__MAIN_TEXT__

Page 1

Existens Julen/Joulu 2020 gratistidning ilmaislehti


Tack & kiitos Konstsamfundet I det här numret samarbetar vi med FDUV. Redan i fjol sökte vi bidrag från olika fonder för att kunna göra ett så kallat brobyggarnummer – en tidning där vi försöker öka förståelsen mellan oss människor, oberoende av på vilket vis vi är speciella. Föreningen Konstsamfundet insåg vikten av en mer avslappnad attityd till varandra. Vi tackar varmt för bidraget som nu gör det möjligt att lyfta fram olika personers berättelser om vardagens glädjeämnen och vedermödor.

samarbetspartner vara en annan. Vi lever i kärva tider, och det är med stor glädje och tacksamhet vi presenterar de företag som valt att boka utrymme i vår tidning. Också vi inom Existens andelslag har fått kämpa hårt detta år, men tack vare att vi har många ben att stå på – litteratur, översättningar, media, marknadsföring, fotografering, kursverksamhet, skogsbruk – lyckades vi få internationella kontrakt som räddade oss. Därför kan vi också fortsätta producera tidningar för såväl webb som på papper.

För att ytterligare underlätta för människor med lite andra behov än vi som jobbar på tidningen Existens, skänker vi en summa för varje annons till FDUV. Nästa år kan vår

Vi önskar dig trevlig läsning, och en riktigt God jul och ett framgångsrikt nytt år!

Anne Manner och hela Existens-teamet

”Jag vill ha ett par hörlurar som funkar då jag spelar Fortnite” ”Jag vill ha en unicorn med regnbågshorn, glittrande man och hovar av guld” ”Stereo” Önskemålen är många då man har många barn i familjen, vissa enklare att uppfylla medans andra är svårare. I vårt hushåll är det sju barn, födda mellan 2005 och 2013. Vartefter de har blivit äldre har deras önskningar blivit färre, men dyrare. Det finns dock ett av våra barn som sällan önskar något alls. Varken till sin födelsedag eller till julen. Min fina pojke som upprepade gånger tar fram sin iPad och söker fram bilden Stereo på sin kommunikationsapp. Min fina pojke som inte har ett talat språk utan gör sig förstådd med stödtecken, bilder, kommunikationsappar och kroppsspråk. När du ser honom ser du vilken pojke som helst, finns inget speciellt i hans utseende som berättar att du nu har en väldigt unik kille framför dig. En unik kille med lite extra krydda. I hans fall är kryddorna utvecklingsstörning, autism och icke verbal kommunikation. Det är först när du frågar honom något, såsom hans namn, som du märker att han är annorlunda, för du får inget svar. Åtminstone inget svar som du förväntar dig utan han visar något med händerna, troligen med ett stort leende på läpparna.

omedvetna om att han redan svarat dem på sitt sätt. Eller så flyttar de fokus helt till mig och ställer samma fråga av mig. Eller bara slutar prata med honom och går. Inget av dessa alternativ är det bästa att göra, det bästa vore att fortsätta prata med honom, med fokus på honom, och från sidan lyssna på vad jag säger när jag tolkar hans handgester. Varför säger jag ni ska hålla fokus på honom? För det är honom ni pratar med, och han förstår dig. Vartenda ord du säger på svenska, och en hel del på finska redan, så förstår han. Så om du inte har fokus på honom pratar du över hans huvud, något jag tror de flesta tycker är oartigt om det görs mot dem. Och min son, han vill så gärna prata med dig, med hen, med allihopa. Så när han önskar sig något, på sitt sätt, är det något han verkligen vill ha. Och jag vet precis varför han önskar sig en stereo, för han vill ha KAJ:s och Arne Alligators cd-skivor att lyssna på. Något som framkallar skratt, spontan dans och upprepade teckenkommentarer kring skolskjutsen som har samma skivor. Och jag önskar, som hans mamma, att alla ska våga kommunicera med min son när de träffar honom. Oavsett vilket sätt han svarar på.

Text: Marion Norrgård

Här blir de flesta ställda när de möter min son. De kanske frågar på nytt samma sak,

2

Tässä numerossa teemme yhteistyötä Ru ot si n k i el i sten keh it ys v am m ai sten ihmisten ja läheisten liiton, FDUV, kanssa. Jo viime vuonna haimme tukea eri rahastoista voidaksemme toteuttaa niin sanotun ”sillanrakennuslehden”, jossa yritämme lisätä meidän ihmisten välistä ymmärrystä, piittaamatta siitä millä lailla olemme erilaisia. Konstsamfundet yhdistys ymmärsi, kuinka tärkeää rento suhtautuminen toisiimme on. Kiitämme lämpimästi tuesta, joka nyt tekee mahdolliseksi kertoa eri ihmisten tarinoita arkipäivän ilonasioista ja vastoinkäymisistä.

Ensi vuonna yhteistyökumppanimme voi olla joku toinen. Elämme kovia aikoja, ja iloisina ja kiitollisina esittelemme yritykset, jotka ovat varanneet tilaa lehdestämme. Myös me täällä Existensin osuuskunnassa olemme saaneet ponnistella kovaa tänä vuonna, mutta koska meillä on monta tukijalkaa – kirjallisuus, k i e l e n k ä ä nt ö, m e d i a , m a r k k i n oi nt i , valokuvaus, kurssitoiminta, metsänhoito – onnistuimme saamaan kansainvälisiä sopimuksia, jotka pelastivat meidät. Siksi voimme myös jatkaa sekä netti- että paperilehtien julkaisua.

He l p o t t a a k s e m m e e r i l a i s i a t a r p e it a tarvitsevien ihmisten arkea, me, jotka olemme töissä Existens lehdessä, lahjoitamme summan jokaisesta ilmoituksesta FDUV:hen.

Toivotamme sinulle mukavia lukuhetkiä ja oikein Hyvää joulua ja menestyksellistä uutta vuotta!

Anne Manner ja koko Existens-tiimi

”Haluan kuulokkeet, jotka toimivat, kun pelaan Fortnitea.” ”Minä haluan yksisarvisen, jolla on sateenkaarisar vi, kimalteleva harja ja kultaiset kaviot.” ”Stereo.” Toiveita on monta, kun perheessä on monta lasta, jotkut helpompia toteuttaa, kun taas toiset vaikeampia. Meidän taloudessamme on seitsemän lasta, syntyneet vuosina 2005 ja 2013 välillä. Sitä mukaa kun he ovat varttuneet toiveita ei enää ole yhtä monta, mutta ne ovat kalliimpia. Yksi meidän lapsistamme harvoin toivoo mitään. Ei syntymäpäiväkseen eikä jouluksi. Hieno poikani, joka kerta toisensa jälkeen ottaa esiin iPadinsa, ja hakee kuvan Stereo kommunikaatioapissaan. Hieno poikani, joka ei puhu, vaan yrittää tulla ymmärretyksi tukiviittomilla, kuvin, viestintäapein ja elekielellä. Kun näet hänet ensimmäistä kertaa, hän on kuin mikä poika tahansa, mikään hänen ulkonäössään ei kerro, että edessäsi on aivan harvinaislaatuinen poika. Harvinaislaatuinen poika ylimääräisillä mausteilla. Hänen tapauksessaan mausteet ovat kehitysvamma, autismi ja puhumaton viestintä. Vasta kun kysyt häneltä jotakin, vaikka hänen nimeään, huomaat, että hän on erilainen, sillä et saa vastausta. Et ainakaan sellaista vastausta mitä odotat, vaan hän näyttää jotain käsillään, luultavasti leveä hymy huulilla.

Utgivare/Julkaisija Existens andelslag Existens osuuskunta Köpingsvägen 14 Köpingintie Malax Maalahti

Översättningar till finska Käännökset suomeen Hanhimäki Translations Britt-Marie Norrgård

Ansvarig utgivare/Vastuussa oleva julkaisija Anne Manner

Ombrytning/Taitto Roger Norrgård

Texter/Tekstit Anne Manner Britt-Marie Norrgård Marion Norrgård Henrika Mercadante

Pärmbild/Kansikuva Theresa Norrgård

Tässä kohtaa monet, jotka tapaavat poikani, hätääntyvät. He toistavat ehkä kysymyksensä, tietämättä, että hän on jo vastannut omalla tavallaan. Tai sitten he siirtävät mielenkiintonsa minuun ja kysyvät saman kysymyksen minulta. Tai eivät puhu enää hänelle ja lähtevät tiehensä. Mikään näistä ei ole paras vaihtoehto, parasta olisi jatkaa puhumista hänen kanssaan, keskittymään häneen ja sivusta kuunnella mitä minä sanon, kun tulkkaan hänen viittomisia. Miksi pyydän teitä keskittymään häneen? Koska puhutte hänen kanssaan ja hän ymmärtää mitä sanot. Joka ikisen sanan, jonka sanot ruotsiksi, ja aika paljon suomeksi, hän ymmärtää jo. Eli, jos et keskity häneen, puhut hänen ohitse, mitä useimmat pitävät epäkohteliaana, jos sama tehdään heille. Ja minun poikani haluaa niin mielellään puhua sinun, hänen, kaikkien kanssa. Eli kun hän toivoo jotain omalla tavallaan, hän todella haluaa sen. Ja tiedän tarkalleen, miksi hän toivoo stereota – koska hän haluaa kuunnella KAJ:ta ja Aarne Alligaattoria. Ne synnyttävät naurua, spontaania tanssia ja yhä uudelleen viittomaselityksiä koulukyydistä, jossa kuunnellaan samoja levyjä. Ja minä toivon, hänen äitinään, että kaikki uskaltaisivat kommunikoida poikani kanssa, kun he tapaavat hänet. Riippumatta siitä kuinka hän vastaa.

Tryck/Paino Botnia Print 2020 www.existens.fi Existens julnummer 2020


ANNONS

Välkommen som du är!

– Vi måste ju hålla oss i skick! Annars blir det dyrt för Larsmo kommun! – Ja. Vi är värdefulla! Kommentarerna kommer från tränande pensionärer och skratten stiger från Epic gyms alla hörn. Fast… värdefull är precis vad det här gymmet ser varje individ som. Den här morgonen pågår cirkelträning för seniorer. Musik ljuder på en volym som tillåter det som kännetecknar gemenskapen: prat i vanlig ton. In genom dörren kommer en ung person för att träna i egen takt.

“Här är tröskeln låg och trivseln hög” – Så är det hos oss. Alla är välkomna precis när som helst, säger Micaela Åkers. Hon leder just den här gruppträningen. När hon säger ”när som helst” är det i bokstavlig mening. Den som har gymkort kan träna precis vilken tid på dygnet som helst. Ingen trängsel och alla får träna oavbrutet, alltså.

MAINOS

Larsmos vardagsrum – ja, det namnet har Epic gym fått. Här är tröskeln låg och trivseln hög. – Det är jätteviktigt att alla ska känna sig välkomna oberoende av om de har en bra eller sämre dag. Ibland kommer någon mera

för att prata än för att träna, och det är ett gott betyg, säger Micaela Åkers. Hon rör sig hela tiden bland de tränande, svarar på en fråga här, visar en övning där. Hon ser alla, lyssnar till alla och pratar med alla. I corona-tider har hon placerat ut övningarna med rejäla avstånd. Det fungerar bra. Det finns massor av maskiner och gott om utrymme i lokalen. – Vi började med den här gruppen för tre år sen. Då bestod den av sex eller sju personer. I början av mars i år var vi uppe i drygt 20 personer, säger Micaela Åkers. Hon uppmanar alla att tänka på sin säkerhet i första hand. Den som vill träna är välkommen, den som vill avvakta är lika välkommen tillbaka senare. En del föredrar att träna i ensamhet, andra söker den sociala samvaron. Båda fungerar lika bra just här. – För mig gällde det att hitta en ny vardag efter min pensionering. Första tiden promenerade jag dagligen, ända tills temperaturen sjönk under minus 22 grader. Numera tränar jag här, säger Ulla Fagerholm, och tar ett nappatag med en träningsmaskin. Maken Svante Fagerholm ger samtidigt järnet på en stepbräda samtidigt som två hantlar får en åktur upp mot taket. Muskler jobbar, svetten pärlar och skämtsamma kommentarer blandas med

Alla medlemmar är välkomna att utan extra kostnad delta i alla ledda timmar, säger Micaela Åkers. Kaikki jäsenet ovat tervetulleita osallistumaan kaikkiin ohjattuihin tunteihin ilman lisäkustannuksia, kertoo Micaela Åkers.

EPIC GYM Videvägen 2 Larsmo

Foto/kuva: Magnus Crawford

allvar. – Det är precis den gemytliga stämningen vi gick in för att skapa. Alla ska bli sedda och omhändertagna, och nya medlemmar får handledning i maskinernas funktion och hur övningarna utförs rätt, så ingen behöver få skador, säger Niclas Enlund, en av delägarna.

Videtie 2 Luoto www.epicgym.fi 045 2203522

Text: Anne Manner

Tervetuloa sellaisena kuin olet!

– Meidän on pysyttävä kunnossa! Muuten se tulee kalliiksi Luodon kunnalle! – Joo. Olemme arvokkaita! Kommentit ovat peräisin harjoittelevista eläkeläisistä, ja nauru nousee Epic-kuntosalin kaikista kulmista. Mutta… arvokkuus on juuri se mitä kuntosali näkee jokaisessa yksilössä. Tänä aamuna on käynnissä kuntopiiriharjoittelu senioreille. Musiikki soi äänenvoimakkuudella, joka sallii sen, mikä kuvaa yhteisöä: puhe tavallisella äänitasolla. Ovesta tulee nuori henkilö harjoittelemaan omaan tahtiinsa. – Näin meillä. Kaikki ovat tervetulleita milloin tahansa, sanoo Micaela Åkers. Hän johtaa juuri tätä ryhmäharjoittelua. Kun hän sanoo “milloin tahansa”, se on juuri kirjaimellisesti sitä mitä hän tarkoittaa. Heillä, joilla on kuntosalikortti, voivat treenata mihin tahansa vuorokauden aikaan. Eli ei ruuhkia ja kaikki voivat treenata keskeytyksettä. Luodon olohuone - kyllä, täksi Epickuntosalia kutsutaan. Täällä kynnys on

“Täällä kynnys on matalalla ja hyvinvointi korkealla” Existens joulunumero 2020

matalalla ja hyvinvointi korkealla. – On erittäin tärkeää, että kaikki tunte vat olons a ter vetu l lei ksi riippumatta siitä, onko heillä hyvä vai huono päivä. Jotkut tulevat joskus enemmän puhumaan kuin harjoittelemaan, ja se on hyvä arvosana, Micaela Åkers sanoo. Hän liikkuu jatkuvasti harjoittelijoiden keskuudessa, vastaa yhdelle kysymykseen, sekä näyttää harjoituksen toiselle. Hän näkee kaikki, kuuntelee kaikkia ja puhuu kaikkien kanssa. Korona-aikoina hän on sijoittanut harjoitukset t ar p e el lisi l le et äisy y ksi l le. S e toimii hyvin. Salissa on paljon harjoituslaitteita ja runsaasti tilaa. – Aloitimme tämän ryhmän kanssa kolme vuotta sitten. Silloin se koostui kuudesta tai seitsemästä henkilöstä. Tämän vuoden maaliskuun alussa meitä oli hieman yli 20 henkilöä, kertoo Micaela Åkers. Hän kehott aa kai k k i a ensinnä k in miettimään turvallisuuttaan. He, jotka haluavat harjoitella, ovat tervetulleita, ja he, jotka haluavat odottaa, että tilanne paranee, ovat yhtä tervetulleita takaisin myöhemmin.

Jotkut mieluummin harjoittelevat yksin, toiset hakevat sosiaalista seuraa. Molemmat toimivat yhtä hyvin täällä. – Minulle oli tärkeää löytää uusi arkielämä eläkkeelle jäämisen jälkeen. Aluksi kävelin

päivittäin, kunnes lämpötila laski alle miinus 22 asteeseen. Nykyään treenaan täällä, sanoo Ulla Fagerholm, ja tarttuu treenilaitteeseen. Samaan aikaan hänen aviomiehensä Sv a nt e Fa g e r h o l m a nt a a k a i k k e n s a steppilaudalla, samalla nostaen käsipainot kohti kattoa. Lihakset tekevät työtä, hikipisarat ja leikkisät kommentit sekoittuvat todelliseen harjoitukseen. – Juuri tämä miellyttävä ilmapiirin minkä halusimme luoda. Kaikki pitäisi tulla huomioiduksi ja huolitelluiksi, ja uudet jäsenet saavat opastusta laitteiden käytössä ja miten harjoitukset suoritetaan oikein, joten kenenkään ei tarvitse saada vammoja, sanoo Niclas Enlund, joka on yksi omistajista.

Ulla Fagerholm tränar bröstmuskulaturen på en HUR-maskin. Svante Fagerholm i bakgrunden. Uppsättningen maskiner uppdateras för att ge kunderna nya roliga träningsmöjligheter. Ulla Fagerholm harjoittelee rintalihaksia HUR-laitteella. Svante Fagerholm taustalla. Laitteiden valikoima päivitetään tarjoamaan asiakkaille uusia hauskoja harjoittelumahdollisuuksia. Foto/kuva: Magnus Crawford

3


ANNONS

En av fem i Finland

Postural träning bygger grunden för allt annat. Kaj Sundström, som driver Kajs Fitness i Jakobstad, är en av fem i Finland med utbildning i ämnet. Han jobbade redan som personlig tränare när nyfikenheten drev honom att lära sig mera. – Postural träning fångade mitt intresse just för att den kommer åt muskler som vanlig träning inte når. Den passar alla och jag vågar påstå att de flesta behöver den. Det gäller allt från idrottare på hög nivå till

vardagsmotionärer och äldre människor som vill förebygga eller bli kvitt stelhet och smärtor. Många medelålders människor tänker att stelhet och lite ont här och där hör till ålderstilläggen. Men så behöver det inte vara. – Jag fick tips om en föreläsning i samband med att jag själv sökte hjälp för problem med ländryggen och bröstryggen. Jag kände en enorm skillnad i min egen kropp redan efter ett par pass. Då insåg jag vilket verktyg det

KAJS FITNESS www.kajsfitness.com kaj@kajsfitness.com Instagram: K4jj 044 3524401

här är, både för egen del och för att kunna hjälpa andra. Postural träning är mycket lugnare än vanlig muskelträning. Övningarna känns

“Postural träning är mycket lugnare än vanlig muskelträning” ändå ordentligt. – Det kan kännas tungt genom att träningen aktiverar muskler man inte visste att man har. Och det är just de djupa hållningsmusklerna som är grunden för rörligheten och balansen i kroppen. Kaj förklarar att vi människor har en kedja av muskler från fötterna upp till huvudknoppen. Den kedjan ska hålla kroppen upprätt, Postural träning aktiverar muskler man inte vet att man har. Till synes lätta övningar är betydligt tyngre än de ser ut, säger Kaj Sundström. Posturaalinen harjoittelu aktivoi lihaksia, joita et edes tiennyt olevan olemassa. Helpolta näyttävät harjoitukset ovat huomattavasti raskaampia kuin miltä näyttävät, Kaj Sundström sanoo.

såväl i vila som i rörelse. Om någon muskel försvagas tar en annan över, men då är stelhet och smärta ofta redan faktum. – Vid vanlig träning är risken stor att man stärker de muskler som redan tagit över, och alltså kompenserar när andra inte längre orkat. Det kan förvärra situationen. Med postural träning stärker man just de musklerna som behöver stärkas. I postural träning ingår genomtänkta övningar för att släppa på de kompenserande musklerna och för aktivering av de djupt liggande hållningsmusklerna. Som den PT Kaj Sundström är, poängterar han också vikten av all slags motion. – Alla mår vi bäst av att röra på oss dagligen. Då gäller det att göra det man gillar. Det spelar egentligen ingen roll om du väljer att promenera eller springa, röra dig i naturen eller träna på gym. Vi ska inte krångla till någonting. När Kaj Sundst röm hjä lp er sina medmänniskor att komma i form, ger han gärna även goda råd om kosten. – För visst har kosten väldigt stor betydelse för hur vi mår. Mindre socker och färdigmat, mera grönsaker – det är ett allmänt råd som de flesta av oss mår bra av att ta till oss. Det är människan som helhet Kaj Sundström vill hjälpa. Alla förtjänar att må bra.

Text: Anne Manner

MAINOS

Foto/kuva: Anne Manner

Yksi viidestä Suomessa

Posturaalinen harjoittelu rakentaa perustan kaikelle muulle. Kaj Sundström, joka johtaa Pietarsaaressa sijaitsevaa Kajs Fitness, on yksi viidestä Suomessa, joilla on tutkinto aiheesta. Hän työskenteli henkilökohtaisena valmentajana, kun uteliaisuus veti hänet oppimaan lisää. – Posturaalinen harjoittelu kiinnosti minua juuri siksi, että se tavoittaa lihaksia, joihin säännöllinen harjoittelu ei ulotu. Se sopii kaikille ja uskallan sanoa, että useimmat

“Posturaalinen harjoittelu on paljon rauhallisempaa kuin säännöllinen lihastreeni” ihmiset tarvitsevat sitä. Tämä koskee kaikkea korkean tason urheilijoista jokapäiväisiin harrastajiin ja ikääntyneisiin ihmisiin, jotka haluavat estää tai päästä eroon jäykkyydestä ja kivusta. Monet keski-ikäiset ihmiset ajattelevat, että jäykkyys ja pieni kipu siellä täällä ovat osa

4

Postural träning stärker kroppen och skapar grunden för en frisk kropp. Daglig motion och bra kost ger resultat. Posturaalinen harjoittelu vahvistaa kehoa ja luo terveelle keholle pohjan. Päivittäisellä kuntoilulla ja hyvällä ruokavaliolla saa tuloksia. Foto/kuva: Kajs Fitness

ikälisää. Mutta niin sen ei tarvitse olla. – Sain vinkkejä luennosta kun olin itse etsimässä apua lannerangan ja rintakehän ongelmiin. Tunsin valtavan eron omassa kehossani jo parin treenijakson jälkeen. Sitten tajusin, mikä työkalu tämä on, sekä itselleni että voidakseni auttaa muita. Posturaalinen harjoittelu on paljon rauhallisempaa kuin säännöllinen lihastreeni. Harjoitukset tuntuvat silti tehokkailta. – Se voi tuntua raskaalta, koska treeni aktivoi lihaksia, joita et tiennyt olevan. Ja juuri syvät ryhtilihakset ovat kehon liikkuvuuden ja tasapainon perusta. Kaj selittää, että meillä ihmisillä on lihasketju jaloista päälaelle. Tämän ketjun tulisi pitää keho pystyssä, sekä levossa että liikkeessä. Jos yksi lihas heikentyy, toinen ottaa vallan, mutta silloin jäykkyys ja kipu ovat usein jo tosiasia. – Säännöllisen harjoittelun aikana on suuri riski, että vahvistat jo vallanneita lihaksia ja kompensoit kun muut lihakset eivät enää jaksa. Se voi pahentaa tilannetta. Postruaalisella harjoittelulla vahvistat juuri niitä lihaksia, joita on vahvistettava. Postruaaliseen harjoitteluun sisältyy hyvin harkittuja harjoituksia kompensoivien l i h a s t e n v ap aut t a m i s e k s i j a s y v i e n ryhtilihasten aktivoimiseksi. Henkilökohtaisena valmentajana Kaj Sundström korostaa kaikenlaisen liikunnan

merkitystä. – Voimme parhaiten, kun liikumme päivittäin. Silloin on tärkeää tehdä mitä haluaa. Sillä ei ole väliä, päätätkö kävellä vai juosta, liikkua luonnossa vai treenata kuntosalilla. Ei tehdä siitä liian vaikeaa. Kun Kaj Sundström auttaa asiakkaita pääsemään kuntoon, hän antaa mielellään

myös hyviä neuvoja ruokavaliosta. – Ruokavaliolla on tietysti suuri merkitys, kuinka voimme. Vähemmän sokeria ja valmisruokia, enemmän vihanneksia - tämä on yleinen neuvo, jota useimpien meistä olisi hyvä noudattaa. Kaj Sandström haluaa auttaa ihmisiä kokonaisvaltaisesti. Kaikki ansaitsevat voida hyvin.

Existens julnummer 2020


ANNONS

Kunskapstörst som drivkraft

Bäst mår han när han kan hjälpa andra. Och kunskapstörsten gör att allt fler kan få hjälp. Tommy Nyfelt, som driver Tommys Fysio i Nykarleby, vill hitta orsaken till ett någon har ont. – Ont i ryggen är nog den vanligaste orsaken till besök hos mig, men även besvär i höfter, knän och fötter ser jag mycket av. Och då är det viktigt att ta reda på orsaken till smärtorna, för att kunna hjälpa på bästa sätt. Specialiseringen inom podiatri har redan hjälpt många: – FootBalance kan du stöta på i sportaffärer, men FootBalance medical kräver utbildning, och den har jag. Med hjälp av de kunskaperna gör Tommy en noggrann fot- och gånganalys. Ibland är träning för att få en stärkt muskulatur, liksom ökad kroppsmedvetenhet rätt väg att gå, ibland

MAINOS

“Tanken är att i första hand ta vara på varje individs egna resurser”

behövs hjälpmedel i form av fotinlägg. Även dem kan han tillverka. – Analysen är omfattande. Jag granskar noga helheten, det vill säga fötter, knän, höfter och rygg, hur personen går och står. Ofta är det vristerna som ger efter så att hålfoten faller in. Tanken är att i första hand ta vara på varje individs egna resurser, det vill säga att avhjälpa problemen med lämplig träning. Tommy är i grunden fysioterapeut och bygger hela tiden på sitt register av specialiseringar. Särskilt intresserad är han av de nedre rörelseorganen, det vill säga rygg, ben och fötter. Just nu kompletterar han sina kunskaper med ämnet ortopedisk manualterapi, med inriktning på ryggproblematik. Under sina 25 yrkesverksamma år har han hjälpt människor i alla åldrar, på sjukhus, inom företagsfysioterapi, rehabiliteringsarbete samt inom forskningsprojekt. – Fysioterapi är ett så brett område, och det ger samtidigt möjlighet att specialisera sig på det man brinner extra för. Det i sin tur ger kunskaper att beakta den helhet som rörelseorganen bildar. I hans fall handlar det om att till och med rädda möjligheten till fortsatt yrkesliv för

en del personer. Alla som haft ryggbesvär vet hur förödande de är. Rätt hjälp av en specialist kan vara den avgörande faktorn mellan arbetsoförmåga och fungerande vardag. Absolut inte alltid, men åtminstone om besvären är sådana att de går att avhjälpa. – Jag finns till för mina kunder. Om någon behöver annan hjälp än den jag kan ge, är chansen stor att jag i mitt nätverk har rätt person att tipsa om.

Text: Anne Manner

TOMMYS FYSIO Jakobstadsvägen 24 B Nykarleby Pietarsaarentie 24 B Uusikaarlepyy Tidsbokning per telefon Ajanvaraukset puhelimitse 044 9743 529 www.tommysfysio.fi

Tommy Nyfelt är fullständigt tvåspråkig fysioterapeut med specialskolning inom podiatri, och gör alltså fot- och gånganalyser, samt företagsfysioterapi. Han studerar nu även ortopedisk manualterapi. Tommy Nyfelt on täysin kaksikielinen fysioterapeutti, jolla on erityiskoulutusta podiatriassa, ja tekee siten jalka- ja kävelyanalyysejä sekä yritysfysioterapiaa. Tällä hetkellä hän opiskelee myös ortopedista manuaaliterapiaa. Foto/kuva: Magnus Crawford

Tiedonjano vetovoimana

Hän voi parhaiten, kun voi auttaa muita. Ja tiedonjanonsa tekee sen, että yhä useammat ihmiset voivat saada apua. Tommys Fysiota Uudessakarlepyyssä johtava Tommy Nyfelt haluaa löytää syyn kaikkien kipuun. – Selkäkipu on luultavasti yleisin syy käynteihin luonani, mutta näen myös paljon ongelmia lonkissa, polvissa ja jaloissa. Ja sitten on tärkeää selvittää kivun syy, jotta voin auttaa parhaalla mahdollisella tavalla. Jalkaterapiaan erikoistuminen on jo auttanut monia: – Voit löytää FootBalancen urheilukaupoissa, mutta FootBalance medical vaatii koulutusta, ja se minulla on. Tämän tiedon avulla Tommy tekee perusteellisen jalka- ja kävelyanalyysin. Joskus harjoittelu vahvempien lihasten saamiseksi sekä lisääntynyt tietoisuus kehosta on oikea tapa edetä, joskus tarvitaan apuvälineitä kuten jalkapohjallisia. Niitä hän voi myös valmistaa. – Analyysi on kattava. Tutkin huolellisesti kokonaisuutta, eli jalat, polvet, lonkat ja selän, millä tavalla henkilö kävelee ja seisoo. Usein nilkat antavat periksi niin, että jalkaholvi laskeutuu alas. Ajatuksena on ensisijaisesti hyödyntää kunkin henkilön omia resursseja, eli korjata ongelmat asianmukaisella harjoituksella.

ja hankkii jatkuvasti uusia erikoistumisia am m att it aito ons a . Hänt ä k i i n no st a a erityisesti alemmat liikuntaelimet, kuten selkä, jalat ja jalkapöydät. Tällä hetkellä hän täydentää tietämystään ortopedisen manuaaliterapian aihealueella keskittyen selkäongelmiin. Hänen 25 toimintavuotensa aikana hän on auttanut kaiken ikäisiä ihmisiä sairaaloissa, työf ysioterapiassa, kuntoutuksessa ja tutkimushankkeissa. – Fysioterapia on niin laaja ala, ja se tarjoaa myös mahdollisuuden erikoistua siihen,

mistä olet erityisesti kiinnostunut. Tämä puolestaan antaa ​​ tietoa ajatella kokonaisuutta, jonka liikuntaelimet muodostavat. Hänen tapauksessaan kyse on jopa joidenkin ihmisten mahdollisuudesta jatkaa ammatissaan. Kaikilla, joilla on ollut selkäkipuja, tietävät kuinka tuhoisia ne ovat. Asiantuntijan oikea apu voi olla ratkaiseva tekijä työkyvyttömyyden ja toimivan arjen välillä. Varmasti ei aina ole näin, mutta ainakin jos ongelmat ovat sellaiset, että ne voidaan korjata. – Olen valmis auttamaan asiakkaitani. Jos joku tarvitsee muuta apua kuin sitä mitä itse

voin antaa, on hyvin mahdollista, että minulla on verkostossani oikea henkilö ketä voin suositella. Fot- och gånganalys, företagsfysioterapi, massage och individuella träningsprogram är exempel på de tjänster Tommys Fysio erbjuder. Jalka- ja jalkaanalyysi, työfysioterapia, hieronta ja henkilökohtaiset harjoitusohjelmat ovat esimerkkejä palveluista, joita Tommys Fysio tarjoaa. Foto/kuva: Magnus Crawford

Tommy on koulutukseltaan fysioterapeutti

“Ajatuksena on ensisijaisesti hyödyntää kunkin henkilön omia resursseja” Existens joulunumero 2020

5


ANNONS

Med välmående som hjärtesak

Hon tycker om att se då människor blommar upp. Och det är vägen fram till det målet Kerstin Brors vill hjälpa sina medmänniskor att vandra. Egentligen handlar allt om personlig utveckling, och de olika utbildningarna hon har gör att hon kan hjälpa på många plan. Företaget heter KMT Kerstins Mental Träning. – Det namnet kommer jag att byta ut när jag blir klar med utbildningen jag går nu, säger Kerstin Brors i Vörå. Det Kerstin hjälper människor med är personlig utveckling. Och det gäller enskilda personer, par och grupper. Namnet kommer sig av den Mental Tränar-utbildning hon gick för några år sedan på Norrvalla i Vörå. Till nästa jul blir hon klar med det hon studerar nu: konsten att hjälpa människor ta tillvara de egna resurserna, med tonvikt på arbetslivet. Men självklart påverkas livet som helhet av all positiv utveckling.

MAINOS

Utbildningen heter Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus. (Ung. Resurscentrerad

arbetshandledning) – Det går ut på att stöda personer till att själva komma till insikt om många faktorer. De ska bli starkare i sin yrkesroll, vilket innebär att de mår bättre, undviker en hel del stress och kan fokusera på sina arbetsuppgifter.

“God kommunikation och empati behövs överallt” Det innebär samtidigt att arbetsklimatet förbättras. De berörda klarar bättre de förändringar som annars ger svår stress. Kerstin påminner oss om att en stressad person snarare ser problem än möjligheter, snarare det som är dåligt än det som är bra. – Bättre relationer, högre arbetsförmåga och en yrkesmässig utveckling är alltså målet, och den reflektion jag hjälper personer att göra är vägen dit. Både enskilda personer och grupper

ska kunna boka Kerstin Brors. Vilken arbetsgivare som helst vill ha motiverad, välmående personal. Och personer i ledande ställning kan ha nytta av att utvecklas i sin roll. Pers onalg r upp er s amlas skilt o ch ledningen skilt, enskilt eller högst åtta personer per grupp. – Vi lär oss att fokusera på det vi ska göra. En överbelastad chef kan behöva delegera, en i personalen behöver lära sig sina gränser. Det är inte professionellt att ständigt jobba övertid i ett försök att få allt färdigt. Vi behöver kunna lita på varandra i en arbetsgemenskap, och hjälpas åt. Vi är inte oersättliga. Ökad självinsikt kan ibland leda till byte av yrke. För visst händer det att en människa kommer underfund med att hon inte är på rätt ställe. – För egen del kan jag lugnt säga att jag upplever mig vara på rätt ställe. Jag jobbar som närvårdare inom specialsjukvården, och mitt intresse för att hjälpa människor att må bra för mig ständigt till nya skolningar.

KMT-KERSTINS MENTAL TRÄNING Finns på Facebook Löytyy Facebookista kerstin.b@agrolink.fi 050 3421265

På ett naturligt sätt använder hon sina kunskaper i personlig utveckling även under arbetstid på sjukhuset. God kommunikation och empati behövs överallt.

Text: Anne Manner

Hyvinvointi sydämen asiana

Kerstin Brors i Vörå gör gesten som betecknar självempati. Hon hjälper människor att stärka sina egna resurser, att utvecklas både privat och i arbetslivet. På båda inhemska språken, eftersom hon är tvåspråkig. Kerstin Brors Vöyrillä tekee eleen, joka merkitsee itse-empatiaa. Hän auttaa ihmisiä vahvistamaan omia resurssejaan, kehittymään sekä yksityiselämässä että työelämässä. Molemmilla kotimaisilla kielillä, hän on kaksikielinen. Foto/kuva: Anne Manner

Hä n i l oit s e e, ku n n ä k e e i h m i s te n kukoistavavan. Ja se on tie tavoitteeseen, johon Kerstin Brors haluaa auttaa muita ihmisiä pääsemään. Itse asiassa kyse on henkilökohtaisesta kehityksestä, ja ne erilaiset koulutukset, joita hänellä on, mahdollistavat sen, että hän voi auttaa monella tasolla. Yrityksen nimi on KMT Kerstins Mental Training. – Vaihdan tämän nimen, kun olen suorittanut koulutuksen, jota käyn nyt, Kerstin Brors kertoo Vöyrillä. Kerstin auttaa ihmisiä henkilökohtaisessa kehityksessä. Ja tämä koskee yksilöitä, p ar i s ku nt i a j a r y h m i ä . Ni m i tu l e e mielenterveysvalmentajan koulutuksesta, jonka hän kävi muutama vuosi sitten Norrvallassa Vöyrillä. Ensi jouluksi hän valmistuu koulutuksesta,

“Hyvää kommunikointia ja empatiaa tarvitaan kaikkialla” jota hän opiskelee tällä hetkellä: taidon auttaa ihmisiä käyttämään omia resurssejaan painottaen työelämää. Mutta tietysti koko positiivinen kehitys vaikuttaa elämään kokonaisuutena. Koulutuksen nimi on Voimavarakeskeinen työnohjaajakoulutus.

6

– Ky s e o n i h m i s t e n tukemisesta, jotta he itse tajuaisivat monia tekijöitä. He i d än tu l i s i v a hv i stu a ammatillisessa roolissaan, mikä tarkoittaa, että he voivat paremmin, välttävät stressiä ja pystyvät keskittymään työtehtäviinsä. Samalla se tarkoittaa, että työilmapiiri parantuu. He, kyseessä olevat käsittelevät paremmin muutoksia, jotka muuten aiheuttaisivat vaikeaa stressiä. Kerstin muistuttaa, että stressaantunut ihminen näkee pikemminkin ongelmat kuin mahdollisuudet, ja pikemminkin sen mikä on huonoa kuin sen mikä on hyvää. – Paremmat suhteet, parempi työkyky ja ammatillinen kehitys ovat siis tavoitteet, ja pohdinta, jolla autan ihmisiä tekemään sen. S ekä y ksilöiden että r y hmien on mahdollista varata ajan Kerstin Brorsille. Jokainen työnantaja haluaa motivoitunutta ja hyvinvoivaa henkilökuntaa. Ja johtotehtävissä olevat ihmiset voivat hyötyä roolinsa kehittämisestä. Henkilöstöryhmät ja johto kokoontuvat erikseen, erikseen tai enintään kahdeksan henkilön ryhmissä. – Opimme keskittymään siihen, mitä aiomme tehdä. Yksi ylikuormitettu johtaja saattaa joutua delegoimaan, kun taas toisen työntekijän on opittava rajansa. Ei ole

ammattimaista tehdä jatkuvasti ylitöitä yrittäen saada kaiken valmiiksi. Meidän on voitava luottaa toisiimme työyhteisössä ja auttaa toisiamme. Emme ole korvaamattomia. Lisääntynyt itsetietoisuus voi joskus johtaa ammatinvaihtoon. Tietenkin tapahtuu, että henkilölle voi selvitä, että hän ei ole oikeassa paikassa.

vie minut jatkuvasti uusiin koulutuksiin. Luonnollisella tavalla hän käyttää tietojaan henkilökohtaisessa kehityksessä myös työaikana sairaalassa. Hyvää kommunikointia ja empatiaa tarvitaan kaikkialla.

– Voin omalta osaltani sanoa, että tunnen olevani oikeassa paikassa. Työskentelen erikoissairaanhoidossa lähihoitajana ja kiinnostukseni auttaa ihmisiä voimaan hyvin

Existens julnummer 2020


ANNONS

Allt under samma tak

Det är någonting speciellt med byggbranschen. Du ser hela tiden resultat av det du gör. I de två meningarna finns förklaringen till att Master Building Solutions finns och utvecklas. Redan nu är visionen – att erbjuda alla tänkbara arbeten inom byggbranschen – långt förverkligad. År 2016 var de fyra stycken. I dag är arbetsstyrkan i MBS – Master Building Solutions – i Malax uppe i 17 personer. Och allt började med prao. – Jag fastnade direkt för byggbranschen när jag var ute på prao. Och jag visste att eget företag var det jag ville ha, säger Kristian Hemming. Numera hinner han inte vara ute på fältet i det praktiska arbetet. Han har köpt ut sin kompanjon och driver numera MBS som

MAINOS

“Allt ska fungera enligt en genomtänkt struktur”

ensam ägare. Han fokuserar på att bygga upp det han från början hade klart för sig: – Jag visste från början att det är helhetslösningar jag vill kunna erbjuda, men även mindre delar, helt enligt kundens önskemål. Kristian Hemming anställer hellre än köper tjänster. Kunnig personal som tar ansvar och kan jobba självständigt är A och O. – Vår personal ute på fältet arbetar självständigt och har även hand om kundkontakterna. Våra ritningar är i dag digitaliserade. Vi uppdaterar dem på vår server, vilket gör att alla berörda i teamet ser dem. Inom arbetsstyrkan har hälften våtrumscertifikat. En har specialkompetens för att renovera gamla timmerhus. Under senare tid har golvgjutningar blivit ett stadigvarande jobb inom helheten. Efter årsskiftet erbjuder MBS även golvläggning, ytbehandling, målning och tapetsering. Nästa mål är VVS och elentreprenad i egen regi. Grävarbetena blir också snart en del av samma företag. – Ett steg i taget. Nu håller vi på att certifiera oss och gör upp ett kvalitetssystem. Vi har en blivande byggnadsingenjör som

sköter det under sin praktikperiod hos oss. Ve r k s am h e te n ge n oms y r a s av e n målmedvetenhet. Arbetena ska göras professionellt. Allt ska fungera enligt en genomtänkt struktur. När Kristian Hemming ombeds ge ett råd till alla som går i bygg- eller renoveringstankar behöver han inte fundera länge. – Planera i samråd med experter! Prioritet ett är att få inomhusluften att fungera, så du slipper problem med mikrober. Personligen avskyr han plast. Nej, hus ska inte kapslas in. De ska leva och andas. Och trä är det absolut bästa materialet. – Det är bara att se på verkligheten: 150 år gamla hus är friska, medan nutida byggnader kan kräva renovering efter bara 15 år.

Text: Anne Manner

– Nybyggnation och renovering är lika roliga: Det kan se ut som stryk när du börjar, och för varje steg i processen ser du resultat, ända fram tills allt är klart, säger företagaren Kristian Hemming och arbetsledaren Kevin Hemming. – Uudisrakentaminen ja kunnostaminen ovat yhtä hauskaa: Aloittaessasi se voi näyttää kauhealta, mutta jokaisessa prosessin vaiheessa näet tuloksia, kunnes kaikki on valmista, yrittäjä Kristian Hemming ja työnjohtaja Kevin Hemming sanovat. Foto/kuva: Magnus Crawford

MBS – MASTER BUILDING SOLUTIONS www.masterbuildingspolutons.fi 045 166 0083 Börängsvägen 24 Malax Börängintie 24 Maalahti

Kaikki saman katon alla

Petalax skola hör till MBS – Master Building Solutions – pågående renoveringsprojekt. Samtidigt pågår både nybyggen och renoveringar på området Vörå i norr till Närpes i söder. Petolahden koulu on osa MBS - Master Building Solutions - meneillään olevaa kunnostushanketta. Samaan aikaan sekä uudisrakentamista että peruskorjauksia on käynnissä alueella pohjoisesta Vöyriltä etelään Närpiöön. Foto/kuva: Magnus Crawford

Rakennusalalla on jotain erityistä. Näet aina työsi tulokset. Noissa kahdessa lauseessa on selitys Master Building Solutionsin olemassaololle ja kehittämiselle. Visio - tarjota kaikenlaisia mahdollisia töitä rakennusalalla - on kaukana täydellisestä toteutumisesta. Vuonna 2016 heitä oli neljä. Nykyään työvoima Maalahdessa oleva MBS - Master Building Solutions – kostuu jopa 17 henkilöstä. Ja kaikki alkoi harjoittelusta. – Kiinnostuin heti rakennusalasta, kun olin harjoittelussa. Ja tiesin, että halusin oman yrityksen, kertoo Kristian Hemming. Nykyään hänellä ei ole aikaa olla kentällä käytännön työssä. Hän on ostanut kumppaninsa ulos ja johtaa nykyään MBS:ää ainoana omistajana. Hän keskittyy rakentamaan sitä, mikä hänelle oli alkuperin selvää: – Tiesin alusta alkaen, että haluan tarjota kokonaisratkaisuja, mutta myös pienempiä osia, täysin asiakkaan toiveiden mukaan. Kristian Hemming palkkaa jonkun palvelujen ostamisen sijaan. Osaava henkilökunta, joka ottaa vastuuta ja pystyy työskentelemään itsenäisesti, ovat A ja O. – Hen k i l öku nt am me t yö ske ntel e e itsenäisesti kentällä ja huolehtii myös asiakasyhteyksistä. Piirustuksemme ovat tänään digitalisoituja. Päivitämme ne

“Kaiken on toimittava hyvin harkitun rakenteen mukaisesti” Existens joulunumero 2020

palvelimellamme, mikä tarkoittaa, että kaikki tiimissä mukana olevat näkevät ne. Työvoimastamme puolella on märkätilatodistus. Yksi on erikoistunut vanhojen h i rs it a l oj e n ku n no st am i s e e n . Vi i m e aikoina lattiavalusta on tullut pysyvä työ kokonaisuuteen. Vuodenvaihteen jälkeen M B S t ar j o a a myö s l att i api n noitus - , pintakäsittely-, maalaus- ja tapetointitöitä. Seuraava tavoite on tarjota omaa LVIja sähköurakointia yrityksestä. Myös

kaivuutyöstä tulee pian osa samaa yritystä. – Yksi askel kerrallaan. Tällä hetkellä olemme hankkimassa sertifiointia itsellemme j a p e r u s t a m a s s a l a at u j ä r j e s t e l m ä n . Tuleva rakennusinsinööri, joka on meillä harjoittelussa, laatii sitä. Yritystä yhdistää päättäväisyys. Työ on tehtävä ammattimaisesti. Kaiken on toimittava hyvin harkitun rakenteen mukaisesti. Kun Kristian Hemmingiltä kysytään mitä neuvoja hän antaisi kaikille heille, jotka ajattelevat rakentamista tai kunnostamista,

hänen ei tarvitse miettiä kauan. – Suunnittele yhdessä asiantuntijoiden kanssa! Ensisijaisesti on saada sisäilmastointi toimimaan, jotta vältät mikrobiongelmat. Henkilökohtaisesti hän inhoaa muovia. Taloja ei pitäisi kapseloida. Niiden on elettävä ja hengitettävä. Ja puu on ehdottomasti paras materiaali. – On vain nähtävä totuus: 150-vuotiaat talot ovat terveellisiä, kun taas modernit rakennukset saattavat vaatia kunnostamista vain 15 vuoden kuluttua.

7


ANNONS

En värld av färg och glädje

Stig in i en värld av färger. Vandra runt. Titta i lugn och ro, låt handen bekanta sig med inredningsmaterial och -föremål. Känn hur den grå vardagen utanför blir allt mer avlägsen. Den världen finns alldeles intill torget i Nykarleby, i ett hus byggt 1859. Skylten med namnet Wargendahl säger att du hittat rätt.

Text: Anne Manner Bilder: Magnus Crawford

Vad ser du först? Humlorna, kransen eller skåpet? De mindre inredningsprylarna har kommit smygande i den takt kunderna efterfrågat. Numera finns även kuddar, små prydnader och praktiska föremål – allt med anknytning till inredning. Mitä näet ensin? Kimalaiset, seppeleen vai kaapin? Pienemmät sisustusesineet ovat hiljalleen tulleet asiakkaiden vaatimaan tahtiin. Nykyään on myös tyynyjä, pieniä koristeita ja käytännön esineitä - kaikki mikä liittyy sisustukseen.

Fyra meter breda rullar med plastmattor. Praktiskt i många utrymmen, och med mönster som ger både trivsel och ögonglädje. Neljä metriä leveät muovimattorullat. Käytännöllistä monissa tiloissa, ja kuvioilla, jotka tarjoavat sekä hyvää oloa että silmille nautintoa.

Valet av tapeter bör få ta tid. Tänk att de ska sitta på väggar du dagligen kommer att se – om det är hemma du ska tapetsera. Även vid tapetvalet kan en färganalys vara till god hjälp. Tapettien valinnalle pitää olla aikaa. Kuvittele, että ne ovat seinissä, jotka näet päivittäin - jos se on kotona missä aiot tapetoida. Myös tapettien valinnassa värianalyysi voi olla hyväksi avuksi.

Målarfärg och tapeter. Ja, båda har en given plats i inredningsbutiken Wargendahl. Här blandas färger enligt kundens behov och önskemål. Den som vill ha goda råd kan till och med välja Wargendahls specialtjänst: färg- och materialplanering. – Den går till så att min fru Anna-Lena tar sig en titt på ort och ställe. Både utrymmena och de som bor eller vistas i dem påverkar vilka råd hon ger. En barnfamilj kanske behöver en plastmatta, i ett annat hem kanske ett trägolv kommer bättre till pass, säger Tomas Wargh. Det gäller att pussla ihop det visuella med det funktionella. Maaleilla ja tapeteilla on tietty paikka Wargendahlin sisustuskaupassa. Täällä värit sekoitetaan asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. He, jotka haluavat hyviä neuvoja voivat jopa valita Wargendahlin erikoispalvelun: väri- ja materiaalisuunnittelun. – Se tehdään niin, että vaimoni Anna-Lena tulee paikan päälle katsomaan. Sekä tilat että niissä asuvat tai oleskelevat vaikuttavat siihen, mitä neuvoja hän antaa. Lapsiperhe saattaa tarvita muovimattoa, toisessa kodissa puulattia voi olla sopivampi, sanoo Tomas Wargh. Kyse on visuaalisen ja toiminnallisen kokonaisuuden kokoaminen.

INREDNING WARGENDAHL SISUSTUS WARGENDAHL Bankgatan 8 Nykarleby Pankkikatu 8 Uusikarlepyy

Hos Wargendahl finns alla slags målarfärger: både oljefärger och vattenburna, i alla tänkbara nyanser. Här finns även Falu Rödfärg och en specialprodukt med namnet Tjärlek, som är tillverkad på tjära, och finns i nyanserna röd, grön, brun, svart och ljusgrå. Wargendahlissa on kaikenlaisia ​​maaleja: sekä öljymaaleja että vesipitoisia, kaikissa ajateltavissa olevissa sävyissä. Tarjolla on myös Falu Rödfärg ja erikoistuote nimeltä Tjärlek, joka on valmistettu tervasta ja jota on saatavana punaisena, vihreänä, ruskeana, mustana ja vaaleanharmaana.

8

Existens julnummer 2020


MAINOS

Värin ja ilon maailma

Astu värimaailmaan. Vaella ympäri. Katso rauhassa, anna kätesi tutustua sisustusmateriaaleihin ja esineisiin. Tunne kuinka harmaa arki ulkona katoaa. Se maailma on aivan Uudenkaarlepyyn torin vieressä, talossa, joka on rakennettu vuonna 1859. Wargendahl-niminen kyltti kertoo, että olet löytänyt perille.

Mosaik och färgrikt för den som gillar det, enfärgat och raka former för en annan. Mosaiikkia ja värikästä yhdelle, yksiväristä ja suoria muotoja toiselle.

Teksti: Anne Manner Kuvat: Magnus Crawford

Hos Wargendahl får många studerande praktik. Ungdomarna studerar antingen på Optima eller Novia, och det blivande yrket är ofta inredningsassistent. Föremålen på just den här hyllan är omsorgsfullt placerade av en praktikant. – Våra anställda och sommarjobbare har först kommit till oss som praktikanter, berättar Tomas Wargh. Wargendahlissa monet opiskelijat saavat harjoittelunsa. Nuoret opiskelevat joko Optimassa tai Noviassa, ja tuleva ammatti on usein sisustusassistentti. Harjoittelij on huolellisesti sijoittonut tämän hyllyn esineet. - Työntekijämme ja kesätyöntekijämme ovat ensin tulleet meille harjoittelijoiksi, kertoo Tomas Wargh.

Huset hade stått tomt en längre tid när paret Wargh köpte det. Nu är det renoverat och den ståtliga kakelugnen står kvar på sin plats. – Det går till och med att elda i den, säger Tomas Wargh. Han avslöjar att det sist och slutligen behövdes mindre arbete än de flesta trodde för att få huset i gott skick. Talo oli ollut tyhjänä pitkään, kunnes Wargh osti sen. Nyt se on kunnostettu ja upea kakluuni on jäänyt paikalleen. - Siihen on jopa mahdollista sytyttää tuli, sanoo Tomas Wargh. Hän paljastaa, että loppujen lopuksi tarvittiin vähemmän työtä kuin useimmat luulivat saadaksemme talon hyvään kuntoon.

Och så ett foto av butiken taget åt andra hållet. Lägg märke till lamporna i taket. Inga lysrör här, inte. Gammeldags lampor ger ett hemtrevligt sken över allt roligt som finns att titta på. Ja sitten kuva kaupasta, joka on otettu toiseen suuntaan. Huomioi katossa olevat lamput. Ei mitään putkivalaisimia täällä. Vanhanaikaiset lamput antavat kodikkaan hehkun kaikelle hauskalle mitä voi katsoa.

Handtag till köksinredningen, då? Vad är viktigast: greppvänlighet, form, färg? Förmodligen alltihop, och visst finns alternativ att välja mellan. Entä kahvat keittiön sisustukseen? Mikä on tärkeintä: tartuntaystävällisyys, muoto, tai väri? Luultavasti kaikki, ja tietysti löytyy vaihtoehtoja.

Existens joulunumero 2020

9


ANNONS

Med hjärta för det lokala

Tänk att i hemmets lugna vrå kunna handla sin mat. Att börja fylla köpkorgen på morgonen, ta paus över dagen och fortsätta när mörkret faller. Tänk att slippa köra långa sträckor, slippa gå mellan hyllrader, slippa stå i kö för att betala och slippa kånka på tunga kassar. Den idyllen har www.bodenbox.fi, din närbutik på nätet, skapat. Och som grund ligger omsorgen om såväl producent som konsument, företagare och privatperson. – Tanken på den här servicen fanns hos oss alla som bildar kärnan i Bodenbox. Det kom vi underfund med på en sammankomst i Nykarleby Innovation Center, säger Daniel Löf. Han konstaterar att omvälvande saker kan hända när olika aktörer med samma målsättning möts. Och här har föreningen

“Det kan inte längre förklaras som nyhetens behag – många är uppenbart redo att ändra ett köpbeteende som funnits väldigt länge”

10

Nykarleby Innovation Center uppnått den målsättning som namnet avslöjar. Eldsjälarna som grundat Bodenbox var medvetna om att basservicen på landsbygden blivit sämre. Samtidigt fanns en vilja att erbjuda vanliga konsumenter den kvalitet som de lokalproducerade livsmedlen håller. – Vi är ena riktiga lokalpatrioter, säger Daniel Löf och får medhåll av kompanjonen Christoffer Sirén som ansvarar för den ekonomiska delen av verksamheten. Att kärntruppen i Bodenbox består av erfarna företagare från olika branscher är en förutsättning för det välfungerande maskineriet. Att utveckla en närbutik på nätet kräver naturligtvis kunskaper i IT. Marknadsföringen, som är Daniel Löfs ansvar, måste fungera för att de som behöver och vill använda servicen ska veta att den finns. Logistiken ska fungera och lokala småproducenter ska ha möjlighet att komma fram med sina produkter. – Vi har en producent av ekologiskt griskött med i vårt team: Skogsjö gård i Munsala. Mottagandet har varit gott. Det kan inte längre förklaras som nyhetens behag – många är uppenbart redo att ändra ett köpbeteende som funnits väldigt länge. Risken för coronasmittan gör säkert att ännu fler föredrar att få sina uppköp hemkörda, men det verkar även som om den förenkling av vardagen det här ger tas emot med glädje. – Att vi levererar hem till kunden redan följande vardag uppskattas, har vi märkt.

Logistiken är för tillfället också i en viktig utvecklingsfas. Än så länge är det geografiska området Karleby till Vasa och nejderna omkring. Rutterna optimeras och kunden kan välja mellan dag- och kvällsleverans. Kunden får noggrann information om tidtabellen. Först kommer en tidsangivelse per sms med cirka en halvtimmes säkerhet. – Senare kommer ett nytt sms med exakt klockslag. Jag har själv sett hur det fungerar när jag beställt hem varor: Först kom en ungefärlig tid och lite senare fick jag sms om att leveransen skulle anlända klockan 9.13. Klockan 9.12 såg jag varubilen komma inkörande på tomten, berättar Daniel Löf. – Antalet artiklar i vårt lager växer. Vi är lyhörda för kundernas önskemål, säger Christoffer Sirén. Olika säsonger syns i utbudet. Just nu tillkommer allt fler produkter med anknytning till julen. Det ska framöver också bli ännu enklare att handla. – Utvecklingen av smarthandel pågår. I samarbete med restauranger och kockar kan vi börja erbjuda recept som kunderna kan välja, och enligt antal personer vid matbordet få rätt mängd av ingredienserna. Det förenklar ytterligare vardagen för den som så vill. Bodenbox vill kunna erbjuda recept på kötträtter, fisk och även veganskt. Den som så önskar ska kunna planera en variationsrik veckomeny med hjälp av recepten. Det här ser både Daniel Löf och Christoffer Sirén som framtidens melodi.

Tekniken är i dag välbekant för en stor del finländare. Teamet som driver Bodenbox har redan märkt att de flesta, i alla tänkbara åldrar, är bekväma med att beställa varor på nätet. Men så möter också en lättfattlig guide den som klickar in sig på bodenbox.fi. – Vi vill så klart att tröskeln att prova ska vara så låg som möjligt. Därför är vi dessutom beredda att hjälpa till via chatten på vår hemsida, via mejl och per telefon. Via chatten kan kunderna få råd och hjälp till och med dygnet runt. I och för sig händer det sällan att någon behöver hjälp, men alla inom Bodenbox ser det som en hjärtesak att fånga upp de som har funderingar. Det ingår liksom i verksamhetens grundtanke att alla ska ha möjlighet att få service. I detta nu består Bodenbox av sju grundare och åtta anställda.

Text: Anne Manner

I lokalproducerade lådor levereras matvaror och andra förnödenheter hem till dörren, visar Christoffer Sirén och Daniel Löf. Daniels son William har noga inspekterat en låda och konstaterat att han får plats. Paikallisesti tuotetuissa laatikoissa ruoka ja muut tarvikkeet toimitetaan kotiovellesi, Christoffer Sirén ja Daniel Löf näyttävät. Danielin poika William on tarkastanut laatikon huolellisesti ja todennut, että hän mahtuu siihen. Foto/kuva: Magnus Crawford

Existens julnummer 2020


MAINOS

Paikallisuus sydämessä

Kuvittele, voivasi ostaa ruokaa kodin hiljaisuudessa. Aloita ostoskorin täyttäminen aamulla, pitämällä tauko päivän aikana, ja jatkaa illan hämärtyessä. Kuvittele, että sinun ei tarvitsisi ajaa pitkiä matkoja, kävellä hyllyrivien välillä, seisoa kassajonossa eikä kantaa raskaita ostoskasseja. Tuon idyllin www.bodenbox.fi, lähikauppasi netissä, on luonut. Ja perustana on sekä tuottajasta että kuluttajasta, sekä yrittäjästä että yksityishenkilöstä huolehtiminen. – Ajatus tästä palvelusta oli meillä kaikilla, jotka ovat Bodenboxin ytimessä. Tämän keksimme kokouksessa Nykarleby Innovation Centerissa, sanoo Daniel Löf. Hän toteaa, että vallankumouksellisia asioita voi tapahtua, kun eri toimijat, joilla on sama tavoite, kohtaavat. Yhdistys Nykarleby Innovation Center on saavuttanut tavoitteensa nimensä mukaisesti, mikä nyt tässä paljastuu. Bodenboxin innokkaat perustajat olivat tietoisia siitä, että maaseudun peruspalvelut ovat heikentyneet. Samalla haluttiin tarjota tavallisille kuluttajille laatua, jota paikallisesti tuotetut elintarvikkeet ylläpitävät.

– Olemme todellisia paikallispatriootteja, sanoo Daniel Löf, ja saa kannatusta yrityksen taloudellisesta osasta vastaavasta kumppanilta Christoffer Siréniltä. Se, että Bodenboxin ydinjoukkue koostuu kokeneista yrittäjistä eri toimialoilta, on edellytys hyvin toimivalle koneistolle. L ä h i k au p a n k e h i t t ä m i n e n v e r k o s s a edellyttää tietenkin tietotekniikan osaamista. Markkinoinnin, joka on Daniel Löfin vastuulla, on toimittava niin, että he jotka tarvitsevat ja haluavat käyttää palvelua, tietävät sen olevan olemassa. Logistiikan on toimittava ja paikallisilla pientuottajilla on oltava mahdollisuus tarjota tuotteitansa. – Tiimissämme on ekologisen sianlihan tuottaja: Skogsjö Gårdin tila Munsalassa. Vastaanotto on ollut hyvä. Sitä ei voida enää selittää uutisoinnin iloksi - monet ovat ilmeisesti valmiita muuttamaan hyvin pitkään vallinnutta ostokäyttäytymistään. Korona-infektioriski tekee varmasti sen, että yhä useammat ihmiset haluavat ostoksensa toimitetuksi kotiin, mutta näyttää myös siltä, ​​että palvelumme, joka yksinkertaistaa jokapäiväisen elämän on tervetullutta. – Olemme huomanneet, että asiakkaamme ovat arvostaneet sitä, että toimitamme

BODENBOX www.bodenbox.fi Centrallager i Jakobstad Keskusvarasto Pietarsaaressa ostokset kotiin jo seuraavana arkipäivänä. Logistiikka on tällä hetkellä myös tärkeässä kehitysvaiheessa. Toistaiseksi maantieteellinen alue on Kokkolasta Vaasaan ja sitä ympäröivät alueet. Reitit optimoidaan ja asiakas voi valita päivä- tai iltatoimitusten välillä.

“Sitä ei voida enää selittää uutisoinnin iloksi - monet ovat ilmeisesti valmiita muuttamaan hyvin pitkään vallinnutta ostokäyttäytymistään” Asiakas saa tarkat tiedot aikataulusta. Ensin tulee ar vioitu toimitusaika tekstiviestinä noin puolen tunnin

Leveransområde: Karleby i norr till Vasa i söder + nejderna omkring. Toimitusalue: Kokkola pohjoisessa Vaasa etelässä + ympäröivät alueet.

tarkkuudella. – Myöhemmin tulee uusi tekstiviesti tarkalla kellonajalla. Olen itse nähnyt, miten se toimii, kun tilaan tavaroita kotiin: Ensin tuli arvioitu aika ja vähän myöhemmin sain tekstiviestin, että toimitus saapuu klo 9.13. Klo 9.12 näin tavara-auton saapuvan tontille, sanoo Daniel Löf. – Varastossamme olevien tuotteiden määrä kasvaa. Olemme herkkiä asiakkaiden toiveille, sanoo Christoffer Sirén. Eri sesongit näkyvät tarjonnassa. Juuri nyt lisääntyvät yhä enemmän jouluun liittyvät tuotteet. Tulevaisuudessa ostosten tekeminen tulee olemaan entistä helpompaa. – Älykkään vähittäiskaupan kehittäminen jatkuu. Yhteistyössä ravintoloiden ja kokkien kanssa voimme alkaa tarjota reseptejä, jotka asiakkaat voivat valita ja saada oikean määrän aineksia ruokapöydässä olevien ihmisten lukumäärän mukaan. Se tekee arkipäivästä vielä yksinkertaisemman heille, jotka niin haluavat. Bodenbox haluaa pystyä tarjoamaan reseptejä liharuokiin, kalaan ja myös vegaanisiin. Kaikkien, jotka niin haluavat, pitäisi pystyä suunnittelemaan monipuolinen viikkoruokalistan reseptien avulla. Sekä Daniel Löf että Christoffer Sirén näkevät, että tulevaisuus perustuu kattaviin palveluihin. Nykyään tekniikka on hyvin hallussa suurella osalla suomalaisista. Bodenboxia johtava tiimi on jo huomannut, että useimmille ihmisille, kaiken ikäisille, tavaroiden tilaaminen verkossa tuntuu luonnolliselta. Toisaalta helposti ymmärrettävä opas saadaan avuksi, kun napsauttaa bodenbox.fi-sivustoa. – Haluamme tietysti, että kynnys kokeiluun olisi mahdollisimman matala. Siksi olemme myös valmiita auttamaan v e r k k o s i v u s t o l l a m m e o l e v a n c h at i n kautta, sähköpostitse ja puhelimitse. Chatasiakaspalvelun avulla asiakkaat voivat saada neuvoja ja apua ympäri vuorokauden. Itse asiassa sattuu harvoin, että joku tarvitsee apua, mutta kaikki Bodenboxissa pitävät ajatuksena auttaa apua tarvitsevia sydämensä asiana. Se on osa yrityksen perusajatusta, että jokaisella on oltava mahdollisuus saada palvelua. Tä l l ä het kel l ä B o denb ox ko ostuu seitsemästä perustajasta ja kahdeksasta työntekijästä.

Pålitlig transport med noggranna tidsangivelser. Luotettava kuljetus tarkoilla aikatauluilla. Foto/kuva: Bodenbox

Existens joulunumero 2020

11


För sjuk och för frisk Hanna Grandell bor i Ekenäs, del av Raseborg, i en egen bostad med sin sambo. Får personal från Nåvis boende en gång i veckan som stöd. Vid Nåvis boende ordnas en del evenemang man kan delta i men Hanna trivs bäst hemma med sin sambo i sitt eget vardagsrum. Hanna besöker ett dagcenter i Kårkullas regi tre dagar i veckan där hon får syssla med konst och hantverk. Snart får de börja på med en julkortsbeställning åt FDUV. – Annars har det inte blivit så mycket gjort på dagarna p.g.a. coronan, men det är samtidigt ganska skönt att bara få vara i lugn och ro nu. Hanna berättar att hon har dirigerat en kör i Karis några timmar i veckan, spelat teater via DUV i Västnyland teatergrupp Magnitude och många andra föreningar som frågat om hon vill vara med i deras verksamhet. – Jag har fått lära mig att lyssna på mig själv och tacka nej. Vill inte tillbaka till fullt schema varje dag. Det tar så mycket energi. Hannas diagnos är svår att definiera. Hon har epilepsi, Craniofrontonasal dysplasi (en avvikelse i X-könskromosomerna). Epilepsin håller hon i skick med mediciner, men som 17-åring blev hon förgiftad av epilepsimediciner vilket försämrade hennes närminne och försvårade processandet av information. – Könskromosomerna XX för flicka är som två skosnören som jobbar perfekt ihop, men då jag har en extra del av ett skosnöre trasslar det till sig. Vad som direkt påverkas av detta är ändå svårt att avgöra. Hanna reser runt och föreläser i egenskap av erfarenhetstalare vid Steg för steg, nu senast höll hon en online föreläsning åt blivande läkare. Oftast har hon någon handledare med sig vid sin sida som stöd, men behövs det så klarar hon av att fara på egen hand och hålla föreläsningar. – De är ofta intresserade av att höra mig berätta min historia och frågar gärna. Några högstadieungdomar funderade hur jag kunde vara pensionerad redan, jag förklarade att det är för att samhället är handikappat då det inte är anpassat för alla människor. Hanna tycker själv att det är lätt att träffa nya människor, men då har hon växt upp med ett liv för neurotypiska (så kallade normala). Hanna gick i vanlig grundskola fast hon hade svårigheter med skolan och en del ämnen. Högre upp i skolan följde hon med sina vänner ut på krogen fast hon aldrig drack. När hon sedan började umgås mera med andra funktionsvarierade människor var det som ett helt annat rum. – Det var svårt att smälta in, jag var för sjuk för att vara neurotypisk men för frisk för att vara funktionsvarierad. När jag skulle behövt mest hjälp som barn i en hård värld så blev jag utan och nu då jag skulle klara mig

själv som vuxen får jag mycket mera stöd. Hanna fortsätter på samma linje när vi diskuterar fördomar, hur hon kan uppleva att personer hon träffar ändrar sätt när de får veta att hon har en funktionsvariation. – De blir som tillgjorda och barnsliga. Överbeskyddande och pratar som om man vore ett barn, klappar om en och överdrivet snälla mot en. De borde prata med oss som

“De borde prata med oss som med vem som helst, som med en vän” med vem som helst, som med en vän. Man ska bemöta andra som man själv vill bli bemött, det kommer man långt med. Hanna har jobbat mycket med sig själv och att finna sin egen röst och sina egna styrkor, de starkaste sitter i hennes kreativa sinnelag och hon önskar ibland att hon redan som ung skulle ha fått gå i Steinerskola som lyfter fram konst och skapande i sin utbildning. – Då skulle jag fått utveckla mina styrkor mycket tidigare och fått mera kött på benen i unga år. Nu tog det till vuxen ålder innan jag verkligen började jobba med mig själv och mina styrkor, först tillsammans med en vän som vägledde mig. Ännu jobbar Hanna på att styra sina impulser, speciellt de kring hur mycket hon kan och ska berätta om sig själv åt andra hon träffar. Hanna har bland annat varit Vegas sommarpratare 2015 och då delat med sig av sin livshistoria åt lyssnarna. – Jag vill vara den som trampar upp spår som andra kan följa, rösten för de som inte själva har en röst ännu. Hjälpa dem bli starka och hitta sin egen röst. Och det gäller alla människor, inte bara de med funktionsvariaton. Alla kan vi behöva hjälp att hitta våra styrkor, vår självkänsla och vår självsäkerhet. Vi borde alla finnas i samma rum, utan någon gräns, och ha utrymme att vara precis den vi är.

Hanna Grandell från Ekenäs önskar ett vanligt bemötande människor emellan. Hanna Grandell Tammisaaresta toivoo, että kaikki ihmiset kohtelevat toisiaan ystävällisesti. Foto/kuva: Hanna Grandell

Text: Marion Norrgård

God jul & Gott nytt år önskar Hyvää Joulua & Onnellista uutta vuotta toivoo

Vi stöder Tuemme

EPILEPSI Kallades tidigare för Fallande sjukan. Mest kännspaka är att en person faller ihop och hela kroppen krampar. Kan också ta sig uttryck i frånvarande stunder, med eller utan att hen som har anfallet är medveten om omgivningen samtidigt. Elektriska laddningar i hjärnan som utlöser epilepsianfallen, hur de tar sig uttryck beror på var laddningen sitter. Mediciner, operation och en del dieter kan hjälpa mot epilepsi. En del former av epilepsi har förvarningar när ett anfall är på väg, andra former överrumplar.

12

Existens julnummer 2020


Liian sairas ja liian terve Hanna Grandell asuu Tammisaaressa, osa Raaseporia, omassa asunnossa avomiehensä kanssa. Saa tuekseen henkilökuntaa Nåviksen asuntolasta kerran viikossa. Nåviksen asuntolassa järjestetään paljon tapahtumia, joihin voi osallistua mutta Hanna viihtyy parhaiten kotona avomiehensä kanssa omassa olohuoneessaan. Hanna käy Kårkullan päiväkeskuksessa kolme päivää viikossa ja siellä hän saa tehdä taidetta ja käsitöitä. Pian he saavat alkaa tehdä joulukorttitilausta FDUV;lle.

“Heidän pitäisi puhua meille kuin kenelle tahansa, kuin ystävälle” - Muuten ei ole tullut niin paljon tehtyä päivisin johtuen koronasta mutta on samalla aika ihanaa, että saa olla kaikessa rauhassa nyt. Hanna kertoo, että hän on ohjannut kuoroa Karjaalla muutaman tunnin viikossa, näytellyt teatteria DUV Länsiuudenmaan teatteriryhmässä Magnitude ja monet muut yhdistykset ovat kysyneet, jos hän haluaa olla mukana heidän toiminnassaan. - Olen saanut opetella kuuntelemaan itseäni ja sanomaan ei. En halua enää täyttä ohjelmaa joka päivä. Se vie liikaa energiaa. Hannan diagnoosia on vaikea selittää. Hänellä on epilepsia, kraniofrontonasaldysplasia (poikkeavuus X-kromosomeissa). Epilepsiaa hän hallitsee lääkkeillä, mutta 17-vuotiaana epilepsialääkkeet myrkyttivät hänet, mikä huononsi hänen lähimuistiaan ja vaikeutti tiedon prosessointia. - XX sukupuolikromosomit tytöille

ovat kuin kaksi kengännarua, jotka tekevät täydellistä yhteistyötä, mutta kun minulla on ylimääräinen osa yhdessä kengännauhassa, kaikki menee sekaisin. Mihin kaikkeen tämä oikein johtaa on vaikea arvioida. Hanna matkustelee luennoimassa Steg för Stegin kokemuspuhujana, viimeksi hän piti online luennon tuleville lääkäreille. Usein hänellä on avustaja mukanaan tukena, mutta tarvittaessa hän pystyy menemään yksinkin luennoimaan.  - Kuulijat ovat usein kiinnostuneita kuulemaan minun kertomani tarinani j a k y s e l e v ät m i e l e l l ä ä n . Mu u t a m at yläkoululaiset miettivät kuinka voin olla jo eläkkeellä, ja selitin heille, että yhteiskunta on vammainen, kun se ei ole sovellettu kaikille ihmisille. Hannan mielestä on helppoa tavata uusia ihmisiä, mutta hän onkin varttunut neuropsyykkisten (ns. normaalien) ihmisten kanssa. Hanna kävi tavallista peruskoulua, vaikka hänellä oli vaikeuksia koulussa ja joissain aineissa. Korkeammilla luokilla hän meni ystäviensä kanssa ravintolaan, vaikka hän ei koskaan juonut. Kun hän sitten alkoi seurustelemaan muiden vajaakuntoisten ihmisten kanssa, oli kun olisin tullut aivan toiseen huoneeseen.  - Oli vaikea sopeutua, olin liian sairas olemaan ”normaali” mutta liian ter ve ollakseni vammainen. Kun olisin tarvinnut enemmän apua lapsen kovassa maailmassa niin silloin en saanut sitä ja nyt kun pärjäisin aikuisena, saan paljon enemmän tukea.  Han n a j at k a a s am a a l i nj a a , ku n keskustelemme ennakkoluuloista ja kuinka hän kokee, että tapaamansa ihmiset muuttavat käytöstään, kun he saavat tietää, että hänellä on vammaisuus.  - He muuttuvat imeliksi ja lapsellisiksi. Ylihuolehtivaisiksi ja puhuvat kuin lapselle, taputtavat päätä ja ovat ylikilttejä minua kohtaan. Heidän pitäisi puhua meille kuin kenelle tahansa, kuin ystävälle. Pitää kohdella

God jul & Gott nytt år önskar Hyvää Joulua & Onnellista uutta vuotta toivoo

Vi stöder Tuemme

muita niin kuin itse haluaisi tulla kohdelluksi, sillä pötkii pitkälle. Hanna on työstänyt itseään paljon sekä löytämään oman äänensä ja omat voimavaransa, vahvimmat ovat hänen luova mielensä ja hän toivoo joskus, että hän jo nuorena olisi saanut käydä Steinerkoulua, jossa panostetaan taiteeseen ja luovuuteen koulutuksessa.  - S i l l o i n o l i s i n s a a nu t k e h i t t ä ä voimavarojani jo paljon aikaisemmin ja saanut lisää pontta ranteeseen jo nuorena. Nyt kesti aikuisikään asti ennen kuin oikein aloin työstämään itseäni ja voimavarojani, aluksi ystävän kanssa, joka ohjasi minua.  Vielä Hanna työstää impulssiensa ohjaamista, varsinkin niitä kuinka paljon

hän voi ja pitää kertoa itsestään tapaamilleen ihmisille. Hanna on muun muassa ollut Radio Vegan kesäpuhujana 2015 ja silloin hän jakoi elämäntarinansa kuulijoille. - Haluan olla se, joka polkee polun mitä muut voivat seurata, ääni heille, joilla ei vielä ole omaa ääntä. Auttaa heitä tulemaan vahvemmiksi ja löytämään oman äänensä. Ja se koskee kaikkia ihmisiä, ei vain vammaisia. Kaikki voimme tarvita apua löytämään vahvuutemme, itsetuntomme ja itsevarmuutemme. Meidän pitäisi kaikkien olla samassa huoneessa, ilman rajoja, ja saada tilaa olla juuri se kuka olemme.

God jul & Gott nytt år önskar Hyvää Joulua & Onnellista uutta vuotta toivoo

Vi stöder Tuemme

TIEOTA EPILEPSIASTA Kutsuttiin ennen kaatumataudiksi. Tutuin oire on, että henkilö lysähtää kokoon ja koko keho kouristelee. Voi myös esiintyä poissaolevia hetkiä, joko niin että kohtauksen saanut on tietoinen tai ei ole tietoinen ympäristöstä samaan aikaan. Sähköiset lataukset aivoissa aiheuttavat eri kohtauksia riippuen siitä, missä lataukset ovat.  Lääkkeet, leikkaus ja jotkut ruokavaliot voivat auttaa epilepsian hoidossa.  Jotkut epilepsiamuodot antavat ennakkovaroituksen ennen kohtausta, muunlaiset yllättävät. 

Existens joulunumero 2020

13


Vi tänker lika intensivt som ni Jonas “Jontte” Bergholm besöker Validias dagcentral i Böle på vardagarna där han får delta i gruppaktiviteter såsom läsning, lyssna på musik och umgås med andra deltagare. När Jontte inte besöker dagcentralen är han hemma i sin lägenhet och spelar på datorn eller tar sin trehjulade cykel ut på en tur. – Det finns nog aktiviteter för alla boenden men jag har själv valt att vara ganska mycket ensam, berättar Jontte. Jontte har en Cp-skada som uppkommit till följd av syrebrist under förlossningen. Han föddes skendöd och väcktes till liv av läkaren på plats vid förlossningen. – Syrebristen under förlossningen har gett mig sämre rörelseförmåga och finmotorik så jag idag behöver hjälp med en del ADL (dagliga aktiviteter) såsom matlagning. När jag var på dagis och i skola behövde jag assistent som hjälpte mig med de praktiska sakerna. Därför är det bra att det på boendet finns personal dygnet runt som kan hjälpa Jontte vid behov. Förutom trehjulingen har Jontte en manuell rullstol och en el-rullstol han kan använda om han ska förflytta sig längre sträckor eller behöver vara på en plats en längre stund. Såna tillfällen kan vara när han deltar i Steg för Stegs aktiviteter eller far på uppdrag som erfarenhetstalare. En handledare följer med honom när han far

som erfarenhetstalare ut till skolor (bland annat) och berättar om sig själv och sitt liv med funktionshinder. – Det är intressant att fara ut som erfarenhetstalare och träffa studerande på olika skolor. När jag frågar om personer han träffar har svårt att lära känna honom tycker han att det är svårt att dra en generell linje. – Vissa har fördomar, andra har inte det. Det är omöjligt att säga sådär generellt hur svårt eller lätt det är. Beror på vem det är. Men kom fram bara och fråga av mig, var inte rädda för oss, vi är precis som vem som helst.

“Det är inget fel på tankeverksamheten för någon av oss med cp-skada” En av fördomarna Jontte träffat på är att de inte tror att tankeverksamheten fungerar lika bra som för andra. – Men det gör den, det är inget fel

på tankeverksamheten för någon av oss med cp-skada vad jag har förstått. Det är rörelseförmågan i första hand som blir försämrad, för vissa kan även talet försämras. Men vi tänker lika intensivt som ni. Jontte är medlem i Steg för Steg, som är Finlands enda svenskspråkiga förening för och med personer med utvecklingsstörning.

Mera information om föreningen hittas på deras hemsida: www.stegforsteg.fi

Text: Marion Norrgård

INFO OM CP-SKADA Förlossningsskada till följd av syrebrist Försämrar rörelseförmågan Kan även påverka tal, syn, andning samt andra funktioner Kan ha flera diagnoser tillsammans (t.ex. ADHD, utvecklingsstörning)

TIETORUUTU CP-VAMMASTA Synnytyksessä syntynyt aivovamma johtuen hapenpuutteesta Heikentää liikkumiskykyä Voi myös heikentää puhetta, näköä, hengitystä ja muita toimintoja Monta diagnoosia yhdessä (esim. ADHD, kehitysvamma)

Ajattelemme yhtä selvästi kuin tekin Jonas “Jontte” Bergholm käy Pasilassa Validian päiväkeskuksessa joka arkipäivä. Siellä hän saa osallistua ryhmätoimintoihin kuten lukemiseen, musiikin kuuntelemiseen ja muiden kanssa olemiseen. Kun Jontte ei käy päiväkeskuksessa hän on kotona asunnossaan pelaamassa tietokoneella tai pyöräilee kolmipyöräisellä pyörällään. – Kyllä kaikille asukkaille on ohjelmaa mutta olen itse valinnut olemaan aika paljon yksin, Jontte kertoo. Jontella on Cp-vamma, joka johtuu synnytyks en aikana tapahtuneesta hapenpuutteesta. Hän syntyi valekuolleena ja synnytyksessä mukanaoleva lääkäri herätti hänet eloon. – Synnytyksen aikainen hapenpuute on aiheuttanut sen, että minulla on huonompi lii k kuvuus j a hienomotor ii k ka kuin muilla, joten tarvitsen apua jokapäiväisiin toimintoihin kuten ruoanlaittoon. Kun olin päiväkodissa ja koulussa tarvitsin koulunkäyntiavustajaa, joka auttoi minua käytännön askareissa.  Siksi on niin hyvä, että asuntolassa on hen k i lökunt aa y mp är i vuorokauden, jotka voivat auttaa Jonttea tarvittaessa. Kolmipyöräisen lisäksi Jontella on tavallinen pyörätuoli ja sähköllä ohjattava pyörätuoli, jota hän voi käyttää, kun hänen on liikuttava pitempiä matkoja tai olla pitempään samassa paikassa. Sellaisia tilaisuuksia voivat olla esimerkiksi, kun hän osallistuu Steg för Stegin (Askel askeleelta) toimintaan tai hoitaa tehtävän kokemuspuhujana. Ohjaaja

14

tulee hänen mukaansa, kun Jontte menee kokemuspuhujaksi muun muassa kouluihin, missä hän kertoo itsestään ja elämästään liikuntavammaisena. – On mielenkiintoista mennä kokemuspuhujaksi ja tavata opiskelijoita eri kouluissa. Kun kysyn Jontelta, jos henkilöillä,

“Ihmiset luulevat, että meidän ajattelukykymme ei toimi yhtä hyvin kuin muiden” jotka tapaavat hänet, on vaikeuksia oppia tuntemaan hänet, hän vastaa, että on vaikeaa vetää yleinen johtopäätös. – Joillakin on ennakkoluuloja, toisilla ei. On mahdotonta sanoa mitään noin yleisesti kuinka vaikeaa tai helppoa se on. Riippuu, kenestä on kyse. Mutta tulkaa vain kysymään minulta, älkää pelätkö meitä, olemme aivan kuten kaikki muut. Yksi Jontten kohtaamista ennakkoluuloista on, että ihmiset luulevat, että meidän ajattelukykymme ei toimi yhtä hyvin kuin muiden. – Mutta kyllä toimii, ajatuksissa ei ole mitään vikaa meillä cp-vammaisilla minun

ymmärtääkseni. Pääasiassa liikkumiskyky kärsii, joillakin myös puhe huononee. Mutta ajattelemme yhtä selvästi kuin tekin. Jontte kuuluu Steg för Stegiin, joka on Suomen ainoa ruotsinkielinen yhdistys kehitysvammaisille ja kehitysvammaisilla. Lisää tietoa yhdistyksestä löytyy heidän kotisivultaan: www.stegforsteg.fi

Jonas “Jontte” Bergholm tycker att det är intressant att fara ut som erfarenhetstalare och träffa studerande på olika skolor. Jonas “Jontte” Bergholmin mielestä on mielenkiintoista mennä kokemus-puhujaksi ja tavata opiskelijoita eri kouluissa. Foto/kuva: Jonas Bergholm

Existens julnummer 2020


Tala med oss och inte om oss Jon “Jonne” Tallberg bor i en egen lägenhet i Grankulla på 70 kvm, före det bodde han i en lägenhet via Grankulla boende på 38 kvm. – Det känns som ett palats med så här stor lägenhet. Jag får hjälp tre gånger i veckan med dagliga saker såsom matlagning och att vika lakan. Något som är svårt när många med Apertsyndrom är ganska korta. Det är skönt att det fortfarande är samma personal som kommer från Grankulla boende så behöver jag inte instruera nya varje gång. På v ard a g e n ar b e t a r Jon n e s om lokalvårdare för ISS. Arbetet innebär tidiga

“Oavsett var mobbning finns måste man motarbeta den“ morgnar för Jonne som stiger upp halv fyra på morgonen. – Men då missar man rusningstrafiken både på morgonen och den värsta rusningen till butikerna när man får sluta tidigare än många andra på eftermiddagen. Vilket är väldigt bra såhär i coronatider. Förutom sitt arbete tycker Jonne om att gå på promenader, träffa vänner och besöka gymmet. Han är även ordförande för föreningen Steg för Steg, Finlands

enda svenskspråkiga förening för och med personer med utvecklingsstörning, en förtroendepost han haft i nio år. – Nu har det varit ganska tyst med träffar och möten på grund av coronan. Men vi har styrelseval på kommande snart och ska kanske ha träffar via zoom nu under hösten medan coronan är aktivare igen. Det är roligt att vi har många kandidater till styrelsen, jag har också själv ställt upp igen. Efter styrelsevalet får vi flytta fokus till vår temavecka kring arbete och lön. Jonne gick de första nio åren i en specialskola med lite anpassad läroplan. Efter det sökte han sig till trädgårdsmästare men då inte fanns arbete inom branschen gick han vidare till finskspråkig lokalvårdarutbildning. Jonne får full lön för sitt arbete samt full pension, pensionen kan han tacka sin mamma för att hon fick ordnat åt honom. – Jag klarar mig ganska bra men tyvärr är det inte alla som gör det. Finns flera som arbetar på t.ex. arbetscentraler som får väldigt liten eller ingen lön alls för det arbete de utför. Något som vi hoppas ska förändras till det bättre. I och med sitt arbete som städare via ISS och sin ordförandepost har han träffat många nya människor. Något Jonne tycker är både roligt och ganska lätt. – Bara ett fåtal gånger har jag upplevt att någon behandlat mig annorlunda än någon annan på grund av mitt syndrom, de flesta tar det lugnt och sakligt. En gång var jag med om mobbning på arbetsplatsen,

men det löste sig ganska fort när jag bytte arbetsgrupp. Man tror att mobbning är något som bara hör till skolan, men tyvärr finns den även i arbetslivet. Oavsett var mobbning finns måste man motarbeta den. Jonne beskriver sig själv som en humoristisk, social, tvåspråkig och öppen person, styrkor som kommer väl till pass när man ställs inför nya människor på jobbet och på representationsuppdrag. – Jag ställs inför situationer jag annars kanske skulle valt att undvika. Inte för att jag är blyg av mig och jag tycker om att anta nya utmaningar, jag har bland annat hoppat tandemfallskärm och bungyjump. Jag försöker leva livet fullt ut. När jag frågar vad han skulle vilja hälsa våra läsare svarar Jonne: – Var inte rädda för oss. Vi varken bits eller smittar. Tala med oss istället för om oss. Se oss som vi är.

Text: Marion Norrgård

Jon “Jonne” Tallberg vill att alla blir sedda som de är. Jon “Jonne” Tallberg haluaa, että kaikki huomioitaisiin sellaisina kuin ovat. Foto/kuva: Jon Tallberg

Puhukaa meille eikä meistä Jon “Jonne” Tallberg asuu omassa 70 neliömetrin asunnossa, ennen sitä hän asui Kauniaisten asuntolan 38 neliömetrin asunnossa. – Tuntuu aivan palatsilta asua näin isossa asunnossa. Saan apua kolme kertaa viikossa arkiaskareissa kuten ruoan laitossa ja lakanoiden taittelemisessa. Tämä on aika vaikeaa Apert-oireyhtymästä kärsiville koska olemme aika lyhyitä. On ihanaa, että vielä sama henkilökunta tulee Kauniaisten asuntolasta niin minun ei tarvitse ohjata uusia joka kerta.  Arkipäivinä Jonne työskentelee ISS;n siivojana. Työ tuo mukanaan aikaisia aamuja Jonnelle, joka nousee puoli neljältä aamuisin.  – Mutta silloin ei joudu liikenneruuhkaan aamulla eikä pahimpaan ruuhka-aikaan tarvitse mennä kauppaan, kun on saanut lop ett aa työt j o muit a aikais emmin iltapäivällä. Se on varsinkin hyvä asia näin korona-aikaan.  Paitsi työstään Jonne pitää kävelemisestä,

kavereiden tapaamisesta ja kuntosalilla käymisestä. Hän on myös Steg för Steg yhdistyksen puheenjohtaja. Yhdistys on Suomen ainoa ruotsinkielinen yhdistys kehitysvammaisille ja hän on hoitanut luottamustehtävää yhdeksän vuotta. – Nyt tapaamisia ja kokouksia on ollut aika harvassa koronan takia. Mutta meillä on hallitusvaalit tulossa pian ja pidämme ehkä tapaamisia zoomin kautta nyt syksyllä, kun korona taas on aktiivisempi. On kivaa, että meillä on monta ehdokasta hallitukseen, olen myös itse ehdokkaana taas. Hallitusvaalin jälkeen saamme siirtää kiintopisteemme teemaviikkomme, joka käsittelee työtä ja palkkaa. Jonne kävi ensimmäiset yhdeksän vuotta erikoiskoulua seuraten sopeutettua opetussuunnitelmaa. Sen jälkeen hän hakeutui puutarhuriopintoihin mutta kun sellaista työtä ei löytynyt hän jatkoi suomenkieliseen siivouskoulutukseen. Jonne saa täyden palkan työstään sekä täyden

TIETOA APERT-OIREYHTYMÄSTÄ

Kasvuhäiriö kallossa, käsissä ja jaloissa Kädet, jalat ja kallo voivat olla epämuodostuneet Geenimutaation neljännessä kromosomissa Useimmille se muodostuu vaikka vanhemmilla ei ole taipumusta He jäävät usein muita huomattavasti lyhyemmiksi Existens joulunumero 2020

APERTSYNDROM Tillväxtstörning i skalle, händer och fötter Händer, fötter och skalle kan vara missbildade Genmutation på den fjärde kromosomen De flesta får det utan att någon förälder har anlag Blir ofta betydligt kortare än medellängd

eläkkeen, eläkkeestä hän kiittää äitiään, joka järjesti sen hänelle. – Pärjään aika hyvin mutta valitettavasti kaikki eivät. On monia, jotka ovat töissä esimerkiksi työkeskuksissa ja saavat kovin

“Missä vain kiusaamista esiintyy sitä pitää vastustaa “

pientä palkkaa tai ei palkkaa ollenkaan siitä työstä mitä he tekevät. Toivomme, että tämä muuttuu parempaan. Ollessaan töissä siivoojana ISS:llä ja puheenjohtajatoimen puolesta hän on tavannut paljon uusia ihmisiä. Se on Jonnen mielestä hauskaa ja aika helppoa.  – Vain harvoja kertoja olen kokenut, että joku on kohdellut minua eri lailla, kuin muita oireyhtymäni takia, useimmat suhtautuvat siihen rauhallisesti ja asiallisesti. Kerran olen kokenut kiusaamista työpaikallani, mutta se selvisi aika nopeasti, kun vaihdoin työporukkaa. Usein luullaan, että kiusaaminen kuuluu vain kouluun, mutta valitettavasti sitä esiintyy myös työelämässä. Missä vain kiusaamista esiintyy sitä pitää vastustaa. Jonne kuvailee itseään humoristiseksi, sosiaaliseksi, kaksikieliseksi ja avoimeksi henkilöksi, voimavaroja, jotka sopivat, kun usein joutuu uusien ihmisten eteen töissä ja edustustehtävissä.  – Joudun tilanteisiin, joita ehkä muuten olisin vältellyt. Vaikka en kylläkään ole ujo ja pidän uusista haasteista, olen muun muassa hypännyt tandemlaskuvarjolla ja benjihyppyä. Yritän elää elämääni täysillä. Kun kysyn mitä terveisiä hän haluaisi lähettää lukijoillemme, Jonne vastaa: – Älkää pelätkö meitä. Me emme pure emmekä tartuta sinua. Puhukaa meille eikä meistä. Nähkää meidät sellaisina kuin olemme.

15


Ta vara på varandras olikheter! Det budskapet ger Lidija Björkenblom, inte minst under de värderingsövningar hon håller i olika grupper. – De är övningar i respekt för varandra, och utgångspunkten är allas lika värde. Lidija Björkenblom är beteendevetare med lång och bred arbetserfarenhet, till största delen i Stockholm. Hon har arbetat med och bland människor i alla åldrar, och allra mest som skolkurator för barn, ungdomar och unga vuxna. Numera är hon en av resurserna inom nätverket diversity.fi. Det Lidija Björkenblom gör är att få deltagarna att forma innebörden av begrepp som respekt och tolerans. Övningarna ser lite olika ut beroende på deltagarnas ålder, men målet är detsamma.

“Sen gäller det för var och en att motivera sin åsikt och kunna stå för den”

16

– Jag fäller ett påstående, som deltagarna får ta ställning till, antingen hålla med eller inte. Sen gäller det för var och en att motivera sin åsikt och kunna stå för den. En i taget får ordet medan de andra lyssnar. Att lyssna utan att avbryta, att ta in andras åsikter och motiveringar utan att genast förfäkta sina egna, är i sig en övning i respekt. – Man utvecklas som människa under en sådan övning. Konsten att lyssna på varandra, och tillåtelsen att uttrycka sig ökar både respekten för varandra och det egna självförtroendet. Lidija märkte att elever som nyligen anlänt t i l l Sver ige o ch ing ick i en språkintroduktionsklass, utvecklade sitt svenska språk betydligt under dessa övningar. Påståendena är utformade så att de ska mana till eftertanke. – Övningarna väcker många tankar, och det är ju meningen. De startar en process. Därför är det viktigt att fortsätta med övningarna för att fånga upp de tankar de fått i gång. Att bygga tolerans och respekt är ett långsiktigt arbete. Särkilt lätt är det inte alltid att utmana sina egna, inrotade tankar och fördomar.

– De flesta tycker att övningarna är intressanta, men visst finns det personer som ser utökad kunskap som ett hot. Största utmaningen Lidija Björkenblom haft var att hålla värderingsövningar för en grupp kriminella som skulle tränas för arbetslivet. – Många var väldigt våldsbenägna. Då är det synnerligen viktigt att öva konsten att både lyssna och uttrycka sig verbalt. Även om Lidija Björkenblom talar om olikheter, vill hon vända en smula på begreppet. – Jag har även stött på barn och ungdomar som känt sig utanför för att de inte är ”annorlunda”. Då får vi komma ihåg att vi alla är unika, och samtidigt lika mycket värda. I situationer där någon utmålas som konstig, eller på annat sätt omnämns i negat iva orda lag, kommer s amma tankeställare väl till pass: – Jag frågar då på vilket sätt en person är konstig. Den som uppmanas motivera sina åsikter och kommentarer, tänker ofta till en extra gång. Under sina år som kurator har Lidija bland annat stött på barn och ungdomar med olika diagnoser. – Jag brukar säga att det är riktigt onödigt

att prata om begränsningar. Vi har olika talanger allihop. Att stanna upp, tänka och lyssna gör att vi människor lär oss känna andra och varandra på ett annat sätt, utan de hinder som förutfattade meningar utgör. Text: Anne Manner

Att alla har samma värde är någonting som ska gälla alltid och överallt. Det är viktigt att kunna lyssna på varandra och att få tala medan andra lyssnar. Det är så vi bygger tolerans och respekt, samt ett ökat självförtroende, säger Lidija Björkenblom, beteendevetare som länge hållit värderingsövningar för barn, ungdomar och vuxna. Se, että kaikki ovat saman arvoisia, pätee aina ja joka paikassa. On tärkeää osata kuunnella toisia ja että saa puhua kun toiset kuuntelevat. Näin rakennamme toleranssia ja kunnioitusta, sekä lisäämme itseluottamusta, sanoo Lidija Björkenblom, käyttäytymistieteilijä, joka on kauan pitänyt arviointiharjoituksia lapsille, nuorille ja aikuisille. Foto/kuva: Stefan Björkenblom

Existens julnummer 2020


Ottakaa ihmisten eroavaisuudet talteen! Sen viestin antaa Lidija Björkenblom, varsinkin niissä arviointiharjoituksissa, joita hän pitää ryhmissä. - Kyse on toisten kunnioitta-misharjoituksista ja lähtökohtana on, että kaikki ovat saman arvoisia. Lidija Björkenblom on käyttäytymistieteilijä ja hänellä on pitkä ja avara työkokemus, suurimmaksi osaksi Tukholmassa. Hän on tehnyt töitä kaiken ikäisten kanssa ja joukossa, ja eniten lasten, nuorten ja nuorten aikuisten koulukuraattorina. Nykyään hän on yksi voimavaroista diversity.fi verkostossa. Lidija Björkenblom saa osallistujat muotoilemaan käsitteitä kuten kunnioitus ja toleranssi. Harjoitukset toteutetaan vähän eri lailla osallistujien iän mukaan, mutta päämäärä on sama. - Väitän jotain, johon osallistujat joutuvat ottamaan kantaa, joko olemalla samaa mieltä tai ei. Sitten jokaisen tulee motivoida asenteensa ja puolustaa sitä. Yksi toisen jälkeen saa suunvuoron

muiden kuunnellessa. Kuunnella ilman että keskeyttää, syventyä muiden kannanottoihin ja motivointeihin kuitenkaan heti halveksuen omiaan, on itsessään kunnioituksen harjoitus. - Jokainen kehittyy ihmisenä tällaisen harjoituksen aikana. Toisen kuunteleminen ja lupa lausua ääneen omat ajatuksensa lisää sekä kunnioitusta toisia kohtaan että omaa itsekunnioitustaan. Lidija huomasi, että oppilaat, jotka juuri olivat saapuneet Ruotsiin ja kuuluivat kielenesittelyluokkaan, kehittivät ruotsin kieltään huomattavasti näiden harjoitusten aikana. Väitteet on tehty luomaan ajatuksia. - Harjoitukset herättävät monia ajatuksia, ja niin on tarkoituskin. Se luo prosessiin. Siksi on tärkeää jatkaa harjoituksia, niin että syntyneistä ajatuksista otetaan koppi. Toleranssin ja kunnioituksen rakentaminen on pitkäkestoinen työ. Ei ole varsinkaan helppoa haastaa omia, juurtuneita ajatuksia ja ennakkoluulojaan. - Melkein kaikkien mielestä harjoitukset ovat mielenkiintoisia, mutta tietysti on myös

God jul & Gott nytt år önskar Hyvää Joulua & Onnellista uutta vuotta toivoo

henkilöitä, jotka pitävät lisää tietoa uhkana. Lidija Björkenblomin suurin haaste on ol lut pit ää ar vostelu har j oitu ksi a rikollisr yhmälle, jota harjoitettiin työelämään.

“Sitten jokaisen tulee motivoida asenteensa ja puolustaa sitä” - Monet heistä olivat kovin alttiita tekemään väkivaltaisia tekoja. Silloin on erityisen tärkeää harjoitella sekä kuuntelemista että lausumaan ääneen omat mielipiteensä. Va i k k a L i d i j a B j ö r k e n b l o m p u hu u erilaisuudesta, hän haluaa vääntää käsitettä

vähäsen. - Olen myös kohdannut lapsia ja nuoria, jotka ovat tunteneet itsensä ulkopuolisiksi koska he eivät ole ”erilaisia”. Silloin meidän on muistettava, että olemme kaik ki ainutlaatuisia ja samanarvoisia. Tapauksissa, jossa jotakin pidetään kummallisena tai muuten kutsutaan kielteisin sanoin, samat kyseenalaistamiset tulevat käyttöön. - Kysyn silloin millä tavalla henkilö on kummallinen. Hän, joka joutuu motivoimaan mielipiteensä ja kommenttejaan, ajattelee usein vielä kerran. Kuraattorivuosinaan Lidija on muun muassa tavannut monta lasta ja nuorta, joilla on erilaisia diagnooseja. - Tapaan sanoa, että on aivan turhaa puhua rajoituksista. Meillä on kaikilla eri lahjakkuuksia. Kun pysähdymme, ajattelemme ja kuu nt e l e m m e , m e i h m i s e t opi m m e tuntemaan muita ja toisiamme toisella tavalla, ilman ennakkoluulojen asettamia esteitä.

God jul & Gott nytt år önskar Hyvää Joulua & Onnellista uutta vuotta toivoo

Malax Storjetari

Nejdens största urval av hamburgermåltider Alueen suurin valikoima hampurilaisaterioita Vi stöder Tuemme

Existens joulunumero 2020

Vi stöder Tuemme

17


Mångfald i nytt nätverk Håll ögonen på diversity.fi! För här händer det saker, ser du. Vi bygger som bäst upp ett nätverk av goda talare, med mångfald som gemensam nämnare. Tanken föddes faktiskt innan corona slog klorna i oss. Vi på Existens hade då långt framskridna planer på några evenemang. Men… nåja, alla vet hur våren blev. Vi har redan både vana och vilja att

ordna mässor och marknader, kurser och föreläsningar. Och det är inom den verksamheten vi behöver goda kontakter. Och eftersom de goda kontakterna – talarna – har mycket större kapacitet än att figurera på våra egna evenemang, för vi ut deras och vårt budskap till en bredare publik. Du som behöver föreläsare, kursledare, debattörer eller en moderator: Följ med uppbyggnaden av diversity.fi (hemsidan är

under arbete) Du som villl ingå i nätverket: Ta kontakt med oss på Existens, berätta om dig själv och vad du gärna föreläser om, vilka kurser du kan leda och i vilka sammanhang du gärna ingår. Inom nätverket diversity.fi delar vi solidariskt på de kostnader som uppstår, och det är i praktiken hemsidan. Några kostnader

Åsa Blomstedt Proj ekt räv o ch by rå k rat s om gär na sparrar kring projektplaner och finansieringsansökningar. Lång erfarenhet inom tredje sektorn och det offentliga (föreningar och lokalpolitik). Kan det mesta om mötesteknik och byråkrati kring ansökningar. Brinner särskilt för närproducerad landsbygdsutvecklande kultur.

bara för att få vara med och synas har vi inte. Vi är i detta nu cirka tio personer i nätverket, och här presenterar de första sig själva:

“Nina Stubb lectures on ethics in workinglife, discrimination, antiracism, equalitywork, inclusion. In short, how to create a sustainable and diverse surrounding in the workplace, school or organization.”

Du som behöver föreläsare, kursledare, debattörer eller en moderator: Följ med uppbyggnaden av diversity.fi (hemsidan är under arbete) Du som villl ingå i nätverket: Ta kontakt med oss på Existens, berätta om dig själv och vad du gärna föreläser om, vilka kurser du kan leda och i vilka sammanhang du gärna ingår. Inom nätverket diversity.fi delar vi solidariskt på de kostnader som uppstår, och det är i praktiken hemsidan. Några kostnader bara för att få vara med och synas har vi inte.

Lidija Björkenblom Beteendevetare som specialiserat sig på kommunikation, i att förebygga och motverka mobbning i arbetslivet och i skolmiljö. Föreläser i ämnen omkring bemötandets konst, samtalsmetodik, svåra samtal, kommunikation och värdegrundsarbete med värderingsövningar för barn, ungdomar. Relationsbyggande åtgärder inom grundskola och gymnasium. Läs mera: sid 16 Lue lisää: sivu 17

18

Existens julnummer 2020


Monimuotoisuutta uudessa verkostossa Pidä silmällä diversity.fi sivustoa! Näes, täällä tapahtuu asioita. Rakennamme juuri hyvien puhujien verkostoa, jossa monimuotoisuus on yhteinen tekijä. Ajatus syntyi todellakin jo ennen kuin korona iski kyntensä meihin. Silloin meillä oli suunnitelmissa muutama tapahtuma. Mutta…nojaa, kaikki tietävät kuinka kevään kävi. Meillä on jo rutiinia ja halua järjestää messuja ja markkinoita, kursseja ja luentoja. Ja juuri tähän toimintaan tarvitsemme hyviä yhteyksiä. Ja koska hyvät yhteydet – puhujillamme – on lisää kapasiteettia kuin esiintyä meidän tapahtumissamme, esittelemme heidän ja meidän sanomaa laajemmalle yleisölle. Si nä , j ok a t ar v it s e t lu e n noit s ij oit a ,

kurssiohjaajaa, väittelijöitä tai moderaattoria: Seuraa diversity.fi sivuston rakennusta (kotisivut vielä työn alla) Sinä, joka haluat kuulua verkostoon: Ota yhteyttä meihin Existensin osuuskunnassa, kerro itsestäsi ja mistä mielelläsi puhut, mitä kursseja voit ohjata ja mihin asiayhteyksiin haluat kuulua. Diversity.fi -verkostossa jaamme solidaarisesti kulut, ja se on käytännössä kotisivun kulut. Mitään maksuja siitä, että olet mukana ja saat näkyvyyttä emme peri. Meitä on juuri nyt noin kymmenen henkilöä verkostossa ja tässä ensimmäiset esittelevät itsensä.

Sinä, joka tarvitset luennoitsijoita, kurssiohjaajaa, väittelijöitä tai moderaattoria: Seuraa diversity.fi sivuston rakennusta (kotisivut vielä työn alla) Sinä, joka haluat kuulua verkostoon: Ota yhteyttä meihin Existensin osuuskunnassa, kerro itsestäsi ja mistä mielelläsi puhut, mitä kursseja voit ohjata ja mihin asiayhteyksiin haluat kuulua. Diversity.fi -verkostossa jaamme solidaarisesti kulut, ja se on käytännössä kotisivun kulut. Mitään maksuja siitä, että olet mukana ja saat näkyvyyttä emme peri.

Nina Stubb Nina har jobbat med information på FNs högkvarter, som människorättsexpert i Kosovo, som ombudsman och förhandlare på fackförbund, med ensamkommande flyktingungdomar och med att utveckla mångkulturell verksamhet på Röda Korset. Nina är också politiskt aktiv och sitter som sakkunnig i utskott för genus- och migrationspolitiska frågor. Nina föreläser om etik i arbetet, diskriminering, anti-rasism, jämlikhetsarbete och inkludering. Sammantaget hur man skapar ett hållbart och mångfaldigt sammanhang på arbetsplatsen, i skolan eller i organisationen. Till utbildningen är Nina politices magister med inriktning på folkrätt, mänskliga rättigheter.

Nina Stubb has a worked with information at the UN headquarters, as human rights officer in Kosovo and as ombudsman and negotiator in a professional union, with unaccompanied refugee children and with development of multicultural acitivities at the Red Cross. Nina is also politically active and serves in committees on integration and genderwork. Nina lectures on ethics in workinglife, discrimination, anti-racism, equalitywork, inclusion. In short, how to create a sustainable and diverse surrounding in the workplace, school or organization. Nina has a degree in political science with specialization in international law, human rights.

Ann-Sofi Backgren Ledarskap, jämställdhet och mångfald. Hon berättar gärna hur man kan identifiera till exempel härskartekniker. Vä r l d s a r v s g u i d e , l o k a l b e r ä t t a r e , berättarcaféledare, storytelling. Att hitta styrkan i kultur- och naturarv för lokal- och regional utveckling. Kan ordna virtuella resor till olika världsarv hon besökt (världsarvsbongare) samt till ryska Karelen.

Intraprenör och utvecklare, kan leda utvecklingsworkshoppar, dialogprocesser m m . C e r t i f i e r a d i OPE R A- me to d e n (processutvecklingsmetod). Övriga metoder: "tree of life" (stärka grupptillhörigheten), community mapping (inventeringsmetod för lokal samhällen), dialogpaus-metoden. Specialkunnande inom internationella projekt, kopplat till EU-finansiering. 

www.diversity.fi under arbete työn alla

Existens joulunumero 2020

19


ANNONS

Banta – och hitta ny karriär?

Det handlar inte bara om siffran på vågen. Det handlar om att hitta energi, välmående och livsglädje. En känsla av att trivas med sig själv. En del som upplevt den glädjen utbildar sig till coach. C a m b r i d g e av i d a g s t å r f ö r e t t helhetstänkande. Det som tidigare gick ut på en diet med hjälp av måltidsersättningar är nu ett väl uppbyggt nätverk med stöd där individen står i centrum. Bakom alltihop finns forskning som – enkelt uttryckt – gäller både fysik och psyke. – Jag hade en identitetskris när jag blev erbjuden ledarskapet för Cambridge i Finland. I min värld, där idrotten hade stor plats, var bantning humbug. Annika Rak tog sig en funderare. Hennes respekt för alla människor fick henne att vilja erbjuda mer än perfekt näringssammansättning – utan att förringa den på något sätt. – Jag ville uttryckligen samarbeta med specialister inom olika sektorer, just för att kunna hjälpa bantare på ett djupare plan. Annika Rak är vd för Cambridge Finland, delägare i Cambridge i Sverige och mitt uppe i en lansering av konceptet i Estland, där som ensam ägare. Många har försökt banta på egen hand. Ibland går det bra, många gånger mindre bra. Det är inte alls konstigt. – Den som vill lära sig spela ett instrument tar oftast lektioner. Det är självklart att en så stor sak som en livsstilsförändring kan behöva hjälp, stöd och råd. Det är med den insikten Annika Rak byggt vidare på det koncept Cambridge var när hon åtog sig ledarskapet i Finland. Ledarskapet innebär även en uppbyggnad av det nät med coacher, instruktörer och rådgivare som finns. – En varaktig förändring bygger på vilja, insikt och kunskap, och var och en väljer själv hur mycket hjälp man vill ha.

20

Den som väljer ett snabbt program får hjälp av en rådgivare. Den som är beredd att ta lite mer tid på sig kan få stöd av en instruktör. Och den som vill greppa sin förändring på ett allomfattande sätt gör klokt i att anlita en coach. På en karta på Cambridges hemsida finns rådgivarna märkta med orange flaggor, instruktörerna med blå och coacherna med röda flaggor. De kan hjälpa såväl öga mot öga som på distans. Annika Raks hjärta klappar lika mycket för hjälparna som för bantarna. Hon har själv arbetat som coach och vet följaktligen hur givande arbetet är – för den som gillar att se andra människor bli pigga och glada, att få en ökad självinsikt och ta rodret för sitt välmående.

“Coachen delar friskt med sig av sin kunskap, men skuldbelägger aldrig om bakslagen kommer” – En coach är uttryckligen en supporter, som kan alla Cambridge-program och har gått alla de kurser som krävs för att kunna stötta på ett mångsidigt sätt. Alla coacher har själva gjort den resa som dieten innebär. En coach vet med andra ord precis vad det handlar om. Coachen har gott om redskap, bestående av kunskaper. Ett redskap som däremot inte finns med i bilden är pekpinnen. – Coachen delar friskt med sig av sin kunskap, men skuldbelägger aldrig om bakslagen kommer. För coachen vet att viljan

behöver få sällskap av insikten för att en bestående förändring ska kunna ske. Coachens arbete är mångsidigt. Det gäller att vara lyhörd för varje individs behov och målsättningar. Rent praktiskt handlar arbetet om att hjälpa varje person till den självinsikt som avslöjar varför kilona har smugit sig på. Coachens kunskap hjälper bantare att välja hälsosamma råvaror, och kan till och med hjälpa till med att handla och tillreda bra mat enligt fungerande recept. Varje individ väljer hur många träffar den behöver med sin coach. Och Annika Rak poängterar det kloka i att anlita en coach under en längre tid. – Det gör ju toppidrottare också. De har till och med flera coacher, inom flera olika områden. Den som vill bli coach bör börja med att göra ett lämplighetstest. Efter det går det att anmäla sitt intresse via Cambridge hemsida. Sen följer utbildning och grundlig hjälp med att starta eget företag. – Varje coach är självständig företagare, och för att ingen ska bli avskräckt hjälper vi till med allt från goda råd till praktisk hjälp med till exempel budgetering, anmälningar och även ansökan om startpeng för den som väljer att bli företagare på heltid. En del börjar i liten skala jämsides med ett annat arbete, men de flesta coacher har satsat helhjärtat på att hjälpa överviktiga människor till ett piggare, gladare liv. Grundutbildningen pågår ungefär 15 veckor. Den börjar med självstudier och med att den blivande coachen genomgår hela programmet – oberoende av vad vågen säger. Näringssammansättningen kan hjälpa precis vem som helst att må bättre. – Sen följer närstudier, och efter grundutbildningen kan var och en välja att specialisera sig på till exempel näring, psykologi, utbildning eller sport.

Annika Rak vet av egen erfarenhet att ökad kunskap för med sig både bättre möjligheter att hjälpa överviktiga och en större säkerhet och arbetsglädje.

Text: Anne Manner

CAMBRIDGE VIKTPROGRAM Vill du bli coach? Du får hjälp med allt från att grunda företag till fortlöpande arbete. www.cambridgeohjelma.fi Vill du hitta ditt pigga, slankare jag? Sök en coach, lokalt eller på distans: www.cambridgeohjelma.fi

Här kan vägen fram mot målet börja. Först måltidsersättning, sen coachning och sen en läroplan för en hållbar livsstil. Tästä matka tavoitteeseen voi alkaa. Ensin ateriakorviketta, sitten valmennusta ja sitten kestävän elämän opetussunnitelma. Foto/kuva: Magnus Crawford

Existens julnummer 2020


MAINOS

Laihduta – ja löydät itsellesi uuden uran?

Kyse ei ole vain vaa’an luvuista. Kyse on energian, hyvinvoinnin ja elämänilon löytämisestä. Tunne olla tyytyväinen itsensä. Jotkut, jotka ovat kokeneet tämän ilon, kouluttavat itsensä valmentajiksi.

kuinka paljon apua kukin haluaa. Hän, joka valitsee nopean ohjelman, saa apua neuvonantajalta. Hän, joka on valmis käyttämään vähän enemmän aikaa, voi saada ohjaajalta tuen. Ja hän, joka haluaa tarttua muutokseen kaiken kattavalla tavalla, on viisainta palkata valmentaja. Cambridgen verkkosivuston kartalla neuvojat on merkitty oranssisilla, ohjaajat sinisillä j a v a l m e nt aj at pu n a i s i l l a lipuilla. He voivat auttaa sekä kasvotusten että etänä.

Tä m ä n p ä i v ä n C a m b r i d g e e d u s t a a kokonaisvaltaista ajattelua. Aikaisemmin ruokavalio ateriakorvausten avulla perustuva dieetti on nyt hyvin rakennettu tukiverkosto, jossa yksilö on keskiössä. Kaiken takana on tutkimusta, joka yksinkertaisesti sanottuna koskee sekä fysiikkaa että psyykettä. – Minulla oli identiteettikriisi, kun minulle tarjottiin Cambridgen johtajuutta

“Valmentaja jakaa mielellään tietojansa, mutta ei koskaan syytä, jos takaisku tulee” Suomessa. Minun maailmassani, jossa urheilulla oli suuri osuus, laihduttaminen oli huijausta. Annika Rak pohti. Kunnioitus kaikkia ihmisiä kohtaan sai hänet haluamaan tarjoamaan enemmän kuin täydellistä ravintokoostumusta – heikentämättä sitä millään tavalla. – Ha lu s i n n i m e n om ai s e s t i t e h d ä yhteistyötä eri alojen asiantuntijoiden kanssa, jotta voisin auttaa laihduttajia syvemmällä tasolla. Annika Rak on Cambridge Suomen toimitusjohtaja, Cambridgen osakasomistaja Ruotsissa ja keskellä konseptin lanseerausta Virossa, missä hän toimii ainoana omistajana. Monet ovat yrittäneet laihduttaa yksin. Joskus se menee hyvin, monesti vähän huonommin. Tämä ei ole lainkaan outoa. – He, jotka haluavat oppia soittamaan

– Jag skapar metoder som coacherna använder. Vi utbildar dem enligt de målen och hjälper dem att bli företagare, säger Annika Rak. – Minä luon metodeja, joita valmentajat käyttävät. Koulutamme heitä metodien mukaan ja autamme heitä perustamaan oman yrityksen, Annika Rak sanoo. Foto/kuva: Magnus Crawford

soitinta, ottavat yleensä oppitunteja. On selvää, että jotain niin suurta kuin elämäntavan muutokseen saattaa tarvita apua, tukea ja neuvoja. Tämän oivalluks en avulla Annika Rak jatkoi Cambridge-konseptin rakentamista, kun hän otti johtajuuden Suomessa. Johtajuuteen kuuluu myös olemassa olevan valmentaja-, ohjaaja- ja neuvonantajaverkoston rakentaminen. – Kestävä muutos perustuu tahtoon, oivallukseen ja tietoon, ja jokainen valitsee,

Annika Rakin sydän sykkii yhtä paljon auttajille kuin laihduttajille. Hän on työskennellyt itse valmentajana ja tietää näin ollen, kuinka palkitsevaa työ on – heille, jotka haluavat nähdä muiden ihmisten tulevan pir teiksi ja onnellisiksi, saavat lisää itsetuntoa ja ryhtyvät ohjaamaan omaa hyvinvointiaan. – Valmentaja on nimenomaan kannattaja, joka tietää kaikki Cambridgen ohjelmat ja on suorittanut kaikki tarvittavat kurssit voidakseen tukea monipuolisesti. Kaikki valmentajat tietävät mitä dieettiin sisältyy, koska he ovat itse sen läpikäyneet. Toisin sanoen valmentaja tietää tarkalleen mistä on kyse. Valmentajalla on paljon työkaluja, jotka koostuvat tiedoista. Työkalu, jota ei ole kuvassa, on kuitenkin karttakeppi. – Valmentaja jakaa mielellään tietojansa, mutta ei koskaan syytä, jos takaisku tulee. Sillä valmentaja tietää, että tahtoon on liitettävä oivallus, jotta pysyvä muutos tapahtuisi. Valmentajan työ on monipuolista. On tärkeää olla herkkä jokaisen yksilön tarpeille ja tavoitteille. Käytännössä työ on jokaisen ihmisen auttamista itsekäsitykseen, joka paljastaa, miksi kilot ovat lisääntyneet.

CAMBRIDGE PAINONHALLINTAOHJELMA Haluatko valmentajaksi? Saat apua kaikessa yrityksen perustamisesta jatkuvaan työhön. www.cambridgeohjelma.fi Haluatko löytää pirteän, hoikan itsesi? Etsi valmentaja paikallisesti tai etänä: www.cambridgeohjelma.fi

Valmentajan tieto auttaa laihduttajia valitsemaan terveellisiä raaka-aineita, ja voi jopa auttaa ostoksilla ja hyvän ruoan laittamisessa toimivien reseptien mukaan. Jokainen yksilö valitsee kuinka monta tapaamista he tarvitsevat valmentajansa kanssa. Ja Annika Rak huomauttaa, että on viisasta palkata valmentaja pidemmäksi ajaksi. – Niin tekevät myös huippu-urheilijat. Heillä on jopa useita valmentajia, useilla eri alueilla. Jokaisen, joka haluaa tulla valmentajaksi, tulisi aloittaa tekemällä soveltuvuustestin. Tämän jälkeen voit rekisteröidä kiinnostuksesi Cambridgen verkkosivuston kautta. Sitten seuraa koulutusta ja perusteellista apua oman yrityksen perustamisessa. – Jokainen valmentaja on itsenäinen yrittäjä, ja jotta kukaan ei lannistuisi, autamme kaikessa hyvistä neuvoista käytännön apuun esimerkiksi budjetoinnin, hakemusten ja myös starttirahojen hakemisessa heille, jotka päättävät ryhtyä kokopäiväisiksi yrittäjiksi. Jotkut aloittavat pienessä mittakaavassa muun työn ohessa, mutta suurin osa v a l m e nt aj i s t a o n p a n o s t a nu t k o k o s y d äm e l l ä än y l ip ai n oi s t e n i h m i s t e n pirteämpään ja onnellisempaan elämään. Peruskoulutus kestää noin 15 viikkoa. Se alkaa itseopiskelulla ja siitä, että tuleva valmentaja käy läpi koko ohjelman – painosta riippumatta. Ravintokoostumus voi auttaa ketä tahansa tuntemaan olonsa paremmaksi. – Sen jälkeen seuraa lähiopetus, ja peruskoulutuksen jälkeen jokainen voi erikoistua esimerkiksi ravitsemukseen, psykologiaan, koulutukseen tai urheiluun. Annika Rak tietää omasta kokemuksestaan, että lisääntynyt tieto tuo mukanaan paremmat mahdollisuudet auttaa ylipainoisia ihmisiä ja lisää varmuutta ja työiloa. Skyltfönstret bjuder in till en ny livsstil. Näyteikkuna kutsuu sinut sisään aloittamaan uutta elämäntapaa. Foto/kuva: Magnus Crawford

Existens joulunumero 2020

21


Vårt första universella språk Vad är en emoji? Vi ser och använder dem hela tiden i våra smarttelefoner och datorer när vi skriver SMS eller epost eller chattar till exempel på Facebook, Twitter, Instagram eller Tinder. De vanligaste är ”glad gubbe” och sur gubbe , men också hjärtat används ofta. Vi kan också kalla dem smiley. De började ursprungligen användas i Japan i slutet 1990-talet, men idag används de så gott som över hela världen. Ordet emoji är japanska och är ett sammansatt ord av bild+tecken. I den rikssvenska databasen för emojis (www.emoji.se) finns totalt 2459 stycken med betydelser. Det kan vara hälsosamt att kolla betydelsen, för ibland kan det gå helt fel. Du tolkar det på ett sätt, men betydelsen har fastslagits till något helt annat. Du kan också kolla www.emojit.fi. Det finns också ett Internetmuseum där man kan läsa mer om emojins relativt nya historia, men om man inser att våra emojis egentligen är en modern variant av antikt klotter är historien lång, med anor ända tillbaka i antikens Turkiet. En del påpekar också likheten mellan egyptiernas hieroglyfer. På 1980-talet når de enkla smileysarna våra dataskärmar och man konstruerar glada gubbar och sura gubbar med tecken och bokstäver ss. : pluss – pluss ) blir en glad gubbe. 1997 skapas de första emojier som vi tänker dem idag då den japanska mobiltillverkaren SoftBank lanserar en ny telefon där användarna kan välja bland 90 olika symboler. Många av dem används fortfarande. Men det är först på 2000-talet som emojierna ordentligt når världen utöver Japan och 2010 kommer äntligen en världsstandard då Unicode tar kommandot och olika operativsystem visar emojin på samma sätt oberoende om sändare och mottagare har olika system. Därefter häder stora saker så gott som årligen: emoji kommer med på Språkrådets lista för nya ord, böcker översätts till emojis, tecknen får ett digitalt lexikon och en egen dag (17 juli). Det verkliga erkännandet sker när Svenska Akademiens ordlista inför ordet emoji i sin

22

fjortonde utgåva och i England utnämner Oxford Dictionaries ”Face with tears of joy”emojin till årets ord. Den symbolen användes i hela 20% av alla emojis som skickades 2015. Samma år blir också domstolar tvungna att tolka emojis. Kan en skickad emoji utgöra olaga hot? Pistoler, bomber, kanonkulor tolkas som hot mot skolor och människor. I England annonseras nu efter den första emoji-tol ken. Ö vers ätt ningsföret aget Today Translations i London upptäcker att domstolarna behöver tolkningshjälp då också emojis har kulturella skillnader i användningen och tolkningen. Finland är först med att lansera egna nationella emojis. Nokia hjälper till att sprida symbolerna på sina populära telefoner och finländarna som inte gärna använder så

“Det kan vara bra att kolla betydelsen” många ord trivs med att kommunicera med bilder istället. Tom of Finland, bastubadare, en headbangande hårdrockare och en Nokia mobiltelefon blir de finländska symbolerna. Men svenskarna vill ju inte vara sämre och följande år lanseras swemojis med bl.a Dalahästen, tändstickan och blixtlåset. Men varken Finland eller Sverige är med i Unicode så de är inte standardiserade och kan inte därför användas som en vanlig emoji utan man måste skicka den som en bild. Och det är nu det svenska uppslagsverket emoji.se lanseras – ett bildarkiv och sökmotor för alla standardiserade emojis. Fyra år senare (2018) översätts sejten till fyra andra språk: finska (www.emojit.fi) danska, norska och engelska. År 2017 släpps ”The Emoji Movie”, som dock slaktas av kritikerkåren, så knappt någon av oss har sett filmen. Också böcker finns helt skrivna med emojis, t.ex Moby Dick. Det går väl an med

en så känd story som den, men jag ställer mig mycket mer skeptisk till en helt främmande text med bara emoji-symboler. Vårt språk riskerar bli torftigt utan adjektiv – eller kanske man löser det ännu på något sätt. Svårare att lösa hur vissa ord ska tillåtas. Av religiösa eller politiska orsaker kanske ett land inte vill att invånarna viftar med flaggor av olika nationaliteter eller använder de nyaste emojina för menstruation (en droppe blod) och funktionshinder (bl.a en ledhund, teckenspråk och en person i rullstol) . Samkönade äktenskap och olika hudfärger är andra emojis som tar plats i ”alfabetet”. I höst borde vi ha tillgång till över 3 000 standardiserade emojier och hela tiden pågår arbete med att komma på nya tecken. Vem vet, kanske det snart finns emojis uppsatta på väggarna i klassrummen istället för de alfabetkorten vi vande oss med där A var apa och B banan eller bil. Låt oss nu granska en vanlig emoji: HJÄRTAT Vad betyder t.ex de olika färgerna? Rött hjärta = klassisk kärleksemoji, något eller någon man älskar, passion, romans, vänskap och ren kärlek. PÅ WhatsApp representerar det röda hjärtat oändlig passion, att någon är väldigt hjälpfull eller kär. Orange hjärta = omtanke, lugn, trivsel, kreativitet ochvårme, lycka entusiasm och uppmuntran. Grönt hjärta = avundsjuka, svartsjuka eller miljö, natur, vegetarianer. Kan också stå för försoning och vänskap bl.a på WhatsApp.

Gult hjärta = vänskap och glädje samt ungdom, styrka, solsken, sommar och vår, vilket också kan tolkas som nystart och renhet. PÅ WhatsApp blir betydelsen glad och optimistisk. Blått hjärta = förtroende, harmoni, fred och lojalitet och dessutom väldigt djup attraktion. På WhatsApp djup vänskap och lojalitet. Svart hjärta = motsatsen till det röda hjärtat, dvs det symboliserar sorg, sjukdom och dödlighet, ibland också svart humor. Och så här går det vidare med brustet hjärta, ett rött hjärta som är ett utropstecken, två hjärtan, snurrande hjärtan, pulserande hjärta, växande hjärta, glittrande hjärta, hjärta med pil, hjärta med rosett och hjärtdekoration. Tittar vi på smileys kan man uttrycka nästan alla känslor från glädje, beundran och skoj till ilska, oro och att man är sur. Emojisarna som är speciellt för politik kan lätt tolkas fel, som t.ex ett till synes oskyldigt mjölkglas står för de högerextrema, eftersom man anser att förmågan att dricka mjölk är tecken på att man tillhör den överlägsna klassen. Motsymbolen är ett gem som markerar antirasism och att man motsätter sig nazism och högerextremism. Krokodiler, grodor, vattenpistoler och snöflingor är andra vanliga politiska emojis. Andra rubriker man kan kolla är bl.a högtider, livshändelser, särskilda dagar och andra teman samt djur och natur, mat och dryck, aktiviteter och sport och flaggor.

Text: Britt-Marie Norrgård

Lila hjärta = ödmjuk och medlidande kärlek, men också kärlek för glamour, lyx, pengar osv. På WhatsApp har det fått betydelsen sexualitet.

Existens julnummer 2020


Ensimmäinen yleismaailmallinen kieli Mikä on emoji? Näemme ja käytämme niit ä koko aj an ä ly pu hel i miss amme ja tietokoneillamme kun kirjoitamme viestejä tai chattaillessamme esimerkiksi Facebookissa, Twitterissä, Instagramissa ja Tinderissä. Tavallisin on ”iloinen ukko” ja ”hapan ukko” , mutta myös sydäntä käytetään usein. Niitä kutsutaan myös hymiöiksi. Aluksi niitä käytettiin Japanissa 1990-luvun lopulla, mutta tänään niitä käytetään ympäri maailmaa. Sana emoji on japania ja yhdistetty sana kuva+merkki. Riikinruotsalaisessa emojien tietokannassa (www.emoiji.se) löytyy yhteensä 2459 symbolia tarkoituksineen. Voi olla hyvä tarkastaa niiden tarkoitukset, sillä joskus voi olla ihan väärässä. Sinä tulkitset sen yhdellä tavalla, mutta tarkoitus onkin päätetty ihan toiseksi. Voit myös tarkastaa www.emojit.fi O n my ö s o l e m a s s a i nt e r n e t mu s e o, jossa voi lukea lisää emojin suhteellisen nuoresta historiasta, mutta jos oivaltaa, että emojit oikeastaan ovat uudenlaisia muunnelmia antiikin töhrintää, historia onkin pitkä, aina antiikin Turk kiin asti. Jotkut huomauttavat myös, että ne muistuttavat eg yptiläisiä hieroglyfejä. 1980-luvulla yksinkertaiset hymiöt tulivat päätteillemme ja iloisia ja happamia ukkoja luotiin kirjaimien ja merkkien avulla. Eli plussa – plussa ) on iloinen ukko. Vuonna 1997 tämän päivän emojit luotiin, kun japanilainen kännykkävalmistaja SoftBank toi markkinoille uuden puhelimen, jossa käyttäjillä oli valittavissa 90 symbolia. Monia niistä käytetään vielä. Mutta vasta 2000-luvulla emojit levisivät Japanin ulkopuolelle muualle maailmaan ja 2010 Unicode ottaa johtoaseman ja standardisoi emojit niin että ne näyttävät samanlaisilta lähettäjän ja vastaanottajan kännykästä riippumatta. Sen jälkeen tapahtuu uusia asioita melkein vuosittain: emoji sanasta tulee virallinen uussana, kirjoja käännetään emoji-kielelle, emojit saavat digitaalisen sanakirjan ja oman päivän (17. heinäkuuta). Suurten kielien sanakirjat ottavat sanan mukaan kirjoihinsa ja esimerkiksi Oxford

Existens joulunumero 2020

Dictionaries valitsee yhden emojin vuoden sanaksi (Iloiset kasvot, jossa ilonkyyneleet roiskuvat) Tätä merkkiä käytettiin 20%:ssa vuonna 2015 lähetetyissä emojiviesteissä. Samana vuonna tuomioistuinten on alettava tulkita emojia. Voiko lähetetty emoji olla laiton uhka? Pistoolit, pommit ja kanuunakuulat tulkitaan uhkauksiksi kouluja ja ihmisiä kohtaan. Englannissa haetaan ilmoituksen avulla emoji-tulkkia.

“Voi olla hyvä tarkastaa niiden tarkoitukset” Today Translation Lontoossa huomaa, että tuomioistuimet tarvitsevat tulkkausapua, kun emojeilla on eri tarkoitus eri kulttuureissa. Suomi on ensimmäinen maa, joka julkaisee omia kansallisia emojeja. Nokian suositut puhelimet auttavat niiden levittämisessä ja suomalaiset, jotka eivät mielellään käytä niin paljon sanoja viihtyvät, kun saavat käyttää emojeja sen sijaan. Tom of Finland, saunoja, kova rokkaaja ja Nokian kännykkä ovat Suomen ensimmäiset symbolit. Ruotsalaisethan haluavat tietysti omat emojinsa ja seuraavana vuonna he julkaisevat svemojia jossa muun muassa Taalainhevonen, tulitikku ja vetoketju ovat mukana. Mutta Suomi ja Ruotsi eivät ole mukana Unicodessa eli niitä ei standardisoida ja niitä ei siksi voi käyttää tavallisen emojin tavoin vaan ne pitää lähettää kuvina. Ja silloin ruotsalainen tietosanakirja emoji.se julkaistaan – kuvaarkisto ja hakukone kaikille standardisoiduille emojille. Neljä vuotta myöhemmin (2018) sivusto käännetään neljälle muulle kielelle: suomeksi (emojit.fi) tanskaksi, norjaksi ja englanniksi. Vuonna 2017 esitetään ”The Emoji Movie” jonka kriitikot painavat maan rakoon, joten monikaan meistä ei ole nähnyt elokuvaa. Jopa kirjoja kirjoitetaan kokonaan emoji-kirjoituksella, esim. Moby

Dick. Niin tunnettu tarina on ookoo, mutta tuntemattomien tekstien kääntäminen on jo ihan eri asia. On olemassa riski, että kielemme muuttuu köyhemmäksi ilman adjektiiveja – tai ehkä siihenkin vielä keksitään ratkaisu. Vaikeampi ongelma on mitkä sanat sallitaan. Uskonnollisista tai poliittisista syistä jotkut maat eivät ehkä halua, että asukkaat käyttävät eri maiden lippuja tai käyttävät emojia, joka esittää kuukautisia (verenpisara) tai vammaa (mm. saatekoiraa tai pyörätuolissa istuvaa henkilöä). Saman sukupuolen avioliitot ja eri ihonvärit ovat kyseenalaisia joissakin maissa. Koko ajan keksitään uusia symboleja ja nyt meillä lienee jo yli 3000 eri emojia. Ken tietää, pian on ehkä emojia luokkahuoneen seinillä tavallisten aakkoskorttien sijaan, emmekä enää opettele, että A niin kuin apina tai auto ja B niin kuin banaani. Tarkastakaamme nyt tavallisten emojien tarkoitusta: SYDÄN Mitä eri värit tarkoittavat? Punainen sydän = klassinen rakkausemoji, kun rakastaa jotain tai jotakuta, intohimo, romanssi, ystävyys ja silkkaa rakkautta. WhatsApissa punainen sydän on loputonta intohimoa, että joku on kovin avulias tai rakastunut. Oranssi sydän = huolenpitoa, rauhaa, viihtyvyyttä, luovuutta ja lämpöä, onnea, intoa ja rohkaisua. Vi h r e ä s y d ä n = k at e e l l i s u u t t a , mustasukkaisuutta tai ympäristöä, luontoa, kasvisyöjiä. WhatsAppissa mm. anteeksiantoa ja ystävyyttä.

Keltainen sydän = ystävyyttä ja iloa sekä nuoruutta, voimaa, aurinkoa, kesää ja kevättä, mikä myös voidaan tulkita uutena alkuna. WhatsAppissa iloa ja optimismia. Sininen sydän = luottamusta, harmoniaa, rauhaa ja lojaalisuutta ja kovin syvää vetovoimaa. WhatsAppissa syvää ystävyyttä ja lojaalisuutta. Musta sydän = punaisen sydämen vastakohta, eli se symbolisoi surua, sairautta ja kuolemaa, joskus myös mustaa huumoria. Ja niin se sitten jatkuu rikkinäisellä sydämellä, punainen sydän joka on huutomerkki, kaksi sydäntä, pyörivä sydän, sykkivä sydän, kasvava sydän, tuikkiva sydän, nuolen läpäissyt sydän, sydän jossa rusetti ja sydänsomisteita. Jos katsomme hymynaamoja, voidaan ilmaista melkein mitä tunteita vain ilosta, ihailusta ja huvista vihaan, huoleen ja happamuuteen. Poliittiset emojit voidaan helposti tulkita väärin. Esim. viaton maitolasi on äärioikeiston merkki, koska sanotaan että se että pystyy juomaan maitoa, on osoitus siitä, että kuuluu korkeampaan rotuun. Vastakohta on paperiliitin, joka tarkoittaa antirasismia ja että ei hyväksy natseja ja äärioikeistoa. Krokotiilit, sammakot, vesipistoolit ja lumihiutaleet ovat muita tavallisia poliittisia emojeja. Muita otsikoita, joita voi tarkastella on mm. pyhäpäivät, elämäntapahtumat, erikoispäivät ja muut teemat sekä eläimet ja luonto, ruoka ja juoma, toiminta ja urheilu ja liput.

Lila sydän = nöyryyttä ja myötätuntevaa rakkautta myös mm. loistoa, luksusta, rahaa. WhatsAppissa se on saanut merkityksen seksuaalisuus.

23


Välkommen in i funkisvärlden! Vad gör föräldrar som får veta att deras barn kanske eller säkert har en funktionsnedsättning? Merparten sätter sig ner vid datorn och börjar googla. Vad betyder diagnosen? Och sökvägarna är oändliga. Gulliga sockersöta berättelser om livet med barn med särskilda behov varvat med skräckhistorier om slutkörda föräldrar, oförstående myndigheter och oöverkomliga utmaningar blixtrar fram på skärmen. Vem ska man tro på och hur blir det just för vårt barn och vår familj? FDUV har i samarbete med ett hundratal föräldrar och lika många sakkunniga samlat ihop den information föräldrar som nyligen fått veta att deras barn har en funktionsnedsättning skulle ha önskat få i samband med diagnosen. Informationen är samlad på en webbsajt meranord.fi där det finns en ingång för anhöriga och en för professionella som arbetar med familjer och önskar mer kännedom om deras behov. På sajten finns en kombination av föräldraberättelser via citat eller video och fakta, förklaringar och länkar som leder den som behöver mer info vidare. I åtta avsnitt finns information som hjälper föräldrar att orientera sig i och hitta rätt i funkisvärlden:

“Vad betyder diagnosen?”

Du är inte ensam! Hitta grupper där du får stöd. Et ole yksin! Löydä ryhmiä, joissa saat tukea. Foto/kuva: Mer än ord

1. Från oro till diagnos Jag är orolig för mitt barn. Vem ska jag tala med? Och om de inte tror på mig? 2. Diagnosinfo Ett ur val länkar till seriösa infobanker om olika diagnoser som uppdateras kontinuerligt, bibliotek med speciallitteratur, boktips. 3. Efter diagnosen Mitt barn fick just en diagnos. Vad ska jag nu börja med att göra? Vilka stöd kan jag få för att klara av det ekonomiskt? 4. Vem gör vad i Svenskfinland? Kort presentation av aktörer och organisationer som jobbar med barn och familjer. 5. Hjälp och stöd Hur hitta någon att tala med? Vem ger praktisk hjälp med att få vardagen att fungera? Var får jag hjälpmedel? 6. Anhöriga med erfarenhet Du är inte ensam. Finn familjestödjare, grupper som träffas över nätet eller hemma hos varandra. 7.Basordlista Här kan du söka förklaringen till konstiga medicinska termer som du förväntas förstå. Länkar till medicinska ordlistor.

8. Andra familjers vardag Videor, bloggar, böcker. Vardagen hos familjer med barn med funktionsnedsättning. Det är särskilt avsnitt fem och sex som de erfarna föräldrarna rekommenderar att alla tittar närmare på. Vi finländare är bra på att säga att vi nog fixar det själva. Vi biter ihop, släcker bränder och kör på ensamma. Tills väggen kommer emot. Flera föräldrar har berättat att de inte insett hur ensamma de varit förrän de träffat andra föräldrar med barn med särskilda behov. Merparten

föräldrar konstaterar att det är via andra föräldrar de har hittat fram till stöd i hemmet, fått hjälpmedel, fått råd i praktiska frågor. Här hittar du grupper som träffas live eller över nätet, familjestödjare och organisationer som jobbar för och med familjer med barn med olika utmaningar. Googla inte fritt. Ta emot en hand i sökningen. Välkommen in i funkisvärlden via sajten meranord.fi!

Henrika Mercadante, koordinator för familjearbetet på FDUV

Tervetuloa vammaismaailmaan! Mitä vanhemmat, jotka saavat tietää, että heidän lapsellaan ehkä tai varmasti on vamma, tekevät? Useimmat istuvat tietokoneen ääreen ja alkavat googlata. Mitä diagnoosi tarkoittaa? Hakuteitä on lukemattomia. Söpöjä suloisia tarinoita elämästä erikoistarpeita omaavien lasten kanssa vuorotellaan kauhutarinoiden kanssa, jossa vanhemmat ovat lopen

“Mitä diagnoosi tarkoittaa?” väsyneitä, viranomaiset eivät ymmärrä ja ylitsepääsemättömiä haasteista esteitään. Ketä kannattaa uskoa ja kuinka tämä tulee toimimaan juuri meidän lapselle ja meidän perheessä? Ruotsinkielisten kehitysvammaisten ihmisten ja läheisten liitto, FDUV, on yhdessä noin sadan vanhemman ja yhtä monen asiantuntijan kanssa, kerännyt ne tiedot, joita juuri vammaisen lapsen saaneet vanhemmat olisivat toivoneet saavansa

24

yhdessä diagnoosin kanssa. Tieto on kerätty webbisivustolle meranord.fi mistä löytyy kaksi sisäänkäyntiä, toinen omaisille ja toinen ammattilaisille, jotka tekevät työtä perheiden kanssa ja toivovat lisää tietoa heidän tarpeistaan. Sivustolla on yhdistelmä vanhempien tarinoista sitaatein tai videoin ja tiedoin, selvityksiä ja linkkejä, jotka johtavat lisää tietoa tarjoaville sivustoille. Kahdeksassa jaksossa on tietoa, joka auttaa perhettä suunnistamaan vammaismaailmassa: 1. Huolesta diagnoosiin. Olen huolestunut lapsestani. Kenen kanssa puhua? Entä jos minua ei uskota? 2. Diagnoositietoa. Valikoima linkkejä eri diagnooseista kertoviin uskottaviin tietopankkeihin, joita päivitetään jatkuvasti, erikoiskirjallisuuden kirjasto, kirjavinkkejä. 3. Diagnoosin jälkeen. Lapseni sai juuri diagnoosin. Mitä minun nyt tulisi tehdä? Mitä tukia voin saada, jotta pärjäämme taloudellisesti? 4. Kuka tekee mitä Suomen ruotsin-kielisellä alueella? Lyhyt esittely eri toimijoista ja organi-

saatioista, jotka tekevät työtä lasten ja perheiden kanssa. 5. Apua ja tukea. Ku i n k a l öy t ä ä j oku, jonka kanssa puhua? Kuka antaa käytännön apua, jotta saamme arjen toimimaan? Mistä saan apuvälineitä? 6. Kokeneet omaiset. Et ole yksin. Löydä perhetukijoita, ryhmiä, jotka tapaavat netissä tai toistensa luona. 7. Perussanasto. Tästä voit hakea selityksiä vaikeisiin lääketieteellisiin termeihin, joita sinun odotetaan ymmärtävän. Linkkejä lääketieteellisiin sanastoihin. 8. Muiden perheiden arki. Videoita, blogeja, kir joja. Vammaisperheiden arkea. Varsinkin jaksoihin 5 ja 6 kannattaa tutustua tarkemmin, kokeneet vanhemmat vinkkaavat. Me suomalaiset olemme niin nopeita sanomaan, että pärjäämme itse. Sinnittelemme, sammutamme tulipaloja ja

ajamme yksin. Kunnes seinä tulee vastaan. Monet vanhemmat ovat kertoneet, etteivät ole ymmärtäneet kuinka yksinäisiä he ovat olleet ennen kuin ovat tavanneet muita vanhempia lapsille, joilla on erikoistarpeita. Suurin osa vanhemmista ovat tulleet siihen tulokseen, että he muiden vanhempien kautta ovat löytäneet tukea kotiin, saaneet apuvälineitä, saanet neuvoja käytännön asioissa. Täältä löydät ryhmiä, jotka tapaavat elävässä elämässä tai netissä, perhetukijoita ja organisaatioita, jotka tekevät yhteistyötä perheiden kanssa, joiden lapsilla on erilaisia haasteita. Älä googlaa vapaasti. Ota vastaan auttava käsi tiedon haussa. Tervetuloa vammaismaailman meranord.fi sivuston kautta!

Henrika Mercandante, perhetyön koordinoija FDUV:ssä

Existens julnummer 2020

Profile for Roger Norrgård

Existens Julen Joulu 2020  

Existens julnummer med specialinnehåll om bemötande och funktionshinder. Existens joulunumero erikoissisältönä erilaiset ihmiset.

Existens Julen Joulu 2020  

Existens julnummer med specialinnehåll om bemötande och funktionshinder. Existens joulunumero erikoissisältönä erilaiset ihmiset.

Advertisement