Sydankapynen 03 2007

SYDÄNKÄPYNEN NUMERO 3 / 2007 11. VUOSIKERTA TOUKOKUU Syvänmaankylän tiedotuslehti Tässä numerossa: s.2 Pääkirjoitus, Vieraskynä, Hanna Karsikas s.3 Aruka vei matkamessuille s.4 Kyläosuuskunnan toimintakertomus 2006 s.5 Niittymaja-liite: Leena Järnforsin tapaaminen Hollanin suurlähettilään tapaaminen s.6 Ilmapallotarin osa 3 s. 7 Ilmapallotarina jatkuu s.8 Niittymaja - hankeuutiset s. 9 Toimintaympäristö Terttunen-hanke s 10 Irlanin matka s. 11 Sitten viime numeron Kyläseura toimii...

Sykkeen peli-illat s. 12 Itä- ja PohjoisSuomen kyläpäällikköpäivät

Kaikella on aikansa

Sykkeen tiestä toteemikuja Elon ja ajan kierrossa ihmiset ovat löytäneet tekemisilleen sopivan ajan. Ilmeisesti ilmastomuutokset muuttavat olosuhteita ja tekemisen aikoja.

Kunnallisten palvelujen tuotannossa tuottamisilmasto eli säädökset ovat olleet useampia sukupolvia pysähtyneessä tilanteessa.

Nyt sielläkin kysytään kykyä nähdä asiat tulevaisuuteen vaikuttavina.

Sykkeen tie, jota nimeä ei ole vielä edes tietoimituksella vahvistettu, valmistuu suunnitelmien mukaisesti. Uudella tieyhteydellä poistetaan naapurille aiheutuneita liikennehaittoja sekä parannetaan liikennöitävyyttä. Pääosin TE-keskuksen rahoittamana sekä kunnan ja tieosakkaiden panostuksella on syntymässä uusi tieyhteys. Tie ava-

taan varsinaisesti Syvänmaankylän kyläillassa tiistaina 3.7.

Vahvistetussa budjetissa on todennäköisesti jäämässä pieni osuus maksuvaraa. Sen avulla voitaisiin valaista vajaan puolen kilometrin tieosuus. Toinen merkittävä ajatus on rakentaa tiestä “toteemikuja”. Se ilmenisi valopylväissä sekä tien puoliväliin sijoittuvana “taidekukkulana”.

Valopylväisiin voisivat halukkaat varata ja työstää oman “toteeminsa”. Kukkulalla pidettäisiin vuosittain sekä varsinaisten puuveistostaiteilijoiden, että perinnemetsureiden puuveistoskisoja.

Aikaa päälle Sykkeen tiestä syntyisi todellinen veistosten kuja (nähtävyys?)

Sydänkäpynen

Toukokuu 2007

Pääkirjoitus 19.5.2007 Perinteisesti näihin aikoihin eli Erkin päivän tienoilla alueellamme koivut ovat olleet hiirenkorvalla. Tänä vuonna ollaan jo myöhässä. Useamman viikon kolea sää pysäytti kevään edistymisen.

Eräs lukija oli lehtemme edellisestä numerosta löytänyt asiavirheen. Ja oli saattanut tiedon kustantajan eli kyläseuran puheenjohtajan tietoisuuteen. Olemme oikaisseet sen ja toisenkin virheen tässä numerossa. Jatkossa lehtemme toimitus ei ota vastaan kustantajan kautta tulevia terveisiä, vaan lähtee siitä, että kaikki hoidetaan vastuullisen toimituksen kautta. Haluamme pitää kiinni toimituksen itsellisyydestä ja vastuullisuudesta.

Tällaisia useista hankeliitteistä muodostuvia numeroita tulee tänä vuonna vielä useita. Ne jaetaan myös Kärsämäellä kaikkiin talouksiin. Mikäli joku ei saa lehteä, se johtuu jakelussa tapahtuneesta häiriöstä. Toivomme vapaaehtoisia jäsenmaksuja, palveleehan tällainen lehti koko kunnan asiaa.

Tiistaiset Sykkeen peli-illat ovat mahdollisuus myös uudentyyppiseen sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tervetuloa pelaamaan ja saunomaan.

Hyvää yhteistyötä ja kesää toivottaa päätoimittaja Esko Vähätiitto

 Hanna Karsikas

Kokemuksia KeskipisteLeaderin toiminnasta

Keskipiste-Leaderin toimintaalue käsittää Nivala-Haapajärven ja Siikalatvan seutukunnat. Leader+ 2001 – 2006 ohjelmakaudella on ollut teemana “Maaseudun asukkaiden elämänlaadun parantaminen”.

Keskipiste-leaderin tehtävänä on tukea pienten paikallistoimijoiden omaehtoista kehittämistä. Kaikkien rahoitettavien hankkeiden tulee edesauttaa taloudellisen toiminnan vahvistamista alueellamme ja hankkeilla on oltava suora tai epäsuora yhteys elinkeinoelämään. Olennaista on löytää hankkeesta elinkeinoyhteys olipa kyseessä kulttuuri, kylä tai yrityshanke. Kansainvälisiä ja matkailua edistäviä hankkeita on myöskin menossa.

Keskipiste-Leaderin toimintaryhmä on nimennyt kaikkiin rahoittamiinsa hankkeisiin yhteyshenkilön hallituksen jäsenistä. Toimihenkilöi-

2 Sydänkäpynen Sydänmaankylän tiedotuslehti Julkaisija: • Sydänmaan Kyläseura Vastaava päätoimittaja: • Esko Vähätiitto Levikki: • kotikylällä laatikkojakeluna, • muualle osoiterekisterin mukaan Ilmestymiskerrat: • neljännesvuosittain Paino: monisteena Tilaushinta: maksutta kyläseuran jäsenille Muille 10 €/ vuosi, irtonumero 3 € Ilmoitukset sopimuksen mukaan Postiosoite: Luomajoenkouluntie 38 86710 Kärsämäki Puhelin: (08) 773 805 Fax: (08) 773 806 syke@kylakeskus.com www.kylakeskus.com

Huom. kärsämäkisille:

den lisäksi hallituksen jäsenet ovat voineet perehtyä heille nimettyihin, oman paikkakunnan hankkeisiin ennen hallituskäsittelyä. Vuosittain on järjestetty itsearviointi- ja seurantatilaisuuksia, joissa hallituksen jäsenet ovat raportoineet heille nimettyjen päättyneiden hankkeiden tuloksista.

Raportti on tehty yhdessä hankkeen hakijan kanssa. Yrittäjä / hankkeen hakija on yleensä ollut hyvin kiitollinen saamastaan rahoituksesta, jota ilman hanke tuskin olisi noussut pystyyn. Erityisen tyytyväisiä he ovat olleet toimihenkilöiden apuun aloitusvaiheessa. Paperitöistäkin selviää, kun tekee ne alusta asti huolellisesti.

Olen toiminut KeskipisteLeaderin hallituksessa kuluneen ohjelmakauden. Se on ollut mielenkiintoinen näköalapaikka seutukuntien elinkeinoelämään. Omalta paikkakunnalta olisi vain toivonut enemmän hankehakemuksia. Sydänmaankylän Kyläseura ry on ollut aktiivisin tuen hakija. Tukea voi hakea: tuotannolliseen investointiin, kehittämishankkeeseen, koulutushankkeeseen tai esiselvitykseen.

Toivomme tänä vuonna vapaaehtoisia 10 euron tilausmaksuja. (Lehti jaetaan jokaiseen talouteen noin neljä kertaa vuodessa.)

Tilille: Sydänmaan Kyläseura 520503-217330 Lisätietoihin: Maksajan nimi ja osoite

Oikaisu vuosilukuun Viime lehdessä oli virheellisesti lähdetekstin huonosta luettavuudesta johtuen “Natsien vasikat kertoivat Gestapon edustajille van Assin työskentelystä. Vuoden 1945 loppupuolella Gestapo punoi juonia hänen pidättämisekseen...” Oikea vuosiluku on tietysti 1943.

Pahoittelemme virhettä ja kiitokset tarkalle lukijalle palautteesta.

Hallituksen jäsenille on järjestetty koulutusta ja opintomatkoja.

Irlantiin samoin kuin Etelä-Pohjanmaalle suuntautuneet opintomatkat ovat olleet antoisia.

Toukokuu 2007

Aruka vei toimijat kotimaan matkamessuille 13.-15.4.

Osuuskunnan ja muutamien muiden sydänmaalaisten yhteisyritys toteutti messuosaston Tampereella.

Tapahtumien tuottaminen on Aruka Oy:n yksi päätehtävistä. Nyt toteutetussa sisämessuosastossa testattiin neljän eri näytteilleasettajatahon yhteistä toimivuutta. Aruka Oy on investoinut noin 30-40 neliön kalusteet, jotka voidaan toteuttaa erimuotoisina .

Keskipistealueella olevat yritykset perustivat kaksi vuotta sitten yhtiön, jonka tehtävänä on osakasyritysten markkinointi- ja myyntitoiminnan edesauttaminen. Yksi tehtävä on yhteisten messuosastojen tuottaminen. Aikaisemmin Aruka on toiminut sitojana Haapaveden Folk-tapahtuman ravintolatoimintojen osalta vuonna 2005 sekä joulumarkkinatorin toteuttajana jouluna 2006. Nyt Tampereen kotimaan matkailumessuilla toteutettiin ensimmäisen kerran messuosasto sisätiloissa.

Kotimaan matkailumessut järjestettiin Tampereen Messukeskuksessa Pirkkalassa. Samanaikaisesti kotimaan matkailumessutapahtuman lisäksi messualueella oli vapaa-ajan ja keräilymessut.

Arukan sitoma osasto rakentui Paanukirkon ja kyläkeskus Sykkeen yhteisestä kesähäätarjonnasta, METKALhankkeen kokoamasta metsästysja kalastus “kloosista”, yhden standin muodostivat Kärsämäen kesätapahtumat sekä neljäntenä nurkkana oli Keskipiste kehitykseen - osasto.

Sydänkäpynen Tiina kirjoittaa Aruka matkamessut

Arukan osastolaisia Arukan osastolaisia ja ja takaseinä takaseinä

Messuosaston ulkoisessa ilmeessä tavoiteltiin yhtenäistä Aruka-ilmettä. Osastoelementtien kokoamista harjoiteltiin etukäteen. Se pystytettiin lähes kokonaisuudessaan Sykkeen sisätiloihin. Tulevaisuudessa kaluste-elementeistä voidaan suunnitella erimuotoisia ja – kokoisia sisänäyttelyosastoja.

Kaikkinensa tuotiin sanomaa esille teknisin keinoin; visuaalisesti, osittain audiovisuaalisesti.

Perusrakenteiden kiinteät tekstit, esitteiden sisältö ja sähköinen materiaali tukivat toisiaan.

Aruka Oy:n toiminta-ajatuksena tapahtumien tuottamisessa on, että jokaiselle toteutukselle hankitaan ja nimetään vastuullinen tapahtumatuottajahenkilö. Tähän liittyvä sopimus ja ohjaus problematiikka ratkottiin Berliinin joulumarkkinatapahtuman yhteydessä. Nyt tuottajana oli oman toimensa ohella hallituksen puheenjohtaja Esko Vähätiitto.Ympäristöstä satunnaisesti tiedusteltiin opiskelijaa tai

3 muuta henkilöä, joka olisi voinut tulla tehtävään ja samalla oppimaan kyseisessä työssä. Kuitenkaan nopeassa rytmissä sopivaa henkilöä ei löydetty.

Kokemusta osaston rakentamisen ja toteutuksen yhteydestä saatiin rakenteisiin tulevien perustekstien ja kuvaelementtien hankkimisesta.

Edellisvuoden kotimaan matkailumessuilta kantautuneen palautteen perusteella osasto toteutti hyvin toivorikkain mielin. Kävijämäärä ilmeisesti tällä kertaa edelliseen verrattuna jäi alle puoleen. Myöskin selkeästi oli havaittavissa, ettei väkeä messuille tullut laajemmalta alueelta. Kuitenkin osastokokonaisuuden toteutuksesta kaikkinensa saatu kokemus Arukalle ja mukana oleville toimijoille oli oppimis- ja kehittymismielessä antoisa.

Kesähäätarjontaa Arukan osastolla.

METKAL-hanke ja Markus Muuttola ja Markus Muuttola METKAL-hanke

Toukokuu 2007

Sydänkäpynen

Kyläosuuskunnan toiminta 2006 Osuuskunnan tilikokous pidettiin 21.4. Sykkeessä.

Kokous hyväksyi toimintakertomuksen, vahvisti tilinpäätöksen sekä myönti vastuuvapauden.

Toimintaketomus v. 2006

Ulkoinen toimintaympäristö Osuuskunnan yhdeksännen toimintavuoden aikana yleinen taloudellinen kehitys Suomessa oli positiivista ja vakaata. Bruttokansantuote oli voimakkaassa kasvussa, työllisyys parantui, eikä maassa tapahtunut mitään merkittäviä mullistuksia. Joiltakin tehdaspaikkakunnilta tuli tietoja teollisuustyöpaikkojen siirtymisestä ulkomaille.

Vuoden loppupuolella kuntien toimintaan liittyvän paras-hankkeen liikkeellelähtö aiheutti jo kyseisessä kentässä värinää. Myös EU-ohjelmakausien muutos heijastui moniin kehittämistoimintoihin. Vuoden jälkipuoliskolla Suomi isännöi puheenjohtajamaana EU:ta.

Tämäkin löi oman leimansa vuoden suomalaiseen yhteiskunnalliseen elämään.

Raakapuun Venäjältä tuonnissa tapahtuneet muutokset alkoivat vaikuttaa syksyllä myönteisesti kotimaan kysyntään ja hinnoitteluun.

Oma toiminta Kertomusvuoden leimuavin tapahtuma oli savusaunan tulipalo. Loppiaisena saunan lämmityksen yhteydessä ilmeisesti jonkinlaisen häkäkaasuleimahduksen vaikutuksesta sauna syttyi tuleen. Ripeät alkusammutustoimet ja palokunnan nopea saapuminen estivät rakennuksen tuhoutumisen kokonaisuudessaan. Saunan sisusta jouduttiin uusimaan kauttaaltaan. Korjattuna sauna saatiin uudelleen käyttöön

Sydänmaan Kyläosuuskunta

kesän kynnyksellä. Vakuutus korvasi aiheutuneet vahingot.

Erilaiset perhejuhlat olivat edelleenkin Sykkeen toiminnassa merkittävin tulolähde. Niissä oli pyrkimyksenä entistä ammattimaisempi toimiminen ja sitä kautta asiakastyytyväisyys.

Pihapiirissä kasvimaan hoidolla saatiin sekä viherilmettä, että satoa pöytään. Uutena rakennelmana savusaunan viereen valmistui erillinen puuliiteri.

Erilaisia tarpeellisia kalustetäydennyksiä ja uudistuksia toteutettiin, merkittävimpänä tässä mielessä oli kahden peräkärryn hankkiminen hakkeiden käsittelyä varten.

Useissa tapahtumissa toimittiin yhteistyössä kyläseuran kanssa. Merkittävin tapahtuma oli heinäkuun alkupuolelle sijoittunut kyläilta. Toisen paikallisen yhteistyöfoorumin muodosti Luomajoenkouluntien uudistamishanke. TE-keskuksen tukirahoituspäätös saatiin vuoden lopulla ja samalla

käynnistettiin tiehankkeen toteuttamiseksi tietoimitus ja tiesuunnittelu.

Hallinto Osuuskunnan jäsenmäärä oli vuoden lopussa 27. Jäsenmäärässä ei tapahtunut muutoksia vuoden aikana. Osuusmaksun suuruus oli edelleen168,19 €. Liittymismaksu on ollut 336,38 €.

Osuuskunnan kokouksia pidettiin vuoden aikana kaksi. Ensimmäinen eli tilikokous pidettiin 28.4.200 Kyläkeskus Sykkeessä ja toinen eli vaalikokous 28.12.2006, samoin Sykkeessä.

Luomajoenkouluntie 38 86710 Kärsämäki puh. 08-773805 0400-266008 syke@kylakeskus.com www.kylakeskus.com

4 Hallituksen puheenjohtajana on ollut Esko Vähätiitto. Muina jäseninä hallituksessa ovat toimineet Jaakko Alhosaari, Kyösti Autio (varapuheenjohtaja), Aaro Kyllönen ja Kai Vähätiitto. Hallituksen sihteerinä ja hallinnon juoksevien asioiden hoitajana on toiminut Elina Vähätiitto.

Toimintavuoden aikana hallituksella on ollut kolme kokousta.

Osuuskunnan varsinaisina tilintarkastajina ovat toimineet HTM Riitta Kiviniemi ja Jorma Mäkiniemi sekä varahenkilöinä Pekka Anttila ja Matti Viitala.

Talous Liikevaihto kasvoi voimakkaasi edellisestä vuodesta (+ 43 %) ollen nyt 98,7 t € Rakennuksista ja muista pitkävaikutteisista menoista on tehty verolain ja suunnitelman mukaiset poistot yhteensä 3.439 € .

Tilikauden tulokseksi muodostui ennen veroja 65,60 €.

Rakennusten ja muiden pitkävaikutteisten menojen yhteissumma oli vuoden päättyessä 26.857 €. Osuuspääoma ja liittymismaksut olivat tilikauden päättävässä taseessa yhteensä 5.298 €.

Tilivuoden aikana käyttöpääoma on rahoitettu 20.000 euron shekkitililuotolla.

Positiivisen tuloksen on mahdollistanut se, että Elina Vähätiiton tekemä lämmitykseen ja muuhun kiinteistön hoitoon, ravintola- ja majoitustoimintaan sekä yleishallintotehtäviin kohdistuva työ on ollut pääosin talkootyötä.

Osuuskunnan tilinpidon ja maksuliikenteen on hoitanut Tilipalvelu Elina Vähätiitto. Osuuskunta on puolestaan vuokrannut toimitilat Elina Vähätiiton toimistolle.

Rakennukset ja kalusto on vakuutettuna Tapiolassa 511.800 euron arvosta. jatkuu sivulla 11

Hallitus: Esko Vähätiitto, puheenjoht.

Kyösti Autio, varapuheenjoht.

Aaro Kyllönen, jäsen Kai Vähätiitto, jäsen Ritva-Liisa Nisula, jäsen

Toukokuu 2007

Sydänkäpynen

 

5

   

Leena Järnforsin tapaaminen Erkki Järnforsin tytär, museonjohtaja Leena Järnfors tavattiin Keravan museolla torstaina 19.4.

Hän kertoi mm. lapsuudestaan Sydänmaankylällä, vierailusta Hollannissa 60-luvulla sekä Järnforsien suvusta. Käytiin läpi materiaalinhakua ja perinnekulttuuriin liittyviä asioita. Visioitiin myös yhdessä sitä, miltä niittymaja käytännössä valmiina näyttäisi ja mitä toimintoja siihen liittyisi. Keskusteltiin myös Leena Järnforsin järjestämistä “historiallisten kohtausten uudelleen näyttelemisistä”, joita on järjestetty koululaisille.

Leena Järnfors esitteli valokuvia, pääasiassa vuodelta 1957,

Hollannin suurlähetystön yhteistyö Hollannin suurlähettiläs Robert Engels otti vierailijat vastaan Helsingin suurlähetystön tiloissa 20.4. Esko Vähätiitto ja Tiina Prittinen toivat terveiset Kärsämäeltä ja Sydänmaankylältä. Suurlähettiläs tunsi tarinan ilmapalloista ja oli tutustunut hankkeen lähtökohtiin.

Suurlähettiläälle kerrottiin hankkeen raameista, rahoituksesta ja yleisestä suunnitelmasta. Hänelle

Leena Järnfors Ritolan pihapiirissä 1950-luvun loppupuolella.

Kuvan on ottanut Erkki Järnfors.

kun hän itse on ollut pieni lapsi.

Kuvia oli 1950-luvulta Ritolasta ja mm. suoniityltä. Kustaa Järnfors on tehnyt taitavia tuohitöitä, yksi kuva on Leenasta hänen selässään tuohikontissa (ks. sivu 8). Kustaan

tuohitöitä on paljon tallella. Leena Järnfors oli erittäin kiinnostunut toimimaan mukana hankkeessa.

Yhteistyömuotoja mietitään jatkossakin.

kerrottiin rahoituksen varmistuvan seuraavan ohjelmakauden alettua ja muusta projektinhallinnasta.

työ kannattaa olla juuri sen suuntaisesti rajattua kuin projektissa onkin kaavailtu. Maanviljelijöiden vierailu Hollannin maatalouskohteissa on yksi esimerkki yhteistyöstä, jota voisi viedä eteenpäin.

Suurlähettiläs oli kiinnostunut hankkeen yhteistyökumppaneista Roermondissa ja häntä informoitiin neuvottelun alla olevasta yhteistyöjärjestelystä.Yhteistyöstä todettiin, Matkailun osalta tapaamisesettä kansalaisten yhteistoiminta on sa todettiin, että hollantilaiset ovat tärkeää, ja lähetystö voi auttaa täs- kiinnostuneet Suomesta ja luonsä ja toimia välittäjänä. Suurlähet- nosta. Keskusteltiin myös yleisesti tiläs korosti, että suomalaisten ja matkailusta ja Kärsämäestä hollantilaisten yhteistyötä on help- matkailukohteena ja asuinKlingtmans haastattelee Niittymaja-hankkeesta keskustorilla. poToimittaja tehdä, sillä ajattelussa on pal- paikkana. jon samaa. Hollantilaiset pitävät suomalaisista ja Suomesta. Yhteis(jatkuu sivulla 8)

Toukokuu 2007

Sydänkäpynen

Ilmapallotarina tähän asti: Tarina on toimittaja Erkki Järnforsin 60-luvulla kirjoittama tositarina, joka alkaa 30-luvulta Hollannista. Hollannin kuningashuoneeseen syntyi prinsessa, jota juhlistaakseen Roermondin kaupungin St. Ursulan koulun oppilaat lähettivät viestejä maailmalle ilmapallojen mukana. Van Assin sisarusten ilmapallot lensivät Kärsämäelle, Sydänmaan Pillinevalle saakka, josta ne löysi suoheinänhakureissulla ollut Reino Järnfors. “Ilmapallosillan” muodostaneiden henkilöiden välillä oli kirjeenvaihtoa, mutta sota tuli väliin. Reino Järnfors palveli talvi- ja jatkosodassa haavoittuen jälkimmäisessä vakavasti.

Etelä-Hollannissa sijaitseva Roermond puolestaan oli natsien valloittama. Van Ass:in sisarusten koti, De Weerd:in kahvila oli juutalaisten piilopaikkana ja Van Ass:ien vanhemmat toimivat vastarintaliikkeessä. Viime osassa perheen isä pidätettiin ja vietiin keskitysleirille.

Ilmapallotarina Osa 3 Natsit jatkoivat tietenkin talon tarkkailua isännän pidättämisen jälkeen. Kun he kerran saapuivat suorittamaan etsintää, oli talossa kätkettynä viisi juutalaista. Kaikki muut ehtivät piilopaikkoihinsa, mutta pieni 11-vuotias juutalaistyttö jäi alakertaan. Natsit tiukkasivat tarkastusta suorittamaan, kuka tyttö on , ja van Assit selittivät, että kyseessä oli sotaa Rotterdamista pakoon tullut sukulainen. Ennen seuraavaa tarkastusta saatiin tietää, että juutalaistytön äiti oli ammuttu Mastrichtissä. Tyttö piilotettiin eräiden Roermondissa asuvien juutalaisten luo. Seuraavassa ratsiassa tiukattiin Asseilta

kuva

missä tyttö nyt oli. Assit selittivät, että lapsi oli yksinkertaisesti juossut tiehensä. Tähän selitykseen oli natsien pakko tyytyä.

Juutalaistyttöä onnisti paremmin kuin Anne Frankia. Hänet salakuljetettin myöhemmin Englantiin ja sieltä hän matkusti Amerikkaan. Siellä hän elää vielä tänäkin päivänä ja on ollut jatkuvasti yhteydessä van Assien perheeseen.

Perheen päämiehen pidättämisen jälkeen eli van Assien perhe puoli vuotta epätoivon vallassa. Sitten saapui isältä ensimmäinen keskitysleirin kaavakkeella kirjoitettu kirje. Niitä meille esitetltiin kaikkiaan puolikymmentä kappaletta, samoin pari, kolme salateitse toimitettua viestiä. Kaksi kertaa van Ass tuomittiin kuolemaan, mutta kuin ihmeen ansiosta tuomion jälkeen hän

6 vapautui keskitysleiriltä ja saattoi palata normaaliin elämään – kylkiluut raakamaisissa kuulusteluissa ja kolmannen asteen käsittelyissä runneltuna.

Van Assin suuret palvelukset ja urotyöt noteerattiin kaikkein korkeimmallakin taholla. Hänestä tuli sankari, jolle kenraali Eisenhower myönsi monta kunniamerkkiä isänmaan, liittoutuneiden ja rauhan hyväksi tehdystä työstä. Kymmenen vuotta rauhanalun jälkeen pidetyssä juhlassa otetun vastarintaliikkeen miesten kuvassa istuu van Ass kunniapaikalla. Eturivissä varsin lähellä häntä on kuningatar, joka aina joulun aikana lähetti sankarilliselle ja urhoolliselle isänmaanystävälle tervehdyskirjeen.

Syntymämaataan palavasti rakastanut ja sen hyväksi suuria uhrauksia tehnyt van Ass kuoli kotikaupungissa lokakuun 25. päivänä vuonna 1957.

Charles Ruystraat 80:ssä Roermondissa on Herman Timmermann siirtomaatavarakauppa, siisti, valoisa, asiallinen ja nykyaikainen.Asiakkaita palvelevat omistaja itse sekä hänen puolisonsa Greta, omaa sukua van Ass. Ilmapallojen toinen varsinainen lähettäjä. Sisar Mia on kuollut joitakin vuosia sitten. Kauheista sotaajoista on kulunut yli 20 vuotta, mutta niiden muistot järkyttävät mieltä vieläkin.

-Tuntuu siltä kuin sydän pysähtyisi, kun muistan sotavuodet ja meidänkin perheemme osalle sattuneet järkytykset ja kärsimykset, sanoo Greta.

Hänen miehensä lisää: -Kukaan ulkopuolinen, vierasmaalainen ei voi kuvitellakaan kuinka paljon täysin syyttömiä ihmisiä kidutettiin ja murhattiin Roermondissa Gestapon toimesta.

Toukokuu 2007 Sellaista raakuutta ja julmuutta ei unohda.

Kun Herman Timmermann ryhtyy kertomaan omia sodanaikaisia vaiheitaan, tuntuvat ne mielikuvituksellisuudessaan täysin uskomattomilta.Asiapaperit, väärennetyt ja aidot henkilöllisyystodistukset, lupalaput ja sodan jälkeen ylemmältä johdolta saadut tunnustukset vakuuttavat kuitenkin todeksi kertojan joka sanan. Herman Timmermann, vain nuorukainen sodan alkaessa, liittyi vastarintaliikkeeseen, jossa hänen määrättiin toimimaan viestimiehenä salaisella radioasemalla. Asema sijaitsi eri puolilla Roermondia, kellareissa ja ullakoilla, ja sitä siirrettiin hyvin usein, jottei Gestapo saisi vallatuksi sen sijaintia selville.

Radioasema oli joka päivä yhteydessä liittoutuneiden vastaaviin viestipisteisiin. Lontoon kertoi mm. milloin ja mihin pudotetaan vastarintaliikkeen yhdysmiehiä, heitä tukemaan tulevia englantilaisia ja amerikkalaisia lentäjiä. Myöhemmin Herman sai tehtäväkseen toimia kuriirina linjojen välillä. Punaiselta Ristiltä hän sai todistuksen, jossa määriteltiin hänen genitäärisen ja humanitäärisen tehtävänsä. Se taas vaikutti saksalaisiin: he kirjoittivat todistuksen, jonka perusteella Herman sai kulkea kahden hevosen vetämillä vankkureilla linjojen välissä ja mj. tarkasti vartioidun Maasin sillan yli. “Haavoittuneet” olivat kuitenkin usein englantilaisia ja amerikkalaisia laskuvarjoilla pudotettuja sotilaita ja upseereita sekä hollantilaisia vastarintaliikkeen miehiä, jotka oli sidottu ja naamioitu niin huolellisesti, ettei tarkkakaan tutkiminen paljastanut heitä.

Saksalaiset pitivät Hermanin suorittamaa haavoittuneiden kuljettamista tärkeänä tehtävänä. Hän sai erikoisoikeudenkin: hänen polku-

Sydänkäpynen pyöräänsä ei takavarikoitu ja hän voi liikkua illalla ja myöhään yölläkin. Monta kertaa oli juonen paljastuminen ja Hermania henki vain hiuskarvan ja sattuman varassa.

Tilanne vaikeutui kuitenkin huomattavasti sen jälkeen, kun kaikki Roermondin kynnelle kykenevät miehet kuljetettiin Wuppertalin työleirille tekemään uusia juoksuhautakaivantoja.

Monien yritysten ja sisukkaan ja älykkään toiminnan ansiosta onnistui vastarintaliikkeen miesten varastaa Gestapon kassakaapeista blanco-todistuskaavake, vieläpä aidolla leimalla varustettu, joka oikeutti esittäjänsä pelaamaan terveydellisistä syistä takaisin kotiseudulleen Hollantiin. Paperin haltijaksi merkittiin kirjoituskoneella Herman Timmermann, joka oli asiakirjaan hankkimisajan pysytellyt maan alla. Paperin aitoutta eivät tarkastajat uskaltaneet epäillä, koska siinä oli salaisen poliisin oma leima. Näin ollen Herman Timmermann jatkoi toimintaansa sodan päättymiseen saakka. Hän säilytti henkensä vielä silloinkin, kun Roermond oli suoranaisena taistelutantereena.

Kaikilla van Assien perheen läheisillä ei ollut yhtä hyvä onni, v. 1917 syntynyt Harry Tobben, rouva

7 Helena van Assin sisarenpoika, ilmapallolähettäjätyttöjen serkku, joutui pakenemaan saksalaisten miehittämältä alueelta. Pakomatka jatkui uimalla Kanaalin yli Englantiin. Saatuaan sotilas- ja laskuvarjokoulutuksen Harry pudotettiin Hollantiin, missä hän ehti jonkin aikaa työskennellä vastarintaliikkeen palveluksessa. Saksalaiset saivat kuitenkin hänet vangiksi eräässä operaatiossa, ja Harry vietiin keskitysleirille Siellä hän kuoli 18. päivänä maaliskuuta 1945 – vain kolme viikkoa ennen Hollannin vapauttamista. Kaatuneiden vastarintaliikkeen miesten muistoksi on pystytetty sankaripatsas, johon liittyy kaksitoista eri säveltä soittavaa kelloa, josta jokainen on saanut yhden ansioituneen isänmaanystävän nimen. Harry Tobbenin kello soittaa van Asseille ja kaikille hollantilaisille: ei enää koskaan sotaa, järjetöntä vainoa, murhaamista.

Jatkuu seuraavassa Sydänkäpysessä. Viimeisen osan ja koko tarinan voi lukea myös Kyläkeskus Sykkeen verkkosivuilla, http://www.kylakeskus.com >Kuningattaren niittymaja

Toukokuu 2007

Sydänkäpynen

Hankkeen ohjausryhmän työn käynnistyminen Kuningattaren niittymaja – hankkeen ohjausryhmä kokoontui 5.4.

Sydänmaankylällä. Läsnä olivat Tuovi Mäki (Saviselän kylä), Jaakko Ahlholm (Ritomäki), Riitta Hokkanen (kunnanjohtaja), Pentti Tikkanen (Miiluranta), Esko Vähätiitto (hankkeen vetäjä), Marjo Lindholm (Keskipiste-Leader), Tiina Prittinen (hankeassistentti) sekä puheenjohtajana toiminut Matti Viitala Sydänmaan Kyläseuran edustajana. Ohjausryhmä päätti mm. työryhmien muodostamisesta. Seuraava ohjausryhmän kokous pidetään 19.6. klo 9.30 Kyläkeskus Sykkeessä.

Työryhmät ja niiden työnjakoa Hankkeen ohjausryhmän päätöksen mukaisesti on perustettu työryhmiä. Kokonaisprojektia tehtäessä nähdään, että tehdään esisuunnittelua, jolta pohjalta tulee rakentamishanke omana hankkeenaan. Samalla rakentamisen rinnalla kehitetään laajemmin yhteistoimintaa Hollannin suuntaan. Kaikkinensa toiminta käynnistyy, kun maja on olemassa.

Työryhmillä on seuraavanlaisia kokonaisuuksia työstettävänään: -30-luvun niittymajaan perehtyminen: pohjana historia, miten tällä alueella on rakennusta käytet-

ty, 1-2 kokoontumista -teknisen rakentamisen työryhmän työ; selvitettävänä on paikka ym., alustavat rakennusluvan edellyttämät piirustukset ja ennakoivien sopimusten tekeminen -alueen - Kajaanintie- Ritomäki-Saviselkä-Miiluranta-keskiöön tulevan alueen kehittymisen tarkastelu , tarkoitus on kokoontua 1-2 kertaa. Viime aikoina on tullut hyvinkin korkealentoisia ideoita.

-tarina ja Hollannin yhteys: etsitään erilaisia teemayhteyksiä sekä Hollannin että Suomen päästä Yhteisenä sitojana näillä työryhmillä on tarina. Kuninkaallisuus tulee myös olemaan esillä valmiissa niittymajassa.

8 jatkoa sivulta 5, Hollannin suurlähetystössä

Tulevaisuudessa on ajankohtaista, että suomalaiset asiantuntijat alkavat eläköityä ja tarvitaan asiantuntijoita – hammaslääkäreitä, ym. – hollantilaisia kiinnostaa varmasti Suomi asuinpaikkana. Hollannissa on tiheä väestö ja Suomessa vastakohtaisesti tilaa ja luontoa, joka houkuttaa.

Suomalaisten ja hollantilaisten yhteistyölle on hyvät lähtökohdat. Hanke ja ilmapallotarina voi toimia lankana kansojen välillä Suomessa on Hollannilta oppimista esimerkiksi monikulttuurisuudesta ja Suomella on puolestaan annettavaa luonnon kautta, luontoyhteys on kansallamme läheisempi.

Hanketta pidettiin älykkäänä suunnitelmana ja erityisesti koulutuksen yhteistyötä kannattaa suurlähettilään mielestä viedä eteenpäin. Lopuksi suurlähettiläs toivotettiin tervetulleeksi Kärsämäelle.

Sivulta 5 - Leena Järnfors Kustaa Järnforsin tuohikontissa. (Kuva Erkki Järnfors)

Avoin Niittymaja-ryhmän kokoontuminen 5.6. klo 10 Kyläkeskus Sykkeessä kokoontuu Niittymaja - työryhmä 5.6. klo 10 . Tilaisuus on avoin kaikille.

Kutsutuista ovat lupautuneet Arvo Härö (Oulainen), Eila Telinkangas (kirjastotoimenjohtaja Kiri-kirjastot) sekä Kärsämäeltä PaavoAutio,Arvi Viitala ja Aimo Remes. Tilaisuudessa on lyhyt alustus niittymajan kulttuurihistoriasta ja vapaata keskustelua.

Tervetuloa!

Kuningattaren niittymaja-hanke on Keskipiste-Leaderin rahoittama..

Toukokuu 2007

Hankepäätöksen mukainen tiivistetty hankekuvaus: Kärsämäen Sydänmaankylälle ja sen ympäristöön sijoittuvan hankkeen lähtökohtana on alueen kehityksellinen nykytila.

Sydänmaankylä on omavoimaisesti toteuttanut useita hankkeita ja ollut mukana laajemmissa kylien kehittämisprojekteissa.

Toimenpiteet kohdistuvat pääasiassa Kärsämäen itäisille (Saviselkä, Sydänmaan, Miiluranta, Ritomäki) kylille, mutta muutkin Kärsämäen kylät voivat osallistua hankkeeseen.

Toimenpiteet tehdään hankkeessa neljänä osaprojektina; yhdessä toimiminen, kylien ilme, valumat vesistöön, sekä turvallisuus ympäristössä. Kehittämishankkeen kokonaiskustannukset ovat 30 000 euroa. Viestintä on keskeinen tekijä tulosten saavuttamisessa.

Sekä mukana oleville, että ulkopuolisille kerrotaan hankkeen toiminnasta niin painetulla tekstillä kuin hankkeen omalla verkkosivustolla. Hankeaikaiseksi työllistymisvaikutukseksi arvioidaan n 3/4 henkilötyövuotta.

Alueen kylien, syrjäisen maaseudun, kehittämisen kannalta hankkeella on ratkaiseva merkitys.

Jo vuosikymmenen jatkunut alueen kylien aktiivinen omaehtoinen toiminta tarvitsee jatkoa.

Sydänkäpynen

9

Toimintaympäristö Terttunen TE-keskuksen maaseutuosasto hyväksyi laajemmasta hakemuksesta neljä osaprojektia. Toteutusaika supistui runsaaseen puoleen vuoteen. Kuitenkin nyt hyväksytyllä tukirahoituksella saadaan kylien yhdessä toimiminen liikkeelle. Toiminta osoittaa onko tulevaisuudessa pitemmälle meneviin pyrkimyksiin aihetta.

Hankkeen hakijana ja hallinnoijana on Sydänmaan Kyläseura ry. ja hankeaika on vuoden 2007 loppuun. Kokonaisuutena hankkeen budjetti on 30 000 euroa, josta valtion ja EU:n osuus on 80%. Kärsämäen kunnan osuus on 10% ja hakijan 10%, joka voidaan tehdä puoleksi luontaissuorituksena ja puoleksi rahallisena rahana.

Hankkeen neljä osaprojektia “Näin meillä” – yhdessä toimiminen Keskeistä on konkreettisen yhdessä toimimisen aikaansaaminen. Se pohjataan kylien yhteisesti toteutettavalla tapahtumaohjelmalla. Kylien edustajat tekevät hankekaudelle yhteisen tapahtumaohjelman. Pohjana on jo vuoden aikaiset kokemukset yhteisistä tilaisuuksista. Merkittävä toimintamuoto on yhdessä tehtävät opinto- ja tutustumismatkat.

“Hyvältä näyttää” Tavoitteena on ainakin seuraavat konkreettiset asiat: tehdään yhtenäinen karttapohja alueesta ja siellä olevista toiminnoista sisältäen myös keskeiset maastorakennelmat ja polut, käynnistetään ympäristön esteettisen suunnitelman työ sekä listataan ja tulostetaan alueen “tonttipörssi” “Ei lirise eikä tipu” Muodostetaan ja käynnistetään työfoorumi, jonka tehtävänä on kaikkien alueen vesistöön kohdistuvien valumien saaminen yhteiseen dokumenttiin.

Lisäksi projekti tekee alustavan työn, joka johtaa kyseisessä asiassa omaan kehittämishankkeeseen tai sitä edeltävään esiselvityksen tekemiseen.

“Turvallisuuden ympäristö” Hanketyössä osioon tehdään ainakin seuraavia toimenpiteitä: kootaan turvallisuuteen vaikuttavista organisaatioista ja muista toimijoista yhteinen tilannekuvaus, josta selviää itse kunkin tavoitteet ja mahdollisuudet kokonaisvaltaiseen yhteistoimintaan turvallisuuteen liittyvissä asioissa.

Hankkeen organisointi Parhaillaan järjestellään hankkeelle ohjausryhmää, johon tulee kyläkuntien, kunnan ja rahoittajan edustukset. Haussa on hankeassistentti. Hyvin ilmeisesti tehtävään löytyy hyvin kykenevä henkilö. Hankkeen vastuullisena vetäjänä toimii Esko Vähätiitto. Toimisto- ja viestintäyhteydenpito tapahtuu Kyläkeskus Sykkeestä.

Hankkeella on jo laadittu oma Terttus-logo. Ensimmäinen konkreettinen hanketoimenpide on tutustumis- ja opintomatka Pohjois-Karjalaan, ks. ilmoitus takasivulla.

Toukokuu 2007

Sydänkäpynen

10

Niityiltä nummille vieraili Irlannissa Niityiltä nummille – hankkeen avulla on jo useamman vuoden ajan lisätty kylien kansainvälistymistä, elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä.

Tärkeässä roolissa ovat olleet kyläkoulut. Yhteistyötä on tehty myös yrityksien, kulttuurin, matkailun ja koulutuksen saralla.

Opintomatkalle 10.-14.5. lähti tällä kertaa yhteensä 10 osallistujaa hankkeen suomalaisista yhteistyökylistä. Porukka suuntasi kohti Keski-Irlantia, Westmeath:in aluetta. Opintomatkan vierailukohteet keskittyivät enimmäkseen Ardnagrath:in (iirin kieltä, tarkoittaa “korkealla kukkulalla”) ja Tang:in yhteistyökyliin.

Kansalaiskontakteja syntyi luontevasti suomalaisten ja irlantilaisten välille, sillä yöpyminen ja osa ruokailuista oli järjestetty eri kodeissa ja pienissä majoituspaikoissa tai pubeissa. Ryhmä sai kokea irlantilaisen vieraanvaraisuuden, kun kuljetukset, ruokailut ja kahvihetket olivat aina viimeisen päälle valmisteltuja.

Tervetuliaistapaaminen oli Moate:n keskustan pubissa ryhmän saavuttua Keski-Irlantiin torstai-iltana. Ardnagrathin koulun rehtori ja muita kylän kehittämistyössä olevia ihmiset esittäytyivät. Irlantilaiseen tyyliin illallinen tarjottiin suomalaiseen iltapala-aikaan ja sisälsi ranskalaisia, nakkeja ja teetä.

Perjantaipäivä alkoi koulun alkamisaikaan 9.30 Ardnagrath:in koululla. Sään puitteissa ryhmä otti osaa koulua ympäröivän kiviaidan rakentamiseen ja teki myös koulun pihalle pajutyötä, elävää pajuholvia.

Pajurungot istutetaan maahan kasvamaan, taivutetaan kaareksi, ja näin saadaan kestävä ja viheriöivä rakenne. Suomalaiset osallistuivat James Donoghue musiikkiprojektiin opettelemalla soittamaan irlantilaista

Pajuholvi Pajuholvi valmiina valmiina.

huilua, “tin whistle”:ä. Saviselän koulun kanssa järjestettiin kansainvälinen videoneuvottelu, jossa suomalaisryhmä ja irlantilaiset koululaiset soittivat yhdessä harjoitellun sävelmän. Koulun tilaisuudet jatkuivat irlantilaisen kansantanssin näytöksellä ja oppitunneilla.

Urheilutunneilla pelattiin irlantilaisten omaa, hyvin fyysistä jalkapalloa.

Perjantai-iltana kokoonnuttiin yhteistyökumppaneiden kanssa “Chalets”-ravintolaan Irlannin suurimman järven rannalle. Maisemat olivat kuin postikorteista auringon laskiessa ja lintujen livertäessä äänekkäästi. Paikka on suosittu lomakohde, josta kalastuksen harrastajat voivat vuokrata mökkitiloja. Illan aikana kuultiin myös sessio elävää perinteistä irlantilaista musiikkia.

Lauantaina jatkuivat kiviaidan rakennus ja pajutyöt. Irlannissakin pajua kasvaa montaa lajia, ja sen käytöstä nähtiin esimerkkejä.

Vierailukohteita lauantaina olivat sieni- ja maitotilat sekä lihakarjatila.

Aiemmin sienien kasvatus oli kannattavampaa, mutta nyt viljelijöillä on myös lihakarjaa. Tilalla oli mm. liettualaisia poimijoita. Maito-

Vierailu lihakarjatilalla. lihakarjatilalla Vierailu

Ardnagrathinkoulu koulujajaoppilaita oppilaita Ardnagrathin

tilalla vierailtiin iltalypsyn aikaan.

Lehmiä oli tilalla useita kymmeniä ja niiden lypsy sujui koneellisesti.

Lihakarjatilalla nähtiin ulkokatoksessa pidettävää, kaksivuotiasta karjaa, joka oli menossa teuraaksi. Ryhmälle esiteltiin myös sekalaiduntamista, lihakarjaa ja lampaita samalla laitumella. Lauantain illavietto oli “Lough Lee Inn”:issa, jossa seurattiin Euroviisulähetystä Helsingistä. Valitettavasti Irlanti jäi tällä kertaa viimeiseksi.

Sunnuntaina aamulla Sydänmaankylän ja Saviselän yhteistyökumppanit tapasivat Tangin kumppanikylän edustajia. Sitä ennen osallistuttiin katoliseen jumalanpalvelukseen Tangin kylän kirkossa. Pappi huomioi puheessaankin suomalaisten vierailun, ja muutenkin pienen seurakunnan katolinen jumalanpalvelus sisälsi paljon yhteisön elämään liittyviä asioita. Päivällä käytiin Athlonen kaupungissa, jossa on mm. vanha puolustustarkoitukseen käytetty linna ja paljon pieniä liikkeitä ja ravintoloita, jotka olivat sunnuntainakin auki.

Osa ryhmästä pääsi seuraamaan paikallisesti tärkeän ottelun irlantilaista jalkapalloa, paikan päällä oli yli 10 000 katsojaa. (jatkuu seuraavalla sivulla)

Sydänkäpynen

Toukokuu 2007

 Kevään korvalla saimme suruviestin, Jussi Alhosaari (Haaposaaren Jussi) taipui pitkäaikaisen sairauden murtamana. Jussi muistetaan syvänmaassa yhteisten asioiden tinkimättömänä hoitajana.

Jussin hyväntahtoinen leikkisä huumori jää mielimme.



Pääsiäiskokko

11 jatkoa sivulta 4

Osuuskunnan toimintakertomus v 2006 Hallituksen lausunto v 2006 toiminnasta ja tuloksesta: Osuuskunnan yhdeksäntenä toimintavuotena toiminta on edelleen kasvanut ja monipuolistunut. Sykkeen tuottamat peruspalvelut, esim. häät ja muut perhejuhlat ovat olleet ensisijaisena kehittämisen kohteina.

Talkootyöllä ja tarkalla taloudenpidolla osuuskunnan asiat on pidetty hyvässä hoidossa.

Hallitus hyväksyy omalta osaltaan tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen.

Esko Vähätiitto Jaakko Alhosaari Kyösti Autio Aaro Kyllönen Kai Vähätiitto Ritva-Liisa Nisula

Itäisten kylien yhteistä kokkoa

jatkoa sivulta 10

poltettiin Miilurannalla.

Paikalle kertyi usean kymmenen kyläläisten joukko

Sykkeen peli-illat Tiistaisin 12.6. alkaen ohjelmassa on tarjolla beach-volleyta, minigolfia, mölökkyä, liitokiekkoa, sateen sattuessa sisällä korttipelejä, koronaa ja biljardia. Voi kehittyä uusiakin pelejä.

Tarkoitus on käynnistää myös ryhmäpyöräilyt, jolloin kokoonnutaan Sykkeessä , ajetaan valittu lenkki ja tullaan takaisin Sykkeeseen.

Saunomiset savusaunassa tai perinteisessä saunassa (omat pyyhkeet).

Kioskipalvelut käytettävissä.

Kaikkiin peleihin, saunomiseen, saunamehuun oikeuttava koko illan maksu on 5 €. Voi saapua myös omin eväin viettämään picknik-iltaa Sykkeen nurmikoilla.

Koko kesän (10 kertaa) osallistujakortin hinta on 30 €.

Tervetuloa viihtymään yhdessä toimimiseen ja oloon !

Toimisto: Luomajoenkouluntie 38 86710 Kärsämäki 08-773805 syke@kylakeskus.com www.kylakeskus.com

Puheenjohtaja: Matti Viitala 0400-285293 matti.viitala@proagria.fi Johtokunnan jäsenet: Mika Autio (vpj) 2006-08 0500-227025 Jorma Seppälä (2006-08) 044-7787428

Timo Luttinen (2004-06) 773 788 Maria Riittinen (2004-06) 050-3625973

Sunnuntai-iltana kokoonnuttiin jäähyväistilaisuuteen Ardnagrathin kirkolle ja seurakuntakeskukseen. Maanantaiaamuna hyvästeltiin isäntäperheet ja opettajat. Koululaiset jäivät vilkuttamaan pihalle ja sateisen viikonlopun jälkeen auringossa kylpevät, lampaiden ja karjan täplittämät vihreät kukkulat jäivät taakse. Matkalla lentokentälle pysähdyttiin vielä Mullingar Park Hotel:issa ja tavattiin paikallinen Leader-toimiston edustaja Bernie Leavy lounaan ääressä.

Loppumatka kotiin sujui edelleen hyvässä yhteishengessä. Kaikki kiittelivät toisiaan onnistuneesta ja antoisasta opintomatkasta.

Teksti Tiina Prittinen Kuvat Elina Vähätiitto

Sirpa Harjula, (2005-07) 0400-157086 Erkki Estola (2005-07) 040-5414399 Rahastonhoitaja: Elina Vähätiitto puh. 773 806

Jäsenmaksu “

10 €/henkilö 15 € / talous

Toukokuu 2007

Sydänkäpynen

12

Tutustumismatka Pohjois-Karjalaan Alustava ohjelma: Perjantai 8.6.

18:00 Bomban kesätori Nurmes Ilmoittautuminen ja tapahtuman info Tervetulokahvit Tutustuminen Bomban karjalaiskylään 21:00 Jakaantuminen kylille ja majapaikkoihin Iltapala kylätaloilla Lauantai 9.6.

7 – 8 Aamupala kylätaloilla 9 – 14 Teemaretket kylille 15:00 Lounas Ajanvietettä Loukun kylätalolla: *Kyläläisten työnäytöksiä *Asutuskylän historiaan tutustuminen *Viekin Pelimannilaulajat esiintyvät 19:00Viekin Pelimannilaulajat Runo Egyptinkorvesta Avaussanat ja juhlapuhe Teatteriesitys 20:30 Illallinen kyläläisten tapaan 22:00 Folkswagen esiintyy Lauluja ja laulelmia Itä-Suomesta, Karjalasta ja Venäjältä.23 - Kylätanssit Kyösti Timosen sanoittamien kappaleiden tahdittamana Sunnuntai 10.6.

7 –9 Aamupala kylätaloilla Kajasteen tanssilava Nurmes 10 – 12 Teatteri Traktori Yhteenveto teemaretkistä 12 Lounas 13 - 15 Maailmankylien presidentti Ärrreet Pärreet - kyläpaneeli.

Loppukeskustelu päivien annista Kotiopäin…..

Tapahtuman järjestelyistä vastaa Pohjois-Karjalan Kylät ry

Itä- ja Pohjois-Suomen Kyläpäällikköpäivät Lieksan Egyptinkorvessa 8. – 10.6.2007 Karjalaista vieraanvaraisuutta aktiivisille kylätoimijoille Teemaretket Kylien palvelut: Luontopolku vaaramaisemissa (n. 2 km) ja kyläkierros Egyptinkorpi on sodan jälkeen syntynyt asutuskylä joka on edelleenkin vahva maatalouskylä.

Kylän läheisyydestä löytyy kyläkoulu, -kauppa ja -pankki, kirkko ja lentokenttä. Värikkääseen keskusteluun kylien palveluista ja kylätoiminnasta johdattelee Esko Lehto Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta.

Maaseutumatkailu Melontaretki Jongunjoella ja Nurmijärven Änäkäisen sotahistoriaan tutustuminen. Keskustelua aiheista ”Miten saada matkailija kurvaamaan kylille” ja ”Kansainvälisen toiminnan hyöty ja mahdollisuudet kylätoiminnassa” Kylämaisema Kyläkierros Kylänlahden ja Viensuun alueella. Tutustutaan kylämaisemointiin, vaaramaisemiin ja alueen kulttuurihistoriallisiin rakennuksiin ja paikkoihin.

Kylien maisemanhoidosta ja asuinympäristön viihtyvyydestä keskustelua johdattelee Ilkka Eisto Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta.

Teknologiaa kylille Teknologiaa tuutin täydeltä Kylänlahden Kristillisellä opistolla.

Kyläradio- kylänetti TV - kyläkaapeli TV hankkeet, toimijat ja toimintatavat esittäytyvät. Keskustelua ja monta näkökulmaa aiheesta ”Miten hyödyntää teknologia kylillä” johdattelee Jukka Oksa Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitokselta.

Asumisen maaseutu Kävelykierros Puu-Nurmes - alueella, Nurmeksen vanhan kauppalan asukasyhdistystoimintaan tutustuminen ja esittely modernista puurakentamisesta. Vilkasta keskustelua aiheesta ”Miten houkutellaan asukkaita maaseudulle” johdattelee Maailmankylien presidentti Ilkka Hynynen. Teemaretket toteutetaan yhdessä kylän asukkaiden kanssa.

Jokaisella retkellä nautitaan tuhti välipala.

Toimintaympäristö Terttunen järjestää matkan edelläkuvattuun kylätoimijain tapahtumaan.

Matka tehdään 16 hengen pienoisbussilla. Lähtö Kärsämäen Teboilhuoltamolta kello 15.00 ja 15.30 Sykkeestä. Paluu sunnuntaina n. klo 18. Tapahtumassa mennään mukaan eri teemoihin itse kunkin halun mukaisesti (ks. yllä). Matkakustannukset, perhemajoitus, ohjelma, kuljetukset teemapaikoille ovat yhteensä noin 200 euroa. Terttunenhanke maksaa yli puolet, joten matkalle osallistujilta peritään omana osuutena 80 euroa. Matkan aikana bussissa keskustellaan oman hankkeen toiminnasta. Matkalle ilmoittautumiset välittömästi, 1.6. mennessä Esko Vähätiitolle, p. 773 805 tai sähköp. syke@kylakeskus.com.

JK. Ryhmä täytetään ensisijassa hankealueelta lähtijöistä, jos tilaa jää, otetaan Kärsämäen muiltakin kyliltä mukaanlähteviä.