Kyllikki 2 2015 by Sarianne Hartonen

VASEMMISTON MEP

Kyllikki #2 / 2015

Kilpailuun rautateillä Kuperkeikka kaupunki Turvaa hakevat eivät ole 03 04 06 ei ole kiire. EU ei nyt liikenteessä? Kokeilut tämän viikon tai vuoden hoppuile, joten miksi Suomessa tuovat joukkoliikenteeseen ilmiö. Löytääkö Eurooppa hosutaan kuin viimeistä päivää?

uusia matkustajia.

WWW.MERJAKYLLONEN.FI

pysyviä, inhimillisiä ratkaisuja?

#2 / 2015

Pinnalla Brysselissä tällä hetkellä Syksyn puhutuin asia on PAKOLAISKRIISI. Eurooppaan on tullut jo puoli miljoonaa ihmistä Syyriasta, Eritreasta, Irakista, Afganistanista, Länsi-Balkanilta ja muualta. EU etsii ratkaisuja kriisiin huippukokouksessa, jonne on kutsuttu myös Afrikan ja Lähi-idän maiden johtajia.

Rakkaat kanssamatkustajat nsimmäinen vuoteni Euroopan parlamentissa oli työntäyteinen ja huippukiinnostava. Kesällä pidin ensimmäisen kunnon loman pitkään aikaan kotiseudullani Kainuussa, ja monet vuoden aikana esille nousseet teemat asettuivat tärkeysjärjestykseen. Myllertyvässä maailmassa meillä suomalaisilla on tärkeitä vahvuuksia. Meillä on puhdasta juomavettä ja veden puhdistukseen liittyvää huippuosaamista; meillä on elävää, monimuotoista luontoa joka antaa meille turvallista ruokaa ja kestäviä raaka-aineita; meillä on juuri sitä teknologista osaamista mitä tämä saasteinen ja sotainen maailma tarvitsee paremman tulevaisuuden ja rauhan rakentamiseen. Meillä on ainakin toistaiseksi rauhaa ja vakaa yhteiskunta. Jotkut kutsuvat niitä vetovoimatekijöiksi, minä kutsun niitä vahvuuksiksi, jotka antavat toivoa. Kamppailu rajallisista luonnonvaroista kuten vedestä tulee tulevaisuudessa vain kiihtymään. Konfliktien takaa ei ehkä löydykään enää öljy, vaan vesi. Ilmastonmuutoksen seuraukset pakottavat ihmisiä liikkeelle miljoonittain. Sulkeeko Suomi silmänsä, rajansa ja kukkaronsa, vai voisimmeko sittenkin auttaa, etupainotteisesti ja kehitysyhteistyön kautta? Teidän edusnaisenne

Humanitaarinen kriisi on kiristänyt EU-maiden välejä. EUROOPAN YHTENÄISYYTTÄ koetellaan haastavana aikana. Ukrainan kriisi on yhä käynnissä, ja vuoden lopussa EU-maiden pitäisi sopia, mitä Venäjän-vastaisille pakotteille tehdään. Brysselissä pidetään epätodennäköisenä, että edellytyksiä pakotteiden purkamiselle on, päätökset kun vaativat yksimielisyyden.

TALOUS- JA RAHALIITON RAKENTEIDEN KORJAAMINEN jatkuu. Euroalueelle kaavaillaan kilpailukykytekijöitä seuraavaa viranomaista. Haaveissa tuntuu elävän myös oma valtiovarainministeriö, jolla olisi käytössään elvytysrahasto. Kreikan tilanne on edelleen esillä, vaikka sopimus kolmannesta hätälainaohjelmasta syntyi. Kun Kreikka on hoitanut kaikki vaaditut uudistukset ja leikkaukset, euromaat ryhtyvät keskustelemaan velkahelpotuksista.

MEP Merja Kyllönen merja.kyllonen@europarl.europa.eu European Parliament 60 Rue Wiertz Willy Brandt 02M093 1047 Brussels Belgium Puh. +32 2 28 45543

Facebook: www.facebook.com/ kyllonen.merja

Valmistelu Pariisin ilmastoneuvotteluihin käy kuumeisena. Euroopan tavoitteena on KUNNIANHIMOINEN JA SITOVA ILMASTOSOPIMUS, jossa ovat mukana keskeiset talousalueet. Kriisitietoisuus on onneksi kasvanut ja sopimuksen syntymiseen uskotaan. Toisaalta sopimuksen ei uskota olevan tarpeeksi tiukka, jotta maapallon keskilämpötilan nousu pidettäisiin alle kahdessa asteessa. Pariisin neuvotteluiden tulos ratkaisee, millaisiin ilmastotoimiin EU:ssa ryhdytään.

Twitter: @KyllonenMerja Instagram @mertsikyllikki

Avustajat Helena Taimisto +32 2 28 475 43 kalenteriasiat, tapaamiset Brysselissä helena.taimisto @europarl.europa.eu

Kyllikki 2/2015 Piia Karjalainen + 32 2 28 375 43 liikennevaliokunta-asiat piia.karjalainen @europarl.europa.eu

Sarianne Hartonen +358 40 663 1866 viestintä, tapaamiset ja tapahtumat Suomessa, ympäristövaliokunta-asiat sarianne.hartonen @gmail.com

Jussi Saramo +358 41 503 4000 Euroopan Vasemmiston asiat jussi.saramo @vasemmistoliitto.fi

»riittävä, kylliksi, kyllin» MEP Merja Kyllösen kaksi kertaa vuodessa ilmestyvä tiedotuslehti Painos n. 27 000 Graafinen suunnittelu: Anna Kalso Päätoimittaja: Sarianne Hartonen Etusivun kuva: Hannu Huttu

Kyllikki

EU ei pakota hoppuiluun henkilö liikenteen kilpailun avaamisessa Uudistuvan rautatielainsäädännön täytyy parantaa matkustajien palveluja, ei korvata VR:ää ulkomaisella jättimonopolilla

uroopan raideliikenteestä on yritetty tehdä toimivampaa ja tehokkaampaa lainsäädäntötoimin jo pitkään. On ollut ensimmäinen rautatiepaketti, toinen ja kolmaskin. Tällä hetkellä järjestyksessään jo neljäs paketti rautatielainsäädäntöä etenee EU:n eri elimissä. Nyt ollaan päästy jo asian pihviin: raiteiden henkilöliikenteen vapauttamiseen kilpailulle ympäri Eurooppaa. Kotimaassa tämä tulevaisuudessa siintävä EU-tavoite on otettu ennakoivasti työn alle ja ministeri Berner yrittää runnoa puolessa vuodessa läpi kilpailun mahdollistavaa lainsäädäntöä.

Paine pitkään siirtymäaikaan on monissa maissa kova. Nyt tarvitaan yhtenäistä suomalaista rintamaa, että tuloksena on paremmat liikennepalvelut matkustajille.

Merja ei lämpiä kiireelle ”Suomen rautatieliikenteen kilpailun avaamisen vaikutuksia selvitettiin ministerikauteni aikana vuonna 2013. Suositus oli selkeä: Suomen rautatieliikennettä kannattaa avata markkinoille hallitusti ja asteittain. Näkemys pohjautui vahvasti muiden, markkinoita jo laajemmin avanneiden maiden kokemuksiin ja myös näistä toimista veronmaksajille syntyneisiin kuluihin”, Merja kertaa. ”Päätöksissä painoi myös Suomen rataverkoston yksiraiteisuus ja verkon heikko kuntotaso, joka kaipaa kovasti korjaamista ennen toivoakaan turvallisesta ja toimivasta aidosta kilpailusta”. ”Rautatiepalveluiden hankinta EU-maissa on järjestetty pääosin julkisen palveluvelvoitteen ja sen mukaisten sopimusten pohjalta. Kovinta vääntöä käydään todennäköisesti asetuksesta, jolla määritetään ne ehdot, joilla julkisen palvelun tarjontasopimukset tulee tai ei tule kilpailuttaa. Nämä kysymykset ovat Suomenkin kannalta keskeisiä”, Merja sanoo. Paine pitkään siirtymäaikaan on monissa maissa kova. ”Nyt tarvitaan yhtenäistä suomalaisis-

ta rintamaa: raideliikenteen murroksen tuloksena täytyy olla matkustajille parempia liikennepalveluja, ei kotimaisen toimijan korvautuminen ulkomaisella jättimonopolilla.”

Kyllikki kiittää: Rautatiepaketin tavoite raideliikenteen houkuttelevuuden lisäämisestä on hyvä. Liikenteen päästöjä pitää vähentää, tieliikenteen ruuhkia ehkäistä ja öljyriippuvuudesta päästä irti. Vielä elää myös unelma Euroopasta, jossa voisi matkustaa yhdellä lipulla sujuvasti ympäriinsä, ja myös sen toteuttamiseksi raideliikennejärjestelmää on tarve yhtenäistää.

Kyllikki kritisoi: Markkinoiden avaaminen ei ole mikään oikotie onneen, varsinkaan Suomen huonokuntoisella ja enimmäkseen yksiraiteisella raideverkostolla. Kilpailtu henkilöliikenne ei tule myöskään olemaan koko Suomen ratkaisu. Miksi Suomessa tehdään kiireellä ja ennakoivasti lainsäädäntöä, jolla avataan pirtin ovet sepposen selälleen ulkomaalaisille toimijoille?

Kyllikin konttori vahvistui moniosaajalla Tänä syksynä Merjalla on koordinaatiovastuu sekä liikenne- että ympäristövaliokunnassa. Taustatukea vaativaan yhdistelmään antaa tiimin uusi jäsen Tiina Hartman

asemmistoryhmä GUE/NGL:n ympäristökoordinaattori, tsekkiläinen Katerina Konečná jäi lokakuun alussa äitiyslomalle, ja Katerina pyysi Merjaa hoitamaan sijaisuutta. ”Loppuvuoden hoitelen tuplapestiä, sillä koordinoin muutaman kuukauden ajan sekä liikennevaliokunnan että ympäristövaliokunnan asioita”, Merja kertoo. Onneksi GUE/NGL:n tiimi on kesän aikana vahvistunut uudella suomalaisella ympäristöosaajalla, Tiina Hartmanilla. Täsmälöytö komissiosta Tiina on Merjan ja vasemmistoryhmän suomalaisen varapääsihteerin, Sanna Lepolan löytö, ja hän hyppäsi ryhmän leipiin Euroopan komissiosta. ”Komissiossa työskentelin lähes kolme vuotta maatalouden pääosastolla, Ahvenanmaan maaseudun kehittämisen parissa. Helmikuussa sain valmiiksi sen urakan, joka oli tehtäväkseni annettu, eli Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman vuo-

sille 2014 - 2020, ja samoihin aikoihin sain vinkin tästä työstä”, Tiina kertaa. Pestissä kiinnosti mahdollisuus päästä hyödyntämään työuran aikana kertynyttä laaja-alaista ympäristöosaamista. ”Olen ympäristöalan moniosaaja, ja suurimman osan työurastani olen tehnyt Turun kaupungissa ympäristötarkastajana. Koulutukseltani olen ympäristötekniikan insinööri ja maaperägeologi, sekä siinä sivussa vähän muutakin”, kertoo pääkaupunkiseudulta kotoisin oleva Tiina, joka nappasi kesäkuussa taskuunsa myös ylemmän AMK-tradenomin paperit. Töitä huumorilla ja hyvällä sykkeellä Merjan tiimiin Tiina on kotiutunut hyvin. ”Yhteistyö Merjan kanssa sujuu jouhevasti ja koko Suomi-delegaatio tekee töitä hyvällä sykkeellä ja huumorilla, mikä auttaa selviytymään joskus suurestakin työtaakasta”, Tiina kiittää. ”Loppuvuosi näyttää mielenkiintoiselta EU:n ja siis myös parlamentin valmis-

tautuessa Pariisin joulukuun ilmastokonferenssiin. Ilmasto- ja päästöasiat ovatkin olleet tämän parlamenttikauden tärkeimpiä asioita ympäristövaliokunnassa ja tämä näyttää yhä jatkuvan. Odotan tulevia työtehtäviä sekä yhä syvempää yhteistyötä Merjan kanssa innolla ja hihat valmiiksi käärittynä”, Tiina hymyilee.

Tiinan tavoittaa sähköpostitse osoitteesta tiina.hartman@europarl.europa.eu

#2 / 2015

Kaupunkiliikenteen kuperkeikka TEKSTI PIIA KARJALAINEN KUVA PASI HAVERINEN, PIEKSÄMÄEN KAUPUNKI

72%

EU-kansalaisista asuu kaupun geissa Ennuste: vuonna 2050 kaupunkiasujia

80% Vakavista tai kuolemaan johtavista liikenneonnettomuuksista lähes

1/3

kaupunkialueilla.

appi loppuu ja heikottaa. Brysselissä sen huomaa: ruuhka-aikojen seisovat autojonot ja kaupungin heikon ilmanlaadun. Liikenteen hiilidioksidipäästöt uhkaavat maapallomme ja elinympäristömme tulevaisuutta, ja pienhiukkaspäästöt ovat suoraan ihmisten terveydelle haitallisia. Kaupunkiliikenne on suurin syyllinen. Neljännes liikenteen hiilidioksidipäästöistä ja jopa 70 prosenttia liikenteen muista päästöistä syntyy kaupungeissa. Kokeiluilla uusia käyttäjiä Helsinki on ollut viime vuosina näyttävästi kansainvälisissä medioissa esillä kunnianhimoisen autoilun vähennyspolitiikkansa kanssa. Helsingin talouksista puolet on jo autottomia ja tarjolla on hyvät joukkoliikenneyhteydet, joita kehitetään jatkuvasti.

Kaupungin ei tarvitse olla metropoli pystyäkseen toteuttamaan kunnian himoista kestävää liikennesuunnittelua.

Merja on pitänyt ”Helsinki-mallia” parlamentissa ja kansainvälisissä kongresseissa jatkuvasti esillä. Pohjoisesta pääkaupungistamme voisi kasvaa uuden ajan liikkumisen näyteikkuna. ”Liikkuminen kaupungeissa tulee muuttumaan lähivuosikymmenten aikana rajusti. Länsimaissa kaupunkilaisnuorten kiinnostus ajokortin hankkimiseen tai auton omistamiseen vähenee jatkuvasti. Jo nyt tarjolla alkaa olla laajasti erilaisia kännykän kautta tilattavia ja maksettavia palveluja, jotka liikuttavat ihmisiä ja tavaroita, joten myös lainsäätäjien on katsottava asioita uudesta kulmasta”, Merja pohtii. Kymmenen vuoden sisällä robottiautotkin ovat liikkeellä. Suomessa Posti on jo aloittanut robottikopterikokeilut, jolla verkkokaupasta tilattavia pienpaketteja kuljetetaan Suomenlinnan asukkailla lennokein. ”Kaupunkiliikenteessä on mahdollisuus oikeaan liikennekulttuurin kuperkeikkaan”, Merja ennustaa. Kaupungin ei kuitenkaan tarvitse olla Helsingin kaltainen metropoli pystyäkseen suunnittelemaan ja toteuttamaan kunnianhimoista kestävää liikennesuunnittelua, Merja muistuttaa. Esimerkiksi Seinäjoki on kehittämässä asukkailleen niin sanottuja Mobility as a Service -palveluja. Tämä tarkoittaa sitä, että asukkaille tullaan tarjoamaan joustavasti hinnoiteltuja liikkumisen palvelupaketteja, jotka sisältävät joukkoliikenne-, kutsujoukkoliikenne- ja taksimatkoja. Idea on tehdä liikkuminen asukkaille mahdollisimman helpoksi ja omia tarpei-

ta vastaaviksi, ilman tarvetta oman auton omistamiseen. Samalla yritetään houkutella liikennepalveluiden käyttäjiksi uusia asiakkaita, joille perusjoukkoliikenne ei sovi. Erilaisia räätälöityjä liikkumispaketteja niin yrityksille, opiskelijoille, senioreille kuin sinkuillekin on saatavissa pilottina jo loppuvuodesta 2015. Joukkoliikenne digiaikaan Toinen esimerkki löytyy Etelä-Savosta Pieksämäeltä, jossa päätettiin tarjota koululaisille ilmaiset bussimatkat. Tällä haluttiin tukea koululaisten liikkumista esimerkiksi harrastuksiin. Ideaa pidettiin kalliina, mutta mikä olikaan lopputulos? Paikallisliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet 70 prosentilla ja myös maksavia asiakkaita on 7 prosenttia enemmän kuin ennen, kun vanhemmat siirtyivät lastensa mukana käyttämään joukkoliikennettä. Uuden bruttohintasopimusmallin myötä kaupungille ei aiheutunut lisäkustannuksia lainkaan. Suoraa säästöä puolestaan on tullut koulujen ryhmäkuljetusten, tilausajojen tai erilliskuljetusten vähentyessä. Myös liikenneturvallisuuden koetaan parantuneen kun lasten ei tarvitse kulkea aura-autojen seassa ja mopoilukin on vähentynyt. Samalla harjoitetaan asennekasvatusta: tutkimusten mukaan kun nuorista joukkoliikenteen käyttäjistä kasvaa aikuisia joukkoliikenteen käyttäjiä. Turun seudulla joukkoliikenteen käyttöä edistetään myös digitalisaation keinoin. Siellä on otettu käyttöön mobiilimaksami-

50%

kaupunkialueen matkoista alle 5 km Suurkaupunkien liikenteestä

30% parkkipaikan etsimistä

Kuvassa: Pieksämäellä koululaisten ilmaiset bussimatkat nostivat paikallisliikenteen matkustajamääriä 70 prosentilla ja myös maksavien asiakkaiden määrä kasvoi.

05 Omin voimin liikkeelle Matkustaja valitsee joukkoliikenteen, jos se on vaivatonta, ajankäytön kannalta järkevää sekä hinnaltaan kilpailukykyistä.

nen, eli joukkoliikennematkan maksaminen kännykkäsovelluksella. Palvelu on yhdistetty toimivaan reitti- ja aikatauluinfoon. ”Kokeilut menestyvät koska ne vastaavat joukkoliikennematkustajien jatkuvasti kasvaviin vaatimuksiin. Matkustaja valitsee joukkoliikenteen, jos se on hänelle vaivatonta, ajankäytön kannalta järkevää sekä hinnaltaan kilpailukykyistä. Ymmärrettävällä ja päivittyvällä reitti- ja aikatauluinformaatiolla on suuri rooli”, Merja sanoo.

PÄÄTETTY KIERTOTALOUSRAPORTTI: Kesällä parlamentti hyväksyi MEP Sirpa Pietikäisen valmisteleman kiertotalousraportin, joka tähtää luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön. Kiertotalous pyrkii luoviin ratkaisuihin mm. nykyisten ruoan tuotanto- ja kulutustapojen parantamiseksi. Länsimaissa jopa 30–50 % ruoasta ei koskaan päädy lautaselle ja ruokaa heitetään pois kolminkertaisesti se määrä, joka riittäisi poistamaan nälänhädän maailmasta. Eurooppa tarvitsee toimeenpanosuunnitelman, joka laittaa tuhlailulle lopun. TYÖN ALLA LIIKENNEVALIOKUNNAN LAUSUNTO DIGITAALISISTA SISÄMARKKINOISTA: Merjan valmistelema lausunto korostaa digitaalisuuden merkitystä ja mahdollisuuksia liikennepolitiikassa. Uudet palvelut voivat helpottaa ihmisten ja rahdin liikkumista, tehostaa resurssien käyttöä sekä tehdä liikenteestä ympäristöystävällisempää. Helppokäyttöisten sovellusten ja nopeiden tietoliikenneyhteyksien tulee olla kaikkien ulottuvilla. Reiluista työehdoista, verotuksesta ja ympäristön- ja kuluttajansuojasta ei voi digiaikakaudellakaan tinkiä. TULOSSA EU:N LUONNONSUOJELULAINSÄÄDÄNNÖN TARKASTUS: komissiossa vasta arvioitavana, mutta herättää jo suurta kiinnostusta. Lintu- ja luontodirektiiveistä tehdään parhaillaan toimivuustarkastusta, jonka kuulemismenettelyyn tuli kesän aikana ennätykselliset yli puoli miljoonaa vastausta (99% suoraan kansalaisilta). Sääntelyn tarkoituksenmukaisuudesta on tarkoitus saada arvio vuoden 2016 alkupuolella. Luontodirektiivi koskee noin 230 luontotyyppiä ja tuhatta luonnonvaraista eläin- ja kasvilajia.

Kuvassa: Merja heiluttaa puheenjohtajan nuijaa neuvottelussa Strasbourgissa.

Joukkoliikenteen rinnalla kestävään kaupunkiliikenteeseen kuuluu kävely ja pyöräily. Suomessa on kymmeniä maaseutumaisia kaupunkeja ja kehittyviä yliopistokaupunkeja, joissa on mitä parhaimmat olosuhteet kevyelle liikenteelle kaupungin sisäisten etäisyyksien ollessa muutamien kilometrin luokkaa. ”On arvioitu, että liian vähäinen liikunta johtaa EU:n alueella vuosittain miljoonaan ennen aikaiseen kuolemaan. Muutaman vuoden kestänyt pyöräilytrendi vaatisi nyt tuekseen kannustavia toimija työnantajilta ja valtiolta”, Merja Kyllönen sanoo. ”Aktiivinen elämäntapa vähentää sairaspoissaoloja sekä terveydenhuollon kustannuksia, joten jokainen sijoitettu ropo maksaa varmasti itsensä takaisin”. Euroopan parlamentti valmistelee parhaillaan mietintöä kestävästä kaupunkiliikenteestä. Lisäksi valmisteilla on mietintö Euroopan digitaalisten sisämarkkinoiden strategiasta, joka sivuaa myös liikenteen uusia palveluja ja liikennetiedon käsittelyä. Merja on mukana aktiivisesti molempien raporttien valmistelussa.

Varsinainen vedätys Ilmanlaatu kaupungeissa ei ole viime vuosina parantunut odotetusti. Yksi selitys on huijaus autoteollisuuden päästöjen mittauksissa.

aksalainen autonvalmistaja Volkswagen jäi syyskuussa kiinni autojensa typpipäästöjen tahallisesta vääristelystä. Päästömittauskohu herätti tyrmistystä niin Euroopan parlamentissa kuin markkinoillakin. Volkswagenin markkina-arvosta suli ”mustan maanantain” aikana 16 miljardia euroa ja kohun hintaa Saksalle on jo verrattu Kreikan kriisiin. ”Ajoitus ei olisi voinut olla surkeampi. Päästömittauskohu syö Euroopan mainetta juuri Pariisin joulukuisen ilmastokokouksen alla. Yhtiön toimintatapa ja se, että huijaus paljastui nimenomaan USA:ssa, ei rakenna kovin luotettavaa kuvaa Euroopasta ja EU:n kyvystä valvoa kotimarkkinoitaan”, Merja sanoo tuohtuneena. Miljoonia auton ostajia on tarkoituksellisesti harhaanjohdettu, ja harhaan on johdettu myös niitä kansalaisia, jotka kärsivät kaupunkien huonosta ilmanlaadusta ja liikenteen pienhiukkaspäästöistä. Analyytikkojen arvioiden mukaan näiden autojen typpipäästöt ovat todellisuudessa jopa 40-kertaiset sallittuun maksimiin nähden. Näiden 11 miljoonan auton typpipäästöt ovat siis samaa luokkaa kuin Britannian kaikkien voimalaitosten, teollisuuden ja maatalouden yhteenlasketut vuosipäästöt. Typpipäästöt ovat hengitettynä vakava haitta ihmisten terveydelle ja siksipä Volkswagenin tapaus on pakko tulkita törkeäksi ja tietoiseksi rikkomukseksi ympäristösääntelyä kohtaan. Lähes puolet Euroopassa myydyistä uusista autoista on diesel-autoja. Jotkin EU-maat kuten Saksa, Italia ja Ranska ovat jo käynnistäneet oman tutkintansa markkinoillaan olevien autojen

osalta. Lisäksi esimerkiksi Ruotsin valtio suunnittelee kannetta Volkswagenia kohtaan, koska ilmoitettua suuremmat päästöt olisivat oikeuttaneet valtion suurempaan verokertymään. Suomessa typenoksidipäästöt eivät vaikuta autojen verotukseen, vaan verotus määräytyy autojen hiilidioksidipäästöjen mukaan. Lokakuun täysistunnossa Merja keskusteli Volkswagenin tapauksesta Euroopan sisämarkkinakomissaari Bienkowskan kanssa. ”Toivon komission ryhtyvän toimiin tämän tapauksen ja koko alan tutkimiseksi sekä odotan heiltä ehdotusta siitä, kuinka alan markkinavalvontaa tulisi kehittää, jotta kuluttajien luottamus testituloksiin saadaan palautettua”, Merja vaatii.

Näiden autojen typpipäästöt ovat jopa 40-kertaiset sallittuun maksimiin nähden.

Kuvassa: Pariisissa autoilua on jo rajoitettu huonon ilmanlaadun takia.

#2 / 2015

Muurien rakentaminen ei ole ratkaisu TEKSTI TANELI HÄMÄLÄINEN KUVA GUE/NGL

urooppaan Välimeren kautta saapuvien pakolaisten määrä on kasvanut huikeat 83 prosenttia viime vuodesta. Maahanmuuttoviraston arvion mukaan Suomeen saapuu tänä vuonna jopa 50 000 turvapaikanhakijaa, mikä on huomattavasti enemmän kuin hallitus keväällä arvioi. Euroopan parlamentissa Välimeren kriisin mittaluokka alkoi konkretisoitua jo kevään aikana. YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n raportin mukaan viime vuoden lopulla maailmassa oli yhteensä miltei 60 miljoonaa pakolaista. Määrä kasvoi edellisvuoteen verrattuna 8,3 miljoonalla, mikä on uusi maailmanennätys. Eniten pakolaisia on lähtenyt kolmesta sotaa käyvästä maasta: Syyriasta, Afganistanista ja Somaliasta.

Päätöksiä toimintalinjoista tehdään nyt, ja samalla punnitaan eurooppalaisten humanitaarisuus, solidaarisuus ja ymmärrys Eurooppaa kohtaavista haasteista.

Vaaralliselle matkalle ei lähdetä suomalaisen sosiaaliturvan perässä, vaan todellisessa hädässä. Maahanmuuttovirasto arvioi, että juuri matkan vaarallisuuden takia tulijat ovat usein nuoria miehiä, mutta aina edes nuoret miehet eivät selviä matkasta. Välimereen on vuoden aikana hukkunut yli 3 500 siirtolaista tai pakolaista, ja surullisia uutisia matkalla kuolleista on alkusyksystä saatu myös manner-Euroopan puolelta.

Kuvassa: Vasemmistoryhmä vastustaa Euroopan rakentamista linnakkeeksi. Mielenosoitus Strasbourgissa, kuvassa vasemmistomepit Jean-Luc Mélenchon, Malin Björk, Merja, Lola Sánchez Caldentey ja Lynn Boylan.

Missä Euroopan keskinäinen solidaarisuus? Jokaisella on oikeus hakea turvapaikkaa. Yksikään hakija ei ole ”laiton”. Euroopan rajojen sisäpuolella turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan kuitenkin hyvin eri tavoin. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch muistutti alkukesästä, että EU:n turvapaikkasuunnitelma on epäonnistunut eivätkä jäsenmaat ole onnistuneet sopimaan pakollisesta tavasta jakaa vastuu turvapaikanhakijoista tasa-arvoisesti. Samaan aikaan eurooppalaiset poliitikot ovat alkaneet keskustella yhden keskeisen EU-periaatteen, vapaan liikkuvuuden, rajoittamisesta. Käytännössä kuusi maata – Saksa, Britannia, Ranska, Ruotsi, Italia ja Belgia – vastaa 80 prosentista turvapaikanhakijoista. Pakolaiskriisi konfliktialueilta on kohdistunut erityisesti Välimeren maihin. Esi-

merkiksi Kreikassa maahanmuutto on kasvanut vuoden aikana huikeat 750 prosenttia. Läntisten reittien tukkeutuessa ihmiset suuntaavat Itä-Eurooppaan. Olosuhteet Etelä- ja Itä-Euroopassa eivät pahimmillaan eroa juurikaan lähtömaasta. Turvapaikanhakijan näkökulmasta on arpapeliä, minkälaista suojelua tai kohtelua hän Euroopassa saa, sillä todennäköisyys saada kansainvälistä suojelua vaihtelee merkittävästi jäsenmaasta toiseen. Päätöksiä joutuu odottamaan olosuhteissa, jotka eivät vastaa kansainvälisiä sopimuksia. Pitkän odotuksen jälkeen turvapaikkapäätös voi olla kielteinen, mutta turvallisuustilanteen vuoksi paluuta kotimaahan ei usein ole. Ilman oleskelulupaa ihmiset jäävät oikeudettomaan tilaan, jossa he ovat osa yhteiskuntaa, mutta paperittomina käytännössä sen ulkopuolella. Miksi Suomi sulkeutuu?

Omilla toimillaan Suomi on lisäämässä pakolaisten virtaa.

Suomessa turvapaikkahakemuksia käsiteltiin viime vuonna ainoastaan 3 651 kappaletta, mikä on Euroopan alhaisimpia lukuja. Tämä tarkoittaa noin 0,06 prosenttia lisäystä väestöön. Vertailun vuoksi: samana vuonna kuoli 52 186 suomalaista. Kuluneen syksyn aikana tilanne on muuttunut: uusia vastaanottokeskuksia on

Kyllikki

avattu ennätystahtia, mutta myös vastustus on muuttunut väkivaltaiseksi. Pakolaiskiintiötä halutaan sopeuttaa yleiseen taloustilanteeseen. Muilla ei tällaista valinnanvaraa ole. UNHCR:n mukaan kehittyvät maat vastaavat 86 prosentista kaikista maailman pakolaisista, koska rikkailla mailla ei ole siihen varaa. Esimerkiksi Turkki maksaa miljardeja Syyrian pakolaiskriisistä ja Libanon on sisällissodan partaalla. Usein turvapaikanhakijoita halutaan käännyttää perustellen, että pakolaisia olisi parempi auttaa lähtömaassa. Suomi ei tee nyt sitäkään. Päinvastoin, omilla toimillaan Suomi on lisäämässä pakolaisten virtaa. Jos hallituksen kaavailemat 43 prosentin leikkaukset kehitysyhteistyömäärärahoihin toteutuvat, jäävät miljoonat avuntarvitsijat kriisimaissa vaille apua. Kepan arvion mukaan leikkausten seurauksena 80 000 lasta ei pääse kouluun ja vastaavasti 30 000 lasta ei saa riittävää ravintoa. Suomen World Vision puolestaan arvioi, että leikkausten takia 120 000 lasta jää ilman järjestön apua. Lisäksi 12 000 lasta ei saa rokotuksia ja 36 000 jää alipainoisiksi. Suomi näyttää nyt käpertyvän sisäänpäin: ei auteta täällä eikä siellä.

Päätöksiä toimintalinjoista tehdään nyt, ja samalla punnitaan eurooppalaisten humanitaarisuus, solidaarisuus ja ymmärrys Eurooppaa kohtaavista haasteista. Vaikeina aikoina maahanmuuttajat ovat helppo vihan kohde. Talouskasvua ei kuitenkaan synny kohtelemalla muutamaa tuhatta turvapaikanhakijaa mahdollisimman ankarasti. Toisin kuin tämänhetkinen julkinen keskustelu antaa ymmärtää, OECD:n tutkimuksen mukaan Suomi jopa hyötyy maahanmuutosta taloudellisesti. Ja vaikka ei hyötyisikään, on inhimillinen kohtelu paitsi inhimillistä, myös järkevää. Tutkimustulokset Saksasta osoittavat, että välttämättömän terveydenhuollon tarjoaminen paperittomille tulee jopa 40 prosenttia halvemmaksi kuin heidän sulkeminen sen ulkopuolelle. Maahanmuutto ei katoa kieltämällä. Euroopalla on varaa auttaa.

Inhimillinen kohtelu on paitsi inhimillistä, myös järkevää.

Turvallisesti turvaan asemmistoryhmä GUE/NGL on vastusV tanut parlamentissa EU:n kielteistä suhtautumista maahanmuuttoon.

Ryhmä katsoo, että Euroopalla on historiaan perustuva velvollisuus toteuttaa kokonaisvaltaista ja kohtuullista muuttoliikepolitiikkaa, jolla taataan ihmisoikeudet myös uusille tulijoille. ”GUE/NGL-ryhmä on jo kauan vastustanut ns. Euroopan linnakkeen rakentamista ja toiminut tällaista linnaketta vastustavan kampanjan etulinjassa korostaakseen maahanmuuton myönteisiä näkökohtia. Toimien tulisi perustua yksilöiden vapaaseen liikkuvuuteen ja ihmisoikeuksien edistämiseen”, Merja kertoo. ”En halua sellaista Eurooppaa joka ei auta hädänalaisia. On selvää, että EU:n on otettava aktiivinen rooli kriisien ratkomiseksi Afrikassa ja Lähi-idässä ja myös pakolaisleireistä on tehtävä inhimillisiä. Tämä ei kuitenkaan ole peruste sulkea Euroopan rajoja”, Merja sanoo.

Me tarvitsemme toisiamme Välimerellä kulminoituva pakolaiskriisi ei tule ratkeamaan silmät sulkemalla tai ”vetovoimatekijöitä” karsimalla. Kriisi ei myöskään odota taloudellisesti parempia aikoja tai Euroopan unionin sisäisten kamppailujen ratkeamista.

Näitäkin tarvitaan: • kattava pelastusoperaatio Välimerellä • turvallinen ja laillinen pääsy Eurooppaan turvapaikanhakijoille, mm. humanitaarinen viisumi • helpotetaan perheiden yhdistämisiä • kunnollista kotouttamista, parhaiden käytäntöjen jakamista • siirrytään pois nykyisestä Dublinin järjestelmästä.

Hätäavusta pysyviin ratkaisuihin

Katso lisää:

Maahanmuuton konkreettiset kysymykset Välimerellä vaativat sekä nopeita toimia että pysyviä ratkaisuja. Kauppalaivasto ja kansalaiset kantavat vastuun päättäjien työntäessä pään pensaaseen.

eväällä Suomessa ei vielä oltu herätty maahanmuuttokriisin laajuuteen, mutta Euroopan parlamentissa käytiin jo keskustelua konkreettisista ongelmista. Liikennevaliokunnassa Välimeren kriisiä on käsitelty laivaliikenteen turvallisuusnäkökohdista. Merja toimi esittelijänä asiaa koskevan, lokakuussa hyväksytyn lausunnon valmistelussa. ”Kun aloitin lausunnon valmistelun, ei kriisin mittakaavasta vielä ollut täyttä selvyyttä. Selvää kuitenkin oli, että Välimerellä liikennöivät matkustaja- ja rahtialukset kantavat ison vastuun haaksirikon kärsineiden pakolaisia kuljettavien alusten pelastustöistä kun viranomaisten resurssit eivät riitä. Tästä seuraa vaaratilanteita niin laivoille, miehistölle kuin merestä pelastettaville ihmisillekin”, Merja kertoo. Kansainvälisen merilainsäädännön mukaan kaikilla aluksilla on yksiselitteinen velvollisuus auttaa merellä hätään joutuneita. Välimerellä pelastustöitä on viranomaisten riittämättömiin resursseihin vedoten sysätty kauppa-alusten harteille. ”Jotain mätää Euroopassa, kun kansalaiset, järjestöt ja yrityselämän toimijat joutu-

vat kantamaan kaiken vastuun valtioiden ja päättäjien piileskellessä päät pensaassa”, Merja huokaa. Varustamot eivät halua pelastustoimistaan rahaa, mutta pelastustöiden suuri volyymi on ongelma. Pysyviä ratkaisuja on löydettävä. ”EU:n jäsenmaisen tulee taata riittävät resurssit pelastustoimiin ja myös tulijoiden vastaanottoon, pääasiallinen vastuu ei voi olla varustamoilla merellä tai vapaaehtoisilla tulomaissa. Euroopan meriturvallisuusviraston EMSAn osaamista ja resursseja voisi hyödyntää tehokkaammin, ja ammattimaisen ja järjestäytyneen salakuljetuksen karsiminen on ratkaistava nopeasti”, Merja sanoo. Salakuljetus-miljardibisneksen sijaan tarvitaan laillinen ja turvallinen reitti hakea apua. ”Itse näen että ’kriisi’ on itse asiassa harhaanjohtava sana, sillä pakolaisten virta ei ole tämän kuukauden tai vuoden ilmiö, vaan keskuudessamme jäädäkseen. Ilmastonmuutos tulee pahentamaan tilannetta lähtömaissa. Meidän on siis löydettävä inhimillisiä, pysyviä ratkaisuja”.

www.guengl.eu/uploads/news-documents/ Alternative_proposal_for_a_10-Point_ Action_Plan_on_Migration.pdf

’Kriisi’ on itse asiassa harhaan johtava sana, sillä pakolais ten virta ei ole tämän kuukauden tai vuoden ilmiö

Kuvassa: Mepit osallistuivat keväällä kansalaisjärjestöjen mielenosoitukseen, jossa paljastettiin 100 metriä pitkä lista niiden 17306 ihmisen nimiä jotka kuolivat Eurooppaan pyrkiessään 1990-2012. Listaan oli myös maalattu niiden 6000 ihmisen kädenjäljet, jotka ovat kuolleet vuodesta 2013 alkaen.

KYLLIKIN SAARNA

#2 / 2015

Veronkierron torjunta ei Suomea kiinnosta

aamme nykyhallitus näyttää nyhtävän viimeisetkin kulutuseurot vähävaraisilta eläkeläisiltä, opiskelijoilta ja työssäkäyviltä, mutta se näyttää myös haluavan taistella veroeurojen keräämistä vastaan. Samaan aikaan kun EU:ssa haluttaisiin hillitä veropakoa, Suomi pistää hanttiin minkä pystyy. On yllättävää, että Suomen hallitus kritisoi vahvasti monia aloitteita, joita Euroopan komissio julkaisi keväällä 2015 suunnitelmassaan yhtiöiden verojen välttelyn kitkemiseksi – hallituksessa kun istuu myös perussuomalaiset, jotka lupasivat laittaa rötösherrat kuriin. Euroopan unionin komission kesäkuinen tiedonanto käsitteli oikeudenmukaista

JOONAS RINTA-KANTO

Kotimaamme poliittisessa johdossa tehdään hanakasti töitä veronkiertäjien puolesta.

ja tehokasta yhtiöverojärjestelmää. Komission esittämät aloitteet pyrkivät estämään sekä laitonta veronkiertoa että erityisesti suuryritysten harrastamaa verojen minimoimista lain harmaalla alueella toimivilla veroparatiisijärjestelyillä. Komission esityksen tärkeimpiä kohtia on esitys siirtymisestä yhteiseen, yhdistettyyn yhtiöveropohjaan. Sen ensimmäinen askel olisi yhtiöiden veropohjan eli verotettavien tulojen määritelmien yhdenmukaistaminen. Verotulot jaettaisiin jäsenmaiden kesken kaavalla, jossa otettaisiin huomioon esimerkiksi työntekijöiden työskentelyvaltiot, tuotantolaitosten ja tutkimuskeskusten sijainnit ja niin edelleen. Kaava jättäisi huomioimatta verosuunnittelua varten perustetut pöytälaatikkoyhtiöt ja keinotekoisen voittojen siirron maasta toiseen. Näin suuri osa yhtiöiden verojen välttelystä saataisiin tilkittyä. Suomi haluaa hidastaa myös aloitetta yritysten maakohtaisesta veroraportoinnista. Hallitus toteaa, että ”julkisesta veroraportoinnista päätettäessä on otettava huomioon mm. sen vaikutus yritysten hallinnolliseen taakkaan”. Nihkeillään siis sen suhteen, että suurten yritysten ja pörssiyhtiöiden pitäisi julkaista tiedot tehdystä tuloksesta ja tuloksesta maksetuista veroista sekä saaduista valtiontuista maittain. Läpi-

Komission esittämät aloitteet pyrkivät estämään erityisesti verojen välttelyä, mutta osa niistä auttaisi myös laittoman veronkierron torjunnassa. Suomi pistää hanttiin sen minkä pystyy.

näkyvyys on Suomen mielestä vaivalloista. Aivan kaikkea ei SSS-hallituskaan sentään ilkeä vastustaa. Riitojenratkaisun kehittäminen valtioiden välisissä verokiistoissa saa hallituksen esityksessä vihreää valoa. Lisäksi kannatetaan tietyin varauksin EU:n jäsenmaiden haitallisia verokäytäntöjä valvovan ryhmän vahvistamista. Hallitusohjelman mukaan ”Suomi toimii aktiivisesti kansainvälisen veronkierron estämiseksi.” Lisäksi hallitusohjelmassa halutaan ”tiivistää yritysveropohjaa ja torjua harmaata taloutta”, vieläpä niin että nämä toimet toisivat 150 miljoonan verotulot. Hyviä tuloksia saavuttaneen harmaan talouden torjuntaohjelman 6,4 miljoonan erillisrahoitus ollaan kuitenkin lopettamassa, vaikka takaisin valtiolle saatava rikoshyöty on ollut lähes 50 miljoonaa. Hallitus on säätämässä myös lain, jolla veronkiertäjät armahdettaisiin. Väkisinkin joutuu toteamaan, että sen lauluja laulat kenen leipää syöt, eli kotimaamme poliittisessa johdossa tehdään hanakasti töitä veronkiertäjien puolesta. Kun suuryritykset siirtelevät voittojaan pimeillä järjestelyillä ja jättävät verot maksamatta, ei meille jää rahaa hyvinvointivaltion palveluihin. Toivon että eduskuntakäsittelyssä hallituksen esitykset vielä muuttuvat.