Suomen cupin välierässä Krister Savonen teki ottelun ensimmäisen maalin upottamalla rangaistuslaukauksen AC HaKin maaliin ohi Teemu Kortelaisen.
Krister Savonen kehittyi syyskaudella näppärästä juniorista maajoukkuekyvyksi
Henkinen harppaus Eräs 16-vuotiaan Krister Savosen tavoitteista toteutui, kun hän debytoi U19-maajoukkueessa Ruotsi-ottelussa. Mihin tämä kylmäpää vielä yltääkään, jos hioo kuntonsa kohdalleen? TEKSTI ARMI NIEMELÄ
P
KUVAT OLLI LAUKKANEN JA MIKA HILSKA
ojankasvot ja rehvakas peliasento pistivät silmään Suomen cupin finaalissa. Ilveksen 170-senttinen ja 16-vuotias Krister Savonen oli kentän pienimpiä ja kaikista nuorin. Pinnalta hän oli yksi niistä, joiden takia SPV-Ilves -finaalin epätasainen asetelma loisti räikeänä: liigamiehet vastaan divarijätkät, karaistuneet vastaan aloittelijat. Kenellekään ei ollut epäselvää, kuka juhlisi pian cupin mestaruutta Tikkurilan Urheilutalolla. Savonen oli kuitenkin toista mieltä. Hän ei jäätynyt liigajyrien pujottelukepiksi vaan voitti kaksinkamppailuja ja pelasi varmasti. Finaalin maukkaimpia hetkiä oli, kun hän kiepahti kahden SPVpelaajan välistä pallo lavassa laukaisupaikkaan. Savonen antoi kentällä sitä, mitä Ilves58 S A L I B A N D Y
valmentaja Risto Koljonen vaati koko joukkueelta: nöyristelemätöntä omaa peliä. Savosen tapa ”pelata omaa peliä” hivelee myös Ray Backmanin silmää. Savonen on huhkinut kesästä lähtien Classicin liigaringissä ja mennyt päävalmentajan mukaan koko ajan eteenpäin. – Hän tulee reeneihin tekemään juttuja eikä pitämään kynttilää vakan alla, Backman kuvailee. – Kyllä hänellä on poikkeuksellinen itseluottamus ikäisekseen, Backman sanoo Savosen kylmäpäisyydestä.
Henkinen askel eteenpäin Suomen cupista tarttui Savosen mukaan ensimmäinen mitali miesten tasolta ja vahva lisätodiste siitä, että hän on kasvanut näppärästä juniorista varteenotettavaksi salibandylupaukseksi. Seuraava haaste odotti parin viikon päässä: U19-maaottelu 5. helmikuuta Ruotsia vastaan. Suomi voitti 6 – 4. Savonen luuti maajoukkuedebyytissään kakkospakkiparissa, kunnes muljautti nilkkansa hieman ennen pelin loppua. – Valmennus sanoi, että ihan hyvät näytöt annoin. Syksyllä 2010 näytöt leirillä eivät riittäneet. Maajoukkueluotsi Jarkko Rantala tiesi Savosen taidot juniorikentiltä, mutta... – Hän ei ollut syksyllä valmis ottamaan askelta eteenpäin, mutta henkistä kasvua on
tullut, ja itseluottamus oli enemmän sitä, mitä junioripeleissä on nähty. Siinä auttoivat miesten kovat pelit, Rantala analysoi.
Säbä jyräsi lätkän Krister Savosen tie salibandyn pariin kulki samaa reittiä kuin monen muunkin pojan Tampereen seudulla. Urheiluharrastus alkoi sekoituksella jääkiekkoa ja jalkapalloa. Salibandy tuli höysteeksi 6-vuotiaana. – Kiekko ja futis jäivät, kun alettiin reenata tosissaan. Ei ole mitään muistikuvaa siitä, miksi tulin salibandyyn. Valitsin itse lajin, emmää vanhempia ole kuunnellut siinä asiassa, Savonen selvittää. Hän on keskittynyt salibandyyn viitisen vuotta. Opiskelukin sujuu urheilun ehdoilla. – Olen kauppiksessa. En tiiä, mikä musta tulee isona, mutta valmistun sporttimerkonomiksi. Tampereen ammattiopiston erikoislinja antaa tilaa aamuharjoituksille, joita on kolme kertaa viikossa. Samalla luokalla on pitkäaikainen pelikaveri Nico Salo. Molemmat käyvät 4 – 5 kertaa viikossa Classicin liigatreeneissä, ja Salo on vakiokalustoa myös liigapeleissä. Vanhemmat ovat aina osallistuneet Krister Savosen urheilemiseen kentän laidalta. Isä Hannu Savonen valmensi yhdeksän vuotta juniorijoukkueita, joissa poika pelasi. Viime kauden jälkeen hän lopetti valmentamisen. JUNIORIT