__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

WWW.eskauPPakaMaRi.fi

eteLÄ-savON kauPPakaMaRiN Lehti

KAUPPAKAMARI Menestystä ja menestymisen mahdollisuuksia Etelä-Savossa |

nro

ETEVÄ S AVO

01 / 2015

Maaliskuu

kasvuyritykset kääntävät suomen suunnan Fa Forest kiihdYttää kasvuun

teksti ja kuva: keski-suOMeN kauPPakaMaRi Yrittäjän on oltava utelias ja koko ajan hereillä. hänen on heitettävä itsensä jatkuvasti uuteen liemeen. jotta toimintaympäristöä voisi tulkita, siinä on elettävä mukana, kuvailevat anne Berner ja Marika af enehjelm.

sparrauskilpailu Kasvu Openin tuomarit Anne Berner ja Marika af Enehjelm saisivat päättää, kasvuyrittäjät nostettaisiin kansallissankareiksi. He kannustavat ottamaan kunnianhimoisia tavoitteita ja tekemään niiden eteen töitä. jos YritYsteN

alkuun faktat. Suomi on kuilun partaalla. Teollisuuden rakennemuutos tekee tuhansista työpaikoista selvää jälkeä samalla kun väestö ikääntyy ja huoltosuhde on kääntymässä kestämättömäksi. Yhteiskunnan kustannusrakenne on nykyisellään mahdoton yhtälö. – tämä kuva saa makroekonomistit masentumaan. Menestyvän Suomen tavoitteeseen tarvitaan todella voimakasta kasvua, toteaa Suomen pääomasijoitusyhdistys FVCA:n toimitusjohtaja Marika af Enehjelm. todetaaN heti

liiketoimiNNaN ja yritysten kasvattamisen ammattilaisten Anne Bernerin ja Marika af Enehjelmin keskustelu siirtyy pian unelmiin, kovaan työhön ja onnistumisiin. Yksikään yritys ei kasva pakosta. Kasvu rakentuu visioista, pitkäjänteisyydestä, innovaatioista ja asiantuntemuksesta. Sattumastakin.

YritYkset kääntävät suomen suunnan tarvittava todella voimakas kasvu on täysin mahdollista. Lukuisat suomalaiset yritykset niittävät maailmalla mainetta ja kasvavia lukuja viivan alle. Yrityksiä, jotka pystyisivät samaan, on Suomessa paljon enemmän.

yritykset kääntävät Suomen suunnan. Tämä maa on ollut rankemmassakin tilassa. Mutta tekemisen meininki on itsestä kiinni. Yrityksissä voisi tapahtua paljon nykyistä enemmän. On klisee väittää, että vaikkapa verotus estää kasvamisen. Olosuhteissa on kyllä parannettavaa, mutta menestys on tehtävä

– lopulta

itse, hallitusammattilainen Anne Berner sanoo. – toivoisiN, että yrittäjät nostettaisiin kansallissankareiden asemaan. He ansaitsevat laajapohjaista arvostusta siitä että laittavat itsensä likoon ja ottavat riskejä. Kasvuyrittäjille voisi perustaa vaikka oman juhlapäivän, Kansallisen onnistumisen päivän. Jokainen saisi luvan kanssa iloita omista ja muiden onnistumisista, sanoo af Enehjelm.

on tehty turhankin iso pullonkaula. Moni jo lähtökohtaisesti ajattelee, että rahoitus tulee olemaan ongelma, Berner sanoo. – kasvu vaatii systemaattista tekemistä ja oikeiden kasvun askelmien hahmottamista. On oltava iso visio, jonne mennään, ja sitten pienemmät askelet, joita pitkin sinne pääsee. Iso kasvu ei tule vuodessa, vaan se tehdään pitkäjänteisesti, af Enehjelm kuvailee. – rahoituksesta

taustalla oleva tekijä on sattuma. Se voi avata ovia, joista yrittäjä ei itse edes tiennyt. – sattuma ei osu kohdalle omien seinien sisällä. Uteliaisuus, osallistuminen ja aktiivisuus lisäävät sen todennäköisyyttä valtavasti, Berner sanoo. tärkeä kasvuN

YritYsteN vastuu Suomen talouden kääntämisestä rajoittuu niiden oman tuloksen tekemiseen. Se on myös vastuuta omien unelmien toteuttamisesta, onnellisuudestakin. Jotta tulosta tulee, kunnianhimon tasoa ja rohkeutta tarttua tekemiseen on nostettava. Vaatimattomuus ei kaunista eikä kasvata.

kenellekään voi määrätä, että nyt otat riskin. Kannustan talkoohenkeen, joka kilisee myös omaan kassaan. Nyt kasvamaan kaikki, jotka kynnelle kykenevät. Viime vuonna Kasvu Openissa näin paljon tosi lupaavia firmoja, jotka olivat liikkeellä oikealla asenteella. Tavoitteisiin voisi kirjata nollan tai kaksi lisää, af Enehjelm sanoo.

– ei

kasvu on pitkäjänteistä tekemistä taustalla on timanttinen liikeidea. tieteNkiN kaikeN

– useiN hyvän liikeidean tausta on se, että yritys tuntee jonkin toimialan tai asiakassegmentin äärimmäisen hyvin ja pystyy tarjoamaan sinne jotain uutta. Idean on oltava sellainen, että sen vuoksi kannattaa laittaa paljon likoon, af Enehjelm sanoo. hYvät suuNNitelmat ja niiden testaaminen tulevat heti liikeideasta seuraavina. Hyvä happotesti suunnitelmille on kyky rahoittaa kasvua kassavirralla.

Yrittäjä on kasvuYritYksen voima omat rajat tulevat vastaan, on osattava hankkia uutta osaamista ja näkemystä. Voi olla pelottavaa todeta, että jonain päivänä firman koko tiimi on itseä asiantuntevampi, af Enehjelm sanoo.

– kuN

tullessaan, Berner sanoo. häN vaNNoo vahvan omistajuuden ja pitkäjänteisen kehittämisen nimiin. Ne molemmat perustuvat sitoutumiseen. – oN tervettä haluta omaan firmaan paras mahdollinen osaaminen. Samalla omakin ymmärrys kehittyy. Kasvuyrityksessä yrittäjän tulee pystyä kasvamaan myös ihmisenä, af Enehjelm sanoo.

taipumus kasvuun on ihmisen dna:ssa on luontainen taipumus kasvuun. Se on osa ihmisen DNA:ta. Ei kukaan halua taantua. Kasvu on myös inspiraation lähde, mahdollisuus uudistumiseen ja itsensä haastamiseen, Anne Berner sanoo.

– meillä

kasvu oN lähtökohtaisesti energisoivaa ja uskoa luovaa. Työyhteisöissä, joissa kasvua tavoitellaan ja joissa siinä mahdollisesti on jo onnistuttu, motivaatio, ilmapiiri ja sitoutuminen ovat korkealla tasolla. Yrityksen kehittyminen ja tieto siitä, että on itse ollut saamassa kasvua aikaan, luo työhyvinvointia. – kasvu luo uskoa. Mutta siinä on

ja osaajien löytäminen vaatii samaa avoimuutta kuin sattuman kohtaaminen. On mentävä mukaan, aloitettava keskusteluja, verkostoiduttava. Sparraus ja vertaistuki ovat tehokkaita apuja eri vaiheissa oleville yrittäjille. Inspiroivia kumppaneita tarvitsevat niin isot kuin pienetkin. oikeideN koNtaktieN

samaaN heNgeNvetooN Berner ja af Enehjelm toteavat, että suomalaisten yrittäjien suuri synti on heikko luottamus omaan kykyyn viedä yritystä eteenpäin. – omieN kykyjen aliarviointi johtaa usein siihen, että yrittäjä siirtää itsensä liian varhain sivuun ja tulee samalla poistaneeksi koko yrittäjyyden voiman, innostuksen sekä sen valtavan tahdon, jota ulkopuolisilla ei voi olla firmaan

pieni koukku. Kasvun ja kannattavuuden yhdistäminen on haaste. Kasvusta ei saa tulla itseisarvo. Jos kasvua tehdään vain kasvun takia, koko paletti voi kääntyä itseään vastaan, Berner pohtii.

Fa ForestiN tavoitteet ovat selkeät. Viiden vuoden sisällä tarkoituksena on avata useita uusia tuotantolaitoksia. Tänä vuonna yritys pyrkii kasvattamaan liikevaihtonsa viime tilikaudesta puoli miljoonaa euroa yli 6 miljoonaan euroon. tämä kasvu Open Biotalous Kasvupolun finalistiyritys tarjoaa tuhkasta valmistettuja hyötytuotteita ja kevytkiviainesta maanrakennuskäyttöön. – tavoitteisiiN päästään liiketoiminnan suunnitelmallisella kehittämisellä entistä ammattimaisempaan suuntaan. Siihen saimme paljon eväitä Kasvu Openista. Yhteistyökuviot esimerkiksi Metsä Groupin kanssa auttavat tavoitteisiin pääsemisessä, kertoo FA Forestin talouspäällikkö Allan Snellman. Fa Forestille Äänekosken biotuotetehtaan investointi on mahdollisuus myös omaan kasvuun. Tuhkasta muun muassa metsälannoitteita valmistava yritys on hiomassa yhteistyökuvioita Metsä Groupin kanssa. – metsälaNNoitepuoli on molemmille osapuolille tärkeää, sillä toteutuessaan biotuotetehdas tarvitsee paljon puuta – ja lannoittaminen taas lisää sitä, kertoo Snellman. tuotaNtoprosessieN hiomiNeN on mahdollistanut entistä laadukkaampia lannoitetoimituksia. Maanrakennuspuolella FA Forest on saanut onnistumisia myytyjen ja rakennettujen kohteiden osalta. – alalla on selvästi uutta auringonnousua. Onneksi Kasvu Open on osaltaan nostamassa sitä. Suosittelen Kasvu Openia ehdottomasti kaikille, jotka haluavat kasvattaa ja kehittää omaa liiketoimintaansa. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että lähdimme mukaan, sillä saimme paljon vinkkejä haasteisiin ja kokonaisuuden ammattimaiseen kehittämiseen, kannustaa Snellman.

mikteCh tuo een-verkoston kansainvälistYmispalvelut etelä-savoon s. 2 vt5 s.3 kauppakamarissa tapahtuu s. 3 YritYsten Yhteiskuntavastuu kilpailu 2015 s. 4 tYÖnantajat ja tYÖntekijät kohtasivat mikkein torilla s. 5 esen strategia s. 5 enemmän liiketoiminnan osaamista poliittiseen päätÖksentekoon s. 6 kaikki puolueet Yksimielisiä BYrokratiaa purettava ja lisää kotimaista energiaa s.7 hYvän johtamisen resepti lÖYtYY YritYksen resurssien tuntemuksesta s.8 YrittäjYYs on kasvattanut vahvemmaksi s.8 jC-kilta tuottaa tulevaisuuden tekijÖitä s.9 talous- ja rahoitusseminaari pieksämäellä s.10 YritYsrahoitusta saa, kun asiat on kunnossa s.11

kasvu open 2015: YritYsten kasvun sparrauskilpailu kasvuopen 2015 etelä-savo 2015 Etelä-Savon Startti, Mikkeli 2015, 1. kiitoratapäivä, Savonlinna 22.04. kasvuopeN 2015, 2. kiitoratapäivä, Pieksämäki 26.05. kasvuopeN 2015 Etelä-Savon Finaali, Mikkeli 05.03. kasvuopeN 25.03. kasvuopeN

– tärkeiN kysymys on: Mitä haluat tehdä? Oikea vastaus ei ole, että mahdollisimman paljon rahaa. Tulos tulee siitä, että on magee juttu, jonka tulenpalavasti haluaa toteuttaa ja sitten toteuttaa sen, af Enehjelm sanoo.

uskoa elämään tahtoa toimintaan s. 2

lisätietoja ja ilmoittautumiNeN WWW.kasvuopeN.Fi


Pääkirjoitus uskoa elämään – tahtoa toimintaan kuluvalle vuodelle on ladattu odotuksia ennätysmäärä niin yksityisten kansalaisten kuin elinkeinoelämän puolelta. On havaittavissa ainakin kaksi keskeistä asiaa, jotka nostattavat tuntoja.

Tulevat eduskuntavaalit, muodostettava hallitus ja hallitusohjelma, johtaminen sekä välttämättömät uudistukset asia 2: Kansainvälinen tilanne talouden ja politiikan osalta asia 1:

suomalaiNeN demokratia on arvokas asia. Eduskuntavaaleissa päästään äänestämään joka neljäs vuosi maallemme lainsäätäjät ja harjoitettavan politiikan johtajat. Jälleen kerran Suomi –neito on tienhaarassa. On pystyttävä tekemään valintoja. Tiukkaa talouskuria ja leikkauksia, mutta myös samalla panostuksia yritystoiminnan edellytysten luomiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi. parlameNtarismiN kautta pitää löytää kestävä ratkaisu vihdoin ja viimein sosiaali- ja terveydenhuoltoon koko maassa. Työterveyshuolto maassamme toimii melko lailla hyvin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuudella. Tästä tulisi ottaa oppia, kun sotesoppaa keitetään vaalien jälkeen. Olen aivan vakuuttunut siitä, että myös yksityistä sektoria tarvitaan, jotta pystytään turvaamaan kansalaisten terveyspalvelut tulevaisuudessa.

Olen saanut poikkeuksellisen paljon positiivista palautetta tilaisuudesta. Toki ”dinosaurusjuttujakin” on kuultu. Jatkamme keskustelua yritysten rahoituksesta tässä numerossa. Paljon parjatut yrityspankkiirit saavat esittää näkemyksiään. Samalla haluamme tuoda kasvoja näkyviin, sillä pelkät numerot eivät saa edelleenkään olla ratkaisevassa asemassa. Persoonillakin on väliä.

teksti: MaRi kiviNeN, kuva: MaRkku kakRiaiNeN eNterprise europe Networkin toiminta on Euroopan komission osarahoittama. Lisäksi verkostoa rahoittavat kansallisesti työ- ja elinkeinoministeriö sekä verkoston toimijat. Miktech ja Mikkelin kaupunki osallistuvat tammikuun 2015 alusta alkaen verkoston toiminnan rahoittamiseen.

lopuksi haluaN haastaa yritykset ja yhteisöt palkkaamaan nuoria kesätöihin. Kauppakamari, Yrittäjät ja MTK tekevät maaliskuun alussa yhteisen kesätyöpaikkakyselyn, muistakaa vastata siihen. Nuoria kannattaa hyödyntää ja tutustuttaa työelämään. Etelä-Savon kauppakamarilla on erinomaisia kokemuksia yhteistyöstä oppilaitosten ja opiskelijoitten kanssa erityisesti viime vuodelta. Tätä yhteistyötä jatkamme ilomielin. vielä tietoisku kansanedustajaehdokkaille, Itäisen Suomen kauppakamarit, maakuntien liitot, Viitostie ry ja EK järjestävät laajan info- ja keskustelutilaisuuden Mikkelissä 1.4.2015 klo 15:00 (tulokahvit 14:30) – n. 17:30 Kaakon Viestintä Oy:n Länsi-Savon toimitalossa, ennakkosähköpostiviesti on pitänyt teille jo tulla. Kannattaa osallistua.

lopuksi kiitokset elinkeinoelämän puolesta kaupunginjohtaja Kimmo Mikanderille Mikkelin vuosista. Kanssasi on ollut helppo tehdä yhteistyötä. Menestystä uusissa haasteissasi. ja siuNatuksi

tuleva eduskuNta ja hallitus kohtaavat monia hankalia asioita, jotka kytkeytyvät kansalaisten elämään ja yritysten jokapäiväiseen toimintaan. Yksi keskeinen asia on suomalainen tieverkko yksityisteistä valta- ja moottoriteihin. Sitä on pystyttävä kehittämään ja pitämään kunnossa. Muutoin meille käy huonosti. Hallitusohjelmaneuvottelujen helpottamiseksi on toki olemassa hyviä pohjapapereita. Muun muassa Itä-Suomen liikennestrategia ja Kauppakamariryhmän liikenneohjelma ovat asiakirjoja, jotka antavat hyvät pohjat päätöksenteolle.

tarjoamista mahdollisuuksista. Palvelut ulottuvat EU-asioihin liittyvästä neuvonnasta kansainvälisen teknologiansiirron tukemiseen ja kumppanihakuun.

tavoitteena on se, että maakunnassa pystytään hyödyntämään aikaisempaa paremmin Enterprise Europe Network -verkostoa kustannustehokkaana ja koeteltuna työkaluna osana pkyrityksien kansainvälistymistoimia, sanoo toimitusjohtaja Vesa Sorasahi.

– eNterprise Europe Network on Euroopan laajin verkosto pkyritysten kansainvälistymisen tukemiseen. Verkosto pystyy tarjoamaan pk-yrityksille sopivia kontakteja ja asiantuntemusta hyvin vaihteleviin tarpeisiin. Autamme yrityksiä mm. etsimään uusia markkinoita tai teknologiaa, joka parantaa yrityksen kilpailukykyä ja asemaa markkinoilla. Verkostolta saa apua myös teknologian ostoon ja myyntiin sekä yritysten väliseen tuotekehitystai alihankintayhteistyöhön, kertoo verkoston erityisasiantuntija Mari Kivinen.

suomeN kaNsallisessa Enterprise Europe Network -verkostossa on mukana kolme organisaatiota: Finpro, Helsingin seudun kauppakamari sekä Turku Science Park. Muita valtakunnallisia yhteistyökumppaneita ovat ELY-keskusverkosto, teknologiakeskukset sekä seudullisia yrityspalveluita tarjoavat toimijat. Miktechin ja verkoston yhteistyön myötä Mikkelin alueelle saadaan oma verkostoa edustava yhteyshenkilö Mari Kivinen, joka työskentelee Miktechin toimitiloissa Turva- ja materiaaliteknologian innovaatiokeskus TUMAssa.

– mikteChiN

teknologiakeskus Miktech Oy on aloittanut yhteistyön Enterprise Europe Network -verkoston kanssa. Yhteistyön myötä verkoston maksuttomat kansainvälistymispalvelut ovat entistä helpommin eteläsavolaisten pk-yritysten saatavilla. Verkosto tarjoaa yrityksille mm. neuvontapalveluita, yhteistyökumppanien hakua sekä tukea EU-rahoitusohjelmien etsimiseen. iNNovaatio-

ja

eNterprise europe Network on Euroopan komission vuonna 2008 käynnistämä verkosto, joka toimii yli 50 maassa. Verkostoon kuuluu noin 600 organisaatiota sekä yli 3000 asiantuntijaa. Enterprise Europe Network tarjoaa pkyrityksille monipuolista asiantuntemusta sekä kontakteja, tietoa ja neuvontaa EU:n markkinoiden

kaNsaiNväliNeN tilaNNe muuttui turvallisuuspolitiikan osalta räjähdysherkäksi erittäin nopeasti. On toivottavaa, että Ukrainan kriisi laukeaa rauhanomaisesti, ja Venäjä muuttaa toimintamalliaan, jotta päästään asteittain pakoteajasta pois. Normalisoituva tilanne on erityisen tärkeä maataloudelle kuten myös koko elinkeinoelämälle. Maidontuottajat ovat yksittäisenä ryhmänä joutuneet todella tukalaan asemaan. Kansallinen etumme on kotimainen elintarviketeollisuus ja sen menestys. taloudeN kuva on monilta osin vielä synkkä, joten yritysten rahoitushuolto on keskeisessä asemassa, jotta vaikeista ajoista päästään yli. Rohkeaa ja oikea-aikaista rahoitusta tarvitaan myös yritysten synnyn, kasvun ja kansainvälistymisen vauhdittamiseksi. Järjestimme tammikuun lopussa korkean tason Talous- ja rahoitusseminaarin Pieksämäellä.

Miktech tuo enterprise europe Network -verkoston kansainvälistymispalvelut etelä-savoon

lYhYesti lukuiNa

40

19.4. markku kakriaiNeN

eduskuNtavaalieN vaalipäivä oN 19.4.2015.

kauppakamarieN hallitusohjelma-

Vaaleja varten Suomi on jaettu 13 vaalipiiriin maakuntajaon mukaisesti. Kustakin vaalipiiristä valitaan se määrä kansanedustajia, jota vaalipiirissä asuvien Suomen kansalaisten lukumäärä kuusi kuukautta ennen vaaleja osoittaa.

tavoitteena on saada julkiset ja yksityiset palvelut samalle viivalle. Kauppakamarien mielestä yksityisen sektorin osuus julkisesta palvelutuotannosta tulisi olla noin 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä.

toimitusjohtaja päätoimittaja

LeNTokeNTÄLLÄ LePÄÄMÄÄN

etelä-savoN kauppakamari allekirjoitti Yritys-Suomi Mikkelin seudun kanssa yhteistyösopimuksen. Allekirjoittajina olivat ohjausryhmän puheenjohtaja Kari Joutsalainen ja seutrukoordinaattori Eero Seppälä. Kauppakamarin puolesta allekirjoittajina olivat tj Markku Kakriainen ja hallituksen varapj Jouko Kervinen.

YhteYstiedot ja toimitus gosleep louNge is now open Helsinki-Vantaa T2 Gate 38: Nyt pääsee matkustajat lepäämään Helsingin lentokentällä pieksämäkeläisen Short Rest Solutions Oy:n UNI koteloihin.

Kokemus ja taito RATKAISEVAT

Etevä-Savo | Etelä-Savon Ulkoasu ja taitto: kauppakamarin lehti Tmi SaaraLiu www.saaraliu.fi jakelu Itä- ja Länsi-Savon välissä Paino: Kaakon Viestintä Oy Julkaisija ja kustantaja: Etelä-Savon kauppakamari Levikki: 36.994 Patteristonkatu 2 C (+ osoitteellisena n. 200 kpl) 50100 MIKKELI www.eskauppakamari.fi Digitaalisena: facebook.com/eskauppakamari www.eskauppakamari.fi Päätoimittaja: Markku Kakriainen

Porrassalmenkatu 25 B, 50100 Mikkeli ⋅ Puh. 015 321 720

2

Sisällön tuontanto ja juttuvinkit: Etelä-Savon kauppakamari / Markku Kakriainen, Tanja Puputti ja Tiina Ylönen Tmi SaaraLiu / Saara Liukkonen, Grafical Oy / Arto Tolvanen

Ilmestymis- ja aineistopvt 2015 Numero Ilmestymis- ja aineistopvm 01 / 2015 ma 02.03. 02 / 2015 ma 08.06. (pe 29.05.) Ilmoitusmyynti: Kauppakamarin 03 / 2015 ma 21.09. (pe 11.09.) toimisto sekä p. 040 484 6610 04 / 2015 ma 07.12. (pe 27.11.)

www.eslaskenta.fi

ETEVÄ-SAVO


vt5 - ainutlaatuinen elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomaisille automatkailijoille

kauppakamarissa tapahtuu MaaLis

5

teksti: saaRa LiukkONeN

Yhdessä Yhteismarkkinointihanketta markkinoimassa viitostie - ei mikään turha tie •

• • • • •

Helsingistä ja Pietarista läpi Suomen, joka jatkuu E75 -tienä Rovaniemeltä ja Sodankylästä Nuorgamiin saakka 5 maakuNtaa, 11 kaupunkia, kymmeniä kuntia ja lukemattomia elämyksiä moNipuoliset palvelut matkailijoille koko reitillä helposti löydettävissä ja saavutettavissa pitkin matkaa uNiikki tapa sitoa resurssit yhteen, vastaavaa ei löydy koko Euroopasta mukaaN pääsevät kaikki palvelut Viitosväylän vaikutuspiiristä n. puolen tunnin ajomatkan sisällä varsiNaiselta viitostieltä, Lapissa E75-tieltä sekä Venäjän raja-asemilta Viitostielle johtavien teiden ympäristöistä (Lappeenranta, Imatra, Savonlinna) elämYksellisiN matkailureitti

helmikuussa suuNtasi isompi joukko viitostien väylän väkeä eri organisaatioista ”isolle kirkolle” mm. yhteismarkkinointihankkeesta kertomaan. Vierailimme viitostien kannalta tärkeissä ministeriöissä tapaamassa ihmisiä. Joka paikassa missä vierailimme sai yhteismarkkinointihanke lämpimän vastaanoton. Hankkeesta oltiin todella kiinnostuneita ja etenkin se herätti mielenkiintoa, että mukana hanketta ollaan niin laajalla rintamalla tekemässä yhdessä. huhtikuussa, aprillipäiväNä järjestetään Viitostie-seminaari kansanedustajaehdokkaille. Toivomme heitä siellä näkevämme runsain joukoin.

TULOSSA:

viitosväYlä Yhteismarkkinointikanavana

momeNtti oY:N Kari Turunen vakuuttaa, että viitosväylästä on mahdollista tehdä toimiva ”yhteismarkkinointialue”, joka esiintyy yhden brandin alla toimivana yhteismarkkinointikanavana helpottamaan asiakkaan valintoja ja yritysten markkinointia. Asiakkaan kannalta oleellista on, että asiakas löytää väylän varrella olevat matkailualueet ja –kohteet sekä niiden palvelut yhdestä paikasta niin netistä kuin erilaisilla älylaitteilla. Viitosväylän varren yrityksille yhden brandin alla esiintyminen tuo uskottavuutta ja on myös palvelun laadun tae.

tulee helpottamaaN asiakasta löytämään väylän varrella olevat matkailualueet ja –kohteet sekä niiden palvelut yhdestä paikasta, niin matkaa suunniteltaessa internetissä kuin matkalla erilaisissa mobiiliratkaisuissa lisäämääN YritYsteN näkyvyyttä edullisesti ja samalla keventämään yritysten markkinointikustannuksia Yhteisellä iNtressillä saatavissa riittävästi raharesursseja tehokkaaseen markkinointiin ja myyntiin

keskuskauppakamari: oikeilla liikenneratkaisuilla kilpailukykyä suomelle viime syksynä yhteisen liikenneohjelman erityisesti yritysten kilpailukyvyn lähtökohdista. Liikenteellä on suuri merkitys Suomelle: koko kansantalouden kilpailukyvylle, kasvulle, kehitykselle, tulevaisuuden investoinneille, yritysten sijoittumiselle ja pysymiselle Suomessa ja meidän on nujerrettava etäisyystekijän vaikutus. kauppakamarit tekivät

tiivistettYNä liikeNNeohjelmasta

tista näkökulmaa:

1.

2.

YhteismarkkiNoiNNiN kohderYhmät

ovat etenkin pääkaupunkiseudulta, mutta myös muualta Suomesta liikkeelle lähtevät automatkailijat ulkomailla kohderYhmäNä automatkailijat, joiden lähtödestinaatioina Venäjä, Baltia, Pohjois-Eurooppa ja Skandinavia kotimaassa kohderYhmäNä

ketkä hankkeeseen pääsevät mukaan YhteismarkkiNoiNtiiN pääsevät mukaan perinteisten matkailuyri-

tysten lisäksi kaupat, huoltoasemat, käyntikohteet ja muut matkailijan tarvitsemat oheispalvelut omilla sopimuksillaan tai alueellisen, ketjun tai kauppakeskuksen yhteismarkkinoinnin kautta. Lisäksi myös Viitosväylän varrella olevat kunnat pääsevät luontevasti mukaan tuomalla esiin käyntikohteet, museot ym., jotka ovat kunnan omistuksessa tai heidän tarjoamiaan palveluja.

Työoikeuden ajankohtaispäivä Torstai 19.3.2015 klo 9-16 Paikka: Länsi-Savo Oy, Mikkeli

Mitä työoikeudessa tapahtuu? Tule tutustumaan uusimpiin lakimuutoksiin ja oikeustapauksiin, sekä muihin ajankohtaisiin työsuhdeasioihin. Koulutuksessa perehdytään muun muassa uuteen yhdenvertaisuuslakiin ja vuorotteluvapaalain muutoksiin. Lisäksi käydään läpi työkyvyttömyystilanteisiin liittyviä kysymyksiä ja kerrataan vuosiloman ansainnan ja antamisen periaatteet. Asiantuntijana: Lakimies Reetta Riihimäki, Helsingin seudun kauppakamari. Riihimäen työhön kuuluu kauppakamarin jäsenyritysten neuvonta työsuhteisiin liittyvissä sekä sopimus- ja yhtiöoikeudellisissa kysymyksissä. Lisäksi hän toimii työsuhdeasioiden kouluttajana. Osallistumismaksu: Normaali hinta 335 eur+alv., kauppakamarin jäsenet 245 eur+alv.

24 25 25 1

neljä elinkeino/kilpailupoliit-

palvelukriteerejä. Keskeisenä näkökulmana teollisuuden (myös pk) kuljetukset satamiin ja maailmalle. Tuotannosta satamiin 70 km/h etenemisnopeudella, vuoden jokaisena päivinä. Se edellyttää yhtenäisiä satasen nopeuden toimivia väyliä. Varmuus iso kustannustekijä. Ja edelleen: ilman väylämaksua meritse maailmalle. esitämme liikeNNeiNFralle

täsmäiNvestoiNteja kuteN ohituskaistoja, liittymäjärjestelyjä ymv. infrakriteerien täyttämiseksi. Esimerkkeinä VT 8 ja Viitostie VT 5. Infran rakentamisesta ja tasokunnossapidosta myös nopeat kerrannaiset taloudelliset heijastusvaikutukset. Rahoitus erityisesti infrayhtiöiden ylikapitalisoiduista taseista osinkona ja infraan budjetoituna. Tuottamaton raha tuottamaan kilpailukykyä. Ei euroakaan uutta velkaa. On toki herkkä asia, mutta rahaa on taseissa.

3.

iNFra kilpailukYkYtekijäNä ratkaisee osaltaan tulevaisuuden investoinnit Suomeen ja yritysten tuotannon pitämisen täällä.

4.

leNtoliikeNNeosiossa käsitellääN bisnespohjalta Suomen läsnäoloa maailman markkinassa ja Suomen ja sen alueiden saavutettavuutta maailmalta.

Esimiehen työoikeus -koulutus Keskiviikko 22.4.2015 klo 9.00 - 16.00

Paikka: Länsi-Savo Oy, Mikkeli

14 21 22 22 23

12

TYÖoIkeUDeN aJaNkohTaIsPÄIVÄ Mikkeli. Maksullinen

13

hhJ PJ- kURssI 1. Jakso. Mikkeli. Maksullinen. hhJ PJ- kURssI 2. Jakso. Mikkeli. Maksullinen. kasVUoPeN kIIToRaTaPÄIVÄ Savonlinna.

hhJ kURssI 4. Jakso. Varkaus. TÄYNNÄ.

26

heiNÄ

hhJ kURssI 2. Jakso. Varkaus. TÄYNNÄ.

31

PaLkkaPÄIVÄ – TYÖoIkeUTTa PaLkaNLaskIJaLLe Mikkeli. Maksullinen.

YhTeIskUNTaVasTUU kILPaILUkYkYTekIJÄNÄ Koulutus. Mikkeli.

kasVUoPeN FINaaLI Mikkeli.

30

esIMIeheN TYÖoIkeUs Mikkeli. Maksullinen.

hhJ kURssI Ryhmätyö TÄYNNÄ.

kaUPPakaMaRIN keVÄkokoUs Mikkeli.

hhJ kURssI 1. Jakso. Varkaus. TÄYNNÄ.

kasVUoPeN kIIToRaTaPÄIVÄ Pieksämäki.

hhJ kURssI 3. Jakso. Varkaus. TÄYNNÄ.

26

29

sUoMeN Ja VeNÄJÄN kaUPPakaMaRIeN koNFeReNssI saIMaa sUMMIT -TaPahTUMaN YhTeYDessÄ Savonlinna.

MaRRas

30

kaUPPakaMaRIN TILINPÄÄTÖs- Ja VeRoPÄIVÄ Mikkeli. jOuLu

15

osakeYhTIÖN VeRoILMoITUs -koULUTUs Mikkeli.

kesÄtYÖPaikkakYseLY 2015 eteLÄ-savON kauPPakaMaRi, eteLÄsavON YRittÄjÄt ja Mtk/eteLÄsavO seLvittÄvÄt tÄNÄ vuONNa YhteiseLLÄ kYseLYLLÄ YRitYsteN ja/tai YhteisÖjeN taRjOaMieN kesÄtYÖPaikkOjeN MÄÄRÄÄ. kYseLY tuLLaaN LÄhettÄMÄÄN MaaLiskuuN aLkuPuOLeLLa. OLkaa aktiivisia vastaaMaLLa kYseLYYN!

Palkkapäivä - työoikeutta palkanlaskijoille Paikka: Länsi-Savo Oy, Mikkeli Palkanlaskijoille suunnatussa koulutuspäivässä perehdytään keskeiseen työlainsäädäntöön palkanlaskennan näkökulmasta. Koulutuksen aiheita ovat muun muassa lopputilin maksaminen, ylityön korvaaminen, vuosilomapalkan laskeminen ja työsuhteen poissaoloja koskevat palkanmaksukysymykset. Lisäksi tutustutaan palkanlaskentaan liittyviin uusiin oikeustapauksiin ja työlainsäädännön muutoksiin.

Asiantuntijana: Lakimies Reetta Riihimäki, Helsingin seudun kauppakamari.

Asiantuntijana: Lakimies Reetta Riihimäki, Helsingin seudun kauppakamari.

Osallistumismaksu: Normaali hinta 350 eur+alv., kauppakamarin jäsenet 255 eur+alv.

Osallistumismaksu: Normaali hinta 335 eur+alv., kauppakamarin jäsenet 245 eur+alv.

ETEVÄ-SAVO

19

ek & kaUPPakaMaRIFooRUMI + VT5 seMINaaRI Mikkeli.

Torstai 23.4.2015 klo 9.00 - 16.00

Esimies on työnantajan edustaja, jota koskevat työsopimuslaissa työnantajalle säädetyt velvollisuudet. Koulutuksessa perehdymme keskeiseen työlainsäädäntöön, joka tulisi tuntea uusia työntekijöitä palkattaessa, työsuhteen aikana ja sen päättyessä. Käymme läpi työsopimuksen tekemiseen, työsuhteen poissaoloihin ja ongelmatilanteisiin, sekä työsuhteen päättämiseen liittyvää sääntelyä ja työsuhteen osapuolten velvollisuuksia.

5

GooGLeMaRkkINoINTI Savonlinna. Maksullinen.

huhti

Keskiviikko 1.4.2015, Mikkeli

viitosväYläN YhteismarkkiNoiNti

19

Viitostie -seminaari kansanedustajaehdokkaille

on käynnistymässä Kainuun Etu Oy:n hallinnoima ”Viitostie todelliseksi matkailuväyläksi” -yhteismarkkinointihanke. Hankkeeseen on saatu osarahoitusta maakuntaliitoilta kautta Viitostien: mukana ovat Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa. Toisena toteutusvuonna mukaan liittyvät lisäksi Etelä-Karjala ja Lappi. Hankkeen toteuttajaksi on valittu kajaanilainen Momentti Oy. Kolmannesta vuodesta eteenpäin yhteismarkkinoinnin toteutus on tarkoitus toimia yritysrahoitteisena. kevääN aikaNa

miksi ja kenelle Yhteismarkkinointihanketta tehdään?

10

kasVUoPeN sTaRTTI Mikkeli.

tOukO

Muita koulutuksia / tapahtumia: - Lisää asiakkaita Google markkinoinnin avulla ti10.3.2015, Savonlinna - KasvuOpen startti, to 5.3.2015, Mikkeli - HHJ Puheenjohtajakurssi, ti-ke 24.25.3.2015, Mikkeli - HHJ -kurssi alkaa, ti 14.4.2015, Varkaus - Osakeyhtiön veroilmoitus -koulutus ti 15.12.2015, Mikkeli Tuoreimmat tiedot päivittyvät nettisivuillemme! Lisätiedot ja hinnat: www.eskauppakamari.fi >koulutus/tapahtumat tai puh. 044-732 1180

3


Oletko kiinnostunut kehittämään yritystäsi? Osallistu Etelä-Savon kauppakamarin Yhteiskuntavastuu -kilpailuun! Yhteiskuntavastuun merkitys on nousemassa ja siihen keskittyminen on tärkeää jokaisen yrityksen tulevaisuuden kannalta. Kehittämällä vastuullisuuttanne myötävaikutatte siihen, että yritysmaailman kokonaisvaltainen vaikutus yhteiskuntaan paranee. Lähtökohtana ovat pienet teot, jotka tulevat myöhemmin kasvamaan voimakkaaksi virraksi. Suuret yritykset ovat jo jossain määrin omaksuneet vastuullisuuden periaatteet – nyt on pk-yritysten vuoro näyttää voimansa! Nimenomaan pk-yrityksillä on suuri vaikutus alueelliseen kehitykseen, niin työllistäjinä kuin hyvinvoinnin lisääjinä.

Miksi osallistua?

Ensimmäinen vaihe – Itsearviointi Osallistu kilpailuun ja arvioi yrityksesi nykytila 30.4. mennessä osoitteessa www.eskauppakamari.fi > Yritysten Yhteiskuntavastuu. Itsearviointi toimii apuvälineenä yritykselle ja kilpailuraadille, joka saa vastauksista käsityksen yrityksen vastuullisuuden tilasta kilpailun alussa. Toinen vaihe – Kehitysprojekti

Yhä useammin vastuullinen liiketoiminta toimii asiakkaiden tekemien valintojen perusteena. Vastuullisen toiminnan mukanaan tuomien hyötyjen lisäksi yritys saa kilpailuun osallistumalla: -

Kilpailun kulku

positiivista näkyvyyttä hyvää mainetta asiantuntija-apua kilpailun aikana.

Valitse yksi osa-alue: taloudellinen vastuu, sosiaalinen vastuu tai ympäristövastuu. Toteuta siitä kehityshanke, jolla parannat yrityksesi vastuullisuutta. Toisen vaiheen aikana osallistujat saavat neuvonta-apua ja järjestämme koulutustilaisuuksia yhteiskuntavastuusta työn tueksi. Palauta väliraportti 30.9. mennessä ja kirjallinen esitys 15.11. mennessä. Kolmas vaihe – Loppukilpailu Raadin valitsemat yritykset pääsevät loppukilpailuun, joka järjestetään joulukuussa 2015. Kilpailuraadin valitsema voittaja palkitaan vuoden 2016 YrittäjäGaalassa.

Lisäksi parhaiten menestyneet yritykset palkitaan. Etelä-Savon kauppakamarin lanseeraaman Yritysten Yhteiskuntavastuu -kilpailun tavoite on yritysten vastuullisuustietoisuuden lisääminen eteläsavolaisten pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa. Kilpailun tarkoituksena on kannustaa yrityksiä kehittämään omaa vastuullista toimintaansa jatkuvien kehittämistoimenpiteiden kautta ja palkita yritys, joka on panostanut vastuullisuutensa parantamiseen konkreettisin keinoin ja kehittynyt eniten kilpailun aikana.

Olemalla vastuullinen voit parantaa yrityksesi mainetta, tuottavuutta sekä kilpailukykyä!

Arviointiraati:

Ylijohtaja Elli Aaltonen, ItäSuomen aluehallintovirasto

Toimitusjohtaja Antero Asikainen, Franke Finland Oy

Kehittämispäällikkö Tomi Heimonen, Aalto yliopisto

Johtaja Arto Heinonen, LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö

Johtaja, varatuomari Anne Horttanainen, Keskuskauppakamari

Ylijohtaja Pekka Häkkinen, Etelä-Savon Ely –keskus

Toimitusjohtaja Raimo Laine, Mipro Oy

Päätoimittaja Tiina Ojutkangas, Länsi-Savo & Itä-Savo

Toiminnanjohtaja Mikko Routti, Yritysvastuuverkosto FIBS ry

Toimitusjohtaja Armi SaloOksa, Marski Data Oy

Puheenjohtaja Helena Skopa, Mikkelin Nuorkauppakamari

Varapuheenjohtaja/ Yrittäjä Matti Tulla, Etelä-Savon Yrittäjät ry/ Kangasniemen Jätehuolto Oy & Tulla Ky

Ole edelläkävijä - osallistu kilpailuun! www.eskauppakamari.fi > Yritysten Yhteiskuntavastuu Toimitusjohtaja Markku Kakriainen, Etelä-Savon kauppakamari

4

Yhteistyössä:

ETEVÄ-SAVO


Työnantajat ja työntekijät kohtasivat Mikkelin torilla

teksti ja kuvat: MIRA MYYRYLÄINEN, EMMI ERONEN

Etelä-savon energia teetti Gaia-tutkimusyhtilöllä selvityksen käyttämistään polttoainevalinnoista. Työn tavoitteena oli konkretisoida luotettavilla laskentatyökaluilla ESE:n energiatuotannon vaikutukset Pursialan voimalaitoksessa ja valikoiduissa alueellisissa lämpökohteissa keskittyen seuraaviin asioihin:

• • Neljättä kertaa järjestetty RekryON -tapahtuma täytti Mikkelin torille pystytetyn teltan helmikuun ensimmäisellä viikolla työnantajista ja työntekijöistä. Toimialakohtainen RekryON -viikko oli ensimmäinen laatuaan ja järjestäjät saivat siitä pääosin positiivista palautetta. Mikkelin kaupungin työllisyyspalveluissa

RekryON -tapahtuma järjestetään jatkossakin samankaltaisella konseptilla. toivotaan, että

tapahtumaan ja esillä olleisiin työnantajiin. Tapahtuma koetaan tarpeellisena.  Työnantajilta

saadusta

palautteesta ilmeni, että tapahtuman yleiseen tunnelmaan, uudistuneeseen konseptiin sekä yrityksen saamaan näkyvyyteen ja verkostoitumismahdollisuuksiin oltiin tyytyväisiä. Tori koettiin hyvänä paikkana tapahtuman järjestämiselle. houkutteli tavoitellun kohderyhmän, vaikka toisaalta valmistuvien ja vastavalmistuneiden  opiskelijoiden vähäinen määrä herätti ihmettelyä. Joillekin päiville toivottiin osallistuvan enemmän  myös yli 30 -vuotiaita ammattilaisia.

Tapahtumaviikolla

toril-

nähtiin erilaista kalustoa, jota tapahtumaan osallistuneet näytteilleasettajat saivat tuoda näytille. Mukana oli mm. tiistaina Etelä-Savon ammattiopiston metsäkonesimulaattori sekä  keskiviikkona erilaisia ajoneuvoja ja työkoneita. la

Erillistä ohjelmaa tapahtumassa ei järjestetty, mutta jokainen päivä avattiin puheenvuoroilla. Puhujat olivat:

Kukin toimialapäivä

Tapahtumaan osallistui lähes 70 eri näytteilleasettajaa, joista osa oli paikalla useampana päivänä. Näin viikon yhteissummaksi saatiin lähes 90 työnantajaa.  Työnhakijoita teltassa kävi koko viikon aikana n. 2300, joista n. 900 perjantain kesätyöpäivänä. Yleisöpalautetta

kerät-

päivittäin. Yleisesti kävijät vaikuttivat olleen tyytyväisiä tiin

Ma 2.2.2015: Kari Lehtola, sivistystoimen ylitarkastaja, Itä-Suomen AVI Ti 3.2.2015: Tea Raatikainen, johtaja, Etelä-Savon ELY-keskus

To 5.2.2015: Satu-Mari Tolonen, Mikkelin kaupungin viestintäpäällikkö Pe 6.2.2015: Pape Purhonen, nuorisovaltuuston 1. varapuheenjohtaja Tapahtuman suojelijana toimi Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakka. Tapahtuman järjesti Mikkelin kaupungin työllisyyspalvelut yhteistyössä Solmu -projektin, Mikke ry:n, Etelä-Savon TE -toimiston ja EURES -hankkeen, Mikkelin Yrittäjien, Etelä-Savon Yrittäjien, Etelä-Savon kauppakamarin sekä oppilaitoksien Esedu ja Mamk:n kanssa.

in hdon 5 a imen

toiein . yyttä snn en upn

ESE:n käyttämien polttoaineiden talousvaikutukset Mikkelin talousalueelle ovat merkittävät. Kun Pursialan CHP-voimalaitoksessa käytetään puuta ja turvetta polttoaineina, jää Mikkelin alueelle tuloja 11-12 M€ vuodessa. Vastaavasti kivihiiltä poltettaessa tulot olisivat vain 2 M€. Kun ESE:n kolmessa tutkimuksessa mukana olleessa lämpölaitoksissa käytetään metsähaketta, jää Mikkelin alueelle tuloja lähes 0,7 M € vuodessa. Kevyttä polttoöljyä poltettaessa aluetaloudellinen vaikutus Mikkelin alueelle olisi sen sijaan negatiivinen (- 0,7 M €). ESE:n Pursialan voimalaitoksessa käytetyt polttoaineet (puu ja turve) ovat työllisyysvaikutuksiltaan kaksinkertaiset verrattuna kivihiilen käyttöön. Kivihiiltä poltettaessa työllisyysvaikutus olisi noin 90 htv/v. Vastaavasti 63 % puuta ja 37 % turvetta käytettäessä suorat työpaikat ovat noin 180 htv/v. Puun määrää nostettaessa 85 prosenttiin (turvetta tällöin 15 %), niin suora työllisyysvaikutus on noin 200 htv/v, josta noin 130 htv/v polttoaineen hankintaketjussa. ESE:n käyttämien

Heikki Lappalainen, toiminnanjohtaja, SKAL Itä-Suomi

Lisäksi työnantajat painottivat henkilökohtaisen kontaktin merkitystä työnhakutilanteessa.

polttoaineiden kestävyysvertailu

Yli puolet PK-yrityksistä ei tee johdon seuraajasuunnittelua JOHDON JATKUVUUS ON VARMISTETTU RIITTÄVIN SUUNNITELMIN VAIN NELJÄSOSASSA YRITYKSISTÄ

EI JOHDON SEURAAJASUNNITTELUA

YHTIÖN JOHTOA KOSKEVAN PITKÄN TÄHTÄIMEN SUUNNITELMA

SEURAAJASUUNNITELMA AINOASTAAN VÄLIAIKAISIIN KRIISITILANTEISIIN

Kestävyysedut

rityksesi toimitusjohtaja joutuisi onnettomuuteen tai aa? Onko yrityksessäsi riittävästi varauduttu eläköitymisiin? innoilla reagoida toimintaympäristön mullistuksiin? Peräti 53 ksistä nämä asiat eivät kuulu hallituksen agendalle.

asbayösin n ri

Aluetaloudelliset vaikutukset eli kuinka paljon kotimaisten polttoaineiden, erityisesti metsähakkeen, käyttö tuottaa kassavirtaa alueen keskeisille toimijoille (ESE, Mikkelin kaupunki, polttoaineketjun toimijat, palkansaajat, metsänomistajat) Työllisyysvaikutukset eli kuinka paljon nykyinen polttoainevalinta tuottaa lisää työtä Mikkelin talousalueelle Kestävyysvaikutukset eli millä tavoin nykyinen polttoainevalinta vaikuttaa luonnonvarojen kestävään käyttöön mukaan lukien mm. CO2-päästöt, energia- ja materiaalitehokkuus sekä luonnonvarojen niukkuus ja vesivarojen käyttö

Ke 4.2.2015:

olet PK-yrityksistä johdon seuraajaittelua

HDESMÄKI

Etelä-Savon Energian polttoainevalinnoilla vaikutetaan merkittävästi talouteen ja työllisyyteen

53%

25%

18%

Vain 25 prosentilla kauppakamarien PK-barometrin vastaajayrityksistä oli yhtiön johtoa koskeva pitkän tähtäimen suunnitelma. 18 prosentilla yrityksistä seuraajasuunnitelma koski ainoastaan väliaikaisia kriisitilanteita. Sen sijaan peräti 53 prosentilla yhtiöistä seuraajasuunnittelu puuttui kokonaan.

Mitä tapahtuisi, jos yrityksesi toimitusjohtaja joutuisi onnettomuuteen tai päättäisi vaihtaa firmaa? Onko yrityksessäsi riittävästi varauduttu eläköitymisiin? Osataanko johtaja-valinnoilla reagoida toimintaympäristön mullistuksiin? Peräti 53 prosentissa PK-yrityksistä nämä asiat eivät kuulu hallituksen agendalle.

Kyselyn mukaan yrityksissä ei kiinnitetä riittävästi huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun, sillä vain 25 prosentilla yrityksistä oli laadittuna yhtiön johtoa koskeva pitkän tähtäimen suunnitelma.

muutokset toimintaympäristössä edellyttävät usein uusiutumista yritysten toiminnalta. Yrityksillä tulisi olla riittävää herkkyyttä ennakoida myös johdon kehittämistarpeet eri tilanteissa. Seuraajasuunnittelua ei pitäisi nähdä yksinomaan kriisivalmiutena vaan osana yrityksen strategista kehittämistä”, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen muistuttaa.

”Suhdannevaihtelut ja

ETEVÄ-SAVO

Metsähakkeen kestävyysedut muihin polttoaineisiin verrattuna ovat 1) positiivinen hiilitase, 2) pienet tuotannon ja kuljetusten päästöt sekä 3) pieni fossiili- ja mineraali-intensiteetti. • Metsähakkeen kuljetus tuotantoketjun aikana ei aiheuta merkittäviä CO2-päästöjä • Metsähake on polttoainevaihtoehdoista ainoa, jonka käytössä vapautuva hiili voidaan sitoa takaisin alle 20 vuodessa • Metsähakkeen tuotannossa on pieni veden käytön intensiteetti verrattuna muihin vaihtoehtoihin • Metsähakkeen tuotanto kuluttaa vain vähän fossiilisia raaka-aineita • Metsähakkeen tuotannossa ei käytetä merkittäviä määriä mineraaleja Turpeen kestävyysetuina kivihiileen verrattuna ovat pienemmät tuotannon ja kuljetuksen CO2-päästöt.

Kestävyysriskit

Polttoaineiden tuotantoketjujen tarkasteluun valituilla indikaattoreilla metsähake on ainoa jolle ei löydy potentiaalisia kestävyysriskejä. Muiden polttoaineiden kohdalla kestävyysriskit nousevat esiin fossiilisten luonnonvarojen käytöstä sekä negatiivisesta vaikutuksesta hiilitaseeseen. Kivihiilellä on erityisen korkeat tuotannon päästöt. Kevyen polttoöljyn sekä turpeen valmistuksessa uusiutuvien osuus tuotannon energiankäytöstä on pieni.

ESE:n pitkäjänteisellä, kestäviin puupolttoaineisiin panostavalla strategialla tuotetaan merkittäviä positiivisia vaikutuksia Mikkelin alueen talouteen ja työllisyyteen.

Lähde: Gaian laatima raportti Teksti: Saara Liukkonen

joukkovoimaa vaikuttamiseen Kauppakamarien ainutlaatuisten ja monipuolisten verkostojen avulla voit vaikuttaa elinkeinoelämän kehittymiseen niin alueellisesti kuin kansallisesti.

5


PK-yritykset investoivat laskusuhdanteesta huolimatta

Enemmän liiketoiminnan osaamista poliittiseen päätöksentekoon

Lähes 40 prosenttia suomalaisista PK-yrityksistä käynnistävät uutta liiketoimintaa heikosta taloustilanteesta huolimatta. Monet suunnittelevat myös yritysostoja ja muita merkittäviä investointeja. Yhtiöiden pitkän ajan strategisessa suunnittelussa on kuitenkin vielä puutteita. Tiedot ilmenevät kauppakamarien PK-hallitusbarometrista, johon vastasi noin 1200 PK-yritystä ympäri Suomea.

Teksti Patrik Lindfors Kuvat STT-Lehtikuva

politiikan välillä vallitsee Esko Ahon mukaan syvä kuilu. Harvalla yritysjohtajalla on syvällisempi tuntemus politiikasta, ja vain muutamalla poliitikolla on kokemusta yrityselämästä. Elinkeino­elämän

ja

yhä yksi maailman kilpailukykyisimmistä maista, melkein kaikilla mittareilla mitattuna: hyvinvoinnin, koulutuksen ja myös luottoluokituksen osalta. Huippuluokan tulokset kansainvälisissä vertailuissa on yksi puoli todellisuudesta. Toinen puoli liittyy talouden jyrkkään alamäkeen. Suomen bruttokansantuote on vajaa viisi prosenttia pienempi kuin vuonna 2008, jolloin finanssikriisi syöksi maailmantalouden kaaokseen. Saman aikajakson aikana valtion kulut ovat kasvaneet 25 prosentilla ja tuotot ainoastaan 8 prosentilla.

pyrittävä hakemaan win-win-ratkaisuja, jotka hyödyttävät maata kokonaisuutena. Esimerkiksi julkista sektoria koskevassa keskustelussa on lähtökohtana yleensä näkemys, että jos yksi osapuoli hyötyy, löytyy varmasti joku toinen, joka häviää.

Suomi on

Yksi Suomen keskeisimmistä ongelmista on Ahon mukaan poliittinen johtaminen. Virkamiesvalmistelu ja poliittinen päätöksenteko on sotkettu toisiinsa. Yksi keskeinen syy tähän oli uudistus, jossa merkittävä osa ministeriöiden vallasta annettiin poliittisille valtiosihteereille. Tämä horjutti vallankäytön tasapainon. ”Olemme menettäneet meidän

perinteisen vahvuutemme, kyvyn reagoida nopeasti muuttuviin tilanteisiin.”

Opetus avainasemassa Suomella on Ahon mukaan hyvät edellytykset pärjätä nopeasti muuttuvassa ympäristössä ja nousta yhdeksi digitaalisen maailman kärkimaaksi. ”Suurin haaste on monialaisen osaamisen edistäminen. Suomen opetusjärjestelmän on avattava ovensa yrityksille”, sanoo Aho.

Tämän hetken huonoon tilanteeseen löytyy Ahon mukaan kolme syytä. Ulkoisista tekijöistä kansainvälisen talous­tilanteen ja vientimarkkinoiden jyrkkä heikentyminen ovat vaikuttaneet Suomen tilanteeseen eniten. Suomella on myös vakava kustannusongelma, sillä teollisuuden kustannukset ovat nousseet, vaikka talouskasvu on polkenut paikallaan. Kolmas tekijä on julkisen sektorin ja teollisuuden rakenneongelma, johon sisältyy myös osaamisongelma.

politiikkaa ja taloutta

ohjenuorana on puolueiden yhteisesti sovittu hallitusohjelma. Tärkeintä on, että hallitusohjelmassa on selkeitä strategisia päämääriä ja tarpeeksi liikkumatilaa.

kehit-

täminen ei Ahon mukaan vaadi suuria rahoja ja resursseja. Ratkaiseva tekijä on asenne, jonka pitää olla sama kuin amerikkalaisissa huippuyliopistoissa. ”Suomeen pitää palauttaa tulevaisuuden rakentamisen kulttuuri.” Meidän on Ahon mukaan myös opittava hyväksymään epäonnistumisia ja konkursseja.

käsitys, että lainsäädännöllä voi ohjata yksityisen sektorin toimintaa. On kuitenkin mahdotonta tehdä oikeita poliittisia päätöksiä ymmärtämättä markkinoiden logiikkaa.” Suomessa on Ahon mukaan

”Poliitikoilla on

esko aho •

Jätä huoleksemme toimistokoneet ja -kalusteet. Me hallitsemme ne.

Suomen

pääministeri

1991 - 1995 •

Kansanedustaja

1983

-

2003 •

tion tarjoamiin mahdollisuuksiin on ainoa tapa, jolla Suomi voi menestyä tulevaisuudessa. Tämä prosessi tulee kuitenkin aiheuttamaan mullistuksia ja vastoinkäymisiä, varsinkin henkilökohtaisella tasolla.”

”Suhdannevaihtelut ja muutokset toimintaympäristössä edellyttävät usein uusiutumista yritysten toiminnalta. Yrityksillä tulisi olla riittävää herkkyyttä ennakoida myös johdon kehittämistarpeet eri tilanteissa. Seuraajasuunnittelua ei pitäisi nähdä yksinomaan kriisivalmiutena, vaan osana yrityksen strategista kehittämistä. Vuotuisessa hallitustyön arvioinnissa voidaan luontevasti pohtia hallituskokoonpanon osaamisen mahdollisia puutteita yrityksen tulevaisuudensuunnitelmien kannalta, mikä voi muuten olla tutussa hallitusporukassa hankalaa”, muistuttaa Linnainmaa.

Yritystalouden tuntemus arvossa, teknologian osaaminen sivuroolissa

Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turusen mukaan tulosta voidaan korkean teknologisen osaamisen maassa pitää yllättävänä.

”Kolmannes nykyisistä

digitalisaa-

Kyselyn perusteella vaikuttaisi, että yrityksissä ei aina kiinnitetä riittävästi huomiota hallituksen kokoonpanon kehittämiseen ja johdon seuraajasuunnitteluun. Joka toisella pienellä tai keskikokoisella yrityksellä ei ole suunnitelmaa siitä, miten toimitaan, jos toimitusjohtaja jättää yhtiön. Vain neljänneksellä yrityksistä oli yhtiön johtoa koskeva pitkän tähtäimen seuraajasuunnitelma, ja 18 prosentilla yrityksistä seuraajasuunnitelma koski ainoastaan väliaikaisia kriisitilanteita. Lisäksi yli puolet PK-yrityksistä ei arvioi hallitustyöskentelyä, ja arviointia tekevistä vain viidennes käytti arvioinnin tuloksia hallituksen kokoonpanon kehittämiseen.

P Puolueiden

yksi merkittävimmistä talouteen ja kilpailukykyyn vaikuttavista asioista tällä hetkellä. Vaikutukset ovat Ahon mukaan yhtä merkittävät kuin siirtyminen agraari­ yhteiskunnasta teollistuneeseen yhteiskuntaan. Digitalisaatio on

”Sopeutuminen

että yrityksillä on rohkeutta tehdä investointeja. Laskusuhdanteessa tehdyissä investoinneissa korostuu strategisen osaamisen merkitys”, Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtaja Leena Linnainmaa sanoo.

Hallituksen jäsenten osaamisalueissa arvostettiin eniten liiketoimintaosaamista sekä yritystalouden ja rahoituksen hallintaa. Myös kokemusta strategisesta työskentelystä painotettiin. Toimialaosaamisen lisäksi arvostettiin PK-yritysten toimintatapojen tuntemusta. Sen sijaan uuden teknologian osaamista, kuten teollisen internetin, robotiikan, nanoteknologioiden tai sosiaalisen median tuntemusta, pidettiin vain harvoin tärkeänä hallitusjäsenten osaamista arvioitaessa. Pitääkö julkisia

Digitalisaatioon on tartuttava

Muutos oli silloin Ahon mukaan luonnollinen prosessi. Digitalisaatio tulee aiheuttamaan vastaavan muutoksen seuraavien vuosikymmenien aikana. Suomen ainoa vaihtoehto on olla maailman parhaimpia digitalisaation hyödyntäjiä.

nyt huomattavasti enemmän kuin kaksi vuotta sitten, jolloin edellinen

Hallituksen jäsenen tärkein lisäarvo PK-yrityksille on rooli yrityksen talouden valvojana ja strategian laatijana, selviää kauppakamarien PK-hallitusbarometristä. Myös asemaa toimitusjohtajan haastajana ja sparraajana sekä yrityksen uudistajana ja kehittäjänä pidetään arvossa. Kontaktiverkoston luomista ei sen sijaan useinkaan pidetty keskeisenä.

oppien mukaan pitää liikkua sinne, minne kiekko on menossa, eikä sinne missä kaikki muut jo ovat”, sanoo Aho.

Edellytys Suomen nostamisek-

si takaisin huipulle on keskinäisen ymmärryksen parantaminen julkisen ja yksityisen päätöksenteon välillä. Elinkeino­elämä yrittää Ahon mukaan ohjata poliittista päätöksentekoa ymmärtämättä täysin poliittisen päätöksenteon logiikkaa. Poliittisista päätöksentekijöistä taas hyvin harva tuntee elinkeinoelämän realiteetteja ja lainalaisuuksia.

on tärkeä rooli. Samalla on ymmärrettävä, että uusien asioiden luominen sisältää suuria riskejä.”

”Innovaatioilla

”Wayne Gretzkyn

työpaikoista katoaa seuraavan 20 vuoden aikana. Koimme saman ilmiön 60- ja 70-luvuilla maa- ja metsätaloudessa.”

PK-yritykset investoivat

hallitusbarometri toteutettiin. “On myönteistä,

Opetusjärjestelmän

Hallituksen päätöksenteon

muistuttaa monessa suhteessa 90-luvun alkupuoliskoa, jolloin Suomi oli vajonnut syvään lamaan. Esko Aho joutui silloin pääministerinä tekemään rankkoja ja radikaaleja päätöksiä, jotta Suomi välttyisi täydelliseltä taloudelliselta romahdukselta. Taloudellinen tilanne

Lähes neljännes (23 prosenttia) pienistä ja keskisuurista yrityksistä on laajentamassa tai käynnistämässä vientiä. Lisäksi yritysostoja suunnittelevien yritysten määrä on melkein kaksinkertainen verrattuna niihin, jotka harkitsevat yrityksensä myyntiä. Yrityksen myyntiä ilmoitti suunnittelevansa 10 prosenttia vastaajista. Kuusi prosenttia vastaajista ilmoitti yrityksessään olevan meneillään toiminnan saneeraus tai merkittävän liiketoiminta-alueen alasajo.

Keskustan puheenjohtaja

1990 - 2002

Sitran yliasiamies

2004 -

2008 •

Nokian

• •

Suhteista vastaava johtaja 2009 - 2012 Senior Fellow Harvardin yliopiston Kennedy School

• •

yhteiskunta-

2012 Hallituksen puheenjohtaja East Office Business Team for Russia

Suomalais-Venäläinen kauppakamari

Kansainvälisen kauppakamari

jäsen

ICC:n hallituksen

“Toivottavasti tuloksista huolimatta yrityksissä osataan riittävästi huomioida teknologian vaikutukset yritystoiminnan tulevaisuuteen. Muutokset eivät kohdistu ainoastaan yritysten omaan toimintaan vaan voivat koskettaa koko liiketoimintaympäristöä. Esimerkiksi median ja kaupan alalla sekä pankkitoiminnassa uudet teknologiat ovat muuttamassa koko toimialaa. Myös perinteisillä toimialoilla toimivien yritysten olisi syytä varautua toimintaympäristön muutokseen”, huomauttaa Turunen. Keskuskauppakamarin ja kauppakamarien PK-hallitusbarometri on valtakunnallinen kyselytutkimus, johon vastasi tämän vuoden tammi- ja helmikuun vaihteessa noin 1200 pienten ja keskisuurten yritysten edustajaa, sekä 66 yli 250 henkilöä työllistävän yrityksen edustajaa. Kyselytutkimuksesta selviää, miten suhdannevaihtelut ovat vaikuttaneet PKyritysten toimintaan ja hallitustyöskentelyyn ja miten yritysten hallinnointi ja ohjaus ovat kehittyneet.

TULOSSA:

Suomen ja Venäjän kauppakamarien konferenssi Saimaa Summitin yhteydessä 29.-31.7.2015, Savonlinna

Toimistosavotta Oy | 040 411 4703 | www.toimistosavotta.fi Maaherrankatu 7, MIKKELI | Olavinkatu 44, SAVONLINNA

6

www.saimaasummit.fi

ETEVÄ-SAVO

leikata seura hallituskaudella miljardia eu

Keskusta

Ei ja kyllä Tulevan vaalikauden ta pitää asettaa valtiontal todellisen alijäämän pa alle kahteen miljardiin e kuntataloudessa noin m euroon.

Kokoomus

Kyllä Valtion ja kuntien meno sopeutettava. Päätöksi vaalikauden alussa.

Kristillisdemokraatit

Ei Emme sitoudu tässä va 4–5 miljardin euron leik Sitoudumme julkisen s menojen bkt-osuuden 50 prosenttiin.

Perussuomalaiset

Kyllä Yhtään uutta tuulivoim tariffia ei enää tehdä. Irtisanoudumme EU:n i ja energiatavoitteesta t jakoineen. Tuhat euroa vähemmän ansaitsevilt

RKP

Kyllä Julkinen talous on saat tasapainoon tulevan va aikana.

SDP

Ei Sdp tavoittelee ensisija työpaikkoja säilyttävää luovaa kasvua. Rakente uudistuksia pitää jatkaa

Vasemmistoliitto

Ei Leikkaamalla emme py pienentämään julkisten bkt-suhdetta, ainoasta

Vihreät

Ei Talouden kestävyysvaje vaikka kuinka vimmaise leikkaisimme.


Kaikki puolueet yksimielisiä Byrokratiaa purettava ja lisää kotimaista energiaa

TEKSTI HEINO YLISIPOLA

Nykyiset eduskuntapuolueet ovat kaikki valmiita purkamaan ylimääräistä sääntelyä ja nostamaan energiaomavaraisuutta. Merkittäviä eroja löytyy suhtautumisessa verotukseen ja julkisten menojen leikkauksiin. Kaikki kahdeksan eduskuntapuoluetta ovat hyvin yksimielisiä siitä, että seuraavan hallituksen on sitouduttava yritysten hallinnollisen taakan keventämiseen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien nopeuttamiseen. Kaikki puolueet ovat yksimielisiä myös siitä, että Suomen energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja on hyödynnettävä aiempaa enemmän. Puolueet hyväksyvät yleisellä tasolla myös sen, että tukipolitiikasta on siirryttävä kohti markkinaehtoista energiapolitiikkaa. Kauppakamarit kysyivät vaaleihin valmistautuvilta kahdeksalta eduskuntapuolueelta kuusi keskeistä talouspolitiikan kysymystä, joihin Suomessa pitää seuraavalla vaalikaudella ottaa kantaa. Kysymykset koskivat julkisen sektorin kokoa ja sitä, sitoutuuko puolue Suomen julkisten menojen leikkaamiseen jopa neljä, viisi miljardia euroa seuraavan vaalikauden aikana sekä tuloverotuksen keventämiseen kaikissa tuloluokissa. Kysyimme myös yritysten hallinnollisen taakan eli byrokratian keventämisestä. Siitä löytyi selkeä yksimielisyys. Liki kaikki puolueet ovat myös valmiita parantamaan teollisuuden kilpailukykyä väyläinvestoinneilla. Ruotsalainen kansanpuolue tosin muistuttaa, että nykyinenkin hallitus on sijoittanut paljon varoja tiestön ja muiden liikenneväylien parantamiseen. Keskusta esittää suurempien liikennehankkeiden rahoittamiseksi uutta välinettä, Infra Oy:tä. Energiaomavaraisuutta ja uusiutuvia energiamuotoja kaikki haluavat tukea, mutta markkinaehtoisesti. Opiskeluaikojen lyhentäminen jakaa puolueita, mutta kaikki kannattavat käytännönläheisyyttä. Usea puolue esittää myös sitä, että nuorten oppisopimus on muutettava koulutussopimukseksi. Keskusta muistuttaa, että hallitusohjelma on usean puolueen yhteinen päätös. Ennen vaaleja ei voi sitoutua tai luvata kaikissa asioissa ehdottomia kantoja niin, että ne toteutuisivat 100-prosenttisesti puo-

lueen tahtomalla tavalla hallitusohjelmassa ja -politiikassa.

Kokoomus, ps ja RKP samoilla Linjoilla Yllättäen kokoomus, perussuomalaiset ja RKP vastaavat kaikkiin kuuteen kysymykseen (julkinen sektori, verotus, sääntely, liikenne, energiaomavaraisuus ja työelämän osaamistarpeet) ”kyllä”. Tosin puolueiden vastausten sisällöt poikkeavat paljonkin toisistaan. Perusuomalaiset irrottelee kuin oppositiopuolue konsanaan. Julkisten menojen leikkaukset eli talouden sopeuttamispäätökset pitää kokoomuksen mukaan tehdä heti vaalikauden alussa ja toteuttaa etupainotteisesti. Kokoluokka on puolueen mukaan syytä arvioida uusimpien talousennusteiden mukaan. Perussuomalaisilla on pitkä lista julkisten menojen leikkauksista. Puolueen mukaan yhtään uutta tuulivoimasyöttötariffia ei enää pidä tehdä. Puolue vaatii, että kaikkien muidenkin kannattamattomien energiamuotojen ”elättäminen veronmaksajien piikkiin” on pysäytettävä. ”Irtisanoudumme EU:n ilmasto- ja energiatavoitteesta taakanjakoineen. Leikkaamme sosiaalisen maahanmuuton kustannuksista sekä kehitysyhteistyön rahoittamisesta valtion budjetin kautta. EU-nettojäsenmaksu tulee puolittaa, koska EU-äänivaltammekin puolittuu. Myös euron järjenvastainen tukipiikki on laitettava kiinni”, esittävät perussuomalaiset, miten valtion menoja leikataan. Vihreiden mielestä julkisen talouden kestävyysvaje ei korjaudu, vaikka Suomi leikkaisi kuinka vimmaisesti tahansa julkisia menojaan. Vihreiden mukaan Suomen julkinen sektori ei ole liian suuri, vaan yksityinen sektori on liian pieni. Vihreiden mielestä kokonaisveroasteen lasku ei ole tässä taloustilanteessa realistista. Sdp ei sano leikkauksista mitään numerolukuja, vaan lupaa tarkentaa linjauksiaan helmi-maaliskuun vaihteessa.

Viisi yhtä mieltä veroista Keskusta, kristillisdemokraatit, Sdp, vasemmistoliitto ja vihreät nousevat kyselyssä esiin viiden puolueen ryhmänä, joka on sitä mieltä, että nykyisessä taloustilanteessa ei ole mahdollisuuksia tuloverotuksen keventämiseen.

Keskusta painottaa, että ensi vaalikaudella päätöksenteon ohjenuorana pitää olla se, että kokonaisveroaste ei ainakaan nouse. Kristillisdemokraatit muistuttavat, että jos tuloverojen alentamiseen on ylipäätään varaa, se pitää tehdä ensisijaisesti nostamalla verotettavan tulon alarajaa ja siirtymällä kohti perheverotusta. Henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotukseen pitää kristillisdemokraattien mielestä säätää yrittäjävähennys, jossa yrittäjän tulosta verotetaan 95 prosenttia. Perintö- ja lahjavero pitää puolueen mukaan korvata luovutusvoittoverolla Ruotsin mallin mukaan. Puolueviisikko on suurin piirtein samaa mieltä myös julkisten menojen leikkauksista. Keskusta kallistuu jonkin verran leikkausten suuntaan, kun se esittää, että tulevan vaalikauden tavoitteeksi pitää asettaa valtiontalouden todellisen alijäämän painaminen alle kahteen miljardiin euroon ja kuntataloudessa noin miljardiin euroon. Keskustan mielestä valtion menot pitäisi jäädyttää vuoden 2014 tasolle.

Lisää energiaa Suomesta Kaikki puolueet ovat yhtä mieltä, että energiaomavaraisuutta ja -huoltovarmuutta on parannettava ja kotimaisia energiamuotoja pitää hyödyntää aiempaa enemmän. Vihreät sanovat, että energiaomavaraisuuden nostaminen on puolueen keskeinen tavoite. Puolue muistuttaa, että Suomi tuo nykyään kahdeksan miljardin euron arvosta energiaa ulkomailta. Kokoomuksen mielestä viisaan energia- ja ilmastopolitiikan periaatteet ovat päästöttömyys, huoltovarmuus, kotimaisuus ja kustannustehokkuus. Puolueen mielestä ympäristöarvoista ei pidä tinkiä, mutta ympäristön ja ilmaston suojelu on toteutettava kustannustehokkaimmalla mahdollisella tavalla. Keskusta haluaa lopettaa hiilen käytön Suomen energiatuotannossa kokonaan 2030-lukuun mennessä, ja ensi vaalikaudelle puolue haluaa käynnistää Hiiletön Helsinki 2025 -hankkeen. Keskustan mielestä energiantuotanto ja sen tukijärjestelmät on pidettävä mahdollisimman markkinaehtoisina. Kristillisdemokraatit muistuttavat, että esimerkiksi UPM, St1 ja Neste Oil kykenevät tuottamaan uusiutuviin perustuvia polttoaineita markkinaehtoisesti. Puolueen mielestä myös uuden ydinvoiman rakentaminen edistää omavaraisuutta sähköntuotannossa. Perusuomalaiset poistaisivat turpeen veron.

eiden talouteen lupaukset Puolueiden talouteen liittyvät lupaukset n talouteen liittyvät liittyvät lupaukset

Pitääkö kokonaisveroPitääkö yritysten Pitääkö yritysten a menoja Pitääkö kokonaisveroetta alentaa ja astetta kaikkien aavalla alentaa jahallinnollista kaikkien hallinnollista loverotusta keventäätaakkaa keventää jopa viisi keventää? tuloverotustataakkaa keventää? ja lupaprosesseja ja lupaprosesseja uroa? nopeuttaa? nopeuttaa?

Pitääkö liikenneväylien kuntoa Pitääkö Suomen Pitääkö Suomen Pitääkö opiskeluaikoja Pitääkö liikenneväylien kuntoa Pitääkö opiskeluaik parantaa ja investoinnit osaksi energiaomavaraisuutta ja lyhentää parantaa ja investoinnit osaksi energiaomavaraisuutta ja ja opintojen lyhentää ja opintoj rahoittaa valtion infrayhtiöiden huoltovarmuutta nostaa? käytännönläheisyyttä lisätä? rahoittaa valtion infrayhtiöiden huoltovarmuutta nostaa? käytännönläheisyyttä l taseita käyttäen (kauppakamarien taseita käyttäen (kauppakamarien esittämän mallin mukaisesti)? esittämän mallin mukaisesti)?

Kyllä Ei Kyllä nuorana pitää olla,Ohjenuorana että Keskusta on sitoutunutKeskusta on sitoutunut avoitteeksi pitää olla, että naisveroaste ei ainakaan sääntelyn ja louden kokonaisveroasteturhan ei ainakaan turhan sääntelyn ja e. Mikäli liikkumavaraa löytyy, byrokratianlöytyy, purkamiseen. ainaminen nouse. Mikäli liikkumavaraa byrokratian purkamiseen. alennusten kannustaa Lupien käsittelylle on Lupien käsittelylle on euroon ja pitää veronalennusten pitää kannustaa miseen ja työntekoon saatava selkeät aikarajat. miljardiin yrittämiseen ja työntekoon saatava selkeät aikarajat.

Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Liikennepolitiikan painopistettä on Keskustan keskeisin Keskustakeskeisin esittää, että ammatillista Liikennepolitiikan painopistettä onenergiapolitiikan Keskustan energiapolitiikan Keskusta esittää, että ammatil siirrettävä teiden, ratojen ja muiden väylien tavoite on uusiutuvan kotimaisen koulutusta pitää tiivistää. Kaikessapitää tiivistää. Kaike siirrettävä teiden, ratojen ja muiden väylien ja tavoite on uusiutuvan ja kotimaisen koulutusta kunnossa- ja ylläpitoon. Keskustaja esittää lisäys. Ensi pitää vahvistaa työelämälähtöisyyttä. kunnossaylläpitoon. energian Keskustaosuuden esittää tuntuva energian osuuden tuntuva lisäys. Ensi pitää vahvistaa työelämälähtöi uutta välinettä, Infra Oy:tä. vaalikaudella käynnistettävä Hiiletönkäynnistettävä Oppisopimus on muutettava koulutusuutta välinettä, Infra Oy:tä. vaalikaudella Hiiletön Oppisopimus on muutettava k Helsinki 2025 –hanke. Helsinki 2025 –hanke. sopimukseksi. sopimukseksi.

Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä naisveroastetta pitää alentaa ja Kysepitää on miljardiluokan Liikenneväylistä huolehtiminen on Viisaan on energia- ja ilmastopolitiikan Nuoria kannustettava nopeampaan oja on Kokonaisveroastetta alentaa ja Kyse on miljardiluokan Liikenneväylistä huolehtiminen Viisaan energia- ja ilmastopolitiikan Nuoria kannustettava nopeam en tuloverotusta kevennettävä. kustannuksista, joiden kustannuksista, joiden Suomen kilpailukyvyn Suomen turvaamista. periaatteet ovat päästöttömyys, valmistumiseen. iä tehtävä heti kaikkien tuloverotusta kevennettävä. kilpailukyvyn turvaamista. periaatteet ovat päästöttömyys, valmistumiseen. poistaminen toisi työpaikkoja huoltovarmuus, kotimaisuus ja Oppisopimuksen rinnalle myös poistaminen toisi työpaikkoja huoltovarmuus, kotimaisuus ja Oppisopimuksen rinnalle myös ja investointeja. kustannustehokkuus. kustannustehokkuus. koulutussopimus. ja investointeja. koulutussopimus.

Kyllä Ei Kyllä uloverojen Tämä on yksi aiheessa alentamiseen Jos tuloverojen alentamiseen Tämä on yksi ätään on varaa, seylipäätään pitää kärkiteemoistamme. kkauksiin. on varaa, se pitää kärkiteemoistamme. nostamalla verotettavan sektorin tehdä nostamalla verotettavan alarajaa ja siirtymällä laskemiseen tulonkohti alarajaa ja siirtymällä kohti verotusta. perheverotusta.

Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Puolue on sitoutunut 150 miljoonan Kannatamme uusiutuvien Korkeatasoisempaa joka Puolue on sitoutunut 150 miljoonan kotimaisten Kannatamme kotimaisten uusiutuvien koulutusta, Korkeatasoisempaa koulutusta euron lisäykseen väylien korjausvelan lisääntyvää paremmin vastaa työelämän tulevia euron lisäykseen väylienenergialähteiden korjausvelan energialähteiden lisääntyvää paremmin vastaa työelämän tu pienentämiseksi. Myöspienentämiseksi. ulkomaisten hyödyntämistä. tarpeita. Myös ulkomaisten hyödyntämistä. tarpeita. tienkäyttäjien osallistuttava kustannuksiin. tienkäyttäjien osallistuttava kustannuksiin.

Kyllä Kyllä Kyllä taan ensin pöytä.Putsataan Sovitaan ensin pöytä. Ensimmäiseksi masyöttöSovitaanon otettava Ensimmäiseksi on otettava , mikä on valtion sitten, rooli jamikä vastuu Ely-keskuksilta valitusoikeus on valtion rooli ja vastuu Ely-keskuksilta valitusoikeus laisten hyvinvoinnista sekä hyvinvoinnista pois. ilmastokansalaisten sekä pois. ten toimintaedellytyksistä. Turhasta viivästyttämisestä taakan yritysten toimintaedellytyksistä. Turhasta viivästyttämisestä korvausvastuu. a tai korvausvastuu. ta ei leikata.

Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Valtiollisen rahoituksenValtiollisen hinta on rahoituksen Vain ei valtion Oppisopimuskoulutusta on nostettava hintamarkkinaehtoisesti, on Vain markkinaehtoisesti, ei valtion Oppisopimuskoulutusta on no historiallisen alhaalla, rakentamisessa on tukia. Turpeelta ammatillisen keskiöön. koulutuksen kesk historiallisen alhaalla, rakentamisessa onpoistettava tukia. vero. Turpeelta poistettava vero.koulutuksen ammatillisen vapaata kapasiteettia ja öljyn hinta on Mestari-kisällimallia hyödynnettävä vapaata kapasiteettia ja öljyn hinta on Mestari-kisällimallia hyödynnet kohdallaan. osaamisessa. kohdallaan. osaamisessa.

Kyllä Kyllä Kyllä verotusta tulisi keventää. Myös tulisi Yritysten työtaakkaa tava Työn verotusta keventää. Myös on Yritysten työtaakkaa on uksen progressiivisuutta on progressiivisuutta kevennettäväon kevyempien ja aalikauden verotuksen kevennettävä kevyempien ja nnettävä. vähennettävä. joustavampien normitusten joustavampien normitusten kautta. kautta.

Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Kyllä Nykyiseen liikenneverkkoon on liikenneverkkoon Päämääränä on korkeaPäämääränä on korkea Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä Nykyiseen on Oppisopimuskoulutusta on keh panostettava. Liikennehankkeet tule Liikennehankkeet omavaraisuusaste ja turvattu, kanssa. panostettava. tule omavaraisuusaste jayhdessä turvattu,työelämän toimijoiden yhdessä työelämän toimijoiden ensisijaisesti rahoittaa ensisijaisesti budjetin puitteissa. kilpailukykyinen energiansaanti Yliopistoista työmarkkinoille rahoittaa budjetin puitteissa. kilpailukykyinen energiansaanti Yliopistoista työmarkkinoille Valtion infrayhtiöiden taseiden käyttöä yrityselämälle. nopeammin. Valtion infrayhtiöiden taseiden käyttöä yrityselämälle. nopeammin. rahoituksessa on kuitenkin mahdollista rahoituksessa on kuitenkin mahdollista selvittää. Hallitus on joselvittää. tehnyt paljon Hallitus on jo tehnyt paljon infrainvestointeja. infrainvestointeja.

Kyllä Ei Kyllä veronalennuksiinMikäli on veronalennuksiin Hakemusaisesti on ja valitusruuhka Hakemus- ja valitusruuhka lupaprosessit äollisuus, ja uusiaon se kohdennettava mahdollisuus, on on se purettava, kohdennettava on purettava, lupaprosessit jaisesti tehtävä nopeiksi ja selkeiksi. eellisia pieni- ja keskituloisille. ensisijaisesti pienija keskituloisille. tehtävä nopeiksi ja selkeiksi. a.

Kyllä Kyllä Ei Kyllä Kyllä Ei Liikenteen sujuvuus onLiikenteen tärkeä osasujuvuus vienti- jaon tärkeä Kotimaisen vähäpäästöisen uusituvan Erityisenuusituvan tärkeää on huolehtia osa vientija Kotimaisen vähäpäästöisen Erityisentoisen tärkeää on huolehtia kotimarkkinaketjun toimivuutta. SDP:llä toimivuutta. energianSDP:llä tarjontaa on lisättävä asteen ja korkeakoulutuksen kotimarkkinaketjun energian tarjontaa on lisättävä asteen laadusta ja korkeakoulutuksen la ei vielä ole kantaa infrayhtiöiden voimakkaasti. ja tarjonnasta sekä työttömyysuhan ei vielä ole taseiden kantaa infrayhtiöiden taseiden voimakkaasti. ja tarjonnasta sekä työttömyys hyödyntämiseen tässähyödyntämiseen tarkoituksessa. tässä tarkoituksessa. alla olevien osaamisesta. alla olevien osaamisesta.

Kyllä Ei ja kyllä Kyllä Ei Ei Kyllä Ei ja kyllä Kyllä Ei us tukee kasvua, Verotus kun se tasaa Jos sekun tehdään parantamalla on parannettava. Ei on Onparannettava. tarjottava tukia Oppisopimuskoulutusta pitää lisätä. ysty tukee kasvua, se tasaa Jos se tehdään parantamalla Liikenneväylien kuntoaLiikenneväylien kuntoa Ei tulevaisuuden On tarjottava tukia tulevaisuuden Oppisopimuskoulutusta pitää l eri luokkien välillä. viranomaisten ja rahoitusta valtion infrayhtiöiden puhtaille taseesta. energiamuodoille. Emme hyväksy ammattitutkintojen noja menojen tuloeroja eri luokkien välillä. viranomaisten ja rahoitusta taseesta. valtion infrayhtiöiden puhtaille energiamuodoille. Emme hyväksy ammattitutkint oikeuslaitoksen resursseja. lyhentämistä kahteen vuoteen. aan kasvulla. oikeuslaitoksen resursseja. lyhentämistä kahteen vuoteen

Kyllä Ei Kyllä steen lasku ei oleVeroasteen tässä on e ei korjaudu, laskuTarpeetonta ei ole tässä byrokratiaa Tarpeetonta byrokratiaa on stilanteessa realistista. karsia ja sujuvoittaa esti taloustilanteessa syytä realistista. syytä karsia ja sujuvoittaa hallinnollisia menettelyjä. hallinnollisia menettelyjä.

Kyllä Kyllä Ei ja kyllä Kyllä Kyllä Ei ja kyllä Raideverkossa on paljon parannettavaa. nostaminen on Opiskeluajat sinänsä ole ongelma Raideverkossa on paljonEnergiaomavaraisuuden parannettavaa. Energiaomavaraisuuden nostaminen on eivät Opiskeluajat sinänsä eivät ole Valtionyhtiöiden taseiden käyttöä keskeinen Tuomme nyt 8tavoite. Suomen työurille. koska hyvää Valtionyhtiöiden taseiden käyttöä vihreä tavoite. keskeinen vihreä Tuomme nytKyllä, 8 Suomen työurille. Kyllä, koska rahoituksessa voi tutkia. ulkomailta. ja monipuolista, käytännönläheistä rahoituksessa voi tutkia.miljardilla eurolla energiaa miljardilla eurolla energiaa ulkomailta. ja monipuolista, käytännönlähe koulutusta pitää lisätä.koulutusta pitää lisätä.

ETEVÄ-SAVO

7


hyvän johtamisen resepti löytyy yrityksen resurssien tuntemuksesta joroksella tehtiiN strateginen suunnanvaihto, ja lähdettiin erikoistumaan myös muihin teollisuuden haaroihin. Vuonna 2009 alettiin tehdä uutta asiakashankintaa. ajaNkohta osoittautui hyväksi, sillä suurimmalla osalla teollisuuden eri sektoreilla toimivilla yrityksillä tuotantovolyymit olivat romahtaneet, joten yrityksillä oli myös aikaa tutkia vaihtoehtoisia toimintamalleja ja tavarantoimittajia.

teksti ja kuva: MaRia LOikkaNeN joroksen toimitusjohtaja toni Pesonen esittelee viime vuonna tehtyä investointia. kuusi-akselinen taivutusautomaatti jatkojalostaa pyöreää putkea energia- ja prosessiteollisuuden käyttöön. investoinnin myötä pyöreän putken tuotantokapasiteetti on kaksinkertaistunut.

joros Oy:n toimitusjohtaja toni Pesonen tuli jorokselle töihin 2003. Pesonen työskenteli tuotekehityspuolen tehtävissä kesään 2008, jolloin hän siirtyi yrityksen toimitusjohtajaksi. Pesonen oli tuolloin 30-vuotias. Joroksen erityisosaaminen keskittyi ainoastaan veneklusterin tuotteisiin, kuten huvivenevarusteiden valmistamiseen. Vuosien varrella tuohoN aikaaN

Pesonen ehti nähdä Joroksen vahvan kasvun. Syksyllä 2008 venepuolen tuotteiden kysyntä kuitenkin hiipui äkisti. -kYllä se oli ihmetys miten pelkästään venesektori veti niin kuralle kuukaudessa, kun teollisuuden muut sektorit ja yritykset vetivät hyvin. Siinä tilanteessa piti tehdä radikaaleja päätöksiä hyvin nopeasti, Pesonen kertoo.

vasta aloittaNut nuori toimitusjohtaja oli kovan paikan edessä, kun tehdas pysäytettiin rajusti. Henkilöstömäärä tiputettiin 50 hengestä 20 henkeen.

tilanne oli täysin uusi. Ikinä aikaisemmin ei ollut tarvinnut lomauttaa henkilöstöä. Kyllä se oli rankkaa. Käytännössä ei kuitenkaan ollut vaihtoehtoja.

-jorokseN historiassa

-oNgelmaNa oli lähinnä se, että Jorosta ei juuri tunnettu teollisuudessa. Vaati aikamoiset ponnistelut markkinoinnin suhteen, että päästiin yhteisiin neuvottelupöytiin. Se kannatti, Pesonen kiteyttää muutosprosessin. tällä hetkellä yksi Joroksen päätuotteista on pyöreän putken jatkojalostus kotimaisen energiaja prosessiteollisuuden käyttöön. Yhtälössä on mukana myös Joroksen omistajien vuonna 2013 perustama Riitek Oy. Riitek valmistaa levykomponentteja, mikä on mahdollistanut valmiiden laajempien tuotepakettien tekemisen, kuten tuulilasistojen valmistuksen huvivenepuolelle.

-viime vuoNNa liikevaihto kasvoi

20 prosenttia, ja rekrytoimme 10 henkeä lisää. Kuluva vuosi näyttää kasvun suhteen hyvältä. Tällä hetkellä työllistämme 45 henkeä, ja liikevaihtomme tulee asettumaan 6 miljoonan euron luokkaan, Pesonen summaa. jorokseN

muutosvuosista

kertoessaan ja hyvää toimitusjohtajuutta pohtiessaan Pesonen näkee olennaiseksi vahvan tietotaidon siitä, mihin yritys kykenee ja mihin henkilöstö kykenee. Joroksen tapauksessa olennaista on myös vahva teknologian osaaminen, johon kytkeytyy yrityksen tuotanprosessien tuntemus. -kuN toimitaaN kapealla erikoissektorilla, kyseisen sektorin tuntemus on hyvin tärkeä. Samoin liiketoiminnan tuntemus. Luvut ovat lukuja, joita ei sinänsä tarvitse selitellä, mutta myös muuta liiketoimintaa pitää ymmärtää. Myyntityö on aika paljon helpompaa, kun tietää hyvin syvällisesti miten tuotteet kannattaa valmistaa kustannustehokkaasti. Se, että löytyy kunnianhimoa ja intoa oppia mitä lattiatasolla tapahtuu, auttaa todella paljon yrityksen viemistä eteenpäin.

kuluNeita vuosia muistellessaan Pesonen näkee, että vuoden 2008 muutoksessa yksi iso haaste nuorelle toimitusjohtajalle oli ikätoveriverkoston puuttuminen alalla. Tarkemmin sanoen ikätovereiden muodostaman tukiverkoston, jossa olisi voinut keskustella alan asioista – myös mahdollisista ongelmakohdista.

että tilanne oli taloudellisesti vaikea, olin myös nuori mies kenen piti vakuuttaa rahoittajat siitä, että yritys kykenee jatkamaan toimintaa. Kun lähes kaikkien kontaktien ja verkostojen edustajat olivat niin kutsuttua iäkkäämpää ikäluokkaa, asiassa oli omat haasteensa, josta kuitenkin selvittiin. Sittemmin tässä on tapahtunut muutosta. Viime vuosina on näkynyt vahvasti, että yrityksien johtoon tulee noin 30-vuotiaita kavereita kuten itsekin olin silloin.

-seN lisäksi,

toimitusjohtajaN

YhteNä

tärkeimpänä työkaluna Toni Pesonen kokee toimivan hallituksen. -joroksella oN hyvin toimiva ja jämpti hallitus, jolta saa selkeitä työkaluja ja ohjeistuksia miten edetä asioissa, Pesonen kiteyttää.

Yrittäjyys on kasvattanut vahvemmaksi tärkeimmät tYÖkalut koNkreettisia

tYökaluja

kysyttäessä, Oskulta tulee ehkä hieman yllättäväkin vastaus: älypuhelin. Sen Osku kertoo helpottavan yhteydenpitoa ja useamman yrityksen asioiden päällekkäistä hoitamista. tottakai mYös omat alaiset ovat tärkeitä yritysten toiminnassa. Mutta alaisia ei pidä nähdä työkaluina, vaan ennemmin Osku nostaa esiin ihmistuntemuksen ja vuorovaikutustaidot työkaluina. On osattava motivoida ja pitää tuntea ihmiset, jotta he antavat kaikkensa ja jotta työ palkitsee heitä.

teksti ja kuva: saaRa LiukkONeN

oskU NYkÄNeN

Osku Nykänen on ehtinyt paljon nuoresta iästään huolimatta.

aloitti yrittäjäuransa reilu parikymppisenä. Tänä päivänä häntä voitaneen kutsua sarjayrittäjäksi. osku

NYkäNeN

nuoruudesta etua? - Nuoruus on ollut yrittäjäurallani sekä vahvuus että välillä heikkous. Vahvuus se on ollut, koska on ollut helpompaa erottua massasta. Iän mukanaan tuoman auktoriteetin puuttumisen olen korvannut tieto-taidon suomalla auktoriteetilla. Minulla on vahva ammattiosaaminen, joten se on ollut luontaista. Joissain yksittäistapauksissa olen jättänyt mainitsematta miten nuori olen, sillä jotkut katsovat kokemuksen sijaan pelkkää ikää. - Osku kertoo. YrittäjYYdeN alkutaipaleel-

oli vaikeampaa löytää vertaistukea, jolta olisi tarvittaessa voinut kysyä, kun tuli askarruttala

8

via asioita eteen. Mutta vuosien myötä tähän on tullut helpotusta. ”Olen vuosien aikana vahvasti verkostoitunut muiden yrittäjien kanssa ja heidään kanssaan silloin tällöin tavataan ihan ideoinnin ja ajatusten vaihdon merkeissä. Olen oppinut, että kaikki eivät ole varastamassa ’hienoja’ ideoitani, vaan voimme saada vinkkejä toinen toisiltamme. Saamme lainata ideoita toinen toisiltamme ihan luvan kanssa.” Ensimmäisinä vuosina, ennen verkostoitumista muiden yrittäjien kanssa oli Oskulle suurin tuki ja turva oma perhe. YrittäjYYs ei ole helpoin tie kulkea, mutta se on ollut luontevinta. Vuosien aikana on ollut rankkoja juttuja ja yrittäjän vastuut saattavat tuntua valtavilta. Monelle käy myös perinteisesti, että, kun menestystä alkaa tulemaan, saattaa keltainen neste

nousta päähän. Näin Osku myöntää myös omalla kohdallaan käyneen. Virheitä on vuosien aikana tehty ja niistä on otettu opiksi.

osku NYkäNeN 26 vuotta YritYkset:

ei kuitenkaan tapahtuisi kehitystä, siksi nekin kuuluvat yrittäjyyteen, kuten normaalielämään. ilmaN virheitä

mikkeli siivotaaN Oy, henkilöstöä 8, perustettu 2013

etelä-savoN

kotihoi-

Säästöpankin paikallistuntemus ja nopea päätöksenteko rahoitusasioissa ovat yritysten mieleen. MIKKELI Porrassalmenkatu 15, puh. 010 441 7380 MÄNTYHARJU Savontie 3, Puh. 010 441 7370 RISTIINA Brahentie 52, Puh. 010 441 7360 SUOMENNIEMI Kirkonkyläntie 18, Puh. 010 441 7350

jOkaiNeN kONtakti ON MahdOLLisuus veRkOstOituMaLLa LuOt kONtaktit aLueeN YRitYsPÄÄttÄjiiN ja saat MahdOLLisuuksia LÖYtÄÄ uusia asiakkaita, kuMPPaNeita ja Osaajia.

Oy, tällä hetkellä ei ulkopuolisia työntekijöitä, perustettu 2011 oN seCuritY Services Tmi, ei vakituisia työntekijöitä, kausityöntekijöitä vuosittain noin 30, perustettu 2010 tajat

visioi - usko - toteuta jolla menestytään Osku toteaa: ”Lyhyesti sanottuna, mitä tehdään ja miten tehdään. Pitää uskoa omiin tuotteisiin ja palveluihin. Sitten vain tehdään se.” Niin yksinkertaista se on. kYsYttäessä viisautta,

Monipuolista kuljetuspalvelua! • Jakelupalvelut • Kappaletavara- ja elintarvikekuljetukset • Muuttopalvelut

YritYsteN pääpaikka Mikkeli, toiminta-alue koko Suomi YrittäjYYdeN ohella työskennellyt koko ajan palkkatyössä sekä opiskellut

ETEVÄ-SAVO

Tiennäyttäjä.

KULJETUSLIIKE J JA R LAATIKAINEN KY Puhelin 020 749 5261 www.kuljetuslaatikainen.fi


JC-kilta tuottaa tulevaisuuden tekijöitä

jC-kilta oN Etelä-Savon kauppakamarin ja alueella aktiivisesti toimivien nuorkauppakamareiden (Mikkeli, Pieksämäki ja Savonlinnan seutu) yhteistyön tulos. Kilta tarjoaa jäsenilleen mahdollisuuden vaikuttaa toimintaympäristöönsä ja vahvistaa omaa osaamistaan kauppakamarin valiokuntatyöskentelyn sekä koulutusten kautta. JC-killan jäsenet toimivat juniorijäseninä jokaisessa Etelä-Savon kauppakamarin valiokunnassa (poislukien tilintarkastusvaliokunta) sekä osastojen hallituksissa.

suomeN Nuorkauppakamarit ry on perustettu vuonna 1957. Varsinaisia jäseniä n. 2500 ja yhdessä alumnien kanssa n. 5000. Globaalisti Nuorkauppakamari toimii 115 maassa, yli 200 000 jäsenen voimin. Nuorkauppakamari haluaa nostaa vuosittain esille Nuoria menestyjiä, Nuoria Johtajia ja uusia innovaatioita.

jC-killan kokoonpano vuonna 2015 etelä-savoN kauppakamariN JC-killan kokoonpano vuodelle 2015 on valittu. Kilta teki myös ehdotuksensa jäseniensä edustuksista Etelä-Savon kauppakamarin kauppakamariosastojen hallituksiin ja valiokuntiin. täNä vuoNNa Etelä-Savon kauppakamarin JC-killan puheenjohtajana toimii Jarkko Sanisalo (Mikkelin nuorkauppakamari), joka on ollut killan jäsenenä sen perustamisesta alkaen. Työssään Sanisalo toimii Kuntien Tieran henkilöstöasiantuntijana ja on Etelä-Savon Työterveys Oy:n hallituksen jäsen. Killan varapuheenjohtajaksi on valittu Helena Skopa (Mikkelin nuorkauppakamari). Skopa toimii Mikkelin seudun Solmu-projektin projektipäällikkönä. Killan sihteerinä toimii Jörg Hansmann (Pieksämäen nuorkauppakamari), Rakennusliike Lipsanen Oy:n kehitysinsinööri. Uusina jäseninä JC-kiltaan valittiin Kioski Miksun yrittäjä Hanna Airas (Mikkelin nuorkauppakamari), Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun International Business-kandidaattiohjelman (BScBA) talous- ja hallintokoordinaattori Iida Hulkkonen (Mikkelin nuorkauppakamari) ja Call Wawes Solutions Finland Oy:n  yksikön päällikkö Riitta Hänninen (Mikkelin nuorkauppakamari). Uudelle kaudelle valittiin Receptumin yrityskonsultti Sanna Pietiäinen (Mikkelin nuorkauppakamari), Juvan kunnan kotihoidon esimies Anne-Maarit Paunonen (Mikkelin nuorkauppakamari) ja UPM:n metsäasiakasvastaava Sari Tiihonen (Pieksämäen nuorkauppakamari).

ja suunnitelmallisella yhteistyöllä tarjotaan nuorkauppakamarin jäsenille mahdollisuus ammentaa oppia kokeneilta yritysmaailman toimijoilta. Aktiiviset kiltalaiset tuovat valiokuntatyöskentelyyn oman näkemyksensä ja ovat siten mukana alueemme elinkeinoelämän kehittämisessä. Tavoitteellisella yhteistyöllä vahvistetaan sekä kauppakamarin että nuorkauppakamarin roolia vahvana vaikuttajana toimialueellamme. hYviN orgaNisoidulla

mikä nuorkauppakamari?

anne-Maarit Paunonen

helena skopa

Riitta hänninen

iida hulkkonen

sanna Pietiäinen

teksti ja kuvat: jC-kiLta

Valiokunta- ja osastoedustukset

Varsinainen jäsen

Varajäsen

Kaupan- ja palvelualanvaliokunta

Sanna Pietiäinen

Hanna Airas

Koulutusvaliokunta

Anne-Maarit Paunonen

Riitta Hänninen

Liikenne- ja viestintävaliokunta

Riitta Hänninen

Iida Hulkkonen

Teollisuusvaliokunta

Jörg Hansmann

Iida Hulkkonen

Mikkelin kauppakamariosasto

Jarkko Sanisalo

Helena Skopa

Pieksämäen kauppakamariosasto

Jörg Hansmann

Sari Tiihonen

Savonlinnan kauppakamariosasto

Helena Skopa

valitaan myöhemmin.

KIXIT

Nuorkauppakamarit ovat kansainvälinen alle 40-vuotiaiden jäsenten kehittymis- ja johtamiskouluttautumisjärjestö sekä kontaktiverkosto. Etelä-Savon alueella toimii omat nuorkauppakamarit Mikkelissä, Pieksämäellä ja Savonlinnassa. Savonlinnan seudun nuorkauppakamari perustettiin vuonna 1962 ja jäseniä heillä on tällä hetkellä 10. Mikkelin nuorkauppakamari perustettiin vuotta myöhemmin 1963 ja jäseniä heillä on 56. Pieksämäen nuorkauppakamari perustettiin viimeisimpänä vuonna 1964 ja heilllä on 20 jäsentä. Nuorkauppakamarin jäsenet ovat aktiivisia oman alansa asiantuntijoita tai johtajia. Nuorkauppakamarin tarkoituksena on kehittää yhteiskuntaa ja johtajuutta paremman tulevaisuuden turvaamiseksi. Alueen kamareiden jäsenet verkostoituvat aktiivisesti niin valtakunnallisesti ja kansainvälisestikin.

jarkko sanisalo

Sujuvasti. Lähelle kaikkea! Haluatko asua järven rannalla, hyvien palveluiden äärellä? Tai haetko asumisen onnea maaseudun rauhasta? Vai etsitkö kenties yritystonttia hyvien liikenneyhteyksien ja miljoonien asiakasvirtojen varrelta? Tervetuloa monien mahdollisuuksien Juvalle!

PERHE- JA KASVUYRITYKSET

Innostuksesta menestykseen • Tilintarkastus • Vero- ja lakipalvelut • Neuvontapalvelut

Rakenna koti juvalaisiin järvimaisemiin!

Ajankohtaista: Ke 11.3.2015, klo 8.45 - 11.45 Osakeyhtiön oman pääoman muutokset - Käytä mahdollisuudet hyödyksesi, vältä

ongelmatilanteet!

Tontit alkaen 1€/m2 – ja rakentamaan pääset vaikka heti.

Ota yhteyttä Vesa Ellonen P: 020 760 3125 etunimi.sukunimi@kpmg.fi Sammonkatu 12 (TUMA 2.krs) Mikkeli

PIEKSÄMÄKI 60 km

MIKKELI 45 km 5 Juva Vehmas

Kummunmäki

VARKAUS 50 km

Kirkontausta & Puutarhapolku Pappilan ylämäki

Lammentausta

14

(näköalatontit myynnissä 2015)

Runola

Jukajärvi

Ylämaa

Runolassa on kuusi omarantaista tonttia ja seitsemän metsätonttia.

SAVONLINNA 60 km

Salajärvi

SULKAVA 35 km

Idyllisiä maalaismaisematontteja myynnissä Juvan ja Mikkelin puolivälissä Aurinkolahdessa sekä Lautealassa ja Järvenpäässä!

Ota yhteyttä! Me autamme alusta alkaen:

Kaj Pirinen 0400 138 267 ja Anne Suhonen 0400 158 457 • etunimi.sukunimi@juva.fi

kpmg.fi


Talous- ja rahoitusseminaari Pieksämäellä teksti ja kuvat: ira honkonen

Suur-Savon Osuuspankin toimitusjohtaja, kauppaneuvos Kari Manninen vastasi yleisön joukosta osuuspankkiin kohdistuneeseen arvosteluun rohkeasti todeten, että pankin yritysrahoituksen määrä on kasvanut voimakkaasti. Mannisen mukaan osuuspankki on tehnyt parhaansa yritysten rahoitushuollon hoitamiseksi todeten, että rahoituspäätösten käsittelyajat ovat hieman pitkittyneet lisääntyneen sääntelyn myötä. (Kuva ja teksti: Markku Kakriainen)

Ministeri Raimo Sailas, Joroisten Osuuspankin toimitusjohtaja Osmo Ahtiainen ja yrittäjä Erkki Savolainen vaihtoivat kuulumisia ennen seminaarin alkua.

Suomen Pankin johtaja Erkki Liikanen:

Talouden elvyttäminen on aloitettava nyt Etelä-Savon kauppakamarin talous- ja rahoitusseminaari kokosi tammikuun lopulla Pieksämäelle arvovaltaisen joukon alan asiantuntijoita kertomaan mitkä ovat talousnäkymät ja mitä on tulevaisuudessa odotettavissa. Suomen Pankin johtaja Erkki Liikasen johdolla seminaariin saapunut yrittäjäväki pääsi sisälle niin taantuman syvimpiin syihin kuin uusimpiin käänteisiin rahoitusmarkkinoilla. Pankin johtaja Erkki Liikasella ei ollut varsinaisia hyviä uutisia kerrottavanaan, jaksoi hän hyväntuulisena kerrata nykyisen taantuman taustoja ja pohtia miten tulisi toimia, että talous saataisiin kasvuun. Vaikka Suomen

on jäämässä muiden Euroopan kärkimaiden vauhdista. Suomen teollinen vienti on supistunut ja investoinnit ovat vähentyneet samalla kun kustannustaso on noussut useimpiin kauppakumppaneihin verrattuna, Liikanen totesi.

set ovat välttämättömiä. Niiden vaikutukset eivät näy heti, vaan edessä on vuosikymmenien urakka. Liikkeelle on lähdettävä nyt. Jos tasapainottamistoimenpiteitä lykätään, joudutaan 2020-luvulla erittäin mittaviin sopeuttamistoimiin.

vuoksi Suomen Pankki on tehnyt uuden pitkäaikaisen arvion Suomen talouskasvusta. Sen mukaan kasvu on hidastumassa ja vuosille 2014 – 2030 ennustetaan enää yhden prosentin kasvutahtia, kun vielä keväällä 2012 kasvun arvioitiin olevan 1,5 prosenttia. näkymien

Talouden elvyttämiseksi on Liikasen mukaan tehtävä ratkaisuja nyt, eikä odottaa vaaleja tai seuraavaa vuosikymmentä. Julkisen talouden kestävyyttä parantavat rakenneuudistuk-

Yritystoimintaan

Liikanen

toivoo vauhtia myös valtion taholta.

Suomen talous

Heikkojen

se hillitsee menojen kasvua ja parantaa tuottavuutta. Parempi asuntotarjonta puolestaan hillitsisi hintojen ja vuokrien nousua ja tuottaisi asuntoja sinne missä on työtä, ja lisäisi rakentamista.

Vientiin helpotusta Liikanen aloittaisi elvytyksen sieltä, missä ongelmat ovat pahimmat. Vientiin pitäisi saada lisää kilpailua ja toisaalta kilpailua rajoittavaa sääntelyä tulisi purkaa niin, että tuottavuus paranisi ja kustannustaso laskisi.

Julkisen vallan on luotava edellytykset uusien menestystuotteiden syntymiselle yrityksissä. Valtio voisi esimerkiksi osallistua voimakkaan kasvun tukemiseen täydentämällä yksityisen sijoittajien panoksia.

Yksi kilpailukyvyn kustannustasoa helpottava tekijä olisi sovittaa muidenkin alojen sopimuspalkkojen nousu vientisektorin palkanmaksukyvyn mukaan. Liikasen mukaan tarvitaan myös yrityskohtaisia ratkaisuja, joissa sekä työnantajat että työntekijät saavuttavat tavoitteitaan. Tuottavuutta voitaisiin parantaa myös työaikoja koskevilla järjestelyillä. Rakenneuudistusta

Seminaarinesiintyjät olivat myös tentattavana ministeri Sailaksen vetämässä paneelissa. Puheenvuorossa Erkki Liikanen vieressään Erkki Moisander ja Pauli Heikkilä.

Rahoituksen saaminen ei ole helppoa ja investointien rahoittamiseen ei rahaa tule automaatista. Yrittäjien näkökulmaa rahoituskuvioiden vaikeuksista olivat kertomassa Partaharjun Puutarha Oy:n hallituksen puheenjohtaja Erkki Savolainen ja hallituksen puheenjohtaja Petri Puikkonen Proxion Oy:stä. Kera ja yrittäjätaustainen LähiTapiolan pääjohtaja Erkki Moisander ja Finnvera Oyj:n toimitusjohtaja Pauli Heikkilä lupailivat helpotusta rahoituksen saamiseen tulevaisuudessa. Uusien yritysten

tarvi-

monella tasolla. Sote-uudistus tulisi toteuttaa niin, että

jakoi seminaariväelle kokemuksensa rahoituksen saamisen vaikeudesta, johon oli törmännyt yrityksen viimeisimmän investoinnin, saha- ja puuterminaalin kohdalla. Kymmenen miljoonan euron investointiin tarvittiin 3,5 miljoonan euron omarahoitus ja loppuosaan haettiin lainarahaa.

taan

Erkki Savolainen

Rahaa on käsittämättömän vaikea saada. Kävimme kaikki pankit läpi ja jokaisella oli kolme syytä, mikä esti rahoittamisen: riskien karttaminen, riskien karttaminen ja riskien karttaminen, Erkki Savolainen kertoi vieläkin tuohtuneena.

Suomen Pankin johtaja Erkki Liikanen kertoi seminaariväelle, että Suomen talouden elvyttäminen vaatii rakenneuudistuksia monella tasolla.

10

Erityisesti Savolaista kismitti se, että kielteiset päätökset annettiin suullisina niin, ettei perusteluja tarvinnut esittää paperilla. Myös Petri Puikkonen totesi ongelmia aloittavan kasvuyrityksen rahoituskuvioissa riittävän.

ETEVÄ-SAVO

Asenneilmapiiriä

pitäisi

muuttaa taloudelliseen menestykseen kannustavaksi ja riskien ottaminen pitäisi palkita, Puikkonen totesi.

Rahan hinta ei ole suurin ongelma LähiTapiola –ryhmän toimitusjohtaja Erkki Moisander myönsi, että rahoituksessa on haasteita. Hyville yrityksille tarjoavat rahaa kaikki, haastaville ei kukaan. Rahoittajia kiinnostavat enemmän historialuvut kuin yritysanalyysit, hän totesi. Moisanderin mukaan oman pääoman tarve on kasvanut ja vastuuta työnnetään yhä enemmän omistajille – riittääkö varallisuus ja millaiseen riskinottoon ollaan valmiita? Rahan hinta ei ole suurin ongelma, vaan saatavuus, määrä, suhteet ja rahan saamisen ehdot. Keskitetty

päätöksenteko

on tuonut rahoitukseen vaikeuksia ja hitautta. Yritykset ovat varovaisia ja kyllästyneitäkin, koska energiaa kuluu vastuiden poishoitamiseen.

kilpailutettua rahoituksensa eri toimijoilla. Rahoitusmarkkinoilla on kuitenkin tulossa enemmän vaihtoehtoja tulevaisuudessa. Pankit haluavat minimoida riskejä ja yhteisrahoitukset yleistyvät: parempi jakaa riski kolmelle eri rahoittajalle kuin ottaa se 100-prosenttisesti itselle. Myös vakuutusyhtiöt ottavat isomman roolin täydentävinä rahoittajina.

Juniorilainaa ja parempia takauksia Finnveran

Huhtikuun alusta alkaen rahoitamme pienyrityksiä ilman pankkia 50 000 euroon asti ja annamme aloittavien yritysten enintään 100  000 euron lainaan 80 prosentin takauksen luottotietojen perusteella. Finnvera lanseeraa myös niin sanotun juniorilainan taloudeltaan vakaille yhtiöille ja voi myöntää eriaikaisen laina-ajan pankin lainan kanssa, mikä helpottaa investointihankkeita. Finnveran

myös, että pien- ja mikroyrityksien rahoitusvaihtoehdot ovat rajalliset, kun taas suuryritykset ja vakiintuneet keskisuuret pk-yritykset saavat Moisander totesi

toimitusjohtaja

Pauli Heikkilä lupasi helpotusta pienyritysten rahoitukseen ja aloittavien yritysten lainoihin.

painopistealuei-

säilyvät edelleen aloittavien, kasvavien ja kansainvälistyvien yritysten sekä muutostilanteiden rahoitus. na


Yritysrahoitusta saa, kun asiat on kunnossa

teksti ja kuvat: kari kauppinen

Yritysrahoitusta saa, jos asiat ovat kunnossa ja liiketoiminnan ajatus kestää. Kysyimme viideltä yritysrahoituksen asiantuntijalta samat kolme kysymystä. Pankista saa edelleen rahaa, jos liikeidea toimii ja luottamus yrittäjään on kunnossa. Toki pitää olla omaakin rahaa, tai muita rahoittajia.

1. Mitkä ovat yritysrahoituksen pullonkaulat, mikäli niitä on?

Jan Korhonen,

Jouko Kervinen

Mika Hasu,

Mikko Vänttinen,

Tero Pulkkinen,

toimitusjohtaja,

pankinjohtaja,

Keski- JA  ITÄ-SUOMEN  YRITYS-

Savo-Karjalan Finanssikes-

yrityspankinjohtaja,

Suomenniemen Säästöpankki

Handelsbanken

PANKIN JOHTAJA,

kuksen JOHTAJA,

Suur-Savon Osuuspankki

Nordea

Danske Bank

yrityksen liikeidea on kunnossa ja yrittäjä kantaa oman osuutensa riskistä, ei yritysrahoituksessa ole pullonkauloja. Nordealla on halua ja resursseja rahoittaa kaikenkokoisia yrityksiä. -Laina-ajat ovat aiempaa lyhyempiä, yritysten investointiluottojen laina-aika on nyt tyypillisesti 5-7 vuotta, mikä vastaa hyvän investoinnin normaalia kuoletusaikaa.

1. -Tämän

tunnista näillä leveyspiireillä, meidän omalla toimialueella, enkä oikeastaan koko Suomessa, että yritysrahoitukseen olisi muodostunut mitään erityisiä pullonkauloja. Enemmän kyse on heikosta yleisestä talouden kehityksestä ja epävarmoista markkinanäkymistä, jotka jarruttavat investointitarpeita; -halukkuutta ja -mahdollisuuksiakin.

1. -En

-Rahoituksen saatavuus-

kulminoituvat useimmiten talouskehityksestä riippumatta yrityksen heikkoon kannattavuuteen, heikkoihin näkymiin, maksuvaikeuksiin tai vakuuksien puutteeseen. -Olemme suunnanneet strategiamme keihäänkärkeä uudelleen siten, että pyrimme tuplaamaan yritysluottokantamme parissa kolmessa vuodessa, jolla haluamme olla vauhdittamassa yritysten ja aluetaloutemme myönteistä kehitystä. ongelmat

2. Keskeiset edellytykset ja kriteerit ko. rahoituksen saamiselle?

3. Terveiset uudelle eduskunnalle kevään vaalien jälkeen?

2. Maksukyky, maksukyky ja maksukyky sekä vakuudet. Yritystoiminnan tulee olla kannattavaa ainakin pitkällä tähtäimellä ja eritoten kassavirran pitää olla kunnossa. -Jos on kyse aloittavasta liiketoiminnasta, niin tarinan pitää olla uskottava, että sillä saadaan aikaiseksi positiivista kassavirtaa kohtuullisen ajan kuluessa. -Yritysrahoitus on riskipitoista luototusta, jonka vuoksi edellytämme pääasiassa ns. turvaavia vakuuksia, joiksi katsomme muun muassa Finnveran takaukset. -Mitä pienemmästä toimijasta on kyse, sitä useammin yrittäjät joutuvat antamaan henkilökohtaista omaisuutta yritysluoton vakuudeksi, mikäli yrityksellä ei ole omaa omaisuutta. 3. -Uuden eduskunnan keskeisin tehtävä on toimia ja myötävaikuttaa siihen suuntaan, että Suomen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla paranee. -Yritysten ja yrittäjien toimintaedellytyksiä on parannettava turvaamalla muun muassa yritysrahoituksen saatavuus. Yksi keskeinen asia yritysrahoituksen näkökulmasta on, että niin Finnveralla, Teollisuussijoituksella kuin Tekesillä on riittävät voimavarat ja valtuudet olla mukana yritysten rahoittamisessa. -Missään nimessä ei mitään uutta yritystoimintaa rajoittaa sääntelyä tule lisätä, vaan nykyisiäkin rajoitteita ja yritystoiminnan esteitä tulisi purkaa.

näe sinänsä mitään pullonkauloja. Pankkimme luottopolitiikka on ollut sama neljäkymmentä vuotta; ei sitä ole syytä muuttaa. -Jos on rahoituksen kanssa ongelmaa, niin hanke on ongelmallinen. Kannattavalla hankkeella ei ongelmia ole rahoituksen saannin osalta. Laskelmien täytyy olla uskottavia ja tietysti positiivisia. Kaikissa hankkeissa on riskejä, ja me täällä katsomme niitä. Olemme sparraajia. Katsomme, löytyykö oikea kombinaatio rahoituksen suhteen. -Jos yrityksen tappioita pyritään kattamaan lainalla, emme lähde siihen. Näköpiirissä pitää olla, miten yrityksen tilanne etenee. -Mutta keskustelemme asiakkaan kanssa; elämä on vuoristorata. Kun ongelmahetki tulee, kannattaa olla yhteydessä. Jos pystymme auttamaan asiakasta, se on myös pankin etu. Pankit haluavat menestyviä asiakkaita. Pankki voi enintään yhtä hyvin kuin asiakkaansa. 1. -En

2. -Pitää

olla puhdas luottohis-

toria. -Ja kun aina puhuu totta, se helpottaa elämää. -Hankkeen pitää olla järkevä. -Omarahoitusosuuden mää-

katsotaan kussakin hankkeessa erikseen, mutta sitä pitää olla. Ja vakuuksia pitää olla. rä

3. -Byrokratiaa pitäisi karsia toimialalla kuin toimialalla. - Veropolitiikkaa pitää muuttaa yritysten kannalta toimivammaksi, muun muassa yritysten moninkertainen verotus tulee poistaa. -Vaikken tukijärjestelmien

perääjä olekaan, niin yritystoiminnan edellytyksiä pitää parantaa.

1. -Jos

Rahoittajan näkökulmas-

haasteellisimpia ovat projektityyppiset vientihankkeet. Näissä rahoituspaketin kokoaminen vaatii usein enemmän työtä ja edellyttää useimmiten eri rahoittajien hyvää yhteistyötä. Esimerkiksi Venäjän vientiin liittyvien hankkeiden rahoittaminen on nyt huomattavasti aikaisempaa vaativampaa, mutta aina näihinkin on löydetty toimiva ratkaisu. ta

päivän yritysrahoituksessa ei ole pullonkauloja. Rahoitusta on saatavissa kaikenlaisiin tarpeisiin. -Pankkisääntelyn kiris-

on ollut viime vuosina merkittäviä vaikutuksia yritysrahoitukseen. Yrityksen luottokelpoisuudella, tarjottavilla vakuuksilla sekä rahoituksen takaisinmaksuajalla on aikaisempaa suurempi vaikutus rahoituksen ehtoihin. -Toivonkin yrittäjien jatkossa kiinnittävän erityistä huomiota yrityksensä liiketoiminnan tunnuslukujen säilyttämiseen terveellä tasolla. tymisellä

hyvät hankkeet ovat rahoituskelpoisia.

yritysasiakkaalle on yksinkertainen. Pidä liikeidea ajan tasalla ja yrityksen tase kunnossa. -Rahoitus on yrityksen liiketoiminnan tavoin asia jonka suunnitteluun kannattaa panostaa. -Perinteinen pankin velkakirjaluotto ei rahoituksessa useinkaan ole ainoa vaihtoehto vaan esimerkiksi kohdevakuudellinen rahoitus on usein joustava ratkaisu ja säästää vakuuksia muuhun käyttöön. -Ellei yrityksessä itsellään ole rahoituksen ammattiosaamista, kehotan vahvasti kysymään meiltä neuvoa jo mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

2. -Kaikki

niin uusille kansanedustajille kuin nykyisille paikallistason päättäjillekin ovat selkeät: nyt tarvitaan rohkeita ratkaisuja ja päätösten toimeenpanoa tulevan talouskasvun ja hyvinvoinnin turvaamiseksi. -Uudet työpaikat syntyvät ennen muuta pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. -Toivon että yritysvaikutusten arviointi on jatkossa olennainen osa kaikkea poliittista päätöksentekoa.

3. -Kaikki

2. -Neuvo

3. -Terveiset

ETEVÄ-SAVO

-Avainasemassa hanketta

arvioitaessa ovat yrityksen suunnitelmat hankkeen vaikutuksista yrityksen toimintaan sekä tulevan kassavirran riittävyys. -Olemme rahoittajana yrittäjän kanssa samassa veneessä, siksi meille on tärkeää, että yrittäjä osoittaa hankkeessa oman sitoutumisensa joko omalla rahoitusosuudellaan tai muuten sovittavalla tavalla.

toimet, joilla lainsäätäjä edesauttaa yritysten omistajanvaihdoksia sekä kasvun edellyttämien uusien työpaikkojen synnyttämistä, ovat tervetulleita muutoksia. -Yritysverotusta tulevan

eduskunnan tulisi muuttaa investointeja suosivammaksi.

1. -Pk-yritysten pankkirahoitus

toimii sangen normaalisti. Korkotaso on edullinen; kokonaiskorot ovat historiallisen alhaiset. -Haasteita rahoituksen järjestämisessä voi tulla esimerkiksi uusien tuoteinnovaatioiden osalta. Tällaisissa tilanteissa tuotekehitys- ja markkinointipanostukset ovat usein merkittäviä, kassavirrat ajallisesti kaukana ja niihin voi liittyä myös epävarmuustekijöitä. Tämän kaltaisissa hankkeissa tarvittaisiin lisää pääomasijoittajia ja investoijia, pankin rooli on useimmiten lähinnä osarahoittajana toimiminen. -Haasteita voi tulla eteen myös erittäin nopeasti kasvavien yritysten rahoituksessa, joilla yrityksellä sitoutuu rahaa liiketoimintavolyymin kasvattamiseen. Usein näissäkin tilanteissa paras ratkaisu löydetään tekemällä yhteistyötä eri tahojen, esimerkiksi yrityksen omistajien, Finnveran ja pankin kesken. -Taloudellisesti heikos-

tilanteessa olevilla yrityksillä rahoitus on suhdanteesta riippumatta hankalampaa. Nykyisin rahoittajat seuraavat yritysten tuloskuntoa ja maksuhistoriaa tiiviisti ja heikon ratingin omaavilla yrityksillä rahoituksen saanti ei ole automaatio. sa

-Yritysrahoitus, kuten yleensäkin pankkirahoitus, perustuu ennen kaikkea yrityksen kannattavaan liiketoimintaan ja lainan maksukykyyn. Luoton vakuudet ja asiakkaan tunteminen ovat toki myös rahoituksessa tärkeitä. -Jokainen hanke on erilainen ja rahoitusratkaisu sovitetaan aina kunkin yrityksen tarpeisiin ja tilanteeseen. -Tiivis yhteistyö rahoittajan kanssa, hyvä liiketoiminnan ennakkosuunnittelu, tulosennusteet ja ajantasaiset väliajot edistävät asiaa. Paikallisena toimijana meille on iso merkitys asiakassuhteella, asiakkaan tuntemisella ja hänen liiketoimintansa ymmärtämisellä. Omarahoitusosuus ja Finnveran mukana olo ovat myös positiivisia asioita.

2.

-Toivottavasti jatkossa tehdään sellaisia ratkaisuja, jotka tukevat uusia investointeja ja madaltavat uusien investointien tekokynnystä. Tarvitsemme maakuntaamme ja koko Suomeen lisää investointeja, jotka tukevat myös työllisyyttä. Sieltä kautta syntyy hyvinvointia meille kaikille. -Toivotaan, että viitostie saisi lisää määrärahoja, että saataisiin tuo valtaväylä lopultakin kuntoon.

3.

11


Teemme kasvusta mahdollista! Hae nyt! Kasvu Open on Suomen suurin yritysten kasvun sparrausohjelma, joka tuo kasvun kaikkien ulottuville. Se valjastaa maan parhaat asiantuntijat, näkemyksellisimmät sijoittajat ja kokeneimmat yrittäjät pohtimaan juuri sinun yrityksesi kasvun mahdollisuuksia – ilmaiseksi. Etelä-Savossa käynnistyy maaliskuun alussa alueen yrityksille tarkoitettu Kasvupolku, jonka aikana kasvuhakuisen yritykset saavat sparrausta omiin kasvusuunnitelmiinsa. Tee omista kasvusuunnitelmista totta, osallistuminen on maksutonta. ETELÄ-SAVON KASVUPOLKU Startti Kiitorata 1 Kiitorata 2 Finaali

K AS V U O P E N 20 15 Keskitymme liiketoimintaan

5.3. klo 13-16 Mikkeli 25.3. klo 8-16 Savonlinna 22.4. klo 8-16 Pieksämäki 26.5. klo 13-15 Mikkeli

Kasvu Openissa ratkaisee idea, sen markkinamahdollisuudet ja monistettavuus.

Kasvun rock-tähdet käytössäsi

Kasvupolun sparrauksen voit hakea mukaan, vaikka ei pääsisi osallistumaan starttipäivään. Täytä hakemus 13.3. mennessä kasvuopen.fi/osallistu.

Mylläreinä sinua sparraavat Suomen menestyneimmät yrittäjät, kasvuasiantuntijat ja sijoittajat – talkoohengessä.

”Saimme Kasvu Open -prosessista tosi paljon. Osaavat sparraajat nostivat esiin kasvun kannalta tarpeellisia kyseenalaistavia näkemyksiä. Heidän kanssaan asioista pystyi puhumaan vapaasti ilman sitoumuksia.”

Yritykselle aina maksuton

Kasvupolulla saat arvokasta tukea liiketoimintasi kasvuun täysin ilmaiseksi.

Tosissaan hauskaa

Teemme kaikki intohimoisesti töitä kasvun eteen, mutta Kasvu Openiin voit tulla ylin nappi auki.

Karl Lönngren, Control Express Finland Oy, Savonlinna

hhj Pj-kuRssi 24. -25.3. pk-YritYksen hallituksen puheenjohtajakurssilla käsitellään hallituksen johtamista ja rYhmädYnamiikkaa. puheenjohtajalla tulee olla kYkY kehittää hallitusosaamista, niin omaansa kuin hallituksen jäsenten. toimiva hallitus toimii osakeYhtiÖn voimavarana ja suunnan näYttäjänä.

kauPPakaMaRiN jÄseNeNÄ saat MaksutONta PuheLiNNeuvONtaa esiMeRkiksi Laki-, YRitYsjuRidiikka-, tYÖsuhde-, ja veROtusasiOissa, sekÄ aPua vaativiiN uLkOMaaNkauPaN haasteisiiN.

© 2015 Ernst & Young Oy. Kaikki oikeudet pidätetään.

hYvÄt NeuvOt eivÄt OLe kaLLiita

Paikalliset asiantuntijat. Kansainvälinen verkosto. • Tilintarkastuspalvelut • Lakipalvelut • Veropalvelut • Liikkeenjohdon konsultointi • Yritysjärjestelyt www.ey.com/fi www.ey.com/fi/kotimaa

Etsimme Mikkelin-myymäläämme tavoitteellista, kokoaikaista

ELÄMÄNTYÖ

KYLPYHUONEMYYJÄÄ

– yhtä ainutkertainen kuin taideteos Jokainen elämäntyö on uniikki, aito ja korvaamaton. Ei ole olemassa kahta samanlaista. Elämäntyö on omistautumista, johon liittyy elämänaikaisia saavutuksia, joita oman elämäntyönsä taiteilija ei välttämättä itse edes huomaa. Onneksi on Keskuskauppakamarin elämäntyömerkki.

Tehtävänäsi on asiakkaiden tarpeiden kartoittaminen ja aktiivinen kylpyhuoneratkaisuiden myynti. Pääset osaksi työhönsä intohimoisesti suhtautuvaa tiimiä, jolle tyytyväinen asiakas on ilo. Työ alkaa sopimuksen mukaan ja kestää aluksi kesän ajan, jonka jälkeen tehtävä on mahdollista vakinaistaa. Lisätiedot: www.laattapiste.fi/tyopaikat. Kysymyksiisi vastaa kauppias Pia Leinonen, p. 044 021 2055.

Katso lisää ansiomerkit.fi »

Lähetä hakemuksesi 23.3. mennessä osoitteeseen pia.leinonen@laattapiste.fi.

LAATTAPISTE KYLPYHUONEET MIKKELI, Pursialankatu 9, 50100 Mikkeli Laattapiste Kylpyhuoneet Mikkeli on johtava kylpyhuonekokonaisuuksien erikoisliike. Tukenamme ovat Laattapisteen vahva brändi sekä alan laadukkaimmat tuotteet. Palvelemme alueemme kuluttaja- ja ammattiasiakkaita sekä alan suunnittelijoita.

Profile for SaaraLiu

Eteva savo 01 | 2015  

ETEVÄ-SAVO –lehti vuonna 2015 tuo esiin menestystä ja menestymisen mahdollisuuksia Etelä-Savon maakunnassa unohtamatta kansallista ja kansai...

Eteva savo 01 | 2015  

ETEVÄ-SAVO –lehti vuonna 2015 tuo esiin menestystä ja menestymisen mahdollisuuksia Etelä-Savon maakunnassa unohtamatta kansallista ja kansai...

Profile for saaraliu
Advertisement

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded

Recommendations could not be loaded