Minun valintani SANNA STELL AN
Sano: kyllä! olikin tosi hauskaa – niin hauskaa, että treffit kestivät pari kuukautta. Päädyin laulamaan Apinamiestä karaokessa. Päädyin yksinäisten vanhusten ystävyystoiminnan kurssille, lauta peli-iltaan oudossa seurueessa, vaatteet päällä saunaan. Päädyin myös Big Brother -ohjelman vie raaksi keskustelemaan talon asukkaista. En ol lut katsonut ohjelmaa, joten pari päivää tuijotin sitä paniikissa ja opettelin asukkaiden nimiä ja tutkiskelin heidän välisiä kemioitaan. Ohjel man nauhoituksissa sanoin kyllä kaikkeen ja hetken uskoin itsekin olevani intohimoinen oh jelman seuraaja. En tiedä, jäinkö koskaan kiinni valheestani, enkä edes mitä siitä opin tai hyö dyin, mutta tulipa ylitettyä oma mukavuusalue. sanoa kyllä, tuli elämääni lisää ihmisiä, kokemuksia, seikkailuja, naurua ja yllätyksiä. Myönteisyyteni teki vaikutuksen ja sain töitäkin. En ihan heti unelmieni työtä, mutta työtä, joka oli hauskaa, kehittävää ja piti minut kiinni leivän syrjässä. Vielä vuosia kokei luni jälkeen valitsen usein kyllän ein sijaan. Kiperän paikan tullen meille suositellaan usein ein sanomista. Rajojen asettaminen on tärkeä elämän oppi. Kun on aikansa elänyt mui den toiveiden mukaan, alkaa pinta rakoilla. Yht äkkiä kaikkien arvostama maljakko tuntuukin tylsältä hyllyssä, ja vaikka sen on saanut Aili-tä diltä, se saa lähteä. Sitten huomaa, että läheinen ystävä puhuu vain itsestään, puoliso on enää jo ku tyyppi, joka jäi matkaan sinä iltana, kun Suo mi hävisi jääkiekossa, ja oma työkin tuntuu van hempien valinnalta. Silloin on aika sanoa ei. Itselleni tärkeämpi oppi oli sanoa kyllä ja näin rikkoa itselleni asettamani rajat. Irrotin ratista ja ajattelin, että menköön minne menee tämä elämä. Kun sanoo ei ja asettaa rajat, tekee sen oman näkökulmansa kautta. Kun sanoo kyl lä, saattaa löytää itsensä sieltä, minne ei ikinä osannut kuvitella edes haluavansa. Kyllä vie y llättäviin paikkoihin. Sano kyllä! Ja sano se niin, että koko kroppa tärisee innosta! SILLÄ, ETTÄ VALITSIN
K K U VA J U H A VA L K E A J O K I
ymmenen vuotta sitten olin patti tilanteessa. Olin työtön, rahaton, paikaton ja onneton. Olin asunut pitkään ulkomailla, käynyt siellä teatterikoulun ja tehnyt alan töitä, mutta palatessani yli vuosikym menen jälkeen Suomeen, en saanut töitä mis tään. Tuntui, että en kelvannut mihinkään. Olin asettanut itselleni lokeroita, mitä mi nun kuuluisi elämässäni tehdä. Minulla oli mie likuva siitä, miltä tulevaisuuteni näyttää. Nyt tiedän, että se ei ollut mielikuva, jonka olin itse sydämelläni piirtänyt. Se oli enemmänkin ylei nen ajatus siitä, miltä elämäni kuuluisi näyttää.
luin kirjan nimeltä The Yes Man. Kirjan kirjoittaja Danny Wallace vietti vuoden sanoen kyllä kaikkeen, mihin hän normaalisti sanoisi ei. Hän päätyi mukaan ko koontumiseen, jossa keskusteltiin kiihkeästi siitä, miten avaruusolennot rakensivat Egyptin pyramidit. Hän edisti uraansa sanomalla kyllä
SAMOIHIN AIKOIHIN
98 PIRKKA P i r k k a . f i
pomojensa ehdotuksille. Vuosi mullisti hänen maailmansa. Kirjan pohjalta tehtiin elokuva, jonka tähtenä keekoili Jim Carrey. Sekä elo kuva että kirja olivat menestyksiä, jotka muut tivat kirjailijan elämän taloudellisesti. Kyllän sanominen siis kannatti. Päätin kokeilla samaa, ja sitten alkoikin ta pahtua. Päädyin treffeille henkilön kanssa, jol le olisin muuten sanonut ei. Yllättäen meillä
”SITTEN ALKOIKIN TAPAHTUA. PÄÄDYIN LAUTAPELIILTAAN OUDOSSA SEURUEESSA, JA VAATTEET PÄÄLLÄ SAUNAAN.”
Näyttelijä Sanna Stellan on tänä syksynä mukana Siskonpedin uusissa jaksoissa (YLE TV2) sekä 11.9. alkavassa Komediakeittiö-sarjassa (TV5). Syyskuussa saa ensi-iltansa näytelmä Kaikki mieheni, jossa näyttelevät myös Miitta Sorvali ja Minka Kuustonen. Esitys kiertää Suomea syksyllä.