Issuu on Google+

sarjakuvan matkailullinen tuotteistaminen

Jenni Kallionsivu

1


Sisällys

Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus.........................................................................3 Suomalaisen sarjakuvan kansainvälinen brändi............................................................4 Sarjakuva(matkailu)n pohjoinen suurvalta...................................................................5 Suomalaisen sarjakuvan käännökset..............................................................................7 Helsingin sarjakuvafestivaalit, suomalaisen sarjakuvan lippulaiva..............................8 Sarjakuva viestinnän välineenä.....................................................................................11 Sarjakuvan tuotteistaminen...........................................................................................12 Millaisia tuotteita sarjakuvasta voi tehdä?...................................................................14 Sarjakuvan ystävän Suomi: käyntikohteet ja tapahtumat...........................................17 Sarjakuvamuseo?...........................................................................................................19 Miten sarjakuvasta tehdään Suomen vientivaltti?.......................................................21 Haastatellut henkilöt......................................................................................................23

2


Selvityksen tausta, tavoitteet ja toteutus

sarjakuva- ja matkailualojen yhteisistä mahdollisuuksista. Aihe on Suomessa uusi, ja selvityksen tarkoitus on toimia innoittajana ja ajatusten herättäjänä. Sarjakuvan ja matkailualan yhdistämisessä on mahdollisuuksia, joista suurta osaa ei todennäköisesti ole osattu vielä edes kuvitella. Paljon on myös ideoitu ja toteutettukin erilaisia projekteja ja kokeiluja, joista osa ansaitsee varmasti jatkokäsittelyä matkailullisissa merkeissä. Sarjakuvan kansainvälistä menestystä voivat hyödyntää niin Suomen maabrändin kehittäjät kuin myös erilaiset matkailualan yrittäjät ja muut toimijat.

Suomalainen sarjakuva on saavuttanut maailmalla taiteellista menestystä, se on arvostettua ja kiinnostavaa. Käännösmäärät ovat kasvussa. Myös sarjakuvan ammattilaisten ja harrastajien piiristä kantautuvan palautteen mukaan suomalainen sarjakuva koetaan erityisen vetovoimaiseksi. Kiinnostusta herättävät paitsi useat omaperäiset sarjakuvataiteilijat, myös suomalainen sarjakuvakulttuuri laajempana ilmiönä. Suomalainen sarjakuvakulttuuri on aidosti rikasta ja monipuolista, mikä tekee sarjakuvasta Suomelle erinomaisen keinon erottautua kulttuurin keinoin muista Pohjois­-Euroopan maista. Suomi on jo nyt sarjakuvan pohjoinen suurvalta; sen haasteena on saada tarinansa kerrotuksi nykyistä laajemmalle yleisölle.

Selvitys on suunnattu sekä sarjakuva- että matkailualan toimijoille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään alojen välistä yhteistyötä. Selvityksen antia tullaan myös hyödyntämään erilaisissa jatkohankkeissa. Sarjakuvan ja matkailun yhdistämisestä ei juuri ole tutkittua tietoa, ja suomalaisen sarjakuvan tilanne eroaa esimerkiksi sarjakuvamatkailun pioneerimaan Belgian tilanteesta. Parhaan käsityksen Suomen sarjakuvamatkailun mahdollisuuksista saakin siten haastattelujen kautta. Selvitystä varten haastateltiin sekä sarjakuva- ja matkailualan ammattilaisia että muiden sidosryhmien edustajia. Haastattelut toteutettiin suurimmaksi osaksi henkilökohtaisina haastatteluina. Joitain haastatteluja toteutettiin myös sähköpostitse. Lämmin kiitos kaikille haastatelluille ja myös muille asiasta kiinnostuneille, jotka omilla kommenteillaan ovat vieneet ideointia eteenpäin.

Sarjakuva on oma tarinankerronnan muotonsa, jolla on runsaasti käyttömahdollisuuksia myös perinteisen kirja- tai lehtisarjakuvan lisäksi. Suomalaisen sarjakuvan ulkomailla nauttimaan suosioon ja sen elämyksellisen käytön kehittymiseen liittyvistä havainnoista syntyi tarve tutkia ja kartoittaa sarjakuvan matkailullisen tuotteistamisen mahdollisuuksia. Matkailu on Suomessa kasvava toimiala, jonka työvoima kasvoi 16 % vuosina 2007–2012. Vuonna 2012 ulkomaiset matkailijat kuluttivat Suomessa 2,3 miljardia euroa. Eräs matkailualan trendeistä on elämyksellisyys, matkailijan tarve kokea jotain uutta ja ehkä jopa sopivalla tavalla yllättävää matkallaan. Suomessa sarjakuvan soveltava käyttö esimerkiksi opetustoiminnassa on hyvin kehittynyttä. Sarjakuvan elämyksellinen käyttö voikin tarjota mahdollisuuksia myös matkailualalla.

Selvityksen on tilannut Suomen sarjakuvaseura ry. ja sen tekemistä on tukenut Opetus­- ja kulttuuriministeriö. Sen on toteuttanut FM Jenni Kallionsivu.

Selvityksen tarkoituksena on etsiä keinoja, joilla kiinnostava ja vetovoimainen sarjakuvakulttuuri voidaan kanavoida työllistymismahdollisuuksiksi ja taloudelliseksi menestykseksi. Kyseessä ei ole tieteellinen tutkimus, vaan käytännönläheisiä tavoitteita ja ideoita tarjoava selvitys. Selvitys ei myöskään pyri olemaan kaikenkattava esitys kaikista 3


Suomalaisen sarjakuvan kansainvälinen brändi

sessa kehitysvaiheessa olevaan sarjakuvakulttuuria kannattaakin pyrkiä tukemaan ja tuomaan samalla esille alan suomalaista osaamista.

Miksi juuri suomalainen sarjakuva on niin erityistä, että sitä kannattaa tulla nauttimaan sen alkulähteille eli Suomeen? Suomalainen sarjakuva on ulkomailla kokoaan suurempi, eli se tunnetaan alan aktiivisten toimijoiden keskuudessa erittäin hyvin Suomen pienestä koosta huolimatta. Monissa suhteissa Suomi on pieni ja tuntematon maa: sarjakuvan kentillä näin ei kuitenkaan ole. Suomi tunnetaan ulkomailla lähinnä kaunokirjallisen sarjakuvan kautta, ja siihen liitetään usein mielikuvia taiteellisesta rohkeudesta, visuaalisesta painotuksesta ja omaleimaisuudesta. Suomalaisen sarjakuvan valtteja ovat omaleimaisuus ja taiteellinen rohkeus. “Suomalainen valtavirtasarjakuva on Ruotsissa vaihtoehtoista”, Ruotsin sarjakuvaseurassa työskentelevä sarjakuvataiteilija ja ­opettaja Allan Haverholm kertoo.

Kiinnostus suomalaista sarjakuvaa kohtaan ei kuitenkaan rajoitu ainoastaan naapurimaihin. Esimerkiksi Ranskassa suomalaisen sarjakuvan käännösmäärät ovat vahvassa kasvussa. Myös muualla Euroopassa suomalainen sarjakuva tunnetaan hyvin. Suomi tunnetaan sarjakuvamaana myös Euroopan ulkopuolella alan aktiivisten toimijoiden piirissä. Ne jotka tuntevat Suomen sarjakuvamaana, arvostavat sitä. Vielä useammat tuntevat yksittäisiä suomalaisia tekijöitä ja heidän tuotantoaan. Suomalaiseen sarjakuvaan liitetään ajatus sarjakuvasta taiteenlajina, mikä on useille sarjakuvaa laajemmin tuntemattomille henkilöille uusi ja kiehtova ajatus.

Myös suomalainen sarjakuvakulttuuri tapahtumineen herättää kiinnostusta ulkomailla. Haverholm kertoo että esimerkiksi Helsingin sarjakuvafestivaalit on Pohjoismaissa vertaansa vailla oleva tapahtuma, jonka halu kasvaa ja kehittyä tekee siitä kerta toisensa jälkeen yllätyksellisen ja kiinnostavan. Myös Moskovan sarjakuvakeskuksen edustaja, kääntäjä Anna Voronkova kertoo suomalaisen sarjakuvan olevan Venäjällä alan piireissä erittäin hyvin tunnettua ja Suomen maineen sarjakuvamaana olevan jopa verrattavissa Ranskaan. Sekä Venäjällä että Virossa sarjakuvakulttuuri elää tällä hetkellä vahvaa nousukautta. Naapurimaiden aktiivi-

Sarjakuvataiteilijat ovat aktiivisesti tuoneet teoksiaan esille ja heidän roolinsa suomalaisen sarjakuvan viennissä onkin ollut merkittävä. Henkilökohtaisten suhteiden merkitys on sarjakuva-alalla suuri. Ala on monissa maissa vasta kehittymässä ja aktiivisten toimijoiden joukko on pieni, jolloin henkilökohtaisten suhteiden merkitys on vielä korostuneempi kuin monella muulla alalla. Suomalaisen sarjakuvan vientiä on toteutettu merkittävän paljon yksittäisten toimijoiden aloitteellisuuden varassa. Taiteilijoiden aktiivisuus on ensiarvoisen tärkeää aiheen tunnetuksi tekemisessä ja kontaktien luomisessa. Suomalaisen sarjakuvan brändi ei perustu niinkään tunnettuihin hahmoihin, vaan elinvoimaiseen sarjakuvakulttuuriin ja monipuoliseen tekijäjoukkoon. Yleisesti ottaen voisi sanoa, että suomalainen sarjakuva nähdään taiteena eikä niinkään viihteenä. Tämä kannattaa nähdä hyödynnettävänä vahvuutena. Perinteisessä eurooppalaisen sarjakuvan suurmaassa Belgiassa sarjakuvan matkailullinen tuotteistaminen on keskittynyt pitkälti sarjakuvataitelija Hergén luoman Tintti-hahmon ympärille. Suomen kannattaakin keskittyä sarjakuvan matkailul4


lisessa käytössä omaan vahvuuteensa, eli rikkaaseen ja omaleimaiseen sarjakuvakulttuuriin.

ja Pohjois-Amerikassa vallitseva käsitys näyttää olevan, että sarjakuvia lukevat ja ostavat tyypillisimmin noin 30-vuotiaat miehet. Suomalaisen sarjakuvakulttuurin leimallinen piirre on naisten suuri määrä niin sarjakuva tekijöiden kuin kuluttajienkin keskuudessa.

a puoli on monihv va an uv ak rj sa n se suomalai kenttä: yksittäisten en in än iä on m ja en in puol esiin kokonaista aa st no n aa id vo la el tähtien oh uvaa tähtikaartia. st di uu ja aa av sv ka i alat

Aktiivisten seuraajiensa lisäksi sarjakuva ilmiönä ja taiteenlajina herättää usein positiivisia mielleyhtymiä myös muiden ryhmien keskuudessa. Sarjakuvan tunnettavuus ilmaisumuotona vaihtelee maittain. Useimmille europpalaisille sarjakuva ilmaisumuotona on kuitenkin ainakin jossain määrin tuttu ja yleensä siihen liitetyt mielikuvat ovat lähtökohtaisesti positiivisia. Matkailijat ovat usein kiinnostuneita asioista, jotka ovat heille jossain määrin tuttuja ja kiinnostavia jo kotimaassa. Aktiivinen liikkuja esimerkiksi haluaa liikkua lomallaankin, mutta lomalla häntä voivat kiinnostaa eri lajit kuin kotona. Samoin kulttuurista kiinnostunut matkailija etsii matkalla uusia kokemuksia kulttuurista, mahdollisesti jotain mitä kotimaassa ei ole mahdollista kokea. Erilaiset sarjakuvaan liittyvät elämykset voivat vastata tähän kulttuurimatkailijan tarpeeseen. Aina matkailija ei kuitenkaan itse osaa etsiä alan kohteita, tapahtumia ja palveluita, vaan häntä on muistutettava siitä, että hän pitää sarjakuvasta.

Suomalaisen sarjakuvan vahva puoli on monipuolinen ja moniääninen kenttä. Tätä seikkaa kannattaa tuoda aktiivisesti esille. Yksittäisten tähtien ohella voidaan nostaa esiin kokonaista alati kasvavaa ja uudistuvaa tähtikaartia. Suomalainen sarjakuva ilmiönä vetoaa kulttuuria seuraaviin ja laajasti kuluttaviin henkilöihin, joille kannattaa tarjota sarjakuvakirjojen ja -albumien lisäksi myös muita sarjakuvatuotteita. Korkeatasoinen sarjakuvakulttuuri ei pysty kehittymään ilman sen eteen tehtävää työtä. Jotta suomalaisen sarjakuvan taso pysyisi korkeana ja kehittyisi entistäkin paremmaksi, on pidettävä huolta sarjakuvantekijöiden ja muiden alalla työskentelevien toimintaympäristön kehityksestä. Kotimaisen lukijakunnan kasvattaminen esimerkiksi kirjastotyön kautta on myös alue, jolla täytyy toimia pitkäjänteisesti. Elävää sarjakuvakulttuuria tulee kehittää ja ylläpitää useilla eri tasoilla, jotta nyt aloitettavilla sarjakuvan matkailullisilla tuotteistamishankkeilla on menestymisen mahdollisuudet myös tulevaisuudessa.

Millaisia ihmisiä Suomeen sitten matkustaa ja mitä sarjakuva voisi heille tarjota? Matkailun edistämiskeskus on määritellyt pääkohderyhmäkseen maailmaa nähneet, siihen avoimin mielin suhtautuvat modernit humanistit. Heitä yhdistää kiinnostus ja avoimuus uusia kulttuureja ja kokemuksia kohtaan. Lisäksi huolenpito tulevaisuuden yhteiskunnasta ja maail-

Sarjakuva(matkailu)n pohjoinen suurvalta Millaisiin ihmisiin suomalaisen sarjakuvan brändi vetoaa? Tyypillisestä sarjakuvan kuluttajasta – tai sarjakuvan ystävästä, miten asian haluaakin ilmaista – ei ole Suomessa tutkittua tietoa. Yleinen Euroopassa 5


masta on moderneille humanisteille tärkeää. Matkailun edistämiskeskuksen TNS Gallupilta vuonna 2012 tilaaman tutkimuksen mukaan moderni humanisti on “seikkailija ja vapaa-ajan antropologi, joka matkalla ollessaan arvostaa ennenkaikkea erilaisuuden löytämisen ja aidon kohtaamisen kokemusta”. Modernit humanistit haluavat nähdä ja kokea paikallista kulttuuria. Elämyksellisyys kiehtoo moderneja humanisteja, samoin mahdollisuus päästä aitoon kosketukseen paikallisten ihmisten kanssa. Erityisesti modernit humanistit arvostavat matkakohteensa kulttuurista kiinnostavuutta.

ja osallistuminen” -tyylisissä matkailutuotteissa. Matkailijat haluavat oppia ja osallistua, viihtymistä ja kiinnostavuutta unohtamatta. Tämän tarpeen ja sarjakuva-alan vahvan pedagogisen osaamisen yhdistäminen voi luoda innovatiivisia uusia matkailutuotteita.

säksi suomessa li n ie uv ak rj sa n te korkeatasois ulttuuri kokonaisuuak uv ak rj sa ä äv el aa kiinnost ttä on aktiivinen en ak uv ak rj sa n ne ai tena: suomal aista kovin läheltä. rt ve y yd lö ei e ll jo a, tavall

Samalla he kaipaavat matkaltaan helppoutta ja sujuvuutta. Samaan aikaan moderni humanisti haluaa välttää perinteiset “turistirysät” ja kokea oman henkilökohtaisen seikkailunsa. Matkailualan toimijat tietävät kertoa matkailijoista, jotka ovat hylänneet tarjotut elämykset, koska ne oli “tehty matkailijoille”. Matkan elementtien tulisi olla samaan aikaan sekä aitoja ja alkuperäisiä että helposti saavutettavia. Nämä elementit eivät välttämättä ole ristiriidassa keskenään, vaikka siltä voi aluksi kuulostaakin. Onnistuneen matkan elementeistä ollaan myös valmiita maksamaan. Suomalainen sarjakuvakulttuuri onkin ilmiö, jota kannattaa paketoida moderneille humanisteille helposti saavutettavaan muotoon. Matkailijoille tulee olla tarjolla kokemuksia ja elämyksiä, jotka ovat tarpeeksi helposti löydettävissä ja ostettavissa.

Suomalaisen sarjakuvan omaperäinen ja kiinnostava maine on vahva vetovoimatekijä moderneille humanisteille, sillä aitous ja alkuperäisyys kiehtoo heitä. Sarjakuva on taiteenlaji, joka on Suomessa aidosti erityisen vahvalla pohjalla. Se on jotain uutta ja erikoista, joka edustaa tämän päivän urbaania Suomea. Suomi kilpailee matkailumarkkinoilla muiden Pohjois-Euroopan maiden kanssa, ensisijaisina kilpailijoina pidetään yleensä Ruotsia ja Norjaa. Myös muista lähimaista löytyy monia niistä asioista, joita Suomi tarjoaa matkailijoille. Eroja täytyy luoda luovalla ja laadukkaalla tuotteistamisella. Sarjakuvan alalla erottautumista ja jopa tietynlaista edelläkävijyyttä ei tarvitse tuottaa, sillä Suomen menestys taiteellisen sarjakuvan kotina on tosiasia. Suomalainen sarjakuva-alan osaaminen täytyy kuitenkin aktiivisesti tehdä näkyväksi myös aktiivisten sarjakuvaharrastajien piirin ulkopuolella, mikäli sarjakuvaa halutaan hyödyntää matkailullisesti. Suomalaisen sarjakuvan tarina kaipaa kertojia. Sitä tulee tehdä tunnetuksi ulkomailla monipuolisesti eri kohdeyleisöt huomioiden. Sarjakuva on Suomelle keino erottua kulttuurin keinoin muista Pohjois-Euroopan maista.

Kulttuurimatkailun alalla sarjakuvan mahdollisuuksiin uskotaan vahvasti. Matkailun edistämiskeskus on määritellyt sarjakuvan erääksi kulttuurimatkailun keihäänkärkialoista vuosien 2014–2017 kehittämisstrategiassaan. Kulttuurimatkailun kehittämishanke Culture Finlandin projektipäällikkö Soila Palviaisen mukaan syitä tähän valintaan olivat sarjakuvan kielirajat ylittävä visuaalisuus, sen avulla saavutettavat uudet kulttuurimatkailun kohderyhmät sekä Sarjakuvaseuran oma aktiivisuus matkailun kehittämisen parissa. Kehittämisen varaa kulttuurimatkailun alalla on Palviaisen mukaan erityisesti “oppi 6


Korkeatasoisten sarjakuvien lisäksi ja ohella Suomessa kiinnostaa elävä sarjakuvakulttuuri kokonaisuutena. Suomalainen sarjakuvakenttä on aktiivinen tavalla, jolle ei löydy vertaista kovin läheltä. Esimerkiksi Helsingin sarjakuvafestivaalit on suurin alan tapahtuma koko Pohjois-Euroopassa ja kerää kävijöitä myös ulkomailta. Hyvä maine ei ole kuitenkaan juuri kantautunut alan ammattilaisten ja intohimoisten harrastajien piirien ulkopuolelle. Vaaditaan siis laajapohjaista yhteistyötä ja tavoitteellista viestintää, jotta Suomen ansaittu maine sarjakuvan pohjoisena suurvaltana voisi levitä laajemman yleisön tietoisuuteen.

Suomalaisen sarjakuvan käännökset Monikielisten tuotteiden tarjoaminen on osa kulttuurimatkailua. Sarjakuvan vetovoima imagovalttina, elämystuotteena tai muussa matkailullisessa käytössä perustuu siihen, että suomalainen sarjakuva nähdään kiinnostavana kulttuurisena vahvuutena. Jotta näin olisi, suomalaista sarjakuvaa on oltava tarjolla eri kielillä. Kirjana tai albumina julkaistu sarjakuva on toki jo itsessään myytävä ja ostettava tuote. Se on kuitenkin myös elintärkeä osa sitä kulttuurista pohjaa, jolle kaikki sarjakuvan tuotteistaminen rakentuu.

Englanniksi käännettyjä suomalaisia sarjakuvia kysytään Sarjakuvakeskuksen kirjakaupasta säännöllisesti. Kuva: Sakari Sivonen

5–7. Ranskassa toimivan kääntäjän ja sarjakuva-agentin Kirsi Kinnusen mukaan tässä vaiheessa tulisikin panostaa teosten markkinointiin. Tärkeää on esimerkiksi se, että tekijät pääsevät paikan päälle esimerkiksi festivaaleille ja kustantajien järjestämiin signeeraustilaisuuksiin. Alalle on luotu hyviä toimintamalleja yhteistyössä esimerkiksi FILI:n kassa, ja on tärkeää että niitä jatketaan ja kehitetään edelleen.

Sarjakuvakäännösten lukumäärässä Finnish Literature Exchangen eli FILI:n johtaja Iris Schwanck näkee kuitenkin edelleen kasvattamisen varaa. Suomalainen sarjakuva on laadukasta, ja sillä on hyvä maine. Kustannussopimuksia ei kuitenkaan joitain maita lukuunottamatta synny kovinkaan runsaasti. Maine ei siis johda konkreettisiin sopimuksiin ja sitä kautta käännettyihin teoksiin. Huomioon täytyy toki ottaa myös se, että kaunokirjallinen sarjakuva on monissa maissa nouseva ala. Markkinoiden yleinen kehittyminen nostanee myös käännössarjakuvien määrää. On myös maita, joissa suomalaisen sarjakuvan käännösmäärä on kasvussa. Esimerkiksi Ranskassa käännöksiä on aiemmin ilmestynyt noin 2–3 vuodessa, mutta vuonna 2014 niitä on tulossa

Ongelmana alalla on Schwanckin mukaan agenttien vähäinen määrä. Tämä ei koske ainoastaan sarjakuvaa, vaan myös muita kirjallisuuden lajeja. FILI:n johtaja Iris Schwanck näkeekin agenttitoiminnan vähäisyyden ja satunnaisuuden “ISBN-sarjakuvan” suurimpana ongelmana. FILI on tukiorganisaatio, joka ei voi myydä julkaisuoikeuksia. Tarvittaisiin aktiivisia myyjiä, jotka veisivät suomalaista sarjakuvaa ulkomaille. Joissain maissa, kuten Ranskassa, on sekä aktiivista myyntitoimintaa että muuten hyvät suhteet alan toimijoiden välillä. Ranskalaiset kustantajat julkaisevat suomalaista sarjakuvaa, ja käännösmäärä 7


on kasvussa. Monissa muissa maissa taas myynti on pitkälti mahdollisen tekijöiden oman aktiivisuuden tai jopa sattuman varassa. Syynä kirjallisuusagenttien vähäiseen määrään on Schwanckin mukaan ansaintalogiikan haasteellisuus. Agentin saamat tulot yksittäisen teoksen käännösoikeuksien myynnistä mitataan useimmiten sadoissa euroissa, joten myyntiä täytyisi olla paljon, jotta agentin työtä voisi tehdä ainoana tulonlähteenä. Suuriin myyntivolyymeihin pääseminen taas vaatii paljon sekä aikaa että muita resursseja. Toinen vaihtoehto on kehittää muita tulonlähteitä, jotka mahdollisesti tukevat agentin työtä.

Helsingin sarjakuvafestivaalit, suomalaisen sarjakuvan lippulaiva

Helsingin sarjakuvafestivaalit on Pohjois-Euroopan suurin sarjakuvatapahtuma ja suomalaisen sarjakuvan lippulaiva. Festivaalit järjestetään vuosittain syyskuun ensimmäisenä viikonloppuna ja niistä on muodostunut odotettu tapahtuma, jonne palataan vuosi toisensa jälkeen. Vuonna 2013 kävijöitä oli 28 000, mikä oli festivaalien tähänastinen kävijäennätys. Festivaalia järjestää Suomen sarjakuvaseura ry. ja se toteutetaan pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin. Selvityksen kirjoittamishetkellä tuottajan rekrytoiminen festivaaleille on juuri käynnissä. Palkatun tuottajan myötä festivaaleille voi aueta monia uusia mahdollisuuksia esimerkiksi uudenlaisten yhteistyökuvioiden muodossa.

Jokainen sarjakuvateos menestyy tai on menestymättä omana itsenään. Osaavinkaan agentti tai suurinkaan markkinointibudjetti ei voi taata teokselle menestystä. Ilman myyntiä teoksilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta päästä ulkomaisten lukijoiden arvioitaviksi. Sarjakuva-alan toimijoiden vientiosaamisen kehittäminen auttaa teoksia pääsemään lukijoiden ulottuville. Se antaa teoksille mahdollisuuden tulla luetuiksi ja menestyä, mikäli niillä itsellään on siihen edellytykset.

alit on pohjoisva ti es af uv ak rj sa n gi helsin akuvatapahtuma ja euroopan suurin sarj llinen asema kanee ol on ä ll si n le ol näin a-areenana. sainvälisenä sarjakuv

Matkailijoille on olennaista, että muille kielille käännettyä suomalaista sarjakuvaa on saatavilla myös Suomessa. Helsingissä sijaitsevan Sarjakuvakeskuksen mukaan englanniksi käännettyjä suomalaisia sarjakuvia kysytään keskuksen kirjakaupasta säännöllisesti. Viime aikoina niitä on järjestelmällisesti alettu ottaa myyntiin. Keskuksen toiminnanjohtaja Kalle Hakkola pitää matkailijoita merkittävänä asiakasryhmänä. Turun Sarjakuvakauppa Oy:n hallituksen puheenjohtajan Petteri Ojan mukaan kolmasosa kaupan myynnistä on englanninkielistä sarjakuvaa. Englanniksi käännettyjä suomalaisia sarjakuvia myydään silti Ojan mukaan melko vähän. Tarjolla niitä kuitenkin on. Erilaisten sarjakuvaan liittyvien elämysten yhteydessä on tärkeää kertoa, mitä suomalaisia sarjakuvia muilla kielillä on saatavana ja mistä ja miten niitä voi ostaa.

Helsingin sarjakuvafestivaalit on leimallisesti kansainvälinen tapahtuma, sillä niiden ohjelmassa ulkomaisilla vierailla on suuri merkitys. Festivaaleilla käy myös jonkin verran kävijöitä varsinkin naapurimaista nauttimassa tapahtumasta festivaalivieraan roolissa. Erityisen merkittävää on se, että Helsingin sarjakuvafestivaalit on Pohjois-Euroopan suurin sarjakuvatapahtuma ja näin ollen sillä on oleellinen asema kansainvälisenä sarjakuva-areenana. Eri puolilla Suomea järjestetään myös sarjakuvafestivaaleja. Säännöllistä toimintaa on esimerkiksi tamperelaisella Tampere kuplii -festivaalilla ja Kemin sarjakuvafestivaalilla. Lisäksi kahden viime vuoden aikana Oulussa on järjestetty 8


sarjakuvafestivaalit ja toimintaa aiotaan jatkaa. Kaikilla näillä tapahtumilla, samoin kuin vielä suunnitteilla olevilla sarjakuvatapahtumilla, on matkailullista potentiaalia. Helsingin sarjakuvafestivaalit on kokonsa ja kansainvälisen näkyvyytensä johdosta suurin, joten tässä selvityksessä keskitytään kaikista suomalaisista sarjakuvatapahtumista juuri siihen. Sarjakuvafestivaali on monille osallistujille eräs vuoden kohokohdista. Se on yleisötapahtumana monella tavalla ja tasolla merkittävä. Samalla se on ensiarvoisen tärkeä tapahtuma myös sarjakuvan tekijöille ja kustantajille. Suomen sarjakuvaseuran puheenjohtajan Ville Hännisen mukaan festivaali toimii eräänlaisena luontaisena aikarajana uusille sarjakuvateoksille; usein teokset halutaan saada valmiiksi niin, että ne pääsevät myyntiin festivaaleille. Kustantajille festivaali on oleellinen myyntitapahtuma ja monien pienten kustantamojen vuoden kirjamyynnistä oleellinen osa tapahtuu festivaalien aikana. Vuosittain järjestettävä festivaali luo alalle jatkuvuutta.

Vuoden 2013 sarjakuvafestivaalien teema-alueena oli Pohjois-Amerikka ja vieraina oli useita kanadalaisia. Kuva: Henry Söderlund

Helsingin sarjakuvafestivaali on tärkeä myös suomalaisen sarjakuvan viennin kannalta. Henkilökohtaisten suhteiden luomisen kannalta festivaali on äärimmäisen tärkeä, ja tähän mahdollisuuteen festivaaliorganisaatio on myös kiinnittänyt paljon huomiota. Syksyllä 2013 festivaalien ulkomaisia vieraita haastateltiin Sarjakuvan matkailullinen tuotteistaminen -selvityksen puitteissa. Sarjakuva-ammattilaisten antamassa palautteessa on noussut toistuvasti esiin hyvä henki ja festivaalin järjestäjien lämmin suhtautuminen vieraisiin. Ranskalaisen kustantajan Benoît Mouchartin mukaan ilmapiiri oli vuoden 2013 festivaaleilla “cool, kind and professional”. Useat vieraat mainitsivat Helsingin sarjakuvafestivaalien olevan heidän lempifestarinsa, jonne palataan vuodesta toiseen.

Haastatellut nostivat erityisesti esiin hyvin organisoidun vapaa-ajan ohjelman eli suomalaisen “bile­ osaamisen”. Lämminhenkinen tunnelma ja hyvä meininki eivät synny itsestään, vaan niiden takana on festivaalin järjestäjien pyrkimys luoda verkostoitumiseen kannustavat olosuhteet. Henkilökohtaisten suhteiden merkitys on alalla kuin alalla suuri, ja erityisen suuri se lienee alalla jonka toimijakenttä on monia muita aloja pienempi. Ainutkertaisen ja tervetulleeksi toivottavan festivaalitunnelman takana on innokkaiden ja omistautuneiden vapaaehtoisten joukko eli elinvoimainen, järjestäytynyt suomalainen sarjakuvakenttä. Kymmenien tuhansien kävijöiden kansainvälisen festivaalin toteuttaminen vapaaehtoispohjalta on valtava ponnistus, jossa suomalaiset sarjakuva-aktiivit ovat onnistuneet erinomaisesti.

9


Myös festivaalin merkitys konkreettisten käännössopimusten aikaansaamisessa on kasvussa. Ranskassa toimivan sarjakuva-agentin ja kääntäjän Kirsi Kinnusen mukaan ulkomaisten sarjakuvakustantajien kutsuminen festivaalivierailulle Suomeen on saanut kiinnostuksen suomalaista sarjakuvaa kohtaan muuttumaan konkretiaksi eli kustannussopimuksiksi ja sitä kautta julkaistuiksi sarjakuvateoksiksi. Ranskassa julkaistujen suomalaisten sarjakuvien määrä on tällä hetkellä kovassa kasvussa, sillä aiemmin teoksia on ilmestynyt 2–3 vuodessa, lähivuosina tulossa on 5–7 teosta vuodessa.

kiinnostavine esiintyjineen”. Sildren mukaan ohjelma ja ennen kaikkea esiintyjät ovat se, minkä takia festivaaleille kannattaa tulla. Sarjakuva on ollut Suomen Viron-instituutin painopistealue, jonka parissa on tehty strategisesti työtä useiden vuosien ajan yhdessä Sarjakuvakeskuksen kanssa. Tehty työ kantaa hedelmää erilaisten uusien yhteistyösuhteiden muodossa. Samalla se on lisännyt Suomen kiinnostavuutta myös matkailullisessa mielessä, mikä näkyy virolaisten festivaalivieraiden suurena määränä Helsingin sarjakuvafestivaaleilla. Kaikki suomalaisen sarjakuvan tunnetuksi tekemiseksi ulkomailla tehtävä työ tukee omalta osaltaan myös sarjakuvan matkailullista hyödyntämistä. On myös mahdollista, että Helsingin sarjakuvafestivaaleista tapahtumana voi muodostua entistä vaikuttavampi matkailun vetovoimatekijä.

Helsingin sarjakuvafestivaalien pääteltta on viime vuodet sijainnut Lasipalatsin aukiolla, keskellä Helsinkiä. Sijainti on erinomainen, ja se tuo festivaaleille myös paljon satunnaiskävijöitä. Useissa ulkomaisten festivaalivieraiden haastatteluissa nousi kuitenkin esiin festivaalien vähäinen näkyvyys Helsingin kaupunkikuvassa. Festivaalialueen ulkopuolella tapahtuma ei näkynyt juuri mitenkään. Yhteistyö niin Helsingin kaupungin kuin muidenkin paikallisten toimijoiden kanssa on alue, jolla festivaalilla on paljon kasvun ja kehittymisen mahdollisuuksia. Yhteistyö kaupungin kanssa hyötyisi selkeästi sopimukseen kirjatusta yhteistyösuunnitelmasta, jota voisi käyttää pohjana neuvotteluissa eri toimijoiden kanssa. Erilaiset toimijat tuovat mukanaan myös näkyvyyttä, jota kannattaa hyödyntää. On tarkkaan myös harkittava, millaista näkyvyyttä festivaali kaipaa ja miksi. Festivaalin tavoite on olla sarjakuvan ammattilaisten ja harrastajien tapahtuma, jonne myös uudet sarjakuvan ystävät ovat tervetulleita. Sen selkäranka on laadukas ohjelma, joka on pohjimmiltaan syy jonka takia festivaalille tullaan.

Helsingin sarjakuvafestivaalien matkailullinen merkitys piilee kuitenkin ennen muuta sen asemassa suomalaisen sarjakuvan näyteikkunana. Festivaali on lippulaivatapahtuma, kolmipäiväinen suomalaisen sarjakuvan – sekä konkreettisina sarjakuvateoksina että laajempana kulttuurisena ilmiönä – täsmäisku kansainvälisten kävijöiden mieleen.

Helsingin sarjakuvafestivaalit on kansainvälinen paitsi esiintyjiensä myös kävijäkuntansa puolesta, sillä festivaaleilla on selvästi vetovoimaa myös Suomen lähialueilla. Tallinnassa asuva virolainen sarjakuvataiteilija ja kuvittaja Elina Sildre kertoo käyvänsä festivaaleilla, koska “vain kahden tunnin laivamatkan päässä on kansainvälinen festivaali 10


Tätä kautta Suomen kiinnostavuus sarjakuvamatkakohteena lisääntyy luontaista kautta. Tärkeää on, että sarjakuva-aiheiset matkailukohteet ja erilaiset sarjakuvaelämykset ovat festivaaleilla näkyvillä. Festivaali on tilaisuus tavoittaa joukko sarjakuvan ammattilaisia ja aktiiviharrastajia tehokkaasti muutaman päivän aikana Helsingissä. Näkyvyys Helsingin sarjakuvafestivaaleilla voi siis olla erittäin hyödyllistä myös muualla Suomessa vaikuttaville sarjakuvamatkailutoimijoille.

Monesti viestit, joiden sisältöä ei ehkä pidetä yleisesti kovin kiinnostavana, hyötyvät sarjakuvallisesta ilmaisusta. Sarjakuvan keinoin voidaan tehokkaasti dramatisoida ja yksinkertaistaa. Käyttöohjeisiin, joiden täytyy olla ymmärrettävissä myös rajallisella kielitaidolla, sarjakuva käy erinomaisesti. Sarjakuva voi myös auttaa saamaan tärkeät, mutta tylsiksi koetut aiheet ihmisten tietoisuuteen. Tämänkin ominaisuutensa vuoksi se sopii hyvin vaikkapa käyttöohjeiden, varoitusten ja muiden vastaavien viestien välittämiseen. Perinteinen, usein toistettu esimerkki sarjakuvan voimasta on lentokoneiden turvallisuusohjeet. Pelastusliivien pukemista ja hätäpoistumisteiden käyttämistä havainnollistavat ohjeet ovat sanatonta sarjakuvaa, joka saa viestin tehokkaasti perille riippumatta vastaanottajan kielitaidosta. Turvallisuusohjeet ovat hyvin realistisia ja asiallisia. Aiheen mukaan erilaisissa ohjeissa ja opasteissa voi kuitenkin käyttää vapaammin erilaisia tyylejä ja hyödyntää sarjakuvantekijöiden monipuolista osaamista.

sena mediana tilanli aa su vi i pi so a uv ak sarj lähettäjällä ja vasteisiin, joissa viestin mättä ole yhteistä tä lt vä ei a ll ja ta ot taan on hyvin rajallista. kieltä lainkaan tai se

Käyttöohjeiden lisäksi sarjakuva toimii esimerkiksi markkinointiviestinnässä. Verrattuna moniin muihin visuaalisiin tarinankerronnan muotoihin sarjakuva on hyvin kustannustehokas. Sarjakuvia ei vielä käytetä kovinkaan yleisesti markkinoinnissa, joten niiden käyttäminen tarjoaa mahdollisuuden erottua. Sosiaalisen median visuaalisessa maailmassa sarjakuva on tehokas tapa esittää asiansa; se erottuu informaatiotulvasta ja sillä on helppo tiivistää ydinviestinsä kätevästi jaettavaan muotoon. Sarjakuvan keinoin voi myös esittää infografiikkaa. Sarjakuvallisella ilmaisulla on monia positiivisia ominaisuuksia, jotka sopivat hyvin yhteen nykyisten viestintävälineiden ja ­tapojen kanssa. Sitä kannattaa harkita eräänä markkinointiviestinnän mahdollisuutena myös matkailualalla.

Sarjakuva viestinnän välineenä Sarjakuva on viestinnän väline, joka soveltuu hyvin myös erilaisiin matkailualan käyttökohteisiin. Tällöin puhutaan useimmiten tilaustyönä tehdyistä sarjakuvista tai sarjakuvallista ilmaisutapaa käyttävistä tuotteista. Viestintä on luonteva tapa käyttää sarjakuvaa soveltavasti, ja aihealueelta on paljon kokemuksia. Sarjakuva sopii visuaalistuvaan viestintäkulttuuriin, jossa viestin täytyy usein olla hyvin tiivistetyssä muodossa. Nopeasti omaksuttava ja visuaalisesti kiinnostava sisältö herättää paljon huomiota esimerkiksi sosiaalisen median kanavissa. Sarjakuvallinen ilmaisu sopii näihin kanaviin hyvin. Matkailualan viestintätilanteisiin sarjakuva kuitenkin soveltuu erityisen hyvin. Visuaalisena mediana se sopii tilanteisiin, joissa viestin lähettäjällä ja vastaanottajalla ei välttämättä ole yhteistä kieltä lainkaan tai se on hyvin rajallista. 11


Sarjakuva ei ole yksi tyylillinen kokonaisuus, vaan kerronnan tapa. Sarjakuva voi olla tarkkaan työstettyä visuaalista kerrontaa, mutta sarjakuvan keinoin voi kertoa tarinoita myös tikku-ukkojen avulla. Usein “sarjakuvamaisena” pidetään nimenomaan perinteisten supersankarisarjakuvien visuaalista maailmaa. Tämä on kuitenkin vain yksi vaihtoehto. Tutkimusmatka hyvin varustetun suomalaisen kirjaston sarjakuvaosastolle antaa näytteen siitä, miten erilaisia visuaalisia tyylejä sarjakuvapiirtäjillä on.

ylittää tai kiertää monia viestinnän vaaranpaikkoja. Kaikkiin tilanteisiin sarjakuva ei ehkä sovi, mutta sen käyttöä viestintävälineenä voidaan lisätä. Visuaalinen viestintä on maailmanlaajuisesti kasvava ilmiö. Suomessa on alan osaamista, jota kannattaa käyttää hyväksi.

toimijasta ja tilanla ol i vo e it vo ta en tuotteistamis sen lisääminen, uk st vo ar an uv ak rj teesta riippuen sa rjakuva-alan ammatsa , en in m ta as rk ki suomi-kuvan tai yrityksen en in am nt ra pa en yd tilaisten työllisy inen. liikevoiton kasvattam

Huumori yhdistetään usein sarjakuvaan. Monesti hauskuus onkin esimerkiksi strippisarjakuvien vahva puoli. Sarjakuva ei kuitenkaan välttämättä aina pyri olemaan hauska. Piirretty kuva voi etäännyttää aihetta sopivasti, mikäli halutaan viestiä tavalla tai toisella araksi koetusta aiheesta. Vanha sanonta kuvasta, joka ilmaisee enemmän kuin tuhat sanaa, pitää myös edelleen paikkansa. Prosesseja, joiden kirjoittaminen vaikkapa ohjeiksi veisi runsaasti tilaa ja lukijan aikaa, voidaan kuvata sarjakuvina hyvin tiiviissä muodossa. Eräs majoituspalveluita tarjoava matkailuyrittäjä piirrätti saunan käyttöohjeet sarjakuvaksi. Usein ensimmäistä kertaa saunovat ulkomaalaiset vieraat arvostivat selkeässä ja kiinnostavassa muodossa olevaa ohjeistusta.

Sarjakuvan tuotteistaminen Sanasta sarjakuvatuote voi monille tulla ensimmäisenä mieleen konkreettinen, käsin kosketeltava ja suoraan kirjakaupan hyllyltä ostettavissa oleva sarjakuva-albumi. Jotkut ehkä miettivät sarjakuvahahmoista kehitettyjä pehmoleluja, kuvallisia T-paitoja tai muita oheistuotteita. Nämä ovat kaikki kiinnostavia sarjakuvatuotteita, joita voi kehittää ja jalostaa monin eri tavoin. Tuotteistaa voidaan kuitenkin myös palveluita ja jopa elämyksiä.

Sarjakuvallista ilmaisua hyödyntävä viestintä ei välttämättä tarkoita pelkästään paperille painettua tai internetiin ladattua sisältöä. Sitä voidaan hyödyntää myös tilanteissa, joissa piirtäjä ja yleisö ovat samanaikaisesti läsnä. Luentovisualisointi, jossa piirtäjä piirtää puhuttavaa esitystä kuten luentoa sen ollessa käynnissä, on eräs tapa elävöittää tapahtumaa ja samalla myös tulkita sitä. Tulkintaa voidaan myöhemmin hyödyntää muistiinpanoina. Live-piirtämistä on käytetty myös esimerkiksi konserttien osana.

Mitä tuotteistaminen ylipäätään on? Se on erilaisten prosessien kuvaamista, selittämistä ja paketoimista. Tuotteistamista voisi kuvata myös asiakaslähtöiseksi kehittämiseksi. Palvelutuotteen kehittäjän tulisi miettiä tuotettaan asiakkaan näkökulmasta. Joskus asiakkaan tarpeet voivat olla hyvinkin helppoja täyttää. Esimerkiksi sarjakuvatyöpajan ostajalle on tärkeää se, että pajan vetäjällä on kaikki työvälineet mukanaan. Papereiden ja kynien hankkiminen paikalle ei ole sinänsä iso

Kun viestintä tuntuu syystä tai toisesta hankalalta, kannattaa miettiä voisiko sarjakuvan käyttäminen helpottaa asiaa. Sen avulla voidaan 12


tehtävä kenellekään, mutta asiakkaalle voi olla hyvin tärkeää tietää, ettei hänen tarvitse suorittaa ennakkovalmisteluja. Tällöin tuote nimeltä sarjakuvatyöpaja voi vastata asiakkaan tarpeeseen vaikkapa viihtyä ja oppia uutta mahdollisimman vähin ennakkovalmisteluin. Tuote on jotain mahdollisimman tasalaatuista: ostaja tietää jo etukäteen, mitä saa.

Tuotteistaminen myös asettaa toiminnalle selkeät tavoitteet. Kun tavoitteet on täytetty, tietää suoriutuneensa tehtävästä hyvin. Kun usein toistuvista tilanteista on olemassa selkeät ohjeet, uusienkin tekijöiden on mahdollista suoriutua tehtävistä. Tuotteistaminen vähentää jatkuvan päätöksenteon tarvetta ja yksinkertaistaa prosesseja. Se siis säästää aikaa.

Tuotteistamisesta ja tasalaatuisuudesta puhuttaessa pitää tarkasti määritellä mitä halutaan tasalaatuistaa ja erotella elämystuotteiden tekninen tasalaatuisuus kulttuurisen sisällön ennakkoon määrittelemisestä ja tietynlaisesta tasapaksuisuudesta. Usein kulttuuriin liittyvien elämyspalveluiden ostaja odottaa nimenomaan sisällöllistä yllättävyyttä. Sen sijaan tekniseen toteutukseen liittyvä tasalaatuisuus voi olla ostajalle hyvinkin tärkeä. Esimerkiksi luentovisualisointien ostajalle voi olla tärkeä tietää, että hän saa valmiit työt tietyssä formaatissa tietyn ajan kuluessa omaan käyttöönsä. Sen sijaan visualisointien sisällöltä voidaan odottaakin yllätyksellisyyttä. Tuotteistaminen siis helpottaa ostamista. Samalla se kuitenkin helpottaa myös myymistä eli tuotteita tarjoavan organisaation toimintaa. Tuotteistaminen mahdollistaa voimavarojen tehokkaan käytön. Jokaista tarjousta ei tarvitse räätälöidä alusta lähtien, mikä tekee myymisestä helpompaa. Myös toteuttavien osapuolten on helppo toimia, kun toiminnan tekniset vaatimukset ovat kaikkien tiedossa. Kun tuotteiden hinnat ovat selkeitä, niitä pystyy periaatteessa myymään kuka tahansa myynnistä kiinnostunut henkilö. Näin myynnistä voi tulla koko organisaation tehtävä, vaikka oma varsinainen tehtävänkuva olisikin jotain muuta. Kaikkiin tilanteisiin valmiit palvelutuotteet eivät sovi ja kyky joustaa on kaikessa kaupallisessa toiminnassa tärkeää. Välttämättä tarjolle asetetut elämystuotteet eivät mene sellaisenaan kaupaksi koskaan, mutta ne näyttävät asiakkaille millaisia asioita on saatavilla. Selkeä ja läpinäkyvä hinnoittelu antaa viitteitä hintatasosta ja voi alentaa yhteydenottokynnystä.

Tuotteistaminen herättää sanana ja tavoitteena myös paljon ennakkoluuloja. Usein taiteen kentän toimijoita mietityttää, typistääkö tuotteistaminen kulttuurista sisältöä. Entä jos elämykseksi tarkoitettu kokemus onkin vain ulkopuolelta määriteltyjen vuorosanojen toistamista? Intohimoa ei voi saada syttymään pakottamalla. Sen syntyyn ja ylläpitoon voidaan kuitenkin vaikuttaa. Kulttuuria tuotteistaessa täytyy lähteä sisältö edellä, jolloin liiketoiminnallinen osaaminen luo edellytykset aidon elämyksen syntymiseen. Tuotteistajan täytyy kuunnella herkällä korvalla ja kunnioittaa kulttuurin tekijöiden osaamista ja näkemyksiä. Eri toimialojen toimintakulttuurit voivat poiketa toisistaan paljonkin, ja erilaisten tapojen yhteensovittaminen voi olla haasteellista. Yllättävistä kohtaamisista voi kuitenkin syntyä uusia ajatuksia, erilaisia näkökulmia ja lopulta myös menestyksekkäitä innovaatioita.

13


Kulttuurimatkailun Culture Finland -katto-ohjelman projektipäällikön Soila Palviaisen mukaan haastavimpia asioita kulttuurimatkailun kehittämisessä on kulttuuri­ja matkailutoimijoiden erilainen kieli. Vaikka molemmilla aloilla on kiinnostusta ja halua kulttuurimatkailun kehittämiseen, on sopivien yhteistyömuotojen löytäminen välillä haastavaa. Apua ja tukea on kuitenkin saatavilla esimerkiksi erilaisten oppaiden muodossa. Ohjelman sivuilta löytyy esimerkiksi Matkailuteos-opas, joka on suunniteltu juuri toimialojen välisen yhteistyön helpottamiseksi. Oppaassa mainitaan yhtenä avaintoimijana tuottaja, joka toimii matkailu- ja kulttuuritoimialojen rajapinnassa. Kulttuurimatkailun kentällä toimii toistaiseksi melko vähän tuottajia ja muita vastaavia välittävän työn ammattilaisia kuten managereita ja agentteja. Alan ammattilaisista on puute kulttuurimatkailun lisäksi myös muilla sarjakuvaan liittyvillä aloilla, ja pullonkaulana on usein ansaintalogiikan haastavuus. Jotta välittäjäporras kehittyisi, tarvitaan alkuvaiheeseen taloudellista tukea ja tekijöiltä yrittäjähenkeä.

ostajissa on joka tapauksessa paljon myös heitä, jotka ovat tutustuneet Muumeihin nimenomaan sarjakuvien kautta. Tove Jansson sarjakuvataiteilijana on aihe, jonka käsittelylle matkailualalla olisi tilausta. Usein runsaasti oheistuotteita myyvät sarjakuvat ovat suosittuihin hahmoihin perustuvia sarjoja, jolloin juuri tuttu hahmo on ostajalle syy hankkia tuote. Monet hyvin tuotteistetut sarjakuvahahmot ovat aloittaneet elämänsä lehtien strippisarjakuvissa tai säännöllisesti ilmestyvissä sarjakuvalehdissä. Suomessa oheistuotteisiin ovat menestyksekkäästi päätyneet muun muassa alun perin lehtisarjakuvana julkaistu Juba Tuomolan Viivi ja Wagner ja blogimaailmasta kotoisin oleva Milla Paloniemen Kiroileva siili.

Tuotteistaminen tasalaatuistaa ja yksinkertaistaa. Se on hyvä väline. Se ei kuitenkaan ole päämäärä tai arvo sinänsä. Tuotteistaminen kannattaa silloin, kun se mahdollistaa jotain mitä halutaan tavoittaa. Tavoite voi olla toimijasta ja tilanteesta riippuen sarjakuvan arvostuksen lisääminen, Suomi-kuvan kirkastaminen, sarjakuva-alan ammattilaisten työllisyyden parantaminen tai yrityksen liikevoiton kasvattaminen. Tärkeää on, että tavoite on toimijoilla itsellään tiedossa. Suosittuja sarjakuvahahmoja voi ja kannattaa tuotteistaa myös tulevaisuudessa. Sarjakuvaa voi tuotteistaa konkreettisiksi tuotteiksi myös muilla tavoin hyödyntäen sarjakuvaa ilmaisun muotona. Matkailualalla sarjakuva sopii hyvin esimerkiksi erilaisiin karttoihin ja tehtäväkirjoihin. Tällaiset tuotteet voivat perustua jo aiemmin esillä olleisiin sarjakuviin tai ne voidaan tehdä tapauskohtaisesti alusta alkaen tiettyyn tarkoitukseen. Muokattaessa valmista sarjakuvaa erilaisiksi tuotteiksi

Millaisia tuotteita sarjakuvasta voi tehdä? Sarjakuvia on tuotteistettu jo pitkään käyttämällä sarjakuvakuvitusta erilaisissa fyysisissä tuotteissa T-paidoista pehmoleluihin. Usein nämä sarjakuvaan perustuvat oheistuotteet pohjautuvat tiettyihin suosittuihin hahmoihin. Tunnetuin suomalainen sarjakuvahahmo on Muumipeikko, joka tosin ei esiinny pelkästään sarjakuvissa. Muumi­tuotteiden 14


täytyy pitää mielessä tuotteistettavan sarjakuvan ydinolemus ja kunnioittaa sitä. Tämä vaatii herkkävaistoisen kuuntelemisen ja havainnoimisen taitoa tuotteistajalta.

projektin aikana kohdekaupunkiin rakennetaan väliaikainen sarjakuvakeskus, jonka toiminta pitää sisällään ainakin näyttelyitä, sarjakuvakirjojen myyntiä sekä työpajoja erilaisille kohderyhmille. Suomen sisällä vastaavia on järjestetty useita. Ensimmäinen ulkomailla toteutettu pop-up-­sarjakuvakeskus avautui joulukuussa 2011 Tallinnassa yhteistyössä Suomen Viron-instituutin kanssa. Tämän jälkeen vastaavat hankkeet on toteutettu Pietarissa ja Moskovassa. Näiden suurtuotantojen lisäksi eri maissa on järjestetty sarjakuvatyöpajoja, -konsertteja ja muita elämyksellisiä sarjakuvatapahtumia. Vahva sarjakuvan opettamisen osaaminen on Suomelle valtti, jota kannattaa ehdottomasti hyödyntää. Sarjakuvakeskus on aktiivisesti kehittänyt erilaisia sarjakuvan opettamisen tapoja. Tätä osaamista on mahdollista käyttää myös matkailijoille suunnattujen tuotteiden kehittämiseen. Sarjakuvakeskuksen opetusvastaavan Antti Hintsan mukaan kieli ei sinänsä vaikuta sarjakuvan opettamiseen. Sarjakuvaopettajista löytyy eri kielten osaajia, joten kursseja tai pajoja on mahdollista tilata vaikkapa Sarjakuvakeskukselta myös muilla kielillä kuin suomeksi.

Marraskuussa 2012 Pietarissa järjestettiin pop-up-sarjakuvakeskus. Kuva: Kurjohin-keskus

Tuotteistamis- ja liiketoimintaosaaminen on alue, joka sarjakuvakentällä kaipaa runsaasti kehittämistä. Tuotteistamisen suurimpana esteenä on lähinnä resurssien puute. Aihe kiinnostaa sarjakuva-alan toimijoita: konkreettinen esimerkki on esimerkiksi tämä Sarjakuvaseuran tilaama tutkimus. Tällä hetkellä nimenomaan sarjakuvaan keskittyvää tuotteistamiskoulutusta ei ole saatavilla Suomessa. Sarjakuvantekijät ovat usein, joskaan eivät aina, sarjakuvantekemisen lisäksi myös graafisia suunnittelijoita, kuvittajia tai muita visuaalisen alan ammattilaisia. Sarjakuvan osaamisen paketoiminen tuotteeksi voisi antaa heille kilpailuetua myös kansainvälisillä markkinoilla.

Sarjakuvan kerrontatapa taipuu myös monenlaisiksi elämystuotteiksi. Sen vahvuus on mahdollisuudessa tiivistää nopeasti käsitettävään muotoon viestejä, joiden välittäminen olisi muuten vaatinut pitkän ja ehkä monimutkaisenkin tekstin. Nopeatempoisessa ja samalla myös jatkuvasti visuaalistuvassa maailmassa sarjakuvan kykyä välittää viestejä tehokkaasti kannattaa hyödyntää. Sarjakuva ylittää ja kiertää tehokkaasti myös kielimuureja, mikä tekee siitä matkailunäkökulmasta erityisen kiinnostavan. Sarjakuvakeskuksen vientihankkeissa on usein mukana myös erilaisia elämyksellisiä elementtejä. Eräs viime vuosien suosittu hanketyyppi on pop-up-sarjakuvakeskus. Monipäiväisen 15


rteuttanut avointen sa to on s ku es ak uv ak sarj kiksi seminaarien er im es i ks sä li en si jakuvakurs sia työpajoja sekä erilai ti in eo id , tä is m tä ir pi live skokonaisuuksia. tu pe ao uv ak rj sa a uj teemoitett

Sarjakuvan elämyksellinen käyttö tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia matkailualalla. Useat jo nykyisin toteutettavat työpajat sopivat sinällään matkailijoiden käyttöön. Aktiivisen tuotekehittämisen avulla voidaan luoda erilaisia ohjelmatuotteita sekä individuaalimatkailijoille, ryhmille että kokousmatkailijoille. Suomi on maailman 16. suosituin kongressimaa, ja kansainväliset kokousmatkailijat jättävät Suomeen vuosittain noin 90 miljoonaa euroa. Kokousmatkailijoille suunnatut tuotteet, kuten luentovisualisointi eri muodoissaan, ovat eräs erittäin kiinnostava sarjakuvallisen ilmaisun soveltavan käytön muoto. Toinen erityisen kiinnostava alue ovat vapaa-ajan matkailijoille suunnatut “oppi ja osallistuminen” -tyyppiset tuotteet, kuten erilaiset lyhytkurssit, työpajat ja niiden pohjalle rakennetut muut elämykset. Sarjakuvan soveltavaa käyttöä on Suomessa kehitetty aktiivisesti, ja nykyiset soveltavan käytön muodot toimivat hyvänä pohjana matkailulliselle tuotteistamiselle.

Sarjakuvan elämyksellisen tuotteistamisen mahdollisuudet ovat jo nyt laajat. Sarjakuvakeskus on toteuttanut avointen sarjakuvakurssien lisäksi esimerkiksi seminaarien ja vastaavien tapahtumien livepiirtämistä, ideointityöpajoja tilaajan toivomasta aiheesta sekä erilaisia teemoitettuja sarjakuvaopetuskokonaisuuksia. Ideoita on vielä enemmän: erilaisia juhlia ja muita tapahtumia voisi taltioida sarjakuvan keinoin, polttarit voisi järjestää elämyksellisen sarjakuvapajan merkeissä ja lasten syntymäpäivätkin voitaisiin järjestää sarjakuvapajana. Muualla maailmassa sarjakuvan elämyksellisessä käytössä on kunnostautunut esimerkiksi Brysselin sarjakuvamuseo. Se tarjoaa mm. lasten syntymäpäiviä, team building -tapahtumia, koululaisten loma-aikoina järjestettäviä leirejä sekä erilaisia työpajoja.

Asiakkaan näkökulmasta sarjakuvaelämyksiä ostettaessa ongelmana on se, että alan yrittäjät ovat tyypillisesti itse samaan aikaan palvelun tuottajia ja usein myös yksinyrittäjiä. Näin ollen yrittäjän ollessa tiettynä ajankohtana varattu, on niin sanotusti myytävä ei-oota. Helsingissä Sarjakuvakeskukselta voi tilata tapahtumaansa vaikkapa live-piirtäjän tai sarjakuvaopettajan. Muualla maassa vastaavaa mahdollisuutta ei vielä ole. Sarjakuvakeskus tarjoaa kotisivuillaan aktiivisesti sarjakuvakursseja ja -työpajoja, ja sivuilla mainitaan myös olevan mahdollista tilata heidän kauttaan esimerkiksi “eri tarkoituksiin räätälöityjä sarjakuvia, luentokuvituksia, karikatyyreja, piirrosteemaisia verkkosivuja...” Asiakkaalle yhteydenotto Sarjakuvakeskuksen on joustavaa “yhden luukun palvelua”, eli samasta kohteesta saa hoidettua monenlaisia sarjakuvaan liittyviä tarpeita.

Tähän mennessä yritysten Sarjakuvakeskukselta tilaamat sarjakuvaelämykset ovat liittyneet lähinnä virkistystoimintaan. Yksittäisiä muihin aihesiin keskittyneitä yritysprojekteja on myös toteutettu menestyksekkäästi. Sarjakuvan kentällä on totuttu asiakaslähtöiseen työskentelyyn, ja alalla toimii paljon tekijöitä joilla on osaamista toteuttaa erilaisia sarjakuvaelämyksiä. Tällä hetkellä yhtenä ongelmana on valmiiden tuotteiden puute, jolloin tilaaja joutuu itse aloittamaan sarjakuvaelämyksen suunnittelemisen ja myös osallistumaan siihen aktiivisesti. Vaikka valmiit tuotteet päätyisivätkin harvoin sellaisinaan myyntiin, ne toimivat esimerkkeinä sarjakuvan elämyksellisen käytön mahdollisuuksista. 16


Turun sarjakuvaseura ry. ja Oulun sarjakuvaseura ry. ovat molemmat käynnistäneet hankkeet, joiden tavoitteena on luoda paikalliset sarjakuvakeskukset. Myös muun muassa Tampereella on vastaavia suunnitelmia. Tavoitteena onkin luoda Suomeen maanlaajuinen sarjakuvakeskusten verkosto. Sarjakuvakeskus on Suomessa kehitetty toimintamalli, jossa sarjakuvaa lähestytään samanaikaisesti monesta eri näkökulmasta. Keskuksen vakituiseen toimintaan kuuluu muun muassa kaikille kävijöille avoimet sarjakuvakauppa ja galleria sekä runsaasti eri kohderyhmille suunnattua opetustoimintaa. Lisäksi keskuksen puitteissa järjestetään myös muuta sarjakuvaan liittyvää ohjelmaa. Sarjakuvakeskuksen konsepti edustaa monipuolista suomalaista sarjakuva-alan osaamista, joka herättää kiinnostusta myös ulkomailla. Toimintamalli on esitelty ulkomailla Tallinnassa ja Moskovassa järjestetyissä pop-up-sarjakuvakeskus-tapahtumissa. Ruotsalaiset ja saksalaiset toimijat ovat kirjoittamishetkellä luomassa sarjakuvakeskuksia Tukholmaan ja Berliiniin, ja Sarjakuvaseuran toiminnanjohtaja Kalle Hakkola toimii hankkeissa konsulttina.

set asiakkaat eivät siis edes tiedä sarjakuvan tarjoamista mahdollisuuksista. Sarjakuvaelämyksistä kiinnostunut, alaa tuntematon asiakas voi Helsingissä kääntyä Sarjakuvakeskuksen puoleen etsiessään vaikkapa sarjakuvaopettajia tai luentovisualisoijia. Tällä hetkellä keskukseen tulee yhteydenottoja myös muualta maasta mitä erilaisimmissa sarjakuvaan liittyvissä kysymyksissä. Myös muualta maasta löytyy osaavia tekijöitä toteuttamaan sekä tilaussarjakuvia että erilaisia elämyksiä, mutta heidän löytämisensä voi olla asiakkaille haasteellista. Kaivataan siis helposti löydettävissä olevaa tietoa siitä, mitä sarjakuvan keinoin voi tehdä ja mistä tekijöitä voi löytää.

aan liittyvä syy uv ak rj sa n ne äi tt si merkittävin yk gin sarjakuvafestiin ls he on n ee om su matkustaa tapahtuma, jonne tu et ot od ja tu et nn vaalit. se on tu esta toiseen. kävijät palaavat vuod

Lähitulevaisuudessa perustettavat alueelliset sarjakuvakeskukset voivat parhaimmillaan paikata välittäjäportaan aukkoja. Tällöin kaupallisen ja myös matkailullisen näkökulman ottaminen mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kannattaa pitää mielessä jo keskuksia suunniteltaessa. Vaikka painopiste olisikin esimerkiksi taiteellisen työn tukemisessa tai sarjakuvan opetuksessa, tulisi keskuksilla kuitenkin olla osaamista vähintäänkin linkittää sarjakuva-alan elämyspalveluiden tuottajia ja asiasta kiinnostuneita ostajia toisiinsa.

Sarjakuvan ystävän Suomi: käyntikohteet ja tapahtumat Suomessa ei toistaiseksi ole sarjakuvaan liittyvää suuren yleisön käyntikohdetta. Käynnissä on kuitenkin (kirjoittamishetkellä syksyllä 2013) kaksi sarjakuvamuseohanketta. Toinen museoista on suunnitteilla Kemiin, toinen taas keskittyy toimintansa tässä vaiheessa suomalaisten sarjakuvaoriginaalien tallettamiseen. Lähitulevaisuudessa Suomessa voi siis olla jopa useampia sarjakuva-aiheisia käyntikohteita niin ulkomaisten kuin kotimaistenkin matkailijoiden iloksi.

Sarjakuvan soveltavassa, elämyksellisessä käytössä suurimmat haasteet liittyvät tuotteistamiseen ja sitä kautta markkinointiin. Toinen suuri myynnin ja markkinoinnin ongelma on tuotteiden levityskanavat, varsinkin pääkaupunkiseudun ulkopuolella. Valmiita elämystuotteita on tarjolla rajoitetusti, eikä niitä juurikaan aktiivisesti myydä. Potentiaali-

Merkittävin yksittäinen sarjakuvaan liittyvä syy matkustaa Suomeen on Helsingin sarjakuvafestivaalit, jotka järjestetään vuosittain syys17


kuussa. Festivaalit ovat Pohjois-Euroopan suurin sarjakuvatapahtuma. Vuonna 2013 niillä oli 28 000 kävijää kolmen päivän aikana. Suurin osa kävijöistä oli kotimaisia kävijöitä ympäri Suomen, mutta kansainvälinen festivaali tuo Helsinkiin myös ulkomaisia esiintyjiä ja yleisöä. Festivaalien ulkomaisia vieraita haastateltiin henkilökohtaisesti Sarjakuvan matkailullinen tuotteistaminen -selvityksen puitteissa. Haastatteluista kävi ilmi, että festivaalit ovat tunnettu ja odotettu tapahtuma, jonne kävijät palaavat vuodesta toiseen. Tapahtumauskollisuuteen vaikuttaa ennen muuta festivaalien korkeatasoinen ja monipuolinen ohjelma mutta osaltaan myös tervetulleeksi toivottava ilmapiiri.

Muumi-kokoelmaa käy vuosittain katsomassa noin 40 000 kävijää, joista 60 % on ulkomaalaisia. Muumeja tullaan katsomaan kaikkialta maailmasta, mutta huomionarvoista on kiinalaisten kävijöiden määrän viimeaikainen kasvu. Kävijät ovat toivoneet Muumi-aiheista ohjelmaa kuten työpajoja, ja museo pyrkii vastaamaan tähän toiveeseen. Periaatteessa ohjelmaa ollaan valmiita ostamaan myös ulkopuolisilta palveluntarjoajilta. Muumi­aiheisia tuotteita ostetaan mielellään mukaan esimerkiksi tuliaisiksi, ja japanilaisen Muumilaakson­kävijän keskiostos museokaupassa onkin 75 euroa. Tämä summa muodostuu useimmiten useista pienistä tuotteista, kuten vaikkapa kännykkäkoruista. Museokaupan valikoima on runsas, mutta siinä on edelleen tilaa myös uusille tuotteille.

Festivaalivieraiden haastatteluissa nousi esiin vahva kiinnostus Muumeja kohtaan. Muumit on edelleen tunnetuin yksittäinen suomalainen sarjakuva ja MEK:in Modernit humanistit­tutkimuksen mukaan 39 % moderneista humanisteista pitää Muumeja joko erittäin tai melko kiehtovina. Tove Jansson tunnetaan hyvin myös sarjakuvataiteilijana, ja tämä puoli hänen tuotannossaan kaipaa käsittelyä. Tove Jansson piirsi Muumi-strippisarjakuvia säännöllisesti brittiläiselle Evening News -sanomalehdelle vuosina 1954–1959, minkä jälkeen hänen veljensä Lars Jansson jatkoi sarjakuvan tekemistä vuoteen 1975 asti. Tällä hetkellä Suomessa on kaksi keskenään hyvin erilaista Muumi-matkailukohdetta. Naantalissa toimiva Muumimaailma Oy:n omistama Muumilaakso-huvipuisto on lapsiperheiden suosiossa. Tampereen taidemuseolla taas on hallussaan Tove Janssonin lahjoittama arkisto, joka sisältää myös suuren kokoelman Muumi-sarjakuvien luonnoksia. Alkuperäisistä suurin osa on hävinnyt, sillä sarjakuvastrippejä kohdeltiin julkaisuaikana käyttötaiteena. Tampereen taidemuseon Muumilaakson kokoelma sijaitsee kirjoittamishetkellä 2013 väliaikaisissa tiloissa museon alakerrassa. Kokoelman kohtalosta on käyty runsaasti keskustelua, ja asiasta päätettäneen vuoden 2014 aikana.

Erityisesti sarjakuvakulttuurin tosifania kiinnostavia käyntikohteita löytyy Suomesta useampiakin. Sarjakuvamatkailijoita kiinnostavat esimerkiksi sarjakuvakirjoja myyvät kaupat ja antikvariaatit. Näitä liikkeitä löytyy useista kaupungeista ympäri Suomea. Niillä on toisistaan poikkeavat profiilit ja valikoimat ja valikoivalle sarjakuvan ystävälle hyvinvarustettu sarjakuvakauppa voi olla jopa syy matkustaa tietylle paikkakunnalle. Kaikkien sarjakuviin erikoistuneiden liikkeiden valikoimissa on sarjakuvia myös muilla kuin kotimaisilla kielillä. Sarjakuvanäyttelyitä on esillä erilaisissa gallerioissa ja muissa vaihtuvia näyttelyitä järjestävissä paikoissa.

18


Suomessa on myös ravintoloita, jotka esimerkiksi sisustuksellaan tuovat sarjakuvaa esille. Sarjakuvaravintolana itseään mainostava turkulainen Cosmic comic cafe käyttää sarjakuvaa jo nimessään, ja teema tulee esille myös sisustuksessa ja asiakkaille luettavaksi tarjottavissa sarjakuva-albumeissa. Vaikka Cosmic comic cafe onkin ainoa varsinainen sarjakuvaravintola, myös muualta löytyy sarjakuvan ystävien kannalta kiinnostavia käyntikohteita, joissa on esimerkiksi sarjakuvataiteilijoiden tekemiä seinämaalauksia.

päähattu-palkinnon saajien töistä. On ilahduttavaa, että suomalaisen sarjakuvan menneisyyden tallentaminen ja esilletuonti kiinnostaa useampia erilaisia tahoja.

Sarjakuvaan liittyviä käyntikohteita tai mahdollisuuksia sellaisien syntyyn on toki myös muita kuin tässä mainittuja. Kysyntä myös lisää tarjontaa, ja on todennäköistä että sarjakuvaan liittyvän matkailun kasvaessa myös sarjakuva-aiheiset käyntikohteet tulevat lisääntymään. Sarjakuvaan liittyviä käyntikohteita on kuitenkin Suomessa olemassa, mutta tietoa niistä on hankala saada. Sarjakuvista kiinnostuneen matkailijan on etsittävä tietoa erilaisten hakukoneiden kautta, eikä yksittäinen matkailija välttämättä huomaa edes etsiä kaikkea sitä mikä sarjakuvan ystävää voisi Suomessa kiinnostaa. Tiedon löytämistä tulisi helpottaa esimerkiksi listaamalla sarjakuva-aiheisia kohteita kaupunkien omilla matkailusivustoilla.

Sarjakuvaoriginaalien talletusprosessi sarjakuvamuseota varten on aloitettu Puupäähattu-palkinnon saajien töistä. Kuvassa vuoden 2014 palkittu Terhi Ekebom. Kuva: Jaakko Seppänen

Sarjakuvamuseo? Kirjoittamishetkellä Suomessa on vireillä kaksi sarjakuvamuseohanketta, joista toisen takana on Sarjakuvan tiedotuskeskus ry. ja toisen taas Kemin sarjakuvakeskus. Kemin kaupunki on jättämässä hakemusta Euroopan unionille sarjakuvamuseon perustamiseksi ja on teettänyt aiheesta selvityksen. Hankkeessa on mukana Kemin taidemuseo. Sarjakuvan tiedotuskeskus ry., jonka taustalla ovat Suomen sarjakuvaseura ry. ja Sarjakuvantekijät ry. on aloittanut valtakunnallisen museohankkeen. Alkuvaiheessa hanke keskittyy sarjakuvaoriginaalien asianmukaiseen tallettamiseen, ja prosessi on aloitettu Puu-

Kemillä on pitkäaikainen maine sarjakuvakaupunkina. Ensimmäiset Kemin sarjakuvafestivaalit järjestettiin vuonna 1981 ja kansainväliseksi festivaali muuttui vuonna 1985. Kohderyhmänä olivat alusta alkaen aikuiset ja niin sanottu suuri yleisö, eli kysymyksessä oli nimenomaan yleisötapahtuma. Festivaalia on vuodesta 1993 alkaen järjestänyt Kemin sarjakuvakeskus ry. Aiemmin festivaalin järjestäjänä toimi Kemin kaupunki. Laajimmillaan festivaalilla on ollut noin 10 000 kävijää, viime vuosina määrä on ollut 2000–3000. Kemissä on toiminut myös lasten kulttuurikeskus Sarjis, joka on vuoden 2014 alusta alkaen muut19


tanut nimensä Kemin lastenkulttuurikeskukseksi. Keskus järjestää erilaista sarjakuva-aiheista toimintaa lapsille ja nuorille. Sen toimintaan kuuluu myös paljon muuta, sarjakuvaan liittymätöntä kulttuuritoimintaa. Kaupungin teettämän selvityshankkeen tekijän, lasten kulttuurikeskus Sarjiksen johtajan Outi Hyvösen mukaan toteutuessaan museo toimisi vetonaulana esimerkiksi koululais- ja opiskelijaryhmille ympäri Pohjois-Suomea. Hyvönen näkee sarjakuvakasvatuksen olevan erittäin tärkeä osa museohanketta.

aikaisintaan vuonna 2018. Sarjakuvamuseon aineiston kerääminen ja tallentaminen on aloitettu Aatos ja Jane Erkon säätiön antaman tuen turvin. Ennen omien tilojen saamista originaalit talletetaan Kansallisarkistoon. Resurssien puitteissa voidaan Kokon mukaan jo nyt harkita yleisölle suunnattua toimintaa, mutta tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä on suomalaisen sarjakuvan perinnön säilyttäminen. Tulevaisuudessa suomalaisen sarjakuvahistorian tulisi olla yleisön saavutettavissa, minkä takaa parhaiten omissa tiloissaan toimiva sarjakuvamuseo. Omat museotilat mahdollistaisivat myös yleisötyön pitkäjänteisen kehittämisen.

Kirjoittamishetkellä Kemin museohankkeen tulevaisuus on vielä avoin. Toteutuessaan museo voi kuitenkin toimia merkittävänä sarjakuva­ aiheisena matkailukohteena. Kemillä on potentiaalia profiloitua sarjakuvakaupungiksi, mikäli se haluaa ottaa sarjakuvan kokonaisvaltaisesti mukaan kaupungin toimintaan. 1980-luvulla Kemi keräsi huomiota sarjakuvamuodossa julkaistuilla kunnalliskertomuksillaan. Nykyisenä nopeatempoisen viestinnän aikakautena sarjakuvan käyttö tehokkaana tiivistettyjen viestien välittäjänä on jopa vieläkin tarkoituksenmukaisempaa kuin ennen.

Hankkeiden valossa tulevaisuus näyttää sarjakuva-aiheisten käyntikohteiden suhteen valoisalta. Kulttuurin tuotteistaminen lähtee, tai sen tulisi lähteä, aidosti kiinnostavasta sisällöstä. Pyrkimys tallettaa suomalaista sarjakuvahistoriaa luo pohjaa, jolle sarjakuvamatkailijoiden elämykset voivat rakentua. Sarjakuvaoriginaalien asianmukainen arkistointi on tärkeä perusta, jolle voi myöhemmin rakentua erilaista, mahdollisesti myös matkailullisesti kiinnostava sisältöä. Kulttuurisesti kiinnostavan sisällön ympärille voi rakentaa tuotteita, jotka tyydyttävät ostajan elämysten ja kokemusten kaipuun. Osaavinkaan tuotteistaja ei voi rakentaa kulttuurielämystä täysin tyhjästä. Suomalaisen sarjakuvan yli satavuotinen rikas historia on kiehtova aarreaitta joka voi tarjota inspiraatiota monenlaiseen toimintaan.

Sarjakuvan tiedotuskeskus ry:n Helsingistä käsin koordinoiman Sarjakuvamuseo-hankkeen hankekoordinaattorin Laura Kokon mukaan tällä hetkellä hankkeessa ensisijaisen tärkeää on tallettaa suomalaisia sarjakuvaoriginaaleja asianmukaisesti. Työ on aloitettu Puupäähattu-palkinnon saajista. Fokus on selvästi aineistojen keräämisessä. Hankkeen taustalla olevan Sarjakuvan tiedotuskeskuksen ovat perustaneet Suomen sarjakuvaseura ry. ja Sarjakuvantekijät ry. Sarjakuvan historian tallentaminen on siis lähtenyt kentän omasta tarpeesta saada arvokkaat sarjakuvaoriginaalit talteen.

ko suomalaisen ko ja us st no in ki en laajapohjain ät tima arvostus lisääv ut na n ri uu tt ul ak uv sarjak lisen tarinankeraa su vi aa nt ke ra ia ks mahdollisuu aisen kulttuuriviennin al om su ta es is m aa os ronnan valttikortti.

Yleisölle tarkoitettua toimintaa museolla ei aivan alkuvaiheessa vielä ole, mutta erilaisia toimintamuotoja tarkastellaan avoimin mielin resurssien puitteissa. Pysyvää toimintaa museolla on todennäköisesti 20


Miten sarjakuvasta tehdään Suomen vientivaltti?

alueisiin. Alalla on hyviä, omistautuneita ja kokeneita toimijoita, mutta heitä kaivataan lisää. Sarjakuva-alan ansaintalogiikan miettimiseen ja uusien mahdollisuuksien innovointiin kannattaa panostaa, sillä sarjakuvakirjojen ja -albumien lisäksi on olemassa monia muita tapoja joilla sarjakuva-alan osaamista voi hyödyntää myös taloudellisessa mielessä. Soveltavan sarjakuvan saralla on jo jonkin verran valmiita tuotteita ja paljon hyviä tuoteaihioita ja -ideoita, joista on aktiivisella kehittämistyöllä mahdollista muokata hyviä tuotteita matkailun tarpeisiin. Sarjakuvan soveltava käyttö on maailmanlaajuisesti uudehko ala. Suomella on mahdollisuus profiloitua sarjakuvan soveltavan käytön edelläkävijämaaksi.

Suomalainen sarjakuva ei vielä ole kansainvälinen brändi aktiivisten sarjakuvapiirien ulkopuolella. Ammattilais- ja aktiiviharrastajapiireissä suomalainen sarjakuva tunnetaan kuitenkin kokoaan paremmin. Hyvän maineen pohjalta on mahdollista luoda Suomen vahva kulttuurinen vetovoimatekijä matkailun alalla. Laajapohjainen kiinnostus ja koko suomalaisen sarjakuvakulttuurin nauttima arvostus lisäävät mahdollisuuksia rakentaa visuaalisen tarinankerronnan osaamisesta suomalaisen kulttuuriviennin valttikortti. Sarjakuvakulttuurin nousu eri maissa lisää entisestään kiinnostusta suomalaista sarjakuvaa kohtaan. Juuri nyt on hyvä aika nostaa sarjakuva Suomen kulttuurimatkailun keihäänkärjeksi. Sarjakuvan osaaminen on mahdollista muokata erilaisiksi tuotteiksi, jotka tuottavat tuloja suomalaisille yrittäjille ja sitä kautta myös verotuloja. Alalla on sekä osaamista että innostusta, ja matkailualalla ollaan kiinnostuneita sarjakuvan tarjoamista mahdollisuuksista. Piilevien resurssien muuttaminen taloudelliseksi menestykseksi vaatii kuitenkin konkreettisia toimenpiteitä.

Sarjakuva- ja matkailualojen yhdistäminen on uusi ilmiö. Toimivia yhteistyösuhteita ei vielä juuri ole, joitain yksittäistapauksia lukuunottamatta. Yhteistyöverkoston rakentaminen ja toimivien yhteistyömallien luominen on eräs tärkeimmistä kehittämistehtävistä sarjakuvamatkailun kentällä. Alan kehittämishankkeet kaipaavat julkista tukea. Sarjakuvakenttä toimii Suomessa aktiivisesti ja kustannustehokkaasti, ja pienillä panostuksilla saadaan aikaan suuria asioita. Sarjakuva tulisikin nähdä luovan talouden olennaisena osana. Sarjakuvan sisällyttäminen MEK:in kulttuurimatkailun kehittämisstrategiaan vuosille 2014–2017 luovan talouden nousevana alana on merkittävä askel sarjakuvan soveltavan käytön kannalta.

Suomalainen sarjakuva menestyy ulkomailla erinomaisesti taiteellisessa mielessä. Toistaiseksi taiteellista menestystä ei ole juurikaan pystytty kääntämään taloudelliseksi menestykseksi eli vientituloiksi. Suomalaisen sarjakuvan vienti on ollut pitkälti tekijöiden itsensä varassa. Sarjakuvan alalta puuttuu vielä agentteja, managereita ja tuottajia, jotka osaisivat ja jaksaisivat panostaa markkinointiin, tuotekehitykseen ja muihin vastaaviin

Eräs helpoiten toteutettavista askelista sarjakuvamatkailun saralla on sarjakuvasta jo valmiiksi kiinnostuneiden matkailijoiden tiedonsaannin helpottaminen. On vähintäänkin varmistettava, että sarjakuva-aiheista matkailutietoa internetistä etsivä myös löytää sitä. Helppo tapa on lisätä tietoa sarjakuva-aiheisista käyntikohteista esimerkiksi kuntien ja alueiden omille matkailusivustoille. Tärkeää on myös muistaa, että sarjakuvamatkailua edistämään pyrkivien tahojen kannattaa myös käyttää sarjakuvaa omassa viestinnässään. 21


söjä myös sarjakuvan aktiiviharrastajapiirien ulkopuolella. Sarjakuvan käyttöä ulkomailla työskentelevien Suomi-toimijoiden viestinnässä tulee lisätä. Varsinkin erilaisissa sosiaalisen median kanavissa sarjakuva on huomiota herättävä ja kiinnostava viestinnän väline. Myös suomalainen sarjakuvakulttuuri ilmiönä on kiinnostava ja ansaitsee tulla esitellyksi eri medioissa.

Tuotteistaminen ja myynti ovat sarjakuva-alalla kehityksen kohteita. Kiinnostusta, ideoita ja myös osaamista löytyy, mutta usein törmätään resurssien puutteeseen. Ei ole olemassa tahoa, jolla olisi mahdollisuus keskittyä alan kehittämistyöhön. Sarjakuva-alalla on tahtoa ja osaamista asiakaslähtöiseen työskentelyyn sekä sarjakuvaosaamisen soveltavaan käyttöön. Sarjakuvan matkailullisen tuotteistamisen alalla suurimpia tarpeita on yhteyksien luominen sarjakuvakentän ja matkailualan toimijoiden kanssa. Sarjakuva-alan osaamisesta on hyvät edellytykset kehittää myytäviä tuotteita. Itsestään tämä ei kuitenkaan tapahdu, vaan tarvitaan innokkaita kehittäjiä ja taloudellisia resursseja heidän toimintansa mahdollistamiseen. Ajatus sarjakuvasta matkailuvalttina on verrattain uusi, ja aihe kaipaa ideoiden jalkauttamista niin sarjakuva- kuin matkailualankin kentälle.

Suomen matkailustrategian 2020 tavoitteena on nostaa matkailun osuutta bruttokansantuotteesta vuoden 2012 3,8 prosentista 5,1 prosenttiin. Sarjakuvamatkailu voi osaltaan olla viemässä Suomea kohti tätä tavoitetta. Sarjakuva ilmaisumuotona ja kulttuurisena ilmiönä kiinnostaa moderneja humanisteja eli ihmisryhmää, jota Suomi matkakohteena kiehtoo. Modernit humanistit ovat kiinnostuneita tutustumaan matkakohteensa kulttuuriin myös itse tehden ja osallistuen. Suomessa kehitetyt ja jalostetut sarjakuvallisen ilmaisun soveltavan käytön menetelmät voivat vastata tähän tarpeeseen.

Sarjakuva-alalta puuttuu myös tutkittua ja helposti saavutettavaan muotoon puettua tietoa. Sarjakuvan vientistrategiaa Suomella ei kirjoitetussa muodossa ole lainkaan. Vientityötä on toki tehty ja tehdään jatkuvasti aktiivisesti. Sarjakuva tulee nähdä Suomen kulttuurisena vahvuutena, josta halutaan kertoa muulle maailmalle. Harkittu ja matkailunäkökohdat huomioon ottava strategia on tarpeellinen myös sarjakuvan matkailullisen tuotteistamisen näkökulmasta. Suomen sarjakuvaseura ry. tekee aktiivisesti ja tuloksellisesti työtä sarjakuvaviennin lisäämiseksi. Sarjakuvan vienniksi tulee laskea myös erilaisen osaamisen ja tietotaidon vienti kirjallisessa muodossa julkaistavan sarjakuvan lisäksi. Sarjakuvan vientiponnistuksiin osallistuvat myös useat muut tahot, kuten ”ISBN-sarjakuvan” vientiä edistävä FILI.

Sarjakuvan matkailullinen tuotteistaminen kaipaa kokonaisvaltaista näkemystä siitä, kuinka Suomesta tehdään sarjakuvan pohjoinen suurvalta. Suomella on valtavasti ainutkertaisia resursseja käytettävissä sarjakuvan kentällä. Sarjakuva on Suomelle keino erottautua lähimaista, jotka kilpailevat samoista matkailijoista. Jotta sarjakuvasta tulisi todellinen matkailuvaltti, kaivataan kuitenkin aktiivista kehittämistyötä. Suomalainen sarjakuva on kulttuurinen aarre, joka matkailun suhteen vielä odottaa löytäjiään.

Suomalaisen sarjakuvan tarina kaipaa kertojia eri puolillla maailmaa. Sarjakuva-alan piirissä suomalainen sarjakuva tunnetaan, mutta niiden ulkopuolella ilmiö voi olla hyvinkin uusi ja kiinnostava. Suomalainen sarjakuva kaipaa aktiivisia viestinviejiä, jotka tavoittavat ylei22


Haastatellut henkilöt Iris Schwanck, johtaja, FILI

Elina Bonelius, museoamanuenssi, Tampereen taidemuseon Muumilaakso

Elina Sildre, sarjakuvataiteilija ja kuvittaja, Viro

Harri Filppa, puheenjohtaja, Oulun sarjakuvaseura ry.

Anna Voronkova, kääntäjä ja Moskovan sarjakuvakeskuksen edustaja, Venäjä

Kalle Hakkola, toiminnanjohtaja, Suomen sarjakuvaseura ry. Antti Hintsa, opetusvastaava, Sarjakuvakeskus, Helsinki Outi Hyvönen, johtaja, lastenkulttuurikeskus Sarjis, Kemi Ville Hänninen, toimittaja ja Suomen sarjakuvaseura ry:n puheenjohtaja Kirsi Kinnunen, kääntäjä ja sarjakuva-agentti Laura Kokko, hankekoordinaattori, Sarjakuvamuseo Benoît Mouchart, Casterman-kustantamo, Ranska Taina Myllyharju, johtaja, Tampereen taidemuseo Allan Haverhorn, Ruotsin sarjakuvaseuran projektityöntekijä ja sarjakuvaopettaja, Ruotsi

Teksti: Jenni Kallionsivu

Petteri Oja, hallituksen jäsen, Turun sarjakuvakauppa Oy

Piirrokset: Aino Sutinen (Piirretty livepiirroksina kulttuurimatkailun tuotteistamisen seminaarissa Mäntässä, 2014)

Virpi Oinonen, yrittäjä, Business Illustrator, Iso-Britannia Soila Palviainen, projektipäällikkö, Culture Finland

23


Sarjakuvan matkailullinen tuotteistaminen – raportti