Page 1

Ilmoitusliite

Yrittäjän asialla Syksy 2013

Verkon kautta tieto löytää nopeasti perille Mistä löytää mökkitalkkari tai lähin ruokapaikka Etelä-Savosta? Näitäkään tietoja ei enää tarvitse etsiä monesta paikasta. Seutuhaku.fi -palvelu kokoaa kaikki alueen palvelutarjoajat yhteen.

Seutuhaku.fi –palvelu on hyvä esimerkki digitaalisesta palvelusta, joka hyödyttää sekä sisällön tuottajia eli yrityksiä ja kuntatoimijoita että palvelun käyttäjiä eli tavallisia kuntalaisia. Palvelun on suunnitellut ja luonut älykkäitä sovellusratkaisuja asiakkailleen kehittävä Observis Oy. Palvelua hallinnoi Miset Oy, ja sivut palvelevat haja-asutusalueilla asuvia ja matkailevia ihmisiä. – Haja-asutusalueella on paljon palveluntarjoajia, mutta perinteisin menetelmin koko tarjonnan kirjoa on lähes mahdoton löytää, kertovat toimitusjohtaja Tommi Kainulainen ja liiketoimintajohtaja Heikki Isotalus Observis Oy:stä. Tavoitteena on myöhemmin laajentaa palvelua muihinkin eteläsavolaisiin kuntiin ja kaupunkialueille. – Seutuhaku.fi –palvelulla voi tehdä kartta- ja listahakuja ja etsiä reittejä. Palvelu tunnistaa käyttäjän sijainnin GPS-paikantimen avulla, joten matkailijan on aikaisempaa helpompi löytää etsimänsä. Käyttäjä voi myös kutsua kaverinsa palveluun, jolloin heidän sijaintinsa näkyvät kartalla reaaliaikaisesti. Kainulainen ja Isotalus muistuttavat, että Seutuhaku. fi –palvelu on vielä kehittämisvaiheessa. Jatkossa on tarkoitus kehittää palvelun interaktiivisuutta ja saada reittipalveluun muutakin materiaalia kuin tekstiä ja kuvaa. – Palveluntarjoaja voi jatkossa lisätä esimerkiksi videoklippejä omille sivuilleen, Isotalus mainitsee. Toistaiseksi Miset on ke-

Toimitusjohtaja Tommi Kainulaisen (vas.) ja liiketoimintajohtaja Heikki Isotaluksen luotsaama Observis Oy sai tämänvuotisen Mikkelin Seudun Yrittäjien myöntämän Vuoden yritys-palkinnon.

rännyt ja valinnut palvelussa mukana olevat yritykset, mutta jatkossa yritykset voivat itse lisätä tietonsa palveluun. – Sivusto on suunniteltu siten, että yritysten on helppo ylläpitää ja päivittää itse omat sivunsa. Palvelun perustoiminnallisuudet ovat yrityksille ilmaisia, mutta tarjolla on myös monipuolisia lisäpalveluja.

Paikallisuus on valtti Vaikka vastaavia toiminnallisuuksia löytyy muistakin palveluista ei samanlaista palvelukokonaisuutta markkinoilla ole. Observiksen kehittämä tuote eroaa kilpailijoista kokonaisuuden ja sisältönsä kautta. -Seutuhaku.fi –palvelusta halutaan rakentaa mahdollisimman kattava ja oikea-aikainen työkalu sekä kaupungin matkailutoimijoille, muille yrittäjille että julkisen puolen toimijoille, Kainulainen korostaa. Palvelumme on paikallinen, kun taas kilpailijamme toimivat valtakunnallisesti keskittyen samalla paikallisiin palveluihin. – Paikallisuuden ansiosta voimme rakentaa palvelusta mahdollisimman täydellisen. Toimiakseen kunnolla sieltä pitää löytyä vähintään 80 prosenttia alueen palveluista

ja siihen tähtäämme, Kainulainen korostaa. Tietoa ei imuroida epäkuranteista lähteistä, ja palvelu tarjoaa myös ei-kaupallista sisältöä. – Palvelusta löytyy esimerkiksi tietoa uimarannoista ja leikkipaikoista, jotka eivät tuo sinällään kaupallista hyötyä, mutta tuovat sivuille lisää käyttäjiä. Heikki Isotalus muistuttaa, että palvelua voidaan kehittää moneen suuntaan. Sinne voidaan rakentaa erilaisia digitaalisia lisäpalveluita, kuten ajanvaraus- ja palautejärjestelmiä.

Kansalaisviestintää verkossa Havainnointia ja kansalaisviestintää helpottamaan Observis on kehittänyt Obsharepalvelun, jota hyödynnetään ja kehitetään mm. parhaillaan menossa olevassa Etelä-Savon pelastuslaitoksen iNEMIS-hankkeessa. Palvelu yhdistää julkiset toimijat, kuten sähkölaitokset ja tietoliikenneoperaattorit, viranomaiset sekä kansalaiset. Sen avulla seudun asukkaat voivat kertoa havainnoistaan (esimerkiksi routavaurioista tai sähkökatkoksista) suoraan viranomaisille. Viestin vastaanotettuaan viranomai-

Seutuhakupalvelun avulla alueen palvelut on löydettävissä nopeasti ja helposti.

set voivat antaa nopeastikin ohjeita toimintaan sekä mm. ennusteita vika-alueella oleville kansalaisille. – Järjestelmä nopeuttaa ja parantaa sekä kuntalaisten ja viranomaisten että viranomaisten keskinäistä yhteistyötä. Enää ei tarvitse etsiä puhelinnumeroita ja soitella useampaan paikkaan, Heikki Isotalus selvittää. Sekä Tommi Kainulainen että Heikki Isotalus korostavat yhteistyön ja kumppanuuden merkitystä uusia pal-

veluita kehitettäessä. Mikkelin seudulla yhteistyötä on Miset Oy:n ja Pelastuslaitoksen lisäksi tehty ison toimijajoukon kanssa loppukesästä toteutetussa Digitaalisessa Kaupunkiseikkailussa. Mukana olivat mm. Mikkelin kaupunki, ELYkeskus, MPY, Länsi-Savo ja iso joukko muita paikallisia yrityksiä. – MPY:n kanssa yhteistyötä on tarkoitus syventää lähitulevaisuudessa paljonkin, josta myöhemmin lisää, toteaa Kainulainen.

rannat ja niiden mahdollisen levätilanteen. – paikallisbusseihin voisi asentaa seurantalaitteet, jolloin niiden reittejä voisi seurata ja tarkistaa, milloin seuraava bussi on omalla lähipysäkillä. Sovellus kertoisi myös mahdolliset myöhästymiset. – harrastamista helpottamaan voisi luoda sovelluksen, josta voisi tarkistaa vapaana olevat sali- ja kenttävuorot. Myös varauksen voisi tehdä

suoraan netissä. – Julkisten tilojen esteettömyyden tarkistamiseen voisi myös tehdä oman sovelluksensa. Se palvelisi sekä pyörätuolilla että lastenvaunuilla liikkuvia kaupunkilaisia. Lisää Sadun ajatuksia voi lukea osoitteesta Länsi-Savon verkkosivuilta osoitteesta http://www.lansi-savo.fi/ teemat/helpompi-arki/digitaalisuudella-avattaisiin-tiedot-kaupunkilaisille-71126

Kohti helpompaa arkea Mikkelin kaupunki ja LänsiSavo käynnistivät syksyllä kampanjan, jonka tavoitteena on kehittää kaupungin palveluja entistä sujuvampaan ja helpompaan suuntaan. Apuna työssä ovat erilaiset sähköiset välineet. Kaupunkilaisilta toivotaan ehdotuksia, miten arjen asioita voitaisiin ratkaista digitaalisesti ja mitä kaupungin palveluista voitaisiin hoitaa toisin. Miten Mikkelistä saisi vieläkin

paremman paikan asua? Uusien ideoiden löytämiseksi kaupunki julisti kilpailun, jonka avulla hyviä ja toimivia ideoita on pyritty löytämään. Jokainen kaupunkilainen voi osallistua kilpailuun marraskuun puoliväliin asti. Kilpailuohjeet löytyvät osoitteesta http://mikkelismartcity.blogspot.fi Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen on pohtinut digitaalisia asioi-

ta niin poliitikon kuin perheenäidin silmin. Tässä muutamia Sadulle mieleen tulleita puhelimeen ladattavia tai verkossa toimivia sovellusehdotuksia arjen asioiden helpottamiseksi: – sovelluksesta voisi tarkastaa keväisin, mitkä kadut on lakaistu hiekasta. Tieto helpottaisi sekä astmaatikkojen että rattaiden tai rollaattorien kanssa liikkuvia ihmisiä. Kesäisin sovelluksesta voisi tarkastaa auki olevat uima-

Pääkirjoitus

Yrittäjäjärjestön jäsenyys kannattaa Harmittavan usein kuulee, että yrittäjäjärjestön jäsenyydestä ei ole hyötyä. Mitä hyötyä jäsenyyden kautta tavoitellaan? Jäsenistö käyttää laiskasti jäsenetuja, tarkoitan siis rahallisia sellaisia. Yrittäjäjärjestö tarjoaa valtakunnallisesti hyviä koulutuksia ja paikallisesti yhdessäoloa, näkymistä ja kuulumista erilaisien tilaisuuksien kautta. Kaikki tämä on verkostoitumista ja samalla virkistäytymistä samanhenkisten yrittäjien keskuudessa. Mutta tätä hyötyä jäsenyydestä ei saa, jos ei näe osallistumisen vaivaa. Mikkelin Seudun Yrittäjien toiminta on vain hiekan murunen siitä hyödystä, jota Suomen Yrittäjät meille yrittäjille tuottaa ja tarjoaa. Kuka muu huolehtii juuri meidän tarpeistamme edunvalvonnassa valtakunnallisesti ja EU-tasolla kuin Suomen Yrittäjät! EU on herännyt jo joitakin vuosia sitten huomaamaan, että pienyritykset ja pk-sektori ovat entistä tärkeämmässä asemassa niin talouden kuin työmarkkinoiden osalta. Yrittäjyyden merkitys EU:n tulevaisuudelle on oivallettu. – Tulevalla vaalikaudella sen pitää näkyä myös käytännössä. Vahva yrittäjyys on myös työntekijöiden paras turva, sillä uutta työtä ja uusia työpaikkoja luodaan pienissä yrityksissä, Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Mikko Simolinna sanoi Suomen Yrittäjien liittokokouksessa, kun Suomen Yrittäjien liittokokous julkisti kevään EU-vaaleja pohjustavan kannanoton. Valtakunnallisesti Suomen Yrittäjät huolehtivat meidän yrittäjien edunvalvonnasta. Suomen Yrittäjät haluaa parantaa yrittäjien asemaa, yrittämisen edellytyksiä sekä rakentaa parempaa yrittäjyyden yhteiskuntaa. Tavoitteena on, että menestyvien yritysten ja yrittäjien määrä lisääntyy ja yrittäjien taloudellinen ja sosiaalinen asema paranee. Tähän mennessä me yrittäjät olemme hyötyneet mm. seuraavista asioista: • Yrittäjien arvostus on kohentunut. • Yrittäjän ja yrittäjän perheenjäsenten työttömyys- ja sosiaaliturva on parantunut. • Työ harhaanjohtavan markkinoinnin torjumiseksi on tuottanut tulosta. • Työnantajamaksujen nousupainetta on hillitty lähes puolellatoista miljardilla eurolla. • Verotilit otettiin käyttöön, ja yrityksen keskeiset verot koottiin yhdeksi maksuksi. • Vanhempainvapaiden kustannusten korvauksia yrittäjille nostettiin. • Osinkoverotuksen rakenne säilyi pk-yrittäjyyteen kannustavana ja pääosin yhdenkertaisena. Vuonna 2014 yksi järjestön toiminnan painopistealue on yksinyrittäjien aseman parantaminen. Ja edunvalvonnassa asialistalla on laajasti yrittäjien asioita mm. pienempien yritysten hallinnollisen taakan keventäminen, yritystukien uudistaminen, vanhemmuudesta työnantajille koituvien kustannusten entistä laajempi kompensointi, yrittäjäriskin kohtuullistaminen sekä markkinoiden toimivuus. Muun muassa kansallisen, julkisia hankintoja koskevan sääntelyn uudistamisen tavoitteena on pk-yritysten aseman parantaminen. Nyt jos koskaan on oltava ylpeä siitä, että on yrittäjä ja osoittaa se kuulumalla yrittäjäjärjestöön! Nina Rasola puheenjohtaja Mikkelin Seudun Yrittäjät ry


Ilmoitusliite

2

Yhteistyö vie eteenpäin Solmut Luotettavien ja motivoituneiden työntekijöiden löytäminen on yritykselle elintärkeää. Yrityksille ulkoistamispalveluita tarjoava Mikkelin Sametti Oy on aktiivinen rekrytoija, ja yhteistyötä on aloitettu myös Solmu-hankkeen kanssa. Mikkelin Sametti on taloushallinto- asiakas- ja myyntipalveluun keskittynyt yritys, joka kuuluu osana valtakunnalliseen palveluliiketoimintaa harjoittavaan Divest Group –konserniin. Ensimmäinen Sametti Oy perustettiin Savonlinnaan vuonna 2008, ja neljä vuotta myöhemmin toiminta laajeni Mikkeliin. – Meitä on Mikkelissä tällä hetkellä 20. Suurin osa työntekijöistämme työskentelee taloushallinnon puolella ja sillä puolella myös kysyntä on suurin, mutta myös asiakaspalveluun löytyy meiltä osaajia, kertoo Mikkelin Sametin manageri Reija Härkönen.

Hyviä henkilöitä tarvitaan aina. Sametin isoimmat asiakkaat ovat pääasiassa pääkaupunkiseudulla sijaitsevia keskisuuria yhtiöitä, mutta joukkoon mahtuu myös pienempiä paikallisia yrityksiä. Asiakkaille ulkoistamispalve-

auki!

Mistä löytää uusia yrityksiä ja uusia asukkaita Mikkelin seudulle? Tämän eteen tekee seuraavat kolme vuotta töitä Helena Skopa.

– On kaikkien etu, että seudun vetovoima kasvaa ja siihen voi meistä jokainen vaikuttaa, toteaa Reija Härkönen.

luita tarjoavan yrityksen toimipaikalla ei ole merkitystä, mutta Sametille Mikkelissä olemisesta on selkeää hyötyä. – Henkilökunnan vaihtuvuus on selvästi pienempää kuin vaikkapa pääkaupunkiseudulla, ja olemme onnistuneet saamaan joukkoomme osaavia ammattilaisia, Härkönen kehuu porukkaansa.

Kiinnostus kasvussa Mikkelin Sametti on rekrytoinut henkilökuntaa aktiivisesti ja varsin nopealla aikataululla, ja yhteistyötä on tehty muun muassa paikallisten oppilaitosten kanssa. – Ammattikorkeakoulussa olemme käyneet kertomassa yrityksestämme ja vaikka taloushallinto ei kovin mediaseksikäs ala olekaan, niin sekä hyviä harjoittelijoita että opinnäyteja projektityön tekijöitä on sitä kautta löytynyt. – Ilahtuneina olemme huomanneet, että taloushallinnosta kiinnostuneiden opiskelijoiden määrä on lisääntynyt, mikä kertoo kasvavasta kiinnostuksesta alaa kohtaan, Reija Härkönen mainitsee. Myös Solmu-hankkeen kans-

sa on yhteistyötä käynnistetty. Aloite tuli projektipäällikkö Helena Skopalta. – Helena oli huomannut hakuilmoituksemme ja otti yhteyttä. Hän onnistuikin löytämään meille henkilön, jota haastattelimme. Sillä kertaa tapaaminen ei johtanut rekrytointiin, mutta aiomme jatkossakin tehdä yhteistyötä Solmun kanssa. – Hyviä henkilöitä tarvitaan aina, ja Solmun kautta voimme löytää sellaisia kontakteja, jotka muuten jäisivät saamatta. Reija Härkönen korostaa, että osaavan työvoiman saaminen paikkakunnalle edellyttää yhteistyötä monella taholla. – Ei riitä, että yksin kaupunki tai sen organisaatiot tekevät jotakin tai että yksittäinen yritys markkinoi itseään. – On meidän kaikkien etu, että seudun vetovoima kasvaa. Ei pidä odottaa, että kaikki tulee valmiina, vaan myös itse on tehtävä sen eteen töitä. Reija Härkösen mielestä Mikkelissä on tapahtunut paljon viime vuosina, mutta työn on jatkuttava. – Mitä enemmän kasvu-uralla olevia yrityksiä tänne saadaan, sitä varmemmin voimme saada myös osaavia ja motivoituneita ihmisiä.

Skopa työskentelee projektipäällikkönä elokuun puolivälissä käynnistyneessä Solmu-hankkeessa, jonka tavoitteena on etsiä, löytää ja houkutella Mikkelin seudulle sekä uusia asukkaita että yrityksiä. Määrällinen tavoite on 300 uutta asukasta ja 30 yritystä. Lukumäärä ei tuoretta projektipäällikköä pelota. Hän luottaa alueen vetovoimaan ja varsinkin pääkaupunkiseudulla asuvien ihmisten halukkuuteen muuttaa lähemmäs luontoa ja palveluja. – Tarkoitus on koota projektin aikana sellainen palvelukonsepti, jonka kautta tänne tulevat uudet asukkaat ja yritykset löytävät kaikki tarvitsemansa palvelut työpaikasta harrastusmahdollisuuksiin asti. – Tämä on pitkälti kokoavaa työtä, ei niinkään uuden luomista. Tällä hetkellä tieto on melko pirstaloitunutta ja tarvitsemansa palvelun etsimiseen joutuu tekemään paljon työtä, Helena Skopa selvittää. Yhtenä suurimpana tehtävänään Skopa uskoo olevan työpaikkojen etsimisen. – Paljon on niitä pariskuntia, joista toinen puoliso on jo saanut alueelta töitä ja toisenkin pitäisi löytää. Mutta on niitäkin, jotka haluavat muuttaa ja työn haussa ovat molemmat puolisot. Solmu-projekti on seudullinen, ja Skopa on Mikkelin kaupungin lisäksi myös Hirvensalmen, Pertunmaan, Mäntyharjun, Puumalan ja Kangasniemen palveluksessa.

Myönteinen alku Mavasoft on pk-yrityksen

laskutusohjelmisto, jonka kantava teema on helppokäyttöisyys. Tuu kahtomaa, mite heleppoa se o!

HANKI PALVELUSI paikalliselta yritykseltä

Savilahdenkatu 5-7 P. 0440 703 012 www.mavacom.fi

Ensimmäiset viikot uudessa työssä ovat olleet innostavia. Tieto projektista on jo kiirinyt eteenpäin, ja yhteydeydenottoja oli syyskuun puoliväliin mennessä tullut jo toistakymmentä. – Ilmeisesti puskaradio on toiminut alusta pitäen hyvin, Helena Skopa toteaa. – Ihmiset ovat kyselleet, minkälaisia yrityksiä tällä seutukunnalla on, mikä on työllisyystilanne ja millaisiin töihin olisi eniten tarvetta. Skopa näyttää tilastoa, joka kertoo suurimman pulan olevan sosiaali- ja terveyspuolel-

Helena Skopa kertoo saaneensa positiivisen vastaanoton soittokierroksillaan yrityksiin. – Se on ollut hienoa ja antaa lisäpotkua työhön.

la. Kysyntää olisi niin sairaanhoitajille, hammashoitajille kuin lääkäreillekin. Myös sähköpuolen ammattilaisille riittäisi alueella töitä. – Ja taloushallinnan osaajia tarvitaan aina, Helena Skopa muistuttaa. Skopa kuuntelee jokaisen soittajan toiveet ja selvittää sitten kyselijöiden mahdollisuuksia työllistyä ja muuttaa seudulle. – Kaikilla kyselijöillä tuntuu olevan joku side Mikkeliin. Joko puoliso tai molemmat ovat täältä kotoisin, täällä on käyty opiskelemassa tai kesämökki on tällä seudulla. Se tietenkin helpottaa sopeutumista.

Yritysyhteistyö on tärkeää Yrityksiltä Helena Skopa toivoo avointa suhtautumista uusiin tulijoihin ja uskallusta palkata uusi työntekijä. – Sellainen tuntuma on tullut, että joskus yrityksissä olisi töitä, mutta kynnys palkata uusi työntekijä voi olla korkea. Paikkoja ei uskalleta tai haluta laittaa hakuun. Odotellaan ehkä, mihin suuntaan talous kääntyy. Helena Skopa tarjoaa apuaan myös näissä tilanteissa. Hän toimii puolueettomalla maaperällä ja voi selvitellä työnhakijan osaamistaustoja ja tarvittaessa saattaa tekijän ja yrittäjän puheisiin. – Toivon että yritykset ottaisivat minuun rohkeasti yhteyttä ja kertoisivat avoimesti tarpeistaan. Minä voin tarvittaessa saattaa mahdollisen tekijän ja työnantajan yhteen. Helena Skopa kannustaa yrityksiä ottamaan yhteyttä, vaikka akuuttia tarvetta uuden työnte-

Solmu ja Helena Skopa toimivat Rantakylätalossa samoissa tiloissa EKK:n Työllisyyspalvet-yksiköiden Vaaksa, Vartin, Kuntakokeilun ja Reitin (osaksi kunnallista toimintaa) kanssa. Solmu on kuitenkin täysin itsenäinen toimija, sen palveluihin pääsee käsiksi numerolla 040 1294450 ja sähköpostilla helena.skopa(@ mikkeli.fi . Palveluita voi suositella seudulle muuttoa suunnitteleville.

kijän palkkaamiseen ei olisikaan. – Tarve saattaa tulla vähän myöhemmin toiminnan kasvaessa tai ihmisten eläköityessä, ja on hyvä olla liikkeellä ajoissa.

Paluumuuttaja itsekin Helena Skopa on itse hyvä esimerkki paluumuuttajasta. Hän on viettänyt lapsuutensa ja opiskeluaikansa Mikkelissä ja lähti sitten työn perässä Lappeenrantaan. Etelä-Karjalassa vierähti seitsemän vuotta, kunnes työpaikka Solmu-hankkeessa toi Helenan takaisin Mikkeliin. Mukana seurasi Joensuusta kotoisin oleva aviomies, joka on parhaillaan perustamassa yritystä Mikkeliin. – Side Mikkeliin on koko ajan ollut vahva ja tännepäin on tähyilty jo jonkin aikaa. Paluu on ollut helppo, uusi koti löytyi Tuppuralasta ja asioiden hoito on ollut joustavaa ja nopeaa. On helppoa suositella tuleville uusille asukkaille seutukuntaa, jossa on hyvä asua, Helena Skopa toteaa.

YRITTÄJÄ! ETSITKÖ KIRJANPITÄJÄÄ? - kirjanpito - palkanlaskenta - yhtiöiden perustamiset ja yhtiömuodon muutokset - veroasiat - rästikirjanpidot

Töölön MA-AN Tilit Oy Tilaa maksuton alkuneuvottelu!

www.toolonma.fi Puh. 0400 178 777 / Anssi Laitinen

Tulevia tapahtumia 23.11. Sydänyön pidot – maakunnallinen yrittäjäjuhla Lomakeskus Järvisydämessä 11.12. Yrittäjien ja kaupungin aamukahvit


Ilmoitusliite

3

Yksinyrittäjyys vaatii kurinalaisuutta sissa pätkätöissä, ja sinä aikaTämänvuotisen na syntyi ajatus yrittäjyydestä. Yksinpuurtaja-pal- Samanaikaisesti halu tehdä toitöitä vahvistui. kinnon saanut toi- mittajan – Lopullinen sysäys tuli kun mittaja Jaana Mati- STT:n silloinen paikallinen toiluopui työstä ja minulle kainen on ehtinyt mittaja vinkattiin siitä. STT:stä sain hyolla yksinyrittäjänä vän perustan omalle yritykselle. 2000-luvun alussa STT uuviitisentoista vuot- disti organisaatiotaan ja paikallistoimitukset lopetettiin. Tuli ta. Enää hän ei aika ryhtyä aktiivisesti etsimään vaihtaisi yrittäjyyt- laajempaa asiakaskuntaa. tä palkkatyöhön, Ammattitaito ellei ole pakko. korvien välissä Toimittajaksi ja yrittäjäksi Jaana Matikainen päätyi monenlaisten töiden kautta. Otavan Opistossa pohjakoulutuksen saanut nuori nainen sai Länsi-Savossa harjoittelupaikan, ja työ lehdessä jatkui toimitusharjoittelijana ja toimituksen sihteerinä useamman vuoden. – Sitten tuli 90-luvun lama ja ensimmäiset lähtijät olivat viimeisimmäksi taloon tulleet eli muun muassa minä, Jaana muistelee. Muutama vuosi meni erilai-

Jaana Matikaisen onni oli se, että aiemmissa töissään hän oli ehtinyt kiertää paljon maakuntaa ja tutustua ihmisiin. Verkostoa oli jo olemassa, kun uusia asiakkaita piti ryhtyä etsimään. Markkinointityötä oli kuitenkin tehtävä paljon. Yksinyrittäjällä ei ole kumppania, jonka kanssa pähkäillä asioita, ja niinpä sekä ideointi että markkinointija myyntityökin on tehtävä yksin. Matikainen muistuttaa myös, että toimittajan ammattitaito on korvien välissä. Siksi sen myy-

minen on välillä haastavaa. – Monesti pitää rautalangasta vääntää, että jutun teko ei ole vain yksi haastattelu ja sen jutuksi kirjoittaminen. Siihen liittyy ideointia, aikataulujen sopimista, etukäteen briiffausta ja jälkikäteen tarkastamista.

Haluan tehdä hyvän mielen juttuja. Jaana Matikaisen työhuone on kodin yhteydessä, mikä tuo työhön omat haasteensa. – On oltava aika kurinalainen, jotta työrytmi säilyisi, hän toteaa. Matikaisen työpäivä kestää yleensä yhdeksästä viiteen ja sinä aikana työhuoneen ovi pysyy kiinni. – Joskus saatan käydä laittamassa pesukoneen päälle tai puistelemassa petivaatteet, mutta kotityöt eivät saa häiritä työntekoa.

Hyvän mielen juttuja Toimittajan työhön kuuluu olennaisesti myös ihmisten tapaaminen. Useimmiten Jaana Matikainen myös tekee haastattelunsa haastateltavien luona. – Oman tyylin hakemiseen meni aikansa, mutta luontevinta ja mieluisinta on tehdä ns. hyvän mielen juttuja, kertoa positiivisia tarinoita ihmisistä. Matikaisella on kymmenisen vakiolehteä, joille hän tekee säännöllisesti juttuja. Sen lisäksi uusien asiakkaiden haku on päällä koko ajan. Suurin osa asiakkaista on Mikkelin seudun ulkopuolella, valtaosa pääkaupunkiseudulla. Vuosien myötä ja varsinkin nyt laman aikana myös freelance-toimittajan työn luonne on muuttunut. – Aikaisemmin uskallettiin ostaa juttuja varastoon, mutta nyt ollaan selvästi varovaisempia. Itsekin pitää olla entistä aktiivisempi ja rohkeasti tarjota juttuideoita potentiaalisille uusille asiakkaille.

Pikkutarkkaa työtä Pianonvirittäjän työ on yksinäistä ja kärsivällisyyttä vaativaa työtä. Työn etuna on itsenäisyys ja tasaisen varma kysyntä, tietää Mikkelin seudulla pianonvirittäjänä yli 10 vuotta toiminut Mikko Mäkivierikko. Mäkivierikon tie pianonvirittäjäksi on kulkenut melko suoraa polkua. Pienestä pitäen viulua soittanut Pohjanmaan poika näki koulun jälkeen lehdessä ilmoituksen, jossa kerrottiin Espoon Arla-instituutissa alkavasta kolmivuotisesta virittäjäkoulutuksesta. – Se tuntui kiinnostavalta ja

pääsin kouluun. Kolmessa vuodessa työhön sai hyvän pohjakoulutuksen ja se alkoi tuntua omalta, Mäkivierikko muistelee. Koulun jälkeen Mikko Mäkivierikko suuntasi ensin Kemiin, jossa oli kuullut pianonvirittäjällä olevan kysyntää. Muutama vuosi pohjoisessa riitti, ja 90-luvun lopulla Mäkivierikko siirtyi etelämmäs ja asettui Pieksämäelle. Nykyään hän asuu Mikkelissä ja tekee töitä laajalti koko Etelä-Savon alueella. Asiakaskunta on löytynyt vähitellen, ja suurin osa on nykyään vakioasiakkaita, jotka virityttävät pianonsa säännöllisesti. – Tieto kulkee netin ja lehtiilmoitusten kautta. Aika hyvin toimii myös puskaradio. Välillä laitan tutuille asiakkaille tekstiviestimuistutuksen ja sekin toimii hyvin. Valtaosa Mäkivierikon asiakkaista on yksityisiä pianon omistajia, jotka virityttävät kotipianojaan. Lisäksi Mäkivierikko

Virittäjän työ vaatii tarkkaa korvaa ja pitkää pinnaa, kertoo pianonvirittäjä Mikko Mäkivierikko.

käy virittämässä seurakuntien, koulujen, päiväkotien ja oppilaitosten pianoja.

Yksinäistä työtä Pianonvirittäjän työ on yksinäistä puuhaa eikä kollegoitakaan ole lähiseudulla. – Saman alan ihmisiä tapaan kerran pari vuodessa Suomen Pianonvirittäjät ry:n vuosikokouksissa. Päivässä ehtii virittää korkeintaan neljä pianoa. Keski-

RANGERISSA MAAILMA ON TURVALLISEMPI PAIKKA.

määrin Mäkivierikko virittää työpäivisin 1-2 pianoa. – Neljää enempää ei pystyisikään virittämään. Kerran viritin viisi pianoa päivässä, mutta se otti jo fysiikankin päälle. Pianojen kunto vaihtelee paljon, mutta valitettavan usein varsinkin yksityisihmisten pianot on päästetty huonoon kuntoon. – Soittimet ovat erilaisia ja pianomerkeissä on paljon heittoja. Pianon kuntoon vaikuttaa huoneen lämpötila ja kosteus-

Yrittäjän vapauden ohella on opittava sietämään tietynlaista turvattomuutta ja epävarmuutta, tietää yksinyrittäjä Jaana Matikainen.

Eino muutti elämän Matikaisen perheen rutiinit mullisti puolitoista vuotta sitten syntynyt Eino-poika, jonka syntymä tarkoitti pakollista taukoa yrittäjän elämään. – Olin onneksi ehtinyt tehdä tätä työtä jo niin kauan, ettei tauko hirvittänyt. Tiedotin vakioasiakkaille tilanteesta hyvissä ajoin, ja kun Eino syntyi maaliskuussa, tein ensimmäiset juttuni jo toukokuussa. – Yllättävää kyllä äidiksi tuleminen aukaisi työelämässäkin uusia ovia, ja olen saanut olot, kun taas soittamisella tai soittamatta jättämisellä ei ole juurikaan merkitystä virityksen tasoon, Mäkivierikko toteaa. Virittäjältä kysytään tarkan korvan lisäksi pitkää pinnaa ja sorminäppäryyttä. Työ on myös pikkutarkkaa. Pianon koneistossa on noin 5800 osaa ja konserttiflyygelissä noin 12 000 eli enemmän kuin keskikokoisen auton moottorissa. – Virityksen lisäksi työhön kuuluvat myös koneiston ja koskettimiston huollot ja säädöt. Koneiston kaikille osille on omat säätöarvonsa Mäkivierikko mainitsee. Fyysisestä kunnosta on pidettävä huolta, sillä virittäjän työasento on helposti kumara ja paikat ovat nopeasti jumissa. Työn hyvin puoliin Mäkivierikko laskee itsenäisyyden. Työajoista voi itse määrätä melko pitkälti. Hyväksi puoleksi voi laskea myös lähes olemattoman kilpailun. Mäkivierikko on ainoa täyspäiväinen pianonvirittäjä Mikkelin ja Pieksämäen alueella. Jonkin verran asiakkaita on myös naapurikunnissa.

äitiysloman jälkeen jopa uusia asiakkaita. Teen tällä hetkellä lyhennettyä työviikkoa, mikä on toiminut hyvin. – Työn hyviä puolia on se paljon puhuttu yrittäjän vapaus, mutta varjopuolena siihen liittyy tietty turvattomuus ja epätasaiset tulot. Yksinpuurtaja-palkinto tuli Jaana Matikaiselle yllätyksenä ja hienona tunnustuksena tehdystä työstä. – Tuntui tosi hyvältä, että kirjoitustyö noteerataan. On ollut myös mukava huomata, että palkinto on huomattu ja ihmiset ovat tulleet onnittelemaan. Se lämmittää mieltä.

Pienet kulut Sähköpianot ovat jonkin verran syöneet pianonvirittäjän bisnestä, mutta Mikko Mäkivierikko uskoo töitä ja viritettäviä pianoja riittävän jatkossakin. Uusia tulijoita alalle tulee harvakseltaan. – Tämä ei ole mitenkään mediaseksikäs ala eikä tätä tunneta kovin hyvin. Mäkivierikko muistuttaa, että moneen muuhun alaan verrattuna pianonvirittäjä tarvitsee aloittaakseen melko pienen pääoman. – Työkalupakki ja auto riittävät. Kiinteää työpistettäkään ei tarvitse olla. Mikkeliä Mäkivierikko pitää hyvänä paikkana elää ja yrittää. Ilmapiiri yrittämiseen on hänen mielestään suotuisa. Vapaa-aikansakin pianonvirittäjä viettää sävelten parissa, ja hän on viime keväästä asti soittanut bassoa Kapteeni Ainesmaa – nimisessä yhtyeessä. – Suomirokkia ja bluesia soitellaan, ja keikkojakin on jo ollut, mies myhäilee.

Täynnä älykkäitä yksityiskohtia.

TÄYSIN UUSI FORD TRANSIT CUSTOM

on ylellinen, huippuvarusteltu ja täynnä älykästä teknologiaa. Saatavana on esim. integroitu kattoteline, joka voidaan taittaa kokoon silloin, kun sitä ei tarvita. Näin vähennetään ilmanvastusta ja pidetään polttoaineen kulutus pienempänä. Tämä on vain yksi esimerkki Transit Customin älykkäästä suunnittelusta ja kätevistä ratkaisuista. FORD TRANSIT CUSTOM -pakettiautomallisto alkaen 32.872,59 € (sis. toim.kulut 600 €) Ford Ranger Super Cab ja Double Cab -mallisto alkaen 32.498,06 € (autoveroton suositushinta 26.890 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 206 g/km 5.008,06 € + toimituskulut 600 €). Ford Ranger Super Cab ja Double Cab CO2-päästöt 206–256 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 7,8–9,7 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. *Koskee uusia tilaussopimuksia ajalla 1.–30.11.2013. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin.

ford.fi/hyotyajoneuvot

Transit Custom – Kansainvälinen Vuoden Pakettiauto 2013.

Ford Transit Custom -pakettiautomallisto alkaen 32.872,59 € (autoveroton suositushinta 29.170 € + arvioitu autovero CO2-päästöllä 166 g/km 3.102,59 € + toimituskulut 600 €). Ford Transit Custom CO2-päästöt 166–189 g/km ja EU-yhdistetty kulutus 6,3–7,1 l/100 km. Kuvan auto erikoisvarustein. *Koskee uusia tilaussopimuksia ajalla 1.–30.11.2013. Ei yhdistettävissä muihin tarjouksiin.

NYT ETUSI FORD HYÖTYAJONEUVOIHIN* Ford Ranger – Talvirenkaat hintaan 399 €. Ford Transit Custom ja Transit – Talvirenkaat, vetokoukku ja vanerointi hintaan 399 €. Uusi Ford Transit Connect – Talvirenkaat hintaan 399 €.

Otavankatu 21, 50130 Mikkeli.

Automyynti palvelee ma-pe 9-17, la 10-14.

Kari Strengell 040 687 2092 Kimmo Lepistö 040 572 2000 Aleksi Musakka 040 570 8236

Markku Heinikainen 040 545 2882 Tomi Rossi 040 550 3671


Ilmoitusliite

4

Yrittäjät ja kaupunki sitoutuneita Kotikoulutusta kiireiselle seudun kehittämiseen yrittäjälle

Mikkelin Seudun Yrittäjät ja Mikkelin kaupungin valtuusto allekirjoittivat Yrittäjänpäivänä 5.9. sitoumuksen, jossa osapuolet vakuuttavat toimivansa Mikkelin kaupungin elinvoiman kehittämisen puolesta nykyisellä valtuustokaudella 2013–2016. Yrittäjät ja valtuusto sitoutuvat olemaan esimerkkinä kuntalaisille ja toimimaan yhdessä seuraavien tavoitteiden puolesta:

Suomen Yrittäjät ovat viime vuodesta lähtien tarjonneet yrittäjille omalta tietokoneelta käsin tapahtuvia koulutuksia. Koulutukset toteutetaan netin kautta, ja aikaa menee tunnin verran. Jos juuri koulutuksen ajaksi osuu este, voi kurssille ilmoittautunut katsoa tallenteen omalta koneeltaan uudelleen johonkin muuhun aikaan. Osallistujia on parhaimmillaan ollut lähes 100, mutta ns. webinaareja toteutetaan myös pienille ryhmille. Koulutuksen hyviä puolia ovat ajan säästäminen ja koulutuksen vaivattomuus. Osal-

– yrittäjämyönteisen ilmapiirin edistäminen – elinkeinojen ja yrittämisen edellytysten kehittäminen – kunnan palvelu markkinoiden kasvu ja tasapainoinen kehittyminen – kunnan vetovoimaisuuden kehittäminen Sitoumuksen allekirjoitti Mikkelin Seudun Yrittäjien puolesta hallituksen jäsen Jarmo Kemppainen ja Mikkelin kaupungin puolesta kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen. – Käytännön tasolla tämä tarkoittaa paikallisten yrittäjien palveluiden suosimista. Myös maakunnassa toimivia isompia yrityksiä tulee kannustaa siihen, että kilpailutuksissa otettaisiin myös paikalliset toimijat huo-

listuakseen ei tarvitse matkustaa eikä hankkia sijaista töihin. Syvällisempään koulutukseen Suomen Yrittäjät tarjoa edelleen päivän pituisia koulutuksia, joita järjestetään useamman kerran kuukaudessa. Aihealueet vaihtelevat esimiesvalmennuksesta verotukseen ja markkinointiin. Kahden päivän pituisissa laivaseminaareissa puolestaan tarkastellaan ajankohtaisia isompia teemoja asiantuntijoiden johdolla. Suomen Yrittäjien koulutuskalenteri löytyy osoitteesta www.yrittajat.fi/koulutus

Yhteistyökumppanit Mikkelin Seudun Yrittäjien ja Mikkelin kaupunginvaltuuston välisen sitoumuksen allekirjoittivat yrittäjien puolesta hallituksen jäsen Jarmo Kemppainen ja kaupungin puolesta kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen.

mioon, toteaa Mikkelin Seudun Yrittäjien puheenjohtaja Nina Rasola. – Kaupunki tarvitsee yritykset mukaan kehittämään di-

gitaalista kaupunkia, toteaa puolestaan Mikkelin kaupungin kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Esimerkkinä hän mainitsee erilaisten sähköisten palve-

luiden luomisen. Myös asuntomessualueen ja Satamalahden kehittämiseen Kuitunen toivottaa paikalliset yritykset mukaan.

Syyskokous 1.11. Naisvuoritalolla Syyskokouksessa valittiin hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet vuodelle 2014. Puheenjohtajana jatkaa Nina Rasola.

Hallitukseen valittiin Kalle Ervasti, Tarja Kankkunen, Jarmo Kemppainen, Timo Mäkinen, Jani Sensio ja Jari Somero.

Hallituksessa jatkavat valittujen lisäksi ei erovuoroiset Harri Forsberg, Harri Kohvakka, Saara Liukkonen, Anu Partonen ja

Tarja Wickström. Kuvasta puuttuu Anu.

Tiennäyttäjä.

Toimitus: Saara Liukkonen, Tiina Toivakka Tuottaja: Tiina Toivakka Taitto: Etelä-Savon Viestintä Painosmäärä: 23 319 Paino: Etelä-Savon Viestintä Oy Mikkeli 2013

www.kuljetuslaatikainen.fi

Ammattitaitoista, luotettavaa ja joustavaa kuljetuspalvelua monipuolisella kalustolla: • Muuttopalvelut • Jakelupalvelut • Kappaletavara- ja elintarvikekuljetukset

KULJETUSLIIKE J JA R LAATIKAINEN KY Porrassalmenkatu 50 I 50100 Mikkeli I Puhelin 020 749 5261

Vianor Mikkeli Kinnarinkatu 7, 50170 Mikkeli, p. 010 401 3200

Yrittäjäliite syksy 2013  

Mikkelin Seudun Yrittäjien yrittäjäliite, ilmestynyt 12.11.2013 Länsi-Savon välissä. Taitto ja jakelu: Länsi-Savo

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you