pankkivirkailijat tai lääkärit eivät aina osaa englantia (Hauska kuulla puhelimen toisessa päässä hätäänty. nyttä mutinaa: ”Kuka puhuu englantia?? Täällä halutaan palvelua englanniksi!), joten paikallisen kielen osaaminen on huomattava etu. Toki englannilla ja pantomiimilla pärjää myös, mutta saksan taito luonnollisesti helpottaa elämää. Mm. vessaharjankäyttöohjeet löytyvät ainoastaan saksaksi, mutta onneksi kuvien kera, joten puutteellinen saksan kielen taito ei ole este vessaharjan oikeaoppiselle käytölle.
Kalja on halvempaa kuin vesi. TOTTA. Aina toitotetaan saksalaisen oluen maukkaudesta ja halpuudesta ja tottahan se on. Peruskaljaa saa 0,5 litraa normaalista ruokakaupasta alle eurolla, joten myös köyhälistöllä (siis meillä opiskelijoilla) on siihen varaa. Niin ja mikä parasta, jos viitseliäisyyttä riittää voi tyhjät pullot viedä takasin ja säästää pantinkin. (HUOMHUOM suomalaisille perusjuttu, mutta monelle muulle ollut täällä erikoinen, kukkaroa hellivä kokemus.) Eikä hätä ole tämännäköinen, jos kalja ei kurkusta alas mene. Kyykkyviinejä löytyy aina 1,5 e/pullo ylöspäin, unohtamatta 1,5 litran sangriapönttöjä, jotka maksavat tasan tarkkaa 1,49e. (Ja voi kyllä, saksalaiset rakastavat antaa vaihtorahana takaisin yhden ja kahden sentin kolikoita...) Ja koska suomalaisten viinapää on tunnetusti keskivertoa kestävämpi, alkaa käsi jossain vaiheessa vaihtoa luultavasti hamuta kohti väkevämpiä alkomahoolijuomia. Tämäkään ei ole opiskelijan kukkarolle varsinainen ongelma, sillä alle 6 euron sijoituksella voitte poistua kaupasta, laillisesti, viinapullo kainalossa. Ja aivan oikein, kyseiseen hintaan saa myös mm. rommia, ei pelkkää Vergiä. Saksassa kaikki toimii täydellisesti. TARUA. Saksaa tunnutaan pitävän toimivana maana, jossa ainoa ongelma on loputon byrokratia. Omat kokemukset ovat kuitenkin hieman toista luokkaa. Otetaan esimerkiksi tapaus ASUNTO. Olin ajoissa liikkeellä, joten varoituksista huolimatta, kämppä oli helppo saada. Niin tai no, vuokrasopimus oli helppo saada, mutta mitä avaimiin tulee oli asia hieman monimutkaisempi. Peruttu lento, uudelleenreititys, terroriuhka ja tavoittamattomissa oleva vahtimestari, johti siihen, että ensimmäisen yön Saksassa sain viettää extemporeen hotellissa. Mikäs siinä pinkki huone kristallilamppuineen. Lopulta sain kuitenkin kämpän avaimet haltuuni, jota seurasi pikku ongelmat, kuten pari viikkoa ilman kunnon valaistusta ja muutama päivä ilman kuumaa vettä. Pyykinpesu on sitten puolestaan aivan oma tarinansa (Ei ne proffat turhaan pulise jatkuvasti verkostoitumisesta, se kannattaa niin työelämässä kuin käyttökelpoista pyykinpesukonetta metsästäessä.), joten jätetään se välistä tällä kertaa. 14 14