J AT K U U S I V U LTA 3 2 – Vuonna 1996 Lahdessa oli maailmankisojen esikisat. Siellä Lahden Namika vastasi maton asennuksesta. Heiltä meni asennukseen kymmenen tuntia. Lopputuloksena matosta tuli niin muhkurainen, ettei pelaaminen onnistunut. Silloin meiltä kysyttiin, voisimmeko tehdä asennuksen seuraavalla kerralla. Me sitten asensimme seuraavan maton, ja maailmankisat menivät hyvin. Siitä lähtien olemme asentaneet mattoja, jotka liitto vuokraa, Karjalainen avaa yhteistyön taustoja. Pian Karjalainen huomasikin suomalaisen asennusosaamisen pärjäävän mainiosti myös kansainvälisessä vertailussa. – Olin aikoinaan Saksassa tyttöjen MMkisoissa katselemassa oppimismielessä, kun ranskalaisen maahantuojan edustajat asensivat mattoa. Täytyy todeta, että olimme jo menneet hiukan heidän ohitsensa siinä hommassa. Heillä asennus alkoi siitä, että vuorokausi ennen peliä he levittivät matot halliin. Sen jälkeen he useamman miehen voimin mittailivat pelkkiä kentän suoruuksia monta tuntia. Kun he lopulta asensivat itse matot paikoilleen noin kymmenen miehen työporukalla, aikaa siihenkin kului sellaiset neljä tai viisi tuntia. Meillä koko homma hoituu kahdella miehellä parissa tunnissa.
Aina ei onnistu Vaikka Karjalaisen tekemät asennukset sujuvatkin useimmiten ammattimiehen rutiinilla ja kokemuksen tuomalla rauhallisuudella, saattavat esimerkiksi työolosuhteet asettaa odottamattomia haasteita.
”luulen, että nykyinen alusta on aika täydellinen. Pallo näkyy hyvin, liikkuu hyvin eikä ota ihmeellisiä pomppuja, kuten parkettilattialla joskus tapahtuu.” – Erityisesti jäähallit ovat aina olleet vaikeita paikkoja. Tulee mieleen Pietarsaaressa pelattu Kovjoki-Oilers -ottelu. Se pelattiin jäähallissa, ja ensitöikseni soitin hallille selvittääkseni, onko siellä jäänpeittolevyt ja ilmastointi. He vastasivat, että olosuhteet ovat tarpeeksi hyvät ja ilmastointi löytyy. Paikalle saavuttuani huomasin, että siellä oli jäänpeittoon vain ohut huopa ja niin sanottu ilmastointi oli pelkkä putki, josta tuli kompressoreista syntyvää lämpöä. Totesin heti, että peli pitäisi siirtää muualle. Paikallinen K-kauppa oli kuitenkin ostanut ja jakanut kaksituhatta lippua juuri kyseiseen otteluun, joten pelin siirtäminen 1 • 2013
FILE: Matti Karjalainen Ikä: 51 vuotta Ammatti: ohjelmapalveluyrittäjä Koulutus: liikuntapaikkamestari, asentaja-koneistaja Suosikkijoukkue: ei suosikkia, sympatiat useimmiten kotijoukkueen puolella Muuta: tytär Mia Karjalainen pelaa naisten maajoukkueessa ja Salibandyliigaa Tiikereissä
ei ollut mahdollista. Karjalainen ja kumppanit eivät voineet kuin toivoa parasta. – Ensimmäinen erä meni vielä ihan ok, mutta toisessa erässä kosteus alkoi laskeutua kentän pinnalle. Loppupelin ajan pelaaja pystyi juoksemaan puoleenväliin kenttää ja toinen puolikas mentiin liukumalla. Peli kuitenkin pelattiin loppuun asti, Karjalainen muistelee Oilersin voittoon päättynyttä ottelua.
oppilaasta opettajaksi Koulutuksen ja vuosien työkokemuksen ansiosta Karjalainen edustaa mattoasentamisessa Suomen ehdotonta parhaimmistoa. Vuosien saatossa Karjalainen onkin jakanut ammattitaitoaan eteenpäin kouluttamalla ihmisiä ympäri Suomea. Enää seurat ja tapahtumat eivät ole alustan asennuksen suhteen riippuvaisia Karjalaisesta, joten ajokilometrien määrä on vähentynyt vuosien saatossa merkittävästi. – Kiersin jokaisella liigapaikkakunnalla kouluttamassa seurojen työntekijöitä. Nykyisin ei enää tarvitse niin paljon asennella, kun seuroilla on jo osaamista tehdä homma itse. Se on todella hyvä asia, toteaa Karjalainen.
”Nykyinen alusta optimaalinen” Karjalainen on nähnyt läheltä alustojen kehityksen viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Hän ei kuitenkaan usko, että alustapuolella nähtäisiin ainakaan lähitulevaisuudessa merkittäviä innovaatioita. – Luulen, että nykyinen alusta on aika täydellinen. Pallo näkyy hyvin, liikkuu hyvin eikä ota ihmeellisiä pomppuja, kuten parkettilattialla joskus tapahtuu. Salibandyliiton päätös viedä kaikki liigapelit matolle
niin naisissa, miehissä kuin vanhimmissa junioreissakin on lajin kannalta todella hieno ratkaisu.
ohjelmapalveluyrittäjä Vaikka Karjalaisen panos on ollut suomalaisen salibandyn alustaolosuhteiden kannalta erittäin merkittävä, niin asennushommat ovat kuitenkin vain miehen ”kakkostyö”. Suurimman osan työpäivistään hän viettää Jäntin kanssa perustamassaan ohjelmatoimisto Sportuna Oy:ssä. – Meidän pääasiallinen työmme on ohjelmapalveluiden tarjoaminen Gustavelundissa, Tuusulanjärven rannalla. Käytännössä nämä ohjelmapalvelut tarkoittavat esimerkiksi työhyvinvointipäiviä. Suosituimmat ohjelmamme ovat Tuusulan Rantatien mestareihin liittyviä. Tuusulanjärven rannoilla asusteli aikoinaan Aleksis Kivi, Jean Sibelius, Eino Leino ja muita mestareita. Kierrämme siis Tuusulanjärven rantoja – kesäisin veneillä ja talvella esimerkiksi lumikengillä tai potkukelkoilla – ja kerromme mestareista sekä lausumme heidän runojaan. – Tämä työ soveltuu hyvin yhteen salibandyhommien kanssa, koska ohjelmapalveluissa sesonkiaikaa ovat kevät ja syksy, kun taas salibandy työllistää meitä ennen kaikkea talvisin, Karjalainen sanoo. Vaikka Karjalainen asentaa alustoja salibandyn lisäksi myös muiden lajien tapahtumiin, ei henkilökohtaisesta suosikkilajista ole epäselvyyttä. Pitkien Tuusulanjärven rannalla tai salibandyhalleilla vietettyjen työpäivien jälkeen Karjalainen viettää iltaisin vapaa-aikaansa mielellään lastensa harrastusten parissa. Toisin sanoen hän siis lähtee salibandyhallille.
•
SALIBANDY
35