nettisivuilla 2011–2013
Direktiivit edellyttävät hyvää energianeuvontaa Energiakumppanuus on hyvää yhteistyötä. Tavoitteena on ensisijaisesti löytää asiakkaalle oikeanlaista sähköä oikeanlaisella sopimuksella ja palvelulla. Tehtävät ovat erilaisia yritysten sähkösalkun hoitamisesta yksittäisten asiakkaiden neuvontaan. EU:n energia- ja ympäristöpolitiikkaan liittyvien direktiivien ja kansallisten energialinjausten tavoitteet ulottuvat asiakaspalveluun saakka. Energiantehokkuusdirektiivi edellyttää toimia asiakkaiden energiankäytön tehostamiseksi.
Omat sähkönkäyttötiedot pohjana Etäluettavien mittareiden asennus on saatu päätökseen ja niiden ansiosta tieto asiakkaan todellisesta sähkönkäytöstä on saatavissa lähes reaaliaikaisena. Asiakas voi tutustua omaan energiankäyttöönsä tunnin tarkkuudella. Tämä antaa uusia mahdollisuuksia tehostaa omaa energiankäyttöä ja löytää uusia säästökohteita. Välineitä tähän on olemassa. Vinkkejä ja ohjeita energiankäytön tehostamiseen ja energiansäästöön on tarjolla asiakastapahtumissa, kesän Wattivaunu-kiertueella, netistä löytyvillä energianeuvontasivuilla ja asiakaslehdessä. Hyödyntämisessä auttavat henkilökohtaista
Sähköisten laskujen lukumäärät 2011–2013
apua antavat asiakaspalveluhenkilöt. Tulevaisuudessa entistä tarkemmat tiedot asiakkaasta ja hänen sähkönkäytöstään antavat mahdollisuuksia yksilöllisempään asiakaspalveluun.
Kymenlaakson Sähkön asiakaspalvelu on rankattu erinomaiseksi
Asiakkaat arvostavat hyvää asiakaspalvelua. Vuosittain tehtävässä asiakastyytyväisyystutkimuksessa yhtiön asiakaspalvelu on saanut erinomaiset arvosanat jo useana vuonna peräkkäin. Niin tapahtui tänäkin vuonna. Vaikka sähköisten palveluiden käyttö kasvaa voimakkaasti, sähköasioita hoidetaan paljon myös puhelimessa ja silloin henkilökohtainen palvelu ja palvelun hyvä saatavuus ovat tärkeitä. Tutkimuksen mukaan yhtiön vahvuusalueita ovat asiakaspalvelun tavoitettavuus, henkilöstön ystävällisyys ja toiminnan luotettavuus. Erityisesti sähkön myyntiasiakkaiden tyytyväisyysindeksi on noussut edellisvuodesta ja on nyt erinomainen, myös selkeästi toimialan keskiarvoja parempi. Kehityskohteina ovat tiedottaminen ja energiankäytön neuvonta. Se kertoo myös asiakkaiden halusta tietää enemmän omasta sähkönkäytöstään ja siihen liittyvistä palveluista.
Asiakaspuheluiden lukumäärät 2011–2013
kpl
kpl
200 000
140 000
_
80 000
120 000
_
70 000
100 000
_
60 000
_
50 000
80 000 60 000
_
40 000
_
20 000
_
150 000
100 000
kpl
40 000 30 000
50 000
20 000 10 000
0
0 2011
2012 2013
0 2011
2012 2013
9
2011
2012 2013
Verkosto täyttää vaati – investoinnit hallinnassa Uusi sähkömarkkinalaki tuli voimaan syyskuun alussa ja toi mukanaan uudet vaatimukset toimitusvarmuudelle. Suuria muutoksia Kymenlaakson Sähköverkon investointitahtiin ei ole tulossa. Sähkön toimitusvarmuutta ja laatua parannetaan kustannustehokkailla ratkaisuilla. Yhä useammin sähkö kulkee ilmajohdon sijasta maakaapelia pitkin ja rakentamisessa etsitään uusia, taloudellisia ja ympäristön huomioon ottavia tapoja. Taajamien sähköjakelua varmistetaan maakaapeloimalla erityisesti häiriöille kaikkein herkintä, sähköasemalta
taajamaan tulevaa keskijänniteverkkoa. Näin saadaan aikaan taajamaan saakka ulottuva säävarma sähköverkko ja sähkön toimitusvarmuus paranee. Keskijänniteverkkoa kaapeloitiin vuoden aikana yhteensä 75 kilometriä ja kaapelointiaste on jo lähes 12 prosenttia.
joen pohjan sedimenttejä. Vedenalaisen suuntaporauksen lisäksi Vaalimaalla kokeiltiin sähkökaapelin maasahausta tien varteen järeän Trencherin avulla. Perinteisiin menetelmiin verrattuna sen avulla voidaan saavuttaa 30 prosentin säästö asennustyössä.
Lokakuun lopulla Kotkan Jumalniemessä kauko-ohjattava suuntapora työnsi sähkökaapelia varten 240 metriä suojaputkea Kymijoen Huumanhaaran alle. Verkonrakennuksessa kokeiltiin uutta tekniikkaa. Sähkökaapeli kulkee kaksi metriä joen pohjan alla eikä rakennustyö sotkenut
Loppuvuonna hurjistuivat Eino, Oskari ja Seija
Jakeluhäiriöt asiakkaalla 2011–2013
Rauhallinen alkuvuosi kostautui vuoden lopun myrskyrintamalla. Eino-, Oskari- ja Seija-myrskyjen kovat tuulet kaatoivat puita johtojen päälle ja veivät pahimmil-
Jakeluverkosto 2013
tuntia / asiakas 3,0
110 kV johdot
2,5
Keskijännitejohdot yhteensä Kaapelointiaste
2,0 1,5
2011 2012 2013
1,0 0,5
Joulu
Marras
Loka
Syys
Elo
Heinä
Kesä
Touko
Huhti
Maalis
Helmi
Tammi
0,0
4 776 km 12,0 %
Jakelumuuntamot
4 770 kpl
Pienjännitejohdot yhteensä
7 954 km
Kaapelointiaste
21,8 %
Kaapelointiaste keskimäärin
18,0 %
Verkkopituus
12 966 km
Asiakkaita
102 117 kpl
Verkon pituus / asiakas 10
236 km
127 m
imukset laan sähköt yli 18 000 taloudelta. Häiriötilanteissa mitattiin verkoston kuntoa ja resurssien kestävyyttä. Tilanteiseen varauduttiin nopeasti etukäteen lisäämällä valmiudessa olevien henkilöiden määrää, ja suurimmaksi osaksi häiriöt saatiin hallintaan ilman pitkäksi venyneitä sähkökatkoja. Myrskyistä selvittiin taas muuta Suomea nopeammin, vaikka pieni osa asiakkaista joutuikin odottamaan sähköä yli 12 tuntia.
Suotuisa toiminta-alue ei edellytä verkon mittavaa maakaapelointia.
Asiakkaat siirtyivät etäluentaan Yli 100 000 asiakasta on siirtynyt etäluentaan sovitun aikataulun mukaisesti. Perinteinen mittarinluku sekä lukemien ilmoittaminen on jäänyt historiaan, laskut tulevat todellisen sähkönkäytön mukaan ja asiakkaat seuraavat omaa sähkönkäyttöään nettisivujen Online-asioinnista.
Uudistuneen häiriönetti-palvelun toimintakyky testattiin nettisivuilla suurilla käyttömäärillä. Se palveli asiakkaita kiitettävästi.
Maakaapeliverkon kehitys 2008–2013
Pienjänniteverkko
Keskijänniteverkko
Kaapelointiaste (%)
km 2000
Kaapelointiaste (%)
km 500
25
12 10
20
8
15
1500
6
400
10
4
5
1000
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2 300
0
11
2008
2009
2010
2011
2012
2013
0
Sähkön pientuotan
12
nto kiinnostaa Omat aurinkopaneelit tai muu pientuotantojärjestelmä toteuttaa haavetta tuottaa sähköä ainakin omaan tarpeeseen. Toiveissa on myös ylimääräisen sähkön myyminen sähköverkkoon. Kymenlaakson Sähkö kokeilee pientuotantoa omassa pääkonttorissaan.
sa pientuotantojärjestelmän hankkiminen oli teknisesti mahdollista, oli kiinnostunut omasta sähköntuotannosta. Moni miettii aurinkopaneeleiden tai muun järjestelmän hankintaa perinteisen verkkosähkön rinnalle. Ehtona kuitenkin on, että järjestelmä on taloudellisesti kannattava.
Elimäen toimiston alueelle asennettiin loppukesästä oma aurinkosähköjärjestelmä. Järjestelmä sisältää 40 aurinkopaneelia ja sen kokonaispinta-ala on 60 neliömetriä. Tämä 10 kilowatin laitteisto on teholtaan suurin aurinkosähköjärjestelmä, joka on kytketty Kymenlaakson Sähkön sähköverkkoon. Paneelien tuottama sähkö kuluu kokonaan Elimäen toimitiloissa. Järjestelmän on arvioitu tuottavan sähköä 8 000–9 000 kWh vuodessa, mikä vastaa noin neljän kerrostalokaksion sähkön kulutusta.
Oma sähköntuotanto käytetään usein omassa taloudessa
Oma aurinkosähköjärjestelmä tuo hyödyllistä tietoa ja käytännön kokemusta pientuotannosta. Tuotantoa seurataan niin tietoverkossa kuin omassa sähköverkossakin. Se antaa hyvät valmiudet kehittää omaa toimintaa ja palvelua. Yhtiön oman kyselyn mukaan noin puolet talouksista, jois-
Kymenlaakson Sähkön pääkonttori käyttää aurinkosähköä.
Kymenlaakson Sähkön verkkoon on liitetty 19 pientuotantojärjestelmää. Yhtiö kannustaa pientuottajia maksamalla verkkoon syötetystä sähköstä markkinahintaan sidottua korvausta. Pientuottajien kanssa tehdään sopimus ylimääräisen sähkön ostamisesta ja ohjeistetaan laitteiston liittämisessä. Verkkoon liitettävän järjestelmän tulee täyttää tarkat vaatimukset. Laitteiston on kytkeydyttävä irti verkkovian aikana eikä se saa tuottaa häiriöitä muille sähkönkäyttäjille. Pientuotanto ei saa aiheuttaa kenellekään laatu- tai turvallisuusriskejä.
loudessa ja pienentää ostettavan sähkön määrää. Suurehkot investointikustannukset rasittavat kannattavuutta ja kysyvät järjestelmän hankkijalta myös korostunutta vastuuntuntoa yhteisten ympäristöasioittemme hoitamisesta.
Tulevaisuuden energiantuotantoa Uusiutuvan energian tuotanto myös pienessä mittakaavassa on tulevaisuutta. Valmiudet siihen ovat olemassa. Kymenlaakson Sähköllä on pientuottajille ohjeistus, jota päivitetään tarvittaessa valtakunnallisen ohjeistuksen mukaisesti.
Kokemusten mukaan suurin hyöty omasta sähköntuotannosta tulee omassa sähkönkäytössä. Oma tuotanto kuluu omassa ta-
Kymenlaakson Sähkön aurinkosähköjärjestelmän tuotantomääriä voi seurata reaaliajassa.
13
Hallituksen toimintakerto Toimintaympäristö Suomessa kulutettiin sähköä 84,3 (edellisenä vuonna 85,2) TWh (miljardia kilowattituntia). Kulutuksesta katettiin tuonnilla 18,6 (20,5) prosenttia ja Suomen omalla tuotannolla 81,4 (79,5) prosenttia. Vuosi 2013 oli normaalia hieman lämpimämpi, mikä heijastui suoraan sähkönkulutukseen. Pohjoismaisen vesitilanteen heikkeneminen vähensi hieman tuontia. Sähkön markkinahinnat Nord Pool Spot -sähköpörssissä nousivat 12,3 prosenttia edellisvuodesta. Nousuun vaikutti etenkin pohjoismaisen vesitilanteen selvä
Liikevaihto 2009–2013 milj. euroa 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0
heikentyminen erittäin sateisen vuoden 2012 jälkeen. Suomen aluehinnan vuosikeskiarvo oli 41 (37) €/MWh. Kansallisen energia- ja ilmastostrategian päivitys julkaistiin maaliskuussa. Siinä esitetyillä toimenpiteillä pyritään varmistamaan, että Suomi saavuttaa vuodelle 2020 asetetut energia- ja ilmastotavoitteet. Lisäksi siinä on esitetty linjauksia ja skenaarioita vuoden 2020 jälkeiseen aikaan. Päivitys sisältää yhteensä 120 strategista linjausta. Uusi energiamarkkinalainsäädäntö astui voimaan syyskuun alussa. Sähkön osalta
Tase 2009–2013
Liikevoitto 2009–2013
milj. euroa
milj. euroa
230
30 28 26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0
200 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 2011
2012
2013
Merkittäviä tapahtumia – Hankittiin vesivoimaa Ruotsista. – Etäluettavien mittarien asennukset saatiin päätökseen. – Otettiin käyttöön uusi riskienhallintajärjestelmä. – Jatkettiin asiakkuuden hallinnan tietojärjestelmän uudistamista. – Otettiin käyttöön kaupintavarasto.
220
2009 2010
muutokset sisältävät mm. tavoitteet sähkönjakelun toimintavarmuuden parantamiseksi sekä tarkennuksia jakeluverkonhaltijan ja sähkön myyjän laskutukseen sekä toimintojen eriyttämiseen.
2009 2010
14
2011
2012
2013
2009 2010
2011
2012
2013
omus 2013 Konsernirakenne Kymenlaakson Sähkö -konsernin muodostavat emoyhtiö Kymenlaakson Sähkö Oy ja tytäryhtiö Kymenlaakson Sähköverkko Oy. Konserniin kuuluvat osakkuusyhtiöt Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Kymppivoima Hydro Oy, Orimattilan Lämpö Oy ja Artjärven Lämpö Oy.
Liikevaihto ja tulos
Emoyhtiön liikevaihto oli 89,1 (96,6) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 5,7 (4,1) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 14,7 (15,8) miljoonaa euroa. Emoyhtiö sai 0,4 miljoonaa euroa kertaluontoista osinkotuottoa ja 3,8 miljoonaa euroa pääoman palautusta Kymppivoima Oy:ltä Fingrid Oyj:n kauppahinnan palautuksena. Tytäryhtiöltään Kymenlaakson Sähköverkko Oy:ltä emoyhtiö sai osinkoa 3,6 (3,6) miljoonaa euroa. Tytäryhtiön antama konserniavustus oli 8,5 (9,0) miljoonaa euroa.
Konsernin liikevaihto oli 119,4 (131,2) miljoonaa euroa. Liikevoitto oli 18,8 (25,5) miljoonaa euroa ja tilikauden voitto 14,2 (19,7) miljoona euroa.
Konsernin liikevoitto oli 15,8 (19,4) prosenttia liikevaihdosta. Oman pääoman tuotto oli 15,2 (21,8) prosenttia ja sijoitetun
Verkostoinvestoinnit 2009–2013 Kymenlaakson Sähköverkko Oy
Henkilöstökulut 2009–2013
milj. euroa
milj. euroa
26 24 22 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0
10
pääoman tuotto 9,9 (14,9) prosenttia.
Rahoitus ja investoinnit Konsernin ulkopuolisen lainapääoman määrä oli vuoden lopussa 50,8 (32,8) miljoonaa euroa. Omavaraisuusaste oli ilman liittymismaksuja 40,3 (43,2) prosenttia ja liittymismaksujen kanssa 67,7 (71,3) prosenttia. Maksuvalmius (Quick ratio) oli 1,9 (2,0). Emoyhtiön ulkopuolisen lainapääoman määrä oli vuoden lopussa 23,6 (7,6) miljoonaa euroa. Maksuvalmius (Quick ratio) oli 1,9 (1,7).
Henkilöstömäärä /1000 asiakasta 2009–2013
9 8 7
2
6 5
1,5
4 3
1
2 1
0
0 2009 2010
2011
2012
2013
2009 2010
15
2011
2012
2013
2009 2010
2011
2012
2013
16
Konsernin investoinnit olivat yhteensä 36,8 (26,6) miljoonaa euroa, josta verkostoinvestoinnit olivat 17,3 (21,6) miljoonaa euroa ja muut investoinnit 19,5 (5,0) miljoonaa euroa.
Henkilöstö Konsernin henkilöstön määrä oli keskimäärin 180 (174). Vakituisen henkilöstön keski-ikä on 46,7 (46,1) vuotta. Konsernin emoyhtiössä vakinaistettiin kolme määräaikaista työsuhdetta ja palveluksesta erosi yksi (5) henkilö. Eläkeyhtiön kanssa toteutettiin koko henkilöstön piirissä työhyvinvointiselvitys ja sen tulosten käsittely. Palkat ja palkkiot olivat yhteensä 8,4 (8,1) miljoonaa euroa.
Energialiiketoiminta
spot-hinta oli keskimäärin 8,0 prosenttia yhteispohjoismaista spot-hintaa korkeampi. Tukkumarkkinahinnat pysyivät melko tasaisina läpi vuoden ja edellisvuoden kaltaista jyrkkää laskua kesällä ei nähty. Markkinoita vakautti pohjoismaisten vesivarastojen selvä lasku vuoden 2012 huippulukemista. Suurin poikkeama oli joulukuun alhainen hinta, joka johtui ajankohtaan nähden erittäin lämpimästä ja sateisesta säästä. Alhaiset hiilen ja päästöoikeuden hinnat sekä sähkön tukkumarkkinahinnan nousu paransivat hiililauhdetuotannon kannattavuutta merkittävästi vuonna 2013. Tuotanto kasvoi edellisvuodesta noin 100 gigawattituntia. Kymenlaakson Sähkön vesivoimakapasiteetti kasvoi 14,5 megawattia heinäkuussa, kun yhtiö osti osuuden ruotsalaisesta Kraftgården Ab:stä.
Sähkön tukkumarkkinahinta Suomen hinta-alueella nousi 12,3 prosenttia vuoteen 2012 verrattuna. Vuoden keskihinta oli 41,2 €/MWh. Suomen hinta-alueen
Kahden uuden piensähköaseman suunnittelutyötä jatkettiin vuoden 2013 aikana. Sähkön toimitusvarmuutta parannettiin kaapeloimalla keskijänniteverkkoa yhteensä 75 kilometriä. Keskijänniteverkon kaapelointiaste on nyt lähes 12 prosenttia. Verkostoautomaatiota lisättiin lukuisilla uusilla kauko-ohjattavilla erotinasemilla. Pääosa Kirkonmaan, Rankin ja Orrengrundin entisten linnakesaarien sähköverkoista ja niiden ylläpito siirtyi Senaattikiinteistöiltä Kymenlaakson Sähköverkko Oy:lle joulukuussa allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti 1.1.2014 alkaen. Etäluettavien sähkömittarien asennukset saatiin loppuun. Vuoden lopussa oli asennettu yli 100 000 tuntiluettavaa mittaria.
Verkkoliiketoiminta, Kymenlaakson Sähköverkko Oy
Energialiiketoiminnan liikevaihto oli 73,9 (83,6) miljoonaa euroa ja liikevoitto 5,7 (3,7) miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä oli keskimäärin 36 (34). Sähkön myynti laski 15 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Myynnin lasku kohdistui pääosin suurasiakasmyyntiin, jossa luovuttiin eräästä asiakassegmentistä. Lisäksi taloudellinen matalasuhdanne sekä lämmin sää vähensivät kysyntää. Sähkön myynti oli 1 336 (1 571) miljoonaa kilowattituntia, josta omilla tuotanto-osuuksilla tuotettiin 39 (27) prosenttia. Sähköntuotanto yhtiön tuotanto-osuuksilla oli 522 (418) miljoonaa kilowattituntia.
osuivat Eino-, Oskari- ja Seija-myrskyt. Enimmillään sähköttömiä asiakkaita oli noin 18 000. Asiakasta kohden sähkökatkojen kesto oli keskimäärin 2,8 (2,0) tuntia.
Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n liikevaihto oli 49,1 (51,2) miljoonaa euroa ja liikevoitto 16,4 (20,1) miljoonaa euroa. Yhtiön henkilöstön määrä oli keskimäärin 37 (40). Vuonna 2013 yhtiön jakelualueella käytettiin sähköä 1 345 (1 403) miljoonaa kilowattituntia, mikä on 4,1 prosenttia vähemmän, kuin vuonna 2012. Sähkön kulutus oli joulukuussa 19,4 prosenttia pienempi kuin edellisvuoden joulukuussa, mikä johtui normaalia lämpimämmästä säästä. Uusien liittymien määrä putosi vuodesta 2012 noin 16 prosenttia. Uusia liittymissopimuksia tehtiin 378 (451). Sähkönkäyttäjiä oli vuoden lopussa yhteensä 102 117 (101 828). Marras–joulukuussa yhtiön jakelualueelle
Uusi sähkömarkkinalaki astui voimaan 1.9.2013. Lakimuutoksella säädettiin sähkönjakelulle uudet toimitusvarmuustavoitteet, jotka on saavutettava asteittain vuoteen 2028 mennessä. Energiavirasto teki verkkotoiminnan valvontamalliin lain johdosta muutoksia, jotka astuivat voimaan vuoden 2014 alusta.
Verkonrakennusliiketoiminta Verkonrakennusliiketoiminnan liikevaihto oli 14,1 (11,8) miljoonaa euroa ja liikevoitto 0,1 (0,5) miljoonaa euroa. Henkilöstöä oli keskimäärin 86 (80). Maakaapelirakentamisen voimakas kasvu aiheutti selkeän kustannusrakennemuu-
Maksetut osingot vuosilta 2009–2013 milj. euroa
Tunnuslukuja 2009–2013
15 14 13 12 11 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 0
2009 2010 2011 2012 2013 Liikevoitto
%
17,7
18,8 19,9 19,4
15,8
Sijoitetun pääoman tuotto % 15,0
16,2 16,0 14,9
9,9
Maksuvalmius (Quick ratio)
2,0
1,9
1,6
1,9
2,0
Omavaraisuusaste ilman liittymismaksuja
% 39,6
42,1 43,4 43,2 40,3
Omavaraisuusaste liittymismaksut mukana 2009 2010
2011
2012
2013
17
% 71,0 73,5 73,8 71,3
67,7
toksen, mikä osaltaan heikensi liiketoiminnan tulosta. Yksikkö on pääsääntöisesti tehnyt Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n tilaamia töitä.
Tutkimus- ja kehitystoiminta Kymenlaakson Sähkössä on menossa liiketoimintoihin ja tietojärjestelmiin liittyvää tavanomaista kehitystyötä. Yhtiö on mukana Kymppivoima Oy:n kautta tuulivoiman tuotanto- ja kehityshankkeissa. Kansallisen energiatehokkuussopimuksen puitteissa yhtiö on sitoutunut edistämään energian tehokasta käyttöä. Kymenlaakson Sähkö osallistuu sähköntutkimuspoolin toimintaan. Yhtiön Elimäen toimipaikan alueelle asennettiin 10 kilowatin aurinkosähköjärjestelmä. Käyttökokemuksia ja tuotantotietoja jaetaan pientuotannosta kiinnostuneille asiakkaille.
Toiminnan riskit ja epävarmuustekijät Energialiiketoiminnan keskeiset riskit liittyvät pörssisähkön hankintaan ja omiin tuotanto-osuuksiin voimalaitoksissa. Pörssisähkön hintakehitys ja voimakkaat hintavaihtelut voivat vaikuttaa liiketoiminnan kannattavuuteen. Sähkökaupan tilannetta seurataan säännöllisesti hallituksen hyväksymän riskikäsikirjan mukaisin menettelytavoin. Yhtiöllä on myös omakustannusperusteinen vastuu Kymppivoima Oy:n kautta omistettavien voimalaitososuuksien kustannuksista. Myrskyt ja muut poikkeukselliset sääolo-
suhteet aiheuttavat riskin siirto- ja jakeluverkoston toimitusvarmuudelle. Suurhäiriöistä aiheutuu viankorjauskuluja sekä mahdollisesti asiakkaille maksettavia korvauksia. Riskeihin on varauduttu verkostoinvestoinneilla ja verkoston ennakoivalla kunnossapidolla. Verkkoliiketoiminnan sallittu tuotto on sidottu useaan muuttujaan, joista korkotasolla on suurin merkitys. Riskinä on, että pitkään jatkuessaan nykyinen matala korkotaso pitää sallitun tuoton alhaisena. Energiantuotannon tuki- ja verotusjärjestelmien sekä verkkotoiminnan valvontamallin mahdollisten muutosten vuoksi sekä energia- että verkkoliiketoimintaan liittyy hallinnollinen riski. Vakuutuksilla on katettu vahinkoriskit siltä osin kuin se on taloudellisesti mahdollista ja tarkoituksenmukaista. Riskejä pienen-
netään, poistetaan ja hallitaan systemaattisesti hyödyntämällä uutta riskienhallintajärjestelmää.
Tulevaisuuden näkymät ja olennaiset tapahtumat tilikauden päättymisen jälkeen EU:n energia- ja ilmastotavoitteet sekä mahdollinen kansainvälinen ilmastosopimus ohjaavat energia-alan kehitystä tulevina vuosina. Investoinnit hiilidioksidipäästöttömään energiantuotantoon sekä siirto- ja jakeluverkkoihin jatkuvat ja energiatehokkuuden parantamiseen kannustetaan. Markkinoiden yhdentymiskehitys jatkuu pohjoismaisella ja eu-
18
rooppalaisella tasolla. Yhtiö saa merkittävän määrän uutta hiilidioksiditonta sähköntuotantoa, kun Olkiluoto 3 voimalaitos valmistuu. Samoin investoinnit uusiutuvaan energiaan jatkuvat tulevina vuosina. Investoinnit sähköverkoston uusimiseen ja toimintavarmuuden parantamiseen jatkuvat. Verkostoautomaatiota ja kaapelointia lisätään nykytasosta. Uuden sähkömarkkinalain keskeisiä määräyksiä on verkkoyhtiön kehittämissuunnitelman laatiminen. Suunnitelmassa on esitettävä aikataulu ja toimenpiteet, joilla saavutetaan lain toimitusvarmuusvaatimukset. Ensimmäinen kehittämissuunnitelma on toimitettava Energiavirastoon 30.6.2014 mennessä. Suunnitelman myötä tarkentuvat tarvittavien investointien määrät ja kohdentaminen.
Investoinnit laskevat todennäköisesti jonkin verran yhtiön suhteellista kannattavuutta lähivuosina, mutta mahdollistavat myöhemmin talouden vahvistumisen. Yhtiön liiketoiminnan ja taloudellisen tuloksen ennakoidaan kehittyvän suunnitelmien mukaisesti.
Omistus ja hallinto Kymenlaakson Sähkö Oy:llä on 229 637 osaketta. Kaikilla osakkeilla on samanlainen oikeus osinkoon ja yhtiön varoihin ja kukin osake oikeuttaa yhteen ääneen yhtiökokouksessa. Osakkeita koskee yhtiöjärjestyksen 15 §:n mukainen lunastusvelvollisuus. Koko osakepääoma oli
kertomusvuoden lopussa kolmentoista kunnan omistuksessa.
Hallituksen esitys voittovarojen käyttämisestä
Varsinainen yhtiökokous pidettiin 19.4.2013. Kokouksessa käsiteltiin varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat. Tilintarkastajaksi valittiin Idman Vilén Grant Thornton Oy, KHT-yhteisö vastuullisena tarkastajanaan KHT-tilintarkastaja Matti Pettersson.
Emoyhtiön vapaa oma pääoma 31.12.2013 on 40 169 951 ,33 euroa, josta tilikauden voitto on 14 697 763,20 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että emoyhtiö jakaa osinkoa 46,00 euroa osakkeelta eli yhteensä 10 563 302,00 euroa ja käyttörahastoon tilikauden voitosta siirretään 4 134 461,20 euroa.
Hallintoneuvostoon kuuluu kaksitoista osakaskunnan edustajaa ja kolme henkilöstön edustajaa. Hallintoneuvosto kokoontui kertomusvuoden aikana kaksi kertaa. Hallintoneuvoston puheenjohtajaksi valittiin Antti Rämä ja varapuheenjohtajaksi Vesa Peltola. Kaikkien hallintoneuvoston jäsenten toimikausi päättyy vuoden 2017 varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä.
Yhtiön taloudellisessa asemassa ei tilikauden päättymisen jälkeen ole tapahtunut olennaisia muutoksia. Yhtiön maksuvalmius on hyvä, eikä ehdotettu voitonjako hallituksen näkemyksen mukaan vaaranna yhtiön maksukykyä.
Hallitukseen kuuluu seitsemän jäsentä. Hallituksen jäsenen toimikausi päättyy vaalia seuraavan ensimmäisen varsinaisen yhtiökokouksen päättyessä. Yhtiön hallitus kokoontui kertomusvuoden aikana kahdeksan kertaa.
Hallintoneuvoston jäseninä toimivat yhtiökokouksen jälkeen seuraavat henkilöt (suluissa varajäsen): Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Antti Rämä, Luumäki, puheenjohtaja Kunnanvaltuuston varapuheenjohtaja Vesa Peltola, Lapinjärvi, varapuheenjohtaja Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Kristian Forsman, Myrskylä Kehittämisjohtaja Sten Frondén, Loviisa Maanviljelijä Kimmo Jokiranta, Kouvola Kunnanhallituksen puheenjohtaja Mika Lampola, Hämeenkoski Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Lappi, Virolahti Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jukka Lehtimäki, Pukkila Kunnallisneuvos Tero Mölsä, Orimattila Diplomi-insinööri Merja Pärssinen, Kotka Kunnanjohtaja Päivi Rahkonen, Hollola Kunnanjohtaja Esko Rautiainen, Askola Henkilöstön edustajat: Kassanhoitaja Pirjo Ahtiainen (kunnossapitomestari Tapio Lampinen) Suunnittelupäällikkö Tuomo Hakkarainen (kehityspäällikkö Olli Laitinen) Maastosuunnittelija Tuukka Wahrman (verkostoasentaja Heikki Ahola)
Varsinaisessa yhtiökokouksessa hallitukseen valittiin seuraavat henkilöt: Diplomi-insinööri Markku Saastamoinen, Kotka, puheenjohtaja Maakuntaneuvos Harri Helminen, Kouvola, varapuheenjohtaja Toimitusjohtaja Kim Jordas, Lapinjärvi Kaupunginjohtaja Olavi Kaleva, Loviisa Toimitusjohtaja Jussi Karinen, Orimattila Kunnossapitoteknikko Seppo Simola, Kotka Kunnanvaltuuston jäsen Eino Vappula, Pukkila Yhtiön toimitusjohtajana on toiminut diplomi-insinööri Kari Rämö.
19
Konsernituloslaskelma tuhatta euroa Liitetieto nro 2013 2012 119 425 131 206 Liikevaihto 1 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden 464 -88 varaston muutos 6 084 4 260 Valmistus omaan käyttöön 288 240 Liiketoiminnan muut tuotot 2 -580 3 512 Osuus osakkuusyhtiöiden tuloksista -79 515 -86 863 Materiaalit ja palvelut 3 -10 357 -9 946 Henkilöstökulut 4 -10 043 -9 776 Poistot ja arvonalentumiset 5 -6 950 -7 065 Liiketoiminnan muut kulut 18 818 25 480 Liikevoitto -522 -537 Rahoitustuotot ja -kulut 6 18 296 24 943 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja -5 288 -5 957 Tuloverot 9 1 195 697 Laskennalliset verot 9 14 203 19 683 Tilikauden voitto
Konsernin rahoituslaskelma tuhatta euroa 2013 2012 Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut 125 792 124 112 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 211 211 Maksut liiketoiminnan kuluista -94 289 -95 291 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 31 714 29 032 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -829 -828 Saadut korot liiketoiminnasta 201 205 Saadut osingot liiketoiminnasta 2 425 488 Maksetut verot -6 983 -5 412 Liiketoiminnan rahavirta (A) 26 527 23 486 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -24 886 -20 670 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 76 3 953 Investoinnit sijoituksiin -1 825 -16 101 Investointien rahavirta (B) -26 634 -32 819 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten lainojen nostot 15 000 23 700 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -6 650 -5 646 Maksetut osingot -9 874 -14 697 Liittymismaksujen lisäys 2 881 2 462 Rahoituksen rahavirta (C) 1 356 5 819 Rahavarojen muutos (A+B+C) Rahavarat 1.1. Rahavarat 31.12.
20
-3 514
1 249
15 290 11 776 -3 514
14 041 15 290 1 249
Konsernitase tuhatta euroa
31.12.2013 31.12.2012
Liitetieto nro
VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 10 Aineettomat oikeudet 2 039 2 293 Liikearvo 12 642 11 249 Muut pitkävaikutteiset menot 378 15 059 408 13 950 Aineelliset hyödykkeet 11 Maa- ja vesialueet 1 282 1 282 Rakennukset ja rakennelmat 5 149 5 340 Siirto- ja jakeluverkosto 84 573 93 978 Koneet ja kalusto 2 073 2 241 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 4 532 97 609 6 472 109 313 Sijoitukset 12 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 42 110 42 470 Muut osakkeet ja osuudet 18 42 128 10 846 53 316 Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet 640 270 Keskeneräiset tuotteet 1 050 1 690 1 514 1 784 Saamiset 13 Pitkäaikaiset Laskennallinen verosaaminen 2 822 2 847 Muut saamiset 0 2 822 327 3 174 Lyhytaikaiset Myyntisaamiset 34 761 30 303 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 18 12 Muut saamiset 0 520 Siirtosaamiset 2 018 36 797 1 468 32 303 Rahoitusarvopaperit 0 596 Rahat ja pankkisaamiset 14 617 11 449 211 318 225 290 VASTATTAVAA Oma pääoma 14 Osakepääoma 230 230 Ylikurssirahasto 19 015 19 015 Muut rahastot Vararahasto 284 284 Käyttörahasto 24 384 25 472 Edellisten tilikausien voitto 27 636 31 518 Tilikauden voitto 91 233 14 203 90 723 19 683 Vieras pääoma Pitkäaikainen 16 Laskennallinen verovelka 6 291 5 136 Lainat rahoituslaitoksilta 25 997 43 985 Eläkelainat 1 714 857 Liittymismaksut 93 405 61 806 111 784 59 402 Lyhytaikainen 17 Lainat rahoituslaitoksilta 4 182 5 105 Eläkelainat 857 857 Saadut ennakot 501 433 Ostovelat 6 118 2 735 Velat omistusyhteysyrityksille 5 245 3 773 Muut velat 6 455 6 259 Siirtovelat 3 324 26 681 3 621 22 783 211 318 225 290 21
Emoyhtiön tuloslaskelma tuhatta euroa Liitetieto nro 2013 2012 Liikevaihto 1 89 143 96 575 Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 464 -88 Liiketoiminnan muut tuotot 2 606 568 Materiaalit ja palvelut 3 -70 031 -78 495 Henkilöstökulut 4 -8 026 -7 642 Poistot ja arvonalentumiset 5 -1 235 -1 658 Liiketoiminnan muut kulut -5 173 -5 135 Liikevoitto 5 747 4 124 Rahoitustuotot ja -kulut 6 3 887 5 855 Voitto ennen satunnaisia eriä 9 634 9 979 Satunnaiset erät 7 8 500 9 000 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 18 134 18 979 Tilinpäätössiirrot 8 -7 -30 Tuloverot 9 -3 430 -3 164 Tilikauden voitto 14 698 15 785
Emoyhtiön rahoituslaskelma tuhatta euroa 2013
2012
Liiketoiminnan rahavirta: Myynnistä saadut maksut 93 409 92 439 Liiketoiminnan muista tuotoista saadut maksut 539 530 Maksut liiketoiminnan kuluista -88 564 -84 546 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 5 384 8 423 Maksetut korot ja maksut muista liiketoiminnan rahoituskuluista -393 -464 Saadut korot liiketoiminnasta 185 216 Saadut osingot liiketoiminnasta 5 995 4 058 Maksetut verot -4 741 -2 645 Rahavirta ennen satunnaisia eriä 6 429 9 588 Liiketoiminnan satunnaisista eristä johtuva rahavirta 9 000 8 500 Liiketoiminnan rahavirta (A) 15 429 18 088 Investointien rahavirta: Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -1 978 -2 346 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustulot 67 3 953 Investoinnit sijoituksiin -1 825 -16 101 Investointien rahavirta (B) -3 736 -14 494 Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten velkojen lisäys 18 700 Lyhytaikaisten velkojen lisäys 0 Lyhytaikaisten velkojen takaisinmaksut -1 215 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -3 496 Maksetut osingot ja muu voitonjako -14 697 Rahoituksen rahavirta (C) -708
0 1 215 0 -3 913 -9 874 -12 573
Rahavarojen muutos (A+B+C) 2 886
-879
Rahavarat 1.1. Rahavarat 31.12.
2 239 5 125 2 886
22
3 118 2 239 -879
Emoyhtiön tase tuhatta euroa
31.12.2013
Liitetieto nro
31.12.2012
VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet 10 443 Aineettomat oikeudet 529 0 Liikearvo 177 74 517 53 Muut pitkävaikutteiset menot 759 Aineelliset hyödykkeet 11 808 808 Maa- ja vesialueet 4 420 4 688 Rakennukset ja rakennelmat 1 751 1 966 Koneet ja kalusto 183 7 162 1 021 8 482 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset 12 7 707 7 707 Osuudet saman konsernin yrityksissä 40 520 41 948 Osuudet omistusyhteysyrityksissä 18 48 245 10 846 60 501 Muut osakkeet ja osuudet Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus 640 270 Aineet ja tarvikkeet 1 050 1 690 1 514 1 784 Keskeneräiset tuotteet Saamiset 13 Pitkäaikaiset 327 0 Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset 20 240 17 328 Myyntisaamiset 2 375 2 182 Saamiset saman konsernin yrityksiltä 18 12 Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 0 520 Muut saamiset 1 267 23 900 456 20 498 Siirtosaamiset 0 596 Rahoitusarvopaperit 1 566 4 798 Rahat ja pankkisaamiset 83 918 96 908 VASTATTAVAA Oma pääoma 14 230 230 Osakepääoma 19 015 19 015 Ylikurssirahasto Muut rahastot 284 284 Vararahasto 24 384 25 472 Käyttörahasto 59 698 14 698 59 699 15 785 Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä 15 371 364 Poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen 16 3 462 20 642 Lainat rahoituslaitoksilta 1 714 857 Eläkelainat 3 144 8 320 2 311 23 810 Velat saman konsernin yrityksille Lyhytaikainen 17 1 556 1 269 Lainat rahoituslaitoksilta 857 857 Eläkelainat 395 287 Saadut ennakot 1 473 1 340 Ostovelat 2 056 856 Velat saman konsernin yrityksille 5 245 3 773 Velat omistusyhteysyrityksille 1 626 2 191 Muut velat 2 327 15 535 2 456 13 028 Siirtovelat 83 918 96 908 23
Tilinpäätöksen liitetiedot
Konserniin kuuluvaa kirjanpitovelvollista koskevat liitetiedot
Arvostusperiaatteet Pysyvien vastaavien arvostus
Kymenlaakson Sähkö Oy on Kymenlaakson Sähkö -konsernin emoyhtiö. Konsernitilinpäätöksen jäljennös on saatavissa osoitteesta Kymenlaakson Sähkö Oy, Yhdystie 7, 47200 Elimäki.
Konsernitilinpäätöksen laajuus ja laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätöksen laajuus
Konsernitilinpäätös on laadittu emoyhtiö Kymenlaakson Sähkö Oy:n ja tytäryhtiö Kymenlaakson Sähköverkko Oy:n muodostamasta konsernista koko tilikaudelta. Konserniin kuuluvat osakkuusyhtiöt Kymppivoima Oy, Kymppivoima Hankinta Oy, Kymppivoima Hydro Oy, Orimattilan Lämpö Oy ja Artjärven Lämpö Oy.
Konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmällä ja osakkuusyhtiöt on yhdistelty pääomaosuusmenetelmällä. Keskinäisen osakeomistuksen eliminoinnissa syntyneet erot käsitellään konserniaktiivana tai konsernireservinä ja ne kohdistetaan sekä tuloutetaan suunnitelman mukaan.
Sisäiset liiketapahtumat Konsernin sisäiset liiketapahtumat, sisäiset saamiset ja velat sekä sisäinen voitonjako ja sisäinen kate on eliminoitu.
Aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla lukuun ottamatta maa-alueita, joihin sisältyy 116 710,11 euron suuruinen arvonkorotus. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden taloudellisen pitoajan perusteella. Liikearvojen taloudelliset pitoajat ovat 10 ja 20 vuotta, koska liikearvot kohdistuvat toiminnan luonteen mukaisiin pitkäaikaisiin asiakassuhteisiin ja verkkotoimintaan liittyvään pitkäaikaiseen tulon muodostukseen.
Poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmat 3–5 vuotta Johtoaluekorvaukset 10–50 vuotta Liikearvo 10 ja 20 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 5–50 vuotta Siirto- ja jakeluverkosto 10–25 vuotta Mittauslaitteet 10 vuotta Koneet ja kalusto 5–10 vuotta
Vaihto-omaisuuden arvostus Vaihto-omaisuuden hankintamenoon on luettu muuttuvat menot. Vaihto-omaisuus on arvostettu hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen myyntihintaan.
24
Korkojohdannaiset Koronvaihtosopimuksilla vaihdetaan yhtiön rahalaitoslainojen vaihtuva korko kiinteäksi koroksi. Koronvaihtosopimukset on määritelty viideksi vuodeksi ja korko määritellään yhden ja kuuden kuukauden välein lainan lyhennyksien mukaan.
Eläkkeiden kirjaaminen Yhtiön henkilökunnan eläketurva on hoidettu ulkopuolisissa eläkevakuutusyhtiöissä. Eläkemaksut ja tilikauteen kohdistuvat kulut perustuvat eläkevakuutusyhtiön tekemiin laskelmiin. Eläkemenot kirjataan kuluksi kertymisvuonna.
Tuloslaskelman liitetiedot
tuhatta euroa Konserni Emoyhtiö 2013 2012 2013 2012 1 Liikevaihto toimialoittain Energialiiketoiminta 79 135 69 503 83 629 73 900 Verkkoliiketoiminta 51 050 48 974 0 0 Muu myynti 1 021 948 12 946 15 242 Yhteensä 131 206 119 425 96 575 89 143
2 Liiketoiminnan muut tuotot Vuokratuotot 145 Käyttöomaisuuden myyntivoitot 77 Muut tuotot 66 Yhteensä 288
142 31 67 240
458 77 71 606
458 31 79 568
3 Materiaalit ja palvelut Ostot tilikauden aikana 83 134 73 131 76 547 66 233 Varaston muutos -67 370 -67 370 83 067 73 501 76 480 66 602 Ulkopuoliset palvelut 3 796 6 014 2 016 3 429 Materiaalit ja palvelut yhteensä 86 863 79 515 78 495 70 031 4 Henkilöstökulut ja henkilöstön keskimääräinen lukumäärä Yhtiön palveluksessa oli tilikauden aikana keskimäärin Toimihenkilöitä 98 102 63 67 Työntekijöitä 76 78 71 76 Yhteensä 174 180 134 143 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot 8 104 8 367 6 234 6 465 Eläkekulut 1 366 1 539 1 022 1 184 Muut henkilösivukulut 476 450 387 377 Yhteensä 9 946 10 357 7 642 8 026 Johdon palkat ja palkkiot Toimitusjohtajat 286 296 Hallituksen jäsenet 65 71 71 65 Hallintoneuvoston jäsenet 22 28 22 28 5 Poistot ja arvonalentumiset Poistot aineettomista oikeuksista 617 544 163 196 Poistot liikearvosta 1 940 1 393 721 177 Poistot pitkävaikutteisista menoista 22 26 8 8 Poistot rakennuksista ja rakennelmista 361 383 281 304 Poistot siirto- ja jakeluverkosta 6 338 6 987 0 0 Poistot koneista ja kalustosta 570 636 486 550 Yhteensä 9 776 10 043 1 658 1 235
25
tuhatta euroa Konserni Emoyhtiö 2013 2012 2013 2012 Tilintarkastajan palkkiot Tilintarkastuspalkkiot 30 31 19 19 6 Rahoitustuotot ja -kulut Osinkotuotot Saman konsernin yrityksiltä 3 570 3 570 Omistusyhteysyrityksiltä 2 424 488 Osinkotuotot muilta 0 0 0 0 Osinkotuotot yhteensä 0 0 5 995 4 058 Muut korko- ja rahoitustuotot Muilta 189 164 168 160 Saman konsernin yrityksiltä 9 15 189 164 177 175 Rahoitusarvopapereiden arvonmuutokset 67 118 67 118 Korkokulut ja muut rahoituskulut Saman konsernin yrityksille 92 34 Muille 794 805 292 430 Korkokulut yhteensä 794 805 384 464 Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä -537 -522 5 855 3 887 7 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Konserniavustus 9 000 8 500
8 Tilinpäätössiirrot Suunnitelman mukaisten ja verotuksessa tehtyjen poistojen erotus Aineettomat oikeudet -19 7 Liikearvo 2 177 Muut pitkävaikutteiset menot 0 -1 Rakennukset ja rakennelmat -77 -113 Koneet ja kalusto 64 -77 Yhteensä -30 -7 9 Tuloverot Tuloverot satunnaisista eristä -2 205 -2 083 Tuloverot varsinaisesta toiminnasta -959 -1 347 -5 288 -5 957 Laskennallisen verovelan/ -saamisen muutos 1 195 697 Yhteensä -3 164 -3 430 -4 092 -5 260
26
Taseen liitetiedot tuhatta euroa Konserni Pysyvien vastaavien erittely 2013 2012
Emoyhtiö 2013 2012
10 Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Hankintameno 1.1. 7 451 8 216 2 032 2 324 Lisäykset 764 872 293 110 Hankintameno 31.12. 8 216 9 087 2 324 2 434 Kertyneet poistot 1.1. -5 632 -6 177 -1 633 -1 795 Tilikauden poistot -544 -617 -163 -196 Kirjanpitoarvo 31.12. 2 039 2 293 529 443 Liikearvo Hankintameno 1.1. 31 526 31 526 7 196 7 196 Hankintameno 31.12. 31 526 31 526 7 196 7 196 Kertyneet poistot 1.1. -16 944 -18 884 -6 298 -7 019 Tilikauden poistot -1 940 -1 393 -721 -177 Kirjanpitoarvo 31.12. 12 642 11 249 177 0 Muut pitkävaikutteiset menot Hankintameno 1.1. 286 510 126 127 Lisäykset 225 56 1 29 Hankintameno 31.12. 510 566 127 156 Kertyneet poistot 1.1. -111 -132 -67 -74 Tilikauden poistot -22 -26 -8 -8 Kirjanpitoarvo 31.12. 378 408 53 74 Aineettomat hyödykkeet yhteensä Hankintameno 1.1. 39 264 40 252 9 354 9 647 Lisäykset 989 928 293 139 Hankintameno 31.12. 40 252 41 180 9 647 9 787 Kertyneet poistot 1.1. -22 687 -25 193 -7 997 -8 888 Tilikauden poistot -2 507 -2 036 -892 -381 Kirjanpitoarvo 31.12. 15 059 13 950 759 517 11 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Hankintameno 1.1. 1 135 1 166 772 771 Lisäykset 42 0 0 0 Vähennykset -12 0 -1 0 Arvonkorotukset 1.1. 119 117 39 37 Arvonkorotusten päättyminen -2 0 -2 0 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 282 1 282 808 808 Rakennukset ja rakennelmat Hankintameno 1.1. 8 973 9 757 6 654 7 491 Lisäykset 830 574 837 572 Vähennykset -46 0 0 0 Hankintameno 31.12. 9 757 10 331 7 491 8 062 Kertyneet poistot 1.1. -4 290 -4 607 -2 790 -3 071 Vähennysten kertyneet poistot 44 0 0 0 Tilikauden poistot -361 -383 -281 -304 Kirjanpitoarvo 31.12. 5 149 5 340 4 420 4 688
27
tuhatta euroa Konserni Emoyhtiö 2013 2012 2013 2012 Siirto- ja jakeluverkko Hankintameno 1.1. 0 0 128 505 143 927 Lisäykset 0 0 21 200 16 392 Vähennykset 0 0 -5 778 -1 291 Hankintameno 31.12. 0 0 143 927 159 027 Kertyneet poistot 1.1. 0 0 -58 794 -59 354 Vähennysten kertyneet poistot 0 0 5 778 1 291 Tilikauden poistot 0 0 -6 338 -6 987 Kirjanpitoarvo 31.12. 0 0 84 573 93 978 Koneet ja kalusto Hankintameno 1.1. 7 227 9 124 9 914 Lisäykset 797 1 015 837 Vähennykset -392 -225 -392 Hankintameno 31.12. 7 632 9 914 10 359 Kertyneet poistot 1.1. -5 476 -7 462 -7 841 Vähennysten kertyneet poistot 360 191 360 Tilikauden poistot -550 -570 -636 Kirjanpitoarvo 31.12. 1 966 2 073 2 241
6 551 897 -222 7 227 -5 178 188 -486 1 751
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Hankintameno 1.1. 232 183 3 721 4 532 Lisäykset 183 844 3 291 2 955 Vähennykset -232 -6 -2 480 -1 015 Kirjanpitoarvo 31.12. 183 1 021 4 532 6 472 Aineelliset hyödykkeet yhteensä Hankintameno 1.1. 14 209 15 672 151 458 169 295 Lisäykset 1 917 2 212 26 377 20 757 Vähennykset -455 -398 -8 540 -2 698 Hankintameno 31.12. 15 672 17 486 169 295 187 355 Kertyneet poistot 1.1. -7 968 -8 546 -70 547 -71 803 Vähennysten kertyneet poistot 188 360 6 013 1 651 Tilikauden poistot -767 -854 -7 269 -8 007 Arvonkorotukset 37 37 117 117 Kirjanpitoarvo 31.12. 7 162 8 482 97 609 109 313 12 Sijoitukset Osakkeet saman konsernin yrityksissä Hankintameno 1.1. 7 707 7 707 Kirjanpitoarvo 31.12. 7 707 7 707 Osakkeet omistusyhteysyrityksissä Hankintameno 1.1. 38 695 40 520 39 197 42 110 Lisäykset 1 825 5 274 2 912 5 274 Vähennykset 0 -3 846 0 -4 913 Kirjanpitoarvo 31.12. 40 520 41 948 42 110 42 470 Muut osakkeet ja osuudet Hankintameno 1.1. 18 18 18 18 Lisäykset 0 10 828 0 10 828 Vähennykset 0 0 0 0 Kirjanpitoarvo 31.12. 18 10 846 18 10 846 Sijoitukset yhteensä Hankintameno 1.1. 46 421 48 245 39 216 42 128 Lisäykset 1 825 16 101 2 912 16 101 Vähennykset 0 -3 846 0 -4 913 Kirjanpitoarvo 31.12. 48 245 60 501 42 128 53 316
28
Omistukset muissa yrityksissä
Konserni Emoyhtiö 2013 2012 Omistusosuus Omistusosuus prosenttia prosenttia
2013 2012 Omistusosuus Omistusosuus prosenttia prosenttia
Konserniyritykset Kymenlaakson Sähköverkko Oy 100,0 100,0 100,0 100,0 Osakkuusyritykset Orimattilan Lämpö Oy, Orimattila 45,0 45,0 45,0 45,0 Artjärven Lämpö Oy, Orimattila 34,0 34,0 34,0 34,0 Kymppivoima Oy, Helsinki 27,0 27,6 27,0 27,6 Kymppivoima Hankinta Oy, Helsinki 25,0 25,0 25,0 25,0 Kymppivoima Hydro Oy, Helsinki 20,1 20,1 20,1 20,1 tuhatta euroa 13 Saamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä 2 375 2 097 Myyntisaamiset 0 85 Siirtosaamiset 2 375 2 182 Yhteensä Saamiset omistusyhteysyrityksiltä 18 12 Myyntisaamiset 18 12 Muut saamiset Ennakkomaksut
520
0
Siirtosaamisten olennaiset erät 0 0 Myynnin jaksotus 652 0 0 0 Korkojaksotukset 1 0 174 46 Henkilöstökulujaksotukset 198 62 955 170 Tuloverot 1 028 1 153 55 165 Ostojen suojaus 55 165 82 75 Muut 84 88 1 267 456 Siirtosaamiset yhteensä 2 018 1 468 14 Oma pääoma 230 230 Osakepääoma 1.1. 230 230 230 230 Osakepääoma 31.12. 230 230 19 015 19 015 Ylikurssirahasto 1.1. 19 015 19 015 19 015 19 015 Ylikurssirahasto 31.12. 19 015 19 015 284 284 Vararahasto 1.1. 284 284 284 284 Vararahasto 31.12. 284 284 19 726 Käyttörahasto 1.1. 24 384 19 726 24 384 4 658 Voittovarojen siirto 1 088 4 658 1 088 24 384 Käyttörahasto 31.12. 25 472 24 384 25 472 14 533 Edellisten tilikausien voitto 15 785 42 169 47 320 0 Sijoitusten verovelka 0 0 -16 -4 658 Siirto käyttörahastoon -1 088 -4 658 -1 088 -9 874 Osingonjako -14 697 -9 874 -14 697 0 0 27 636 31 518 15 785 Tilikauden voitto 14 698 19 683 14 203 59 698 Oma pääoma yhteensä 59 699 91 233 90 723
29
tuhatta euroa Konserni Emoyhtiö 2013 2012 2013 2012 Laskelma emoyhtiön vapaasta omasta pääomasta 31.12. Käyttörahasto 25 472 24 384 Tilikauden voitto 14 698 15 785 Yhteensä 40 170 40 169 15 Tilinpäätössiirtojen kertymä Tilinpäätössiirtojen kertymä emoyhtiössä muodostuu kertyneestä poistoerosta. 16 Pitkäaikainen vieras pääoma Velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoituslaitoksilta 11 326 11 498 385 2 250
17 Lyhytaikainen vieras pääoma Velat saman konsernin yrityksille Ostovelat 8 9 Siirtovelat 0 14 Muut velat 2 048 833 Yhteensä 2 056 856 Velat omistusyhteysyrityksille Ostovelat 5 245 3 773 5 245 3 773 Siirtovelkojen olennaiset erät Myynnin jaksotus 526 460 514 245 Henkilöstökulujaksotukset 2 156 2 296 1 680 1 792 Lainojen korot 97 84 11 18 Ostojen suojaus 103 75 103 75 Leasingvuokra 143 134 0 0 Muut 298 571 19 326 Yhteensä 3 324 3 621 2 327 2 456
30
Konserni
tuhatta euroa
Emoyhtiö
MUUT LIITETIEDOT 2013 2012 2013 2012 18 Annetut vakuudet Velat, joiden vakuudeksi on annettu omaisuutta, ja vakuuksien arvo Lainat saman konsernin yrityksiltä 3 144 3 977 49 090 30 179 Rahalaitoslainat 21 912 5 017 63 000 58 000 Annetut yrityskiinnitykset 23 000 23 000 Muut omasta puolesta annetut vakuudet 56 54 Rakennus- ja takuuajan vakuudet Samaan konserniin kuuluvien yritysten puolesta annetut vakuudet Takaukset
54
54
15 000
15 000
Muiden puolesta annetut vakuudet 9 704 11 393 Takaussitoumukset 9 704 11 393
19 Vastuusitoumukset ja muut vastuut Leasingsopimuksista maksettavat määrät 219 433 Seuraavalla tilikaudella maksettavat 2 2 0 223 Myöhemmin maksettavat 0 2 219 657 Yhteensä 2 4
Kymenlaakson Sähköverkko Oy ostaa leasing-sopimuksella vuokratun sähköverkon vuokrasopimuksen päätyttyä 28.2.2014. Takaisinostositoumuksen määrä on 3 853 271,70 euroa.
Johdannaissopimukset Sähkön myyntiä ja tuotantoa suojataan sähkö-, päästö-, hiili- ja valuuttajohdannaisilla. Sähköjohdannaisilla suojaudutaan sähköpörssin SPOT-hintavaihteluilta. Päästö-, hiili- ja valuuttajohdannaisilla suojaudutaan päästöoikeuden ja kivi-
hiilen markkinahintavaihteluilta. Johdannaiskauppaa käydään hyödykejohdannaispörsseissä ja OTC-markkinoilla. Johdannaisten sopimusvastuut 31.12.2013 olivat 19,0 miljoonaa euroa ja niiden nimellisarvo oli 85,1 miljoonaa euroa. Johdannaisten vastuiden vakuutena oli 17,2 miljoonan euron pankkitakaus ja 0,1 miljoonan euron rahavakuus.
Osakkeiden merkintä Yhtiö on sitoutunut Olkiluodon neljännen ydinvoimalaitoksen kilpailutus- ja
suunnitteluvaiheen kustannuksiin omistustaan vastaavasti 4,0 miljoonalla eurolla, josta on maksettu 0,8 miljoonaa euroa.
Arvonlisäveron palautusvastuu kiinteistöinvestoinneista Yhtiöt ovat velvollisia tarkistamaan 2008–2013 valmistuneista kiinteistöinvestoinneista tekemiään arvonlisäverovähennyksiä, jos kiinteistöjen verollinen käyttö muuttuu tarkistuskauden aikana.
Konserni Emoyhtiö Vuosi
2008 2009 2010 2011 2012 2013 Yhteensä
Tarkistettava Viimeinen Tarkistettava Viimeinen summa tarkistusvuosi summa tarkistusvuosi 50 2018 30 2019 35 2020 97 2021 171 2022 126 2023 508
13 2018 3 2019 4 2020 97 2021 171 2022 125 2023 412
31
tuhatta euroa Konserni Emoyhtiö 2013 2012 2013 2012 20 Tuloveroja koskevat liitetiedot Laskennalliset verovelat Poistoerosta 74 89 Arvonkorotuksesta 7 9 Laskennalliset verovelat yhteensä 82 98 Laskennalliset verosaamiset Rahoitusarvopapereiden arvonalentumisesta 0 19 Emoyhtiön laskennallisia veroja ei ole kirjattu kirjanpitoon. Konsernin laskennalliset verovelat ja -saamiset Laskennalliset verosaamiset 2 804 2 847 Sisäisestä katteesta 19 0 Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista 2 822 2 847 Yhteensä Laskennalliset verovelat 6 262 5 113 Tilinpäätössiirroista 29 23 Jaksotuseroista ja väliaikaisista eroista 6 291 5 136 Yhteensä
Sähköliiketoimintojen eriyttäminen Kymenlaakson Sähkö -konsernissa harjoitettavat sähkömarkkinalaissa tarkoitetut eriytettävät sähköliiketoiminnot ovat sähköverkkotoiminta ja sähkön myynti. Sähköverkkotoimintaa harjoittaa Kymenlaakson Sähköverkko Oy, jonka tilinpäätös sisältää verkkoliiketoiminnan tiedot. Verkkoliiketoiminnan tuloslaskelmaa ja tasetta ei ole sisällytetty konsernitilinpäätöksen liitetietoihin. Sähkön myyntiliiketoimintaa harjoittaa emoyhtiö Kymenlaakson Sähkö Oy.
Sähkön myynnin tuloslaskelma ja tase
Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet
Sähkön myynnin tuloslaskelma ja tase vastaavat Energiapalvelut-yksikön tuloslaskelmaa ja tasetta. Sähkön myynnille suoraan kohdistettavissa olevat tuotot ja kulut sekä varallisuus- ja pääomaerät on kohdistettu Energiapalvelut-yksikölle. Konsernin ja liiketoimintojen väliset tapahtumat on käsitelty sopimusten mukaisilla sisäisillä veloituksilla. Kymenlaakson Sähköverkko Oy veloittaa Energiapalvelut-yksiköltä koron konsernin sisäisestä lainasta.
Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu tasapoistoina käyttöomaisuusesineiden taloudellisen pitoajan perusteella.
32
Poistoajat ovat: Aineettomat oikeudet Atk-ohjelmat 3–5 vuotta Liikearvo 10 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot 10 vuotta Rakennukset ja rakennelmat 5–50 vuotta Koneet ja kalusto 5–10 vuotta
Sähkön myynnin tuloslaskelma tuhatta euroa
2013 2012
83 629 Liikevaihto 73 900 Liiketoiminnan muut tuotot Sisäiset tuotot 28 12 1 13 Muut liiketoiminnan muut tuotot 0 28 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -73 073 Ostot tilikauden aikana -61 674 -507 -73 580 Ulkopuoliset palvelut -578 -62 252 Henkilöstökulut -1 410 Palkat ja palkkiot -1 472 Henkilösivukulut -231 Eläkekulut -270 -87 -1 728 Muut henkilösivukulut -86 -1 828 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liikearvosta -177 -721 -104 -825 Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä -118 -295 Liiketoiminnan muut kulut -21 Vuokrakulut -18 -1 059 Sisäiset kulut -1 344 -2 700 -3 780 Muut liiketoiminnan muut kulut -2 517 -3 879 3 729 Liikevoitto 5 674 Rahoitustuotot ja -kulut Tuotot muista pysyvien vastaavien sijoituksista 2 359 Muilta 422 Korkokulut ja muut rahoituskulut -86 Saman konsernin yrityksille -28 -273 2 000 Muille -397 -2 Voitto ennen satunnaisia eriä, 5 729 tilinpäätössiirtoja ja veroja 5 672 Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 9 000 Saadut konserniavustukset 8 500 14 729 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja 14 172 Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Liikearvosta 177 -2 -16 -17 Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä 7 184 -3 027 Tuloverot -3 414 11 685 Tilikauden voitto 10 942
33
Sähkön myynnin tase tuhatta euroa 31.12.2013 31.12.2012 VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Liikearvo 0 177 Muut aineettomat hyödykkeet 288 465 211 211 Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet 46 44 Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat 177 222 1 021 1 067 Sijoitukset 39 784 52 039 Vaihtuvat vastaavat Saamiset Pitkäaikaiset saamiset Muut saamiset 327 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä 411 165 Myyntisaamiset 19 590 16 504 Muut saamiset 0 252 Siirtosaamiset 67 19 822 186 17 353 60 293 70 997 VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma 100 100 Muut rahastot 23 927 24 935 Tilikauden voitto 11 685 35 711 10 942 35 977 Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero 228 43 Vieras pääoma Pitkäaikainen Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma Muut velat saman konsernin yrityksille 3 144 2 311 Muut velat 5 176 8 320 21 499 23 810 Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Muu sisäinen koroton vieras pääoma 4 760 1 868 Lyhytaikainen Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma Muut velat saman konsernin yrityksille 833 833 Muut velat 2 413 3 246 2 126 2 960 Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Ostovelat saman konsernin yrityksille 9 8 Ostovelat 6 302 4 524 Siirtovelat 829 744 Muut velat 973 8 028 977 6 338 60 293 70 997
34
Tilinpäätöksen allekirjoitukset
Kouvolassa 13. päivänä maaliskuuta 2014 HALLITUS Markku Saastamoinen
Harri Helminen Jussi Karinen
Kim Jordas Seppo Simola
Kari Rämö toimitusjohtaja
Suoritetusta tilintarkastuksesta on tänään annettu kertomus.
Kouvolassa 13. päivänä maaliskuuta 2014 Idman Vilén Grant Thornton Oy KHT-yhteisö Matti Pettersson, KHT
35
Olavi Kaleva Eino Vappula
Tilintarkastuskertomus Kymenlaakson Sähkö Oy:n yhtiökokoukselle Olemme tilintarkastaneet Kymenlaakson Sähkö Oy:n kirjanpidon, tilinpäätöksen, toimintakertomuksen ja hallinnon tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Tilinpäätös sisältää sekä konsernin että emoyhtiön taseen, tuloslaskelman, rahoituslaskelman ja liitetiedot.
Hallituksen ja toimitusjohtajan vastuu Hallitus ja toimitusjohtaja vastaavat tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisesta ja siitä, että ne antavat oikeat ja riittävät tiedot Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti. Hallitus vastaa kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan asianmukaisesta järjestämisestä ja toimitusjohtaja siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.
Tilintarkastajan velvollisuudet Velvollisuutenamme on antaa suorittamamme tilintarkastuksen perusteella lausunto tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta. Tilintarkastuslaki edellyttää, että noudatamme ammattieettisiä periaatteita. Olemme suorittaneet tilintarkastuksen Suomessa noudatettavan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Hyvä tilintarkastustapa edellyttää, että suunnittelemme ja suoritamme tilintarkastuksen hankkiaksemme kohtuullisen varmuuden siitä, onko tilinpäätöksessä tai toimintakertomuksessa olennaista virheellisyyttä, ja siitä, ovatko emoyhtiön hallintoneuvoston tai hallituksen jäsenet tai toimitusjohtaja syyllistyneet tekoon tai laiminlyöntiin, josta saattaa seurata vahingonkorvausvelvollisuus yhtiötä kohtaan, taikka rikkoneet osakeyhtiölakia tai yhtiöjärjestystä. Tilintarkastukseen kuuluu toimenpiteitä tilintarkastusevidenssin hankkimiseksi tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen sisältyvistä luvuista ja niissä esitettävistä muista tiedoista. Toimenpiteiden valinta perustuu tilintarkastajan harkintaan, johon kuuluu väärinkäytöksestä tai virheestä johtuvan olennaisen virheellisyyden riskien arvioiminen. Näitä riskejä arvioidessaan tilintarkastaja ottaa huomioon sisäisen valvonnan, joka on yhtiössä merkityksellistä oikeat ja riittävät tiedot antavan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimisen kannalta. Tilintarkastaja arvioi sisäistä valvontaa pystyäkseen suunnittelemaan olosuhteisiin nähden asianmukaiset tilintarkastustoimenpiteet mutta ei siinä tarkoituksessa, että hän antaisi lausunnon yhtiön sisäisen valvonnan tehokkuudesta. Tilintarkastukseen kuuluu myös sovellettujen tilinpäätöksen laatimisperiaatteiden asianmukaisuuden, toimivan johdon tekemien kirjanpidollisten arvioiden kohtuullisuuden sekä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen yleisen esittämistavan arvioiminen. Käsityksemme mukaan olemme hankkineet lausuntomme perustaksi tarpeellisen määrän tarkoitukseen soveltuvaa tilintarkastusevidenssiä.
Lausunto Lausuntonamme esitämme, että tilinpäätös ja toimintakertomus antavat Suomessa voimassa olevien tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista koskevien säännösten mukaisesti oikeat ja riittävät tiedot konsernin sekä emoyhtiön toiminnan tuloksesta ja taloudellisesta asemasta. Toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen tiedot ovat ristiriidattomia.
Kouvolassa, 13. päivänä maaliskuuta 2014
Idman Vilén Grant Thornton Oy KHT-yhteisö
Matti Pettersson
KHT
Hatanpään valtatie 26, 33100 TAMPERE
36
Hallintoneuvoston lausunto Hallintoneuvosto on tänään pitämässään kokouksessa käsitellyt Kymenlaakson Sähkö Oy:n tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen sekä tilintarkastuskertomuksen tilikaudelta 1.1.–31.12.2013. Hallintoneuvosto puoltaa tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamista sekä hallituksen ehdotusta voittovarojen käyttämisestä.
Kouvolassa 20. maaliskuuta 2014 Hallintoneuvoston puolesta
Antti Rämä hallintoneuvoston puheenjohtaja
Tunnuslukujen laskentakaavat Liikevoitto %
100 x liikevoitto
liikevaihto
Oman pääoman tuotto %
100 x tulos ennen satunnaisia eriä – verot
oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä (keskimäärin)
Sijoitetun pääoman tuotto %
100 x (tulos ennen satunnaisia eriä + korkokulut ja muut rahoituskulut)
sijoitettu pääoma (keskimäärin)
Maksuvalmius (Quick ratio)
rahoitusomaisuus
lyhytaikainen vieras pääoma
Omavaraisuusaste %
100 x oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä
(ilman liittymismaksuja)
taseen loppusumma
Omavaraisuusaste %
100 x oma pääoma + tilinpäätössiirtojen kertymä + liittymismaksut
(liittymismaksut mukana)
taseen loppusumma
37
Kymenlaakson Sähköverkko Oy tuloslaskelma tuhatta euroa 2013 2012 51 198 Liikevaihto 49 097 242 Valmistus omaan käyttöön 156 156 Liiketoiminnan muut tuotot 160 -15 247 Materiaalit ja palvelut -15 963 -2 304 Henkilöstökulut -2 330 -8 487 Poistot ja arvonalentumiset -9 292 -5 456 Liiketoiminnan muut kulut -5 387 20 102 Liikevoitto 16 440 -397 Rahoitustuotot ja -kulut -351 19 705 Voitto ennen satunnaisia eriä 16 089 -9 000 Satunnaiset erät -8 500 Voitto ennen tilinpäätössiirtoja 10 705 ja veroja 7 589 690 Tilinpäätössiirrot 0 -2 793 Tuloverot -1 858 8 602 Tilikauden voitto 5 730
38
Kymenlaakson Sähköverkko Oy tase tuhatta euroa
31.12.2013 31.12.2012
VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Siirto- ja jakeluverkosto Koneet ja kalusto Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Vaihtuvat vastaavat Saamiset Pitkäaikaiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Rahat ja pankkisaamiset VASTATTAVAA Oma pääoma Osakepääoma Muut rahastot Sijoitetun vapaan oman pääoman rahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Muut velat Lyhytaikainen Lainat rahoituslaitoksilta Saadut ennakot Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Muut velat Siirtovelat
1 850 11 249 336 13 435 475 658 107 423 279 6 241 115 075 2 311 12 975 856 1 012 14 842 6 651 152 313 8 7 699 15 739 5 730 29 176 25 195 23 342 61 808 85 150 3 836 146 1 396 2 182 4 068 1 165 12 792 152 313
39
1 510 12 465 327 14 302 475 736 95 478 326 4 886 101 902 3 144 14 521 2 056 751 17 329 13 051 149 728 8 7 699 10 707 8 602 27 016 25 195 22 536 59 404 81 940 2 626 106 4 645 2 375 4 828 997 15 577 149 728
Verkonrakennuksen tuloslaskelma 2013 2012
tuhatta euroa
14 066 Liikevaihto Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varaston muutos 464 Liiketoiminnan muut tuotot 176 Sisäiset tuotot 231 407 Muut liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -4 920 Ostot tilikauden aikana -2 850 -7 770 Ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut -3 795 Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut -695 Eläkekulut -221 -4 711 Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -462 Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä Liiketoiminnan muut kulut -158 Vuokrakulut -897 Sisäiset kulut -841 -1 896 Muut liiketoiminnan muut kulut 99 Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Korkokulut ja muut rahoituskulut 0 Muille Voitto ennen satunnaisia eriä 99 tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos -92 Muista pysyvien vastaavien hyödykkeistä -2 Tuloverot 5 Tilikauden voitto
40
11 751 -88 250 193 443 -3 389 -1 507 -4 896 -3 700 -607 -229 -4 536 -406 -170 -883 -756 -1 808 460 0 460 100 -137 423
Verkonrakennuksen tase 31.12.2013
tuhatta euroa
31.12.2012
VASTAAVAA Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Keskeneräiset tuotteet Saamiset Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset saman konsernin yrityksiltä Myyntisaamiset Siirtosaamiset VASTATTAVAA Oma pääoma Muut rahastot Tilikauden voitto Tilinpäätössiirtojen kertymä Poistoero Vieras pääoma Pitkäaikainen Pitkäaikainen koroton vieras pääoma Muu sisäinen koroton vieras pääoma Lyhytaikainen Lyhytaikainen koroton vieras pääoma Ostovelat Siirtovelat Muut velat
26 41 1 429 1 700 640 270 1 050 1 690 1 514 1 784 2 174 1 651 2 229 17 2 193 112 1 992 5 338 5 518 177 180 423 600 5 185 -60 32 3 189 2 978 316 490 643 699 649 1 608 1 134 2 323 5 338 5 518
41
Toimipisteet ja jakelualue
Lappeenranta
Lahti
Kouvola
Loviisa
Toimipisteet
42
Teksti ja taitto: Mainostoimisto Selekti. Painopaikka: PainoKotka Kuvat: Jukka Leino, Seppo Suurinkeroinen, Matti Lehto, Jukka Rasimus, Juhani Heikkinen, Vastavalo/Jussi Hauru ja Inka Ohtonen
43
Kymenlaakson Sähkö Kymenlaakson Sähkö Oy Kymenlaakson Sähköverkko Oy Yhdystie 7, PL 9 47201 Elimäki Puh. 05 778 01 www.ksoy.fi