1 minute read

Salolaistuneet Iqbalit tuovat vieraansa torikahville

Jonna Hellberg-Pitkänen

Kesän vesisateet hiljentävät hetkittäin Salon toria, mutta vannoutuneita torikahvin ystäviä sadekaan ei pidä sisätiloissa.

Advertisement

Salon Torikaffessa kahvitelleet salolaiset Ashif ja Kamini Iqbal saapuivat sateiselle torille sukulaistensa ja ystäviensä Mohibbullah Chowdhuryn ja Chandra Shekhar Royn kanssa.

- Juomme nyt kahvia kuin salolaiset, Roy naureskelee ja siemaisee kulauksen mustaa kahviaan.

Alkujaan Bangladeshista maailmalle lähteneet Ashif ja Kamini Iqbal harrastavat paljon kaupunkimatkailua nykyisen kotikaupunkinsa

Salon lähialueilla. Molemmat viihtyvät Salossa. Pariskunta arvostaa paljon kaupungin pienuutta ja hyviä liikenneyhteyksiä muualle Suomeen.

- Olen asunut paljon eri kaupungeissa, Suomessakin, mutta Salossa arvostan erityisesti lyhyitä välimatkoja. Se säästää paljon aikaa.

Täältä on myös helppo matkustaa Turkuun ja Helsinkiin, Ashif Iqbal sanoo.

- Eilen kävelimme Turussa Aurajoen rannassa. Mohibbullah Chowdhury ja Chandra Shekhar Roy ovat saapuneet Saloon Bangladeshista.

- Olen ollut juuri pitämässä esitelmää Italiassa, Milanos- sa, jonne minut oli kutsuttu puhumaan. Lopun lomani ajan matkustan Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa. Kun kerran Euroopassa asti ollaan, voi samalla nähdä vähän muitakin maita, Roy virnistää ja jatkaa yhdistävänsä näin työ- ja lomamatkan.

- Salossa olemme olleet nyt pari päivää ja kävimme jo katsomassa taidetta ja syömässä Wiurilassa.

Ashif Iqbal kertoo, että asuttuaan Salossa vuodesta 2021 hänelle on muodostu- nut jo muutama paikka, jotka hän aina kotikaupungistaan näyttää.

- Haluan esitellä vierailleni ainakin Vuohensaaren ja Uskelan kirkon.

- Salo on hyvin mukava kaupunki, Mohibbullah Chowdhury kehuu.

Hän kertoo Salon muistuttavan hänen kotikaupunkiaan, Satkhiraa, joka sijaitsee Bangladeshissa.

- Usein lomailen Intiassa ja Pakistanissa, mutta nyt nautin elämästä täällä Salossa.

Pakistan, Intia ja Bangladesh muistuttavat toisiaan paljon, ainakin ruokakulttuuriltaan. Toimittajaa kiinnostaa, ovatko Roy, Chowdhury ja Iqbalit jo käyneet testaamassa salolaista nepalilaisravintolaa.

- Olemme kyllä, mutta huomasimme, että ravintolan ruoka on suomalainen versio nepalilaisesta. Siinä on vähemmän mausteita. Chili on hyvin tärkeää.

- Sinullahan on sitä parvekepuutarhassasikin, Ashif Iqbal huomauttaa.

- Totta. Kasvatan paljon hyötykasveja, kuten keltaista kurpitsaa, chiliä ja korianteria.

Suomalainen chili ei saa Iqbaleilta kiitosta.

- Käyn usein Helsingissä ostamassa bangladeshilaisia elintarvikkeita, sieltä saa vahvempaa chiliä, Ashif Iqbal vinkkaa.

Salo edustaa Chandra Shekhar Roylle nostalgiaa.

- Salo on minulle tuttu kaupunki, olen tutustunut tähän aikoinani työni kautta. Kun työpaikallani jaettiin työpuhelimia, järjestimme arvonnan siitä, kuka meistä sai Nokian puhelimen. Minä sain sen. Se oli ihmeellistä, Roy kertoo.

Hän tarkentaa, että puhuu Nokian ensimmäisistä kommunikaattoreista, joita oli markkinoilla vuonna 2005.

- Nokia on yhä Bangladeshissa hyvin suosittu ja olin järkyttynyt, kun kuulin, ettei puhelimia enää tehdä Salossa.

Iqbalit ovat suunnitelleet jatkavansa lähiseudulla matkustelua ystäviensä ja sukulaistensa kanssa. Salo tarjoaakin vieraille aina paljon nähtävää ja koettavaa, olivat vieraat sitten Turusta, Helsingistä tai Dhakasta eli Bangladeshin pääkaupungista.

This article is from: