Ilmastonmuutos ja katastrofit lisäävät eriarvoisuutta

TEKSTI SAARA KARKULAHTI | KUVA TIINA KUHA

Elämme monikriisien aikaa. Ensin oli maailmanlaajuinen pandemia, sitten Venäjä hyökkäsi Ukrainaan kasvattaen sotaa käyvien valtioiden lukumäärää entisestään. Viime syksynä maailmaa kauhistuttivat Kalifornian maastopalot ja Espanjan tulvat. Joudumme jatkuvasti lukemaan ilmastokatastrofeista sekä ihmisten ja luonnon kärsimyksestä eri puolilla maailmaa. Monikriisi ei tarkoita vain erilaisten ongelmien luettelointia, vaan tilannetta, jossa useat kriisit osuvat samaan hetkeen ja kytkeytyvät yhteen vahvistaen toisiaan.

Monikriisisyys koettelee sopeutumiskykyämme. Kuinka huolehdimme siitä, että jokainen ihminen on turvassa kriisin sattuessa? Millainen on henkinen paineensietokykymme ja kuinka sitä vahvistetaan? Yhteiskunnalla on vastuu sopeutumiskykyyn liittyvien ratkaisujen löytämisestä. Ennakointia ja varautumista tarvitaan kaikilla tasoilla: globaalisti, kansallisesti ja alueellisesti.

Savonia on kytkeytynyt hyvin ilmastoturvallisuuden kenttään, jossa etsitään ratkaisuja ilmastoriskien hallintaan ihmisten turvaamiseksi. Savonia on jäsenenä sisäministeriön asettamassa Kansallisen katastrofiriskien hallinnan yhteist yöverkostossa, joka tekee tiivistä yhteistyötä YK:n Sendain strategian kanssa (Sendai Framework for Disaster Risk Reduction). Yhteistyön tavoitteena on vähentää merkittävästi katastrofiriskejä sekä niiden aiheuttamia inhimillisiä, taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Sendain suuntaviivat ohjaavat vastaisuudessa vahvemmin myös alueiden kehitystä ja varautumista.

Olimme yhdessä Savonian TKIasiantuntija Jyri Wuorisalon kanssa ilmastoturvallisuus-teemaisen session ihmisoikeusjärjestöjen verkostopäivillä maaliskuussa Genevessä. Kutsuimme Suomen sisäministeriön valtuutuksella keskustelijoita globaaleista järjestöistä katsomaan tulevaisuuteen ilmastoturvallisuudessa tunnistettujen haasteiden valossa. Kysyimme, kuinka lähitulevaisuudessa ja yhteistyöllä taklaamme nämä haasteet? Eniten keskustelua herätti tunnistettu haaste siitä, että ilmastonmuutos ja katastrofit lisäävät eriarvoisuutta.

Jatkossa on entistäkin tärkeämpää suunnitella varautumista haavoittuvimmassa asemassa olevien näkökulmista käsin. Suomalaisten tyytyväisyys elämäänsä on ollut vuosikymmeniä korkealla tasolla, mutta vuoden 2020 jälkeen koettu hyvinvointi on heikentynyt poikkeuksellisesti. Kalevi Sorsa -säätiön Eriarvoisuuden tila Suomessa 2024 -raportti kertoo, että merkittävän heikentymisen taustalla vaikuttavat koronapandemia, Ukrainan sota sekä sen aiheuttama elinkustannusten nousu. Olemme dilemman äärellä: kuinka kannatella tulevaisuususkoa ja vahvistaa sopeutumiskykyä, kun maailma ympärillä on arvaamaton.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on käynnistänyt korkeakoulutuksen ja tutkimuksen vision uudistamisen, jossa katsotaan vuoteen 2040. Visiotyön ensimmäisessä vaiheessa korkeakoulujen ja tutkimuksen toimijoilta sekä sidosryhmiltä kerätään näkemyksiä yhteisen tilannekuvan muodostamiseksi. Toivon todella, että uudessa visiossa tunnistetaan aiempaa vahvemmin monikriisisyys. Savonialla kokonaisturvallisuus ja henkisen resilienssin kasvattaminen on uuden strategian ytimessä.

Turvallisuuden tunne syntyy arkisista asioista. Siitä, että on merkityksellistä tekemistä, kokee kuuluvansa johonkin ryhmään ja pystyvänsä vaikuttamaan.

Kuinka sinä edistät näitä asioita juuri tänään?