3 minute read

Raision historiaa maan alta ja päältä

TEKSTI MIKKO JAAKKOLA KUVAT PETTERI MÄNTYSAARI

Ensimmäiset kirjalliset maininnat Raisiosta ovat vuodelta 1292, mutta seudulla on ollut asutusta jo vuosituhansia ennen tätä. Eri aikakausilta on säilynyt runsaasti esineistöä, ja uutta löytyy jatkuvasti, kiitos muun muassa aktiivisten metallinetsijöiden. Kaivauslöytöjen lisäksi Raision historiaan voi tutustua myös maan päällä.

Advertisement

METALLINETSIJÄT ETSIVÄT JÄLKIÄ HISTORIASTA

Suuri osa historiasta on jäänyt kaupungin kasvaessa rakennusten, teiden ja laitosten alle. Uutta tietoa nousee kuitenkin jatkuvasti maan alta. Arkeologien apuna historian jälkiä kaivavat esiin metallinetsijät, jotka haravoivat peltoja ja metsiä harrastusmielessä.

Mikko Tammelin ja Oskari Heikkilä kuuluvat Vakka-Suomen Metallinetsijöihin, jotka ovat tehneet runsaasti esinelöytöjä muun muassa Raisiossa. – Lounais-Suomessa on ollut asutusta vuosituhansien ajan ja tiiviit kauppayhteydet muualle maailmaan. Sen lisäksi että kaupankäynnin myötä rahaa ja esineitä on liikkunut täällä paljon, asuinpaikat ovat olleet suhteellisen vakiintuneita rautakaudelta lähtien, Heikkilä kertoo. – Historiasta puhuttaessa pitääkin muistaa pitkä aikajänne. Jos raisiolainen pelto on ollut viljelyskäytössä 500–600 vuoden ajan ja sinne on joka kylvön yhteydessä pudonnut viljelijöiden taskusta muutama kolikko, työkalu tai solki, niin löydettäviä esineitä on tänä päivänä satoja, Tammelin kuvailee.

TIEDOLLA JA TAIDOLLA

Tammelin ja Heikkilä kertovat metallinetsintäharrastuksen aloittamisen olevan suhteellisen helppoa. Perusmallin metallinetsimen, joka kestää vuosikymmeniä, saa käytettynä parilla sadalla. Enemmän kuluukin lapioita, etenkin varsinaissuomalaisessa savimaassa. Kyseessä ei siis ole välinelaji. – Tärkeämpää on osata tunnistaa sopivat paikat, Heikkilä kertoo. – Esineitä löytää helpoiten vanhoilta asutuspaikoilta ja viljelyksiltä. On myös osattava huomioida maanmuotojen muuttuminen vuosisatojen varrella. Enimmäkseen etsimme sänkipelloilta ja metsistä ja jonkun verran myös rannoilla ja rantavedessä, hän luettelee.

ARKEOLOGIEN APUNA

Löydösten arkeologinen merkitys on metallinetsijöille tärkein. Vaikka maasta löydettävillä esineillä ei useinkaan ole suurta rahallista arvoa, ovat ne historiallisesti mittaamattoman arvokkaita. Siksi toiminnassa noudatetaan tarkasti sääntöjä ja löydöksiin suhtaudutaan kunnioittavasti.

– Muinaismuistot kuuluvat Suomessa Museovirastolle ja kaikki löydöt on ilmoitettava heille. Nykyään se on helppoa ilmoituspalvelu Ilpparin kautta. Ja jos löytö on mielenkiintoinen, arkeologit tekevät lisätutkimuksia. Teemme myös tiivistä yhteistyötä Raision kaupunginarkeologin kanssa Tammelin ja Heikkilä kertovat. – Noudatamme tietysti lakeja, esimerkiksi kiinteiden muinaismuistojen suoja-alueista, minkä lisäksi kaikki kaivaukset tehdään maanomistajan luvalla ja Suomen Metallinetsijöiden eettisten ohjeiden mukaan, he painottavat.

Historiallisten esineiden lisäksi VakkaSuomen Metallinetsijät tarjoavat apuaan kadonneiden esineiden sekä maakaapeleiden ja putkien etsinnässä. – Meidät löytää Facebookista, jos tarvetta metalliesineiden etsimiseen tulee. Ja metallinetsinnästä kiinnostuneet voivat lähteä tutustumaan toimintaamme. Varoituksena on tosin sanottava, että jokaista muinaislöytöä kohti maassa on valtava kasa pullonkorkkeja ja metalliroskaa, Tammelin ja Heikkilä päättävät.

Metallinetsimellä löydettyjä kolikoita, solkia, puukonterä, vaskikello sekä koruja ja muita esineitä. Vanhimmat kuvassa olevat rahat ovat viikinkiajalta, jolloin niiden arvo määräytyi painon mukaan ja kolikoista oli tapana leikata paloja maksuksi.

Mikko Tammelin harrastaa metallinetsintää VakkaSuomen Metallinetsijöissä.

PALA VANHAA RAISIOTA KROOKILASSA

Historiallista Raisiota löytyy esimerkiksi Papinkallion rautakautiselta asuinpaikalta, keskiaikaisesta harmaakivikirkosta, Vatselan kylämiljööstä sekä Krookilan kotiseutukeskuksesta, jossa ravintola Krookilan Wanhaa Tupaa ja tupapuotia pitää Menna Leino. – Ensimmäiset maininnat tilasta ovat 1400-luvun lopulta, ajalta jolloin Kolumbus lähti etsimään uutta meritietä Intiaan. Täällä yhdistyvätkin historia ja nykyaika, Leino kuvailee.

Krookilan tilalla on pitkä ja polveileva historia. Sen omistajina ovat aikojen saatossa olleet muun muassa Naantalin luostari, Juhana III:n avioton tytär Sofia Gyllenhielm, tämän mies Pontus de la Gardie, ja myöhemmin Ruotsin kruunu. Raision kauppalalle tilan myivät Toivo ja Elma Suojanen 1965. – Haluamme, että paikka pysyy elävänä. Siksi tarjoamme Krookilassa erilaista toimintaa ympäri vuoden, Leino kertoo. – Krookilalla on aina ollut iso merkitys raisiolaisille. Täällä on mm. pidetty pyhäkoulua, ja jokin aika sitten meillä oli asiakkaana yli satavuotias rouva, joka kertoi aikanaan syntyneensä Krookilan savusaunassa.

Muinaismuistot kuuluvat Museovirastolle

Raision kaupunginarkeologi Jari Näränen näkee metallinetsijöiden toiminnan pääosin positiivisena. – Metallinetsijät ovat tuoneet esiin tuntemattomia kohteita ja uusia löytöjä, joita arkeologit eivät ole osanneet etsiä. Vaarana tosin on, että harrastajat aiheuttavat muinaismuistoille vahinkoa tai sotkevat löytöpaikan. Arkeologiassa konteksti on useimmiten yksittäisiä esineitä tärkeämpi, hän muistuttaa. – Esimerkiksi pelloilla ei ole vaaraa, että kaivaminen sotkisi löytöpaikkaa, koska maata on jo muokattu. Metsälöydöissä on oltava tarkempi, ettei arkeologinen konteksti tuhoudu. Lisäksi muinaismuistokohteilla on suoja-alue, jonka sisällä kaivaukset on kielletty, Näränen huomauttaa.

Miten toimia, jos löydät muinaismuistoesineen

1. Älä puhdista esinettä. Puhdistamalla voit vahingossa tuhota tärkeää tietoa, vaikkapa soljen takana olleen tekstiilijäänteen. 2. Älä kaivele enempää sen löytöpaikkaa. Esineen löytöpaikalla saattaa olla asuinpaikka, hauta tai muu muinaismuistolain rauhoittama kiinteä muinaisjäännös. 3. Ilmoita tiedot löytyneestä esineestä ilmoituspalvelu

Ilppariin. Esinelöydön merkityksen arvioinnin kannalta mahdollisimman tarkka tieto löytöpaikasta ja sen olosuhteista on olennaisen tärkeä. 4. Odota ohjeistusta tai lähetä esine suoraan Museovirastoon

Ilpparin tietojen kanssa. Lisätietoa Museoviraston sivuilla: museovirasto.fi

Tietoa metallinetsinnästä, mm. eettiset säännöt:

suomenmetallinetsijat.fi

This article is from: