Yhteenveto Tiedetään, että osa työikäisistä jää avointen työmarkkinoiden ulkopuolelle. Noin yksi kolmasosaa suomalaisista työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä ja 28 % pitkäaikaistyöttömistä ei ole ollut työssä kymmeneen vuoteen.63 Työttömyys taas heikentää yksilötasolla terveyttä ja lisää työkyvyttömyyseläkkeitä. Työttömyysturvaetuudet ja työkyvyttömyyseläkkeet toimivatkin usein toistensa korvaajina, eli ne koskettavat monesti samoja henkilöitä.64 On siis olemassa ryhmä ihmisiä, jotka eivät pääse työn piiriin. Tutkija ja Diakonissalaitoksen työntekijän Atte Rimpin mukaan tällä hetkellä Suomessa tapahtuu paljon asioita, mitkä vaikuttavat nuorten elämään. Ammatillisissa oppilaitoksissa on tehty suuria muutoksia ja opiskelijoilta vaaditaan uudenlaista itseohjautuvuutta, minkä lisäksi korkeakouluhakua on uudistettu. Voidaan pohtia, miten kaikista haavoittuvimmassa asemassa olevat nuoret pärjäävät näissä muutoksissa - juuri niin kutsutut nivelvaiheet eli siirtymät elämässä on todettu kriittisiksi siinä, pääseekö nuori mukaan yhteiskuntaan. Suomen hallitus on asettanut kärkihankkeeksi Mindset-toiminnan, jolla pyritään löytämään palvelujen ulkopuolelle jääneet nuoret. Näistä hankkeen kautta tavoitetuista nuorista suurin osa on pelkän peruskoulun varassa ja työkyvyttömiä, ei edes työtä hakevia työttömiä vaan sairauspäivärahan tai kuntoutusrahan varassa, toimeentulotuen asiakkaita tai tulottomia.65 Kohortti 87 -aineiston kohdalla on todettu, että toisen asteen ammatillinen koulutuskaan ei ole enää tae onnistuneelle työelämään siirtymiselle.66 Tampereen yliopiston tutkija Susanna Ågren haluaakin haastaa keskustelua NEET-nuorista, jossa nuoret nähdään ongelmana. Osalla nuorista ei hänen mukaansa ole edes taitoja kiinnittyä yhteiskuntaan. Hän viittaa Marta Nussbaumin ajatukseen siitä, että nuorilla tuleekin olla mahdollisuus hakea paikkaansa yhteiskunnassa. Työelämään kiinnittymisen ei nuorten kohdalla tulisi Nussbaumin mukaan olla itseisarvo, vaan vaihtoehtoisten polkujen tunnistaminen voi vahvistaa nuorten yhteiskunnallista kuulumista. Ågrenin mukaan yhteiskunnassamme tärkein kansalaisuuden ilmenemismuoto on työmarkkinakansalaisuus, mikä tuottaa nuorille painetta, kun he eivät kykene täyttämään velvollisuuttaan yhteiskuntaa kohtaan.67 Kuitenkin myös nuorten hyvinvointia tuottavilla toimilla on yhteiskunnalle positiivisia vaikutuksia. Nussbaum käyttää termiä hyvinvointikansalaisuus, jossa lähtökohtana on yksilön mahdollisuudet toimia yhteiskunnassa, eikä vain työelämään kiinnittyminen.68 Tulee pohtia, miten voidaan tukea niiden nuorten osallisuutta, kuulumisen tunnetta ja mahdollisuuksia toimia yhteiskunnassa, jotka eivät kiinnity työelämään tai joilla työelämään kiinnittyminen jää hataraksi. Ågrenin mukaan tärkeintä on, että jokainen voi kokea merkityksen tunnetta ja että jokaisella on mahdollisuus toimia yhteiskunnassa. Ågren muistuttaa OECD:n tutkimustuloksesta, jonka mukaan Suomessa lannistuneiden nuorten määrä on korkea.69
63
Aho, Simo. Esitelmä ”Analyzing past, present and future: using longitudinal data and methods in social policy research” Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella 25.10.2018. 64 Blomgren, Jenni & Laaksonen, Mikko. Esitelmä ”Miten työttömyyden muutos on yhteydessä̈ työkyvyttömyyden muutokseen? Pitkittäisanalyysi kuntatason aineistolla.” Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella 25.10.2018. 65 Rimppi, Atte. Esitelmä ”Haavoittuva yhteiskunta – kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien nuorten yhteiskunnallinen asema” Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella 25.10.2018. 66 Suomi nuorten kasvuympäristönä. 25 vuoden seuranta vuonna 1987 Suomessa syntyneistä nuorista aikuisista. Nuorisotutkimusseura ry ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 9/2016. 67 Ågren, Susanna. Esitelmä ”Hyvinvointikansalaisuus ja nuorten yhteiskuntaan kiinnittyminen” Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella 26.10.2018. 68 Nussbaum 2010 69 Ågren, Susanna. Esitelmä ”Hyvinvointikansalaisuus ja nuorten yhteiskuntaan kiinnittyminen” Sosiaalipolitiikan päivillä Tampereella 26.10.2018.
40
