Asetelmia käsiohjelma 2023

KOREOGRAFIA: ATTE HERD

Käsiohjelma

KOREOGRAFIA: ATTE HERD

”Kolme tanssijaa lavalla, tehtävänä

asetella heidät tyydyttävästi tilaan.

Tuntuu mahdottomalta.”

– Atte Herd

KOREOGRAFIA: ATTE HERD

Kuvittele tyhjä tila. Mahdollisuuksien ja muotojen määrä on ääretön. Asetelmia on fyysinen ja vuorovaikutuksellinen mahdollisuus tutkia tyhjää tilaa ja luoda sinne energiaa sekä muuttaa sitä.

Asetelmia on abstrakti nykytanssiteos kolmelle tanssijalle. Sen lähtökohtana on tilallinen kompositio ja halu saada esille edes yksi silmää tyydyttävä asetelma. Koreografin tehtävänä on ajatella tilaa ja sen rytmiä, rakennetta ja energiaa, tavoitteena saada aseteltua esiintyjät koreografin silmää miellyttäväksi kuvaksi. Mahdollisuuksien määrä tuntuu loputtomalta ja lopulta tila itsessään alkaa muovaamaan tapahtumia. Tilaa rajaa voimakas graafinen valaistus. Hillitty ja samaan aikaan räjähtävä tunnelma on kuin elävä liikkeellinen kuvataideteos.

ATTE HERD on Tanssiteatteri Rimpparemmistä tunnettu esiintyjä, koreografi, tekninen tuottaja ja monilahjakkuus. Teoksen mystisestä ja industriaalisesta äänimaisemasta vastaa Rimpparemmin JUKKA

NURMELA. Valosuunnittelu on tarkkanäköisen ja oivaltavan JUKKA LAUKKASEN käsialaa. Avantgardemaisen puvustuksen on luonut rovaniemeläinen JAANA ISOKANGAS.

Asetelmia

Koreografi: Atte Herd

Tanssijat: Laura Kallas-Herd, Helmi Järvensivu & Jasmin Laaksoharju

Äänisuunnittelu: Jukka Nurmela

Pukusuunnittelu: Jaana Isokangas

Lavastus: Jukka Laukkanen

Valosuunnittelu: Jukka Laukkanen

Tuotanto: Tanssiteatteri Rimpparemmi

Valokuvat: Antti Kurola

Graafinen suunnittelu: Kuohu Design

Tekijät

ATTE HERD, koreografi

Rimpparemmissä vuodesta 2009, esiintyjä, koreografi ja tekninen vastaava. Vierailevana koreografina mm. Rovaniemen Teatterissa.

”Ohjaajana olen loputtoman kiinnostunut liikkeestä ja sen luomisesta. Luon pääsääntöisesti ensin itse teosten liikemateriaalin, jota sitten työstän esiintyjien kanssa eteenpäin. Uskon teoksen luomisessa vahvasti käsityöläisyyteen ja intuition voimaan. Minulle Asetelmia-teoksen tavoitteena on löytää näyttämötilaan yksi täydellinen asetelma. Tehtävä tuntuu mahdottomalta, mutta avaa uuden leikkikentän, jossa toimia ja tutkia kuvallista ilmaisua esittävän taiteen raameissa. Minua kiehtoo ajatus puhtaasti tanssille ja sen ominaisuuksille pohjautuvan teoksen luomisesta. Teos, joka ei nojaa millään muotoa teatraalisuuteen.”

Mikä on inspiroinut sinua teoksen tekemisessä?

Taiteilijakollegoiden kanssa työskentely. Inspiroidun ja innostun aina muiden kanssa työskentelystä. Se, että olemme onnistuneet luomaan ilmapiirin jossa kaikki voivat tuoda omat ajatukset ja ideat esille, ruokkii teosta ja sen tekemiseen tarvittavaa työtä. Ja ajoittain avaa ihan uusia polkuja, joita ei yksin asiaa pohtiessa tulisi edes kuljettua.

Miksi katsojan tulisi kokea Asetelmia?

En osaa yhtään ajatella mitä tuntemuksia tämä voisi katsojassa herättää. Voin vain toivoa, että katsojat tulisivat katsomaan avoimin mielin jättäen pois ajatuksen siitä, että kaikki pitäisi pystyä rationalisoimaan.

Miltä tuntui tehdä teosta?

Vaikealta. Pelottavalta. Antoisalta. Mahtavalta. Siltä, että vaikka tätä työtä on tehnyt jo aika monta vuotta, niin on taas jonkin uuden asian alussa, mikä on yhtä aikaa ihan mahtavaa, mutta samalla vaikeaa ja jännittävää.

Mikä on ollut vaikeinta teoksen luomisessa?

Minulle teosten tekemisessä on aina ollut vaikeinta teoksen nimen keksiminen. Ajatus siitä, että pitkän ajatus prosessin sisältö pitäisi pystyä tiivistämään yhteen sanaa tai lauseeseen tuntuu aina haastavalta.

Mikä teoksessa kiehtoo sinua?

Se, että se ei selittele itseään. Se on rehellisesti se mikä se on, ja itselleni tähän pisteeseen pääseminen ei ole ollut helppo matka. Usein nousee takaraivosta ajatus, että entä jos kukaan ei ymmärrä mitä ajan takaa tai ajattelen. Entä jos ne ei tykkää minusta, kun teen tällaisen teoksen. Voisi sanoa, että tämä prosessi on opettanut minulle itsevarmuutta seistä omien ajatusten takana.

Minkä muutoksen teos voi saada aikaan katsojassa?

Toivottavasti katsomosta lähtiessä yleisön ei tarvitse miettiä ymmärsinkö, vaan paremminkin nautinko.

JUKKA NURMELA, äänisuunnittelu

Rovaniemen Nivavaarasta lähtöisin oleva muusikko, säveltäjä, äänisuunnittelija ja esiintyjä. Jukka on työskennellyt Rimpparemmissä vuodesta 2019. Hänet tunnetaan myös freelance-muusikkona ja soitonopettajana.

”Olen avoin uusille ideoille ja kokeiluille. Haluan kehittyä muusikkona, esiintyjänä ja säveltäjänä. Eniten lähellä sydäntäni on rytmimusiikki. Asetelmia-teokseen olen luonut itsellenikin uutta ja erilaista musiikkia ja äänimaisemaa. Atte toivoi teokseen minimalistista konemusaa, joka oli itselleni musiikintekijänä uusi tyylilaji. Prosessi on sisältynyt paljon kokeilua ja uuden opettelua. Lopputuloskin on aika kokeellista.”

Mikä on inspiroinut sinua teoksen tekemisessä?

Kaikenlaiset ihmeelliset soundit. Pörinät, surinat, ropinat yms. Yhdestä mielenkiintoisesta soundista tai rytmistä voi yhtäkkiä lähteä kehittymään kokonainen teos.

Miltä tuntui tehdä teosta?

Mielestäni teoksen tekeminen on ollut mukavaa. Tämä on ollut uusi kokemus jälleen, ja vastuu on erilainen, kun ei itse ole lavalla soittamassa. Tykkään tehdä töitä yhdessä koreografin ja tanssijoiden kanssa.

,

JAANA ISOKANGAS pukusuunnittelu

Rovaniemeläissyntyinen

freelance-pukusuunnittelija ja maskeeraaja vuodesta 2004.

Mukana useissa eri elokuvaja mainostuotannoissa sekä teatterialan produktioissa pukusuunnittelijana, puvustajana, maskeeraajana, kampaajana

sekä lavastuksen ja propsien

parissa. Lisäksi Jaana on esiintyvä taiteilija ja laulaa sooloartistina sekä vierailee eri kokoonpanoissa.

”Olen suunnittelijana ja taiteilijana kiinnostunut taiteen alasta laajasti ja lähtenyt aina erilaisiin töihin

intohimoisesti ja ennakkoluulottomasti. Atte Herdin koreografia inspiroi minua heti.”

Mistä lähtökohdista lähdit suunnittelemaan puvustusta Asetelmia-teokseen?

Asetelmia on teos, jossa kolme naistanssijaa esiintyy ryhmässä ja erikseen. Pukusuunnittelussa halusin tämän ajatuksen olevan myös läsnä. Asetelmia yksin ja yhdessä. Liikettä, graafisuutta, pehmeyttä. Miten eri muodot asettuvat ihmisen, ja erityisesti vielä naisen vartalolle. Rikotaan vartalon muoto kuitenkin sitä tukien. Myös kontrastisuutta lähdin hakemaan heti.

Väreistä inspiraatiokuvissa oli läsnä musta, valkoinen ja punainen. Kun lavastukseen oli valittu jo melko pian vahva valkoinen, halusin jättää sen kankaista pois. Tämä antaa voimaa sekä lavastukseen että vaatteeseen. Liikkeet näkyvät paremmin ja kontrasti on suurempi. Tämä tietysti jätti minulle mustan ja punaisen vuoropuhelun. Miten nämä värit tukevat toisiaan kolmen naisen yllä. Mikä on niiden suhde yksilöinä ja erikseen. Lavastuksessa on teemana pyöreys. Toiveena oli, että teoksessa näkyy myös kulmat ja särmä. Näiden yhdistäminen olikin seuraava haaste. Miten saan vaatteisiin pehmeyden, joka yhdistyy lavastuksen pyöreään muotokieleen yhdistäen siihen kuitenkin kulmat. Näitä teemoja pyöritellen syntyi muotoja.

Luonnoksista valikoitui hyvin luontevasti kolme eri pukua. Läsnä on tasapaino ja toispuoleisuus, joka oli ollut myös mukana alusta asti. Halusin, että puvut toimivat sekä yksin että yhdessä. Halusin, että niissä on tarina, jatkumo ja oma elämä. Pukujen ei tarvitse herättää tunteita tai mielikuvia, mutta minulle ne ovat kuva naiseudesta ja sen ikuisesta vuoropuhelusta pehmeyden, jämäkkyyden ja voi-

man kanssa. Syntyi seuraavia asetelmia. Vaatteen ja muotojen asetelma vartalolla.”

JUKKA LAUKKANEN, valosuunnittelija ja lavastaja

Rovaniemeläislähtöinen valosuunnittelija ja lavastaja. Jukka on yli 25-vuotisen taiteilijauransa aikana työskennellyt ammattiteattereissa ja tanssiproduktioissa eri puolilla Suomea ja vähän ulkomaillakin. Rimpparemmissä Jukka on valaissut, lavastanut ja tuottanut vuodesta 2000 alkaen. Tällä hetkellä Jukka työskentelee vakituisesti valosuunnittelijana ja lavastajana Kajaanin kaupunginteatterissa. Jukan valosuunnittelua voi nähdä esittävän taiteen lisäksi myös arkkitehtuurissa sekä ympäristötaiteessa eri puolilla Suomea.

”Lähdin tekemään Asetelmia-teosta koreografi Atte Herdin ideoiden pohjalta sekä nähtyäni tanssijoiden ensimmäisiä harjoitteita työpajassa. Alusta saakka minua kiehtoi pyöreän muodon toistaminen kautta koko visuaalisen ilmeen. Pyöreässä ei ole nurkkia mihin paeta, pyöreä on tasa-arvoinen ja tanssija on keskiössä.”

Mitä kertoisit Asetelmia-teoksen lavastuksesta ja valosuunnittelusta?

Teoksen lavastus ja valosuunnittelu on mielessäni kuin koelaboratorio. Mietin mitä ääni ja tanssi saa aikaan ympäristössä? Näyttämön päällä leijuva

rengasvalaisin on kuin suurennuslasi, joka tutkii teosta tai vaikkapa leikkaussalin valaisin, jota tarvitaan operaation aikana. Seinien pystyvalaisimet

skannaavat teosta sivuilta ja reagoivat näkemäänsä ja kuulemaansa. Valkoinen pyöreä matto ja valkoiset seinät ovat puhtaita. Ne heijastavat takaisin kaiken valon, mikä niihin osuu.

Tanssijat

HELMI JÄRVENSIVU

Turussa syntynyt ja sittemmin Rovaniemelle kotiutunut tanssija ja tanssityöläinen. Helmi on työskennellyt Rimpparemmissä jo yli kymmenen vuotta. Hän on valmistunut Tanskan teatterikorkeakoulusta esittävien taiteiden maisteriksi keskittyen yleisötyöhön ja eri tapoihin saada ihmiset liikkumaan ja tanssimaan. Rimpparemmissä Helmi tekee yleisötyötä esiintyjän tehtävien lomassa.

”Tanssijana olen isojen linjojen ihminen. Pidän suuntaa antavista ohjeista ja oman liiketavan löytämisestä. Olen myös hyvin rytmiorientoitunut ja keskittynyt ryhmässä tekemiseen. Minulle ryhmä tulee useimmiten ennen itseäni ja olen parhaimmillani ryhmässä työskennellessäni. ”

Mistä Asetelmia-teoksessa on kyse?

Teoksessa on mielestäni kyse estetiikasta ja muodosta. Ja koska ihmisiä on lavalla useampia, kyse on myös suhteista. Tämän teoksen kohdalla suhteilla tarkoitan ennen kaikkea suhdetta kehollisesti tilassa, mutta toki myös ihmisten keskinäiset ihmissuhteet tulevat aina alatekstinä, yritti niitä välttää tai ei.

Miksi Asetelmia-teos tehdään nyt?

Asetelmia tehdään Rovaniemelle nyt, tähän aikaan, koska näyttämötaide kaipaa myös jotain abstrak-

timpaa muotosidonnaista taidetta, jota ei tarvitse sanoilla puhki selittää.

Mikä on inspiroinut sinua teoksen tekemisessä?

Tässä teoksessa ihan puhdas liike ilman konnotaatioita on ollut kiinnostavaa työstettävää.

Mikä on ollut vaikeinta teoksen luomisessa?

Haastava aspekti on ollut se, ettei niin sanottua tarinaa ole. Lisäksi kun selitykset on riisuttu pois ja

jäljelle on jätetty vain kuva, vaatii tämä teos liikkeeltä puhtautta ja tarkkuutta. Tämä on vaatinut keskinäistä muovaamista työtavoissa ja liikelaadussa sekä tarkkuutta ja tiukkuutta koreografilta. Keskinäinen kommunikaatio ja avoimuus omista tarpeista on laitettu ihan kunnolla testiin.

Minkä muutoksen teos voi saada aikaan katsojassa?

Toivoisin, että katsoja ja kokija saapuu katsomaan teosta mieli vapaana ja yrittämättä liikaa ymmärtää. Mielleyhtymiä saa tulla tai olla tulematta.

LAURA KALLAS-HERD

Rovaniemeläinen tanssija ja näyttelijä. Laura on työskennellyt Rimpparemmissä esiintyjänä vakituisesti vuodesta

2014. Lisäksi hän on työskennellyt tanssijana ja näyttelijänä Rovaniemen teatterissa ja Konttisen kesäteatterissa sekä tehnyt myös opettajan ja koreografin töitä.

”Koen olevani varsin monipuolinen esiintyjä enkä mielelläni tee selvää jakoa esimerkiksi tanssijuuden ja näyttelijyyden välillä. Oma intohimoni on ni-

menomaan teatteri ja näyttämötaide sen kaikissa olomuodoissa. Tanssijana ja esiintyjänä yritän olla mahdollisimman muokkautuva ja ’antoisa’.

Inspiroidun hyvästä ohjaajasta ja toivoisin ohjaajan inspiroituvan esiintyjästä.”

Mistä Asetelmia-teoksessa on kyse?

Liikkeestä, suunnista ja tilasta. Asetelmista, kollaaseista ja installaatioista. Leikistä näiden kaikkien kesken.

Mikä on inspiroinut sinua teoksen tekemisessä?

Selkeät muodot ja pyrkimykset täydellisyyteen.

Miksi katsojan tulisi kokea Asetelmia?

Väitän jokaisen ihmisen olevan pohjimmiltaan esteetikko. Ihmisellä on tarve hakea harmoniaa ja tyydytystä kuulemastaan ja näkemästään. Tämä teos pyrkii mielestäni tarjoamaan juuri niitä. Siksi tämä kannattaa kokea.

Mikä on ollut vaikeinta teoksen luomisessa?

Omat fyysiset rajoitteet. Se kun näkee mitä hetki

kaipaa, mutta fyysiset rajat tulevat vastaan tilassa ja kehossa. On tehtävä kompromisseja.

Minkä muutoksen teos voi saada aikaan katsojassa?

Toivon, että katsoja uskaltaa antautua samanlaisen vaikuttumisen ja keskittymisen tilaan kuin

katsoessamme esimerkiksi kuvataidetta tai kuunnellessamme musiikkia. Silloin emme pyri luomaan

täydellisiä merkityksiä tai ymmärtämään sisältöjä

vaan vaikutumme tai liikutumme silkasta kauneudesta tai harmoniasta. Liike ja tanssi voi tehdä saman.

JASMIN LAAKSOHARJU

Santasport Lapin Urheiluopiston tanssialan perustutkinnon opiskelija ja työharjoittelussa Rimpparemmin Asetelmia-teoksessa.

”Nautin itseni haastamisesta, erityisesti tanssissa ja muussa urheilussa. Olen kilpaillut mm.

Performing Arts SM, Dance & Show ja Pyörre-tanssikilpailuissa. Lisäksi olen esiintynyt paljon erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa. Lajikirjoni on laaja, ja kaikkea on tullut tanssittua aivan baletista hiphoppiin. Broadwayjazz ja musical theatre dance ovat lähellä sydäntäni! Tanssijana kuvaisin itseäni fyysiseksi ja ilmaisuvoimaiseksi. Tanssissa hienointa on löytää uusia suuntia ja reittejä liikkeelle, tuntea musiikki kehossa sekä kasvaa henkisesti ja fyysisesti tanssijana.”

Mistä Asetelmia-teoksessa on kyse?

Asetelmia-teoksessa luodaan erilaisia kuvia tanssijoiden kesken ja nimensä mukaisesti yllättäviä ja kiehtovia asetelmia.

Miksi katsojan tulisi kokea Asetelmia?

Katsoja voi nähdä teoksessa hetkiä, joissa tanssijat katsovat selkeästi toisiinsa ja ovat yhteydessä sekä tanssivat yhdessä. Katsoja voi löytää teoksen keskeltä pysähdyksiä sekä erilaisia silmää tyydyttäviä asetelmia. Teos on fyysinen ja eteenpäin menevä, mutta katsojalla on aikaa tutkia liikettä rauhassa.

Teoksesta voi myös nähdä miten liikkeet ovat sidottuina toisiinsa ja lähtevät aina jostain tietysti kehonosasta liikkeelle. Katsoja voi kokea tyydytystä, kun löytää sieltä selkeitä asetelmia ja mielenkiintoisia kontaktihetkiä tanssijoiden kesken ja pääsee näkemään sekä tulkitsemaan niitä.

Mikä on inspiroinut sinua teoksen tekemisessä?

Teoksessa kiehtoo erityisesti liikkeiden jatkuvuus ja arvaamattomuus sekä liikkeet, joita tanssijat tekevät, mutta eri suuntiin ja kenties eri aikaan, ja sitä kautta muodostuu upeita kuvia. Teos voi herättää yleisössä jännitystä, sillä mitä vain voi tapahtua. Teosta on ollut mielenkiintoista ja upeaa tehdä. Itseään on saanut haastaa, sillä harjoitusprosessin aikana olen löytänyt kehostani pinttyneitä tapoja tehdä liikettä. Näitä maneereja olen päässyt rikkomaan. Lisäksi olen saanut aivan jotain uutta omaan tanssijan työkalupakkiini. Aivot oppivat uusia suuntia ja liike lähtee aina jostain eikä synny tyhjästä!

Liikkeiden loppuun vieminen on myös hyvin tärkeää, varsinkin tässä teoksessa, jossa luodaan jatkuvasti erilaisia kuvia. Ryhmän seuraaminen, oman paikan ottaminen tilasta sekä kommunikoiminen toisten tanssijoiden kanssa selkeästi on tärkeää.

Plien käyttöä ei voi korostaa liikaa, se helpottaa huomattavasti liikkumista. Olen saanut koreografi

Atte Herdiltä ja tanssijakollegoiltani Helmiltä ja Lauralta sekä muilta Rimpparemmin työntekijöiltä niin paljon tämän matkan aikana, etten voi tarpeeksi kiittää! Kallisarvoisia ja unohtumattomia hetkiä, ja nyt niitä pääsemme jakamaan lavalla toistemme sekä yleisön kanssa!

PYSTYBAARI WILJAMI palvelee iltanäytöksissä klo 18 alkaen

Rimpparemmin Pystybaari Wiljami tarjoilee kuohuvat, punkut, valkkarit, oluet ja limpparit vaikka istumapaikalle saakka. Nauti illasta ja nosta käsi pystyyn kun kaipaat täydennystä. Meillä lasi on aina puoliksi täynnä.

www.rimpparemmi.fi