Ourista harjuille - Tuokiokuvia Satakunnan luonnosta

Page 1

From Oura to the Ridges – Snapshots of Satakunta Wildlife

OURISTA HARJUILLE Tuokiokuvia Satakunnan luonnosta

Toim. Eds. Tiina Leino, Anne Savola & Kari Ylikoski



Toim. Eds. Tiina Leino, Anne Savola & Kari Ylikoski

OURISTA HARJUILLE Tuokiokuvia Satakunnan luonnosta

From Oura to the Ridges Snapshots of Satakunta Wildlife

Satakuntaliitto


Julkaisija Published by: Satakuntaliitto The Regional Council of Satakunta, Finland Toimitus Editors: Tiina Leino, Anne Savola, Kari Ylikoski Etukannen kuva Cover photo: Visa Vehmanen, Huidankeidas, Honkajoki Takakannen kuva Back cover photo: Esko Inberg, Kallo, Pori Kuvat Images: valokuvaajat photographers Tekstit Texts: Satakuntaliitto ja kirjoittajat The Regional Council of Satakunta and writers Kuvatekstit Captions: valokuvaajat photographers Kartta Map: Virpi Sipari, Satakuntaliitto The Regional Council of Satakunta Ulkoasu ja kuvankäsittely Layout and image processing : Jyrki Heimonen/Aarnipaja Ky Paperi Paper: MultiArt Silk 170 g/m2 Painosmäärä Print volume: 2000 Painopaikka Printed in: Bookwell Oy, Porvoo 2013 Kirjan tuotanto on osa Satakunta tutuksi -hanketta, jota on tuettu maakunnan kehittämisrahalla. The production of this book is part of the Satakunta tutuksi (Get to Know Satakunta) project that has been supported by regional development funds. Satakuntaliiton julkaisusarjan julkaisu A:307 The Regional Council of Satakunta publication series, publication A:307 ISBN 978-952-5862-31-7 • ISSN 0789-6824 Kirja on saatavissa myös sähköisenä The book is available in electronic format at issuu.com/satakuntaliitto ISBN 978-952-5862-32-4 • ISSN 0789-6824

Luo oma elämyksesi Satakunnassa! www.satakunta.fi Create your own experience in Satakunta! www.satakunta.fi


Tervetuloa nojatuolimatkalle

Welcome aboard

Ourista harjuille – tuokiokuvia Satakunnan luonnosta -kirjan upeat valokuvat ja tunnelmoivat tarinat välittävät elämyksellisiä hetkiä satakuntalaisessa luonnossa. Toivomme, että nämä tuokiokuvat innostavat Sinutkin tutustumismatkoihin Satakunnan hienoihin virkistys- ja luontokohteisiin. Useat kohteistamme ovat merkittäviä valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin. Ennen kaikkea ne ovat kuitenkin tärkeitä niille ihmisille, jotka etsivät luontoelämyksiä Satakunnan kauniissa luonnossa. Valokuvat valittiin niiden tuhansien kuvien joukosta, joita Satakunnan luontoa valokuvanneet henkilöt tarjosivat tähän kirjaan. Eniten kuvia tarjottiin Selkämereltä ja rannikolta, mikä näkyy myös kuvavalinnoissa. Kirjan valokuvat ovat edustava kattaus maakunnan luonnosta. Kunkin valokuvan kohdalla on mielenkiintoinen tarina teoksen syntyhetkestä kuvaajan kertomana. Tarinat ovat Satakunnassa liikkuneiden luontoihmisten kirjoituksia heille merkittävistä luontokokemuksista. Näistä hetkistä lukiessa ja kuvia katsellessa voi lukija sukeltaa satakuntalaisen luonnon värien, äänien ja jopa tuoksujen maailmaan. Satakuntaliitto vastaa kirjan toteutuksesta ja sitä on osittain tuettu maakunnan kehittämisrahalla Satakunta tutuksi -hankkeesta. Teoksen toimituskuntaan kutsuttiin edustaja Suomen luonnonsuojeluliiton Satakunnan piiristä.

From Oura to the Ridges – Snapshots of Satakunta Wildlife is a book full of magnificent photos and inspiring stories about unique moments in the nature reserves of the Satakunta region of Finland. We hope that these images and stories inspire you to visit Satakunta’s natural recreation sites. Many of them are nationally and internationally noteworthy. Most of all, however, they are important to those people looking for experiences in the beautiful wildlife of Satakunta. The images were chosen from among thousands of photographs offered by local enthusiasts for this book. Most of the photos that we received depicted the Bothnian Sea and the seashore, which is evidenced by our selection. The photos in this book form a comprehensive picture of what nature has to offer. Each photograph is presented with an interesting story told by the photographer about how the work was created. These stories have been written by nature-loving Satakunta people, based on experiences that are important to them. While reading about and looking at the pictures of these moments, the reader is free to plunge fully into the colours, the noises, and even the scents of the Satakunta wildlife. The Regional Council of Satakunta is responsible for making this book, which has received partial support from a regional development project called Satakunta tutuksi (Get to Know Satakunta). The editorial board invited a representative of the Satakunta district organization of the Finnish Association for Nature Conservation (FANC).

5


Saat kaiken, mitä mielesi haluaa

Valitse ennemmin Satakunta. Silloin hallitset kauneinta maata. Sieltä saat kaikkea, mitä mielesi haluaa ja veneesi kiitää kirkkaita vesiä pitkin mereen asti, Sakari Topelius kirjoittaa vanhassa Maammekirjassa ja todistaa Satakunnan luonnon monipuolisesta kauneudesta. Meri on Satakunnan historiallinen yhteys muuhun maailmaan. Joet ja sisämaa harjuineen, metsineen ja soineen ovat meren ohella maakunnan luonnon ydintä. Tästä kaikesta tämä kirja kertoo muutamalla sanalla, mutta ennen muuta kuvilla. Olen usein pohtinut, miten tuttu Satakunnan monipuolinen luonto on? Miten nykyiset satakuntalaiset sen tuntevat? Miten maakuntamme luonto tunnetaan Suomessa ja maailmalla? Tämän kirjan tarkoitus on nostaa esiin Satakunnan upea luonto. Puhdas luonto, vesi ja ilma ovat tulevaisuuden maailmassa entistä tärkeämpiä. Yhä nopeatahtisemmassa maailmassa luonnon tarjoamat elämykset ja mahdollisuudet rauhoittumiseen ovat aina vain arvokkaampia. Julkaisemalla tämän kirjan Satakuntaliitto haluaa välittää tietoa Satakunnan luonnosta ja sen tarjoamista mahdollisuuksista.

6

– Merikarvian Ourat kiärtyy niinko pirun kourat ja joka säässä joudut sätkimään. Kivi aina vaanii alla, ei väisty karjumalla, pauhain riviä et pääse pätkimään, kirjailija Arvo Salo runoilee Ouraoopperassa. Satakunnassa mieleenpainuvimpia kokemuksiani ovat olleet Merikarvian Ouran saariston karu kauneus, Säkylänharjun upeat maisemat, Pyhäjärven mahtavuus sekä hiljaisten metsien syksyn sienisato viimeisten kurkien huutaessa lähtömerkkejään. Tämän ja paljon muuta sinäkin voit kokea Satakunnan luonnossa.

Pertti Rajala maakuntajohtaja


Everything your heart desires

Choose Satakunta. And you’ll rule the fairest land of all. There you will have everything your heart desires, and your boat will glide on the gleaming waters all the way to the sea, wrote Sakari Topelius in the old Finnish book Our Land, testifying on behalf of the diverse natural beauty of the Satakunta region in Finland. Historically, the sea is Satakunta’s connection to the rest of the world. Rivers and inland ridges, forests and bogs form the core of the region’s nature. In just a few words but in many more pictures, this is what this book is all about. I have often thought about how familiar the diverse nature of Satakunta feels. How do the Satakunta people of today feel about it? How is our nature understood around Finland and the rest of the world? The purpose of this book is to highlight the wonderful wildlife of Satakunta. Pure nature, water and air will become ever more important in the future. In our increasingly frantic reality, the experiences and opportunities for escape that nature offers us are becoming more and more valuable. By publishing this book, the Regional Council of Satakunta aims to share information about the nature of Satakunta and all that it has to offer.

– The islands of Oura in Merikarvia, they twist like the fists of a demon, and you must wriggle in every possible weather. There’s always a rock lurking underneath, that does not yield if you scream, your ranting won’t cut them short, as author Arvo Salo puts it in the Oura opera. Some of my most memorable experiences of Satakunta took place in the rugged beauty of the Oura islands, the magnificent scenery of the Säkylänharju, the vastness of Pyhäjärvi, and the abundance of mushrooms in the quiet forests as the last cranes screech their goodbyes. All this and so much more is out there for you to experience in the wildlife of Satakunta. Pertti Rajala Region Mayor

7


Sisällysluettelo • Contents Satakunnan luonto on tutustumisen arvoinen 12 Satakunnan kansallispuistot ovat helposti tutustuttavia luontokohteita 12 Kohteet kartalla 13 Satakunta wildlife in Finland is worth getting to know 14 The national parks of Satakunta are easily accessible nature sites 14 Sites on the map 15

8


Merellä • By the sea 1 Lohenpyyntiä Ouran saaristossa Merikarvialla Salmon fishing in the Oura Archipelago, Merikarvia 18 2 Ouraluodon luotsiasema Merikarvialla Ouraluoto pilot station, Merikarvia 20 Ouran saariston vuodenajat 21 3 Reveli Merikarvialla Reveli, Merikarvia 22 4 Lintujentarkkailija Kallossa Porissa Birdwatcher in Kallo, Pori 24 5 Mies ahtojäillä Selkämerellä Luvialla Man on pack ice on the Bothnian Sea 26 6 Syysmyrsky Kallossa Porissa Autumn storm in Kallo, Pori 28 7 Outoorin saariryhmä Yyterin edustalla Porissa Outoori island group, off Yyteri, Pori 30 Yyterin hiekka lämmittää 32 8 Yyterin dyynit Porissa Yyteri dunes, Pori 32 9 Lintuharrastajia lietteillä Yyterissä Porissa Bird enthusiasts on marshland in Yyteri, Pori 34 10 Makholman kalaranta Porissa Makholma fishing harbour, Pori 36 Massamuuton aitiopaikalla 38 11 Merimetsot auringonlaskussa Merikarvialla Cormorants at sunset in Merikarvia 38 12 Meri jäätyy Luvian saaristossa Frozen sea in the Luvia Archipelago 40 13 Yö Luvian saaristossa, taustalla Olkiluodon valot Night in the Luvia Archipelago with Olkiluoto lights in the background 42 Selkämeren äärellä 43 14 Kurkia Luvian saaristossa Cranes in the Luvia Archipelago 44 Täydellinen kevätaamu 45 Kevätmeri Raumalla 46 15 Koirashaahka eli kalkas Raumalla Male eider, Rauma 46 16 Sinitiainen ja marjova tyrni Raumalla Blue tit and buckthorns, Rauma 48 17 Kylmäpihlajan majakka ja myrskyävä Selkämeri Raumalla Kylmäpihlaja lighthouse and stormy Bothnian Sea, Rauma 50 9


Joilla ja järvillä • Rivers and lakes 18 Vesisiippa Merikarvianjoella Daubenton’s bat by the Merikarvianjoki 54 19 Satakunnan maakuntaeläin euroopanmajava Merikarvialla The animal of the region of Satakunta, the European beaver, Merikarvia 56 20 Poosjärven pato Noormarkussa Poosjärvi dam, Noormarkku 58 Kokemäenjoki – aina elämyksiä 60 21 Kokemäenjoen suisto kasvaa umpeen Growth in the Kokemäenjoki delta 60 22 Arantilankoski Nakkilassa Arantilankoski, Nakkila 62 23 Arantilankoski ja kalastaja Nakkilassa Arantilankoski and a fisherman, Nakkila 64 24 Koskeljärvi Eurassa Koskeljärvi, Eura 66 Sykähdyttävä luontokokemus satakuntalaisen järven rannalla 68 Kauvatsanjoki varsinkin 69 Lintujen äänikonsertti Puurijärvellä 69 Syyskuinen ilta Puurijärvellä 69 25 Muikkunuotalla Pyhäjärvellä Vendace seine on Pyhäjärvi 70 26 Pyhäjärvi jäätyy Säkylässä Frozen Pyhäjärvi, Säkylä 72 27 Kaakkuri Siikaisissa Loon, Siikainen 74

10


Metsissä ja soilla • Forests and bogs 28 Sammalta ja suppilovahveroita Moss and funnel chanterelles 78 29 Huidankeidas Honkajoella Huidankeidas, Honkajoki 80 30 Aunesluomaa kesäyössä Karviassa Aunesluoma, on a summer’s night in Karvia 82 Kyrönkankaantiellä aika menettää merkityksensä 84 Metsä saa maansa takaisin 85 31 Mustakeitaan lähdepuro Karviassa Mustakeidas upstream in Karvia 86 Pikkuhimalaja Kullaan Ahmaus 88 32 Kylmämyllynlähde Jämijärvellä Kylmämyllynlähde, Jämijärvi 88 Pomarkun Isonevan aamu 90 33 Isonevan ilta Pomarkussa Night at Isoneva, Pomarkku 90 34 Isonevan ensilumi Pomarkussa First snow at Isoneva, Pomarkku 92 Metsän sisässä 94 Kauttuan metsässä elpyy 94 Harolan lehtometsä on joka päivä erilainen 95 35 Metsän poltto Pinkjärvellä Eurajoella Burning the forest at Pinkjärvi, Eurajoki 96 36 Karpalonpoimintaa Isosuolla Huittisissa Picking cranberries at Isosuo, Huittinen 98 Minun Säkylänharjuni 100 37 Harjusinisiipi Säkyläharjulla Eastern baton blue in Säkyläharju 100 Valokuvaajat Photographers 102

11


Satakunnan luonto on tutustumisen arvoinen – Voiko luonnolta vaatia suurempaa vaihtelua kuin Satakunta tarjoaa? kysyy Matti Poutvaara vuonna 1949 ilmestyneessä Satakunta-kuvateoksessa. Tämä ihastelu on ajankohtainen myös tämän päivän Satakunnassa, jossa luonnossa kulkijan on mahdollista edelleen liikkua saman päivän aikana vaikkapa merellä, harjuilla, joilla ja järvillä. Pohjois-Satakunnan laajoilla suoalueilla tai metsän siimeksessä Euran Koskeljärvellä voi aistia luonnonrauhaa. Kulkija voi myös vain istua Selkämeren rannalla ja katsoa kauas horisonttiin kuunnellen samalla meren ja lintujen ääniä. Satakunnassa on luontoa mistä valita. Satakunnan maakuntamaisemia ovat meri ja maankohoamisrannikko, Kokemäenjokilaakso, ympäristöstään erottuvat suuret harjut, Pohjois-Satakunnan suot ja metsät sekä Etelä-Satakunnan viljelyaukeat. Suuret järvet, kuten maakuntajärveksi nimetty Pyhäjärvi, elävöittävät näitä maisemia. Satakunnan arvokkaimpina luontotyyppeinä pidetään jokireittejä, kilpikeitaita ja rakkoleväyhteisöjä. Maakunnan joet, kuten esimerkiksi Kokemäenjoki, ovat toimineet kulkuväylinä, vesivoiman lähteinä ja kalastuspaikkoina. Ne ovatkin tärkeä osa Satakunnan monituhatvuotista asutushistoriaa. Maakuntamme joet tulvivat herkästi. Se tuo jokivarsien maisemiin vaihtelevuutta ja luonnon rikkautta. Kilpikeitaat ovat laajoja suoalueita, joissa voi vielä aistia erämaisuutta ja luonnonrauhaa. Satakuntalainen kilpikeidas kermeineen ja allikkoineen on komea näky. Suon pienmuodot, 12

mätäspintaiset kermit ja märät kuljut kiertävät kehämäisesti suon korkeinta kohtaa. Erityisesti Pohjois-Satakunnan kilpikeitailla, kuten esimerkiksi Huidankeitaalla, on runsaasti laajaalaisia vesiallikoita. Rakkoleväesiintymät kuvaavat hyvin veden laatua Itämeressä. Eliölajien määrä rakkolevävyöhykkeessä on moninkertainen verrattuna esimerkiksi yksivuotisten rihmalevien muodostamiin eliöyhteisöihin. Rakkolevän esiintymisen pohjoisraja kulkee suolapitoisuuden mukaan Merenkurkun pohjoisosissa ja rakkolevää esiintyy runsaasti Selkämeren kansallispuiston alueella.

Satakunnan kansallispuistot ovat helposti tutustuttavia luontokohteita Satakunnan kolme kansallispuistoa sijaitsevat maakunnan eri osissa. Niissä Sinulla on mahdollisuus kokea upeita ja unohtumattomia luontoelämyksiä. Kansallispuistoja täydentäviksi mielenkiintoisiksi käyntikohteiksi voit valita Porin kansallisen kaupunkipuiston sekä kaksi UNESCO:n maailmaperintökohdetta Raumalla: Vanhan Rauman puutaloalueen ja Sammallahdenmäen pronssikautisen hautaröykkiöalueen. Kauhanevan-Pohjankankaan kansallispuisto perustettiin vuonna 1982 Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan rajamaille. Se esittelee suo- sekä harjuluontoa. Voit päästä helposti alueelle Karvian kunnan puolelta Pohjankankaan harjulla kulkevaa Kyrönkankaan tietä pitkin. Retkeilypalveluja sisältävät osat sijaitsevat Kauhanevalla, joka on valtaosin Etelä-Pohjanmaan puolella.


Satakunnan valtakunnallisesti merkittävimpiä luonto- ja kulttuuriympäristökohteita Kartan numerot vastaavat valokuvien numeroita.

Kauhanevan– Pohjankankaan kansallispuisto

B

Pohjankangas

Haapakeitaan– Huidankeitaan suoalueet

Ouran saaristo

C Hämeenkangas– Jämi

A SELKÄMEREN KANSALLISPUISTO

Ahlaisten kulttuurimaisema

Vihteljärven– Niemenkylän maisema-alue

Pomarkun Isoneva Kokemäenjokisuisto Noormarkun Yyteri ruukinalue

Reposaari

Preiviikinlahti

Porin Joutsijärvi kansallinen kaupunki- Leineperin puisto ruukki Sääksjärvi (meteoriittikraateri)

Luvian saaristo

Kohteet kartalla Merellä Joilla ja järvillä Metsissä ja soilla

Pinkjärvi Rauman saaristo Vuojoen kartano

Vanha Rauma maailmanperintökohde

Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemat Ala-Satakunnan muinaisjäännöskohteet

Sammallahdenmäki maailmanperintökohde

Voit hahmottaa kirjan kuvien ottopaikkojen sijainnit yhdellä silmäyksellä tältä kartalta. Samaan karttaan on sijoitettu nimeltä mainiten esimerkkejä Satakunnan valtakunnallisesti merkittävistä luonto- ja kulttuuriympäristökohteista.

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto

D Köyliönjärven kansallismaisema

Kauttuan ruukinpuisto Säkylänharju

Koskeljärvi ja Kurjenrahkan kansallispuisto (Varsinais-Suomi)

Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto perustettiin vuonna 1993 Ala-Satakunnan viljelysseudulle Huittisten ja Kokemäen kaupunkien alueelle. Siihen kuuluvat linnustollisesti arvokkaan Puurijärven lisäksi viisi kermikeidassuota. Puurijärvi on etenkin keväisin suosittu lintujen tarkkailukohde ja alueella on useita lintutorneja. Kärjenkallion tornista voit ihailla upeaa järvimaisemaa kuunnellen samalla luonnonäänien täyttämää äänimaisemaa. Selkämeren kansallispuisto perustettiin keväällä 2011 Satakunnan ja Varsinais-Suomen merialueelle. Kansallispuistosta 98 % on vedenpinnan alla ja puiston merkitys vedenalaisen luonnon suojelussa on erityisen suuri. Tässä Selkämeren rannikon suuntaisessa kansallispuistossa maankohoamisen vaikutukset ovat selkeästi havaittavissa.

Pyhäjärvi

A. Satakunnan rannikkoseutu B. Suomenselkä C. Pohjois-Satakunnan järviseutu D. Ala-Satakunnan viljelyseutu Lähteet: Selkämeren kansallispuisto Metsähallitus Suomen maisemamaakuntajako, Ympäristöministeriö 1992 Satakuntaliitto Pohjakartta: Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 09/2012 aineistoa www.maanmittauslaitos.fi/avoindata_lisenssi_versio1_20120501

13


Satakunta wildlife in Finland is worth getting to know – Can we ask for any natural environment to present more diversity than what is offered in Satakunta? asks Matti Poutvaara in his picture book about the region, published in 1949. This show of admiration is just as relevant today, as any traveller is able to traverse sea, ridge, river and lake in just one day. Feel the peace and quiet of the vast bog areas of Northern Satakunta or on the lakeside of Koskeljärvi, in the middle of the Eura Forest. Or you can just sit by the shore of the Bothnian Sea, staring at the horizon, while listening to the sound of the waves and the birdsong. Satakunta offers plenty of wildlife to choose from. Regional landscapes include the sea and the coast upheaval, the Kokemäenjoki valley, the ridges that create a great contrast to their surroundings, the bogs in the north of the region, as well as the agricultural clearings in the south. Great lakes, such as Pyhäjärvi, the main lake of the region, bring the landscape to life. River courses, raised bogs and kelp communities are considered the most valuable types of environment. Regional rivers, such as the Kokemäenjoki, have functioned as communication channels, hydropower sources and fishing spots. They are indeed an important part of the Satakunta cultural history that reaches back many thousands of years. The rivers in our region flood easily. This brings variety and natural diversity to the riverside sceneries. Raised bogs are vast areas that still offer a sense of wilderness and nature’s tranquility. Bulges and puddles make them an impressive sight. Miniature formations, tuffets and wet hollows 14

circle the highest point. There are several large ponds, especially in the northern bogs. Kelp accumulations are good indicators of water quality in the Baltic Sea. The number of species in a kelp zone is manifold compared to, for example, communities of annual blue-green algae. Kelp occurs in accordance with the salt content in the northern straits of Kvarken, and kelp is abundant in the national park area of the Bothnian Sea.

The national parks of Satakunta are easily accessible nature sites Three national parks are located in the different parts of Satakunta. They are your chance to experience something unique and unforgettable. As interesting sites to add to the list of national parks, you can choose the National Urban Park of Pori and two UNESCO World Heritage Sites in Rauma: The wooden villa district of Old Rauma and and the Bronze Age burial cairns of Sammallahdenmäki. The Kauhaneva-Pohjankangas National Park was founded in 1982 on the border of Southern Ostrobothnia and Satakunta. It presents both bogs and ridges. You can easily reach the area from the Karvia side along the Kyrönkangas road that runs along the top of the Pohjankangas ridge. Camping services are available at Kauhaneva, most of which is located in Southern Ostrobothnia. The Puurijärvi and Isosuo National Park was founded in 1993 on the farmlands of Lower Satakunta near Huittinen and Kokemäki. In addition to the bird-rich Puurijärvi, it encompasses


The nationally most significant natural and cultural sites in the Satakunta region

Kauhaneva– Pohjankangas National Park

The numbers on the map are equivalent to the numbers of the photographs.

B

Pohjankangas

Haapakeidas– Huidankeidas bog areas

Oura Archipelago

C Hämeenkangas– Jämi

A BOTHNIAN SEA NATIONAL PARK

Ahlainen cultural landscape

VihteljärviNiemenkylä scenic area

Isoneva, Pomarkku Kokemäenjoki delta Noormarkku Yyteri ironworks area

Reposaari

Preiviikinlahti

Pori National Urban Park

Luvia archipelago

Sites on the map

Joutsijärvi

By the sea

Leineperi ironworks

Sääksjärvi (meteorite crater)

five raised bogs. Puurijärvi is a popular bird-watching spot, particularly in the spring, and it offers numerous birdwatching towers. Admire the magnificent lake scenery from the top of the Kärjenkallio tower while listening to a variety of natural sounds in the area. The Bothnian Sea National Park was founded in the spring of 2011 off the coast of Satakunta and Varsinais-Suomi (Southwest Finland). Of these national parks, nearly 98% is underwater, and the parks are especially significant for the protection of submarine wildlife. This national park parallel to the Bothnian coast clearly shows the impact of land upthrust.

Rivers and lakes

This map gives you a quick overview of the locations where the photographs in this book have been taken. It also names examples of nationally significant natural and cultural sites located in the Satakunta region in Finland.

Forests and bogs Pinkjärvi Rauma archipelago

Vuojoki mansion

Old Rauma World Heritage Site

Kokemäenjokilaakso cultural landscape Lower Satakunta relic sites

Puurijärvi and Isosuo National Park

D

Sammallahdenmäki World Heritage Site

Köyliönjärvi national landscape

Kauttua Ironworks Park Säkylänharju

Koskeljärvi and Kurjenrahka National Park (Southwest Finland)

Pyhäjärvi

A. Satakunta coastal area B. Suomenselkä C. North Satakunta lake district D. Lower Satakunta farmlands Sources: Bothnian Sea National Park Metsähallitus (Finnish Forestry Office) Regional landscapes in Finland, Ministry of the Environment 1992 The Regional Council of Satakunta Base map: National Land Survey of Finland

15


16


MERELLÄ By the sea

17


1 Lohenpyyntiä Ouran saaristossa Merikarvialla Lohenpyyntiä harjoitetaan push up -rysillä Ouran saaristossa Merikarvialla. Tämän ns. hylkeenkestävän rysämallin tarkoituksena on estää harmaahylkeitä verottamasta kalastajien saaliita ja rikkomasta pyydyksiä. Taustalla on Ouran pooki.

Salmon fishing in the Oura Archipelago in Merikarvia Salmon fishing using push-up nets in the Oura Archipelago, Merikarvia. This “seal-proof” type of net is meant to prevent grey seals from taking from the fishermen’s catch or breaking the nets. The Oura beacon is visible in the background.

Kuva Photograph Seppo Keränen Ouran saaristo Oura Archipelago Merikarvia 2005

18


19


2 20

Ouraluodon luotsiasema Merikarvialla

Ouraluoto pilot station in Merikarvia

Ouraluodolla Merikarvialla sijaitseva vanha,

The old, abandoned pilot station on Ouraluoto

tyhjilleen jäänyt luotsiasema on nyttemmin

islet, Merikarvia, has now been renovated for

kunnostettu matkailukäyttöön.

visitors.


Ouran saariston vuodenajat Ulkomeren syvyydestä on satojen vuosien aikana kohonnut sokkeloinen saaristo. Tarinan mukaan saaria on yhtä monta kuin vuodessa päiviä. Helteisellä säällä saaristossa voi käydä vilvoittelemassa, kalastamassa tai vaikkapa syömässä ahomansikoita. Vuodenajoista kevät ja syksy ovat lumoavimmat. Etenkin syksyiset säkkipimeät yöt, tähtitaivas, tuulen humina ja tyrskyjen pauhu virittävät ihmisessä luovuuden ja innostuksen lähteen. Keväisin ja syksyisin innostuu helposti tarkkailemaan muuttolintuja. Silloin saaristoon uivat kaikkein runsaimmin kalaparvet, joita merimetsoparvet kokoontuvat saalistamaan. Talvisin ulkorannoilla velloo useimmiten avovesi. Silloin jään reunassa saattaa nähdä harmaahylkeen ja taivaalla saalistavan merikotkan. Juhani Mellanoura

Kuva Photograph Seppo Keränen Ouraluoto Oura Archipelago Merikarvia 31.12.2010 31 December 2010

21


3 22

Reveli Merikarvialla

Reveli, Merikarvia

Merikarvian Reveli on upea kohde saaren

Reveli, Merikarvia is a wonderful site, thanks

hienon harjuluonnon ansiosta.

to the great ridge-like nature on the island.


Kuva Photograph Antti Partanen Reveli Merikarvia Hein채kuu 2011 July 2011

23


24


4 Lintujentarkkailija Kallossa Porissa Lintujen kev채tmuuton tarkkailua j채ist채 vapautuvalla Kallon ulkorannalla huhtikuun lopulla 2011.

Birdwatcher in Kallo, Pori Watching the spring migration on the outer shore of Kallo, just free of ice at the end of April 2011.

Kuva Photograph Esko Inberg Kallo Pori Huhtikuu 2011 April 2011

25


26


5 Mies ahtojäillä Selkämerellä Luvialla

Man on pack ice on the Bothnian Sea, Luvia

Säpin edustalla Luvialla oli komeat ahtojää-

Impressive pack ice off Säppi, Luvia,

muodostumat maaliskuussa 2011. Niiden

March 2011. A good high spot from which

päältä saattoi ihailla Selkämeren maisemia.

to admire the Bothnian Sea.

Kuva Photograph Markus Sirkka Säppi Luvia Maaliskuu 2011 March 2011

27


28


6 Syysmyrsky Kallossa Porissa

Autumn storm in Kallo, Pori

Kovan tuulen aikaansaamien tyrskyjen

Kallo in Pori is a great place to admire the sea

ihailemiseen Porin Kallo on mainio paikka.

spray during high winds. Wind blows the spray

Tuuli lennättää pärskeitä kallioiden yli pitkälle.

way over the rocks. This photo conveys the force

Meren voima ja liike välittyvät kuvasta katsojalle.

and motion of the sea.

Kuva Photograph Antti Partanen Kallo Pori Lokakuu 2011 October 2011

29


30


7 Outoorin saariryhmä Yyterin edustalla Porissa

Outoori island group off Yyteri, Pori

Yyterin edustalla olevan saariryhmän muodos-

The group of islands off Yyteri consists of

tavat Santakari (edessä), Outoori (vasemmalla)

Santakari (to the front), Outoori (on the left)

ja Kallioluoto (takana). Taustalla näkyvät Yyterin

and Kallioluoto (at the back). Yyteri beach and

hiekkaranta ja Pihlavanlahti. Santakarin edus-

Pihlavanlahti are in the background. Flock of

talla kelluu joutsenparvi.

swans off Santakari.

Kuva Photograph Visa Vehmanen Outoorin saariryhmä Outoori island group Pori 5.6.2012 klo 20:03 5 June 2012 at 8:03 p.m.

31


Yyterin hiekka lämmittää Hiekka pursuaa varpaiden välistä. Se lämmittää ihoa. Meren selkä on kuin tuhansia peilejä. Aallot liplattavat rantautuessaan. Lokkien kirkuna kantautuu meren selältä. Lapset kirmailevat tai rakentavat hiekka32

linnoja. Tuuli tuo mereltä suolan maun huulille. Raikas ilma väsyttää. Polttava aurinko saa ihon punoittamaan ja polttamaan. Hiekkavallien takana männikkö antaa suojan. Ritva Vastamäki


8 Yyterin dyynit Porissa

Yyteri dunes in Pori

Aurinkoinen, syksyinen p채iv채 Yyterin upeilla

A sunny autumn day by the beautiful dunes

dyyneill채.

of Yyteri.

Kuva Photograph Petri Segerroos Yyteri Yyteri beach Pori

33


9 Lintuharrastajia lietteillä Yyterissä Porissa

Bird enthusiasts on marshland in Yyteri, Pori

Yyterin lietteillä on lintuharrastajilla hyvät

Birdwatchers have a great opportunity to

mahdollisuudet tarkkailla kahlaajien muuttoa

monitor the migration of waders from spring

keväästä myöhäiseen syksyyn. Sinne pysähty-

to late autumn on marshland in Yyteri. Nearly

vät muuttomatkoillaan lähes kaikki Suomessa

all waders that are found in Finland stop there

tavattavat kahlaajalajit.

during their migration.

Kuva Photograph Jan Wessberg Yyteri Pori

34


35


10 Makholman kalaranta Porissa

Makholma fishing harbour, Pori

Vuosikymmeniä sitten Makholman kalasatamaa

Decades ago, several professional fishermen

käyttivät tukikohtanaan lukuisat ammattikalas-

used Makholma fishing harbour as their base,

tajat, mutta nykyään hiljentyneestä rannasta

but lately it has become a quiet shore, used

lähtevät merelle enää muutamat harvat eläke-

only by a few pensioners and subsistence

läis- ja kotitarvekalastajat.

fishermen.

Kuva Photograph Seppo Keränen Makholma Pori 28.11.2005 28 November 2005

36


37


Massamuuton aitiopaikalla Merikarvia, Kasalan kalasatama 9.10.2012

Merellinen maisema on vielä aamuhämärän vallassa, kun kuulen taivaalta yhä kiihtyvään tahtiin räkättirastaiden raksutusta. Tuuli ei jaksa vielä herätä, enkä kuule ihmisääniä mistään; korviini kantautuu vain heikkoa laineiden liplatusta ja tuhansien rastaiden ääniä. Äänimaisemassa vilahtavat nopeasti myös tiheät tilhiparvet, jotka matkaavat pohjoisesta kuin maailmanlopun alta. Joistakin parvista kuulen vain siipien havinaa, kunnes metsän takaa ilmestyy jälleen uusia parvia. Tunnelmaa värittävät myös sepelkyyhkyjen ja naakkojen suurparvet. Lintuja on kaikkialla, ja yhdeksän jälkeen nauran ääneen, kun minut ylittää 7 900 räkättirastaan valtava lautta. Seuraan muuttospektaakkelia yhdeksän tuntia ja huomaan, että ohitseni on matkannut 53 011 räkättirastasta, 12 522 tilheä ja 9 529 naakkaa sekä yli 15 000 muuta siivekästä. Lintumassojen silhuetit piirtyvät verkkokalvoilleni vielä viikkojen ajan. Santtu Ahlman

38


11 Merimetsot auringonlaskussa Merikarvialla Aurinko laskee Merikarvialla sijaitsevan merimetsoluodon taakse. Kiistanalainen merimetso ei ole lintu, jota pelkästään ihmiset valvovat – se on myös merikotkien tarkassa seurannassa. Kuvaaja näki kerran merikotkan pyörivän merimetsoyhdyskunnan yläpuolella. Aiheutettuaan tarpeeksi paniikkia se laskeutui istuskelemaan yhdelle pesäpuista. Saalista kotka ei sillä kertaa saanut.

Cormorants at sunset in Merikarvia Sunset behind a cormorant islet in Merikarvia. The cormorant is a controversial bird which is not only monitored by humans but also by sea eagles. The photographer once saw a sea eagle circle above a cormorant community. After causing some panic, it landed on one of the nesting trees. There was no catch for it that time.

Kuva Photograph Tuomo Björksten Merikarvia 5.7.2006 klo 0.19 5 July 2006 at 0:19 a.m.

39


40


12 Meri jäätyy Luvian saaristossa

Frozen sea in the Luvia Archipelago

Luvian saaristo on Selkämeren leveimmällä

The Luvia Archipelago is located at the widest

kohdalla. Ulappaa riittää Ruotsiin asti.

point of the Bothnian Sea. Open sea stretches all

Saaristoluonnon kasvot muuttuvat vuoden-

the way to Sweden. The face of the archipelago

aikojen, säätilan ja vuorokaudenaikojen

wildlife changes along with the seasons, weather

tahdissa. Meren jäätyessä ohut teräsjää

conditions and the time of day. As the sea freezes,

halkeilee laatoiksi, joiden saumoista nousee

the solid thin ice breaks into tiles, the seams of

kosteutta huurtuen valkoisiksi reunuksiksi.

which evaporate moisture that creates a frosty trim.

Kuva Photograph Timo Nieminen Isokloppa Luvia

41


42


13 Yö Luvian saaristossa, taustalla Olkiluodon valot Mantereen valot valaisevat maisemaa hämmästyttävän kauas. Vasemmalla näkyy Oinaskerin siluetti ja valot kajastavat Olkiluodosta asti noin kymmenen kilometrin päästä. Meren yllä tuikkii tähtien paljous. Keskellä on Orionin metsästäjähahmo ja sen vasemmalla puolella tähtitaivaan kirkkain tähti Sirius.

Night in the Luvia Archipelago with Olkiluoto lights in the background

Selkämeren äärellä Vapaa-aikana suuntaan usein kulkuni Selkämeren rannoille – oli sitten kesä tai talvi. Mielipaikkani vaihtelevat – yhtenä päivänä kuljen mieluiten Yyterin santoja pitkin, toisena oleilen Leveäkarissa, Kaarluodossa tai lietteillä, toisinaan vain hiihdän rantoja ja meren jäätä pitkin. Pääasia on, että pääsen rannalle, meren ääreen. Katson mielelläni kauas horisonttiin ja kuuntelen meren ääniä. Selkämeri on minulle ennen kaikkea moninaisten rantojen meri. Anne Savola

Lights from continental Finland illuminate the landscape further than you would imagine. On the left, the silhouette of Oinaskeri and the lights reflecting from Olkiluoto, which is about ten kilometres away. Thousands of stars twinkle above the sea. Orion, the Hunter, is in the middle, and to his left, the brightest star of all, Sirius.

Kuva Photograph Timo Nieminen Selkämeri Bothnian Sea Luvia

43


14 Kurkia Luvian saaristossa Linnustoltaan Luvian saaristo on Selkämeren arvokkaimpia alueita. Se kuuluu EU:n Important Bird Area (IBA) -luetteloon. Huhtikuussa saaristossa lintuja oli tavattoman paljon: telkkiä, isokoskeloita, kuikkia, merihanhia, haahkoja ja monia muita. Suurin osa oli muuttomatkalla saariston yli, mutta monet olivat myös vakiasukkaita. Haurkarin takaa alkoi kuulua upeita trumpetin törähdyksiä. Kaksi kurkea lensi saaren yli ja jatkoi pohjoiseen.

Cranes in the Luvia Archipelago Judged by its birdlife, the Luvia Archipelago is one of the most valuable areas in the Bothnian Sea. It is listed among the EU’s Important Bird Areas (IBA). In April, the islands are invaded by birds: goldeneyes, goosanders, loons, greylag geese, elders, and many others. Most of them were migrating across the archipelago but some were locals. We started to hear impressive trumpet-like hoots from behind Haurkari. Two cranes flew over the island and kept on going northwards. Kuva Photograph Timo Nieminen Haurkari Luvia Huhtikuu April

44


Täydellinen kevätaamu Tuuli oli tyyntynyt yön aikana. Oli aamu, ilma oli viilentynyt ja merestä nousi savua. Soutuveneen puinen penkki oli kostea, ja kuivasin sen villapaitani hihaan. Vene tuoksui tervalta ja pellavaöljyltä, sen pohjaan oli kuivunut kiinni suomuja. Työnsin veneen vesille varoen horjahtamasta. Keulapuu piirsi kuvion tyyneen vedenpintaan. Kevät oli jo pitkällä, puut olivat hiirenkorvilla ja vesi kirkasta kuin pohjattomassa lähteessä. Hyönteiset tanssivat sen pinnalla. Kaikkialla oli hiljaista, kun soudin sumun sekaan. Rauhallisuus ympäröi minut. Jostain kuului kurjen huuto, toinen vastasi siihen kaukana. Lahdenpoukamassa lopetin soutamisen ja annoin veneen lipua hiljaa pohjukkaa kohti. Vesi oli matalaa ja pohjan kivet erottuivat selvästi. Aurinko oli alkanut nousta ja se paistoi sumuverhon läpi alkaen lämmittää. Jossain polskahti kala. Tartuin heittovapaani, tunnustelin hetken sen korkkista kahvaa, mutta en malttanut heittää uistinta veteen ja rikkoa sitä täydellistä hetkeä, täydellistä hiljaisuutta, täydellistä kevätaamua. Arttu Tuominen

45


Kevätmeri Raumalla Siikluoma, Karjasluoto, Omenapuunmaa, Levätys, Reksaari, Vesiluoma, Nurmesluoto. Alkumatka menee paikannimiä maistellen ja sanojen syntyä miettien. Katse on mieluummin tuulen jäälle muotoilemissa lumikuvioissa kuin hylätyn aikaansa huokaavassa mökkimaisemassa. Kevätsää on harmaa. Jää sisäsaaristossa kantaa vielä hiihtäjän. Nurmesluodon länsirannalla, metsätaipaleen jälkeen, kaikki on toisin. Avoimen aavan meren päällä vanha taivas tulee näkyviin ja valo värjää mustan veden laivaston siniseksi. Kahta sinettä vasten haahkat, joutsenet, tukkasotkat ja koskelot lentävät kineettistä taideteostaan. Aurinkolämmön virittämä tuuli ja maininkien rantakallioihin hakkaamat jäälohkareet luovat äänimaiseman, joka on samalla hiljainen ja voimakas.

15 Koirashaahka eli kalkas Raumalla Kalkas eli koirashaahka Itämeren runsaimpana sorsalintuna tuo soidinäänineen kevään Selkämerelle ja Satakunnan rannikolle. Juhlapukuinen kalkas on kuvattuna Rauman saaristossa.

Male eider, Rauma The male eider, one of the most common ducks on the Baltic Sea, heralds the spring to the Bothnian Sea and the coast of Satakunta with its courtship calls. Male eider dressed for success in the Rauma archipelago.

Juhani Korpinen

Kuva Photograph Raimo Sundelin Rauman saaristo Rauma Archipelago Rauma

46


47


16 Sinitiainen ja marjova tyrni Raumalla

Blue tit and buckthorns, Rauma

Syksyisin vaeltavat tiaisparvet kiertelevät saar-

In the autumn, migrating flocks of blue tits circle

ten rantoja etsien hyĂśnteisravintoa rantojen

around the island shores looking for insects by

tyrnipensaista. Satakunnan maakuntakasvin,

the buckthorn bushes. The regional plant, the

tyrnin ja maakuntalinnun, sinitiaisen kohtaa-

buckthorn, and the regional bird, the blue tit,

minen Rauman ulkosaaristossa.

meet on the outer islands of Rauma.

Kuva Photograph Raimo Sundelin Rauman ulkosaaristo The outer islands of Rauma Rauma

48


49


50


17 Kylmäpihlajan majakka ja myrskyävä Selkämeri Raumalla

Kylmäpihlaja lighthouse and a stormy Bothnian Sea, Rauma

Syysmyrskyt ovat tavanomaisia Selkämerellä.

Autumn storms are common on the Bothnian

Lokakuun myrskyssä tuuli puhalsi puuskissa yli

Sea. In October, the wind blasted at more than

25 metriä sekunnissa Kylmäpihlajan majakan

25 metres per second in the waters near the

lähivesillä Raumanmerellä.

Kylmäpihlaja lighthouse in the Rauma Archipelago.

Kuva Photograph Raimo Sundelin Raumanmeri Rauma Archipelago Rauma Lokakuu October

51


52


JOILLA JA JÄRVILLÄ Rivers and lakes

53


18 Vesisiippa Merikarvianjoella

Daubenton’s bat by the Merikarvianjoki

Vesisiippa saalistaa hyönteisiä Merikarvianjoen

A Daubenton’s bat hunts insects above the

yllä Lankoskella heinäkuisena yönä.

Merikarvianjoki in Lankoski one July night.

Kuva Photograph Esko Inberg Lankoski Merikarvia Heinäkuu 2012 July 2012

54


55


56


19 Satakunnan maakuntaeläin euroopanmajava Merikarvialla

The animal of the region of Satakunta, the European beaver, Merikarvia

Majavaperhe oli valinnut asuinpaikakseen

A family of beavers had chosen a large ditch to

suuren ojan ja tuuleton iltapäivä kätki

live in, and on a windless day the photographer

kuvaajan majavan tarkalta hajuaistilta. Oja

was able to fool their accurate noses. The ditch

oli osaksi vielä jäässä ja majava ilmestyi jyrsi-

was partially frozen, and the beaver came to

mään ojan yli kaatamaansa koivua, etäisyys

nibble a log it had cut down earlier, only about a

kuvaajaan oli noin metri. Hiljaa paikoillaan

metre away from the photographer. Staying still,

pysytellen, piiloutumatta kuvaaja seurasi

without hiding, the photographer was able to

majavan askartelua.

keep an eye on the beaver’s tinkering.

Kuva Photograph Sari Kantinkoski Merikarvia 3.4.2009 3 April 2009

57


20 Poosjärven pato Noormarkussa

Poosjärvi dam, Noormarkku

Poosjärven padolla nopeasti virtaava vesi

The rapids at Poosjärvi dam enable

mahdollistaa koskikaran saalistamisen

the dipper to hunt on a frosty

tammikuisena pakkaspäivänä.

January day.

Kuva Photograph Esko Inberg Poosjärven pato Poosjärvi dam Pori Tammikuu 2011 January 2011

58


59


Kokemäenjoki – aina elämyksiä Kokemäenjoki on kutsunut minua rannoilleen jo lapsesta asti. Virtaavan veden ja sen pyörteiden katselu vie ajatukset kauas arjesta. Kanootilla rauhallisesti meloen tuntee olevansa yhtä joen kanssa ja löytää sellaisiakin paikkoja, joita muuten ei huomaisi. Joki rantoineen tarjoaa aina elämyksiä. Usvaisena aamuna kurjet huutavat rantaluhdalla ja hirviemo tuo vasansa rantaan syömään vesikasveja. Majava läiskäyttää häntänsä veden pintaan huomatessaan ihmisen ja sukeltaa kauemmaksi. Sääksi nappaa kalan saalikseen ja lähtee viemään sitä pesälleen. Joki on aina tarjonnut elämän perusedellytykset niin eläimille kuin ihmisillekin, jotka ovat asettuneet sen rannoille asumaan. Niina Uusi-Seppä

60


21 Kokemäenjoen suisto kasvaa umpeen Vasta ilmasta suiston huikea kasvillisuusmosaiikki näyttäytyy kaikessa monipuolisuudessaan. Suisto siirtyy merelle päin useita kymmeniä metrejä vuodessa. Vesikasvit valtaavat alaa avovedeltä. Ruoppaamalla mökkiläiset pitävät veneväyliään kulkukelpoisina.

Growth in the Kokemäenjoki delta Mosaic-like fauna in the delta can only really be seen in all its variety from above. The delta grows towards the sea by dozens of metres per year. Aquatic plants invade the open sea. Seashore dwellers maintain their boat channels by dredging.

Kuva Photograph Visa Vehmanen Kokemäenjoen suisto Kokemäenjoki delta Pori 18.7.2012 klo 18:34 18 July 2012 at 6:34 p.m.

61


22 Arantilankoski Nakkilassa

Arantilankoski, Nakkila

Arantilankoski Kokemäenjoessa kylmänä

Arantilankoski on the Kokemäenjoki on a

pakkasaamuna tammikuussa. Nouseva aurinko

cold and frosty January morning. The rising

kultaa rannan puut ja kuukin viipyy vielä haa-

sun gilds the trees on the shore, and even the

leana maiseman yllä. Pakkasen kiristyessä aina

pale moon is reluctant to leave the landscape.

kolmeenkymmeneen asteeseen on kuvaajan

The photographer must work quickly as the

toimittava ripeästi.

temperature drops to minus 30 degrees Celsius.

Kuva Photograph Esa Kankaanpää Arantilankoski Nakkila Tammikuu January

62


63


64


23 Arantilankoski ja

Arantilankoski and

kalastaja Nakkilassa

a fisherman, Nakkila

Lohi nousee Nakkilan Arantilankoskeen,

A salmon rises up to the Arantilankoski,

joka on vapaa-ajankalastajien suosima

which is a spot favoured by recreational

kalastuspaikka.

fishermen.

Kuva Photograph Seppo Ker채nen Arantilankoski Nakkila 1991

65


24 Koskeljärvi Eurassa

Koskeljärvi, Eura

Koskeljärven 1800 hehtaarin Natura-alue on

The Natura area of Koskeljärvi, at 1800

eteläisen Suomen merkittävimpiä luonnonsuo-

hectares, is one of the most important nature

jelukohteita. Rakentamattomista erämaisista

reserves in Southern Finland. Härkluoma boat

rannoistaan tunnettuun Koskeljärveen voi

creek in the village of Honkilahti, Lellainen, is

tutustua muun muassa Honkilahden Lellaisten

one place to start exploring Koskeljärvi, which

kylän Härkluoman venevalkamasta, josta avau-

is known for its wild, unspoilt shoreline. The

tuu Koskeljärven maisemille tyypillinen näkymä

creek opens up to a typical view of islands

saarineen ja metsäisine rantoineen.

and wooded shores.

Kuva Photograph Tuomo Hurme Honkilahden Lellaisten kylän Härkluoman venevalkama, Koskeljärvi Härkluoma boat creek in the village of Honkilahti, Lellainen, Koskeljärvi Eura 4.7.2012 4 July 2012

66


67


Sykähdyttävä luontokokemus satakuntalaisen järven rannalla Kesän selkä oli jo taittunut, mutta ilma oli sateen jäljiltä lämmin, kostea ja täynnä happea. Tunnelma tutun järvimaiseman äärellä oli raukea ja tyyni. Tiesin, että vastarannalla on laulujoutsenten pesäpaikka ja ilahduin, kun kaukaa alkoi kantautua kaakatusta. Pian ison linnun hahmo erottui puitten latvusten yllä ja se laskeutui taidokkaasti veteen. Ilman kiikareitakin näin selvästi sen ylvään kaulan kaaren ja ajattelin – kuten kunnon suomalainen ikään – tarkkailiko joutsen yhtä tarkasti minua ja mitä se mahtoi minusta ajatella. Äkkiä jout-

68

sen kävi levottomaksi. Se räiski vettä siivillään ja kaakatti kovaäänisesti. Ihmettelin kuka tai mikä sitä häiritsi. Itse en ollut huomannut mitään. Mikä linnulle tuli? Pian kuulin minäkin jotain. Kaukaa kuului jälleen kaakatusta ja pian saapui toinen joutsen taivaanrantaan. Se laskeutui järvelle kumppaninsa viereen. Pariskunta oli jälleen yhdessä. Minusta siinä oli jotain koskettavan romanttista. Mietin joutsenparia katsellessani, miten viisaita nuo linnut ovatkaan. Ne aistivat toisensa jo kaukaa ja tiesivät, missä kumppani

on ilman gps:ää tai kännykkää. Ja miten rajoittuneita olemmekaan me ihmiset, miten heikenneet ovat aistimme ja vajaa totuutemme. Samalla lähetin hiljaa kiitoksen siitä, että saan tätä luontoa ihailla ja ihmetellä. Se on kallis perintö isältäni. Häntäkään ei enää kännykällä tavoita. Sanna Paala


Kauvatsanjoki varsinkin

Lintujen äänikonsertti Puurijärvellä

Syyskuinen ilta Puurijärvellä

Olen oppinut uimaan Kauvatsanjoessa, joka laskee Sääksjärvestä Puurijärveen ja edelleen Kokemäenjokeen. 1960-luvulla sen vesi oli kirkasta ja väriltään ruskeaa. Rannoilla oli niukasti kasvillisuutta, mikä kieli sen karuudesta. Ulpukoita oli ja kurjenmiekkoja, ne muistan silmissäni vieläkin. Ja vesiperhosten pyyntiverkot kummastuttivat ja ihastuttivat. Niitä oli kiinni vesikasvien varsissa, uppopuissa ja kivissä sekä puisen sillan rakenteissa. Siellä kävimme uimassa. Lapsia oli paljon. Uimapaikka siirtyi taitojen kasvaessa syvemmässä kohdassa olevalle laiturille ja joen hyvät ominaisuudet tulivat esille: vesi vaihtui ja virta vei ja takaisin sai ponnistella. ”Joki on paras paikka uida ja varsinkin Kauvatsanjoki” sanon usein vieläkin.

Eräänä varhaisena kevätaamuna kuljin Puurijärven ja Isonsuon kansallispuiston parkkipaikalta polkua pitkin kohti Puurijärven Kärjenkalliota. Jo autosta noustessa havahduin lintujen äänikonserttiin. Kävellessäni metsän läpi kohti järveä äänet ja niiden voimakkuus lisääntyivät askel askeleelta. Kokemus sykähdytti. Tunsin uppoavani äänimaisemaan, jossa aamuisen luonnon tuoksut ja edessä aukeneva rehevä järvi täydensivät tunnelmaa, joka oli lähes käsin kosketeltavaa ja vaikeasti kuvattavissa sanallisesti. Tuntui kuin muu maailma olisi jäänyt kauas. Tunnelma vahvistui saavuttuani kalliolle, josta aukenee näköala Puurijärvelle. Tunne luonnonrauhasta syntyi äänien ja maiseman yhdistelmänä.

Parvi haapanoita puuhailee allikossa, kunnes ruskosuohaukka säikäyttää ne. Kaksi merikotkaa istuu vierekkäin kaikessa rauhassa välittämättä yöpymisruovikkoon syöksyvistä kottaraisparvista. Iltaruskoista taivaanrantaa vasten kuvastuu ensimmäinen aaltoileva kurkiletka. Lähipelloilla ruokailemassa olleita parvia saapuu lisää ja ne laskeutuvat suolle muiden joukkoon. Melu on valtaisa. Hämärä tiivistyy hetki hetkeltä ja kostea viileys tunkee paidan alle. Melkein jo pimeässä lintujen kailotus muuttuu ihmiskorvalle käsittämättömäksi pauhuksi. Yksittäisten kurkien huudot eivät enää erotu kohinan seasta. Kohta tuhansien kurkien vellova harmaa massa siirtyy järvelle yöpymään. Näytelmä kestää hetken ja äänet vaimenevat vähitellen. Lintuvuoden kohokohta on ohi ja haikein mielin saattelen ne kohta alkavalle muutolle.

Terttu Routsi

Anne Savola

Risto Vilen

69


70


25 Muikkunuotalla Pyhäjärvellä

Vendace seine on Pyhäjärvi lake

Säkylän Pyhäjärven suojelutyössä ammatti-

Professional fishermen play an important role

kalastajat ovat tärkeässä roolissa. Erityisesti

in protecting Pyhäjärvi, Säkylä. This is especially

talvisen nuottakalastuksen yhteydessä järvestä

true when seine fishing in the winter when,

nostetaan arvokalojen, kuten muikku ja siika,

in addition to valuable fish like vendace and

lisäksi huomattavia määriä niin sanottua

whitefish, they pull in loads of so-called trash

vähempiarvoista kalaa. Saaliin mukana järvestä

fish. Plenty of phosphor and other nutrients are

poistuu runsaasti fosforia ja muita ravinteita.

removed from the lake with the catch.

Kuva Photograph Tuomo Hurme Pyhäjärvi Säkylä 8.4.2011 8 April 2011

71


26 Pyhäjärvi jäätyy Säkylässä Ilmaston lämpenemisen myötä Pyhäjärvi saa nykyisin jääpeitteen usein vasta vuodenvaihteen tietämissä. Säkylän edustan matalat rantavedet saivat uudenvuodenpäivänä vuonna 2012 ohuen riitteen, vaikka aava selkävesi lainehti vielä jäättömänä.

Frozen Pyhäjärvi, Säkylä Because of global warming, Pyhäjärvi often receives its frosty cover no sooner than around the change of the year. The shallow waters off the shoreline of Säkylä were covered by a very thin layer of ice on New Year’s Day in 2012, even though the waters further away were still ice-free.

Kuva Photograph Tuomo Hurme Pyhäjärvi Säkylä 1.1.2012 1 January 2012

72


73


27 Kaakkuri Siikaisissa

Loon, Siikainen

Lähes vuosittain Siikaisissa suolla on pesinyt

The loon nests almost every year on a bog in

kaakkuri. Joskus poikasia on ollut kaksi, mutta

Siikainen. Sometimes it has two young, more

yleensä vain yksi. Toisinaan pesintä on syystä

often just one. Sometimes, for some reason, the

tai toisesta epäonnistunut. Heinäkuussa 2012

nesting fails. In July 2012, the atmosphere by the

tunnelma lammella oli rauhaisa lintujen uisken-

pond is very peaceful as the birds float on the

nellessa tyynellä vedenpinnalla untuvikkonsa

calm surface of the water with their offspring,

kanssa naapurinaan kaksi telkänpoikasta.

accompanied by two young goldeneyes.

Kuva Photograph Antti Partanen Siikainen Heinäkuu 2012 July 2012

74


75


76


METSISSÄ JA SOILLA Forests and bogs

77


78


28 Sammalta ja suppilovahveroita

Moss and funnel chanterelles

Syksyllä 2011 löytyi hyvin suppilovahveroita.

Autumn 2011 was good for funnel chanterelles.

Metsän tunnelmaan, tuoksuihin ja väreihin

This picture allows you to merge in with the atmo-

pääsee uppoutumalla kuvaan.

sphere, the smells and the colours of the forest.

Kuva Photograph Antti Partanen Leväsjoki Siikainen Marraskuu 2011 November 2011

79


80


29 Huidankeidas Honkajoella

Huidankeidas, Honkajoki

Huidankeidas hurmaa ennen kaikkea rauhal-

Huidankeidas charms us most of all with its

lisuudellaan. Ihmiseen liittyviä ääniä ei kuulu,

tranquility. There are no human noises, only

ainoastaan muutamat linnut ääntelevät. On

a few bird sounds. It is quite an experience

elämys loikkia suosaarelta toiselle.

to hop from one bog isle to another.

Kuva Photograph Visa Vehmanen Huidankeidas Honkajoki 18.9.2010 klo 14:27 18 September 2010 at 2:27 p.m.

81


82


30 Aunesluomaa kesäyössä Karviassa

Aunesluoma, on a summer’s night in Karvia

Aunesluoma kuljettaa Kauhanevan etelän

Aunesluoma carries the southern waters of

puoleisia vesiä Karvianjokeen saaden vettä

Kauhaneva to the Karvianjoki and receives

lisää monista lähdepuroista ja tihkupinnoista.

replenishments from many streams and

Aunesluoma on komea ja erämainen puro, joka

seepages. Aunesluoma is a wild and impressive

tuo kulkijalle mieleen Lapin purot. Purotaimen

creek that reminds us of the creeks in Lapland.

ja euroopanmajava viihtyvät Aunesluoman

The brown trout and the European beaver enjoy

kirkkaassa vedessä ja karhu puronvarren

the clear waters of Aunesluoma, and the bear

kuusikoissa.

the spruce groves by its sides.

Kuva Photograph Seppo Myllyviita Pohjankankaan-Kauhanevan kansallispuisto Pohjankangas-Kauhaneva National Park Auneskylä Karvia

83


Kyrönkankaantiellä aika menettää merkityksensä Kauhaneva-Pohjankankaan kansallispuisto henkii rauhaa, jonka kaltaista en ole muualla kokenut. Olen miettinyt, mistä tuo seesteinen tunnelma syntyy. Laajojen suoaltaiden ja männikköisten kankaiden avarasta maisemasta? Siitä, kun katse yltää kauas ja taivaskin tuntuu olevan korkeammalla? Lajitovereitakaan ei kohtaa kuin harvoin. Tarkkailen maailmaa biologin silmin, joten ympäröivä suoluonto kiinnittää katseeni. Kauhaneva on rauhallinen, mutta ei silti äänetön. Kurjet huutavat kaukana, liro tulee lähelle hokemaan nimeään. Keväisellä retkelläni oli perinteinen tarkoitus, mutta mieleni alkaa kiinnittyä muu-

maantie erämaiden halki eteläisestä Suomesta Pohjanmaalle. Minulle on kerrottu, että se on parhaiten säilyneitä vanhoja keskiaikaisia maanteitä. Kansallispuisto on suonut sille turvan. Mieleeni alkaa hiipiä kysymyksiä. Kuinka monet ihmiset ennen minua ovat kulkeneet tätä samaa reittiä, vuosisatojen ajan? Katsoneet tätä samaa suomaisemaa, kuka väsyneenä, kuka välinpitämättömänä. Onko jollakulla ollut niin kiire, ettei silmä ole ehtinyt ympäristöön tarttua? Vainolainen takana kenties vai saalis mielessä? Tie pysyy hiljaa. Aika menettää merkityksensä. Menneet ovat unohtuneet, kuten

hun. Tuntuu kuin tie askelteni alla haluaisi kertoa minulle jotain. Olen Kyrönkankaantiellä, kuljen pitkin Kauhaneva–Pohjankankaan kansallispuiston valtasuonta. Tie kulkee läpi puiston etelästä pohjoiseen, keskiaikainen

tulee käymään tulevillekin, minunkin retkelleni. Mutta tämä suo ja maisema on ikuinen. Olen saanut vastaukseni.

84

Tuula Peltonen


Metsä saa maansa takaisin Kallioharjanteella kulkevalta tieltä, muinaiselta rannalta, avautuva näkymä siivilöityy jyrkänteessä kasvavan metsän läpi. Samalta paikalta ovat taivaanrantaa katselleet jo monet ennen minua, siitä kertoo omaa tarinaansa rautakautisen kulttuurin seuralaiskasvinakin pidetty kevätlinnunherne. Kasvipeitteen alleen kätkemä oliviinidiabaasi tekee metsästä muutenkin lehtomaisen ja omaleimaisen taikinamarjan ja näsiän ilmestyessä yllättäen esiin sammaleen pehmentämien lohkareitten välistä. Palokärki käy välillä tiukkaan sävyyn ilmoittamassa kenen mailla liikutaan. Sulan maan aikaan muut asukkaat pysyvät

metsänväen kulkureiteillä on aina näkyvissä tuoreita jälkiä. Vanhan tien varrella ihmisen reviiri on vähitellen palaamassa luonnon haltuun käytöstä poistuneitten, satavuotiaiden sähkötolppien maatuessa ja torpan kiviaitojen peittyessä kasvillisuuteen. Metsä saa maansa takaisin, ihmiset siirtyivät sinne minkä meri altaan vapautti. Nyt aaltojen paikalla lainehtii suosta nostettu viljapelto. Nykyajan mielipuolisen ja vaativan uutisvirran keskellä on vapauttavaa lukea tätä järjestyksen ja jatkuvuuden maisemaa. Laura Puolamäki

ohikulkijalta salassa, mutta lumen tultua

85


31 Mustakeitaan lähdepuro Karviassa

Mustakeidas upstream in Karvia

Ensilumia joulukuisella Mustakeitaan lähdepu-

The first December snows upstream from

rolla, joka saa alkunsa Pohjankankaan laitamilta

Mustakeidas, which starts at Pohjankangas near

suon reunasta. Lähdepuro ei jäädy kovillakaan

the border of the bog. The stream never freezes,

pakkasilla, sillä puro kulkee paikoin maan alla

no matter how cold it gets, as it flows partially

laskien suon eteläpäässä Lähdetluomaan.

underground ending in Lähdetluoma on the

Lähdepuron vedestä retkikeittimellä kiehautettu

south side of the bog. Skiers can use the water

kahvi lämmittää mukavasti hiihtäjää. Muutamia

to warm up with some hot coffee. A few dippers

koskikaroja talvehtii puron sulassa ja teeren

spend their winters upstream, and the black

soidin suolla on jokakeväinen näky.

grouse makes its call to the bog every spring.

Kuva Photograph Seppo Myllyviita Pohjankankaan-Kauhanevan kansallispuisto Pohjankankaan-Kauhaneva National Park Karvia Joulukuu December

86


87


Pikkuhimalaja Kullaan Ahmaus Puolukat punoittavat mättäiden kyljissä. Suppilovahverot ilmestyvät sammalpeitteelle. Se enteilee sadon kypsymistä. Haavan lehdet liplattavat ja keltaistuvat. Mäenpäällä kivikossa ikihonkain huminassa luuraa kyy. Metsän matalista ojista nousee mudan haju. Sieltä löytyy sammakko. Suon laidassa tuuli heiluttaa notkeaoksaisia koivuja. Kuusikossa on tuoreen pihkan tuoksu. Kurjen lento yli Pikkuhimalajan enteilee syksyä. Korppi rääkäisee kerran, kaksi ja istuu oksalle. Kuuntelijan korvissa kuulu puhetta ne ovat metsän ääniä. Tuuli suhisee puiden latvoissa. Pilvet hajoavat ja taivaalla sini syvenee.

32 Kylmämyllynlähde Jämijärvellä Pohjois-Satakunnan lähteet houkuttelevat paikkoihin liittyvillä uskomuksilla ja kansantarinoilla. Vesi on kaiken elämän alku ja ylläpitäjä, ja niin myös lähteiden ympärillä elämä on runsasta ja monimuotoista.

Kylmämyllynlähde, Jämijärvi The cold springs of Northern Satakunta attract us with their related folklore and beliefs. Water is the source and the keeper of all life, and thus there are plenty of all kinds of living things around the springs.

Ritva Vastamäki

Kuva Photograph Sari Kantinkoski Kylmämyllynlähde Jämijärvi 29.04.2012 29 April 2012

88


89


Pomarkun Isonevan aamu Aamuhämärässä kylmä nipistää sormia. Pitkospuiden pinta on huurussa. Lehdet rapisevat jalan upotessa pehmeään mättääseen. Menneen syksyn karpalo nousee pintaan. Kuuluu pulinaa ja suhautuksia, kun teeriurokset ovat soitimella. Yhtäkkiä hiljenee. Teeriurokset lentävät yli lammen. Kitukasvuisten puiden oksilta laskeutuvat naaraat. Verkkaisin askelin ilmestyy kapustarinta. Nousee mättäälle ja venyttää kaulaansa, kuuntelee. Aurinko maalaa taivaanrannan oranssiin. Kuikka ilmoittaa olemassa olonsa. Kaukaisella lammella kuhertavat silkkiuikut. Nousee usva. Auringon oranssi himmenee usvatanssin taustaan. Se kietoo luonnon helmeilevän kosteaan ja kylmään vaippaan, kunnes aurinko tavoittaa lakikorkeuden. Ritva Vastamäki

90


33 Isonevan ilta Pomarkussa Pomarkun Isoneva on hieno keidassuo. Pitkospuut halkovat kermikeitaita ja sivuavat lampia ja allikoita. Ilta-aurinko sinkoaa s채teens채 kapeasta pilvenraosta piirt채en suon pintaan hienot varjot.

Night at Isoneva, Pomarkku Isoneva, in Pomarkku, is a fine raised bog. Its high points, ponds and puddles can be approached by duckboards. The evening sun casts its rays through the dense clouds, drawing fine shadows on the surface of the bog.

Kuva Photograph Timo Nieminen Isoneva Pomarkku

91


92


34 Isonevan ensilumi Pomarkussa

First snow at Isoneva, Pomarkku

Ensilumi takatalven yllättämällä Isonevan

First snow at Isoneva bog, and the surprise of the

suolla. Lumen alkaessa jo sulaa aamu-

return of wintry weather. The photo captures the

päivällä, keväinen tunnelma on saatu

spring-like feeling as snow begins to melt in the

vangittua kuvaan.

morning.

Kuva Photograph Antti Partanen Isoneva Pomarkku Huhtikuu 2008 April 2008

93


Metsän sisässä Kotini lähellä, Ulvilan Harjunpäässä, on muutamia hienoja vanhahkon metsän alueita. Ne ovat niin suuria, että metsään voi kävellä “sisään” aistimaan luontoa eri vuodenaikoina. Kun puiden lomassa on vielä lunta jäljellä ja mustarastaan mollihuilu kaikuu sinertyvään iltaan, tuntee, että kevät tekee lujasti tuloaan. Kari Ylikoski

Kauttuan metsässä elpyy Kauttuan metsä on paikka, jossa mieleni tyyntyy ja aistini virkoavat. Siellä minun ei tarvitse muistaa, kiirehtiä tai suorittaa, siellä voin vain olla olemassa. Voin haistaa sammalen tuoksun, kuulla mäntyjen huminan, tuntea pehmeät neulaset jalkojeni alla ja hengittää raikasta ilmaa. Kauttuan metsä on alati vaihtuva vuodenaikojen taulu, jota ei koskaan kyllästy katselemaan: kevätillan auringossa hehkuvat oranssit männynrungot, alkukesän heleys hennonvihreissä mustikanlehdissä, syksyn sumussa välkehtivät kultaiset haavanlehdet ja hiihtoladun varrella nuokkuvat lumiset kuuset. Niiden keskellä voin päästä irti maailman melusta ja murheista, rauhoittua ja elpyä. Tuija Helander

94


Harolan lehtometsä on joka päivä erilainen Metsässä kulkijan paratiisi on Harolan lehtometsä, joka sijaitsee Kauttuan Ruukinpuiston läheisyydessä Pyhäjärven rantamilla, sen eteläpuolella. Tien sinne näyttää pieni kyltti, joka ohjaa Fortumin voimalaitoksen sivuitse. Jo lehtometsään vievä mutkitteleva metsätie on viehättävän idyllinen. Enemmän elämyksiä löytää, kun poikkeaa metsään. Ominaista tälle metsälle on sen lehtomaisuus, josta johtuen luonto on monimuotoinen ja runsaslajinen. Metsässä on paljon arkeologisia muinaisjäänteitä sekä suuria korkeuseroja. Keväisin metsä herää eloon, rannoilla kurnuttavat valtavat määrät sammakoita, myös viitasammakkojen ääntä voi kuulla. Sopivaan aikaan tullessa poukamat kuhisevat elämää. Hauen kudun aikaan ruovikoissa loiskahtelee ja voi nähdä suuria haukia kutemassa. Ne nousevat ylöspäin Ämmänlammen suon ojia ja puroja. Silloin väsyneitä kaloja voi saada käsinkin pyydystetyksi, jos haluaa. Paikka on perhosharrastajien suosiossa niittyjen ja kosteikkojen ansiosta.

Täältä löytyvät monet harvinaiset kasvi lajit sekä tammia ja metsälehmuksia. Valtavat haavat antavat kolopesijöille kaivattuja asuntoja. Paikoittain metsä on sinisenään sinivuokkoja, niiden jälkeen valkovuokkoja ja sitten kukassa onkin joku muu laji. Mäyrän koloja ja polkuja on varsinkin puron varsilla. Samoissa maisemissa elelee liito-orava. Monet tikkalajit pesivät varsinkin ennallistetuissa rantametsissä. Järven linnustoa voit tarkkailla pienestä lintutornista ja nähdä myös alueella majailevan saukon. Kalasääksi käy kalastelemassa rannan läheisyydessä. Rantametsiköissä on kiviröykkiöitä, jotka ovat rautakautisia muinaisjäänteitä. Lähellä sijaitsee Kauttuan linnavuori, joka on muinainen linnoitus. Metsä on joka päivä, eri vuodenaikoina aina erilainen. Joka retkellä kokee jotain uutta, elämyksiä ja tunnelmia lähellä luontoa. Metsä elvyttää ja parantaa. Sen kaiken saa ilmaiseksi. Päivi Sandelin

95


96


35 Metsän poltto Pinkjärvellä Eurajoella

Burning the forest at Pinkjärvi, Eurajoki

Pinkjärven alue Eurajoella on osittain luonnon-

Part of the Pinkjärvi area in Eurajoki is a nature

suojelualuetta, jota hoidetaan perinteisin

reserve maintained by traditional methods.

menetelmin. Kaskeamisen aikana liekit löivät

Flames burned high during the slashing and

ajoittain korkealle ja palokaasuja leimahteli

burning, gases burst in the air, and we felt the

ilmassa imun tuntuessa takinliepeissä.

suction of the fire at our tails.

Kuva Photograph Hannu Huovila Pinkjärvi Eurajoki 14.5.2009 14 May 2009

97


98


36 Karpalonpoimintaa Isosuolla Huittisissa

Picking cranberries at Isosuo, Huittinen

Karpaloita voi suolta poimia vielä myöhään

Cranberries can be picked in the bogs very late

syksylläkin, jopa ensilumen aikoihin. Isosuolla

in the autumn, even when the first snow comes.

voi nauttia syksyn hiljaisuudesta ja samalla

Enjoying the tranquility while taking advantage

luonnon antimista.

of nature’s gifts at Isosuo.

Kuva Photograph Ari Ahlfors Isosuo Huittinen Marraskuu 2007 November 2007

99


Minun Säkylänharjuni Lenkkitossujen pujotus jalkaan. Jalkojen alla Huovinlammen notkuva patosilta. Käki kukkuu kaukana. Lammen rannassa kuplivan limaista sammakon kutua. Syvällä notkelmassa kiemurtelee humuksen kirkkaan ruskeaksi värjäämä Myllyoja. Kuulen veden soljuvan lorinan. Heitän sillalta puroon pitkulaisen kuusen kävyn. Se ei koskaan saavu sillan toiselle puolen. Virta vie sen vauhdilla sillan alle, kiven kolon pyörteeseen. Puron varren valkovuokot ovat jo lakastuneet. Sukellan kädet ylhäällä nuoren kuusiryhmän lävitse. Neulaset pistelevät ja kastelevat kylkeni eilisen sateen jäljiltä. Kuusi tuoksuu tuoreelta. Sairaalanmäki – lämmin muisto lapsuuden hiihtokilpailusta. Verenmaku suussa, kuuma sokerinen sekamehu armeijan mehutonkasta tarjottuna. Iloinen mieli ja kotona pahvilaatikossa jo tummunut palkintolusikka. Matka jatkuu kostea puru tossujen alla. Latvasuolta kantautuu suopursun tuoksu. Luikerteleva käärme polulla, loikka ja kiljahdus! Reitin vaihto mutkittelevalle pikkupolulle. Polku on tuttu, mutta askel on tarkka. Väistelen kivenlohkareita ja polkua halkovia koukeroisia männyn juuria. Oikealla puolen lapsuuden suuri kiipeilykivi. Sen 100

päällä kasvaa kiemurteleva koivu – lapsen ihmetyksen aihe. Ympärilläni on silmiin kantamattomasti jäkälämattoa ja kumpuilevaa kangasmetsää. Jäkälä tuntuu pehmeältä, paikoin rapisevan kuivalta, nenääni hiipii sienimäinen tuoksu. Männyt humisevat tuulessa. Palokärki rummuttaa. Olen yksin. Ei, en sittenkään, joku tarkkailee minua – joukkueellinen varusmiehiä ryömii mäntykankaalla. Lisään vauhtia. Uuvuttava ylämäki, rinteessä kielomeri ja huumaavan voimakas tuoksu. Perillä. Säkylänharjun harjanteen päällä. Hieno hiekka pölisee. Jääkausi on jättänyt mahtavat jälkensä. Takanani syvä suppa, tupasvillat ja tuulessa lepattavat pienet haavan lehdet. Kolme korppia leijailee tuulen viemänä taivaalla. Silmieni edessä, harjanteen toisella puolen, metsää, metsää ja toinen rakkaistani – suuri ja uljas Pyhäjärvi. Käännyn takaisin, kohti aurinkoa. Juoksu kulkee helposti. Kotimatka on alamäkeä. Kirkas, mäntyjen välistä pilkottava alkukesän aurinko viitoittaa vilkkuen matkaani. Puristan kämmeneni sisällä kulkevaa, auennutta männyn käpyä. Tunnen metsän sisälläni. Heli Nukki

37 Harjusinisiipi Säkylänharjulla Harjusinisiiven ainoa esiintymisalue on Säkylänharjulla. Vielä 1980-luvulla harjusinisiivellä oli maassamme kymmenkunta esiintymisaluetta, mutta paahderinteiden umpeuduttua ovat perhoset hävinneet. Säkylänharjulla on harjusinisiiven eteen tehty paljon suojelutyötä jo kahden vuosikymmenen ajan. Perhosella menee hyvin ja vuosittainen kanta on muutama sata yksilöä. Harjusinisiiven esiintymisalue on Porin Prikaatin taisteluampuma-alueella, jossa liikkuminen on luvanvaraista.

Eastern baton blue in Säkylänharju The eastern baton blue is now only to be found in Säkylänharju. As recently as the 1980s, the eastern baton blue occurred in about a dozen places in Finland, but the butterflies have vanished together with the sunny sand dunes. People in Säkylänharju have worked hard to protect the eastern baton blue over the last two decades. The butterfly is doing fine, its yearly stock a few hundred individuals. The eastern baton blue occurs on the shooting range of the Pori Brigade, where access is subject to licence. Kuva Photograph Erkki Kallio Säkylänharju, Säkylä 31.5.2010 31 May 2010


101


Valokuvaajat Photographers Ari Ahlfors on Raumalla asuva luontokuvaaja, jonka pääkohteita ovat linnut. Ahlfors kuvaa myös kasveja, perhosia ja maisemia. Hän on tehnyt kuvausretkiä mm. Tansaniaan, Huippuvuorille, Australiaan ja Viroon. Tuomo Björksten on Espoossa asuva toimittaja ja aktiivinen luontokuvaaja, joka tunnetaan esimerkiksi luontokirjasta Kaakkurin tarina. Hannu Huovila on luontokuvaaja Raumalta. Kohteinaan hänellä on kaikki luonnossa eteen tulevat kiinnostavat asiat, näkymät ja ilmiöt. Luonto itsessään toimii Huovilan inspiraationa aisteille, valokuvaus on vain osa kokonaisvaltaista luontoelämystä. Tuomo Hurme on Euran Honkilahdella asuva toimittaja ja luontokuvaaja. Hänen kuvauskohteinaan ovat kaikki luonnonvalokuvauksen osa-alueet maisemista, eläimistä ja kasveista ihmisen ja luonnon vuorovaikutukseen. Kuvaustyöskentelyn tärkeimpänä tavoitteena luonnonsuojelun edistäminen, pääkohteina Euran Koskeljärvi ja Säkylän Pyhäjärvi. Kuvateokset: Pyhäjärvi ja Koskeljärvi, Satakunnan helmet (omakustanne 1984), Pyhäjärviseudun luonno-

102

naarteet (omakustanne 1992), Suomenperältä Uhrattuun (Euran Opintorahastoyhdistys 2002), Siian, sinisiiven ja sirkkojen Säkylä (yhdessä Erkki Kallion kanssa, Säkylän kunta 2005) ja Eura – välähdyksiä luonnosta, historiasta ja kulttuurista (Euran kunta 2010). Esko Inberg on porilainen luontokuvaaja ja luontoasiantuntija, jolle erityisen mieluisia aiheita ovat nisäkkäät, perhoset ja sudenkorennot. Tuhansien maastossa vietettyjen tuntien aikana Inberg on todistanut harvinaisia ja autenttisia tilanteita luonnon eri ilmiöistä. Luontokuvaaja etsii valoa ja estetiikkaa dokumentoiden samalla nopeasti vaihtuvia tapahtumia. Vuonna 2011 Inberg sai kunniamaininnan Suomen Luonnonvalokuvaajien järjestämässä Vuoden Luontokuva -kilpailussa sarjassa Nisäkkäät. Inbergin valokuvia on ollut esillä sanomalehdissä, luontoja eräaiheisissa lehdissä ja kirjoissa sekä sähköisessä mediassa. Erkki Kallio on everstiluutnantti, luonto-opas ja luontokuvaaja, joka tunnetaan Säkylänharjun harvinaisuuksien suojelijana. Harjusinisiiven suojelutyössä Kallio on ollut mukana yli kaksi vuosikymmentä. Nykyään Kallio asuu Loimaan Alastarolla.

Esa Kankaanpää on harrastanut luontokuvausta vuodesta 1981 alkaen. Vuonna 1984 Kankaanpää hyväksyttiin Suomen luonnonvalokuvaajat ry:een (jäsen 206). Kuvauskohteista haastavin lempikohde ovat lentävät perhoset sekä muu “pikkuluonto”, vaikka Kankaanpää onkin kuvaamisessaan kaikkiruokainen. Sari Kantinkoski on kotoisin Kankaanpäästä ja asuu nykyään Ulvilassa. Ensimmäisen kameran hän sai 12-vuotiaana, ja se onkin edelleen tallessa. Kantinkoski on opiskellut miljöökuvausta Jaakko Heikkilän oppilaana Torniossa. Luonto on Kantinkoskelle jatkuva innoituksen kohde ja elämäntapa. Kamera kulkee mukana tallentaen maisemia. Lähiluonto on mieluisa kuvauskohde, ja etenkin Pohjois-Satakunnan suomaisemat ovat lähellä sydäntä. Seppo Keränen on porilainen luontokuvaaja, jonka tärkeimmät kuvauskohteet ovat Itämeri, saariston luonto ja kulttuuri, kosteikot ja suurtunturit. Keränen on julkaissut yksin tai yhdessä useita valokuvateoksia: Kosteikko – maata, vettä ja elämää 1979, Saariston elämää 1983, Suurtunturit 1989, Ajojäällä syntynyt 1989, Kokemäenjoki 1992, Itämerellä 1996, Merikotkan siivillä 2001 ja Elämää suistossa 2005.


Keränen on palkittu kuvistaan ja ansioistaan useasti: Turun ja Porin läänin taidepalkinto 1984, Porin kaupungin taidepalkinto 1986, Vuoden luontokuva 1989, Valokuvataiteilijoiden valtionpalkinto 1989, Satakunta-mitali 1989, Porin kaupungin ympäristöpalkinto 2001 ja Porin kaupungin Pori-palkinto 2002. Seppo I. Myllyviita on toiminut ammattivalokuvaajana Karviassa vuodesta 1981 alkaen. Luontoa hän on kuvannut jo 1970-luvun alusta saakka, ja kohteet sijoittuvat lähinnä Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan alueelle. Myllyviidan luontokuvia on julkaistu mm. matkailumainoksissa, kalentereissa, lehdissä, postikorteissa ja matkailutuotteissa. Timo Nieminen valokuvaa luontoa päätyökseen ja kirjoittaa aiheesta lehtiartikkeleita. Kuvauskohteena on luonto kokonaisuudessaan maisemista lähikuviin ja retkeilyalueena Suomi päästä päähän ja lanteelta lanteelle. Mäntässä asuvan Niemisen kuvia on julkaistu noin 400 luonnosta kertovassa lehtiartikkelissa mm. Suomen luonnossa. Kirja Luonnon pieniä ja suuria ihmeitä ilmestyi vuonna 2012. Antti Partanen aloitti luontokuvauksen lintuharrastuksen ja muun retkeilyn ohessa 1980luvulla, ja tavoitteellisemmin hän on valokuvaukseen suhtautunut vuodesta 2008 lähtien.

Partanen on liikkunut enimmäkseen Merikarvian saaristossa ja myös Pohjois-Satakunnassa kuvauskohteinaan lähinnä maisemat ja lähikuvat erilaisista luontoaiheista. Partanen on myös menestynyt luontokuvakilpailuissa: Vuoden Luontokuva -kilpailussa vuosina 2010 ja 2012 (sarjavoitto, toinen palkinto ja kunniamaininta), Wildlife Photographer of the Year 2011, European Wildlife Photographer of the Year 2011 ja Kuusamo Nature Photo 2010 ja 2011 -kilpailuissa sekä muutamissa pienemmissä kisoissa. Petri Segerroos keskittyy enimmäkseen henkilökuvaukseen sekä tilauskuvaukseen. Maisemaja arkkitehtuurikuvia hän ottaa satunnaisesti sekä omaksi ilokseen että myyntiin. Segerroos aloitti valokuvaamisen vuonna 2009 ja on kehittänyt itseään intensiivisellä itseopiskelulla sekä muiden valokuvaajien esimerkkejä ja oppeja käyttäen. Markus Sirkka on erityisesti luonnosta, ympäristöstä ja luontoharrastuksista kiinnostunut valokuvaaja, mutta ei vierasta mitään elämän aluetta kuvausaiheena. Hänen valokuviaan käyttävät pääasiassa aikakaus- ja sanomalehdet sekä yritykset ja yhteisöt. Sirkka valmistelee parhaillaan ensimmäistä kirjaansa, jonka aiheena ovat Suomen ja siis Satakunnankin kansallispuistot.

Raimo Sundelin on ollut saariston valokuvaaja vuodesta 1975 lähtien. Hänen erityisenä kiinnostuksen kohteenaan ovat maisema ja sen muutos, saaristolaisrakennelmat, geologia, kasvit ja saaristolinnusto. Sundelin on julkaissut loppuunmyydyn kirjan Raumanmeri vuonna 2008. Sundelin on menestynyt Vuoden Luontokuva -kilpailuissa useasti: toinen palkinto, Maisema-sarjan voitto, Linnut-sarjan voitto sekä useita kunniamainintoja. Visa Vehmanen on porilainen opettaja, joka on kuvannut aktiivisesti satakuntalaisia maisemia vuodesta 2005. Vehmanen on pitänyt kaksi Yyteri-aiheista valokuvanäyttelyä: Luontotalo Arkissa vuonna 2008 sekä Poriginal Galleriassa ja Galleria Kui?:ssa vuonna 2011. Vehmasen noin 40 pääosin Porissa otettua valokuvaa somistavat Porin Lääkäritalon käytäviä ja aulatiloja. Vehmanen on itseoppinut valokuvaaja, joka tekee valokuvaustyötä päätyönsä ohessa. Jan Wessberg on porilainen lintuharrastaja ja harrastelijavalokuvaaja. Luontoa hän on kuvannut jo noin 30 vuoden ajan. Mielenkiintoisimpina kohteina Wessberg pitää Selkämerta, Kokemäenjokea, lintuja, kasveja ja maisemia.

103


Tervetuloa nojatuolimatkalle

Welcome aboard

Ourista harjuille – tuokiokuvia Satakunnan luonnosta -kirjan upeat valokuvat ja tunnelmoivat tarinat välittävät elämyksellisiä hetkiä satakuntalaisessa luonnossa. Toivomme, että nämä tuokiokuvat innostavat Sinutkin tutustumismatkoihin Satakunnan hienoihin virkistys- ja luontokohteisiin. Useat kohteistamme ovat merkittäviä valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin. Ennen kaikkea ne ovat kuitenkin tärkeitä niille ihmisille, jotka etsivät luontoelämyksiä Satakunnan kauniissa luonnossa.

From Oura to the Ridges – Snapshots of Satakunta Wildlife is a book full of magnificent photos and inspiring stories about unique moments in the nature reserves of the Satakunta region in Finland. We hope that these images and stories inspire you to visit Satakunta’s natural recreation sites. Many of them are nationally and internationally noteworthy. Most of all, however, they are important to those people looking for experiences in the beautiful wildlife of Satakunta.