Talon tapojen oppimisen lisäksi tulisi keskustella työntekijän asemasta työyhteisössä, työnjaosta ja johtamisperiaatteista. Perehdytettyihin asioihin on myös hyvä palata uudelleen jonkin ajan kuluttua ja katsoa miten ne on omaksuttu. Kaikkea ei voi omaksua heti, siksi uutta tietoa kannattaa jakaa tärkeysjärjestyksessä. Kiireelliset ja tärkeät asiat (must know) selvitetään heti ja muutkin oleelliset asiat (should know) mahdollisimman pian. Sivuseikat (nice to know) voivat ehkä odottaa myöhempään ajankohtaan. Oleellista on huomata myös kulttuurinen tieto ulkomailta rekrytoitavan työntekijän perehdytyksessä. Ulkomaalaiselle työntekijälle täytyy avata muille työntekijöille ehkä itsestään selviä työelämän toimintatapoihin liittyviä seikkoja. Esimerkiksi hierarkiaan, hygieniaan ja aikakäsitykseen liittyvät asiat ja toimintatavat ovat kulttuurisidonnaisia ja jäävät helposti käymättä läpi. Suomeen työhön tulevalle on tärkeää antaa tietoa sekä suomalaisesta kulttuurista yleensä että työkulttuurista mieluiten jo lähtömaassa. Koska kieli on tiiviisti sidoksissa kulttuuriin, vaatii kielen oppiminen myös kulttuurin tuntemusta. Samalla kun opitaan kieltä, opitaan kulttuuria ja päinvastoin. Antamalla kulttuurista informaatiota voidaan nopeuttaa maahanmuuttajataustaisen työntekijän sopeutumista ja kielen oppimista. Suurin osa ulkomailta rekrytoiduista haluaa kuitenkin pärjätä työssään ja sopeutua suomalaiseen työelämään ja yhteiskuntaan.
Lisäksi hyvänä toimintamallina on kytkeä riittävän kielitaidon saavuttamiseen tähtäävä kielikoulutus ja työpaikan antama perehdytys yhteen. Kielikoulutuksessa voidaan esimerkiksi käydä työpaikalla tarvittavia tietoja vielä uudestaan läpi kielen näkökulmasta. Toisaalta työyhteisö voi saada kielikouluttajan kautta tietoa siitä, mitkä asiat ovat jääneet tulijalle epäselviksi ja vaatisivat lisäperehdytystä. Ulkomaalaista työntekijää ei esimerkiksi hoitoalalla voida heti laskea työvoimaan, vaan hänelle on annettava riittävästi aikaa oppia kieltä ja perehtyä työpaikalla toimimiseen. Kuitenkin olisi tärkeää, että uusi työntekijä pääsee omaan työnkuvaansa kiinni mahdollisimman nopeasti, jotta kaikilta vapautuu voimavaroja oman työnsä hoitamiseen. Huolellinen perehdytys ja työpaikan kielen oppiminen varmistavat myös työntekijän pääsemisen osaksi työyhteisöä.
Perehdytys sujuu parhaiten, jos uudelle työntekijälle on nimetty työpari tai työpaikkaohjaaja. Oleellista on myös se, että vastuuhenkilön valinta tehdään huolellisesti eikä ketään pakoteta tehtävään vastoin tahtoaan; kaikki eivät sovi ohjaustyöhön eivätkä halua opastaa ulkomaalaista työntekijää. Vaikka työpaikalla on hyvä olla ainakin yksi ulkomaalaisen perehdyttämisestä päävastuussa oleva henkilö, ei kaikkea voida sysätä hänen harteilleen. Koko työyhteisön pitää olla mukana perehdytyksessä. Esimiehen ja muun henkilöstön tulee varautua siihen, että vieraskielisen työntekijän opastus voi olla etenkin aluksi aikaa vievää (vaikkakin palkitsevaa) ja toisinaan myös kuormittavaa. Joskus jopa käytännön seikat (esimerkiksi vuorotyö, lomat) vaativat useamman ihmisen panoksen. Tällöin perehdyttämisen vastuualueet voidaan jakaa työtovereiden kesken, ja ulkomaalaiselle työntekijälle selvitetään, kenen puoleen hän voi kääntyä missäkin asiassa. Työhön perehdytys on työpaikan vastuulla, mutta kielikouluttajalta voi pyytää neuvoja erityisesti kielitaitoon ja sen edistämiseen liittyvissä asioissa.
28
29