1. PAIKALLISEN OPETUSSUUNNITELMAN LAADINTA Rovaniemen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma on laadittu Opetushallituksen antamien Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden (2014) pohjalta siten, että opetuksen järjestäjän päätettäväksi määrätyt asiat on kuvattu kouluille yhteisessä kaupungin opetussuunnitelmassa. Opetussuunnitelman rakenne on hierarkinen ja Opetushallituksen laatima perusteteksti erottuu tekstissä kursiivilla ja Rovaniemen paikalliset osuudet on yleisessä osassa erotettu Rovaniemen vaakunalla. Paikallisissa osuuksissa on pyritty välttämään Perusopetuksen opetussuunnitelman perustetekstin toistamista. Koulukohtaiset koulutuspalveluiden ohjeistukset ja tarkennukset tehdään koulun toimintasuunnitelmaan.
ja toteuttamiseen. Opetussuunnitelman laatimisessa on huomioitu oppilaskunta- ja huoltajakyselyjen tulokset, kommentit ja lausunnot, joita on saatu oppilaiden, huoltajien ja koulun henkilöstön lisäksi oppilaskunnilta ja Nuorisovaltuustolta. Perusopetuksen opetussuunnitelmasta ja sitä tarkentavasta vuosittaisesta suunnitelmasta tiedotetaan huoltajille koulujen, Wilman ja kaupungin www-sivujen kautta. Koulut tiedottavat toiminnastaan oppilaiden huoltajille. Erityisesti toimintavuoden alussa pidettävässä vanhempainillassa käsitellään Rovaniemen perusopetuksen opetussuunnitelmaa ja avataan sen sisältöä lasten huoltajille. Huoltajilla on mahdollisuus tutustua toimintaan ja saada käsitys siitä, miten opetussuunnitelma kohtaa käytännön opetustyön.
Opetussuunnitelma on laadittu suomenkielisenä. Suunnitelma julkaistaan sähköisessä muodossa.
Rovaniemen perusopetuksen opetussuunnitelman yleinen osa otetaan käyttöön 1.8.2016. Perusopetuksen vuosiluokat 1-6 siirtyvät uuden tuntijaon ja uusien opetussuunnitelmien mukaiseen opetukseen lukuvuonna 2016–2017. Vuosiluokat 7-9 jatkavat edellisen tuntijaon ja vuoden 2004 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti laadittujen paikallisten opetussuunnitelmien mukaisesti. Päättöarviointi tehdään vuoden 2004 perusteisiin sisältyviä päättöarvioinnin kriteerejä käyttäen ja todistukset ovat 2004 perusteiden mukaiset. 1.8.2016 alkavana lukuvuonna kuudennella vuosiluokalla opetetaan ympäristöopin asemasta biologiaa ja maantietoa sekä fysiikkaa ja kemiaa vuonna 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen ja sen mukaisesti laaditun opetussuunnitelman mukaisesti. Vuosiluokkien 7-9 osalta uuden opetussuunnitelman käyttöön otto tapahtuu porrastetusti vuosina 2017, 2018 ja 2019. Valinnaisuus perusopetuksessa tulee voimaan samanaikaisesti porrastettuna uuden opetussuunnitelman myötä.
Opetussuunnitelmaprosessia on Rovaniemellä johtanut ohjausryhmä, joka on koostunut koulutuspalveluiden hallinnon edustajista, perusopetuksen toimijoista ja esiopetuksen sekä varhaiskasvatuksen edustajista. Varsinaista kirjoitustyötä ja uuden opetussuunnitelman toiminnallistamista käytäntöön on kaupunkitasolla koordinoinut opetussuunnitelmatyöryhmä. Opetussuunnitelmatyötä on tehty tiiviissä yhteistyössä Lapin yliopiston harjoittelukoulun, Rovaniemen kaupungin varhaiskasvatuspalveluiden ja vapaa-aikatoimialan kanssa. Kouluilla uuden opetussuunnitelman mukaisia toimintamalleja on kehitetty kahden vuoden ajan. Opetussuunnitelmaprosessin aikana koulujen henkilöstö on työstänyt ja harjoitellut uuden oppimiskäsityksen ja toimintakulttuurin toteutustapoja osallistaen myös oppilaita ja huoltajia prosessin suunnitteluun 12
2. PERUSOPETUKSEN ARVOPERUSTA
turvallisuutta ja edistävät oppilaiden kokonaisvaltaista hyvinvointia. Henkilöstön avoin ja kunnioittava suhtautuminen kotien erilaisiin uskontoihin, katsomuksiin, perinteisiin ja kasvatusnäkemyksiin on rakentavan vuorovaikutuksen perusta.
Oppilaan ainutlaatuisuus ja oikeus hyvään opetukseen Perusopetus perustuu käsitykseen lapsuuden itseisarvoisesta merkityksestä. Jokainen oppilas on ainutlaatuinen ja arvokas juuri sellaisena kuin hän on. Jokaisella on oikeus kasvaa täyteen mittaansa ihmisenä ja yhteiskunnan jäsenenä. Tässä oppilas tarvitsee kannustusta ja yksilöllistä tukea sekä kokemusta siitä, että kouluyhteisössä häntä kuunnellaan ja arvostetaan ja että hänen oppimisestaan ja hyvinvoinnistaan välitetään. Yhtä tärkeä on kokemus osallisuudesta ja siitä, että voi yhdessä toisten kanssa rakentaa yhteisönsä toimintaa ja hyvinvointia.
Ihmisyys, sivistys, tasa-arvo ja demokratia Perusopetus tukee oppilaan kasvua ihmisyyteen, jota kuvaa pyrkimys totuuteen, hyvyyteen ja kauneuteen sekä oikeudenmukaisuuteen ja rauhaan. Ihmisyyteen kasvussa jännitteet pyrkimysten ja vallitsevan todellisuuden välillä ovat väistämättömiä. Sivistykseen kuuluu taito käsitellä näitä ristiriitoja eettisesti ja myötätuntoisesti sekä rohkeus puolustaa hyvää. Sivistys merkitsee yksilöiden ja yhteisöjen taitoa tehdä ratkaisuja eettisen pohdinnan, toisen asemaan asettumisen ja tietoon perustuvan harkinnan perusteella. Eettisyyden ja esteettisyyden näkökulmat ohjaavat pohtimaan, mikä elämässä on arvokasta. Sivistys ilmenee tavassa suhtautua itseen, muihin ihmisiin, ympäristöön ja tietoon sekä tavassa ja tahdossa toimia. Sivistynyt ihminen pyrkii toimimaan oikein, itseään, toisia ihmisiä ja ympäristöä arvostaen. Hän osaa käyttää tietoa kriittisesti. Sivistykseen kuuluu myös pyrkimys itsesäätelyyn ja vastuunottoon omasta kehittymisestä ja hyvinvoinnista.
Jokaisella oppilaalla on oikeus hyvään opetukseen ja onnistumiseen koulutyössä. Oppiessaan oppilas rakentaa identiteettiään, ihmiskäsitystään, maailmankuvaansa ja -katsomustaan sekä paikkaansa maailmassa. Samalla hän luo suhdetta itseensä, toisiin ihmisiin, yhteiskuntaan, luontoon ja eri kulttuureihin. Oppimisesta syrjäytyminen merkitsee sivistyksellisten oikeuksien toteutumatta jäämistä ja on uhka terveelle kasvulle ja kehitykselle. Perusopetus luo edellytyksiä elinikäiselle oppimiselle, joka on erottamaton osa hyvän elämän rakentamista. Arvokasvatuksen merkitys korostuu maailmassa, jossa monimediainen tiedonvälitys, globaalit tietoverkot, sosiaalinen media ja vertaissuhteet muokkaavat lasten ja nuorten arvomaailmaa. Arvokeskustelu oppilaiden kanssa ohjaa oppilaita tunnistamaan ja nimeämään kohtaamiaan arvoja ja arvostuksia sekä pohtimaan niitä myös kriittisesti. Oppilaita tuetaan rakentamaan omaa arvoperustaansa. Koulun ja kotien yhteinen arvopohdinta ja siihen perustuva yhteistyö luovat
Perusopetus rakentuu elämän ja ihmisoikeuksien kunnioittamiselle. Se ohjaa niiden puolustamiseen ja ihmisarvon loukkaamattomuuteen. Perusopetus edistää hyvinvointia, demokratiaa ja aktiivista toimijuutta kansalaisyhteiskunnassa. Tasa-arvon tavoite ja laaja yhdenvertaisuusperiaate ohjaavat perusopetuksen kehittämistä. Opetus edistää osaltaan taloudellista, sosiaalista,
13