Feromonit jylläävät kasvinsuojelussa!

Hortonomi Wilhelmiina Kallio luottaa työssään ja kotipuutarhassaan biologiseen torjuntaan

Elina Koskinen

Feromoni ei ole minkään

Taru sormusten herrasta

-saagan örkkimörkin tai hobitin nimi. Kiskolaista Wilhelmiina Kalliota naurattaa.

- Voisi vaikka ollakin! Mutta feromoni on tuoksu, jota erittävät sekä ihmiset, että eläimet. Minun työhöni sisältyvissä feromoneissa on kyse siitä, että naarashyönteiset lähettävät tuoksuja, joilla ne houkuttelevat uroksia pai- kalle.

Ja sitten käy luonnollisesti huonosti. Wilhelmiina esittelee feromoniansaa, pienen muovisen teltan näköistä esinettä, jonka sisällä on feromonihaihdutin ja liimapohja.

- Feromoneja käytetään tarkkailuun. Mikäli tuholaisia ei ilmaannu, ei tarvitse ehkä ollenkaan käyttää kasvinsuojeluaineita. Nykyaikaiset viljelijät ovat erittäin tiedostavia: lannoitteet ja torjunta-aineet ovat niin kalliita, että niitä ei heitellä peltoon ihan noin vain. Kemiallista kasvinsuojelua halutaan vähentää ja siksi biologinen kasvinsuojelu on kasvava trendi. Kemiallisessa torjunnassa on varoaika, jonka aikana kasvin sadonkorjuu on kielletty; biologisessa torjunnassa tällaista ei ole. Kaiken lisäksi tuholaiset voivat kehittää resistenssin joillekin torjunta-aineille.

Wilhelmiina tietää mistä puhuu. Hän valmistui hortonomiksi vuonna 1995.

- Työskentelin muun muassa Suomen suurimman taimistomyyjän Puutarha Tahvosten palveluksessa. Sen jälkeen olin SSO:n Rauta-Maataloudessa työssä vuosia ja tein lannoite-, kasvinsuojelu- ja kastelusuunnittelua. Näinä vuosina myin myös Biotus Oy:n tuotteita ja viisi vuotta sitten siirryin Biotuksen palvelukseen. Asiakkainani on marjanviljelijöitä ympäri Suomea ja asiakassuhteet ovat todella pitkiä: osaan heistä olen tutustunut jo SSO:n aikana. Voin rehel- lisesti sanoa, että minulla on Suomen mukavimmat asiakkaat!

Biotus Oy on kotimainen yritys, joka tuottaa biologisia torjuntaeliöitä. Yritys täyttää tänä vuonna 20 vuotta.

- Päätyönäni on eliösuunnitelmien tekeminen marjanviljelijöille. Eliöitten käytössä äärimmäisen tärkeää on tuholaisten tarkkailu ja petoja lisätään usein, sillä esimerkiksi kirva tuplaa populaationsa kolmessa päivässä, kun lämpötila on 20 astetta. Tunnelimarjaviljelmät ja kasvihuoneet ovat ihanteellisia paikkoja kirvoille: ei sada, ei tuule ja lämpötila on tasainen. Torjuntaeliöitä on rekisteröity Suomessa kymmeniä. Jokaisella kasvilla on esimerkiksi oma kir-

Wilhelmiina Kallion kodissa on puutarhan lisäksi 65 erilaista viherkasvia. Niitten oksilla riippuu pieniä pusseja. - Ne sisältävät kalifornianpetopunkkeja ja ripsiäispetopunkkeja.